Vanhemmat kieltävät parisuhteet

Ihan suomalainen on ja ei mutta kun vierastavat sitä kaverina pitoa enkä halua mitään sala suhdetta

Saat kuulostamaan pari teiniselibaattivuotta ihmisen 85- 90v kestoisessa elämässä elinkautiselta. Kysymyshän on vain välttää syöksyminen seksisuhteisiin tuossa iässä. En minä ainakaan halua, että omat tyttöni sekstailisivat ihastustensa kanssa noin nuorena. Kaverinahan voi olla ja mennä muuten vaan.

Sitä paitsi kohdunkaulansyövän riski kasvaa teiniseksisuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Saat kuulostamaan pari teiniselibaattivuotta ihmisen 85- 90v kestoisessa elämässä elinkautiselta. Kysymyshän on vain välttää syöksyminen seksisuhteisiin tuossa iässä. En minä ainakaan halua, että omat tyttöni sekstailisivat ihastustensa kanssa noin nuorena. Kaverinahan voi olla ja mennä muuten vaan.

Sitä paitsi kohdunkaulansyövän riski kasvaa teiniseksisuhteissa.

Lue lisää

<<En minä ainakaan halua, että omat tyttöni sekstailisivat ihastustensa kanssa noin nuorena. <<

Juuri niin. SINÄ et halua. Ja sinun tahtosi on laki.

kynä.M kirjoitti:

<<En minä ainakaan halua, että omat tyttöni sekstailisivat ihastustensa kanssa noin nuorena. <<

Juuri niin. SINÄ et halua. Ja sinun tahtosi on laki.

Lue lisää

Mikähän pornosetä sä olet, kun sun mielestä 14v. voi aloittaa reippaat seksisuhteet tuosta vaan?! Toivon mukaan et pääse lähelle ketään alaikäistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän pornosetä sä olet, kun sun mielestä 14v. voi aloittaa reippaat seksisuhteet tuosta vaan?! Toivon mukaan et pääse lähelle ketään alaikäistä.

Koulut antaa siksipetusta jo kymmenvuotiaille ja jakaa mallikondomeita ja opettaa niiden käyttöä noin 12 vuodesta lähtien. Koska monet nuoret tietävät, että heidän vanhemmillaan on estynyt eli tabumainen suhtautuminen seksiasiohin, he eivät kerro tästä mitään, vaan antavat vanhempien luulla, että tällaista valistusta ei anneta.

Onnistunut seksivalistus ei tapahdu siten, että odotetaan sopivaa ikää, jolloin opetettava käsittäisi kaiken. Jos sitä odottaa, tuntuu kuin se ei koskaan tulisi, ja kynnys aloittaa se kasvaa koko ajan korkeammaksi, kunnes lopulta huomaa, ettei kehtaa enää edes aloittaa. Vanhemman ja nuoren etäisyys on kasvanut niin suureksi, että keskusteluyhteys on jo PERUUTTAMATTOMASTI poikki.

Seksivalistus tulisi alkaa kuin leipominen. Lapsi otetaan leipomiseen ja hänelle moneen kertaan kerrotaan, mitä tulisi tehdä. Vähä vähältä hän oppii kuin itsestään. Ei pyritä myöskään opettamaan lukemaan vasta sitten, kun ymmärtää kaiken lukemansa, vaan oppiminen tapahtuu VÄHITELLEN lukemisen ja kirjoittamisen edistyessä.

Koska virheellinenkin seksiopetus on joillekin vanhemmille liikaa, opetushallitus on terveysviranomaisten suositukesta rakentanut seksiasioihin porrasmaisen opetussuunnitelma, ja sitä noudatetaan.

Seksin käytäntöön kukin ryhtyy haluamanansa ikänä yleensa samanikäisen kanssa, mutta vanhemmiltaan salassa, jos nuoret tetävät, että näiden kanssa ei voi keskustella ja kysellä.

Kirjoitin vuosia sitten nikeillä latviesu stasts, Firdawsi ja nyt kynä.M , mitä on kärsiä tiedon puutteesta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12415944/sukupuolielimia-vertaillen

kynä.M kirjoitti:

Koulut antaa siksipetusta jo kymmenvuotiaille ja jakaa mallikondomeita ja opettaa niiden käyttöä noin 12 vuodesta lähtien. Koska monet nuoret tietävät, että heidän vanhemmillaan on estynyt eli tabumainen suhtautuminen seksiasiohin, he eivät kerro tästä mitään, vaan antavat vanhempien luulla, että tällaista valistusta ei anneta.

Onnistunut seksivalistus ei tapahdu siten, että odotetaan sopivaa ikää, jolloin opetettava käsittäisi kaiken. Jos sitä odottaa, tuntuu kuin se ei koskaan tulisi, ja kynnys aloittaa se kasvaa koko ajan korkeammaksi, kunnes lopulta huomaa, ettei kehtaa enää edes aloittaa. Vanhemman ja nuoren etäisyys on kasvanut niin suureksi, että keskusteluyhteys on jo PERUUTTAMATTOMASTI poikki.

Seksivalistus tulisi alkaa kuin leipominen. Lapsi otetaan leipomiseen ja hänelle moneen kertaan kerrotaan, mitä tulisi tehdä. Vähä vähältä hän oppii kuin itsestään. Ei pyritä myöskään opettamaan lukemaan vasta sitten, kun ymmärtää kaiken lukemansa, vaan oppiminen tapahtuu VÄHITELLEN lukemisen ja kirjoittamisen edistyessä.

Koska virheellinenkin seksiopetus on joillekin vanhemmille liikaa, opetushallitus on terveysviranomaisten suositukesta rakentanut seksiasioihin porrasmaisen opetussuunnitelma, ja sitä noudatetaan.

Seksin käytäntöön kukin ryhtyy haluamanansa ikänä yleensa samanikäisen kanssa, mutta vanhemmiltaan salassa, jos nuoret tetävät, että näiden kanssa ei voi keskustella ja kysellä.

Kirjoitin vuosia sitten nikeillä latviesu stasts, Firdawsi ja nyt kynä.M , mitä on kärsiä tiedon puutteesta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/12415944/sukupuolielimia-vertaillen

Lue lisää

Olet kyllä väärässä kynä.M. Kukaan vastuullinen aikuinen ei halua lapsilleen mitään parisuhteita, seksijuttuja 14 vuotiaalle, samoin kuin ei halua alkoholia ym.päihteitä alaikäiselle. Nuorten psykiatrienkin mielestä aikuisen tehtävä on asettaa rajoja ja kieltää asioita, nuoret kyllä rikkovat niitä ja salailevat niitä, mutta pointti on se, että aikuinen kasvattaa lasta ja asettaa rajat. Vain tällä tavoin toimien lapsesta voi tulla vastuullinen vanhempi. Tulkitsen tekstistäsi, että sinulla ei ole lapsia tai ainakaan sinulla ei olisi hyvä olla lapsia.

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä väärässä kynä.M. Kukaan vastuullinen aikuinen ei halua lapsilleen mitään parisuhteita, seksijuttuja 14 vuotiaalle, samoin kuin ei halua alkoholia ym.päihteitä alaikäiselle. Nuorten psykiatrienkin mielestä aikuisen tehtävä on asettaa rajoja ja kieltää asioita, nuoret kyllä rikkovat niitä ja salailevat niitä, mutta pointti on se, että aikuinen kasvattaa lasta ja asettaa rajat. Vain tällä tavoin toimien lapsesta voi tulla vastuullinen vanhempi. Tulkitsen tekstistäsi, että sinulla ei ole lapsia tai ainakaan sinulla ei olisi hyvä olla lapsia.

Lue lisää

Minulla on poika, jonka kohdalla olen vaimoni kanssa noudattanut kuvaamiani periaatteita. Välit ovat erittäin sydämelliset, ja puhevälit myös seksiasioissa luonnolliset.

Poikani vaimo on hyvässä asemassa työelämässä kuten poikani itsekin. Pojallani on jo aikuinen akateeminen tytär, joka on hyvin sijoittunut työelämään, ja poika, joka juuri lopettelee armeijaa.

Siihen katsomatta, mitä vanhemmat TOIVOVAT, tulee varautua siihen, mitä voi tapahtua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa noudatetaan salailu- ja varotteluperinnettä, aborttien määrä on erittäin korkea. Meillä, missä seksiopetus aletaan jo aikaisin kouluaikana ja kondominkäyttökin neuvotaan ennen seksi-ikää, aborttien määrä on erittäin pieni.

Nykyisessä maailmassa ei pysty varoittelemalla ja tietoa panttaamalla estämään nuoria saamasta jo aikaisin tietoa, joten siinä ei ongelmaa ole. Sen sijaan vanhempien ja nuorten keskusteluyhteys on asenteellasi lopullisesti katkaistu.

Anonyymi kirjoitti:

Olet kyllä väärässä kynä.M. Kukaan vastuullinen aikuinen ei halua lapsilleen mitään parisuhteita, seksijuttuja 14 vuotiaalle, samoin kuin ei halua alkoholia ym.päihteitä alaikäiselle. Nuorten psykiatrienkin mielestä aikuisen tehtävä on asettaa rajoja ja kieltää asioita, nuoret kyllä rikkovat niitä ja salailevat niitä, mutta pointti on se, että aikuinen kasvattaa lasta ja asettaa rajat. Vain tällä tavoin toimien lapsesta voi tulla vastuullinen vanhempi. Tulkitsen tekstistäsi, että sinulla ei ole lapsia tai ainakaan sinulla ei olisi hyvä olla lapsia.

Lue lisää

<<Vain tällä tavoin toimien lapsesta voi tulla vastuullinen vanhempi.>>

Olet selityksen velkaa, kuinka pojastani ja hänen vaimostaan on tullut vastuullisten nuorten vastuullisia vanhempia.

<<Tulkitsen tekstistäsi, että sinulla ei ole lapsia tai ainakaan sinulla ei olisi hyvä olla lapsia.<<

a) Kertonet, miksi olet näin tulkinnut. b) Kertonet, mikä viittaa poikani kehityksessä, että jotakin olisi mennyt pieleen. c) Olen jo ollut kauan eläkkeellä, mutta työnkuvaani kuului juuri lapsien opettaminen virallisten ohjeiden mukaan.

<<Mikähän pornosetä sä olet..."

Koska on eri kerralla kirjoitettu, en voi olla varma, onko saman kirjoittajan. Sanat ovat erittäin törkeät ja ala-arvoiset. Lausun syvän paheksumiseni.

kynä.M kirjoitti:

Minulla on poika, jonka kohdalla olen vaimoni kanssa noudattanut kuvaamiani periaatteita. Välit ovat erittäin sydämelliset, ja puhevälit myös seksiasioissa luonnolliset.

Poikani vaimo on hyvässä asemassa työelämässä kuten poikani itsekin. Pojallani on jo aikuinen akateeminen tytär, joka on hyvin sijoittunut työelämään, ja poika, joka juuri lopettelee armeijaa.

Siihen katsomatta, mitä vanhemmat TOIVOVAT, tulee varautua siihen, mitä voi tapahtua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa noudatetaan salailu- ja varotteluperinnettä, aborttien määrä on erittäin korkea. Meillä, missä seksiopetus aletaan jo aikaisin kouluaikana ja kondominkäyttökin neuvotaan ennen seksi-ikää, aborttien määrä on erittäin pieni.

Nykyisessä maailmassa ei pysty varoittelemalla ja tietoa panttaamalla estämään nuoria saamasta jo aikaisin tietoa, joten siinä ei ongelmaa ole. Sen sijaan vanhempien ja nuorten keskusteluyhteys on asenteellasi lopullisesti katkaistu.

Lue lisää

Et ymmärtänyt hölkäsen pöläystäkään kirjoituksestani näköjään. Enkös minä kertonut vanhempien vastuusta, vanhemmat eivät ole lastensa kavereita siinä mielessä vaan rajojen asettajia ja nuorten mielestä ikäviä pahiksiakin. Nuorten kuuluukin kapinoida vanhempiaan vastaan ja osa kapinoi hyvin voimakkaasti ja jos tuommoisia nuoria ei laita rajoihin niin koko loppuelämä voi olla pilalla. En sanonut myöskään, että lapset tekis niinkuin vanhemmat sanoo ja että eivät salaa tekis juttuja, tottakai tekee (itekin tein niin nuorena), mutta kysymys on vanhemman roolista. Keskusteluyhteys nuoreen on aina jonkinmoinen ja nuori ei tietenkään arvosta rajojen asettamista ja riitoja tulee, mutta aikuisena nuori voi nähdä asiat toisin ja arvostaa huolenpitoa ja välittämistä, jota rajat mielestäni on. Tottakai osa nuorista kapinoi niinkin vahvasti ja etsii muunlaisia ratkaisuja ja elämä voi mennä perseelleen, mutta ihan kaikkeen vanhemmat ei pysty, eikä tarttekaan pystyä. Jokatapauksessa heidän on vähitellen aika ottaa vastuuta tekemisistäön ja valinnoistaan ihan itse. Mainitsit lastesi hienoista urista. No, sekin on hienoa, mutta työhän on suorittamista. Ovatko lapsesi muutoin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä?

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärtänyt hölkäsen pöläystäkään kirjoituksestani näköjään. Enkös minä kertonut vanhempien vastuusta, vanhemmat eivät ole lastensa kavereita siinä mielessä vaan rajojen asettajia ja nuorten mielestä ikäviä pahiksiakin. Nuorten kuuluukin kapinoida vanhempiaan vastaan ja osa kapinoi hyvin voimakkaasti ja jos tuommoisia nuoria ei laita rajoihin niin koko loppuelämä voi olla pilalla. En sanonut myöskään, että lapset tekis niinkuin vanhemmat sanoo ja että eivät salaa tekis juttuja, tottakai tekee (itekin tein niin nuorena), mutta kysymys on vanhemman roolista. Keskusteluyhteys nuoreen on aina jonkinmoinen ja nuori ei tietenkään arvosta rajojen asettamista ja riitoja tulee, mutta aikuisena nuori voi nähdä asiat toisin ja arvostaa huolenpitoa ja välittämistä, jota rajat mielestäni on. Tottakai osa nuorista kapinoi niinkin vahvasti ja etsii muunlaisia ratkaisuja ja elämä voi mennä perseelleen, mutta ihan kaikkeen vanhemmat ei pysty, eikä tarttekaan pystyä. Jokatapauksessa heidän on vähitellen aika ottaa vastuuta tekemisistäön ja valinnoistaan ihan itse. Mainitsit lastesi hienoista urista. No, sekin on hienoa, mutta työhän on suorittamista. Ovatko lapsesi muutoin onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä?

Lue lisää

Edellisen perusteella totean, että näytät olevan sama henkilö, joka nimitteli minua sivistymättömällä tavalla. En tunne enää pienintäkään tarvetta keskustella kanssasi.

Toivotan hyvää kesää.

kynä.M kirjoitti:

Edellisen perusteella totean, että näytät olevan sama henkilö, joka nimitteli minua sivistymättömällä tavalla. En tunne enää pienintäkään tarvetta keskustella kanssasi.

Toivotan hyvää kesää.

Lue lisää

Joopa joo, en nimittele ketään, enkä tiedä kenen tekstajä sotket. Yleensä, jos ei osaa enää asiasisällössä pysyä niin silloin täytyy lopettaa keskustelu tai vaihtoehtoisesti voi oppia jotain uutta.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa joo, en nimittele ketään, enkä tiedä kenen tekstajä sotket. Yleensä, jos ei osaa enää asiasisällössä pysyä niin silloin täytyy lopettaa keskustelu tai vaihtoehtoisesti voi oppia jotain uutta.

Lue lisää

Pyydän nöyrimmästi, sulimmasti ja matelevasti anteeksi, että luulin sinua nimittelijäksi. Virheeni johtuu siitä, että rekisteröitymättömät kommentaattorit esiintyvät yhteisellä nikillä Anonyymi, jolloin ei voi olla varma, kuka on milloinkin nikin takana.

Lauseeni, että en tunne halua keskustella kanssasi ei näin ole voimassa.

Vielä kerran, anteeksi. 🌹

Olipa tytön äiti karmea noita!

kynä.M kirjoitti:

Olipa tytön äiti karmea noita!

Mää en kans tykkää noidista, eikä muutkaan kyöpelit tykkää. Meilloli ihan ityllistä Kyöpelinvuoressa. Mut sitten ne noidat ryöppys sinne kissanpissasine luutineen, mirreineen ja pahentuneine kahvinporoineen. Sielloli haju kaameempi ku läävässä ja tolkuton älämölö.

