MV partiovene, Loviisan onnettomuus

Olihan se paikka tosiaan tuon mainitun viitan kohdalla vaikkapa tämän perusteella:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006548335.html

Navionicsin webbikartta näyttää tuossa 0,6:n lisäksi myös kaksi kivimerkkiä (vedenalaista) hiukan 10 m käyrän ulkopuolella (länteen ja lounaaseen 0,6:sta yli 10 m alueella).

0100100 Merellä - appi ei noita kivimerkkejä näytä kuten ei myöskään minulla oleva vanhempi digitaalikartta.

Koskahan nuo kaksi kiveä on tuonne lisätty ja miksi ei näy tuossa appissa, joka ottaa tuoreet kartat netistä?

”Ei riitä merikarttojen tarkkuus Suomessa automaattireitityksiin tai -hälytyksiin”
Tässä on tyypillinen ajatteluvirhe jonka takia moni hyvä asia jää toteutumatta. Ei systeemin tarvitse olla lähellekään täydellinen ollakseen hyödyllinen. ”Parhaan pahin vihollinen on täydellinen”.
Lähes kaikki merkittävät kivet ja karit myös väylien ulkopuolella on merkitty. Ei tietenkään rantojen lähellä tms. mutta keskellä avovettä olevat kivet ja karit ovat. Kyse ei olisi automaattireitityksestä, eihän se ole mahdollista väylien ulkopuolella. Kyseessä olisi vain avustava systeemi joka luultavasti estäisi monta vahinkoa. Sen avulla ei tietenkään tulisi navigoida väylien ulkopuolella. Argumentti merikarttojen tarkkuudesta väylien ulkopuolella on pätee vielä enemmän puhtaasti ihmisen tekemään navigointiin. Kyllä tietokone paljon paremmin näkee ne kohteet kartalla kuin ihminen. Plottereiden käyttöliittymä on usein onneton, kun zoomaustasoa vaihtaa niin kivet katoaa.

-aloittaja

Anonyymi kirjoitti:

”Ei riitä merikarttojen tarkkuus Suomessa automaattireitityksiin tai -hälytyksiin”
Tässä on tyypillinen ajatteluvirhe jonka takia moni hyvä asia jää toteutumatta. Ei systeemin tarvitse olla lähellekään täydellinen ollakseen hyödyllinen. ”Parhaan pahin vihollinen on täydellinen”.
Lähes kaikki merkittävät kivet ja karit myös väylien ulkopuolella on merkitty. Ei tietenkään rantojen lähellä tms. mutta keskellä avovettä olevat kivet ja karit ovat. Kyse ei olisi automaattireitityksestä, eihän se ole mahdollista väylien ulkopuolella. Kyseessä olisi vain avustava systeemi joka luultavasti estäisi monta vahinkoa. Sen avulla ei tietenkään tulisi navigoida väylien ulkopuolella. Argumentti merikarttojen tarkkuudesta väylien ulkopuolella on pätee vielä enemmän puhtaasti ihmisen tekemään navigointiin. Kyllä tietokone paljon paremmin näkee ne kohteet kartalla kuin ihminen. Plottereiden käyttöliittymä on usein onneton, kun zoomaustasoa vaihtaa niin kivet katoaa.

-aloittaja

Lue lisää

"Kyseessä olisi vain avustava systeemi joka luultavasti estäisi monta vahinkoa".

Tälläisen systeemin ongelmana tulee olemaan tällä hetkellä saatavissa olevalla datalla se, että se antaa herkästi liikaa turhia hälytyksiä. Kun ne turhat hälytykset alkavat ärsyttää, ihminen kytkee toiminteen pois päältä (*) tai jättää noteeramatta ne hälytykset.

(*) esim. lentokoneita on lentänyt päin vuorta, kun maastovaroitus on hälyttänyt turhan herkästi ja kapteeni on kytkenyt maastovaroittimen sulakkeen irti. Lähde: lentoturmaraporit.


"Plottereiden käyttöliittymä on usein onneton, kun zoomaustasoa vaihtaa niin kivet katoaa."

Niinpä. Ratkaisu on tosin tähän ongelmaan ollut olemassa todella pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

”Ei riitä merikarttojen tarkkuus Suomessa automaattireitityksiin tai -hälytyksiin”
Tässä on tyypillinen ajatteluvirhe jonka takia moni hyvä asia jää toteutumatta. Ei systeemin tarvitse olla lähellekään täydellinen ollakseen hyödyllinen. ”Parhaan pahin vihollinen on täydellinen”.
Lähes kaikki merkittävät kivet ja karit myös väylien ulkopuolella on merkitty. Ei tietenkään rantojen lähellä tms. mutta keskellä avovettä olevat kivet ja karit ovat. Kyse ei olisi automaattireitityksestä, eihän se ole mahdollista väylien ulkopuolella. Kyseessä olisi vain avustava systeemi joka luultavasti estäisi monta vahinkoa. Sen avulla ei tietenkään tulisi navigoida väylien ulkopuolella. Argumentti merikarttojen tarkkuudesta väylien ulkopuolella on pätee vielä enemmän puhtaasti ihmisen tekemään navigointiin. Kyllä tietokone paljon paremmin näkee ne kohteet kartalla kuin ihminen. Plottereiden käyttöliittymä on usein onneton, kun zoomaustasoa vaihtaa niin kivet katoaa.

-aloittaja

Lue lisää

Onhan se automaattireititys mahdollista ja olemassaolevaa tekniikkaa. Navionicsin webkartalla voit kokeilla. Kyllä tuo reitit keksii väylien ulkopuolellakin, mutta itse en sen mukaan uskaltaisi Suomessa ajaa.

Sama ongelma tulee automaattivaroituksissa. Minkä mukaan varoittaisi? Kivimerkkien, syvyyskäyrien vai syvyyslukemien? Kivimerkkejä on vaikkapa Virossa kartat täynnä. Useimmat yli 5 m syvyydellä eli ei vaaroja veneilijöille.

Suomessa lukemattomia paikkoja, jossa vain sinistä vettä ilman juuri mitään merkintöjä. Toisista kohdin voi ajaa ja toisista ei.

Helppo tehdä hälytysjärjestelmä, joka varoittaa sinisestä vedestä. Olisihan sekin käyttökelpoinen avomerellä, mutta kuka jaksaisi jatkuvaa hälyttelyä saaristossa? Kaikki aika ja keskittyminen menisi hälytysten kuittailuun.

Vähän niinkuin AISin törmäyshälytys. Oiva väline avomerellä, mutta käyttökelvoton saaristossa.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se automaattireititys mahdollista ja olemassaolevaa tekniikkaa. Navionicsin webkartalla voit kokeilla. Kyllä tuo reitit keksii väylien ulkopuolellakin, mutta itse en sen mukaan uskaltaisi Suomessa ajaa.

