On tarkoitus vaihtaa pulpettivene keskimoottoriseen kalastajamalliseen ja katsellut käytettyjä myynti palstoilta. Eräs asia pistää silmään,tosi moneen veneeseen on tehty moottoriremppa tai vaihdettu koko moottori. Mikä rikkoo moottorit, luulisi pikku dieselin olevan lähes ikuinen. Kevyellä käytöllä. Ei se veneessä rasitu. Onko huono huolto vai käyttövirhe syynä. Kokemusta on perämoottoreista ja ne kestää kun huolletaan. Vinkkejä kaivataan mikä moottori kannattaa kiertää.
Keskimoottori
20
217
Vastaukset
- Anonyymi
Kattele mieluimmin järviveneitä.
- Anonyymi
Merivesi syövyttää moottoria ja se on monesti syynä remppaan, tai vaihtoon. Millä vesillä liikut ?
- Anonyymi
Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia."Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi..."
-Kiitos silmiä avaavasta kirjoituksesta!
#ei-avaaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta
Mutta eikö voisi ajatella että kun moottori on käyttämättä vaikka sen puoli vuotta, käytännössä kyllä useimmilla pitempään kun veneilykelejä ei meillä juuri yli neljää kk/kesä ole, niin että se pääsee vähemmällä: Sylinterien seinämät, männänrenkaat, venttiilit ja niiden vastinpinnat, laakeripinnat ja kaikki toisiaan vasten hankaavat osat eivät kulu kun eivät liiku jne. Eli kerropa miten moottoria kuluttaa ja "vanhentaa" se talvikauden käyttämättä oleminen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikö voisi ajatella että kun moottori on käyttämättä vaikka sen puoli vuotta, käytännössä kyllä useimmilla pitempään kun veneilykelejä ei meillä juuri yli neljää kk/kesä ole, niin että se pääsee vähemmällä: Sylinterien seinämät, männänrenkaat, venttiilit ja niiden vastinpinnat, laakeripinnat ja kaikki toisiaan vasten hankaavat osat eivät kulu kun eivät liiku jne. Eli kerropa miten moottoria kuluttaa ja "vanhentaa" se talvikauden käyttämättä oleminen?
Se, että sitä ei asianmukaisesti huolleta talviteloille. Vaihdetaan öljyt, öljytään sylinterit jne. Seisova kone voi syöpyä ja ruostua enemmän kuin tasaisessa käytössä oleva.
Parhailla hyvin hoidetuilla ammattikoneilla voi muuten ajaa jopa 50000 tuntia ennen perusremonttia (Lugger). Mutta niillä ajetaankin koko ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin usein on todettu ettei enää jaksaisi, mutta kerrataan nyt kerran vielä: Venemoottori joutuu ajossa yleensä tekemään työtä paljon enemmän ajotuntia kohti kuin esim. auton moottori. Kun autossa on vaikka 100 kW tehoiseksi ilmoitettu moottori, sen tehosta on 60- 120 km/h nopeuksilla käytössä ehkä 25- 35 kW, siis vain pienen pieni osa koko tehosta. Mutta jos veneessä on vaikka 100 kW nimellistehoinen sisäperämoottori ja halutaan ajaa ns. liukuvarunkoista venettä reilusti sillä liukunopeudella joudutaan käyttämään mahdollisesti 75- 90 kW.n tehoa, yksinkertaista, sama se oli se vene raskas uppoumarunkoinenkin, moottoritehoa tarvitaan. Veneen kulkuvastus on jatkuvaa ja runsasta, auto menee aika vähällä teholla sallittuja nopeuksia, jos tarkastelet venemoottorien polttoaineenkulutusta noin per tunti. periaatteella, huomaat valtavan eron jo siitä seikasta.
Vaikuttaahan toki myös huolto paljon, tai huoltamattomuus, mutta tuo em. asia on nyt se ihan alkuun huomioitava perusasia.
Keskimäärin myös varsinkin keskimoottorit kestävät normi harrastelijaveneilijän käytössä ilman suuria remppoja tuhansia käyttötunteja, eli helposti 10- 20 vuotta eikä sitä autoillakaan juuri tämän kauempaa hurruutella.
