Lääkäreille ja sairastuneille pohdittavaksi skitsofreniasta

Anonyymi

Itselläni on sisar, jolle on joskus diagnosoitu skitsofrenia. Tosin näin jälkikäteen olen sitä mieltä että kyseessä on maanis-depressiivinen sairaus, koska käyttäytyi ensin holtittomasti ja sitten "hautautui" täysin kotiin itsestään huolehtimatta. On välillä ollut täysin ilman lääkkeitä vuosikausia, mutta sitten joutuu taas sairaalaan.

Skitsofrenia on mielestäni laajan "autismikirjon" yksi oireyhtymä kuten bipolaarinen sairauskin on, ääripää jossa nousevat dopamiinitasot tekevät täysin ihmisen toimintakyvyttömäksi. Kaikki koetut harha-aistimukset johtuvat tästä dopamiinin epätasapainosta, liiallisesta erittymisestä sekä aivoista, jotka ovat jollakin tapaa "kyvyttömät" enää käsittelemään välittäjäainemyrskyä. Ehkäpä temperamentiltaan rauhallinen ihminen, joka ei osaa kanavoida dopamiinimyrskyä muuhun toimintaan (addiktiot, holtittomuus ym).

Mikäli olisin jonkinlainen lääketieteen guru, jota kaikki kuulisivat, sanoisin että skitsofreniassa voi olla kyseessä dopamiinin aiheuttamasta aivojen yliärtyvyydestä. Toisin sanoen hermoston kiputilasta joka johtuu liiasta dopamiinista. Olennaista olisi hoitaa tämä yliärtyvyys pois, jolloin oireista kärsivä voisi jälleen kasata oman persoonansa kasaan ilman aivojen "tuuttaamista" loppuun dopamiinimyrskyssä joka ilmenee harha-aistimuksina ja hallusinaatioina. Lähinnä vastaavanlainen tilanne kuin huumetrippi, mutta tahdosta riippumaton. Maailmassahan on hyvin vaikea välttää dopamiinipiikkejä, kun lähes kaikki toiminta ja media ym. perustuu tähän addiktoivaan välittäjäaineeseen ja sen palkitsevaan rooliin toiminnassamme. Kannattaa tutustua myös käsitteeseen "dopamiinipaasto".

Kiinnittäisin hoidossa huomiota kipuaistimuksen ja liiallisen hermoston ärtyvyyden hillintään. Oleellisessa roolissa olisivat H1 sekä H2 -reseptorit, joiden salpaaminen tehokkaasti tuonee apua oirehtivalle. Lääkkeet ovat aivan tuikitavallisia antihistamiineja sekä haponestolääkkeitä. Annos esim. väsyttämätön antihistamiini maksimiannoksella sekä haponestäjä maksimiannoksella. Kipulääkkeistä ehkäpä parasetamoli saattaisi olla myös kokeilun arvoinen, ja se ei tee tiedostamatonta kiputilaa suolistoon kuten tulehduskipulääkkeet tekevät.

Tämän jälkeen voisi elimistön yleistilaa ja mielialaakin nostaa maitohappobakteerein (l. rhamnosus ja l.reuteri) jotka lisäävät suolistossa tryptofaanin tuotantoa ja estävät omalta osaltaan masennusta, joka on dopamiinin estoa seuraava askel. Potilas tavallaan dopamiinin vähennyttyä putoaa kuiluun, josta on vaikea nousta ylös ilman masennuslääkettä (vertaa addiktiot joissa dopamiinin osuus oleellinen). Tryprofaani on hyvä aminohappo, myös melatoniini voisi sopia hoidoksi ja rytmittää unta. Lisäksi tietenkin jo tutut kalaöljy tai fosfolipidivalmiste, jotka korjaavat aivoissa dopamiinin aiheuttaman kiputilan vauriot.

Huomautus vielä, että maailmassa jossa elämme, tämä vanha sairaus muistuttaa hyvin paljon huumeaddiktin oireilua. Erotuksena on se, että skitsofreniaa sairastava ei valitse itse rooliaan, ja monesti harha-aistimuksia ei osata käsitellä hermoston yliärtyvyytenä vastauksena dopamiinin yliannokselle. Kuka tahansa voi saada harhoja itselleen dopamiinia tai sen esiasteita käyttämällä.

Skitsofrenialääkkeet sinällään ovat hyvin rajoittavia ja persoonallisuutta muuttavia. Uskaltaisin välttää että välittäjäaineiden kemiaan ja kivun estoon perehtymällä voitaisiin valtaosa invalidisoivista psyykkisistä sairauksista välttää.

24

913

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Voitko vielä selventää minulle, miten esimerkiksi ajatusten kuuleminen tai "kuuleminen" liittyy sen enempää dopamiinin ylituotantoon, kuin ihan tavallinen ajattelu toisen ihmisen näkökulmasta? Miten ihminen, jolla on dopamiinin ylituotantoa, voi samaan aikaan olla sairaalloisen lamantunut ja apaattinen? Toki dopamiini osallistuu moniin kognitiivsiin toimintoihin ja osalle dopaminenergiseen järjestelmään vaikuttavat huumausaineet aiheuttavat harhoja ja jopa psykooseja, mutta yhteys ei ole suoraan kausaalinen eikä kaikille tule harhoja esimerkiksi amfetamiinista. Lisäksi monet huumeet vaikuttavat samanaikaisesti moniin eri välittäjäainereseptoreihin ja lisäksi vaikutuksilla on kumulatiivisia seurauksia koko hermostossa eri välittäjäainejärjestelmiin.