Sama ongelma tulee automaattivaroituksissa. Minkä mukaan varoittaisi? Kivimerkkien, syvyyskäyrien vai syvyyslukemien? Kivimerkkejä on vaikkapa Virossa kartat täynnä. Useimmat yli 5 m syvyydellä eli ei vaaroja veneilijöille.

Suomessa lukemattomia paikkoja, jossa vain sinistä vettä ilman juuri mitään merkintöjä. Toisista kohdin voi ajaa ja toisista ei.

Helppo tehdä hälytysjärjestelmä, joka varoittaa sinisestä vedestä. Olisihan sekin käyttökelpoinen avomerellä, mutta kuka jaksaisi jatkuvaa hälyttelyä saaristossa? Kaikki aika ja keskittyminen menisi hälytysten kuittailuun.

Vähän niinkuin AISin törmäyshälytys. Oiva väline avomerellä, mutta käyttökelvoton saaristossa.

Lue lisää

"Vähän niinkuin AISin törmäyshälytys. Oiva väline avomerellä, mutta käyttökelvoton saaristossa."

Saati sitten tutkan törmäyshälytin (MARPA ja kohteen seuranta). Täysin käyttökelvoton saariston sisäväylillä mutta avoimella merellä erittäin hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan se automaattireititys mahdollista ja olemassaolevaa tekniikkaa. Navionicsin webkartalla voit kokeilla. Kyllä tuo reitit keksii väylien ulkopuolellakin, mutta itse en sen mukaan uskaltaisi Suomessa ajaa.

Sama ongelma tulee automaattivaroituksissa. Minkä mukaan varoittaisi? Kivimerkkien, syvyyskäyrien vai syvyyslukemien? Kivimerkkejä on vaikkapa Virossa kartat täynnä. Useimmat yli 5 m syvyydellä eli ei vaaroja veneilijöille.

Suomessa lukemattomia paikkoja, jossa vain sinistä vettä ilman juuri mitään merkintöjä. Toisista kohdin voi ajaa ja toisista ei.

Helppo tehdä hälytysjärjestelmä, joka varoittaa sinisestä vedestä. Olisihan sekin käyttökelpoinen avomerellä, mutta kuka jaksaisi jatkuvaa hälyttelyä saaristossa? Kaikki aika ja keskittyminen menisi hälytysten kuittailuun.

Vähän niinkuin AISin törmäyshälytys. Oiva väline avomerellä, mutta käyttökelvoton saaristossa.

Lue lisää

Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset.

Onko tuosta mitään iloa liukuvassa veneessä? Onko edes purjeveneessä muuten kuin varovasti luonnonsatamaa lähestyttäessä?

Anonyymi kirjoitti:

Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset.

Ja miksi MV ei sitten käytä sitä? Tai jos käyttää, miksi näitä onnettomuuksia sitten sattuu?

Anonyymi kirjoitti:

Ja miksi MV ei sitten käytä sitä? Tai jos käyttää, miksi näitä onnettomuuksia sitten sattuu?

En ole asiantuntija mutta jos partioveneen nopeus on 30-40 solmua, näyttääkö eteenpäin suunnattu kaiku kivet niin ajoissa että niihin ehtii reagoimaan? Kelilln vaikuttanee, pläkä vs myrsky. Hitaassa vauhdissa varmasti toimii ok.

Anonyymi kirjoitti:

Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset.

"Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset."

Juu ja ei. 18 vuodenkokemuksella kolmen eri valmistajan FLS:stä (valtamerkkejä). Riippuu niin paljon kuljettavan väylän syvyysalueesta ja veneen nopeudesta. Mitä matalampaa, sen huonommin varoittaa. Mitä nopeammin kuljetaan, sen varmemmin ei ehdi varoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja miksi MV ei sitten käytä sitä? Tai jos käyttää, miksi näitä onnettomuuksia sitten sattuu?

"Ja miksi MV ei sitten käytä sitä? T"

Kyllä se on käytössä. Mutta FLS ei pysty varoittamaan likunopeudessa ja matalassa vedessä. 18 vuoden kokemus FLS laitteesta (vastaan vielä yhteen kysymykseen).

Anonyymi kirjoitti:

En ole asiantuntija mutta jos partioveneen nopeus on 30-40 solmua, näyttääkö eteenpäin suunnattu kaiku kivet niin ajoissa että niihin ehtii reagoimaan? Kelilln vaikuttanee, pläkä vs myrsky. Hitaassa vauhdissa varmasti toimii ok.

Lue lisää

FLS siis käytössäni.

"Onko tuosta mitään iloa liukuvassa veneessä? Onko edes purjeveneessä muuten kuin varovasti luonnonsatamaa lähestyttäessä?"

Ei ole mitään hyötyä liukuvassa veneessä ja yli 20 solmun nopudessa.

Kohtalaisesti hyötyä alle 10 solmua kulkevassa veneessä. Nykyisellä FLS:lläni näkee jopa 100 metrin päähän kun vetttä on 15-20m kölin alla. Jos vettä on alle 10 metriä, niin näkee noin 30-40 metriä. Jos vettä on alle 6 metriä, niin näkee noin 10 metriä...

Edellinen noin suurinpiirtein.

Pohjan muoto vaikutata miten näyttää ja kuinka pitkälle näyttää.

Aivan loistava peli kun kuljetaan "tuntemattomia vesiä" eli omia reittejä noin 7-8 solmua ja vettä alla 10-15 metriä.

Luonnon satamaa ja reittiä sinne etsittäessä nopeus on yleensä noin 4-5 solmua (omassa veneessä tyhjäkäyntinopeus). Yleensä vettä alla noin 5-6 metriä kun etsii reittiä. Tällöin FLS näkee hyvin ja siitä on apua reitin löytymisessä.

Kun lähestyy sitä kalliorantaa niin FLS näyttää todella hyvin kuinka "äkkysyvä" se kallioranta on.

Käytän FLS:ää hyvin paljon. Mutta liukunopuksissa matalahkossa vedessä se ei ole kovin hyvä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja miksi MV ei sitten käytä sitä? T"

Kyllä se on käytössä. Mutta FLS ei pysty varoittamaan likunopeudessa ja matalassa vedessä. 18 vuoden kokemus FLS laitteesta (vastaan vielä yhteen kysymykseen).

Lue lisää

Mutta jos on syvää vettä joka madaltuu nopeasti? Silloin varmaan huomaa syvyyden pienenemisen helposti. Onko liukunopeus este havaitsemiselle vai tarkoitatko vain että silloin ei ehdi pysähtyä?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jos on syvää vettä joka madaltuu nopeasti? Silloin varmaan huomaa syvyyden pienenemisen helposti. Onko liukunopeus este havaitsemiselle vai tarkoitatko vain että silloin ei ehdi pysähtyä?