Nii me kyöpelit si häippästiin ja asutettiin autiotalot, pommisuojat ja parkkiluolat. Ja siit me piletään ny huoli, et ne noidat ei tuu tänne.👻

<<Ihastuminen on ihanaa. Miksi sille pitäisi olla ikäraja?<<

Otin tämän ihan erilleen. Se oli niin selkeästi sanottu. 🌹

Vanhemmat tekevät täysin oikein ilmaisemalla heidän mielipiteensä asiasta. Niin aikuisten kuuluukin tehdä. Ja se jos mikä ei ole suinkaan helpointa, päinvastoin. Jatkuva nuoren myötäily asiassa kuin asiassa on helpointa.

Ihastuminen on ihanaa kyllä vain. Mutta mikään ei ole niin kamalaa kuin teinin sydänsurut. Ikävä kyllä ne voivat pahimmillaan jopa tappaa. Ei tarvita kuin tiettyä herkyyttä ja umpikuja.

Ärsyttävintä vanhemmilta on tuputtaminen "eikö sinulla nyt vieläkään ole poika-/tyttökaveria"?

Itse olin kolmen teini-ikäisen yksinhuoltaja, jolla vaativa työ ja tarve viettää aikaa yksin, ja miesystävän kanssa. Onneksi lapset tajusivat itsekin olla tuomatta vielä jokaista poika- ja työttökaveriaankin kotiin "näytille". Sen verran täynnä tupa oli nuoria muutenkin. Oli se antoisaa aikaa... ja raskasta.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhemmat tekevät täysin oikein ilmaisemalla heidän mielipiteensä asiasta. Niin aikuisten kuuluukin tehdä. Ja se jos mikä ei ole suinkaan helpointa, päinvastoin. Jatkuva nuoren myötäily asiassa kuin asiassa on helpointa.

Ihastuminen on ihanaa kyllä vain. Mutta mikään ei ole niin kamalaa kuin teinin sydänsurut. Ikävä kyllä ne voivat pahimmillaan jopa tappaa. Ei tarvita kuin tiettyä herkyyttä ja umpikuja.

Ärsyttävintä vanhemmilta on tuputtaminen "eikö sinulla nyt vieläkään ole poika-/tyttökaveria"?

Itse olin kolmen teini-ikäisen yksinhuoltaja, jolla vaativa työ ja tarve viettää aikaa yksin, ja miesystävän kanssa. Onneksi lapset tajusivat itsekin olla tuomatta vielä jokaista poika- ja työttökaveriaankin kotiin "näytille". Sen verran täynnä tupa oli nuoria muutenkin. Oli se antoisaa aikaa... ja raskasta.

Lue lisää

Kyllä sydän surut voivat olla teineillä vaikeita. Siksi olisikin hyvä jos ne voisi jakaa turvallisen kokeneen vanhemman kanssa.

Aikamoisen lastin jälkeläiselleen lataa, jos teinin pitää surussaan varjella sitä, ettei äidille tule paha mieli.
En kyl haluisi niin julmaa maailmaa.

Ei ole kyl yksinhuoltajuus, mitenkään myöskään teinin vika. Sen enempää kuin sisarusten määrä.

Eikä oikein vaativaa työtäkään voi lastensa päälle kaataa, uusista vanhempien suhteista puhumattakaan.

Omalla rakkaallani on 14v poika. Kaikessa me otetaan hänet huomioon. Onnekseni hänet on rakkaudella kasvatettu. Oikea herrasmies, iästään huolimatta. Useinmiten jos menemme ulos syömään tai tehdään jotain hauskaa, hän kulkee meidän mukanamme. Minusta on hienoa olla yksi aikuinen lisää, johon hän voi missä tahansa asiassa turvautua. Useinmiten se tieto kulkee äidin välityksellä, mut siitä huolimatta.

Kyllä hän antaa myös sen kaksinkeskisenkin ajan. Kuitenkin hän tietää, olevansa tärkeä ja rakastettu, Eikä ole huonoa jos hän omaksuu meidän tavan huolehtia ja rakastaa.

Teinien seksuaalivalistuksessa on monta ongelmaa:
- vanhemmat eivät halua paljastaa intiimiasioitaan lapsilleen -- se rikkoo puolisoiden välistä luottamusta ja ahdistaa lasta
- vanhemmilla ei ole optimistista sanottavaa -- sukupuolisuus tuhoaa lapsuuden yksinkertaisen onnen
- vanhemmat eivät halua kertoa lapselle tämän olevan syy heidän onnettomuuteensa
- vanhempien viisaudet ovat eri aikakaudelta -- eiväthän hekään nähneet käyttöä omien vanhempiensa kokemuksilla

Näin ollen jokainen sukupolvi joutuu haavoittamaan itseään omalla harhailullaan viettiensä myrskyissä

Olen kuullut joidenkin ystävien hössöttävien vanhempien seksivalistuspuheista aikoinaan. Todella kamalia ja hämmentäviä. Suorastaan ällöä.

Seksi on nautintoa varten, kullakin omalla tavallaan. Se oma tapa ei löydy vertailemalla muihin. Kaikkein vähinten olisin halunnut kuulla vanhempieni seksivalituspuheita. Ei apua ja hyvää päivää sentään. Pelkkä ajatus saa voimaan pahoin - ja mieluummin siirtämään seksielämänsä aloitusta hamaan tulevaisuuteen tai tehden sen täysin salaa - kuin puhua seksistä vanhempien kanssa. On käsittämätöntä, että täällä tyrkytetään vain yhtä toimintatapaa.

Ihmisten ongelmat muodostuvat lähinnä heidän ajattelunsa ongelmallisuudesta suhteessa muihin. Kuten aloittajallakin. Vanhempien mielestä poikakaverit eivät ole ok. Aloittaja haluaisi poikakaverin olevan ok, koska hänellä on vahva tunne ihastumisesta. Tässä kohtaa meneekin metsään. Ap.n tunne, ihastus on olemassa täysin riippumatta siitä onko se vanhemmille ok vai ei. Koska vanhemmat ovat ilmaiseet, ettei ole ok, niin se ei ole ok heille. Tähän ristiriitaan löytyy ratkaisu ainoastaan ap.stä itsestään. Hänen tulee käyttää omaa arvostelukykyään, tarkastella tunteitaan, sekä miettiä kaikkia mahdollisia seurauksia, niitä ikäviäkin, mitä seurustelu voi tuoda tullessaan.

Lopuksi aforismi:
"Älä toivo, että asiat tapahtuvat niin kuin sinä toivot, vaan toivo niiden tapahtuvan niin kuin ne tapahtuvat. Silloin elämässäsi vallitsee rauha."

Vinkkinä edelliseen: ap.n ei pidä toivoa, että vanhemmista poikakaveri olisi ok, vaan hyväksyä se, ettei se ole ok. Tehdä omat ratkaisut sen perusteella. Näin saa läheisen kosketuksen aikuisten elämään.

Joo, ja autolla ajamista ei osaa edes moni nelikymppinen. Nyt tuli muuten lakiin rangaistavaksi myös nuo liikenteessä "opettavat" mulkvistit, jotka ei oo ikinä kasvanut aikuisiksi ja kyllä ikäraja ajokorttiin olis hyvä nostaa 20-ikävuoteen pojilla. Naiset on tunnetusti harkitsevampia ja turvallisimpia kuskeja.

"miten sellainen voi olla nuorille sopimatonta, mikä vanhemmille ei ole?"

Tuohon voisi vastata yksinkertaisesti "Kenen leipää syöt sen lauluja laulat". Vieläkin pelkistetymmin kyse on vastuusta. Aikuisella on vastuu lapsistaan, nuoristaan. Kun lapset ovat itse aikuisia he tekevät omat ratkaisunsa ja ovat niistä vastuussa.

Alkoholi on haitallisinta nuorille alle 20v ja yli 60-vuotiaille. Haitat riippuu tietysti hyvin paljon määristä ja nuorilla ennenkaikkea seurasta, miksei vanhemmillakin. Nuorten kohdalla pitää valitettavasti paikkaansa vanha sanonta "Joukossa tyhmyys tiivistyy". Näin etenkin alkoholin kohdalla. Loppuviimein nuori ei itse päätä juoko hän alkoholia ollenkaan ja jos niin kuinka paljon. Kaverit pitävät siitä huolta. Kun lähdetään juomaan, nuoret haalivat alkoholia kuka mitenkin - yleensä aivan liikaa ja liioitellusti - ja seuraukset eivät ole hyvät. Pojat joutuvat tappeluihin, tytöt itkevät - tai toisinkin päin. Siitä on nautinto kaukana.

Et ole ihan kärryillä nuorten alkoholinkäytön haitoista. Nimittäin nykyisin 20-vuotias alkoholisti tai päihdeongelmainen ei ole mitenkään ihmeellinen poikkeus. Ryhmään kuuluu moniongelmaisia nuoria, mutta myös nuoria aivan tavallisista tai ns. hyvistä perheistä. Mitä nuorempana käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski että käytöstä tulee ongelmakäyttöä.

Omat isovanhempani syntyivät 1800-luvulla. Samoin appivanhempien. Rippikoulun jälkeen sai maistaa alkoholia ja nauttia sitä ruokapöydässä perhejuhlissa. Ellei sitten juhlat järjestäneen perheen aikuiset olleet absolutisteja, tätä kunnioitettiin.

Itse olen lapsuudenperheestäni juopoin, vaikka en sen kanssa läträäkään. Sisarukseni eivät käytä alkoholia ollenkaan. Vanhemmistani isä joi yhden saunakaljan kerran viikossa. Juhannuksena grillatessa ja sukulaisten käydessä meni joskus puoli koria kaljaa - josta suurimman osan, ainakin neljä oli nauttinut kummisetäni.

Huomasin nyt korona-aikana, että olin nauttinut säännöllisesti perjantaina tai lauantaina kolme annosta alkoholia ainakin kolme kuukautta peräkkäin. Se haiskahtaa riippuvuudelta. En ole ikinä ennen käyttänyt niin paljon. Kaikenlisäksi minulle alkoi tulla yhtä paha olo siitä kuin nuorena. Huipuksi huomasin, etten edes nuorena juonut diskossa kuin kaksi annosta. Päätinkin pitää reilun tauon, ja nyt korona-aikana se on todella helppoakin. Ja rahaa säästyy. Vuositasolla vähintään yli 2000 e, vaikkei menisi viikossa kuin 10 e.

Anonyymi kirjoitti:

"miten sellainen voi olla nuorille sopimatonta, mikä vanhemmille ei ole?"

Tuohon voisi vastata yksinkertaisesti "Kenen leipää syöt sen lauluja laulat". Vieläkin pelkistetymmin kyse on vastuusta. Aikuisella on vastuu lapsistaan, nuoristaan. Kun lapset ovat itse aikuisia he tekevät omat ratkaisunsa ja ovat niistä vastuussa.

Alkoholi on haitallisinta nuorille alle 20v ja yli 60-vuotiaille. Haitat riippuu tietysti hyvin paljon määristä ja nuorilla ennenkaikkea seurasta, miksei vanhemmillakin. Nuorten kohdalla pitää valitettavasti paikkaansa vanha sanonta "Joukossa tyhmyys tiivistyy". Näin etenkin alkoholin kohdalla. Loppuviimein nuori ei itse päätä juoko hän alkoholia ollenkaan ja jos niin kuinka paljon. Kaverit pitävät siitä huolta. Kun lähdetään juomaan, nuoret haalivat alkoholia kuka mitenkin - yleensä aivan liikaa ja liioitellusti - ja seuraukset eivät ole hyvät. Pojat joutuvat tappeluihin, tytöt itkevät - tai toisinkin päin. Siitä on nautinto kaukana.

Et ole ihan kärryillä nuorten alkoholinkäytön haitoista. Nimittäin nykyisin 20-vuotias alkoholisti tai päihdeongelmainen ei ole mitenkään ihmeellinen poikkeus. Ryhmään kuuluu moniongelmaisia nuoria, mutta myös nuoria aivan tavallisista tai ns. hyvistä perheistä. Mitä nuorempana käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski että käytöstä tulee ongelmakäyttöä.

Omat isovanhempani syntyivät 1800-luvulla. Samoin appivanhempien. Rippikoulun jälkeen sai maistaa alkoholia ja nauttia sitä ruokapöydässä perhejuhlissa. Ellei sitten juhlat järjestäneen perheen aikuiset olleet absolutisteja, tätä kunnioitettiin.

Itse olen lapsuudenperheestäni juopoin, vaikka en sen kanssa läträäkään. Sisarukseni eivät käytä alkoholia ollenkaan. Vanhemmistani isä joi yhden saunakaljan kerran viikossa. Juhannuksena grillatessa ja sukulaisten käydessä meni joskus puoli koria kaljaa - josta suurimman osan, ainakin neljä oli nauttinut kummisetäni.

Huomasin nyt korona-aikana, että olin nauttinut säännöllisesti perjantaina tai lauantaina kolme annosta alkoholia ainakin kolme kuukautta peräkkäin. Se haiskahtaa riippuvuudelta. En ole ikinä ennen käyttänyt niin paljon. Kaikenlisäksi minulle alkoi tulla yhtä paha olo siitä kuin nuorena. Huipuksi huomasin, etten edes nuorena juonut diskossa kuin kaksi annosta. Päätinkin pitää reilun tauon, ja nyt korona-aikana se on todella helppoakin. Ja rahaa säästyy. Vuositasolla vähintään yli 2000 e, vaikkei menisi viikossa kuin 10 e.

Lue lisää

<<Et ole ihan kärryillä nuorten alkoholinkäytön haitoista.<<

Olen kuivilla oleva alkoholisti, kuivilla 43 vuotta. Aloitin juomisen 16-vuotiaana. Viimeiset kuusi vuotta join keskimäärin 17 pulloa olutta päivässä. Se on mahdollista, sillä alkoholistin kouliintunut maksa polttaa kaksinkertaisen määrän alkoholia verrattuna normaalin ihmisen maksaan, 7 -> 15 g tunnissa.

Alkoholismi on monigeenisesti periytyvä geneettinen sairaus. Alkoholismiin vaikuttavat oloissamme, jossa alkoholia on saatavilla, vain geenit. mikään kasvatus- tai ympäristötekijä ei korreloi alkoholismin kanssa, ei myöskään, minkä ikäisena aloittaa juomisen.

Monigeeninen perintä tarkoittaa sitä, että tarvittavasta geenikoktailista osa on äidiltä, osa isältä, joista ei välttämättä kumpikaan ole alkoholisti. Sama pätee myös sisaruksiin. Adoptiolasten alkoholismi seuraa täsmällisesti BIOLOGISTEN vanhempien odotusarvoa. Korrelaatio KASVATUSVANHEMPIIN on pyöreä nolla.

Jokaisesta, jolla on alkoholismiin johtava geenikombinaatio, tulee ilmiasuinen alkoholisti. Jos ei ole, ei voi tulla ilmiasuiseksi, vaikka kuinka joisi.

Meistä alkoholisteista 1-2 % pääsee pitkäaikaisesti kuiville, loput 98-99 % kuolee sairauteensa. Mekään kuiville päässeet emme ole millään tavalla normaaleihin verrattavia. Alkoholismi korreloi vahvasti ahdistuneisuuteen olimmepa sitten kuivilla tai kentällä. Lääkitys toimii perin huonosti. Elämä on edelleen karmeata sinnittelyä.

kynä.M kirjoitti:

<<Et ole ihan kärryillä nuorten alkoholinkäytön haitoista.<<

Olen kuivilla oleva alkoholisti, kuivilla 43 vuotta. Aloitin juomisen 16-vuotiaana. Viimeiset kuusi vuotta join keskimäärin 17 pulloa olutta päivässä. Se on mahdollista, sillä alkoholistin kouliintunut maksa polttaa kaksinkertaisen määrän alkoholia verrattuna normaalin ihmisen maksaan, 7 -> 15 g tunnissa.

Alkoholismi on monigeenisesti periytyvä geneettinen sairaus. Alkoholismiin vaikuttavat oloissamme, jossa alkoholia on saatavilla, vain geenit. mikään kasvatus- tai ympäristötekijä ei korreloi alkoholismin kanssa, ei myöskään, minkä ikäisena aloittaa juomisen.

Monigeeninen perintä tarkoittaa sitä, että tarvittavasta geenikoktailista osa on äidiltä, osa isältä, joista ei välttämättä kumpikaan ole alkoholisti. Sama pätee myös sisaruksiin. Adoptiolasten alkoholismi seuraa täsmällisesti BIOLOGISTEN vanhempien odotusarvoa. Korrelaatio KASVATUSVANHEMPIIN on pyöreä nolla.