      Dopamiinihypoteesi skitsofrenian taustalla on kumottu aikoja sitten ja sitä perusteltiin alun perin suurelta osin paitsi huumeiden vaikutuksella myös sillä, millaisia vaikutuksia neuroleptit aiheuttavat skitsofreenikoiden aivoissa. Suurin osa tutkituista potilaista on lääkemyönteisiä ja he ovat vuosikausia käyttäneet lääkkeitä, minkä johdosta heidän dopaminenerginen järjestelmänsä on herkistynyt. Kyse on ihan tavallisesta neuroadaptaatiosta, jossa välittäjäainejärjestelmä mukautuu häiriötekijän aiheuttamaan epätasapainotilaan hermostossa. Psykoosi on yleistermi, joka viittaa henkilön irtaantumiseen sosiaalisesti jaetusta todellisuudesta. Se ei ole neurobiologinen käsite, vaan kulttuurinen. Monessa kulttuurissa täälläpäin ns. psykoottisia tiloja pidetään hyvinkin todenmukaisena ja merkityksellisenä kokemuksena jaetusta maailmasta. Se voi tarkoittaa ihan lieviä harhoja ja harhauskomuksia tai sitten äärimmäisen syvää paranoiaa, riippuen tulkitsijasta. Ei ole mitään syytä olettaa, että taustalla olisi mitään yhtenäistä neurobiologista häiriötilaa paitsi se, minkä neuroleptit aiheuttavat potilaiden aivoissa. Skitsofrenian "oireita" mittaava PANSS--asteikkokaan ei suoraan mittaa pelkästään psykoottisuutta, vaan se mittaa esimerkiski yleiseen ahdistuneisuuteen ja masennukseen viittaavia asioita. Ja skitsofreniaahan mitataan kyselylomakkeella, kyse on sosiaalitieteellisestä käsitteestä, sosiaalisesta konstruktiosta. Taustalla ei ole mitään tunnettua neurobiologista mekanismia eikä etiologiaa. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, miksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on kyetty romahduttamaan uusien skitsofreniadiagnoosien ilmaantuvuus 33/100 000 asukasta kohden 3/100 000 kohden kiinnittämällä huomio ihmisten lähiyhteisöön ja vuorovaikutuksen ongelmiin. Jos vuorovaikutuksen häiriöllä on jotain neurobiologisia seurauksia, voidaan hetken odottaa sellaista lääketieteellistä hoitokeinoa, joka osoittaisi kykeenvänsä ehkäisemään enemmän kuin 90 % uusien skitsofreniadiagnoosien ilmaantuvuudesta eli pystyisi parempaan kuin puhuminen. Todellisuudessa on hyvinkin mahdollista, että psykiatrit hoidoillaan lisäävät psykoosien taustalla olevia psykososiaalisia traumoja ja täten usein kroonistavat näitä kirjavia psykoottisia häiriötiloja, eli ihmisten syrjäytymistä kokemustasolla jaetuista merkityksistä ja todellisuuskäsityksestä. Skitsofrenialla diagnoosina on juuret eugenistisessa ajattelussa ja koko käsite perustuu henkisen ja fyysisen väkivallan traditioon, ja nuo ovat vuorovaikutuksen malleja joilla sitä on kautta aikojen ylläpidetty "neurobiologisena" häiriönä.

      • Anonyymi

        Olen maallikko mutta tiedän että "rajatapauksilla" skitsofreenisia harhoja voi laukaista stressitila. Esim. voi olla täysin tasapainoinen ja työkykyinen, mutta jos tulee paljon ongelmia kerralla ja menettää esim. työnsä, niin sitä voi vajota masennukseen, ja siellä onkin nämä harhat ja kuvitelmat ikäänkuin odottamassa ja tulevat heti näyttämölle ihmisen masennuttua. Siihen auttaa mm. hengellisyys, liikunta ja positiivinen ajattelu, sekä tosi tärkeänä päihteettömyys.


    • Anonyymi

      Mulle vuosia sitten etenkin neuroleptit teki jatkuvan " sekavan " olon, olin vähän " pihalla " koko ajan eikä ymmärrys pelannut kunnolla ja kävin " hitaalla ".

      Huomattava ero tuli huomattua kun sain jätettyä lääkkeet pois.
      Mun mielestä lääkitys ei ole oikea ratkaisu, aivojen omia aineita ei saisi sotkea millään ulkoisilla aineilla. Uskoisin että on enemmän haittaa kuin hyötyä.

    • Anonyymi

      Mukava lukea selvästi perehtyneen, avarakatseisen ja älykkään ihmisen kirjoitus.

      Minulla on diagnosoitu ilman sen kummempia tutkimuksia skitsofrenia, jota minulla ei ole kenenkään mielestä, jotka minut tuntee, vaikka puhun aika avoimesti tunteistani, peloistani jne.

