tai missä tapaatte? olen asunut ulkomailla monta vuotta ja en vain tiedä 😅
Mistä puhutte ensi treffeillä?
Anonyymi
18248
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tinderissä, opiskeluissa, tapahtumissa. Deiteille museoon, kahvilaan, retkelle saareen. Puhuminen riippuu iästä, n. 30 v puhuu tulevaisuuden suunnitelmista, kaapista tulemisesta, perheen perustamisesta, töistä, kulttuurista, harrastuksista, suhteista perheeseen.
Ensitreffeistä jo aikaa. Paikkana on ollut ruokaravintola tai kahvila. Puheenaiheet muistaakseni lähinnä molemminpuolista elämäntilanteesta ja suunnitelmista kertomista, sekä yleisistä asioista keskustelua. Treffeillä on tärkeä muistaa, ettei puhu vain itsestään ja jätä treffikumppania huomiotta. Toisaalta liian tunkeilevakaan ei pidä olla.
Treffit kannattaa sopia paikkaan, jossa voi rauhassa jutella, hyviä paikkoja rauhalliset kahvilat, kesällä puistot. Tai yhdistelmä, joku tapahtuma, näyttely, leffa ja sen jälkeen kahvilaan. Kävelytreffejäkin tullut kokeiltua, miksei nekin mutta katsekontakti puuttuu, ellei pysähdytä välillä jonnekin.
Yleensä puhutaan elämästä yleensä, harrastukset, työ, muut mielenkiinnon kohteet. Mitä haluaa elämältä ja muut syvällisemmät kysymykset voi tulla vasta myöhemmin, ellei jo tunneta ennen treffejä.
Muista naisista, exät, ystävät, naiset yleensä, ei kannata puhua treffeillä.
Olennaista treffeillä on handlata perusasiat: valitse paikka jossa mahdollista puhua keskeytyksettä, ole avoimella mielellä liikenteessä, muista käytöstavat, huomioi toista, älä haasta riitaa, älä jaarittele existä, hymyile, ole ystävällinen, ole aktiivinen keskustelussa. Jos noi perusjutut taitaa, tuskin menee pahemmin pieleen.
Riippuu onko ennestään tuttu nainen vai ensi tapaaminen. Jos nähdään siinä ensimmäistä kertaa, sellaista kevyttä mutta asiallista juttelua että tutustutaan. Jos taas jo tunnetaan, edetään treffeillä läheisempään suuntaan nopeammin, eikä asiallisuutta tarvitse pohtia koska ollaan jo "väleissä".
Treffit sovitaan rauhalliseen paikkaan, ei kapakkaan. Muista naisista ei puhuta mitään ja muitakin riskialttiita aiheita (politiikka, uskonto) kannattaa välttää, koskee erityisesti tuntematonta treffikumppania. Vitsailunkin kanssa on syytä olla varovainen, jos ei tunne toisen huumorintajua. Minkäänlaista väittelyä ei myöskään kannata rakentaa, se sopii paremmin muualle kuin treffeille. Hyviä puheenaiheita ovat mm. harrastukset, matkat, opiskelu, lähitulevaisuuden suunnitelmat.
Asiasta kukkaruukkuun, Kuinkahan tässä toimisi, jos menee treffeille kaverinaisen kanssa ja asia ikäänkuin pitäisi saada etenemään. Eli kaveruuteen on tullut vuosien jälkeen muitakin sävyjä ja näin päädytty sopimaan treffit. Olisiko tässä tilanteessa hyvä ottaa ihan läheisempää kontaktia ensimmäisillä treffeillä vai meneekö metsään? En sänkyyn menoa tarkoita mutta muuten? Kuka tekisi siihen aloitteen, onko aloite mun puolella kun treffejä ehdotin? Noin muuten on tunnettu jo pitkään.
Kyllä vastuu aloitteesta taitanee olla sulla, kun tapaamisen olet järjestänyt. Tehtyä ei saa koskaan tekemättömäksi, joten välttäisin tilanteen ylianalysointia ja mahdollista omaa ylipursuavaa innokkuuttasi ensimmäisten treffien suhteen. Tarvitsemasi läheinen kontakti voi olla kaksi sekuntia "liian pitkään" viipyvä katsekontakti, eiköhän silläkin pärjää jo pitkälle.
Noin taitaa olla, kun tosiaan ehdotin näitä treffejä niin mullehan se aloite kuuluu lähtökohtaisesti. Katseita on kyllä jo luotu, mahtaako sillä enää edistyä? Millä saisin itsestäni irti fyysisemmän aloitteen vai odotanko varuiksi, että toinen tekee ja muuten yritän sanallisesti kehua ja katseilla tosiaan? En kaveruutta halua lähteä pilaamaan.