Jokaisesta, jolla on alkoholismiin johtava geenikombinaatio, tulee ilmiasuinen alkoholisti. Jos ei ole, ei voi tulla ilmiasuiseksi, vaikka kuinka joisi.

Meistä alkoholisteista 1-2 % pääsee pitkäaikaisesti kuiville, loput 98-99 % kuolee sairauteensa. Mekään kuiville päässeet emme ole millään tavalla normaaleihin verrattavia. Alkoholismi korreloi vahvasti ahdistuneisuuteen olimmepa sitten kuivilla tai kentällä. Lääkitys toimii perin huonosti. Elämä on edelleen karmeata sinnittelyä.

Lue lisää

Perinnöllinen tausta, siis yksilön vanhemmiltaan perimät geenit, selittävät noin puolet sairastumisriskistä, ei suinkaan kokonaan.

Vaikka perimä vaikuttaa alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen, ei ole olemassa yksittäistä alkoholiriippuvuuden geeniä, joka tuottaisi sairauden ympäristötekijöistä riippumatta. Siksi puhutaan mieluummin useista geeneistä, joiden yhdistelmä lisää yksilön riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen altistavissa olosuhteissa. Tällaisia ympäristön riskitekijöitä ovat esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset. Siten alkoholiriippuvuuteen sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tulos.

Itselläni on ystävänä mm. mies, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet viinaan n. 60-vuotiaina. Mies on myös alkoholisti ja odottelee kuolemaansa, nyt 50 . Hänen veljensä ja sisarensa eivät ole alkoholisteja. Ympäristötekijöillä ovat heidän kohdallaan olleet pelastus. Jos olisivat 10vanhoina nuorina alkaneet hillua epämääräisissä piireissä, eivätkä vanhemmat eikä kukaan olisi kieltäneet/välittäneet, hekin olisivat erittäin todennäköisesti alkoholisteja. "Ilmiasuiseksi" alkoholistiksi voi tulla vain juomalla. Jos se estetään, tai tehdään siitä tavattoman hankalaa, ihminen välttyy alkoholisimilta. Kuten tietysti myös silloin, kun hän itse - ihan lapsena huomaa vaikka vanhempiensa liian alkoholikäytön surkeat seuraukset; he voivat itse päättää, etteivät ikinä koske alkoholiin ja jos koskevat eivät läträä sillä. Tällaisia ihmisiä on vaikka kuinka paljon.

Samaa voi soveltaa muihinkin riippuvuus - tai niihin verrattaviin sairauksiin. Esim. meidän suvussa on kuuluisa lihavuusgeeni. Se oli entisaikaan, kun ruokaa oli niukasti erittäin hyvä juttu, auttoi selviytymään hengissä. Mutta nyt sillä samalla geenillä saattaa olla jopa kuollettava vaikutus. Omat vanhempani sairastuivat verenpainetautiin hiukan alle 50-vuotiaina. Niinikään molemmat olivat keskivertoa lyhyempiä, mutta ylipainoa heille oli kertynyt vain 10-15 kg. Molemmilla oli liikkuva työ. Molemmat olivat olleet aktiivisia, käyneet töissä pienestä pitäen, urheilleetkin paljon nuorena. Äidilläni puhkesi myös diabetes. Kumpikaan ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. He eivät juoneet limuja koskaan, ei mehujakaan. Isä joi maitolasillisen ruuan kanssa. Kumpikaan ei istunut sohvalla kuin kerran VIIKOSSA - viikonloppuna lauantaina pari tuntia. Isä katsoi illalla uutiset ja urheiluruudun. Puhumattakaan että koskaan olisivat syöneet mitään silloinkaan sohvalla istuen. Chipsejä, suklaata, karkkia - ei, mitään tuollaista eivät syöneet. Ylimääräiset kalorit tulivat ihan normiruuasta, jota sitäkään ei paljon syöty. Ja tässä kohtaa tulemmekin tarinani opetukseen:

Jokaisen täytyy ITSE tunnustella, ottaa selvää kuinka paljon on liikaa. Kuinka paljon voi syödä ettei liho. Millainen vaikutus liikunnalla on. Näin tein minäkin. Päätin 10-vuotiaana, että jos minusta kiinni on, niin en liho. En halua verenpainetautia, diabetesta (enkä kolesterolia, joka myös molemmilla vanhemmilla oli). Nuorena liikuin kuin hullu; 20 km pyöräilyä, 10 km juoksulenkki - illalla tanssitunti. Silloin söin n. 1600 kaloria päivässä eikä paino noussut. Se alkoi heti nousemaan, kun menin töihin, jonne oli tunnin matka. Istumista kaksi tuntia. En ehtinyt liikkua, täytyi muokata ruokavaliota. Siinä tuli perhettä, lapsille piti tehdä ruokaa. Sitä säännöstelin huolella itselleni. Kuinka vähän voikaan olla liikaa!

Nyt lapset ovat aikuisia, ei ole pitkää työmatkaa. Voin periaatteessa omistautua taas liikunnalle päivittäin, paljon. Niin teenkin. Valitettavan usein joudun toteamaan, ettei baari-ilta tai edes after workit ystävien kanssa innosta, koska aika on pois liikunnalta ja samalla se lisää kaloreita aivan mielettömästi. Tarvitsen enää vain 1000 kaloria vrk. Siihen ei paljon syödä. Aamiainen 200 lounas 500, välipala 100, illallinen 200 (puuro). Tämä on älyttömän vaikea yhdistelmä, josta on älyttömän hankala pitää kiinni. Syömisen vahtiminen on karmeata sinnittelyä. Onneksi se ei ole koko elämä, vaikka välillä siltä tuntuu. Se nyt vaan on 'epistä', että liikun lähes kaiken vapaa-aikani, käyn päivittäin vaa'assa, pidän kirjaa syömisistä ja lasken kalorit niin tarkkaan kuin voin (vekotin auttaa siinä) ja saan painon pysymään kurissa. Näin kymmeniä vuosia. Kyllästyttää. Jotkut kunnolla ylipainoiset ystäväni eivät voi tajuta miten paljon vahdin painoani ja lasken syömistäni. Miten aina laihdutan sitä samaa kiloa. Painoni on siis ollut teini-ikäisestä himoliikkujanuoresta lähtien 54 kg. Jos se on 55 kg, vähennän syömistä. Sepä se onkin pilkunviilaamista miten pienestä vielä vähennetään. Nyt olen lähemmäs 60-vuotias eikä minulla ole diabetesta, ei verenpainetta, ei kolesterolia. Sitä mietin aina, kun laskeminen tympii. Samoin iloitsen siitä, että käyn edelleen ryhmäliikunnassa ja pärjään siellä vallan mainioisti nuorten kanssa hiphop sun muissa höpsöissä nykytansseissa.

Anonyymi kirjoitti:

Perinnöllinen tausta, siis yksilön vanhemmiltaan perimät geenit, selittävät noin puolet sairastumisriskistä, ei suinkaan kokonaan.

Vaikka perimä vaikuttaa alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen, ei ole olemassa yksittäistä alkoholiriippuvuuden geeniä, joka tuottaisi sairauden ympäristötekijöistä riippumatta. Siksi puhutaan mieluummin useista geeneistä, joiden yhdistelmä lisää yksilön riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen altistavissa olosuhteissa. Tällaisia ympäristön riskitekijöitä ovat esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset. Siten alkoholiriippuvuuteen sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tulos.

Itselläni on ystävänä mm. mies, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet viinaan n. 60-vuotiaina. Mies on myös alkoholisti ja odottelee kuolemaansa, nyt 50 . Hänen veljensä ja sisarensa eivät ole alkoholisteja. Ympäristötekijöillä ovat heidän kohdallaan olleet pelastus. Jos olisivat 10vanhoina nuorina alkaneet hillua epämääräisissä piireissä, eivätkä vanhemmat eikä kukaan olisi kieltäneet/välittäneet, hekin olisivat erittäin todennäköisesti alkoholisteja. "Ilmiasuiseksi" alkoholistiksi voi tulla vain juomalla. Jos se estetään, tai tehdään siitä tavattoman hankalaa, ihminen välttyy alkoholisimilta. Kuten tietysti myös silloin, kun hän itse - ihan lapsena huomaa vaikka vanhempiensa liian alkoholikäytön surkeat seuraukset; he voivat itse päättää, etteivät ikinä koske alkoholiin ja jos koskevat eivät läträä sillä. Tällaisia ihmisiä on vaikka kuinka paljon.

Samaa voi soveltaa muihinkin riippuvuus - tai niihin verrattaviin sairauksiin. Esim. meidän suvussa on kuuluisa lihavuusgeeni. Se oli entisaikaan, kun ruokaa oli niukasti erittäin hyvä juttu, auttoi selviytymään hengissä. Mutta nyt sillä samalla geenillä saattaa olla jopa kuollettava vaikutus. Omat vanhempani sairastuivat verenpainetautiin hiukan alle 50-vuotiaina. Niinikään molemmat olivat keskivertoa lyhyempiä, mutta ylipainoa heille oli kertynyt vain 10-15 kg. Molemmilla oli liikkuva työ. Molemmat olivat olleet aktiivisia, käyneet töissä pienestä pitäen, urheilleetkin paljon nuorena. Äidilläni puhkesi myös diabetes. Kumpikaan ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. He eivät juoneet limuja koskaan, ei mehujakaan. Isä joi maitolasillisen ruuan kanssa. Kumpikaan ei istunut sohvalla kuin kerran VIIKOSSA - viikonloppuna lauantaina pari tuntia. Isä katsoi illalla uutiset ja urheiluruudun. Puhumattakaan että koskaan olisivat syöneet mitään silloinkaan sohvalla istuen. Chipsejä, suklaata, karkkia - ei, mitään tuollaista eivät syöneet. Ylimääräiset kalorit tulivat ihan normiruuasta, jota sitäkään ei paljon syöty. Ja tässä kohtaa tulemmekin tarinani opetukseen:

Jokaisen täytyy ITSE tunnustella, ottaa selvää kuinka paljon on liikaa. Kuinka paljon voi syödä ettei liho. Millainen vaikutus liikunnalla on. Näin tein minäkin. Päätin 10-vuotiaana, että jos minusta kiinni on, niin en liho. En halua verenpainetautia, diabetesta (enkä kolesterolia, joka myös molemmilla vanhemmilla oli). Nuorena liikuin kuin hullu; 20 km pyöräilyä, 10 km juoksulenkki - illalla tanssitunti. Silloin söin n. 1600 kaloria päivässä eikä paino noussut. Se alkoi heti nousemaan, kun menin töihin, jonne oli tunnin matka. Istumista kaksi tuntia. En ehtinyt liikkua, täytyi muokata ruokavaliota. Siinä tuli perhettä, lapsille piti tehdä ruokaa. Sitä säännöstelin huolella itselleni. Kuinka vähän voikaan olla liikaa!

Nyt lapset ovat aikuisia, ei ole pitkää työmatkaa. Voin periaatteessa omistautua taas liikunnalle päivittäin, paljon. Niin teenkin. Valitettavan usein joudun toteamaan, ettei baari-ilta tai edes after workit ystävien kanssa innosta, koska aika on pois liikunnalta ja samalla se lisää kaloreita aivan mielettömästi. Tarvitsen enää vain 1000 kaloria vrk. Siihen ei paljon syödä. Aamiainen 200 lounas 500, välipala 100, illallinen 200 (puuro). Tämä on älyttömän vaikea yhdistelmä, josta on älyttömän hankala pitää kiinni. Syömisen vahtiminen on karmeata sinnittelyä. Onneksi se ei ole koko elämä, vaikka välillä siltä tuntuu. Se nyt vaan on 'epistä', että liikun lähes kaiken vapaa-aikani, käyn päivittäin vaa'assa, pidän kirjaa syömisistä ja lasken kalorit niin tarkkaan kuin voin (vekotin auttaa siinä) ja saan painon pysymään kurissa. Näin kymmeniä vuosia. Kyllästyttää. Jotkut kunnolla ylipainoiset ystäväni eivät voi tajuta miten paljon vahdin painoani ja lasken syömistäni. Miten aina laihdutan sitä samaa kiloa. Painoni on siis ollut teini-ikäisestä himoliikkujanuoresta lähtien 54 kg. Jos se on 55 kg, vähennän syömistä. Sepä se onkin pilkunviilaamista miten pienestä vielä vähennetään. Nyt olen lähemmäs 60-vuotias eikä minulla ole diabetesta, ei verenpainetta, ei kolesterolia. Sitä mietin aina, kun laskeminen tympii. Samoin iloitsen siitä, että käyn edelleen ryhmäliikunnassa ja pärjään siellä vallan mainioisti nuorten kanssa hiphop sun muissa höpsöissä nykytansseissa.

Lue lisää

"Sepä se onkin pilkunviilaamista miten pienestä vielä vähennetään. "

Vähän samanlaista vaivaa minullakin.

Usein olen miettinyt kultaista keskitietä, kohtuutta. Kohtuus kun on minulle aivan liikaa, etenkin ruuasta/juomasta puhuttaessa. Tosin sinnittely niiden kanssa pelastanut monelta ikävyydeltä ja varmalta sairaudelta ja ennenaikaiselta kuolemalta. Alkoholismia kehoni ei olisi pitkään kestänyt.

Ihmiset ajattelevat turhan vähän omiin valintoihin ja tekemisiin liittyviä syitä, eikä seurauksiakaan mietitä ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Perinnöllinen tausta, siis yksilön vanhemmiltaan perimät geenit, selittävät noin puolet sairastumisriskistä, ei suinkaan kokonaan.

Vaikka perimä vaikuttaa alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen, ei ole olemassa yksittäistä alkoholiriippuvuuden geeniä, joka tuottaisi sairauden ympäristötekijöistä riippumatta. Siksi puhutaan mieluummin useista geeneistä, joiden yhdistelmä lisää yksilön riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen altistavissa olosuhteissa. Tällaisia ympäristön riskitekijöitä ovat esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset. Siten alkoholiriippuvuuteen sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tulos.

Itselläni on ystävänä mm. mies, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet viinaan n. 60-vuotiaina. Mies on myös alkoholisti ja odottelee kuolemaansa, nyt 50 . Hänen veljensä ja sisarensa eivät ole alkoholisteja. Ympäristötekijöillä ovat heidän kohdallaan olleet pelastus. Jos olisivat 10vanhoina nuorina alkaneet hillua epämääräisissä piireissä, eivätkä vanhemmat eikä kukaan olisi kieltäneet/välittäneet, hekin olisivat erittäin todennäköisesti alkoholisteja. "Ilmiasuiseksi" alkoholistiksi voi tulla vain juomalla. Jos se estetään, tai tehdään siitä tavattoman hankalaa, ihminen välttyy alkoholisimilta. Kuten tietysti myös silloin, kun hän itse - ihan lapsena huomaa vaikka vanhempiensa liian alkoholikäytön surkeat seuraukset; he voivat itse päättää, etteivät ikinä koske alkoholiin ja jos koskevat eivät läträä sillä. Tällaisia ihmisiä on vaikka kuinka paljon.

Samaa voi soveltaa muihinkin riippuvuus - tai niihin verrattaviin sairauksiin. Esim. meidän suvussa on kuuluisa lihavuusgeeni. Se oli entisaikaan, kun ruokaa oli niukasti erittäin hyvä juttu, auttoi selviytymään hengissä. Mutta nyt sillä samalla geenillä saattaa olla jopa kuollettava vaikutus. Omat vanhempani sairastuivat verenpainetautiin hiukan alle 50-vuotiaina. Niinikään molemmat olivat keskivertoa lyhyempiä, mutta ylipainoa heille oli kertynyt vain 10-15 kg. Molemmilla oli liikkuva työ. Molemmat olivat olleet aktiivisia, käyneet töissä pienestä pitäen, urheilleetkin paljon nuorena. Äidilläni puhkesi myös diabetes. Kumpikaan ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. He eivät juoneet limuja koskaan, ei mehujakaan. Isä joi maitolasillisen ruuan kanssa. Kumpikaan ei istunut sohvalla kuin kerran VIIKOSSA - viikonloppuna lauantaina pari tuntia. Isä katsoi illalla uutiset ja urheiluruudun. Puhumattakaan että koskaan olisivat syöneet mitään silloinkaan sohvalla istuen. Chipsejä, suklaata, karkkia - ei, mitään tuollaista eivät syöneet. Ylimääräiset kalorit tulivat ihan normiruuasta, jota sitäkään ei paljon syöty. Ja tässä kohtaa tulemmekin tarinani opetukseen:

Jokaisen täytyy ITSE tunnustella, ottaa selvää kuinka paljon on liikaa. Kuinka paljon voi syödä ettei liho. Millainen vaikutus liikunnalla on. Näin tein minäkin. Päätin 10-vuotiaana, että jos minusta kiinni on, niin en liho. En halua verenpainetautia, diabetesta (enkä kolesterolia, joka myös molemmilla vanhemmilla oli). Nuorena liikuin kuin hullu; 20 km pyöräilyä, 10 km juoksulenkki - illalla tanssitunti. Silloin söin n. 1600 kaloria päivässä eikä paino noussut. Se alkoi heti nousemaan, kun menin töihin, jonne oli tunnin matka. Istumista kaksi tuntia. En ehtinyt liikkua, täytyi muokata ruokavaliota. Siinä tuli perhettä, lapsille piti tehdä ruokaa. Sitä säännöstelin huolella itselleni. Kuinka vähän voikaan olla liikaa!