      Ei ole maanis-depressiivisyyttäkään. Masentua minulla ei ole varaa, joten en masennu, vaikka elämä ja maailma ympärillä on sitä helvettiä, mitä se on.

      Alkoholismi minulla on, joka aiheuttaa sen, että päiviä menee hukkaan ja hommia jää tekemättä juomisen takia. Kun sitten selvenen ja toivun, tekemistä riittää ja touhuan aamusta iltaan itseni väsyksiin. En ole kumminkaan maanis-depressiivinen. Voin olla maanis-alkoholistinen. Jumalaton touhuilu ja juodessa menetetyn ajan takaisin ottaminen johtaa minut usein ylivirittyneeseen tilaan, jonka tasoittamiseen tarvin taas pian alkoholia. Rauhoittavia, kun en voi saada. Ne kun aiheuttavat riippuvuutta ja minä olen alkoholisti jo valmiiksi.

      Antihistamiineista, haponestolääkkeistä jne. aloittajalla puhe. Luullakseni totta. Minulla oli aiemmin masennuslääke (Doxal) nukahtamislääkkeenä. Se on sukua antihistamiineille, joten kun Doxalin valmistus lopetettiin, vaihdettiin väsyttävä allergialääke Atarax tilalle. Toimii. Saan nukuttua, mutta en ole koko aikaa tokkurassa. Pystyn tuntemaan ja ajattelemaan.

      Välillä lievemmässä unettomuudessa tai unettomuutta ehkäisemään käytän melatoniinia. Tryptofaanihan on sen esiaste. Aloittaja tämän varmaan tietääkin. Muille tiedoksi. Kuulemma ravinnossa mm. täysjyväviljasta saa. Minulla hiilihydraattien painottaminen iltaruualle auttaa unta. Tämä kumminkin kai yksilöllistä, koska mieheni taas nukkuu levottomasti, jos hiilareita illalla vetää.

      Jotkut saa levottomia unia jopa melatoniinista. Itselle joskus annettiin mirtatsapiinia unettomuteen. Nukuin, mutta niin levottomasti, hulluja painajaisia, että olin aamulla väsyneempi, kuin jos en olisi nukkunut ollenkaan. Kaverista olen kans huomannu, että kun ottaa "mirkkua" niin huutaa, sätkii ja kiroilee unissaan. Ite en sitä koskaan enää ota...

      • Anonyymi

        Haponestolääkkeistä: Minulle ilmaantui muutamia vuosia sitten outo yskä. Kuiva, kakova, kuin yskimisen ja oksentamisen sekoitus, yökkäys, vaikkei oksennusta sitten koskaan tule.

        Luulin ensin, että se on jokin kehollinen vika. Huomasin kuitenkin, että yskä ilmaantui aina, kun minua henkisesti ahdisti. Psykiatri sanoi, että yskä on tyypillinen paniikkikohtausoire ja määräsi Propralia 10mg tarvittaessa. Kyseessä verenpaine/sydänlääke. On auttanut minua rauhoittumaan. Verenpaineongemia ei kumminkaan ole. Kun en ryyppää, verenpaineet 117/70 ja lepopulssi 60. Tosin jos kiusataan, pulssinousee helpolla ihan istuallaan sataan.

        Kun aloin elää mieheni kanssa. Hän, ja hänen veljensä, ja hänen isänsä, käyttävät kroonisesti närästyslääkkeitä. Mies huomasi, että se minun "yskä" on itseasiassa närästystä. En tunne mitään polttelua, vain yökkäys. Kuitenkin pantopratsoli auttaa siinä missä Propralkin. Henkistä puolta tämä ei poissulje, mies sanoo, että häntäkin närästää enemmän aina jos tunnepuolella ahdistaa.

        Jännä havainto, näin kun emme ole kemistejä, lääke, jota minulle ehdoteltiin loppuiän käytettäväksi, sen skitsofrenian takia, on myös "pratsole" loppupäästään, kuten nämä närästyslääkkeetkin. Kumminkin aina, kun haen miehelle kränästyslääkettä apteekista (itse en säännöllisesti käytä), apteekin täti muistuttaa, että närästyksen syy tulisi tutkia, jos lääkettä joutuu käyttämään jatkuvasti.


    • Anonyymi

      itsellä on aina ollu tarve pelata maailman huipulla mutta minulla myös tuli diagnosoitu skitsofrenia myöhemmin.

      muistan ennen tätä diagnoosia rökittäneeni yhtiä maailman parhaimmista pelaajista cod räiskintä pelissä. uskon tuon autismi jutun koska vain vahva autistinen harjoittelu antoi voimia harjoitella yli 10 000 tuntia tullakseni tarpeeksi hyväksi.

      • Anonyymi

        Kyllä. Autismi voi olla lahja, siinä missä kirous. Käsittääksen keskittyneisyys"häiriöt" luetaan autismin kirjoon. Olen aiempi antihistamiineista nukahtamislääkkeinä ja kränästyslääkkeistä paniikkikohtauslääkkeinä kirjoittelija.