Merivesijäähdytteisten moottorien ongelma tosiaan on pintojen korroosio ja jopa puhki meno, sekin vaati kyllä sen 10 vuotta vähintään että niin tapahtuu. Suoralla merivesijäähdytyksellä varustettuja moottoreita ei paljon taida enää myynnissä olla, peräprutkuja ja pikkukoneita tietysti ja jotain itse vanhoista leikkuupuimurinmoottoreista väsättyjä virityksiä tms. Jos moottori on varustettu makeavesijäähdytyksellä asianmukaisesti lämmönvaihtimen kera ja jos itse lämmönvaihdin on laadukkaista materiaaleista, ei merivesi mitään erityistä tuhoa saa aikaan.
Esim. ammattikalastuskäytössä tuollaisella 150- 400 kW troolarinmoottorilla saatettiin ajaa lähemmäs 10000 tuntia ennen isoa "haalaus"remonttia.Uppoumarunkoinen menee kylläkin hyvin pienellä teholla, jos ei väkisin pusketa runkonopeuteen tai yli. Niissä potkurin ottama teho riippuu kierrosluvun kolmannesta potenssista.
Purjeveneissä on vielä varsin paljon 80-luvun ja jopa 70-luvun dieseleitä ja heitetty 10-20 v on niille todella lyhyt ikä. Oman veneeni 15-vuotiasta ja 1100 tuntia ajettua dieseliä pidän lähinnä uudenkarheana.
Itsellä matkakierrokset 2500 rpm, kun kaasu pohjassa kierrokset 3300 rpm. Huipputehosta on käytössä vain reilut 40%, vaikka kone on melko pienitehoinen. 18 hv 6 tn veneessä. Monessa muussa purjeveneessä on 27 hv ja uppoumarunkoisessa moottoriveneessä 50-100 hv ko. kokoluokassa. Silti nekin kulkevat sen 6 solmua 10 hv tai alle teholla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se, että sitä ei asianmukaisesti huolleta talviteloille. Vaihdetaan öljyt, öljytään sylinterit jne. Seisova kone voi syöpyä ja ruostua enemmän kuin tasaisessa käytössä oleva.
Parhailla hyvin hoidetuilla ammattikoneilla voi muuten ajaa jopa 50000 tuntia ennen perusremonttia (Lugger). Mutta niillä ajetaankin koko ajan.Joku öljynvaihto talvea vasten ei mitenkään moottoria kunnossa pidä eikä nykyisiä laadukkaita öljyjä ole tarpeen muutenkaan olla yhtenään vaihtamassa. Jos keskimääräiselle veneilijälle tulee kesässä ajotunteja max noin 100, niin autolla tämä tarkoittaisi jotain noin 80 000 km ajoa. Kuka vaihtaa autoonsa moottoriöljyt 8000 km välein, mitä järkeä siinä olisi?
Pisimmät käyttöajat ilman suuria perushuoltoja saavutetaan hidaskäyntisillä laiva- yms. moottoreilla, mutta 50000 tunnin korjausväliin en ole kymmenien vuosien urallani vielä törmännyt, sen sijaan isojen voimaloiden höyryturbiineilla suuremmat huollot tehdään yleensä 4-5 vuoden välein, tosin voimalat myös käytännössä joka vuosi ovat jo höyrykattiloidensa huoltojen ynnä markkinaehtoisten syiden seurauksena myös muutaman kuukauden alasajettuina, eli käyttötunteja sen 4- 5 vuoden aikana kertyy realistisesti arvioiden sellaiset 30- 40000 tuntia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku öljynvaihto talvea vasten ei mitenkään moottoria kunnossa pidä eikä nykyisiä laadukkaita öljyjä ole tarpeen muutenkaan olla yhtenään vaihtamassa. Jos keskimääräiselle veneilijälle tulee kesässä ajotunteja max noin 100, niin autolla tämä tarkoittaisi jotain noin 80 000 km ajoa. Kuka vaihtaa autoonsa moottoriöljyt 8000 km välein, mitä järkeä siinä olisi?