Nyt lapset ovat aikuisia, ei ole pitkää työmatkaa. Voin periaatteessa omistautua taas liikunnalle päivittäin, paljon. Niin teenkin. Valitettavan usein joudun toteamaan, ettei baari-ilta tai edes after workit ystävien kanssa innosta, koska aika on pois liikunnalta ja samalla se lisää kaloreita aivan mielettömästi. Tarvitsen enää vain 1000 kaloria vrk. Siihen ei paljon syödä. Aamiainen 200 lounas 500, välipala 100, illallinen 200 (puuro). Tämä on älyttömän vaikea yhdistelmä, josta on älyttömän hankala pitää kiinni. Syömisen vahtiminen on karmeata sinnittelyä. Onneksi se ei ole koko elämä, vaikka välillä siltä tuntuu. Se nyt vaan on 'epistä', että liikun lähes kaiken vapaa-aikani, käyn päivittäin vaa'assa, pidän kirjaa syömisistä ja lasken kalorit niin tarkkaan kuin voin (vekotin auttaa siinä) ja saan painon pysymään kurissa. Näin kymmeniä vuosia. Kyllästyttää. Jotkut kunnolla ylipainoiset ystäväni eivät voi tajuta miten paljon vahdin painoani ja lasken syömistäni. Miten aina laihdutan sitä samaa kiloa. Painoni on siis ollut teini-ikäisestä himoliikkujanuoresta lähtien 54 kg. Jos se on 55 kg, vähennän syömistä. Sepä se onkin pilkunviilaamista miten pienestä vielä vähennetään. Nyt olen lähemmäs 60-vuotias eikä minulla ole diabetesta, ei verenpainetta, ei kolesterolia. Sitä mietin aina, kun laskeminen tympii. Samoin iloitsen siitä, että käyn edelleen ryhmäliikunnassa ja pärjään siellä vallan mainioisti nuorten kanssa hiphop sun muissa höpsöissä nykytansseissa.

Lue lisää

Jopa lääkärikunta tuntee heikosti alkoholismia. Kuvitelmat ympäristötkijöiden vaikutuksesta kaatuu siihen, että adoptiolasten alkoholismi seuraa tarkoin biologisten vanhempien mukaan laskettua odotusarvoa ja korelaatio kasvatusvanhempiin on nolla. Jos ymmärtää todennäköisyysmatematiikkaa, johtopäätös on yksiselitteinen.

Erilläänkin kasvaneet identtiset kaksoset ovat AINA joko alkoholisteja tai kohtuukäyttäjiä. Yksi poikkeus tunnetaan. Myöhemmin aivovaurion kokenut parikki havaittiin alkoholistiksi.

Kuvitelma ympäristövaikutuksen merkityksestä on vanhaa virheellistä perintöä, mikä ei muutamassakaan sukupolvessa kulu pois.

Lääketiede, joka ei perustu havaintoaineiston validiin matemaattiseen käsittelyyn, on tuottanut valtavia erehdyksiä. Muun muassa melkein kaikki 1800-luvun lääkärit uskoivat, että kaikki naisten vaivat johtuivat irtonaisesta kohdusta, vaikka hypoteesille ei ollut vähintäkään todistetta. Oppi oli syntynyt kirjoituspöydällä ja levinnyt muutamien auktoriteettien suosimana.

Uskoivat myös, että terve nainen ei tunne seksuaalista tarvetta.

Anonyymi kirjoitti:

Perinnöllinen tausta, siis yksilön vanhemmiltaan perimät geenit, selittävät noin puolet sairastumisriskistä, ei suinkaan kokonaan.

Vaikka perimä vaikuttaa alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen, ei ole olemassa yksittäistä alkoholiriippuvuuden geeniä, joka tuottaisi sairauden ympäristötekijöistä riippumatta. Siksi puhutaan mieluummin useista geeneistä, joiden yhdistelmä lisää yksilön riskiä sairastua alkoholiriippuvuuteen altistavissa olosuhteissa. Tällaisia ympäristön riskitekijöitä ovat esimerkiksi varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset. Siten alkoholiriippuvuuteen sairastuminen on aina perintö- ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen tulos.

Itselläni on ystävänä mm. mies, jonka molemmat vanhemmat ovat kuolleet viinaan n. 60-vuotiaina. Mies on myös alkoholisti ja odottelee kuolemaansa, nyt 50 . Hänen veljensä ja sisarensa eivät ole alkoholisteja. Ympäristötekijöillä ovat heidän kohdallaan olleet pelastus. Jos olisivat 10vanhoina nuorina alkaneet hillua epämääräisissä piireissä, eivätkä vanhemmat eikä kukaan olisi kieltäneet/välittäneet, hekin olisivat erittäin todennäköisesti alkoholisteja. "Ilmiasuiseksi" alkoholistiksi voi tulla vain juomalla. Jos se estetään, tai tehdään siitä tavattoman hankalaa, ihminen välttyy alkoholisimilta. Kuten tietysti myös silloin, kun hän itse - ihan lapsena huomaa vaikka vanhempiensa liian alkoholikäytön surkeat seuraukset; he voivat itse päättää, etteivät ikinä koske alkoholiin ja jos koskevat eivät läträä sillä. Tällaisia ihmisiä on vaikka kuinka paljon.

Samaa voi soveltaa muihinkin riippuvuus - tai niihin verrattaviin sairauksiin. Esim. meidän suvussa on kuuluisa lihavuusgeeni. Se oli entisaikaan, kun ruokaa oli niukasti erittäin hyvä juttu, auttoi selviytymään hengissä. Mutta nyt sillä samalla geenillä saattaa olla jopa kuollettava vaikutus. Omat vanhempani sairastuivat verenpainetautiin hiukan alle 50-vuotiaina. Niinikään molemmat olivat keskivertoa lyhyempiä, mutta ylipainoa heille oli kertynyt vain 10-15 kg. Molemmilla oli liikkuva työ. Molemmat olivat olleet aktiivisia, käyneet töissä pienestä pitäen, urheilleetkin paljon nuorena. Äidilläni puhkesi myös diabetes. Kumpikaan ei käyttänyt alkoholia ollenkaan. He eivät juoneet limuja koskaan, ei mehujakaan. Isä joi maitolasillisen ruuan kanssa. Kumpikaan ei istunut sohvalla kuin kerran VIIKOSSA - viikonloppuna lauantaina pari tuntia. Isä katsoi illalla uutiset ja urheiluruudun. Puhumattakaan että koskaan olisivat syöneet mitään silloinkaan sohvalla istuen. Chipsejä, suklaata, karkkia - ei, mitään tuollaista eivät syöneet. Ylimääräiset kalorit tulivat ihan normiruuasta, jota sitäkään ei paljon syöty. Ja tässä kohtaa tulemmekin tarinani opetukseen:

Jokaisen täytyy ITSE tunnustella, ottaa selvää kuinka paljon on liikaa. Kuinka paljon voi syödä ettei liho. Millainen vaikutus liikunnalla on. Näin tein minäkin. Päätin 10-vuotiaana, että jos minusta kiinni on, niin en liho. En halua verenpainetautia, diabetesta (enkä kolesterolia, joka myös molemmilla vanhemmilla oli). Nuorena liikuin kuin hullu; 20 km pyöräilyä, 10 km juoksulenkki - illalla tanssitunti. Silloin söin n. 1600 kaloria päivässä eikä paino noussut. Se alkoi heti nousemaan, kun menin töihin, jonne oli tunnin matka. Istumista kaksi tuntia. En ehtinyt liikkua, täytyi muokata ruokavaliota. Siinä tuli perhettä, lapsille piti tehdä ruokaa. Sitä säännöstelin huolella itselleni. Kuinka vähän voikaan olla liikaa!

Nyt lapset ovat aikuisia, ei ole pitkää työmatkaa. Voin periaatteessa omistautua taas liikunnalle päivittäin, paljon. Niin teenkin. Valitettavan usein joudun toteamaan, ettei baari-ilta tai edes after workit ystävien kanssa innosta, koska aika on pois liikunnalta ja samalla se lisää kaloreita aivan mielettömästi. Tarvitsen enää vain 1000 kaloria vrk. Siihen ei paljon syödä. Aamiainen 200 lounas 500, välipala 100, illallinen 200 (puuro). Tämä on älyttömän vaikea yhdistelmä, josta on älyttömän hankala pitää kiinni. Syömisen vahtiminen on karmeata sinnittelyä. Onneksi se ei ole koko elämä, vaikka välillä siltä tuntuu. Se nyt vaan on 'epistä', että liikun lähes kaiken vapaa-aikani, käyn päivittäin vaa'assa, pidän kirjaa syömisistä ja lasken kalorit niin tarkkaan kuin voin (vekotin auttaa siinä) ja saan painon pysymään kurissa. Näin kymmeniä vuosia. Kyllästyttää. Jotkut kunnolla ylipainoiset ystäväni eivät voi tajuta miten paljon vahdin painoani ja lasken syömistäni. Miten aina laihdutan sitä samaa kiloa. Painoni on siis ollut teini-ikäisestä himoliikkujanuoresta lähtien 54 kg. Jos se on 55 kg, vähennän syömistä. Sepä se onkin pilkunviilaamista miten pienestä vielä vähennetään. Nyt olen lähemmäs 60-vuotias eikä minulla ole diabetesta, ei verenpainetta, ei kolesterolia. Sitä mietin aina, kun laskeminen tympii. Samoin iloitsen siitä, että käyn edelleen ryhmäliikunnassa ja pärjään siellä vallan mainioisti nuorten kanssa hiphop sun muissa höpsöissä nykytansseissa.

Lue lisää

Virheellinen "tutkimus" syntyy näin.

Toisaalta tiedämme, että psykiatrien antamat diagnoosit menevät vain n. 30 %:sesti päällekkäin. Tämä merkitsee, että todellisista alkoholisteista vain alle puolet saa dignoosin, jonka mukaan hän on alkoholisti, ja ei-alkoholisteista sangen monet saavat diagnoosin alkoholisti.

Kun näin heppoisen diagnostiikan perusteella tehdään tutkimusta, tutkijat sivuuttavat, että aineistossa on hurja bias. Kun tällaisen aineiston perusteella tehdään päätelmiä perinnöllisyydestä, ne ovat erittäin kehnoja.

Useimmat lääketieteen tutkijat panevat biaksen samaan koriin kuin ympäristötekijät. Oletetaan vastoin selkeää tietoa, että valtavaa biasta ei olisi. Pelkkä bias eli vinouma selittää koko "ympäristötekijäin" osuuden.

Tällaisia "tutkimuksia", jotka eivät kestä pienintäkään matemaattista arviointia, syntyy koko ajan psykologian, sosiologian ja lääketieteen alalla.

kynä.M kirjoitti:

Virheellinen "tutkimus" syntyy näin.

Toisaalta tiedämme, että psykiatrien antamat diagnoosit menevät vain n. 30 %:sesti päällekkäin. Tämä merkitsee, että todellisista alkoholisteista vain alle puolet saa dignoosin, jonka mukaan hän on alkoholisti, ja ei-alkoholisteista sangen monet saavat diagnoosin alkoholisti.

Kun näin heppoisen diagnostiikan perusteella tehdään tutkimusta, tutkijat sivuuttavat, että aineistossa on hurja bias. Kun tällaisen aineiston perusteella tehdään päätelmiä perinnöllisyydestä, ne ovat erittäin kehnoja.

Useimmat lääketieteen tutkijat panevat biaksen samaan koriin kuin ympäristötekijät. Oletetaan vastoin selkeää tietoa, että valtavaa biasta ei olisi. Pelkkä bias eli vinouma selittää koko "ympäristötekijäin" osuuden.

Tällaisia "tutkimuksia", jotka eivät kestä pienintäkään matemaattista arviointia, syntyy koko ajan psykologian, sosiologian ja lääketieteen alalla.

Lue lisää

Käytännössä alkoholisteja - millä perusteella tahansa - on liian paljon, tuhansia ja taas tuhansia. Ikävä kyllä yhteiskunta ja ympäristö kannustaa juomaan. On tärkeää, että ihminen voi juoda viinaa 24/7. Hirveä haloo kun korona sulki baarit.

Terveyskeskukset eivät toimi, sairailta hoidot jää saamatta tai ajan saa viikkojen päähän. Mutta hyvä, että baarit on taas auki, se on pääasia. Sieltä saa "hoitoa". Voi voi vain klo 23 asti, mutta kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Käytännössä alkoholisteja - millä perusteella tahansa - on liian paljon, tuhansia ja taas tuhansia. Ikävä kyllä yhteiskunta ja ympäristö kannustaa juomaan. On tärkeää, että ihminen voi juoda viinaa 24/7. Hirveä haloo kun korona sulki baarit.

Terveyskeskukset eivät toimi, sairailta hoidot jää saamatta tai ajan saa viikkojen päähän. Mutta hyvä, että baarit on taas auki, se on pääasia. Sieltä saa "hoitoa". Voi voi vain klo 23 asti, mutta kuitenkin.

Lue lisää

Voi hyvät hyssykät pitääkö sääliä. Mutta oikeesti. Kuten joku tuossa jo aiemmin totesi, niin alkoholismiin sairastumisen riski on huomaytavasti suurentunut, jos alkoholinkäytön aloittaa nuorena. Siinä sulle kynäM yksi iso syy sairastumiseesi, kun aloitut juomisen 16-vuotiaana. Alkoholi on myös vielä kehittyville nuorille todella turmiollinen. Sanotaanko niin, että aikamonella meistä suomalaisista on alkoholismin geeni ja varmasti useimmilla meistä joku alkoholisti suvussa. Siksi asiaan onkin hyvä puuttua ja pelkkiin geeneihin on turha vedota. Paljon on myös alkoholistien lapsia, jotka ovat päöttäneet, että eivät koskaan juo tippaakaan alkoholia ja sehän on ainoa pelastuksen keino alkoholistille. Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt, niin ihmettelen kyllä, että et enempää halua nuorisoa suojella vaan selität vaan, että ei sille mitään voi, se on geeneissä. Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvät hyssykät pitääkö sääliä. Mutta oikeesti. Kuten joku tuossa jo aiemmin totesi, niin alkoholismiin sairastumisen riski on huomaytavasti suurentunut, jos alkoholinkäytön aloittaa nuorena. Siinä sulle kynäM yksi iso syy sairastumiseesi, kun aloitut juomisen 16-vuotiaana. Alkoholi on myös vielä kehittyville nuorille todella turmiollinen. Sanotaanko niin, että aikamonella meistä suomalaisista on alkoholismin geeni ja varmasti useimmilla meistä joku alkoholisti suvussa. Siksi asiaan onkin hyvä puuttua ja pelkkiin geeneihin on turha vedota. Paljon on myös alkoholistien lapsia, jotka ovat päöttäneet, että eivät koskaan juo tippaakaan alkoholia ja sehän on ainoa pelastuksen keino alkoholistille. Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt, niin ihmettelen kyllä, että et enempää halua nuorisoa suojella vaan selität vaan, että ei sille mitään voi, se on geeneissä. Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.

Lue lisää

<<Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt...>

En ole entinen alkoholisti, vaan kuivilla oleva alkoholisti. Alkoholismi on geeneissä, eikä voi muuttua.