        Minulla on ADD. En ole ollut koulussa ylivilkas häirikkö, joten psykiatrin sanoin: "Kiltit tytöt ei jää kiinni". "Häiriö" ei tarkoita sitä, etten pystyisi keskittymään. Se tarkoitti 1ittaa, että keskityn väliin vähän liiankin intensiivisesti (=autismia). Tarkoittaa, että vaikka olen esikoinen, äiti jätti aikoinaan pienimmät mieluumin toisiksi vanhimman, kuin minun vastuulle, minä kun saatan upota taidejuttuihini niin, etten muista pieniä ruokkia, vaikka heistä välitän. Ei minusta toisaalta olisi tullut näin hyvää piirtäjää ilman tätä ominaisuutta.


    • Anonyymi

      Aloittajalle. Mielenkiintoinen näkökulma. Itse maallikkona tiedän kuitenkin jotain tällaisista asioista. Eräs mieshenkilö kokeili dopamiinipaastoa siten että oli kaksi viikkoa täydellisessä selibaatissa, ei edes katsonut mitään kiihottavaa TV-ohjelmaa tms. Energiataso oli hyvä ja toimintakyky oli tavallista parempi kaikin puolin.
      Sitten ratkesi tupakoimaan, mistä oli ollut tauolla ja myös katsomaan aikuisviihdettä, mikä johti pidättäytymisen jälkeen paineiden purkamiseen ja siis mainitsemaasi dopamiinivyöryyn. Tästä hänellä seurasi energiatason putoaminen äärettömän alas, synkkä mieliala, painajaisunia, pitkäkestoinen päänsärky, sekä paranoidisten ajatusten lisääntyminen, ja voimakas aivosumu. Siitä pystyy parantumaan aloittamalla uudestaan "dopamiinipaaston" ehkä lievempänä ja myös lopettamalla sen tupakoinnin, mikä uudestaan aloitettuna tekee pahan olon. Lisäksi tarvitaan tervettä puhdasta ruokaa ja raitista ilmaa. Mainitsemastasi maitohappobakteerivalmisteista ja kalanrasvasta on myös varmaan hyötyä, kuten itse tietäväisempänä mainitsit.

      Itämaissa tunnetaan käsite "brahmacharya" eli kaikesta seksuaalisesta aktiivisuudesta pidättäytyminen, mikä on miehillä erittäin vaikeaa, koska elimistö tuottaa koko ajan lisää mm. siittiöitä ja media on visuaalisesti yliseksuaalista. Onkin sanottu että brahmachari voi olla vaarallista, koska jos siinä epäonnistuu, mikä on todennäköistä, niin joistakin saattaa tulla moraalisia raunioita epäonnistumisen jälkeen. Sama ilmiö on myös nykyään tunnettu "nofap" jonka nimeen moni vannoo, että parantaa mm. ujouden ja kaikki muutkin ongelmat, psyykkiset mukaanlukien. Ehkä tässäkin pitäisi etsiä sellaista kultaista keskitietä ja olla armollisempi itseään kohtaan.

    • Anonyymi

      Voi venäjä.

      Ja mitä nämä harhat ovat?

      Keksimiänne valheita puolustuskyvyttömistä ihmisistä.

      Valehtelulle on diagnoosi, sen nimi on jakomielitauti.

    • Anonyymi

      Madinfinland

      Skitsofrenia puntarissa

      Nykyinen skitsofreniaksi nimetty sairausmalli periytyy 1800-luvun lopulla biologista psykiatriaa luoneen Emil Kraepelinin “dementia praecox” -sairausmallista. Sekä Kraepelin että nykyinen biolääketieteellinen psykiatrian koulukunta ovat katsoneet, että kyseessä on ensisijaisesti krooninen aivosairaus, jonka kurssi on aikaa myötä heikentyvä. Kraepelinin tutkimukset ovat sikäli hyvin vanhentuneita, että hänen aineistoonsa kuului oletettavasti runsaasti keskushermoston kuppaa sairastavia henkilöitä. Tästä johtuen nykyinen skitsofrenia ei ole vertailukelpoinen dementia praecoxin kanssa, ja skitsofrenia-sairauden perustelut vaativat päivittämistä 2000-luvulle, jolloin aivokuppa ei psykiatrisissa sairaaloissa enää ole aivan hetkeen jyllännyt. Lisäksi huolta aiheuttaa 1800-luvun biologisen psykiatrian epäonnistuminen, mikä ei ole estänyt Kraepelinin oppien uudelleen lämmittämistä 70-luvun puolelta lähtien lääketeollisuusvetoisesti psykoosien “ymmärtämiseksi”. Myös nykyinen psykiatrian oppikirja pitää Kraepelinin sairausmallia perusteltuna lähtökohtana skitsofrenialle.(1) Pieni katsaus skitsofrenia-käsitteestä ja siihen liittyvän sairausmallin perusteluista on nyt paikallaan.

