Mestarit syö makkaraa. Siihen ei sovi sotkea kovin kummallisuuksia. Me mestarit.
Kyllä makkarat on hyvää
Anonyymi
20205
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Taitoa ei ole enään suomessa tehdä makkaraa.
Suomesta saa nykyään erilaisia laadukkaita makkaroita enemmän kuin ikinä ennen. Parhaissa liikkeissä on laajat valikoimat muutakin kuin kämppäriä, HK:n sinistä tai Kabanossia.
Tosin itse teurastettu HK:n sininen sipuli- ja juustotäytteisenä ja Turun sinapilla maustettuna on erinomaisen hyvää kasvisruokaa.
Esim. Snellmanin Chorizo tai HK:n Carlos. Hyvin maistuu muutaman kerran kesässä saunan jälkeen kera Crabbies inkiväärioluen.
Koti teurastuksen yhteydessä tehty tuore ohraryynein tehty makkara oli parasta - vai oliko tuo herkku nälkäiselle lapselle sopivasti tarjoiltuna erinomaista?
Makkarat täyttä p..kaa, laitetaan kaikki sellaiset ruhon osat joita ei voi muuten mihinkään käyttää.
Makkaran tuoteselosteessa saatta lukea kamaraa. Kamara on sian nahkaa, josta kuollut pintakerros on poistettu. Työmiehen nahkarukkaset tai nahkaiset saappaat täyttäisivät varmaan kriteerit, jos olisivat sian nahkasta tehtyjä. Kamara on varsin hyvä lähes rasvaton proteiinilähde.
Itse asiassa ruhon osien käyttökelvottomuus on varsin tuoretta ajattelua. Kun meillä -50 tai -60 luvulla kotitilalla teurastettiin sika, keitettiin sorkkarokkaa. Sitä pidettiin herkkuna. Olen syönyt sian sorkkia myös savustettuna. Ja hyviä olivat. Suolet pestiin ja niihin valmistettiin makkaraa. Sylttyyn eli lihahyytelöön käytettiin ruhonosia, joita ei oikein muuhun voinut käyttää.
Ruhon osien ulkonäkö ei kerro niiden ravintoarvosta paljoakaan ja hyljeksintä perustuu suurelta osin ulkonäköön.
Vielä nykyisinkin joissakin maissa käytetään ruhon lähes kaikki osat hyödyksi. Ja onhan maksaa, munuaisia yms yms suomessakin.
Olen itse ostanut joskus sydäntä keittolihaksi ja myös kieltä. Kielestä saa suolavedessä keitettynä ja nyljettynä lähes rasvatonta leikkelettä voileivälle.
Eikä eläimillä ole rasvamaksaa eikä munuaiset sökö kun eivät lipitä alkoholia. Ajatella. Juoppo lehmä, densa sika, happo hevonen, eihän niiden lihaa ja elimiä söisi juoppokaan.
Nuoriso harrastaa raakamakkaraa.
Millaista lienee?
En ole testannut.
Aika vähissä on makkarat menuussani.
Beng
Hyvää on, kunhan ei polta grillissä. Ja viiltoja ei kannata tehdä.
Eihän asiassa liene mitään uutta, kyllä sen teuraseläimen hukkaprosentti on pieni.
Lähes kaikki käytetään nykyisinkin. Ja makkara, se on aivan ok syötävää, eilen muussia ja palviryynimakkaraa, olipa herkkua!
Ja lopuista tehdään koiranruokaa. Meidän koiran herkkua broilerin kaulat ja sydämet.
Tapolan savulenkki on parasta. Sitä voi syödä kylmänäkin.
Mitä voi syödä kylmänä, on joku laaduntae.
Sellaisia makkaroita ja valmislihapullia, joita ei oksentamatta voi syödä kylmänä,
en osta. Kylmä valmiste paljastaa laadun. Kamara ei kylmä maistu eikä kuumanakaan.
Sitä voi olla vähän kaikissa makkaroissa, toisissa enemmän.
Raakamakkaroita ole joskus kypsentänyt, Lidl'istä ja S-marketista ostettuja.
Ei oikein maksa vaivaa, mutta parempia saanee kauppahalleista.
Muutama kokeilumielessä ostettu raakamakkara, ei tosiaankaan maksa vaivaa moinen hifistely.
Ja kyllä Tapolan savulenkki kylmänä menee että huiskahtaa, pannulle asti ei "kerkiä" koskaan.
Tapola, Kivikylä ok, mutta parasta pohjimmaisena Wigrenin lenkit ja nakit. Maksavat kyllä mutta ovat hintansa arvoiset.
Makkarat ovat hömpsötystä. Syön mieluummin savusilakkaa ja tomaattia. Myös silli perunan kanssa on herkkua.
Lihaiset makkarat ovat ihan kelpo ruokaa joskus harvoin syötynä. Jauhomakkarat sen sijaan aivan turhia ja ravinnottomia. - Nm. Melkein makkaraton
Höh. Se halvin makkara on kuin samettia pistelisi, eipä ole jänteitä eikä rustomuruja niinkuin kalliimmissa.
Niinpä. HK:n sininen ei kelpaa koirallenikaan. Ihan oikeasti, kerran nuuhkaisee; en syö.