<<Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.>>

Alkoholismi on aina ilmiasuinen yhteisössä, jossa sosiaalinen paine panee kokeilemaan eli de facto aloittamaan. Sen aiheuttaa geenistö. Psykoosia ja masennusta ei voi yksi yhteen lukea geenistöstä. INCL , AGU ja tuberoosi kleroosi on aina ilmiasuinen, skitsofrenia ei ole.

kynä.M kirjoitti:

<<Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt...>

En ole entinen alkoholisti, vaan kuivilla oleva alkoholisti. Alkoholismi on geeneissä, eikä voi muuttua.

<<Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.>>

Alkoholismi on aina ilmiasuinen yhteisössä, jossa sosiaalinen paine panee kokeilemaan eli de facto aloittamaan. Sen aiheuttaa geenistö. Psykoosia ja masennusta ei voi yksi yhteen lukea geenistöstä. INCL , AGU ja tuberoosi kleroosi on aina ilmiasuinen, skitsofrenia ei ole.

Lue lisää

Saivarrella voi loputtomasti sanamuodoissa. Puhutaanko kaikista alkoholismigeenin omaavistakin alkoholisteina, vaikka eivät käyttäisi alkoholia? Ymmärsit kirjoitukseni pointin, että vanhana alkoholistina sinun pitäisi tietää alkoholin vaarat.

Anonyymi kirjoitti:

Voi hyvät hyssykät pitääkö sääliä. Mutta oikeesti. Kuten joku tuossa jo aiemmin totesi, niin alkoholismiin sairastumisen riski on huomaytavasti suurentunut, jos alkoholinkäytön aloittaa nuorena. Siinä sulle kynäM yksi iso syy sairastumiseesi, kun aloitut juomisen 16-vuotiaana. Alkoholi on myös vielä kehittyville nuorille todella turmiollinen. Sanotaanko niin, että aikamonella meistä suomalaisista on alkoholismin geeni ja varmasti useimmilla meistä joku alkoholisti suvussa. Siksi asiaan onkin hyvä puuttua ja pelkkiin geeneihin on turha vedota. Paljon on myös alkoholistien lapsia, jotka ovat päöttäneet, että eivät koskaan juo tippaakaan alkoholia ja sehän on ainoa pelastuksen keino alkoholistille. Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt, niin ihmettelen kyllä, että et enempää halua nuorisoa suojella vaan selität vaan, että ei sille mitään voi, se on geeneissä. Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.

Lue lisää

Juuri näin! Aivan turha vedota alkoholismigeeniin.

"aikamonella meistä suomalaisista on alkoholismin geeni ja varmasti useimmilla meistä joku alkoholisti suvussa. "

Näin on. Itselläni on harvinaisen vähän alkoholia yhtään nauttivia sukulaisia. Koska alkoholin käytössä nähdään vain huonoja puolia. Siinä he ovat täysin oikeassa kaikenlisäksi. Ihminen pärjää paljon paremmin elämässään ja voi keskittyä hyviin asioihin kun ei juo alkoholia ollenkaan. Tai ehkä skumppalasillisen juhlissa. Monet nauttivat senkin alkottomana. Tästä siis tulikin mieleeni, ettei kukaan suvustamme voi tietää, onko meillä sittenkin alkoholistigeeni. Voi hyvinkin olla, sitä ei tiedä, kun ei ole alkoholiin koskettu. Ehkä juuri sen vuoksi ei olekaan koskettu, koska joku sukulainen joskus 1800-luvulla on jo todennut sen olevan paholaisesta tms.

Aivan samoin joillakin ihmisillä on esim. skitsofrenia tai bipolaarisuusgeeni. Nekin tarvitsevat jonkin ärsykkeen kuten esim. pitkäaikaisen stressin puhjetakseen.

Anonyymi kirjoitti:

Saivarrella voi loputtomasti sanamuodoissa. Puhutaanko kaikista alkoholismigeenin omaavistakin alkoholisteina, vaikka eivät käyttäisi alkoholia? Ymmärsit kirjoitukseni pointin, että vanhana alkoholistina sinun pitäisi tietää alkoholin vaarat.

Lue lisää

Ei ole olemassa alkoholismigeeniä, vaan tauti on perimistavaltaan MONIGEENINEN. Kuten ei ole älykkyysgeeniä, vaan usea geeni vaikuttaa älykkyyteen. Ei ole pituusgeeniä, vaan moni geeni vaikuttaa pituuteen. Täytyy siis saada useita geenejä, jotka yhdessä aiheuttavat alkoholismin.

Jos ei tunneta henkilön kaikkia alkoholismigeenejä, on tutkimuksen tulos vain TODENNÄKÖISYYS alkoholismista, sillä mitä useampi geeni kyseisestä ryhmästä tutkitaan, sitä todennäköisempää on, että hän on alkoholisti. Todellisuudessa hän on tai ei, mutta todennäköisyys siis johtuu siitä, mitä on tutkittu.

Esimerkiksi minusta tiedetään toista tietä eli ilmiasun perusteella, että olen alkoholisti. Kuitenkin minusta on Japanissa tutkittu vain kaksi geeniä. Kummassakin on sellainen alleeli, joka tekee alkoholismin todennäköisyyden kaksinkertaiseksi eli 2 x 2 = 4. Jos olisi tutkittu useampi geeni, todennäköisyys olisi suurempi. Riippuu siis vain ja ainoastaan tutkittujen geenien määrästä, mikä on todennäköisyys, ei minusta millään tavalla.

Jos geenejä olisi tutkittu riittävän monta, olisi saatu eksakti tulos, joka ilmiasun perusteella on jo selvä, olen alkoholisti.

Alkoholismi syntyy eri geenikombinaatioilla, ts. kaikilla alkoholisteilla ei ole sama kombinaatio, mutta joku mahdollisista kombinaatioista on täysi. Alkoholisteilla on yksi geenialleeli yleisin. Sitä esiintyy 2/3 osalla alkoholisteista, 1/3 normaaleista.

Siis eräs kombinaatio on täysi sen alleelin kanssa, mutta alkoholismia esiintyy myös ilman sitä, toisella kombinaatiolla. Se voi esiintyä myös normaaleilla, jos mikään alkoholismigeenikombinaatio ei tule täyteen.

Alkoholistin pojista 40 % on alkoholisteja. Jos olisin tiennyt karmean todennäköisyyden, en missään tapauksessa olis tullut isäksi. Poikani nuoruus oli minulle painajaismainen, koska mahdollisuus on peräti 4 kappaletta 10:stä.

Vasta usea vuosi osoitti, ettei ole alkoholisti. Jos olisi ollut, mitään ei olisi ollut tehtävissä. Meistä alkoholisteista vain 1 - 2 % pääsee kuiville, emmekä mekään ole terveitä. Useat meistä potevat hillitöntä ahdistuneisuutta kuolemaan asti.

<< Puhutaanko kaikista alkoholismigeenin omaavistakin alkoholisteina, vaikka eivät käyttäisi alkoholia?<<

Henkilöitä, jotka ovat koko elämänsä POIKKEUKSETTA kieltäytyneet alkoholista, on äärettömän vähän. Heitäkin kuuluu olevan, mutta en tunne ketään. Jo yksi "koemaistaminen" saattaa geeneiltään alkoholistin täydellisesti riippuvaksi, sillä alkoholisti kokee alkoholin vaikutuksen aivan eri tavalla kuin normaali.

Henkilöstä, jolla ei ole täyttä kombinaatiota alkoholismia aiheuttavia geenejä, ei voi tulla alkoholistia.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin! Aivan turha vedota alkoholismigeeniin.

"aikamonella meistä suomalaisista on alkoholismin geeni ja varmasti useimmilla meistä joku alkoholisti suvussa. "

Näin on. Itselläni on harvinaisen vähän alkoholia yhtään nauttivia sukulaisia. Koska alkoholin käytössä nähdään vain huonoja puolia. Siinä he ovat täysin oikeassa kaikenlisäksi. Ihminen pärjää paljon paremmin elämässään ja voi keskittyä hyviin asioihin kun ei juo alkoholia ollenkaan. Tai ehkä skumppalasillisen juhlissa. Monet nauttivat senkin alkottomana. Tästä siis tulikin mieleeni, ettei kukaan suvustamme voi tietää, onko meillä sittenkin alkoholistigeeni. Voi hyvinkin olla, sitä ei tiedä, kun ei ole alkoholiin koskettu. Ehkä juuri sen vuoksi ei olekaan koskettu, koska joku sukulainen joskus 1800-luvulla on jo todennut sen olevan paholaisesta tms.

Aivan samoin joillakin ihmisillä on esim. skitsofrenia tai bipolaarisuusgeeni. Nekin tarvitsevat jonkin ärsykkeen kuten esim. pitkäaikaisen stressin puhjetakseen.

Lue lisää

Alkoholismi periytyy monigeenisesti, kuten pituuskasvu, lihavuus ja älykkyys. Ei siis ole alkoholismigeeniä, vaan useita geenejä, jotka osaltaan vaikuttavat sairauteen.

kynä.M kirjoitti:

<<Jos kynäM olet itse entinen alkoholisti ja siitä kuiville selvinnyt...>

En ole entinen alkoholisti, vaan kuivilla oleva alkoholisti. Alkoholismi on geeneissä, eikä voi muuttua.

<<Toedätkö muuten, että psyykosigeeni on yli puolella ihmisistä tai, että kuka tahansa voi masentua, jos kuorma on liian suuri juuri kyseiselle ihmiselle.>>

Alkoholismi on aina ilmiasuinen yhteisössä, jossa sosiaalinen paine panee kokeilemaan eli de facto aloittamaan. Sen aiheuttaa geenistö. Psykoosia ja masennusta ei voi yksi yhteen lukea geenistöstä. INCL , AGU ja tuberoosi kleroosi on aina ilmiasuinen, skitsofrenia ei ole.

Lue lisää

tuberoosi kleroosi > tuberoosi skleroosi. Nöyristelevästi, sulimmasti ja matelevasti anteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Saivarrella voi loputtomasti sanamuodoissa. Puhutaanko kaikista alkoholismigeenin omaavistakin alkoholisteina, vaikka eivät käyttäisi alkoholia? Ymmärsit kirjoitukseni pointin, että vanhana alkoholistina sinun pitäisi tietää alkoholin vaarat.

Lue lisää

On kaikenlisäksi täysin turhaa erotella alkoholisteja alkoholisteista, tai edes alkoholisteja alkoholin suurkuluttajista. Kaikilla on tasapuolisesti alkoholiongelma. Se puolestaan tuo muita ongelmia ja haittoja. Kuten altistaa fyysisille ja psykkisille sairauksille, syö ihmisen toimintakykyä töissä, haittaa sosiaalista elämää, lisää väkivaltaista käyttäytymistä jne jne.

Alkoholin kulutus on törkeän suuri ongelma, josta vaietaan todella hyvin. Puhutaan mieluummin, että alkoholin käyttö on perusoikeus. Vieläpä sellainen perusoikeus, jonka ei-alkoholistit kustantaa suurelta osin.

Anonyymi kirjoitti:

On kaikenlisäksi täysin turhaa erotella alkoholisteja alkoholisteista, tai edes alkoholisteja alkoholin suurkuluttajista. Kaikilla on tasapuolisesti alkoholiongelma. Se puolestaan tuo muita ongelmia ja haittoja. Kuten altistaa fyysisille ja psykkisille sairauksille, syö ihmisen toimintakykyä töissä, haittaa sosiaalista elämää, lisää väkivaltaista käyttäytymistä jne jne.

Alkoholin kulutus on törkeän suuri ongelma, josta vaietaan todella hyvin. Puhutaan mieluummin, että alkoholin käyttö on perusoikeus. Vieläpä sellainen perusoikeus, jonka ei-alkoholistit kustantaa suurelta osin.

Lue lisää

Suurkulutus voi vähetä, mutta alkoholismi on muuttumaton ominaisuus.

Anonyymi kirjoitti:

On kaikenlisäksi täysin turhaa erotella alkoholisteja alkoholisteista, tai edes alkoholisteja alkoholin suurkuluttajista. Kaikilla on tasapuolisesti alkoholiongelma. Se puolestaan tuo muita ongelmia ja haittoja. Kuten altistaa fyysisille ja psykkisille sairauksille, syö ihmisen toimintakykyä töissä, haittaa sosiaalista elämää, lisää väkivaltaista käyttäytymistä jne jne.

Alkoholin kulutus on törkeän suuri ongelma, josta vaietaan todella hyvin. Puhutaan mieluummin, että alkoholin käyttö on perusoikeus. Vieläpä sellainen perusoikeus, jonka ei-alkoholistit kustantaa suurelta osin.

Lue lisää

"Puhutaan mieluummin, että alkoholin käyttö on perusoikeus"

Sanopa se. Vaikuttaa, että alkoholismikin on ihmisen tärkein perusoikeus. Vaikka kyseessä olisi pienten lasten vanhempien tai vanhemman juopottelu, niin ei siihen täpäkästi puututa. Usein ei mitenkään. Tai sitten silitellään päätä, kyllä se siitä. Vasta kun naapurit tekevät kymmenen lastensuojeluilmoitusta ehkä jotain voi tapahtua.

Anonyymi kirjoitti:

"Puhutaan mieluummin, että alkoholin käyttö on perusoikeus"

Sanopa se. Vaikuttaa, että alkoholismikin on ihmisen tärkein perusoikeus. Vaikka kyseessä olisi pienten lasten vanhempien tai vanhemman juopottelu, niin ei siihen täpäkästi puututa. Usein ei mitenkään. Tai sitten silitellään päätä, kyllä se siitä. Vasta kun naapurit tekevät kymmenen lastensuojeluilmoitusta ehkä jotain voi tapahtua.

Lue lisää

Niin ja monilla lapsilla naapurit kaukana. Vanhemmat saavat kiusata lapsiaan vapaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja monilla lapsilla naapurit kaukana. Vanhemmat saavat kiusata lapsiaan vapaasti.

Alkoholismi on sairaus, ei oikeus eikä oikeuden puute. Samankaltainen kuin mielisairaus tai syöpä. Ei niidenkään kohdalla ole relevanttia kysyä, onko oikeus sairastaa.

Meistä alkoholisteista vain 1 - 2 prosenttia pääsee pitkäaikaisesti kuiville, vaikka melkein kaikki ovat yrittäneet montakin kertaa. Eikä mekään kuivilla olevat ole verrattavissa normaaleihin. Lukuun sisältyvät kaikki eri hoidot, uskoontulot ja spontaanit kuiville pääsyt. Siis 98 - 99 % kuolee sairauteensa.

Hyvä kirjoitus ja helppo sisäistää.

<<...seksiä ei kannata vielä harrastella.<<

Seurustelu ilman seksiä on kuin varustautuisi laadukkaalle eväsretkelle, mutta söisi paperit.

Punikkilaulun sanoin: "On ainainen puute ja kurjuus."

Eräs rajoitus on, ja se on myös lainsäädännössämme. Seksillä ei saa tehdä toiselle pahaa. Raiskaus tulee olla rangaistava. Samoin aikuisen ja lapsen välinen seksi tulee nähdä raiskauksen veroisena ja rangaistavana. Kahden lapsen väliseen seksiin laki ei aseta estettä, eikä tulekaan asettaa.

kynä.M kirjoitti:

Eräs rajoitus on, ja se on myös lainsäädännössämme. Seksillä ei saa tehdä toiselle pahaa. Raiskaus tulee olla rangaistava. Samoin aikuisen ja lapsen välinen seksi tulee nähdä raiskauksen veroisena ja rangaistavana. Kahden lapsen väliseen seksiin laki ei aseta estettä, eikä tulekaan asettaa.

Lue lisää

"Seksillä ei saa tehdä toiselle pahaa. Raiskaus tulee olla rangaistava"

Ei tietenkään. Mutta raiskauksia ja pakottamista on. Harvemmin kukaan nainen, jaksaa edes raiskauksesta syyttää. Se on helvetillinen prosessi. Saati sitten jos on 14-vuotias tyttö, eli lapsi. Ei edes rikosoikeudellisessa iässä. Jos 14v poikakaverinsa raiskaa, niin ei joudu siitä vastuuseen.

Kyllä me kynän kanssa nyt sovitaan, että lapsia ja nuoria pitää suojella alkoholin kiroilta sekä liian varhain aloitetulta seksielämältä (etenkin alkoholinvaikutuksen alaisena) ....

kynä.M kirjoitti:

Eräs rajoitus on, ja se on myös lainsäädännössämme. Seksillä ei saa tehdä toiselle pahaa. Raiskaus tulee olla rangaistava. Samoin aikuisen ja lapsen välinen seksi tulee nähdä raiskauksen veroisena ja rangaistavana. Kahden lapsen väliseen seksiin laki ei aseta estettä, eikä tulekaan asettaa.