      Teoria skitsofreniasta

      Nykyisen käsityksen mukaan skitsofrenia (myös: jakomielitauti) on parantumaton ja vakava mielen sairaus, jonka pääasiallinen syy on potilaan geneettinen sairausalttius tai varhainen keskushermoston kehityksen häiriö. Skitsofreniaan liitetään todellisuudentajun häiriintyminen, mitä seuraa yleensä aivojen välittäjäainetoimintaa estävä lääkitys sekä skitsofreniadiagnoosi. Psykiatriassa siis katsotaan, että diagnoosin saaneet potilaat poikkeavat perustavanlaatuisesti keskushermostonsa puolesta muusta väestöstä. Teoriassa on kuitenkin selkeä ongelma: skitsofrenian etiologiaa eli sairauden syytä ei psykiatriatieteessä tunneta ja myöskään yhtään skitsofreniaan liitettävää biologista sairauden merkkiä ei tunneta.(1) Pitkäaikaisoireina pidetään yleisesti etenkin kognitiivisten kykyjen heikentymistä sekä tunteiden latistumista, jotka molemmat sopisivat kuitenkin hyvin myös mielihyvä- ja palkitsemishormoni dopamiinin toimintaa estävän lääkityksen aiheuttamiksi pitkäaikaisoireiksi.

      Trauma aiheuttajana?

      Viime aikoina on ollut nousussa trauma käsityksenä vakavien psyykkisten pulmien taustalla. Yli 7000 henkilön otoksessa vakavat lapsuuden vastoinkäymiset yhdistettiinkin vahvasti aikuisiän psykoosikokemuksiin siten, että mitä enemmän vastoinkäymiset olivat kertyneet, sitä suurempi oli psykoosikokemusten todennäköisyys aikuisiällä. Näin luonnollisesti myös skitsofreniadiagnoosin mahdollisuus kasvoi jyrkästi vastoinkäymisten kumuloituessa.(2) Suomalainen Käypä hoito -suositus sen sijaan katsoo, että skitsofreniaan ei liity mitään muuta kuin normaaleja elämänkokemuksia ja mahdollisesti huumeiden käyttöä.(3) Käypä hoito -työryhmä voisi tarkastella uudestaan, että onko esimerkiksi edellä mainitussa tutkimuksessa huomioitu lapsuudessa koettu raiskaus normaali elämänkokemus, jonka kokeneet vain sattuvat olemaan aikuisena psykoottiselle oireilulle geneettisesti alttiita. On kuitenkin huomioitavava, että psykologisen trauman kokemus ja vaikutus on väistämättä yksilöllinen, eikä ole syytä siirtyä malliin, jossa monimutkaiset mielen ilmiöt palautettaisiin yhteen “juurisyyhyn”. Trauman vaikutus yksilön kokemuksiin vaatii kuitenkin kasvavaa huomiota.

      Voidaanko ennusteeseen vaikuttaa tehostamalla hoitoa?

      Biologisen teorian mukaan skitsofrenian hoitotulokseen ei juurikaan pystytä vaikuttamaan, koska sairauden oletetaan olevan perinnöllinen sekä parantumaton. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä skitsofrenian vuosittainen ilmaantuvuus kuitenkin laski 90 prosentilla siirryttäessä perinteisestä hoidosta avoimen dialogin hoitomalliin.(4) Tämä psykoosia seuraavan kroonistumisen vähnetymisestä johtuva radikaali muutos hoitotuloksissa osoittaa, että perinnöllisyys ei ole psykoosien tutkimuksen ja hoidon kannalta merkityksellinen tekijä, ja samalla se osoittaa biologisen psykiatrian skitsofrenia-teorian vääräksi. Samalla kaatuu myytti siitä, että skitsofrenian yhden prosentin esiintyvyys väestössä olisi sairauden periytyvyyteen viittaava “luonnonvakio”.

      • Anonyymi

        Esimerkiksi Englannissa Afrikasta ja Karibialta tulevilla maahanmuuttajilla on noin kymmenkertainen riski saada skitsofreniadiagnoosi muuhun väestöön verrattuna, mikä viittaa vahvasti sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vaikutukseen diagnoosin saamisen kannalta. Skitsofrenian esiintyvyydessä on huomattavia eroja myös kehittyneiden maiden sisällä, eikä yhden prosentin universaali esiintyvyys ole muuta kuin sitkeä myytti.(5) Lisäksi köyhissä maissa tulokset akuutin psykoosin hoidossa ovat huomattavasti paremmat kuin rikkaissa maissa (6), mikä taas kumoaa köyhistä maista tulevien maahanmuuttajien “geneettisen alttiuden” sairastua krooniseen psykoosisairauteen. Tämä viittaa siihen, että yhteisöllisyys ja matala hierarkia, sekä tietysti avoimen dialogin kaltainen inhimillinen hoito suojaisivat akuutin psykoosin jälkiseurauksilta.

        Akuuttia psykoosia seuraava hoitotulos ja sitä myöten hoitoon päätyneen ihmisen tulevaisuus on siis pitkälti kiinni siitä, miten akuuttihoito järjestetään. Psykoterapian ja sosiaalipalvelujen mahdollisuudet ovat rajalliset, mikäli potilaille määrätään sairaalassa automaattisesti Käypä hoito -suosituksen mukainen psykoosilääkehoito, koska tällöin psykoosilla on taipumus kroonistua skitsofreniaksi.

