Keskimoottori

Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.

Lue lisää

"Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi..."

-Kiitos silmiä avaavasta kirjoituksesta!

#ei-avaaja

Anonyymi kirjoitti:

Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.

Lue lisää

Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta

Anonyymi kirjoitti:

Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta

Mutta eikö voisi ajatella että kun moottori on käyttämättä vaikka sen puoli vuotta, käytännössä kyllä useimmilla pitempään kun veneilykelejä ei meillä juuri yli neljää kk/kesä ole, niin että se pääsee vähemmällä: Sylinterien seinämät, männänrenkaat, venttiilit ja niiden vastinpinnat, laakeripinnat ja kaikki toisiaan vasten hankaavat osat eivät kulu kun eivät liiku jne. Eli kerropa miten moottoria kuluttaa ja "vanhentaa" se talvikauden käyttämättä oleminen?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eikö voisi ajatella että kun moottori on käyttämättä vaikka sen puoli vuotta, käytännössä kyllä useimmilla pitempään kun veneilykelejä ei meillä juuri yli neljää kk/kesä ole, niin että se pääsee vähemmällä: Sylinterien seinämät, männänrenkaat, venttiilit ja niiden vastinpinnat, laakeripinnat ja kaikki toisiaan vasten hankaavat osat eivät kulu kun eivät liiku jne. Eli kerropa miten moottoria kuluttaa ja "vanhentaa" se talvikauden käyttämättä oleminen?

Lue lisää

Se, että sitä ei asianmukaisesti huolleta talviteloille. Vaihdetaan öljyt, öljytään sylinterit jne. Seisova kone voi syöpyä ja ruostua enemmän kuin tasaisessa käytössä oleva.

Parhailla hyvin hoidetuilla ammattikoneilla voi muuten ajaa jopa 50000 tuntia ennen perusremonttia (Lugger). Mutta niillä ajetaankin koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.

Lue lisää

Uppoumarunkoinen menee kylläkin hyvin pienellä teholla, jos ei väkisin pusketa runkonopeuteen tai yli. Niissä potkurin ottama teho riippuu kierrosluvun kolmannesta potenssista.

Purjeveneissä on vielä varsin paljon 80-luvun ja jopa 70-luvun dieseleitä ja heitetty 10-20 v on niille todella lyhyt ikä. Oman veneeni 15-vuotiasta ja 1100 tuntia ajettua dieseliä pidän lähinnä uudenkarheana.

Itsellä matkakierrokset 2500 rpm, kun kaasu pohjassa kierrokset 3300 rpm. Huipputehosta on käytössä vain reilut 40%, vaikka kone on melko pienitehoinen. 18 hv 6 tn veneessä. Monessa muussa purjeveneessä on 27 hv ja uppoumarunkoisessa moottoriveneessä 50-100 hv ko. kokoluokassa. Silti nekin kulkevat sen 6 solmua 10 hv tai alle teholla.

Anonyymi kirjoitti:

Se, että sitä ei asianmukaisesti huolleta talviteloille. Vaihdetaan öljyt, öljytään sylinterit jne. Seisova kone voi syöpyä ja ruostua enemmän kuin tasaisessa käytössä oleva.

Parhailla hyvin hoidetuilla ammattikoneilla voi muuten ajaa jopa 50000 tuntia ennen perusremonttia (Lugger). Mutta niillä ajetaankin koko ajan.

Lue lisää

Joku öljynvaihto talvea vasten ei mitenkään moottoria kunnossa pidä eikä nykyisiä laadukkaita öljyjä ole tarpeen muutenkaan olla yhtenään vaihtamassa. Jos keskimääräiselle veneilijälle tulee kesässä ajotunteja max noin 100, niin autolla tämä tarkoittaisi jotain noin 80 000 km ajoa. Kuka vaihtaa autoonsa moottoriöljyt 8000 km välein, mitä järkeä siinä olisi?

Pisimmät käyttöajat ilman suuria perushuoltoja saavutetaan hidaskäyntisillä laiva- yms. moottoreilla, mutta 50000 tunnin korjausväliin en ole kymmenien vuosien urallani vielä törmännyt, sen sijaan isojen voimaloiden höyryturbiineilla suuremmat huollot tehdään yleensä 4-5 vuoden välein, tosin voimalat myös käytännössä joka vuosi ovat jo höyrykattiloidensa huoltojen ynnä markkinaehtoisten syiden seurauksena myös muutaman kuukauden alasajettuina, eli käyttötunteja sen 4- 5 vuoden aikana kertyy realistisesti arvioiden sellaiset 30- 40000 tuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Joku öljynvaihto talvea vasten ei mitenkään moottoria kunnossa pidä eikä nykyisiä laadukkaita öljyjä ole tarpeen muutenkaan olla yhtenään vaihtamassa. Jos keskimääräiselle veneilijälle tulee kesässä ajotunteja max noin 100, niin autolla tämä tarkoittaisi jotain noin 80 000 km ajoa. Kuka vaihtaa autoonsa moottoriöljyt 8000 km välein, mitä järkeä siinä olisi?