Lue lisää

Jos haluaa liukunopeudella käyttää, on anturin oltava aika perässä, jotta se pysyy aina vedessä. Jää siis useita metrejä hyödyntämättä. 20 solmussa menee 10 m/s. Kun pitää pääosin katsoa eteenpäin, tähystää myös sivuille ja lukea karttaakin, ei aikaa ole katsoa tuota kaikua, joka parhaimmillaankin näyttäisi vain 10 s eteenpäin veneen perästä.

Reaktioaika veneen hidastuminen vaatisi toimia n. 50 m ennen.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jos on syvää vettä joka madaltuu nopeasti? Silloin varmaan huomaa syvyyden pienenemisen helposti. Onko liukunopeus este havaitsemiselle vai tarkoitatko vain että silloin ei ehdi pysähtyä?

Lue lisää

"Mutta jos on syvää vettä joka madaltuu nopeasti? Silloin varmaan huomaa syvyyden pienenemisen helposti. "

Kyllä näkee. Näkee myös kohtalaisen tasaisella pohjalla isot kivet eli teräväreunaisen reunan. Saattaa näkyä näytössä aluksi siltä, että olet törmääämässä rantaan mutta hetken kuluttua korjaa että on vain suhteellisen pieni (terävä) syvyyden muutos. Mutta näkee paljon muutakin.

"Onko liukunopeus este havaitsemiselle vai tarkoitatko vain että silloin ei ehdi pysähtyä?"

Vähemmän kokemusta liukunopeudella FLS:n käytöstä, kun se ei ole kovin hyvin toiminut suhteessa siihen, että saisin 8 tonnia (akselivetoinen) pysähtymään ajoissa jos matalikon näkisin näytössä. Crash Stop jettilaitteella voiskin pysähytä. Mutta kuka jaksaa tujottaa ja analysoida FLS:n näyttöä jatkuvasti ja herkeämättä, jotta ehtisi reagoida. Tämä on aivan mahdoton tilanne.

Lisäksi FLS päivittää näytön hitaasti suhteessa liukunopeuksiin. 1-2 sekuntia on noissa nopeuksissa hyvin pitkä aika. En nyt muista mitä laitteen speksi sanoo mittausnopeudeksi, mutta silloin tällöin kun esim. pohjasta tulee voimakkaan reunan antama koko näytön näyttämä kallio vastaan (siis syvyys nolla), niin pitää odottaa muutamia sekunteja että laite saa uudet mittaukset ja näyttö näyttää lopulta vain pienen nökön siellä pohjassa. Liukunopeudella en kyllä odottaisi.....

Anonyymi kirjoitti:

"Eteenpäin näyttävä kaiku hoitaa varoitukset."

Juu ja ei. 18 vuodenkokemuksella kolmen eri valmistajan FLS:stä (valtamerkkejä). Riippuu niin paljon kuljettavan väylän syvyysalueesta ja veneen nopeudesta. Mitä matalampaa, sen huonommin varoittaa. Mitä nopeammin kuljetaan, sen varmemmin ei ehdi varoittaa.

Lue lisää

Paremmin kuitenkin kuin joku karttadataan perustuva häly joka huutaisi jatkuvasti kun varoetäisyydeksi pitäisi säätää jotain 80 metriä. Se nyt vaan on tyhmää vetää plaanissa 40 solmua tuntemattomilla vesillä kun kaiku sanoo että vettä on parisen metriä. Kymmenien metrien syvyydestä harvemmin nousee pystysuoraa seinämää pinnan tuntumaan. Panoptix Livescope alkaa olemaan ihan käyttökelpoinen eteenpäin näyttävä vaikka ei mitään sataa metriä missään olosuhteessa näytäkään.

Tarkkaanottaen ei kieltänyt. Vastasi ympäripyöreästi ettei ole tällä hetkellä tiedossa.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkkaanottaen ei kieltänyt. Vastasi ympäripyöreästi ettei ole tällä hetkellä tiedossa.

hm...hm...

Nykyään kun puhutaan niin paljon harhaanjohtavista valeuutisista. Tuon höpinän päästäjä kuulosti krapulaiselta uutisissa. Onkohan MVLn työmoraali päässyt löystymään ?

Anonyymi kirjoitti:

hm...hm...

Nykyään kun puhutaan niin paljon harhaanjohtavista valeuutisista. Tuon höpinän päästäjä kuulosti krapulaiselta uutisissa. Onkohan MVLn työmoraali päässyt löystymään ?

Lue lisää

" Onkohan MVLn työmoraali päässyt löystymään ?"

Tänne kirjoittavien krapulaisten työmoraali on laskenut.

Suomessa ei ole Merivartiolaitosta. Suomessa on Rajavartiolaitos jonka alla on Merivartiostot (2 kpl).

Kyseessä ei ollut Merivartioston tiedottaja vaan apulaiskomentaja. Suora lainaus Loviisan Sanomista:

"Loviisan Sanomien haastatteleman silminnäkijän mukaan partiovene saattoi olla takaa-ajotilanteessa.

–  Meillä ei ole tiedossa tällä hetkellä, että tapaukseen olisi liittynyt takaa-ajoa. Sellaista ei ole tullut ilmi, mutta tutkintaa onnettomuuteen johtaneista syistä käydään sitten Onnettomuustutkintakeskuksen johdolla, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Simola sanoo."

Vene-lehden jutun perusteella rajavartioston partiovene kulkee yli 40 kn. https://venelehti.fi/pv-06-e/

Oliko onnettomuusvene tuollainen? Onhan nykyään toki paljon 45 ja yli 50 solmuakin kulkevia huviveneitä.

Anonyymi kirjoitti:

Vene-lehden jutun perusteella rajavartioston partiovene kulkee yli 40 kn. https://venelehti.fi/pv-06-e/

Oliko onnettomuusvene tuollainen? Onhan nykyään toki paljon 45 ja yli 50 solmuakin kulkevia huviveneitä.

Lue lisää

Ei ole. Uponnut partiovene on ainutlaatuinen ja pienempi (noin 4 metriä lyhyempi) kuin Venelehden jutussa oleva normaali partiovene. Uponnut vene oli suunniteltu ja tehty vain VL Turvan käyttöön. Siinä on keskellä ajohytin takaosassa nostokoukku, josta se vinssataan Turvan kanelle / pois kannelta. Normaalisti se on siis Turvan hangaarissa styyran puolella. Paapurin puolella on Turvan NV (RIB) ja peräkannella hinaaja (TUG boat). Ja on siellä Rescue Boatkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Uponnut partiovene on ainutlaatuinen ja pienempi (noin 4 metriä lyhyempi) kuin Venelehden jutussa oleva normaali partiovene. Uponnut vene oli suunniteltu ja tehty vain VL Turvan käyttöön. Siinä on keskellä ajohytin takaosassa nostokoukku, josta se vinssataan Turvan kanelle / pois kannelta. Normaalisti se on siis Turvan hangaarissa styyran puolella. Paapurin puolella on Turvan NV (RIB) ja peräkannella hinaaja (TUG boat). Ja on siellä Rescue Boatkin.