        Pohdintaa

        Edellä kuvatun ja myös oman kokemukseni perusteella voisin todeta, että psykoosi on huomattavasti monimuotoisempi ja vivahteikkaampi ilmiö, kuin nykyinen psykiatrinen viitekehys antaa ymmärtää. Skitsofreniaa sairausmallina ei voida pitää tieteellisesti tai eettisesti perusteltuna.

        Tiedetään että tietyissä osissa Afrikkaa samat henkilöt, jotka saisivat meillä skitsofreniadiagnoosin, toimivat arvostettuina shamaaneina. Emme tiedä psykoosista juurikaan, eikä tieto valitettavasti ole viime vuosikymmeninä valitun tutkimuslinjan johdosta juurikaan lisääntynyt.

        Diagnosoimalla psykoosi skitsofreniaksi tehdään vahvoja asiantuntijavetoisia oletuksia potilaan tulevaisuudesta. Tällöin kuntoutuksen maksimitulokseksi voidaan asettaa “hyvä elämä sairaudesta huolimatta”, vaikka lääkärin tehtävä on parantaa parannettavissa olevat potilaat. Lisäksi potilaat saadaan retoriikalla uskomaan, että ongelmat ovat geeneissä ja viallisessa keskushermostossa, eikä suinkaan traumaattisissa kokemuksissa tai yhteiskunnallisissa valtasuhteissa.

        Ensisijainen ongelma psykoosien hoidossa on se, että teoria keskushermoston sairaudesta, joka vaatisi ikuisen aivokemioita korjaavan lääkehoidon, on väärä. Siksi myöskin hoitovasteet jäävät puutteellisiksi. Pitämällä lääkehoitoa ensisijaisena apuna saadaan akuutti psykoosi loppumaan vaivattomasti, mutta toimintatavan hintana tuotamme juuri niitä heikkoja hoitotuloksia, joita nyt Suomessa saadaan.

        Psykoosiksi kutsuttu ilmiö on subjektiivinen tulkinta maailmasta, jota ulkopuoliset eivät biologisesta viitekehyksestä käsin ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää. Siksi siitä tietävät parhaiten tällaisen tilan kokeneet. Psykologisessa tutkimuksessa tulee siirtyä potilaan puhuman kielen tulkitsemiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen. Sosiaalitieteilijöiden taas tulisi kyseenalaistaa oletus skitsofreniadiagnoosin tieteellisyydestä, eettisyydestä ja välttämättömyydestä.

        Kokemusasiantuntijoilta tulisi ensisijaisesti kysyä, että miten he psykoosin ymmärtävät ja mihin elämäntilanteisiin he ulkopuolisen mielestä järjettömiltä näyttävät kokemuksensa liittävät. Tämän lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvia biologisia hoitoja, kuten terveellisiä ruokavalioita nykyisten hermoston lamauttajien määräämisen sijaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi Englannissa Afrikasta ja Karibialta tulevilla maahanmuuttajilla on noin kymmenkertainen riski saada skitsofreniadiagnoosi muuhun väestöön verrattuna, mikä viittaa vahvasti sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vaikutukseen diagnoosin saamisen kannalta. Skitsofrenian esiintyvyydessä on huomattavia eroja myös kehittyneiden maiden sisällä, eikä yhden prosentin universaali esiintyvyys ole muuta kuin sitkeä myytti.(5) Lisäksi köyhissä maissa tulokset akuutin psykoosin hoidossa ovat huomattavasti paremmat kuin rikkaissa maissa (6), mikä taas kumoaa köyhistä maista tulevien maahanmuuttajien “geneettisen alttiuden” sairastua krooniseen psykoosisairauteen. Tämä viittaa siihen, että yhteisöllisyys ja matala hierarkia, sekä tietysti avoimen dialogin kaltainen inhimillinen hoito suojaisivat akuutin psykoosin jälkiseurauksilta.

        Akuuttia psykoosia seuraava hoitotulos ja sitä myöten hoitoon päätyneen ihmisen tulevaisuus on siis pitkälti kiinni siitä, miten akuuttihoito järjestetään. Psykoterapian ja sosiaalipalvelujen mahdollisuudet ovat rajalliset, mikäli potilaille määrätään sairaalassa automaattisesti Käypä hoito -suosituksen mukainen psykoosilääkehoito, koska tällöin psykoosilla on taipumus kroonistua skitsofreniaksi.

        Pohdintaa

        Edellä kuvatun ja myös oman kokemukseni perusteella voisin todeta, että psykoosi on huomattavasti monimuotoisempi ja vivahteikkaampi ilmiö, kuin nykyinen psykiatrinen viitekehys antaa ymmärtää. Skitsofreniaa sairausmallina ei voida pitää tieteellisesti tai eettisesti perusteltuna.

        Tiedetään että tietyissä osissa Afrikkaa samat henkilöt, jotka saisivat meillä skitsofreniadiagnoosin, toimivat arvostettuina shamaaneina. Emme tiedä psykoosista juurikaan, eikä tieto valitettavasti ole viime vuosikymmeninä valitun tutkimuslinjan johdosta juurikaan lisääntynyt.