Pisimmät käyttöajat ilman suuria perushuoltoja saavutetaan hidaskäyntisillä laiva- yms. moottoreilla, mutta 50000 tunnin korjausväliin en ole kymmenien vuosien urallani vielä törmännyt, sen sijaan isojen voimaloiden höyryturbiineilla suuremmat huollot tehdään yleensä 4-5 vuoden välein, tosin voimalat myös käytännössä joka vuosi ovat jo höyrykattiloidensa huoltojen ynnä markkinaehtoisten syiden seurauksena myös muutaman kuukauden alasajettuina, eli käyttötunteja sen 4- 5 vuoden aikana kertyy realistisesti arvioiden sellaiset 30- 40000 tuntia.

Lue lisää

Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.

Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessa

Anonyymi kirjoitti:

Uppoumarunkoinen menee kylläkin hyvin pienellä teholla, jos ei väkisin pusketa runkonopeuteen tai yli. Niissä potkurin ottama teho riippuu kierrosluvun kolmannesta potenssista.

Purjeveneissä on vielä varsin paljon 80-luvun ja jopa 70-luvun dieseleitä ja heitetty 10-20 v on niille todella lyhyt ikä. Oman veneeni 15-vuotiasta ja 1100 tuntia ajettua dieseliä pidän lähinnä uudenkarheana.

Itsellä matkakierrokset 2500 rpm, kun kaasu pohjassa kierrokset 3300 rpm. Huipputehosta on käytössä vain reilut 40%, vaikka kone on melko pienitehoinen. 18 hv 6 tn veneessä. Monessa muussa purjeveneessä on 27 hv ja uppoumarunkoisessa moottoriveneessä 50-100 hv ko. kokoluokassa. Silti nekin kulkevat sen 6 solmua 10 hv tai alle teholla.

Lue lisää

Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?

Anonyymi kirjoitti:

Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.

Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessa

Lue lisää

Oikeaanpa osuit, olen muutamankin öljyanalyysin teettänyt sekä laivadieseleiden että isojen höyryturbiinien öljyistä. Eivätkä ne vanhanajan (1940-50 lukujen) Wikströmitkään ihan ventovieraiksi ole jääneet!

Anonyymi kirjoitti:

Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.

Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessa

Lue lisää

Näitä Höpö, höpö miehen kommentteja on aina hauska lukea. Niissä annetaan usein hyvin syvää luotaavia analyysejä.
Nyt kuitenkin tuo kolme vaihtoa nykyajan öljyillä kaipaisi hieman lisää lihaa luiden ympärille.
Olisi kiinnostavaa nähdä noita pistemäisiä korroosio syöpymiä säilytyskauden jälkeen.
Öilymäni

Anonyymi kirjoitti:

Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?

Lue lisää

Uppoumarunkoisissa veneissä harvemmin on perämoottoreita.

Joo monet ajavat 8-10 solmua veneillä, joilla olisi järkevä tyytyä 6 solmuun. Polttoaineenkulutus on moninkertainen (mailiakin kohti) ja melu sekä peräaalto valtava.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?

Lue lisää

Tänään tuli Snappertunassa vastaan ensimmäinen vene jossa 450R Mercury... Anytec oli vene. Tosin vain yksi 450 heppainen, joihinkin mahtuu kaksi. Itse ajelin noin 6 solmua kun ei kovempaa kulje.

Isot perämoottorit ovat tulleet suosituiksi osittain sisäperien korvaajiksi, eli kyse ei välttämättä aina ole tehojen lisäyksestä, vaan nostosta näkösälle. Perämoottorit ovat kevyempiä ja halvempia kuin sisämoottorit variaatioineen, ja kestävät sen mikä hupikäytössä tarvitaan. Helpompi aikanaan myös vaihtaa.

Tuo 450R on tehokkain sarjalvalmisteinen tällä hetkellä, enimmillään niitä taitaa olla veneen perässä puoli tusinaa (Cigarette AMG 59 jalkainen, 2700 hv). Seven marine tekee kolmea versiota pikkulohko-V8 koneesta, tehokkain 627 hv, mutta ilmeisesti ne tehdään yksittäin kun ei hyväksytä sarjatuotantokoneeksi. Tietysti niitäkin voi laittaa koko takalaidan leveydeltä, neljä on aika tavallinen määrä isoissa "kalaveneissä".

Anonyymi kirjoitti:

Tänään tuli Snappertunassa vastaan ensimmäinen vene jossa 450R Mercury... Anytec oli vene. Tosin vain yksi 450 heppainen, joihinkin mahtuu kaksi. Itse ajelin noin 6 solmua kun ei kovempaa kulje.