Lue lisää

PV183 (uponnut partiovene) ja LV Turva, jossa on PV183:n hangaari auki:

https://laivakuvat.com/wp-content/uploads/Turva-9.jpg

Hinaaja (TUG boat) näkyy vähän tässä kuvasssa, tuon järkyttävän kokoisen nostopuomin takana:

https://laivakuvat.com/wp-content/uploads/Partiovene.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Vene-lehden jutun perusteella rajavartioston partiovene kulkee yli 40 kn. https://venelehti.fi/pv-06-e/

Oliko onnettomuusvene tuollainen? Onhan nykyään toki paljon 45 ja yli 50 solmuakin kulkevia huviveneitä.

Lue lisää

"Oliko onnettomuusvene tuollainen? Onhan nykyään toki paljon 45 ja yli 50 solmuakin kulkevia huviveneitä."

Jos sanotaan että partiovene kulkee yli 40 knts, niin mitä se sitten tarkoittaa? 41 knts vai voiko se olla 47 knts?

Kyllä Rajalla löytyy kalustoa joka kulkee... aivan riittävästi ettei jollan yli 50 kts kulkevalla huviveneellä pääse karkuun. Sitä paitsi - ei noiden veneiden nopeus perustu siihen, että niillä saadaan takaa-ajossa joku kiinni, vaan siihen, että ehditään paikasta A paikkaan B riittävässä ajassa ja riittävällä kalustolla. Esim. vaikka meripelastustilanteessa tai vaikka rakennuspalossa saaressa. Joku takaa-ajo on kyllä äärimäisen harvinainen tilanne ja kai sitä takaa-ajettavaa voidaan seurata turkalla ja kameroilla (meri on täynnä valvontakameroita useista syistä eikä vähiten VTS:n takia vaan myös PV ja MV).

Ei maissakaan poliisiautot kulje yhtä lujaa kuin nopeimmat kansalaisten autot.

" sen huippunopeus on vain 30 solmua. "

Kyllä se on melko paljon suurempi. Matkavauhti lienee siinä 30 knts paikkeilla.

Anonyymi kirjoitti:

" sen huippunopeus on vain 30 solmua. "

Kyllä se on melko paljon suurempi. Matkavauhti lienee siinä 30 knts paikkeilla.

Millä perusteella? Eikös se vene ole tämä partiovene täällä https://www.raja.fi/rajavartiolaitos/rajavartiolaitoksen_alukset

Nopeus on 30 solmua, se tarkoittaa kyllä huippunopeutta eikä matkanopeutta. MV:llä on erikseen nopeat veneet, ne on yleensä RIB-tyyppisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Millä perusteella? Eikös se vene ole tämä partiovene täällä https://www.raja.fi/rajavartiolaitos/rajavartiolaitoksen_alukset

Nopeus on 30 solmua, se tarkoittaa kyllä huippunopeutta eikä matkanopeutta. MV:llä on erikseen nopeat veneet, ne on yleensä RIB-tyyppisiä.

Lue lisää

Tuossa jo ylempänä linkkasin Vene-lehden jutun, jossa mainittiin partioveneen kulkevan yli 40 solmua. Ko. PV183 oli ainutlaatuinen. Taitaa olla tämä? Kovasti ainakin näyttää samalta ja mitat sopii.
http://www.marinealutech.com/files/478/Watercat_1000_Patrol_A4.pdf

Sekin näyttää kulkevan yli 40 solmua.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa jo ylempänä linkkasin Vene-lehden jutun, jossa mainittiin partioveneen kulkevan yli 40 solmua. Ko. PV183 oli ainutlaatuinen. Taitaa olla tämä? Kovasti ainakin näyttää samalta ja mitat sopii.
http://www.marinealutech.com/files/478/Watercat_1000_Patrol_A4.pdf

Sekin näyttää kulkevan yli 40 solmua.

Lue lisää

"Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Simolan mukaan uponnut partiovene oli onnettomuushetkellä juhannukselle tavanomaisella partiointikierroksella. Mitoiltaan vene oli 11 metriä pitkä ja 3 metriä leveä. Vauhti on nopeimmillaan reilut 40 solmua."

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006547723.html

Anonyymi kirjoitti:

"Oliko onnettomuusvene tuollainen? Onhan nykyään toki paljon 45 ja yli 50 solmuakin kulkevia huviveneitä."

Jos sanotaan että partiovene kulkee yli 40 knts, niin mitä se sitten tarkoittaa? 41 knts vai voiko se olla 47 knts?

Kyllä Rajalla löytyy kalustoa joka kulkee... aivan riittävästi ettei jollan yli 50 kts kulkevalla huviveneellä pääse karkuun. Sitä paitsi - ei noiden veneiden nopeus perustu siihen, että niillä saadaan takaa-ajossa joku kiinni, vaan siihen, että ehditään paikasta A paikkaan B riittävässä ajassa ja riittävällä kalustolla. Esim. vaikka meripelastustilanteessa tai vaikka rakennuspalossa saaressa. Joku takaa-ajo on kyllä äärimäisen harvinainen tilanne ja kai sitä takaa-ajettavaa voidaan seurata turkalla ja kameroilla (meri on täynnä valvontakameroita useista syistä eikä vähiten VTS:n takia vaan myös PV ja MV).

Ei maissakaan poliisiautot kulje yhtä lujaa kuin nopeimmat kansalaisten autot.

Lue lisää

Harvemmin kai merivartiosto rakennuspaloihin lähtee varsinaisen palo- ja pelastuslaitoksen reviirille? Ei heillä ole siihen sen paremmin kalustoa kuin koulutustakaan!

Anonyymi kirjoitti:

Millä perusteella? Eikös se vene ole tämä partiovene täällä https://www.raja.fi/rajavartiolaitos/rajavartiolaitoksen_alukset

Nopeus on 30 solmua, se tarkoittaa kyllä huippunopeutta eikä matkanopeutta. MV:llä on erikseen nopeat veneet, ne on yleensä RIB-tyyppisiä.

Lue lisää

"Nopeus on 30 solmua, se tarkoittaa kyllä huippunopeutta eikä matkanopeutta"

Oletko koskaan edes ollut PV:n kyydissä? Viimeksi kun olin, niin kyllä kulki yli 30 knts. Ei siitä enempää.