        Diagnosoimalla psykoosi skitsofreniaksi tehdään vahvoja asiantuntijavetoisia oletuksia potilaan tulevaisuudesta. Tällöin kuntoutuksen maksimitulokseksi voidaan asettaa “hyvä elämä sairaudesta huolimatta”, vaikka lääkärin tehtävä on parantaa parannettavissa olevat potilaat. Lisäksi potilaat saadaan retoriikalla uskomaan, että ongelmat ovat geeneissä ja viallisessa keskushermostossa, eikä suinkaan traumaattisissa kokemuksissa tai yhteiskunnallisissa valtasuhteissa.

        Ensisijainen ongelma psykoosien hoidossa on se, että teoria keskushermoston sairaudesta, joka vaatisi ikuisen aivokemioita korjaavan lääkehoidon, on väärä. Siksi myöskin hoitovasteet jäävät puutteellisiksi. Pitämällä lääkehoitoa ensisijaisena apuna saadaan akuutti psykoosi loppumaan vaivattomasti, mutta toimintatavan hintana tuotamme juuri niitä heikkoja hoitotuloksia, joita nyt Suomessa saadaan.

        Psykoosiksi kutsuttu ilmiö on subjektiivinen tulkinta maailmasta, jota ulkopuoliset eivät biologisesta viitekehyksestä käsin ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää. Siksi siitä tietävät parhaiten tällaisen tilan kokeneet. Psykologisessa tutkimuksessa tulee siirtyä potilaan puhuman kielen tulkitsemiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen. Sosiaalitieteilijöiden taas tulisi kyseenalaistaa oletus skitsofreniadiagnoosin tieteellisyydestä, eettisyydestä ja välttämättömyydestä.

        Kokemusasiantuntijoilta tulisi ensisijaisesti kysyä, että miten he psykoosin ymmärtävät ja mihin elämäntilanteisiin he ulkopuolisen mielestä järjettömiltä näyttävät kokemuksensa liittävät. Tämän lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvia biologisia hoitoja, kuten terveellisiä ruokavalioita nykyisten hermoston lamauttajien määräämisen sijaan.

        Millainen se oikee psykoosi on? ei saa antaa väärää diagnoosia. Jos ihmiselle tulee pelkoa kiusaamisesta niin psyykkisesti kuin fyysisesti, onko se psykoosia? Onko se harhaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millainen se oikee psykoosi on? ei saa antaa väärää diagnoosia. Jos ihmiselle tulee pelkoa kiusaamisesta niin psyykkisesti kuin fyysisesti, onko se psykoosia? Onko se harhaa.

        Väsymystä se on, koska ajantaju on ollut aina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millainen se oikee psykoosi on? ei saa antaa väärää diagnoosia. Jos ihmiselle tulee pelkoa kiusaamisesta niin psyykkisesti kuin fyysisesti, onko se psykoosia? Onko se harhaa.

        Ei se ole harhaa. Monia ihmisiä kiusataan, ja pelko joka siitä tulee voi joskus olla hyvin voimakasta ja kokonaisvaltaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi Englannissa Afrikasta ja Karibialta tulevilla maahanmuuttajilla on noin kymmenkertainen riski saada skitsofreniadiagnoosi muuhun väestöön verrattuna, mikä viittaa vahvasti sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vaikutukseen diagnoosin saamisen kannalta. Skitsofrenian esiintyvyydessä on huomattavia eroja myös kehittyneiden maiden sisällä, eikä yhden prosentin universaali esiintyvyys ole muuta kuin sitkeä myytti.(5) Lisäksi köyhissä maissa tulokset akuutin psykoosin hoidossa ovat huomattavasti paremmat kuin rikkaissa maissa (6), mikä taas kumoaa köyhistä maista tulevien maahanmuuttajien “geneettisen alttiuden” sairastua krooniseen psykoosisairauteen. Tämä viittaa siihen, että yhteisöllisyys ja matala hierarkia, sekä tietysti avoimen dialogin kaltainen inhimillinen hoito suojaisivat akuutin psykoosin jälkiseurauksilta.

        Akuuttia psykoosia seuraava hoitotulos ja sitä myöten hoitoon päätyneen ihmisen tulevaisuus on siis pitkälti kiinni siitä, miten akuuttihoito järjestetään. Psykoterapian ja sosiaalipalvelujen mahdollisuudet ovat rajalliset, mikäli potilaille määrätään sairaalassa automaattisesti Käypä hoito -suosituksen mukainen psykoosilääkehoito, koska tällöin psykoosilla on taipumus kroonistua skitsofreniaksi.

        Pohdintaa

        Edellä kuvatun ja myös oman kokemukseni perusteella voisin todeta, että psykoosi on huomattavasti monimuotoisempi ja vivahteikkaampi ilmiö, kuin nykyinen psykiatrinen viitekehys antaa ymmärtää. Skitsofreniaa sairausmallina ei voida pitää tieteellisesti tai eettisesti perusteltuna.

        Tiedetään että tietyissä osissa Afrikkaa samat henkilöt, jotka saisivat meillä skitsofreniadiagnoosin, toimivat arvostettuina shamaaneina. Emme tiedä psykoosista juurikaan, eikä tieto valitettavasti ole viime vuosikymmeninä valitun tutkimuslinjan johdosta juurikaan lisääntynyt.