Lue lisää

Joopa, sinulla on "vilkas" ajatuksenjuoksu. Tietenkään "Free Love" -liikehdintä ei tarkoita sitä että rikosen tekeminen olisi luvallista.

Käsitteet "aikuinen" ja "lapsi" ovat tuulesta temmattuja ja suuresti erilaisia eripuolilla maailmaa. Kun kumpaakin osapuolta panettaa niin heitä panettaa, ja kun osapuolet haluavat toisaan, niin se ei kysy ikää. Sellainen ihminen jota panettaa, ei ole lapsi.

Lapset eivät paneskele, eivätkä he harrasta mitään muutakaan erotiikkaa, koska lapsia ei paneta.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa, sinulla on "vilkas" ajatuksenjuoksu. Tietenkään "Free Love" -liikehdintä ei tarkoita sitä että rikosen tekeminen olisi luvallista.

Käsitteet "aikuinen" ja "lapsi" ovat tuulesta temmattuja ja suuresti erilaisia eripuolilla maailmaa. Kun kumpaakin osapuolta panettaa niin heitä panettaa, ja kun osapuolet haluavat toisaan, niin se ei kysy ikää. Sellainen ihminen jota panettaa, ei ole lapsi.

Lapset eivät paneskele, eivätkä he harrasta mitään muutakaan erotiikkaa, koska lapsia ei paneta.

Lue lisää

<<Käsitteet "aikuinen" ja "lapsi" ovat tuulesta temmattuja...<<

Älähän yritä luirutella pedofiliaa sallituksi sillä perusteella, että sitä kuitenkin harrastetaan. Niin harrastetaan varkauttakin, mutta ei se sitä oikeuta. Pedofilia on maassamme rikos hyvästä syystä: aikuinen ja lapsi eivät ole samassa asemassa. Kaksi lasta sen sijaan ovat vapaita harjoittamaan seksiä.

Toinen argumenttisi väittää, että koska selvää ja luonnollista ikärajaa ei ole, ei olisi rajaa ollenkaan. Tällaista päätelmää ei voi tehdä. Juuri siksi, ettei luonnollista rajaa ole, eri maissa on eri rajat.

kynä.M kirjoitti:

<<Käsitteet "aikuinen" ja "lapsi" ovat tuulesta temmattuja...<<

Älähän yritä luirutella pedofiliaa sallituksi sillä perusteella, että sitä kuitenkin harrastetaan. Niin harrastetaan varkauttakin, mutta ei se sitä oikeuta. Pedofilia on maassamme rikos hyvästä syystä: aikuinen ja lapsi eivät ole samassa asemassa. Kaksi lasta sen sijaan ovat vapaita harjoittamaan seksiä.

Toinen argumenttisi väittää, että koska selvää ja luonnollista ikärajaa ei ole, ei olisi rajaa ollenkaan. Tällaista päätelmää ei voi tehdä. Juuri siksi, ettei luonnollista rajaa ole, eri maissa on eri rajat.

Lue lisää

Kun kahdella terveen seksuaalisuuden egon omaaavalla ihmisellä (siis biologisesti miesukupuolisella biologisesti nasissukupuolisella), kummallakin, on himo nussia, ja he himoitsevat toisiaan, niin siinä ei ole yhtään mitään sanansijaa kenellekään, ei yhdellekään puritanistille, eikä millekään vääryyslaitoksen edustajalle, eikä millekään "pyhälle" miehelle, ei vanhemmille, ei sukulaisille.

Lapset eivät koe nussimishalua eivätkä seksuaalista himoa.

On kaikkein eniten ihmisarvoa polkevaa, että hypokriitikot ja harhauskontojen palvojat rajoittavat ihmisten kaikkein syvimpiä ja henkilökohtaisimpia tuntemuksia/halua/himoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kahdella terveen seksuaalisuuden egon omaaavalla ihmisellä (siis biologisesti miesukupuolisella biologisesti nasissukupuolisella), kummallakin, on himo nussia, ja he himoitsevat toisiaan, niin siinä ei ole yhtään mitään sanansijaa kenellekään, ei yhdellekään puritanistille, eikä millekään vääryyslaitoksen edustajalle, eikä millekään "pyhälle" miehelle, ei vanhemmille, ei sukulaisille.

Lapset eivät koe nussimishalua eivätkä seksuaalista himoa.

On kaikkein eniten ihmisarvoa polkevaa, että hypokriitikot ja harhauskontojen palvojat rajoittavat ihmisten kaikkein syvimpiä ja henkilökohtaisimpia tuntemuksia/halua/himoja.

Lue lisää

Arvasin ihan oikein, että yritit seksuaalisen vapauden nimissä selittää myös pedofilian sallituksi. Eduskunta on kuitenkin säätänyt sen rangaistavaksi ikärajojen perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Joopa, sinulla on "vilkas" ajatuksenjuoksu. Tietenkään "Free Love" -liikehdintä ei tarkoita sitä että rikosen tekeminen olisi luvallista.

Käsitteet "aikuinen" ja "lapsi" ovat tuulesta temmattuja ja suuresti erilaisia eripuolilla maailmaa. Kun kumpaakin osapuolta panettaa niin heitä panettaa, ja kun osapuolet haluavat toisaan, niin se ei kysy ikää. Sellainen ihminen jota panettaa, ei ole lapsi.

Lapset eivät paneskele, eivätkä he harrasta mitään muutakaan erotiikkaa, koska lapsia ei paneta.

Lue lisää

Lapset kyllä harrastavat itsetyydytystä. Kovinkin nuorina.

Ei ole todellista? Miten lapsena ihmiset 14-vuotiasta pitävätkään? Minusta on aivan normaalia että teini meikkaa ja seurustelee, eikä sen tarvitse johtaa vielä pitkään aikaan seksiin. Kauheat natsivanhemmat sattuneet aloittajalle. Kieltäisin seurustelun jos kyseessä olisi alle teini-ikäinen ja 14-vuotiaalle sopiva seurustelukumppani on 13-17v. Seksin kannalta on tärkeintä antaa valistus jo 12v, koska loputtomasti ei voi kuitenkaan lapsensa elämää kontrolloida ja jos teinit haluaa harrastaa seksiä niin ne tekee sen vaikka pusikossa, mielummin niin päin että on tietona kunnon valistus että miten ehkäistä sukupuolitaudit ja raskaus kuin ihmetellä monttu auki kun on jo virhe tapahtunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole todellista? Miten lapsena ihmiset 14-vuotiasta pitävätkään? Minusta on aivan normaalia että teini meikkaa ja seurustelee, eikä sen tarvitse johtaa vielä pitkään aikaan seksiin. Kauheat natsivanhemmat sattuneet aloittajalle. Kieltäisin seurustelun jos kyseessä olisi alle teini-ikäinen ja 14-vuotiaalle sopiva seurustelukumppani on 13-17v. Seksin kannalta on tärkeintä antaa valistus jo 12v, koska loputtomasti ei voi kuitenkaan lapsensa elämää kontrolloida ja jos teinit haluaa harrastaa seksiä niin ne tekee sen vaikka pusikossa, mielummin niin päin että on tietona kunnon valistus että miten ehkäistä sukupuolitaudit ja raskaus kuin ihmetellä monttu auki kun on jo virhe tapahtunut.

Lue lisää

Siinäkään jos aloittaa 14v seksin harrastamisen ei ole mitään väärää, kunhan tietää miten ehkäistä raskaus ja sukupuolitaudit. Tosin oman lapsen kohdalla toivon ettei harrastaisi seksiä ennen 16v. Mutta pointti siis oli se, että jokainen aloittaa seksin harrastamisen silloin kun itsestä hyvälle tuntuu ja ei ole välttämättä pakko harrastaa seksiä koko elämänsä aikana, sekin on täysin ok. Ja mitä tulee alkoholin käyttöön niin kyllä mä 16v antaisin välillä käydä bilettämässä ja juoda muutaman, voisin antaa jopa muuttaa omilleen jos opiskelut sitä vaatii ja pystyy ainakin osan maksamaan elämisestään itse ja on aiemminkin hoitanut vastuullisesti asiansa... 16-vuotiaalla saattaa hyvinkin olla 18-vuotias seurustelukumppani tai ainakin täys-ikäisiä ystäviä niin turha kuvitella että hän on siellä kiltisti kun muut dokaa ja mielummin niin päin että säilyy avoin yhteys lapsen kanssa ja lapsi uskaltaa reilusti kertoa elämästään. Aloittajan tapauksessa aloittajalla ja hänen vanhemmillaan ei ole avointa keskusteluyhteyttä kun joutuu tälläsestä yksinkertaisestakin asiasta ottamaan paineita että miten asian vanhemmille kertoisi!

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole todellista? Miten lapsena ihmiset 14-vuotiasta pitävätkään? Minusta on aivan normaalia että teini meikkaa ja seurustelee, eikä sen tarvitse johtaa vielä pitkään aikaan seksiin. Kauheat natsivanhemmat sattuneet aloittajalle. Kieltäisin seurustelun jos kyseessä olisi alle teini-ikäinen ja 14-vuotiaalle sopiva seurustelukumppani on 13-17v. Seksin kannalta on tärkeintä antaa valistus jo 12v, koska loputtomasti ei voi kuitenkaan lapsensa elämää kontrolloida ja jos teinit haluaa harrastaa seksiä niin ne tekee sen vaikka pusikossa, mielummin niin päin että on tietona kunnon valistus että miten ehkäistä sukupuolitaudit ja raskaus kuin ihmetellä monttu auki kun on jo virhe tapahtunut.

Lue lisää

"Kauheat natsivanhemmat sattuneet aloittajalle. "

Ei vaan ihmeellisen hyvät vanhemmat sattuneet!

Eivät ole curling vanhempia, jotka estävät lapsiaan kokemasta vastoinkäymisiä. Eivät myöskään tyrkkyvanhempia, jotka juottavat lapselleen alkoholia ja suosittelevat seksiä reilusti alaikäisenä. Ei vitsi miten tyhmiä tuollaiset vanhemmat. Mielisteleviä kaverivanhempia. Ettei vain nuori tykkäisi kyttyrää, olisi eri mieltä mistään.

Anonyymi kirjoitti:

Siinäkään jos aloittaa 14v seksin harrastamisen ei ole mitään väärää, kunhan tietää miten ehkäistä raskaus ja sukupuolitaudit. Tosin oman lapsen kohdalla toivon ettei harrastaisi seksiä ennen 16v. Mutta pointti siis oli se, että jokainen aloittaa seksin harrastamisen silloin kun itsestä hyvälle tuntuu ja ei ole välttämättä pakko harrastaa seksiä koko elämänsä aikana, sekin on täysin ok. Ja mitä tulee alkoholin käyttöön niin kyllä mä 16v antaisin välillä käydä bilettämässä ja juoda muutaman, voisin antaa jopa muuttaa omilleen jos opiskelut sitä vaatii ja pystyy ainakin osan maksamaan elämisestään itse ja on aiemminkin hoitanut vastuullisesti asiansa... 16-vuotiaalla saattaa hyvinkin olla 18-vuotias seurustelukumppani tai ainakin täys-ikäisiä ystäviä niin turha kuvitella että hän on siellä kiltisti kun muut dokaa ja mielummin niin päin että säilyy avoin yhteys lapsen kanssa ja lapsi uskaltaa reilusti kertoa elämästään. Aloittajan tapauksessa aloittajalla ja hänen vanhemmillaan ei ole avointa keskusteluyhteyttä kun joutuu tälläsestä yksinkertaisestakin asiasta ottamaan paineita että miten asian vanhemmille kertoisi!

Lue lisää

Omasta mielestäni nuoren on otettava vastuu itsestään niin seksi- kuin alkoholiasioissa. Sitä ei tapahdu, jos vanhemmat paijjaavat kaikessa ja ovat aina samaa mieltä kaikesta mitä ikinä nuori keksii haluta tai tehdä.

Aika ruusuiset kuvat sinullakin nuorten seksielämästä. Kuvitteletko ihan tosissaan, että nuori aloittaa seksielämän silloin kun se itsestä hyvältä tuntuu? Aika pieleen menee. Hirveän monta traagista tarinaa tiedän, jossa seksiin joko ajaudutaan tai painostetaan (raiskataankin), etenkin tyttöjen kohdalla. Ja tämä puolestaan tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena, bileissä. Jossa olosuhteetkin ovat kaikkea muuta kuin kauniita. Kaveritkaan eivät auta, koska ovat kännissä hekin. Ihan tyypillistä on että tyttö juo liikaa ja monet käyttävät häntä seksuaalisesti hyväkseen. Varsin karua.

Anonyymi kirjoitti:

Omasta mielestäni nuoren on otettava vastuu itsestään niin seksi- kuin alkoholiasioissa. Sitä ei tapahdu, jos vanhemmat paijjaavat kaikessa ja ovat aina samaa mieltä kaikesta mitä ikinä nuori keksii haluta tai tehdä.

Aika ruusuiset kuvat sinullakin nuorten seksielämästä. Kuvitteletko ihan tosissaan, että nuori aloittaa seksielämän silloin kun se itsestä hyvältä tuntuu? Aika pieleen menee. Hirveän monta traagista tarinaa tiedän, jossa seksiin joko ajaudutaan tai painostetaan (raiskataankin), etenkin tyttöjen kohdalla. Ja tämä puolestaan tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena, bileissä. Jossa olosuhteetkin ovat kaikkea muuta kuin kauniita. Kaveritkaan eivät auta, koska ovat kännissä hekin. Ihan tyypillistä on että tyttö juo liikaa ja monet käyttävät häntä seksuaalisesti hyväkseen. Varsin karua.

Lue lisää

Niin ja lisään vielä yleisemmän ongelman, eli tyttö painostetaan seksiin, se on kamalaa, tyttö kärsii tästä vuosia ja syyttää itseään.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja lisään vielä yleisemmän ongelman, eli tyttö painostetaan seksiin, se on kamalaa, tyttö kärsii tästä vuosia ja syyttää itseään.

Ketä pystyy painostamaan ja ketä ei. Riippuu paljon luonteen lujuudesta ja siitä miten terve itsetunto lapselle on kasvatettu. Kun lapsi opetetaan siihen että kenenkään painostukseen ei pidä suostua ja jos joku uhkailee niin on aina syytä kertoa poliisille tai omille vanhemmille jotta asiaan voidaan puuttua ja laittaa semmoselle toiminnalle jämäkästi piste. Yksin ei tarvitse vaikeiden asioiden kanssa jäädä. Suurimmalla osalla nuorista elämä etenee kuitenkin normaalia rataa ja seksistä on hyvät muistot ellei ekaa kertaa lasketa, suurin osa ei ikinä joudu painostetuksi seksiin tai raiskatuksi luojan kiitos joten mielestäni en ajattele seksistä liian ruusuisesti. Luojan kiitos että suurin osa ihmisistä on hyviä ja osaa käytöstavat joten sen takia eivät painosta tai raiskaa, jos suurin osa painostaisi ja raiskaisi niin miten tuolla uskaltaisi enää kehenkään tutustua.

Tätä olen myös lapselleni opettanut että suurin osa ihmisistä on hyviä, haluan että hänellä säilyy optimistinen asenne elämään mutta olen opettanut myös sen että kynnysmatoksi ei pidä jäädä jos joku kohtelee huonosti!

Enkä ole mikään mielistelevä kaverivanhempi. Meillä on ollut selkeät rajat tuonne 16v asti ja sen jälkeen saanut paljon vapauksia ja mielestäni täytyykin jo saada kun enää muutaman vuoden päässä täysi-iästä! Siinä sitä oppii ottamaan vastuuta itsestään kun askel kerrallaan rajat löysenee ja en pidä hyvänä kasvatuksena sellaista että lapsi pidetään lapsena mahdollisimman pitkään. Tiedän että vanhemmilla on haikeaa kun lapsi kasvaa aikuiseksi, mutta ei se ole mistään kotoisin että vanhemmat pakottaa olemaan ikätasoaan alempana ja niin mielestäni aloittajan tapauksessa tapahtuu kun vanhemmat eivät tajua että miksi teini on kiinnostunut seurustelusta ja ovat kieltämässä sen ikäänkuin olisi epänormaalia kun teini kokee romanttisia tunteita. Ja sitten kun kielletään niin teinin täytyy hävetä, piilotella ihastumisen tunteitaan ja pelätä että saako äiti tai isä raivarin jos saavat tietää että seurustelen.