"MV:llä on erikseen nopeat veneet, ne on yleensä RIB-tyyppisiä."

Nykyisistä NV-luokan peämoottorisista RIB veneistä ollaan luopumassa ja ei ne uusittavat mitenkään erikseen kauhean nopeita ole. Toisin ne uusitaan, vähän toisella konseptilla ja nopeus kasvaa. Zodiac MilPro SRA850:

https://www.raja.fi/ajankohtaista/tietoa/tiedotteet/1/0/rajavartiolaitos_vastaanottanut_pe_30_8_19_nv-sarjan_veneita_78248?language=fi

Valmareilla (valmiusjoukko) on sitten pari todella nopeaa Zodiacia. Tarkoitit varmaan termillä "erikseen nopeat veneet" näitä kahta venettä?

Konekeskon tiedoitteen otsikko: "Rajavartiolaitos vastaanotti 2 uutta RIB-venettä"

KUVA: https://tinyurl.com/y9clpkva

Anonyymi kirjoitti:

Harvemmin kai merivartiosto rakennuspaloihin lähtee varsinaisen palo- ja pelastuslaitoksen reviirille? Ei heillä ole siihen sen paremmin kalustoa kuin koulutustakaan!

"Harvemmin kai merivartiosto rakennuspaloihin lähtee varsinaisen palo- ja pelastuslaitoksen reviirille?"

Hienoa että joku tietää toisten asiat noin varmasti ihan mutu-tuntumalla. Voin kyllä faktat tuntien kertoa: Ei ole mitenkään harvinaisuus vaan pikemminkin sääntö, että MV osallistuu saaristossa tapahtuvaan maasto- tai rakennuspaloon yhtenä viranomaisena muiden joukossa. Merellä kun on tapana hälyttää ennakoiden kaikki mahdolliset resurssit ja sitten niitä peruteellaan tarpeen mukaan - normaali toimintatapa. Viimeksi tiedän näin tapahtuneet juhannusaaton yönä ja Merivartiosto oli ensimmäisenä kohteessa ja hoiti osuutensa hienosti. Ei siitä sen enmpää.

" Ei heillä ole siihen sen paremmin kalustoa kuin koulutustakaan!"

Kyllä löytyy tarvittavaa kalustoa ja riittävää osaamista. Rakennuspalossa toimintakenttä on melko laaja, ei ne kaikki resurssit ole siellä suihkuputken päässä suihkuttamassa saati savusukeltamasa rakennuksen sisään neitoja pelastaen.

Mutta ei tästä sen enempää.

Anonyymi kirjoitti:

Harvemmin kai merivartiosto rakennuspaloihin lähtee varsinaisen palo- ja pelastuslaitoksen reviirille? Ei heillä ole siihen sen paremmin kalustoa kuin koulutustakaan!

Ai ei lähde rakennuspaloihin? Kai mökkipalotkin ovat sellaisia?

23.06.2020 16.37
Suomenlahden merivartioston viikko 25: Juhannusviikolla runsaasti merellisiä tehtäviä

Suomenlahden merivartioston viikko 25 oli lämpimien säiden ja juhannuksen johdosta merellisten tehtävien osalta vuoden kiireisin viikko. Merivartiostolla oli viime viikolla yhteensä 99 meripelastus-, avustus- ja virka-aputehtävää.
.................
Meripelastustehtävien lisäksi tehtävät koostuivat pääosin mökkipaloista, sairaankuljetustehtävistä ja yleisen järjestyksen ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. .....

https://www.raja.fi/ajankohtaista/tietoa/tiedotteet/1/0/suomenlahden_merivartioston_viikko_25_juhannusviikolla_runsaasti_merellisia_tehtavia_80059

PV183 oli jettivetoinen. Ei senkään syväys ole edes puolta metriä 40 solmun vauhdissa. Aika hullu pitää skootterikuskin olla, jos ajaa alle 0,5 m matalikon yli tahalleen.

Anonyymi kirjoitti:

PV183 oli jettivetoinen. Ei senkään syväys ole edes puolta metriä 40 solmun vauhdissa. Aika hullu pitää skootterikuskin olla, jos ajaa alle 0,5 m matalikon yli tahalleen.

Skootterikuskit eivät ole veneilyn ammattilaisia, mutta riskinottokykyä eli tyhmän rohkeutta löytyy kyllä sitäkin enemmän, varsinkin juhannuksena ...

Anonyymi kirjoitti:

Skootterikuskit eivät ole veneilyn ammattilaisia, mutta riskinottokykyä eli tyhmän rohkeutta löytyy kyllä sitäkin enemmän, varsinkin juhannuksena ...

Ja miten ne skootterikuskit liittyvät tähän onnettomuuteen? Tässä tapahtumassa vaikuttaisi olleen vain yksi tyhmänrohkeasti veneillyt vene, sille sitten sattui ja tapahtui...

Anonyymi kirjoitti:

Skootterikuskit eivät ole veneilyn ammattilaisia, mutta riskinottokykyä eli tyhmän rohkeutta löytyy kyllä sitäkin enemmän, varsinkin juhannuksena ...

Toiset on, toiset ei...

Ei ole olemassa sellaista rikosta kuin virkamiehen houkutteleminen kiville. Virkamies vastaa omista tekemisistään.

Pystyykö tuosta kuvasta arvioimaan vuotoaukon kokoa ja laskemaan veden virtausnopeutta?

Aukko vaikuttaa sen verram pieneltä ette uppoaminen ole ihan minuutissa tapahtunut,?

https://pbs.twimg.com/media/EbS7w4IWoAQAB2S?format=jpg&name=900x900

Näyttäisi, että PV183 on ollut kääntymässä eli perä on sortanut, kun repeämä alkaa noin perästä. Lisäksi se on paikassa jossa on yltänyt todennäköisesti vesitiiviin laipion molemille puolille. Aluksessahan on piirustuksenmukaan kolme osastoa.

Anonyymi kirjoitti:

Pystyykö tuosta kuvasta arvioimaan vuotoaukon kokoa ja laskemaan veden virtausnopeutta?

Aukko vaikuttaa sen verram pieneltä ette uppoaminen ole ihan minuutissa tapahtunut,?

https://pbs.twimg.com/media/EbS7w4IWoAQAB2S?format=jpg&name=900x900

Näyttäisi, että PV183 on ollut kääntymässä eli perä on sortanut, kun repeämä alkaa noin perästä. Lisäksi se on paikassa jossa on yltänyt todennäköisesti vesitiiviin laipion molemille puolille. Aluksessahan on piirustuksenmukaan kolme osastoa.

Lue lisää

Miten se voisi alkaa juuri edempää, kun plaanissa runko on edessä irti vedestä tai vähintäänkin hyvin pienellä syväyksellä?