Isot perämoottorit ovat tulleet suosituiksi osittain sisäperien korvaajiksi, eli kyse ei välttämättä aina ole tehojen lisäyksestä, vaan nostosta näkösälle. Perämoottorit ovat kevyempiä ja halvempia kuin sisämoottorit variaatioineen, ja kestävät sen mikä hupikäytössä tarvitaan. Helpompi aikanaan myös vaihtaa.

Tuo 450R on tehokkain sarjalvalmisteinen tällä hetkellä, enimmillään niitä taitaa olla veneen perässä puoli tusinaa (Cigarette AMG 59 jalkainen, 2700 hv). Seven marine tekee kolmea versiota pikkulohko-V8 koneesta, tehokkain 627 hv, mutta ilmeisesti ne tehdään yksittäin kun ei hyväksytä sarjatuotantokoneeksi. Tietysti niitäkin voi laittaa koko takalaidan leveydeltä, neljä on aika tavallinen määrä isoissa "kalaveneissä".

Lue lisää

Aloittaja siis on vaihtamassa tuupparia keskimoottoriin, eikä tuollaiseen jenkkiskeidaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja siis on vaihtamassa tuupparia keskimoottoriin, eikä tuollaiseen jenkkiskeidaan.

Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.

Lue lisää

Onnittelut hyvästä valinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta

Puolivuotta telakalla ja vesilläkin ollessaan veneet seisovat laiturissa suurimman osan ajasta. Esim oma yhteysvene laskettiin vesille parisen kk sitten, ja nopealla laskutoimituksella alle yli 99 % ajasta seisonut laiturissa.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.

Lue lisää

Järkevä ratkaisu. Vene kyllä kestää jos sitä hoidetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.

Lue lisää

Laivan rakennusalalla työskenlleenä osan sanoa että vastukseen vaikuttaa montako veneen mittaa mahtuu kilometrille. Jos 400m pitkä vene , kulkee vene vähemmällä vastauksella kuin auto. Jos taas on 3 m tasaperäinen vene , tarvitsee tämä vene liikkuakseen valtavasti energiaa. Kysymys on siitä montako kertaa vene syrjäyttää ja palauttaa vettä kilometrillä.
Suomeksi, mitä pidempi ja kapeampi vene sen vähemmällä energialla vene liikkuu veden päällä ja veden alla.
Itse en kuuna päivänä tule hankkimaan lyhyttä tasaperäistä venettä.
Muut saavat liikkua vaikka pyöreällä veneellä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta eikö voisi ajatella että kun moottori on käyttämättä vaikka sen puoli vuotta, käytännössä kyllä useimmilla pitempään kun veneilykelejä ei meillä juuri yli neljää kk/kesä ole, niin että se pääsee vähemmällä: Sylinterien seinämät, männänrenkaat, venttiilit ja niiden vastinpinnat, laakeripinnat ja kaikki toisiaan vasten hankaavat osat eivät kulu kun eivät liiku jne. Eli kerropa miten moottoria kuluttaa ja "vanhentaa" se talvikauden käyttämättä oleminen?

Lue lisää

Aivan selkeä ongelma tulee siinä kun voiteluaineet kuivuu pois ja pintojen välisiin muodostuu kosteutta joka syövytää pinnat rikki jonka jälkeen kuluminen on hyvin voimakasta. Männät ja laakerit ovat herkkiä syöpymiselle.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan selkeä ongelma tulee siinä kun voiteluaineet kuivuu pois ja pintojen välisiin muodostuu kosteutta joka syövytää pinnat rikki jonka jälkeen kuluminen on hyvin voimakasta. Männät ja laakerit ovat herkkiä syöpymiselle.

Lue lisää

Ai että vesi syövyttää laakerimetallia ja alumiinia . Ja että tämä ennenkuulumaton ilmiö on " hyvin voimakasta " . Merivesi kyllä syövyttää puhdasta alumiinia , mutta merivettä kestävää alumiinia kyllä on .

Anonyymi kirjoitti:

Aivan selkeä ongelma tulee siinä kun voiteluaineet kuivuu pois ja pintojen välisiin muodostuu kosteutta joka syövytää pinnat rikki jonka jälkeen kuluminen on hyvin voimakasta. Männät ja laakerit ovat herkkiä syöpymiselle.

Lue lisää

Just joo, mutta jos silloin tällöin malttaa tarkistaa voiteluöljyn määrän ja vaikka vähän lisätäkin sitä kuten moottoreissa usein tehdään, niin ongelmahan poistuu...Olen ollut yli 40 vuotta tekemisissä merimoottoreiden kanssa, toki eniten laivakoneiden, mutta mäntien kuluminen on aika pieni ongelma verrattuna esim. vastakappaleen eli sylinterinseinämän kulumiseen tai välikappaleen eli männänrenkaiden kulumisiin...männänrenkaitahan jopa katkeili esim. rasittavassa ajossa jäänmurtajissa ...tosin niitä "syöpyneitä" mäntiä ei ole tullut vastaan.,..