Koska kyseessä tosiaan ensimmäiset treffit, niin en lähtisi vielä mihinkään selvästi fyysiseen aikeeseen. Pieni ja viaton kosketus nyt tuskin ketään tappaa, mutta mihinkäs siinä on mikään kiire.
Ei toi systeemi tuu toimimaan, annat huonoja neuvoja. Jos ollaan jo kaverisuhteessa tai muuten tuttuja selkeesti entuudestaan, niin kyllä täytyy tehdä heti ensimmäisillä treffeillä joku liike muuhun suuntaan, muuten suhde jatkuu samana mitä ennenkin. Sitä varten sinne treffeille mennään. Siinä samaa mieltä, että aloite on ap:n käsissä kun on ehdottanut treffejä.
Samaa mieltä, tuossa ei enää katseet riitä. Jos kysyjä ei treffeillä tee mitään fyysistä, toinen olettaa ettei hän haluakaan mitään ja arvelee käsittäneensä kaverillisen tapaamisehdotuksen virheellisesti treffikutsuksi. Ensimmäiset treffit kaverinaisen kanssa eivät ole sama kuin ensimmäinen tapaaminen jonkun tuntemattoman kanssa, jossa viestitelty muutaman kerran.
Minusta tuossa vaiheessa pitää viimeistään kertoa tunteistaan ihan sanallisesti, aika hassua pitää salassa treffien syy, tai antaa toisen vaan arvailla, ei pelkkä nonverbaalinen viestintä enää riitä, kun treffeillä jo ollaan.
Jo pelkkä sovittu treffeille meno kertoo kummallekin tarpeeksi. Fyysisyys on raja, jossa moni asia voi mennä pieleen, eikä sen kanssa ole ensimmäistäkään syytä kiirehtiä.
Minä yritän myös viedä yhden pitkäaikaisen ystäväni pitkästä aikaa treffeille. Jos saisin itse valita niin en jaksaisi edes hirveästi enää mistään jutella. Tunnetaan jo melko hyvin. Haluaisin olla vain hänen lähellään ja tuntea taas se kipinöinnin. Käpertyä viereen nukkmaan ja seuraavana päivänä voitaisiin ehkä käydä ulkoilemassa tai tehdä taas jotakin kivaa yhdessä. Kaipaus on kasvanut niin kovaksi, että sydäntä särkee. Seksistä ei ole kyse, kunhan saisin vain tulla taas viereen.
Voi tosi suloista!
Minä olen yleensä ollut treffeillä tuttujen ihmisten kanssa, se on tietty erilaista kuin vieraan kanssa. Paikka on tärkeä, että siellä voi jutella rauhassa, eikä vaikka musiikki soi täysillä, tai ympäristö ole jotenkin epäesteettinen, paikan pitäisi olla tunnelmallinen, voi olla sisällä, tai ulkona sään mukaan. Erityisiä puheenaiheita ei tarvii keksiä, vaan puhua mitä mieleen tulee, ettei mene liian kaavamaiseksi, mutta kyllä kumminkin on hyvä huomioida muiden jo mainitsemat perusasiat.
Mä en voi edes kuvitella tuntemattoman kanssa menemistä kahville.
Toki nyt tilanne on se et oon niin ihastunut yhteen naiseen et todellakin menen. Ei siis oikeastaan tunneta ennestään mut mennään treffeille.
Pelottaa koska en oo puhelias...
Toivottavasti häntä ei haittaa hiljaiset hetketkään.
Mulle eräs nainen sanoi juuri ennen ensitreffejä, että hänellä saattaa tulla hiljaisia hetkiä. Lisäsi vielä, että sitä ei kannata sitten pelästyä eikä se tarkoita kiinnostuksen puutetta. Tämä oli tosi hyvä tiedostaa. Koska olin sekä varautunut asiaan, että sosiaalinen luonteeltani, niin paikkasin ne kohdat jollain leppoisalla jutustelulla.
Mitä fyysisyyteen tulee, niin siitäkin olimme puhuneet etukäteen, tosin ihan yleisellä tasolla. Tiesin kuitenkin hänen pitävän kosketuksesta sitten kun luottaa tarpeeksi ja se saattaa tulla nopeastikin. Siinä vaiheessa kun hän sanoi tuntevansa olonsa hyväksi seurassani ja istui ihan lähellä, niin otin varovasti kädestä kiinni. Silleen lähinnä sormista samalla kun kommentoin hänen käsiään jotenkin. Ja pelkäsin hitosti. :D Ja petyin ihan sutena kun hän äkkiä veti kätensä pois, nousi ja teki jotain muuta. Paitsi, että palasi nopeasti takaisin ja suuteli. Että silleen. Ei pitäisi hermostua heti.
Hiljaiset hetket eivät haittaa kun molemmat ovat sinuja sen kanssa ja tuntevat olonsa luottavaiseksi. Tuossa vain itse pelkäsin, että häntä haittaa hiljaisuus ja siksi täytin sitä jollain höpinällä.