Sen sijaan on mielenkiintoista, että reikä loppuu ennen perälautaa. Tuskin vene sentään on tuohon pysähtynyt. Olisiko jetin imuaukko niin lujaa tekoa, että siihen ei reikää syntynyt vaan vene pomppasi yli.

Tuosta kuvakulmasta on hyvin vaikea sanoa mitään reiän suuruudesta. Kun vedenpinta veneessä on n. 0,5 m alempana kuin meressä tulee reikään n. 2,5 m/s nopeus. Vaikkapa 0,1x1 m reiästä tulee siis 0,25 m3/s eli minuutissa 15 m3. Riittääkö 15 m3 uppoamiseen? Ei ehkä, mutta 30 m3 riittänee jo.

Kyllä tuo voi minuutissa siis upota, mutta tuskin alle minuutissa. Mutta ei uponnut syvälle ja ainakin myöhemmin otetuissa kuvissa oli oikein päin. Pitäisi siis olla hyvin aikaa päästä ulos ja kaksihan pääsikin. Kolmas on vielä mysteeri, mutta mahdollisia syitä on monia. Tajuttomuus, tarttuminen kiinni johonkin jne.

Anonyymi kirjoitti:

Pystyykö tuosta kuvasta arvioimaan vuotoaukon kokoa ja laskemaan veden virtausnopeutta?

Aukko vaikuttaa sen verram pieneltä ette uppoaminen ole ihan minuutissa tapahtunut,?

https://pbs.twimg.com/media/EbS7w4IWoAQAB2S?format=jpg&name=900x900

Näyttäisi, että PV183 on ollut kääntymässä eli perä on sortanut, kun repeämä alkaa noin perästä. Lisäksi se on paikassa jossa on yltänyt todennäköisesti vesitiiviin laipion molemille puolille. Aluksessahan on piirustuksenmukaan kolme osastoa.

Lue lisää

Odotin että reikä olisi pitkä repeämä, sen sijaan se on suht koht lyhyt ja aika syvä, enemmän vasaran isku kuin veitsen viilto. Veikkaan että vene on laskeutunut pompusta tuon kiven päälle ja on heilahtanut voimakkaasti sivulle tuohon osuessaan. Siinä on miehistöön kohdistunut aikamoinen voima ja myös sivuttaista våäntömomenttia. Helposti lyö päänsä johonkin. Toisaalta ei muun miehistön tietenkään pidä jättää tajutonta ihmistä veneeseen. Ellei sitten tilanne ole ollut ihan kaoottinen.

Menivät varmaan paniikkiin ja kaveri jäi todennäköisesti tajuttomana hyttiin

Lehtitietojen mukaan kahden metrin repeämä.

Anonyymi kirjoitti:

Lehtitietojen mukaan kahden metrin repeämä.

Lehtitietojen mukaan 2x0,1 m. Eli vettä saattoi tulla 30 m3/min. Riippuu tietysti myös miten vapaasti vesi pääsee vuotokohdasta muualle veneeseen ja miten ilma pääsee pois. Moottoritila tietysti on hyvin tuuletettu eli sieltä ilma pääsee pois

Sanovat laskevansa vuodon. Luulisi, että olisi helppo kokeilla. Miksei vaikka suoraan uppoamispaikalla?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006551622.html

Anonyymi kirjoitti:

Lehtitietojen mukaan 2x0,1 m. Eli vettä saattoi tulla 30 m3/min. Riippuu tietysti myös miten vapaasti vesi pääsee vuotokohdasta muualle veneeseen ja miten ilma pääsee pois. Moottoritila tietysti on hyvin tuuletettu eli sieltä ilma pääsee pois

Sanovat laskevansa vuodon. Luulisi, että olisi helppo kokeilla. Miksei vaikka suoraan uppoamispaikalla?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006551622.html

Lue lisää

Vuotoa voidaan kyllä sekä upotuskokeella että laskennallisesti tarkastella mutta sekään ei tässä tapauksessa ole koko totuus. Pohjakosketuksen jälkeen vene on ainakin lyhyen aikaa jatkanut matkaa ja sen ajan rungon liike on aiheuttanut lisäpainetta ja vettä on tullut vuotokohdasta nopeammin kuin esim. upotuskoe antaisi ymmärtää. Kuinka paljon enemmän, se on riippuvainen ainakin siitä miten kauas pohjakosketuspaikasta ja millä nopeudella vene on edennyt, erityisesti että minkä matkan vene on edennyt moottorin voimalla ja millä teholla pohjakosketuksen jälkeen.
Em. seikka lyhentäisi uppoamisaikaa hieman äkkiseltään oletetusta mutta ei niin paljon että sillä todennäköisesti olisi ikävän lopputuleman suhteen vaikutusta ja merkitystä.

Surullista, todella. Omaisille varsinkin.

Yksi osoitus että merellä&vesillä tarvitaan paljon taitoja. Minä harkitsin veneen hankintaa mutta taidot puuttuu, todella.

Pieni soutuvene riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Surullista, todella. Omaisille varsinkin.

Yksi osoitus että merellä&vesillä tarvitaan paljon taitoja. Minä harkitsin veneen hankintaa mutta taidot puuttuu, todella.

Pieni soutuvene riittää.

Lue lisää

Soutuveneistä niitä hukkumisia sattuu eniten

Ja kummasti kaikilla on revelit auki sekä kunnolla promillea

Anonyymi kirjoitti:

Surullista, todella. Omaisille varsinkin.

Yksi osoitus että merellä&vesillä tarvitaan paljon taitoja. Minä harkitsin veneen hankintaa mutta taidot puuttuu, todella.

Pieni soutuvene riittää.

Lue lisää

Tuo on terve asenne. Jos on vähänkin epäröintiä, niin silloin on parasta jättää se tekemättä.
Toisaalta jokainen on ollut joskus noviisi. Pienin askelin etenemällä on useimpien mahdollista oppia veneilytaidot.
Pahimpia tapauksia ovat ne, joilla ei ole mitään opittavaa eikä vähäisintäkään itsekritiikkiä.
Olen näitä individualisteja tavannut monien harrastusten piireistä. He saattavat aiheuttaa pahaakin jälkeä, jos kaikki planeetat ovat sopivasti kohdallaan.
Instructor

Se taisi olla luotsi ja venetyyppi toisenlainen.

Anonyymi kirjoitti:

Se taisi olla luotsi ja venetyyppi toisenlainen.

Samankokoinen koppivene sekin oli. Uutiskuvassa voisi vaikka olla se nyt uutisissa oleva vene sen luotsiveneen vieressä:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/264b2125-4107-467f-974c-2b0a00600ff4

Tarkoittanet tapausta jossa luotsivene kaatui ja kaksi miestä menehtyi?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittanet tapausta jossa luotsivene kaatui ja kaksi miestä menehtyi?

