Unettomuudesta parantuneita?

Laura

Ilmoittautukaa tähän. Luokaa muhun uskoa siitä, että unettomuudesta kärsiväkin voi vielä joskus nukkua yönsä hyvin, ns. normaalisti.

Mikä teillä aiheutti unettomuutta? Kauanko kesti? Miten toivuitte? Millaista unettomuus oli?

Itse olen sairastunut synnytyksen jälkeiseen masennukseen, uniongelmat suurimpana oireenani ja häiritsevimpänä ongelmana. Illalla nukahdan ihan hyvin, mutta herään kukkumaan aamuyöstä. Saatan siinä vielä nukahdella, mutta joka kerta kun olen vaipumassa uneen, säpsähdän takaisin hereille. Päivät pitäisi jaksaa 10-kuisen vauvan kanssa.

Sain mielialalääkkeet (Remeron 15 mg) ja aluksi tuntui että ne hiukan auttoivat. Nyt kuitenkin ollaan taas menossa huonompaan suuntaan. Unilääkkeitä en tahdo syödä.

Voiko unettomuudesta koskaan toipua täysin?

12

2119

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ähmetys

      Mä kärsin samanlaisesta ku menin töihin kolmannen lapsen jälkeen. Kaikki kaatu päälle ja aamuyöt meni miettiessä edellistä ja seuraavaa päivää. Mä meinasin kertakaikkiaan lopahtaa. Mulle tuli apu työkaverin suosittelemasta homeopatiasta. Kokeile.

      • Minä ja yö

        Minulle kävi niin että nuorimmaisemme ei oppinut vauva aikana öitään nukkumaan. Hän heräsi joka ikinen tunti. Ensin totuin siihen rytmiin, hain silloin apua neuvola hoitajalta joka vain rauhoitteli minua että kyllä se lapsi siitä vielä oppii nukkumaan. Seuraavalla kerralla hän sanoi että kuhan kiinteätä ruokaa alkaa syömään niin kyllä se siitä....Mutta ei se siitä mihinkään parantunut...Oma rytmini muuttui valvomiseksi ja valvoin kaksi viikkoa. Olin niin rätti väsynyt kun päätin että joko tulen hulluksi tai sitten jostain on apua löydyttävä. Hakeuduin omalle lääkärille,onneksi hän oli nuori ja omiakin pieniä lapsia omaava. Hän ihmettelin miten olen jaksanut tällaista rumbaa,silloin lapsemme oli 9 kk vanha. Hän määräsi minulle Tenox 10 mg ja lapsemme sairaalaan unikouluun. Lapsemme oppi nukkumaan yönsä ja minäkin unilääkkeitten kanssa. Sain voimani takaisin ja päätin lopettaa unilääkkeitten syönnin. Nyt olen nukkunut yöni vaihtelevasti, mutta vieläkin jotkut yöt menevät jopa valvoen ainakin puolet yöstä. Mutta elämän ilo on palannut..


    • Malako

      Voi toipua.
      Suosittelen että alat käymään läpi syitä unettomuuteesi, käymään läpi elämääsi ja pohtimaan mistä kaikki johtuu, mitä sun elämä on, kuka olet ja mikä on tarkoituksesi jne... Alan kirjallisuutta löytyy paljon, ja paljon sitä olisi hyvä ahmiakkin jotta löytäisi jyvät akanoista, sitten vaan paljon työstämään ko. asioita, on pitkä prosessi, menee vuosi, alkuun pääsee nopeestikkin, sieltä niitä syitä alkaa löytyä ja muutenkin mielekkyyttä elämään, tämä oli mun tie :) Voimia!

      • Laura

        Osaisitko suositella mitään kirjoja?

        Mä tiedän että vauvan kanssa öisin valvominen tämän ongelman laukaisi. Vauva on nukkunut yönsä hyvin jo yli puoli vuotta, mutta mulle jäi valvominen päälle. Nyt taas yö yöltä ollaan menossa huonompaan suuntaan. Vielä vähän aikaa sitten iloitsin siitä, että illalla uni sentään tulee helposti, vaikka aamuyöstä taas heräänkin. Nyt ei sitten enää pariin yöhön ole uni tullut illallakaan, ei millään!! Unilääkkeitä olen taas joutunut napsimaan. Onneksi nuo miedot auttaa hyvin (Imovane), etten ainakaan toistaiseksi ole joutunut mitään kauhean vahvoja napsimaan.