Pisimmät käyttöajat ilman suuria perushuoltoja saavutetaan hidaskäyntisillä laiva- yms. moottoreilla, mutta 50000 tunnin korjausväliin en ole kymmenien vuosien urallani vielä törmännyt, sen sijaan isojen voimaloiden höyryturbiineilla suuremmat huollot tehdään yleensä 4-5 vuoden välein, tosin voimalat myös käytännössä joka vuosi ovat jo höyrykattiloidensa huoltojen ynnä markkinaehtoisten syiden seurauksena myös muutaman kuukauden alasajettuina, eli käyttötunteja sen 4- 5 vuoden aikana kertyy realistisesti arvioiden sellaiset 30- 40000 tuntia.Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.
Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uppoumarunkoinen menee kylläkin hyvin pienellä teholla, jos ei väkisin pusketa runkonopeuteen tai yli. Niissä potkurin ottama teho riippuu kierrosluvun kolmannesta potenssista.
Purjeveneissä on vielä varsin paljon 80-luvun ja jopa 70-luvun dieseleitä ja heitetty 10-20 v on niille todella lyhyt ikä. Oman veneeni 15-vuotiasta ja 1100 tuntia ajettua dieseliä pidän lähinnä uudenkarheana.
Itsellä matkakierrokset 2500 rpm, kun kaasu pohjassa kierrokset 3300 rpm. Huipputehosta on käytössä vain reilut 40%, vaikka kone on melko pienitehoinen. 18 hv 6 tn veneessä. Monessa muussa purjeveneessä on 27 hv ja uppoumarunkoisessa moottoriveneessä 50-100 hv ko. kokoluokassa. Silti nekin kulkevat sen 6 solmua 10 hv tai alle teholla.Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.
Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessaOikeaanpa osuit, olen muutamankin öljyanalyysin teettänyt sekä laivadieseleiden että isojen höyryturbiinien öljyistä. Eivätkä ne vanhanajan (1940-50 lukujen) Wikströmitkään ihan ventovieraiksi ole jääneet!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö, höpö, mikä diesel voitelu öljy on niin ylivoimaisen hyvää, että voitelee ja suojaa pistemmäiseltä korroosiolta talven yli? Ilmeisesti olet teettänyt öljy analyysin, kun olet niin varma.
Terveisin
Kolme vaihtoa kaudessaNäitä Höpö, höpö miehen kommentteja on aina hauska lukea. Niissä annetaan usein hyvin syvää luotaavia analyysejä.
Nyt kuitenkin tuo kolme vaihtoa nykyajan öljyillä kaipaisi hieman lisää lihaa luiden ympärille.
Olisi kiinnostavaa nähdä noita pistemäisiä korroosio syöpymiä säilytyskauden jälkeen.
Öilymäni - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?
Uppoumarunkoisissa veneissä harvemmin on perämoottoreita.
Joo monet ajavat 8-10 solmua veneillä, joilla olisi järkevä tyytyä 6 solmuun. Polttoaineenkulutus on moninkertainen (mailiakin kohti) ja melu sekä peräaalto valtava. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeassa olet, uppoumarunkoinen menee pienellä teholla sitä hieman alle ns. runkonopeuttaan tai enintään runkonopeuttaan. Mutta kun yhä harvemmille varsinkaan moottoriveneilijöille sellaiset vauhdit vaan eivät tunnu riittävän ja kun halutaan nopeutta nostaa moottoritehoja on nostettava lievästi sanottuna ihan älyttömiksi. Esim. perämoottoreissa alkavat yleistyä 100- 300, pian kai 600 ja 800 hp koneet...kuka ja mihin sellaisia tarvitsee? Jossain USA:ssa näkee jo paljon veneitä joiden perää painaa rinnan kolmekin 300 hp konetta, on se kai sitten miehekästä?
Tänään tuli Snappertunassa vastaan ensimmäinen vene jossa 450R Mercury... Anytec oli vene. Tosin vain yksi 450 heppainen, joihinkin mahtuu kaksi. Itse ajelin noin 6 solmua kun ei kovempaa kulje.
Isot perämoottorit ovat tulleet suosituiksi osittain sisäperien korvaajiksi, eli kyse ei välttämättä aina ole tehojen lisäyksestä, vaan nostosta näkösälle. Perämoottorit ovat kevyempiä ja halvempia kuin sisämoottorit variaatioineen, ja kestävät sen mikä hupikäytössä tarvitaan. Helpompi aikanaan myös vaihtaa.