Tuossahan se on yläpuolellasi olevassa linkissä

Kummassakin veneessä olisi aivan hyvin voinut olla paukkukelluke katolla, se on melko lailla vakiovaruste monissa tuon tyyppisissä veneissä, ellei ne ole lähtökohtaisesti itseoikaisevia ja uppoamattomia. Uponneen luotsiveneen olisi kai pitänyt olla itseoikaiseva, mutta?

Uppoamattomuus lisää hintaa ja painoa (kaksikerrosrakenne ja vaahdotus tyyliin Boston Whaler), joskin veneestä tulee samalla tukevampi ja merikelpoisempi. Ja vaatii lisää tehoa, BW tyypillisesti 30-50% vastaavan pituisiin pulkkiin verrattuna samoilla nopeuksilla. Kevyempiä ja halvempiakin konsteja olisi, kuten kaiken tyhjän tilan täyttäminen kuplamuovilla. Ei maksa eikä paina paljon. Joku ruotsalainen venevalmistaja käyttää sitä konstia.

Alumiinirungonkin saisi lujemmaksi laminoimalla siihen kevlar-epoksikerroksen pintaan juuri tuonne arimpaan kohtaan rungon takaosaan. Sopivasti tehty kevlar/dyneema -kerrosrakenne on käytännössä repeämätön ja puhkeamaton.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan se on yläpuolellasi olevassa linkissä

En vain tapaa katsella linkkejä...Ei se ole mielestäni oikeata keskustelua. Voisinhan itsekin laittaa muutaman aiheen vaikka Dostojevskin teoksista napaten ja sitten linkin niihin teoksiin, että siitä vain kaivamaan...Että siinähän se on siinä ja siinä teoksessa sivulla 274...

Anonyymi kirjoitti:

En vain tapaa katsella linkkejä...Ei se ole mielestäni oikeata keskustelua. Voisinhan itsekin laittaa muutaman aiheen vaikka Dostojevskin teoksista napaten ja sitten linkin niihin teoksiin, että siitä vain kaivamaan...Että siinähän se on siinä ja siinä teoksessa sivulla 274...

Lue lisää

Olihan se luotsivene jo tässäkin keskustelussa mainittu. Lisätiedot linkin takana, ja todisteet epäilijöille.

Anonyymi kirjoitti:

En vain tapaa katsella linkkejä...Ei se ole mielestäni oikeata keskustelua. Voisinhan itsekin laittaa muutaman aiheen vaikka Dostojevskin teoksista napaten ja sitten linkin niihin teoksiin, että siitä vain kaivamaan...Että siinähän se on siinä ja siinä teoksessa sivulla 274...

Lue lisää

Miksi olet noin kärttyisä? Kaikille veneilyssä mukana oleville tuo luotsivenetapaus on tuttu.
Täälläkin oli pari ketjua siitä, jossa monet selvästi asioista tietävät kirjoittivat näkemyksiään siitä.
Selvästi näkee että haluat parantaa näiden veneiden turvallisuutta ja itse oikaisukykyä.
Sitä vartenhan me täällä keskustelemme asiasta ja etsimme siihen useita eri väyliä, joista nämä linkit ovat yksi tie.
Noiden linkkien takaa avautuu usein aivan uusi maailma, josta ei välttämättä olisi tiennyt mitään.
On aivan selvää että noiden viranomaisveneiden, joilla tehdään töitä kaikissa keliolosuhteissa pitäisi olla ilman epäilyksiä itseoikaisevia.
Näin kerran brittiläisdokumentin, jossa juuri tuon kokoista ranikkopelastusvenettä testattiin.
Siinä tehtiin oikaisukoetta siten, että nosturiauto nosti venettä toiselta kyljeltä kunnes se kaatui.
Siellä oli jopa miehistö kyydissä tuon ”kaadon” aikana. Se vene tosiaan kääntyi hyvin nopeasti oikein päin kun se oli saavuttanut ruffi alaspäin asennon.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Miksi olet noin kärttyisä? Kaikille veneilyssä mukana oleville tuo luotsivenetapaus on tuttu.
Täälläkin oli pari ketjua siitä, jossa monet selvästi asioista tietävät kirjoittivat näkemyksiään siitä.
Selvästi näkee että haluat parantaa näiden veneiden turvallisuutta ja itse oikaisukykyä.
Sitä vartenhan me täällä keskustelemme asiasta ja etsimme siihen useita eri väyliä, joista nämä linkit ovat yksi tie.
Noiden linkkien takaa avautuu usein aivan uusi maailma, josta ei välttämättä olisi tiennyt mitään.
On aivan selvää että noiden viranomaisveneiden, joilla tehdään töitä kaikissa keliolosuhteissa pitäisi olla ilman epäilyksiä itseoikaisevia.
Näin kerran brittiläisdokumentin, jossa juuri tuon kokoista ranikkopelastusvenettä testattiin.
Siinä tehtiin oikaisukoetta siten, että nosturiauto nosti venettä toiselta kyljeltä kunnes se kaatui.
Siellä oli jopa miehistö kyydissä tuon ”kaadon” aikana. Se vene tosiaan kääntyi hyvin nopeasti oikein päin kun se oli saavuttanut ruffi alaspäin asennon.
Bootmann

Lue lisää

En ole kärttyisä...Eli mitä varten me keskustelemme, kuvittelemmeko että muutaman hassun näillä sivuilla esittämillä tarinoilla on jotain merkitystä?
Miten oikaisukokeesi ym. liittyvät tähän onnettomuuteen?

Anonyymi kirjoitti:

En ole kärttyisä...Eli mitä varten me keskustelemme, kuvittelemmeko että muutaman hassun näillä sivuilla esittämillä tarinoilla on jotain merkitystä?
Miten oikaisukokeesi ym. liittyvät tähän onnettomuuteen?

Lue lisää

Miksi sinä täällä sitten keskustelet? Onko ollut päivällä liian kuuma, vai mikä jurppii? Tähän keskusteluun osallistuminen on ihan vapaaehtoista.

Anonyymi kirjoitti:

En ole kärttyisä...Eli mitä varten me keskustelemme, kuvittelemmeko että muutaman hassun näillä sivuilla esittämillä tarinoilla on jotain merkitystä?
Miten oikaisukokeesi ym. liittyvät tähän onnettomuuteen?