Aloittajan vanhemmista tulee mieleen kaverini vanhemmat jotka oli sellaisia että tyttö sai ottaa vasta 15v korvakorut. Meillä tyttö sai mennä ottamaan 7v korviin reiät kun eihän se paljoa satu ja hyvin osasi puhdistaa ja hoitaa reikiä ja nätit on kun erilaisia koruja voi käyttää. 13v olen antanut alkaa meikkaamaan ja värjäämään hiuksia, käytiin yhdessä viettämässä kosmetologin luona äititytär päivä jossa ammattilainen neuvoi tyttöni kasvonpiirteille parhaiten sopivan meikkityylin.

Rajat täytyy olla mutta ne ei pidä olla kuin vankilassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ketä pystyy painostamaan ja ketä ei. Riippuu paljon luonteen lujuudesta ja siitä miten terve itsetunto lapselle on kasvatettu. Kun lapsi opetetaan siihen että kenenkään painostukseen ei pidä suostua ja jos joku uhkailee niin on aina syytä kertoa poliisille tai omille vanhemmille jotta asiaan voidaan puuttua ja laittaa semmoselle toiminnalle jämäkästi piste. Yksin ei tarvitse vaikeiden asioiden kanssa jäädä. Suurimmalla osalla nuorista elämä etenee kuitenkin normaalia rataa ja seksistä on hyvät muistot ellei ekaa kertaa lasketa, suurin osa ei ikinä joudu painostetuksi seksiin tai raiskatuksi luojan kiitos joten mielestäni en ajattele seksistä liian ruusuisesti. Luojan kiitos että suurin osa ihmisistä on hyviä ja osaa käytöstavat joten sen takia eivät painosta tai raiskaa, jos suurin osa painostaisi ja raiskaisi niin miten tuolla uskaltaisi enää kehenkään tutustua.

Tätä olen myös lapselleni opettanut että suurin osa ihmisistä on hyviä, haluan että hänellä säilyy optimistinen asenne elämään mutta olen opettanut myös sen että kynnysmatoksi ei pidä jäädä jos joku kohtelee huonosti!

Enkä ole mikään mielistelevä kaverivanhempi. Meillä on ollut selkeät rajat tuonne 16v asti ja sen jälkeen saanut paljon vapauksia ja mielestäni täytyykin jo saada kun enää muutaman vuoden päässä täysi-iästä! Siinä sitä oppii ottamaan vastuuta itsestään kun askel kerrallaan rajat löysenee ja en pidä hyvänä kasvatuksena sellaista että lapsi pidetään lapsena mahdollisimman pitkään. Tiedän että vanhemmilla on haikeaa kun lapsi kasvaa aikuiseksi, mutta ei se ole mistään kotoisin että vanhemmat pakottaa olemaan ikätasoaan alempana ja niin mielestäni aloittajan tapauksessa tapahtuu kun vanhemmat eivät tajua että miksi teini on kiinnostunut seurustelusta ja ovat kieltämässä sen ikäänkuin olisi epänormaalia kun teini kokee romanttisia tunteita. Ja sitten kun kielletään niin teinin täytyy hävetä, piilotella ihastumisen tunteitaan ja pelätä että saako äiti tai isä raivarin jos saavat tietää että seurustelen.

Aloittajan vanhemmista tulee mieleen kaverini vanhemmat jotka oli sellaisia että tyttö sai ottaa vasta 15v korvakorut. Meillä tyttö sai mennä ottamaan 7v korviin reiät kun eihän se paljoa satu ja hyvin osasi puhdistaa ja hoitaa reikiä ja nätit on kun erilaisia koruja voi käyttää. 13v olen antanut alkaa meikkaamaan ja värjäämään hiuksia, käytiin yhdessä viettämässä kosmetologin luona äititytär päivä jossa ammattilainen neuvoi tyttöni kasvonpiirteille parhaiten sopivan meikkityylin.

Rajat täytyy olla mutta ne ei pidä olla kuin vankilassa.

Lue lisää

Ajattelin, että en viitsi enää tähän teodän tappeluun ja muutaman perverssin keskusteluun osallistua, mutta sanonpa sanasen. Sinä edellinenkin vanhempi perustelet kovasti omia valintojasi ja haukut joidenkin muiden vanhempien periaatteita. Mikä tekee sinusta paremman, kun ne toiset vanhemmat? Pitäisi osata kunnioittaa toisten erilaisia valintoja. Tuon kaltaisesta adenteesta mikä itselläsi on, on sodat ja kaikki muutkin syntyneet. Asiantuntijatkin ovat osin eri mieltä kasvatuksellisista seikoista ja tärkeintä onkin, että jokainen löytää sen itselleen sopivan tavan, kunhan kasvattaa. Teinit nyt kyllä löytää aina sanomista: kaikki meidän luokan tytöt oli Thaimaassa talvilomalla (joo yks Taina varmaan oli:, kaikki meidän luokkalaiset saa tulla kahdelta yöllä kotiin (no, tuskin saa ja varmaan jonkun perään ei kukaan kato, kun äiti ja isäkin on kapakassa). Toisten kunnioittaminen on tärkeää! Toisten kunnioittamista ei esim.ole se, mihin itse olen törmännyt, että teinini tuli selkeästi päivtynednä ja pahoinvoivana kotiin kaveriltaan, missä selkeästi alaikäinen kaveriporukka oli vetänyt alkoholia kaverin vanhempien silmien alla. Jos vanhemmat sallivat päihteiden käytön alaikäisenä niin ei pidä olettaa, että muut vanhemmat sen sallivat. On hieman eri asia kuitenkin salassa päihtyä vsnhemmilta kuin tehdä se niin, että vastuunkantaja vanhemmat vaan sallivat sen

<<...miten kiellettäisiin 14- vuotiaiden keskustelut pervo-ja rusinoitujen alkoholistisetien valtaamilla palstoilla.<<

Olen kuivilla oleva alkoholisti ja iäkäs. Kumpikaan ei vie minulta oikeutta eikä kykyä keskustella laillisella palstalla. Valtaamisesta puhuminen on henkilöiden häpäisemisyritystä validien argumenttien puutteessa. Samoin väite pervoudesta, rusinoitumisesta ja sedistä. Sopimatonta.

Mikään laki tai asetus ei määrää palstaa 14-vuotiaalta kielletyksi. Siitä määrää vain S24 ja sen nimeämä toimitus.

On kaksi eri näkemystä. A) Toisen mukaan nuoret saavat seurustella ja harjoittaa seksiäkin, koska laki ei ole esteenä kahdelle alaikäiselle. B) Toisen mukaan vanhemmilla on oikeus kieltää nuorelta seurustelu.

Edustan edellistä kantaa A. Kannan B kannattajista sopimattomimmin käyttäytyvät yrittävät sekä häpäistä meidän persoonaamme, että kieltää nuorilta mielipiteen ilmaisunkin.

On olemassa nuortenpalsta. Sen ovat runsaasti valloittaneet valistuksen ja varoittelun varjolla silkat pedofiilit. Luulisi kireilijöiden olevan kiinnostunut heidän elkeistään enemmän kuin kunniallisten kansalaisten, jotka kertovat nuorten oikeuksista.

Suomen laki on muuten erinomainen, mutta edelleen se nimeää kielletyksi kahden aikuisen välisen sukulaisseksin. Kuitenkaan viranomaiset eivät enää lutkauta korvaansa, jos molemmat ovat aikuisia. Laki ja käytäntö olisi saatava yhdenmukaiseksi sallimalla vapaaehtoinen sukulaisseksi. Raiskaus ja pedofilia tulee edelleen pitää kiellettynä.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin, että en viitsi enää tähän teodän tappeluun ja muutaman perverssin keskusteluun osallistua, mutta sanonpa sanasen. Sinä edellinenkin vanhempi perustelet kovasti omia valintojasi ja haukut joidenkin muiden vanhempien periaatteita. Mikä tekee sinusta paremman, kun ne toiset vanhemmat? Pitäisi osata kunnioittaa toisten erilaisia valintoja. Tuon kaltaisesta adenteesta mikä itselläsi on, on sodat ja kaikki muutkin syntyneet. Asiantuntijatkin ovat osin eri mieltä kasvatuksellisista seikoista ja tärkeintä onkin, että jokainen löytää sen itselleen sopivan tavan, kunhan kasvattaa. Teinit nyt kyllä löytää aina sanomista: kaikki meidän luokan tytöt oli Thaimaassa talvilomalla (joo yks Taina varmaan oli:, kaikki meidän luokkalaiset saa tulla kahdelta yöllä kotiin (no, tuskin saa ja varmaan jonkun perään ei kukaan kato, kun äiti ja isäkin on kapakassa). Toisten kunnioittaminen on tärkeää! Toisten kunnioittamista ei esim.ole se, mihin itse olen törmännyt, että teinini tuli selkeästi päivtynednä ja pahoinvoivana kotiin kaveriltaan, missä selkeästi alaikäinen kaveriporukka oli vetänyt alkoholia kaverin vanhempien silmien alla. Jos vanhemmat sallivat päihteiden käytön alaikäisenä niin ei pidä olettaa, että muut vanhemmat sen sallivat. On hieman eri asia kuitenkin salassa päihtyä vsnhemmilta kuin tehdä se niin, että vastuunkantaja vanhemmat vaan sallivat sen

Lue lisää

En vaan pidä liian tiukista vanhemmista. En näe mitään kunnioitettavaa semmosessa että lapsi joutuu salailemaan tavanomaisia asioita vanhemmiltaan, esimerkiksi sitä että 14-vuotiaana on ihastunut ja haluaisi seurustella. Murrosikä on tuossa iässä kuitenkin suurimmalla osalla alkanut ja hormonit hyrrää ja se on aivan normaalia että alkaa kokemaan ihastumisen tunteita ja sitä että haluaisi seurustella. Sitten vanhemmat tekee tälläisestä normaalista asiasta ikäänkuin epänormaalia kieltämällä seurustelun ja lapsi menee siitä hämilleen että teenkö minä nyt todella jotain väärää. Olen huolissani miten tälläinen vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. En hyväksy myöskään mitään läimäytyksiä, tukkapöllyä ja luunappia rangaistuksena jota helposti tuollaiset tiukat vanhanaikaiset vanhemmat tekee. Väkivalta aiheuttaa lapsessa pelon ja katkeruuden tunteita koska on aina selvästi altavastaajana verrattuna aikuiseen, lapsen on vaikea puolustautua aikuista vastaan mutta kun kasvaa tarpeeksi isoksi niin voi kääntyä tilanne niin päin että läimäytä mua vielä kerran niin läimäytän sua takas aivan sama oletko mun isä tai äiti! Ja tämä ei ole mitään liiallista itsekkyyttä tai epäkunnioitusta vanhempia kohtaan vaan sitä että osaa ottaa omansa ja ei suostu selkeästi sairaaseen kohteluun. Väkivalta on aina sairasta ja ethän hyväksyisi myöskään sitä että puoliso lyö sinua.

Niinpä meillä on käytetty esimerkiksi rangaistukseksi kotiarestia tai pelikieltoa. Ja jos lapseni olisivat niin holtittomia olleet että mitään eivät usko, asettavat itsensä hengenvaaraan tai toisen ihmisen niin silloin olisin lähtenyt lastensuojelusta hakemaan ammattilaisen apua.

Mutta ikinä ei oo meillä lasten tarvinnut pelätä sitä että jos tekee jotain väärää niin äiti raivoaa suuvaahdossa. Olen pyrkinyt säilyttämään avoimet välit lapsiini, jotta uskaltavat kertoa mulle ilot ja surut.

Enkä ala-ikäiselle lapselleni ostaisi alkoholia, mutta jos 16v haluaa kotibileissä käydä niin se on ihan ookoo, on jo sen verran iso ja joissain euroopan maissa jotka luetaan sivistysvaltioiksi lapsi saa jo luvan kanssa juoda vähän alkoholia. Ei sekään oo mistään kotoisin että 18v asti ollaan tiukkana ja sitten aukee kaikki rajoitukset ja saat tehdä mitä huvittaa. Siinähän nuori villiintyy samalla tavalla kuin lehmät pääsee talven jälkeen ensimmäistä kertaa laitumelle. Kyllä se on järkevää vähitellen purkaa rajoituksia, askel kerrallaan. 18-vuotiaan pitäisi olla aikuinen ja olla valmis ottamaan täysi vastuu elämästään niin mitenkähän mahtaa onnistua jos on niin lapselliseksi kasvatettu että saa vasta ekan kerran 18v juoda alkoholia ja kahtoo K18 elokuvan?

Anonyymi kirjoitti:

En vaan pidä liian tiukista vanhemmista. En näe mitään kunnioitettavaa semmosessa että lapsi joutuu salailemaan tavanomaisia asioita vanhemmiltaan, esimerkiksi sitä että 14-vuotiaana on ihastunut ja haluaisi seurustella. Murrosikä on tuossa iässä kuitenkin suurimmalla osalla alkanut ja hormonit hyrrää ja se on aivan normaalia että alkaa kokemaan ihastumisen tunteita ja sitä että haluaisi seurustella. Sitten vanhemmat tekee tälläisestä normaalista asiasta ikäänkuin epänormaalia kieltämällä seurustelun ja lapsi menee siitä hämilleen että teenkö minä nyt todella jotain väärää. Olen huolissani miten tälläinen vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. En hyväksy myöskään mitään läimäytyksiä, tukkapöllyä ja luunappia rangaistuksena jota helposti tuollaiset tiukat vanhanaikaiset vanhemmat tekee. Väkivalta aiheuttaa lapsessa pelon ja katkeruuden tunteita koska on aina selvästi altavastaajana verrattuna aikuiseen, lapsen on vaikea puolustautua aikuista vastaan mutta kun kasvaa tarpeeksi isoksi niin voi kääntyä tilanne niin päin että läimäytä mua vielä kerran niin läimäytän sua takas aivan sama oletko mun isä tai äiti! Ja tämä ei ole mitään liiallista itsekkyyttä tai epäkunnioitusta vanhempia kohtaan vaan sitä että osaa ottaa omansa ja ei suostu selkeästi sairaaseen kohteluun. Väkivalta on aina sairasta ja ethän hyväksyisi myöskään sitä että puoliso lyö sinua.

Niinpä meillä on käytetty esimerkiksi rangaistukseksi kotiarestia tai pelikieltoa. Ja jos lapseni olisivat niin holtittomia olleet että mitään eivät usko, asettavat itsensä hengenvaaraan tai toisen ihmisen niin silloin olisin lähtenyt lastensuojelusta hakemaan ammattilaisen apua.

Mutta ikinä ei oo meillä lasten tarvinnut pelätä sitä että jos tekee jotain väärää niin äiti raivoaa suuvaahdossa. Olen pyrkinyt säilyttämään avoimet välit lapsiini, jotta uskaltavat kertoa mulle ilot ja surut.

Enkä ala-ikäiselle lapselleni ostaisi alkoholia, mutta jos 16v haluaa kotibileissä käydä niin se on ihan ookoo, on jo sen verran iso ja joissain euroopan maissa jotka luetaan sivistysvaltioiksi lapsi saa jo luvan kanssa juoda vähän alkoholia. Ei sekään oo mistään kotoisin että 18v asti ollaan tiukkana ja sitten aukee kaikki rajoitukset ja saat tehdä mitä huvittaa. Siinähän nuori villiintyy samalla tavalla kuin lehmät pääsee talven jälkeen ensimmäistä kertaa laitumelle. Kyllä se on järkevää vähitellen purkaa rajoituksia, askel kerrallaan. 18-vuotiaan pitäisi olla aikuinen ja olla valmis ottamaan täysi vastuu elämästään niin mitenkähän mahtaa onnistua jos on niin lapselliseksi kasvatettu että saa vasta ekan kerran 18v juoda alkoholia ja kahtoo K18 elokuvan?

Lue lisää

Voi haloo. Mulla on tyttöjä ja poikia lapsissa ja vain sanon, että poikien suhteen ei voi puhua parisuhteesta 14- vuotiaana. Ei ne oo edes kiinnostunut seurustelusta sillon. Kyllä mulle lapset on ihastuksistaan kertonut ja nyt kun ikää on yli 14 niin tyttö-ja poikakavereista ym. Ja harvoin ne salaisuudet salaisuuksiksi jää, mutta kyseessä oli tietty periaate. Muuten kotibileissä harvemmin on kenenkään vanhempia!