        Tuntuu että mielialalääkkeen (Remeron) vaikutus ei enää tunnu, aluksi se tuntui auttavan.


      • Malako
        Laura kirjoitti:

        Osaisitko suositella mitään kirjoja?

        Mä tiedän että vauvan kanssa öisin valvominen tämän ongelman laukaisi. Vauva on nukkunut yönsä hyvin jo yli puoli vuotta, mutta mulle jäi valvominen päälle. Nyt taas yö yöltä ollaan menossa huonompaan suuntaan. Vielä vähän aikaa sitten iloitsin siitä, että illalla uni sentään tulee helposti, vaikka aamuyöstä taas heräänkin. Nyt ei sitten enää pariin yöhön ole uni tullut illallakaan, ei millään!! Unilääkkeitä olen taas joutunut napsimaan. Onneksi nuo miedot auttaa hyvin (Imovane), etten ainakaan toistaiseksi ole joutunut mitään kauhean vahvoja napsimaan.

        Tuntuu että mielialalääkkeen (Remeron) vaikutus ei enää tunnu, aluksi se tuntui auttavan.

        Tarvitset matkalle paljon asioiden työstöä, aktiivista ajattelemista (nykyinen tilasi on nykyisen ajatustyösi aikaansaannos, jos tahdot nostaa nykyistä elämän laatuasi se ei voi tapahtua nykyisellä ajatustasolla vaan sitä on nostettava.. -> opiskele,opi ja toista, ole valmis epäonnistumaan elämäsi ja itsesi työstämisessä, mikään asia ei ole niin arvokas etteikö sitä ensin kannattaisi pilata epäonnistumisella, koska meitä ei ole luotu täydellisiksi,eikä sellaista pidä siis itseltä vaatia vaan kasvu tapahtuu usein juuri epäonnistumisen kautta.. poikkesin jo hiukan aiheesta) Hieno olisi jos olisi samanmielisiä ystäviä/terapeutteja jotka voisivat kanssasi työstää elämänne asioita.

        Voisin suositelle turvallisesti Tommy Hellstenin tuotantoa (mm. Saat sen mistä luovut), itsetuntoa ja minäkuvaa käsittelevää kirjallisuutta on paljonm osa parempia osa huonompia...

        Osaisitko ajatella asioita mikä on jäänyt käsittelemättä? Tai on tunnistamatta itsessäsi, miksi mieli karkailee? Oletko kunnolla kuunellut itseäsi mitä se haluaa sanoa jne...? Millaisia sun päiväsi on? Onko sulla aikaa kuunella omaa sisintäsi ääntä?


      • Laura
        Malako kirjoitti:

        Tarvitset matkalle paljon asioiden työstöä, aktiivista ajattelemista (nykyinen tilasi on nykyisen ajatustyösi aikaansaannos, jos tahdot nostaa nykyistä elämän laatuasi se ei voi tapahtua nykyisellä ajatustasolla vaan sitä on nostettava.. -> opiskele,opi ja toista, ole valmis epäonnistumaan elämäsi ja itsesi työstämisessä, mikään asia ei ole niin arvokas etteikö sitä ensin kannattaisi pilata epäonnistumisella, koska meitä ei ole luotu täydellisiksi,eikä sellaista pidä siis itseltä vaatia vaan kasvu tapahtuu usein juuri epäonnistumisen kautta.. poikkesin jo hiukan aiheesta) Hieno olisi jos olisi samanmielisiä ystäviä/terapeutteja jotka voisivat kanssasi työstää elämänne asioita.

        Voisin suositelle turvallisesti Tommy Hellstenin tuotantoa (mm. Saat sen mistä luovut), itsetuntoa ja minäkuvaa käsittelevää kirjallisuutta on paljonm osa parempia osa huonompia...

        Osaisitko ajatella asioita mikä on jäänyt käsittelemättä? Tai on tunnistamatta itsessäsi, miksi mieli karkailee? Oletko kunnolla kuunellut itseäsi mitä se haluaa sanoa jne...? Millaisia sun päiväsi on? Onko sulla aikaa kuunella omaa sisintäsi ääntä?

        Mä olen itse asiassa yrittänyt opiskella buddhalaista mielenhallintaa, mutta aika mahdotonta keskittyä niin suurta keskittymistä vaativiin asioihin vauvan kanssa.