Lue lisää

Minun on nyt kyllä pakko jatkaa juttua sinun kanssasi. Et taida olla oikein kotonasi täällä?
Erityisesti tuo kirjoittamasi pätkä kohottaa kulmakarvoja.
”Miten oikaisukokeesi ym. liittyvät tähän onnettomuuteen?”
Eikö tuo mainitsemani veneen oikaisukoe ole juuri sitä mistä täällä on kyse?
Jos koet meidän keskustelumme alle arvosi, niin miksi et etsisi omaa tasoasi vastaavan alustan jostakin muualta.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Minun on nyt kyllä pakko jatkaa juttua sinun kanssasi. Et taida olla oikein kotonasi täällä?
Erityisesti tuo kirjoittamasi pätkä kohottaa kulmakarvoja.
”Miten oikaisukokeesi ym. liittyvät tähän onnettomuuteen?”
Eikö tuo mainitsemani veneen oikaisukoe ole juuri sitä mistä täällä on kyse?
Jos koet meidän keskustelumme alle arvosi, niin miksi et etsisi omaa tasoasi vastaavan alustan jostakin muualta.
Bootmann

Lue lisää

Pakko jatkaa, miten niin pakko...eikö tämän pitänyt pohjautua ihan vapaaehtoisuuteen? Ja kysyn uudelleen että miten Loviisan edustalla tapahtuneeseen onnettomuuteen liittyvät jossain joskus tehdyt veneiden oikaisukokeet? Loviisan onnettomuudessa vene ei kuitenkaan ollenkaan kaatunut eikä mitään oikaisuakaan tarvinnut tapahtua. Menehtynyt henkilö ei jäänyt sinne veneeseen loukkuun siksi että vene olisi kaatunut, ymmärrätkö? Tällä sivulla on keskusteltu ko. onnettomuudesta eikä tässä onnettomuudessa ollut vene kaatunut, miksi niin vimmatusti tuputat tänne tuota oikaisukoettasi.
Lue uudelleen vaikka sivun aloitus, kerrotaanko siellä jotakin jostakin oikaisukokeesta tai ylipäätään veneen kaatumisesta, ei.

Anonyymi kirjoitti:

Pakko jatkaa, miten niin pakko...eikö tämän pitänyt pohjautua ihan vapaaehtoisuuteen? Ja kysyn uudelleen että miten Loviisan edustalla tapahtuneeseen onnettomuuteen liittyvät jossain joskus tehdyt veneiden oikaisukokeet? Loviisan onnettomuudessa vene ei kuitenkaan ollenkaan kaatunut eikä mitään oikaisuakaan tarvinnut tapahtua. Menehtynyt henkilö ei jäänyt sinne veneeseen loukkuun siksi että vene olisi kaatunut, ymmärrätkö? Tällä sivulla on keskusteltu ko. onnettomuudesta eikä tässä onnettomuudessa ollut vene kaatunut, miksi niin vimmatusti tuputat tänne tuota oikaisukoettasi.
Lue uudelleen vaikka sivun aloitus, kerrotaanko siellä jotakin jostakin oikaisukokeesta tai ylipäätään veneen kaatumisesta, ei.

Lue lisää

Nyt kyllä toivon etten olisi ryhtynyt kanssasi keskustelemaan lainkaan.
Tuo esiin tuomani oikaisukoe liittyi tuohon mukaan tuotuun luotsivenetapaukseen.

En pidä lainkaan tuosta tyylistäsi, jossa vänkäät esim. sannalla”ymmärätkö”.
Olen kyllä ymmärtänyt tähän mennessä kaiken mistä täällä on keskusteltu ja nyt ymmärän senkin miksi sinun kanssasi ei kannata enää tästä asiasta jatkaa.
Bootmann

Anonyymi kirjoitti:

Pakko jatkaa, miten niin pakko...eikö tämän pitänyt pohjautua ihan vapaaehtoisuuteen? Ja kysyn uudelleen että miten Loviisan edustalla tapahtuneeseen onnettomuuteen liittyvät jossain joskus tehdyt veneiden oikaisukokeet? Loviisan onnettomuudessa vene ei kuitenkaan ollenkaan kaatunut eikä mitään oikaisuakaan tarvinnut tapahtua. Menehtynyt henkilö ei jäänyt sinne veneeseen loukkuun siksi että vene olisi kaatunut, ymmärrätkö? Tällä sivulla on keskusteltu ko. onnettomuudesta eikä tässä onnettomuudessa ollut vene kaatunut, miksi niin vimmatusti tuputat tänne tuota oikaisukoettasi.
Lue uudelleen vaikka sivun aloitus, kerrotaanko siellä jotakin jostakin oikaisukokeesta tai ylipäätään veneen kaatumisesta, ei.

Lue lisää

Keskustelemme viranomaisveneiden koppiin loukkuun jääneistä ja siihen liittyvästä ja sitä sivuavasta. Emme me tule tänne kiukuttelemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kummassakin veneessä olisi aivan hyvin voinut olla paukkukelluke katolla, se on melko lailla vakiovaruste monissa tuon tyyppisissä veneissä, ellei ne ole lähtökohtaisesti itseoikaisevia ja uppoamattomia. Uponneen luotsiveneen olisi kai pitänyt olla itseoikaiseva, mutta?

Uppoamattomuus lisää hintaa ja painoa (kaksikerrosrakenne ja vaahdotus tyyliin Boston Whaler), joskin veneestä tulee samalla tukevampi ja merikelpoisempi. Ja vaatii lisää tehoa, BW tyypillisesti 30-50% vastaavan pituisiin pulkkiin verrattuna samoilla nopeuksilla. Kevyempiä ja halvempiakin konsteja olisi, kuten kaiken tyhjän tilan täyttäminen kuplamuovilla. Ei maksa eikä paina paljon. Joku ruotsalainen venevalmistaja käyttää sitä konstia.

Alumiinirungonkin saisi lujemmaksi laminoimalla siihen kevlar-epoksikerroksen pintaan juuri tuonne arimpaan kohtaan rungon takaosaan. Sopivasti tehty kevlar/dyneema -kerrosrakenne on käytännössä repeämätön ja puhkeamaton.

Lue lisää

Luotsivene ei ollut itseoikaiseva. Sellaista vaatimusta ei siinä venetyypissä ollut.

Noin isoissa veneisssä ei ole missään käytössä katolla laukeavaa kelluketta joka oikaisee veneen. itseoikasevuus tehdään muila menetelmisllä.

Mervartioston vene ei kaatunut. Se upposi perä edellä, mutta pysyi oikein päin koko ajan.

Rikkoutuneet lasit eivät rikkoutuneet sisältä päin. Näkee ikkunoiden rikkoutumiskuvista.

Siis minkä ihmeen oikaisun syytä? Onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportti vastaavissa tapauksissa tulee usein vuoden- kahden kuluttua, että maksa vaan verosi sen kummemmin ihmettelemättä. Hosumalla ei menehtyneen ihmisen henkeä takaisin saada!