Tuo 450R on tehokkain sarjalvalmisteinen tällä hetkellä, enimmillään niitä taitaa olla veneen perässä puoli tusinaa (Cigarette AMG 59 jalkainen, 2700 hv). Seven marine tekee kolmea versiota pikkulohko-V8 koneesta, tehokkain 627 hv, mutta ilmeisesti ne tehdään yksittäin kun ei hyväksytä sarjatuotantokoneeksi. Tietysti niitäkin voi laittaa koko takalaidan leveydeltä, neljä on aika tavallinen määrä isoissa "kalaveneissä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tänään tuli Snappertunassa vastaan ensimmäinen vene jossa 450R Mercury... Anytec oli vene. Tosin vain yksi 450 heppainen, joihinkin mahtuu kaksi. Itse ajelin noin 6 solmua kun ei kovempaa kulje.
Isot perämoottorit ovat tulleet suosituiksi osittain sisäperien korvaajiksi, eli kyse ei välttämättä aina ole tehojen lisäyksestä, vaan nostosta näkösälle. Perämoottorit ovat kevyempiä ja halvempia kuin sisämoottorit variaatioineen, ja kestävät sen mikä hupikäytössä tarvitaan. Helpompi aikanaan myös vaihtaa.
Tuo 450R on tehokkain sarjalvalmisteinen tällä hetkellä, enimmillään niitä taitaa olla veneen perässä puoli tusinaa (Cigarette AMG 59 jalkainen, 2700 hv). Seven marine tekee kolmea versiota pikkulohko-V8 koneesta, tehokkain 627 hv, mutta ilmeisesti ne tehdään yksittäin kun ei hyväksytä sarjatuotantokoneeksi. Tietysti niitäkin voi laittaa koko takalaidan leveydeltä, neljä on aika tavallinen määrä isoissa "kalaveneissä".Aloittaja siis on vaihtamassa tuupparia keskimoottoriin, eikä tuollaiseen jenkkiskeidaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja siis on vaihtamassa tuupparia keskimoottoriin, eikä tuollaiseen jenkkiskeidaan.
Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.
Onnittelut hyvästä valinnasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja vielä se että moottori on käyttämättä 1/2 vuotta
Puolivuotta telakalla ja vesilläkin ollessaan veneet seisovat laiturissa suurimman osan ajasta. Esim oma yhteysvene laskettiin vesille parisen kk sitten, ja nopealla laskutoimituksella alle yli 99 % ajasta seisonut laiturissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloittaja on päätynyt ratkaisuun. Hyvärunkoinen vene ehkä Kala-Kalle ja siihen uusi moottori, luultavasti Kubota. Ei taatusti joudu kone koville kun ajellaan runkonopeutta tai alle. Ei jää edes perä-aaltoa. Ja rempatut koneet unohdetaan tai vaihdetaan uuteen suosiolla. On meinaan tullut hyvinkin tutuiksi TI miesten rempat kuivan maan härpäkkeissä. Siinä vene loppuiäksi kun ei rahkeet riitä uuteen.
Järkevä ratkaisu. Vene kyllä kestää jos sitä hoidetaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kyllä suoraan
Sanottua vi.tu.taa. Miksi en toiminut silloin. Sama kun olisi heittänyt smagardin menemään.702052Voisitko nainen kertoa mulle
Tykkäätkö sä musta, vai unohdanko koko jutun? Mä en viitti tulla sinne enää, ettei mua pidetä jonain vainoajana, ku sun1651582- 1551537
- 901348
Miehelle naiselta
Ajattelen sinua aina, en jaksa enää. Ja luulin, että pidit minusta, mutta silloin olisit tehnyt jotain. Mutta sinä et te491270Iäkkäät asiakkaat ärsyttävät kaupoissa
Miksei Kela järjestä palvelua, jolla toimittaisivat ostokset suoraan ikäihmisille? https://www.is.fi/taloussanomat/art-2751115Olen syvästi masentunut
En oikein voi puhua tästä kenenkään kanssa. Sillä tavalla että toinen ymmärtäisi sen, miten huonosti voin. Ja se että mi1311027- 751022
- 1131003
Nainen, millainen tilanne oli
kun huomasit ihastuneesi häneen oikein kunnolla. Missä tapahtui ja milloin53847