Anonyymi kirjoitti:

Voi haloo. Mulla on tyttöjä ja poikia lapsissa ja vain sanon, että poikien suhteen ei voi puhua parisuhteesta 14- vuotiaana. Ei ne oo edes kiinnostunut seurustelusta sillon. Kyllä mulle lapset on ihastuksistaan kertonut ja nyt kun ikää on yli 14 niin tyttö-ja poikakavereista ym. Ja harvoin ne salaisuudet salaisuuksiksi jää, mutta kyseessä oli tietty periaate. Muuten kotibileissä harvemmin on kenenkään vanhempia!

Lue lisää

"Joka viides kasi- ja ysiluokkalainen harrastanut seksiä"

https://yle.fi/uutiset/3-10637830

kynä.M kirjoitti:

<<...miten kiellettäisiin 14- vuotiaiden keskustelut pervo-ja rusinoitujen alkoholistisetien valtaamilla palstoilla.<<

Olen kuivilla oleva alkoholisti ja iäkäs. Kumpikaan ei vie minulta oikeutta eikä kykyä keskustella laillisella palstalla. Valtaamisesta puhuminen on henkilöiden häpäisemisyritystä validien argumenttien puutteessa. Samoin väite pervoudesta, rusinoitumisesta ja sedistä. Sopimatonta.

Mikään laki tai asetus ei määrää palstaa 14-vuotiaalta kielletyksi. Siitä määrää vain S24 ja sen nimeämä toimitus.

On kaksi eri näkemystä. A) Toisen mukaan nuoret saavat seurustella ja harjoittaa seksiäkin, koska laki ei ole esteenä kahdelle alaikäiselle. B) Toisen mukaan vanhemmilla on oikeus kieltää nuorelta seurustelu.

Edustan edellistä kantaa A. Kannan B kannattajista sopimattomimmin käyttäytyvät yrittävät sekä häpäistä meidän persoonaamme, että kieltää nuorilta mielipiteen ilmaisunkin.

On olemassa nuortenpalsta. Sen ovat runsaasti valloittaneet valistuksen ja varoittelun varjolla silkat pedofiilit. Luulisi kireilijöiden olevan kiinnostunut heidän elkeistään enemmän kuin kunniallisten kansalaisten, jotka kertovat nuorten oikeuksista.

Suomen laki on muuten erinomainen, mutta edelleen se nimeää kielletyksi kahden aikuisen välisen sukulaisseksin. Kuitenkaan viranomaiset eivät enää lutkauta korvaansa, jos molemmat ovat aikuisia. Laki ja käytäntö olisi saatava yhdenmukaiseksi sallimalla vapaaehtoinen sukulaisseksi. Raiskaus ja pedofilia tulee edelleen pitää kiellettynä.

Lue lisää

"On kaksi eri näkemystä. A) Toisen mukaan nuoret saavat seurustella ja harjoittaa seksiäkin, koska laki ei ole esteenä kahdelle alaikäiselle. B) Toisen mukaan vanhemmilla on oikeus kieltää nuorelta seurustelu."

Näkemyksiä on toki enemmän, tuossa ehkä kapeat ääripäät.

Nuori on kasvanut lapsesta asti vanhempiensa kanssa - se tarkoittaa heidän tuntemistaan. Tuntemiseen liittyy monia vuorovaikutteisia asioita, kuten esim. se mistä nuori alkaa keskustella vanhempiensa kanssa ylipäänsä. Onko keskustelusta hyötyä ensinkään, eli johtaako se mihinkään ja ennenkaikkea mihin se voi johtaa. Nuori tietää myös MITEN keskustella, että keskustelu johtaisi toivottuun lopputulokseen. Toivottua lopputulosta ei tule tietenkään, ellei nuori ajattele asiaa yhtään vanhempiensa kannalta. Ja ennenkaikkea vanhempien tyylistä ja tavasta olla vanhempia. Kuten varmasti tiedämme kaikki vanhempia on hyvin erilaisia, ihan kuten muitakin ihmisiä. Vanhemmat ovat ennenkaikkea ihmisiä!

14-15-vuotias ja nuorempikin tietää tasantarkkaan haluaako edes itse puhua seurustelusta, seksistä mistä vaan vanhemmilleen. Kaikki eivät halua. Usein se johtuu siitä, ettei vanhempansakaan halua. Vaikka nuori ja vanhempansakaan eivät haluaisi keskustella seurustelusta keskenään, se on ihan samalla tavalla ok kuin keskusteleminen.

Nuori tietää milloin on kypsä ja valmis seurusteluun. Hän tietää, ettei siihen tarvita vanhempien lupaa. Tavallisesti nuori ei myöskään kerro seurustelustaan, siten vanhemmat eivät ainakaan sitä voi kieltää... Ja siksi toiseksi monet tosiaan vain tapailevat. Eivät itsekään pidä sitä seurusteluna. Ehkä moneen kuukauteen. Ja sitten monesti jo "erotaankin".

Itse tunnen monia SETAnuoria, heillä on useinkin vanhempiensa kanssa hyvin hankalaa. Lievästi ilmaistuna. En silti malta peilata tätä seurusteluasiaa nuoren identiteettiin. Jos vanhemmilta kysyttäisiin lupaa "saanko olla homo" "saanko olla transnuori"? tai odotettaisi siunausta, niin lähdettäisiin hakoteille. Jos on homo, niin se joko sanotaan vanhemmille, tai ei sanota. Aivan samoin tässä seurusteluasiassa. Jos haluaa seurustella, niin seurustelee. Se joko sanotaan vanhemmille tai salataan vanhemmilta. Ihan kumman parhaaksi katsoo.

Summasummarum. Lopputulos on kuitenkin likimain sama mitä nuori tekee. Vanhemmatkin tuntevat nuorensa. He tietävät lähes aina lapsensa olevan homo tai seurustelevan, vaikka lapsi ei sitä sanoisi, ei hiiskahtaisikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Voi haloo. Mulla on tyttöjä ja poikia lapsissa ja vain sanon, että poikien suhteen ei voi puhua parisuhteesta 14- vuotiaana. Ei ne oo edes kiinnostunut seurustelusta sillon. Kyllä mulle lapset on ihastuksistaan kertonut ja nyt kun ikää on yli 14 niin tyttö-ja poikakavereista ym. Ja harvoin ne salaisuudet salaisuuksiksi jää, mutta kyseessä oli tietty periaate. Muuten kotibileissä harvemmin on kenenkään vanhempia!

Lue lisää

Aloituksessa ei kerrottukaan onko 14v tytön ihastus on14v poika. Aika harvoin tuon ikäinen tyttö ihastuu samanikäiseen poikaan. Ja siitähän ne vanhemmat huolestuvatkin. Eikä usein yhtään turhaan huolestukaan. Etenkin kun esim. 17-vuotiaat pojat ovat kiinnostuneet alkoholista... seksistä ja sen semmoisesta.

Anonyymi kirjoitti:

En vaan pidä liian tiukista vanhemmista. En näe mitään kunnioitettavaa semmosessa että lapsi joutuu salailemaan tavanomaisia asioita vanhemmiltaan, esimerkiksi sitä että 14-vuotiaana on ihastunut ja haluaisi seurustella. Murrosikä on tuossa iässä kuitenkin suurimmalla osalla alkanut ja hormonit hyrrää ja se on aivan normaalia että alkaa kokemaan ihastumisen tunteita ja sitä että haluaisi seurustella. Sitten vanhemmat tekee tälläisestä normaalista asiasta ikäänkuin epänormaalia kieltämällä seurustelun ja lapsi menee siitä hämilleen että teenkö minä nyt todella jotain väärää. Olen huolissani miten tälläinen vaikuttaa lapsen mielenterveyteen. En hyväksy myöskään mitään läimäytyksiä, tukkapöllyä ja luunappia rangaistuksena jota helposti tuollaiset tiukat vanhanaikaiset vanhemmat tekee. Väkivalta aiheuttaa lapsessa pelon ja katkeruuden tunteita koska on aina selvästi altavastaajana verrattuna aikuiseen, lapsen on vaikea puolustautua aikuista vastaan mutta kun kasvaa tarpeeksi isoksi niin voi kääntyä tilanne niin päin että läimäytä mua vielä kerran niin läimäytän sua takas aivan sama oletko mun isä tai äiti! Ja tämä ei ole mitään liiallista itsekkyyttä tai epäkunnioitusta vanhempia kohtaan vaan sitä että osaa ottaa omansa ja ei suostu selkeästi sairaaseen kohteluun. Väkivalta on aina sairasta ja ethän hyväksyisi myöskään sitä että puoliso lyö sinua.

Niinpä meillä on käytetty esimerkiksi rangaistukseksi kotiarestia tai pelikieltoa. Ja jos lapseni olisivat niin holtittomia olleet että mitään eivät usko, asettavat itsensä hengenvaaraan tai toisen ihmisen niin silloin olisin lähtenyt lastensuojelusta hakemaan ammattilaisen apua.

Mutta ikinä ei oo meillä lasten tarvinnut pelätä sitä että jos tekee jotain väärää niin äiti raivoaa suuvaahdossa. Olen pyrkinyt säilyttämään avoimet välit lapsiini, jotta uskaltavat kertoa mulle ilot ja surut.

Enkä ala-ikäiselle lapselleni ostaisi alkoholia, mutta jos 16v haluaa kotibileissä käydä niin se on ihan ookoo, on jo sen verran iso ja joissain euroopan maissa jotka luetaan sivistysvaltioiksi lapsi saa jo luvan kanssa juoda vähän alkoholia. Ei sekään oo mistään kotoisin että 18v asti ollaan tiukkana ja sitten aukee kaikki rajoitukset ja saat tehdä mitä huvittaa. Siinähän nuori villiintyy samalla tavalla kuin lehmät pääsee talven jälkeen ensimmäistä kertaa laitumelle. Kyllä se on järkevää vähitellen purkaa rajoituksia, askel kerrallaan. 18-vuotiaan pitäisi olla aikuinen ja olla valmis ottamaan täysi vastuu elämästään niin mitenkähän mahtaa onnistua jos on niin lapselliseksi kasvatettu että saa vasta ekan kerran 18v juoda alkoholia ja kahtoo K18 elokuvan?

Lue lisää

Kun otit Euroopan puheeksi, niin täytyypä sanoa pari sanaa.

Eli juu, esim. Itävallassa mietoja alkoholijuomia saa ostaa 16-vuotiaana baarista. Nuorten kulutusta vahditaan tiukasti. Tosin sitä ei tarvitse kovinkaan vahtia, sillä itävaltalaiset nuoret eivät baareissa istuskele. Eivät myöskään järjestä kotibileitä, jossa alkoholia tarjoilla.

Nuorten alkoholin käyttö on laitonta. Aikuisten pitäisi ottaa täysi vastuu siitä, että lakia/ikärajaa myös noudatetaan. Näin tehdään Euroopassa. Ei näköjään kaikki täällä Suomessa. Lapsen alkoholin käytölle keksitään omia perusteluita. Jotka kertovat ikävää tarinaa siitä, etteivät aikuiset ole aikuisia, eivät ota vastuuta.

Mitä myöhemmin nuori nauttii alkoholia, sitä paremmin hän vaalii terveyttään ja hyvinvointiaan ja säästyy monelta ongelmalta ja ikävältä tapahtumalta. Tiedätkö, että kun monet nuoret ovat ihan itse päättäneet, etteivät alkoholiin koske ennenkuin ovat 18v, niin silloin koko alkoholi ei enää kiinnosta. Tai K18 elokuvatakaan. Silloin ei ole lapselliseksi kasvatettu kun ei kiinnosta - vaan aivan päin vastoin. Kasvatus on onnistunut täydellisesti. Näin tapahtuu myös Euroopassa aivan luonnollisesti, ilman kasvatusta. Siellä kun ei ole ikärajoja uhmaavia "aikuisia" ja paljon fiksumpi kulttuuri muutenkin kuin meillä.

Vielä kotibileistä. Jos nuoret haluavat järkätä kotibileet, niin se on ok, jos paikalla on vanhempia. Bileet alkavat klo x ja päättyvät klo y.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelin, että en viitsi enää tähän teodän tappeluun ja muutaman perverssin keskusteluun osallistua, mutta sanonpa sanasen. Sinä edellinenkin vanhempi perustelet kovasti omia valintojasi ja haukut joidenkin muiden vanhempien periaatteita. Mikä tekee sinusta paremman, kun ne toiset vanhemmat? Pitäisi osata kunnioittaa toisten erilaisia valintoja. Tuon kaltaisesta adenteesta mikä itselläsi on, on sodat ja kaikki muutkin syntyneet. Asiantuntijatkin ovat osin eri mieltä kasvatuksellisista seikoista ja tärkeintä onkin, että jokainen löytää sen itselleen sopivan tavan, kunhan kasvattaa. Teinit nyt kyllä löytää aina sanomista: kaikki meidän luokan tytöt oli Thaimaassa talvilomalla (joo yks Taina varmaan oli:, kaikki meidän luokkalaiset saa tulla kahdelta yöllä kotiin (no, tuskin saa ja varmaan jonkun perään ei kukaan kato, kun äiti ja isäkin on kapakassa). Toisten kunnioittaminen on tärkeää! Toisten kunnioittamista ei esim.ole se, mihin itse olen törmännyt, että teinini tuli selkeästi päivtynednä ja pahoinvoivana kotiin kaveriltaan, missä selkeästi alaikäinen kaveriporukka oli vetänyt alkoholia kaverin vanhempien silmien alla. Jos vanhemmat sallivat päihteiden käytön alaikäisenä niin ei pidä olettaa, että muut vanhemmat sen sallivat. On hieman eri asia kuitenkin salassa päihtyä vsnhemmilta kuin tehdä se niin, että vastuunkantaja vanhemmat vaan sallivat sen

Lue lisää

Hyvä kirjoitus, asiaa!!
Sellainenkin juttu, että joukossa tyhmyys usein tiivistyy. Tuollaiset tilanteet, joissa vanhemmat sallivat, jopa kehottavat juomaan on nuorelle hyvin turvaton kokemus. Joka ei juopotteleville vanhemmille ehkä tule edes mieleen. Itse ilmoittaisin asiasta poliisille.

Itse olin nuorena ja edelleen vanhana sitä mieltä, että nuori ei ole seurusteluun kypsä, jos vanhemmat vielä asettavat rajoja. Tai jos vanhemmilta pyydetään lupaa styylamiselle.

Olen 56-vuotias, hirveästi sekstaillut nuoresta (17v), aina ollut parisuhteessa lukuunottamatta muutaman viikon taukoa avioeron jälkeen. Koskaan en ole puhunut seksistä vanhempieni kanssa. Se on vain kunnioitusta. En tosin haluaisi heidänkään avautuvan seksistä minulle, siitä ei ole ikinä ollut pelkoa. Miesten kanssa olen sekstaillut. Mitä siitä turhaan puhumaan. Seksissä tarvitaan tekoja ei puhetta.

Jos joskus olen avautunut seksistä jollekin, niin parille ystävälle. Minulle puolestaan monet ovat avautuneet siitä. Ihmiset ovat erilaisia ihan kaikessa. En ymmärrä miksi täällä halutaan aina kovin kiihkeästi vastakkainasetella asioita.

Pedofilia ei ole normaalia.

Anonyymi kirjoitti:

Pedofilia ei ole normaalia.

Sinä ja sinun pedofiat. Muusta et osaa puhuakaan enää.

PalstaRinssi kirjoitti:

Sinä ja sinun pedofiat. Muusta et osaa puhuakaan enää.

No mitä sinun mielestäsi on, jos 20-vuotias harrastaa seksiä 14-vuotiaan kanssa? Normaalia?

Anonyymi kirjoitti:

No mitä sinun mielestäsi on, jos 20-vuotias harrastaa seksiä 14-vuotiaan kanssa? Normaalia?

Silloin se oli normaalia. Minä en sitä tehnyt, mutta ei kukaan tuohon puuttunut, eikä kyseenalaistanut heidän suhdetta. 14 tai 15 se tyttö oli.

PalstaRinssi kirjoitti:

Silloin se oli normaalia. Minä en sitä tehnyt, mutta ei kukaan tuohon puuttunut, eikä kyseenalaistanut heidän suhdetta. 14 tai 15 se tyttö oli.

Siihen(kin) aikaan monet sen ikäiset tytöt oli jo temput tehnyt.

PalstaRinssi kirjoitti:

Silloin se oli normaalia. Minä en sitä tehnyt, mutta ei kukaan tuohon puuttunut, eikä kyseenalaistanut heidän suhdetta. 14 tai 15 se tyttö oli.

Nykyään siitä lähtee tiilenpäitä lukemaan vuosiksi, ja näille rikollisille ei muurien sisällä kunnian kukko laula.