        10-kuinen poju vie siis kaiken aikani päivisin. En osaa rentoutua, stressaan kaikesta koko ajan, koko ajan pitää olla tekemässä jotain. Tiedän, että siinä on suurin syy unettomuuteeni. Lievä masennushan mulla on diagnosoitu, suurimpina syinä varmaan lapsensaanti ja mun lapsuus (juoppoisä ja sitä rataa). Käsittelemättömiä asioita siis riittää.

        Masennukselle tyypilliseen tapaan kärsin aamuyön unettomuudesta, jota ruokkii vielä se, että aamuyöllä alan jo odtella ja pelätä, että kohta poikakin herää. On vaikea nukahtaa, kun ei tiedä milloin pinnasängystä alkaa kuulua vaativaa huutoa. Aamuyöllä päässä pyörivät jo seuraavan päivän työt ja pelko siitä, etten kuitenkaan saa unta, turha yrittääkään.


      • Malako
        Laura kirjoitti:

        Mä olen itse asiassa yrittänyt opiskella buddhalaista mielenhallintaa, mutta aika mahdotonta keskittyä niin suurta keskittymistä vaativiin asioihin vauvan kanssa.

        10-kuinen poju vie siis kaiken aikani päivisin. En osaa rentoutua, stressaan kaikesta koko ajan, koko ajan pitää olla tekemässä jotain. Tiedän, että siinä on suurin syy unettomuuteeni. Lievä masennushan mulla on diagnosoitu, suurimpina syinä varmaan lapsensaanti ja mun lapsuus (juoppoisä ja sitä rataa). Käsittelemättömiä asioita siis riittää.

        Masennukselle tyypilliseen tapaan kärsin aamuyön unettomuudesta, jota ruokkii vielä se, että aamuyöllä alan jo odtella ja pelätä, että kohta poikakin herää. On vaikea nukahtaa, kun ei tiedä milloin pinnasängystä alkaa kuulua vaativaa huutoa. Aamuyöllä päässä pyörivät jo seuraavan päivän työt ja pelko siitä, etten kuitenkaan saa unta, turha yrittääkään.

        Niin, itse taas olen kristitty ja uskossa raamatun Jumalaan, jolta olen saanut paljon apuja myös aina.

        Jos haluat kirjoitella niin emailini on [email protected]


      • Anonyymi

    • parantunut

      Unettomuuden alkusyytä en oikein tiedä, se alkoi jo ennen erään seurustelusuhteen alkua. Ko. suhde päättyi varsin ikävissä merkeissä. Haudoin asiaa mielessäni päivin öin kunnes tajusin. Luin läpi pinkan itsesuggessiota käsitteleviä kirjoja ja ohjeiden mukaisesti vakuuttelin itselleni että annan anteeksi ja kaikki on hyvin. Vaikutus näkyi nopeasti ja parin kuukauden päästä lopetin n. 2 vuotta kestäneen unilääkkeen käytön.

    • Santeri

      Hei! Valvoin lasten jälkeen liki neljä vuotta ilmaan yhdenkään yön kunnollisia unia. Unettomuus jatkui sittenkin, kun kuopus alkoi nukkumaan hyvin. Puoli vuotta sinnittelin, mutta sitten sain unilääkkeet. Puoli vuotta on mennyt niin, että muutaman huonon yön jälkeen nukun yhden yön kemiallisesti tai kun on seuraavan päivänä joku tärkeä meno. Yöt paranivat hiukan, kun jätin päiväkahvin pois. Nykyisin jaksan kohtuullisesti, mutta yhä muistikatkoja ym. potien. Elokuussa palaan töihin ja se pelottaa jonkin verran juuri näiden univaikeuksien vuoksi.

      • Santeri

        Jäi kaivamaan tuo päiväkahvijuttu... Se auttoi unettomuuteeni, mutta sillä ei ole tarkoitus väheksyä masennustasi. Tiedän, mitä se on. Voimia!


    • Väsynyt...

      Mä oon vasta 15-vuotias ja oon kärsinyt unenpuutteesta viikon. En oo nukkunut edes yhtä ainoaa tuntia näinä päivinä/öinä. Oon ihan rättiväsynyt mutta en saa kuitenkaan unta EDES päivisin. Koulustakin jäin pois siksi että olin aamulla ihan kuolemanväsynyt...Ennenkin on käynyt niin etten oo saanut nukuttua kuin muutaman tunnin yössä mutta nykyään en nuku yhtään. Mikä avuksi??

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      312
      7272
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2136
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1817
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1337
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1277
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      8
      1213
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1200
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1136
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1071
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1009
    Aihe