        Diagnosoimalla psykoosi skitsofreniaksi tehdään vahvoja asiantuntijavetoisia oletuksia potilaan tulevaisuudesta. Tällöin kuntoutuksen maksimitulokseksi voidaan asettaa “hyvä elämä sairaudesta huolimatta”, vaikka lääkärin tehtävä on parantaa parannettavissa olevat potilaat. Lisäksi potilaat saadaan retoriikalla uskomaan, että ongelmat ovat geeneissä ja viallisessa keskushermostossa, eikä suinkaan traumaattisissa kokemuksissa tai yhteiskunnallisissa valtasuhteissa.

        Ensisijainen ongelma psykoosien hoidossa on se, että teoria keskushermoston sairaudesta, joka vaatisi ikuisen aivokemioita korjaavan lääkehoidon, on väärä. Siksi myöskin hoitovasteet jäävät puutteellisiksi. Pitämällä lääkehoitoa ensisijaisena apuna saadaan akuutti psykoosi loppumaan vaivattomasti, mutta toimintatavan hintana tuotamme juuri niitä heikkoja hoitotuloksia, joita nyt Suomessa saadaan.

        Psykoosiksi kutsuttu ilmiö on subjektiivinen tulkinta maailmasta, jota ulkopuoliset eivät biologisesta viitekehyksestä käsin ymmärrä eivätkä edes halua ymmärtää. Siksi siitä tietävät parhaiten tällaisen tilan kokeneet. Psykologisessa tutkimuksessa tulee siirtyä potilaan puhuman kielen tulkitsemiseen ja ymmärrettäväksi tekemiseen. Sosiaalitieteilijöiden taas tulisi kyseenalaistaa oletus skitsofreniadiagnoosin tieteellisyydestä, eettisyydestä ja välttämättömyydestä.

        Kokemusasiantuntijoilta tulisi ensisijaisesti kysyä, että miten he psykoosin ymmärtävät ja mihin elämäntilanteisiin he ulkopuolisen mielestä järjettömiltä näyttävät kokemuksensa liittävät. Tämän lisäksi tarvitaan näyttöön perustuvia biologisia hoitoja, kuten terveellisiä ruokavalioita nykyisten hermoston lamauttajien määräämisen sijaan.

        Mulla skitsoaffektiivinen diagnosoitu . Kyllä siinä terveellä kiirettä pitää , jos minulla on psykoosi päällä . Toimintaa on ajatusten mukaan , ja ajatuksissa ei ole psykoosivaiheessa ns . päätä ei häntää. Lääkitys on pitänyt täydellisesti psykoosit poissa vuosikausia. Nyt kuitenkin olen vähentänyt radikaalisti lääkitystä , lääkärin ohjeilla mennään. Ei ole psykoosi iskenyt , onneksi . Ketipinor tippunut 600 mg : sta 200 mg : n . Hieman univaikeuksia ollut viimeisen vähentämisen jälkeen. Haluan vielä kokeilla , jos pystyy elämään / olemaan hyvin pienellä annoksella , ellei kokonaan pääse lääkityksestä. En ole täällä somessa ollut , enkä lukenut , kuin ihan nyt , kun vähennän lääkitystä. Se on hieman närästänyt , kun maallikot , ketkä eivät ole koskaan kokeneet , tai oikea sana - kärsineet psykoosia , ja ohjetta tulee ... " juu lopeta vaan lääkitys , se on vaan kun lääketehtaat haluaa voittoa sinunkin kustannuksella " , tai vastaavaa. Mielestäni sellainen lähentelee rikollisuutta , rikosta. Itse uskon lääketieteeseen , ja lääkäreihin . Haluan katsoa , mitä tunne - elämääni vaikuttaa lääkityksen vähentäminen. Tiedän , että se Ketipinor ottaa tunnehuippuja pois , ylä - ja ala sellaisia. Toistaiseksi on mennyt melko hyvin . Puoli vuotta on vähennys vienyt aikaa. Jos joku skitso - ihminen ( en nyt hauku , enkä ivaa ) lukee tätä , niin en kyllä suosittele ominpäin vähentelemään lääkitystä , vaan lääkärin seurannassa .


    • Anonyymi

      Minulla on viimeksi diagnosoitu hebereenien kitsofrenia. Alussa ehkä ei niin ollut. Teksti tuntui tutulta ja uskottavalta. Kuitenkin en ole menettänyt toimintakykyäni . Käytän maustamatonta jugurttia mustikoiden kanssa. En keitä. Siinä mahdollisesti maitohappo bakteereja. Ois mukava lopettaa psykoosi lääkitys. Mutta psykiatrit eivät varmaan siihen suostu.

      • Anonyymi

        Sinä päätät itse suostutko lääkittäväksi, ei psykiatrit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä päätät itse suostutko lääkittäväksi, ei psykiatrit.

        Niin sen pitäisi olla. Pakkolääkitys on ikävä kyllä mahdollista.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Binaural-musiikki on todellakin hermolepoa. Paljon kauniita äänivideoita tarjolla. Muistakaa, että kuulokkeet ovat välttämättömiä jotta ääni tulee kumpaankin korvaan erikseen kuten on tarkoitettu, kaiuttimet eivät ole sama asia. Binauraaliset äänet parantavat aivoalueiden välisiä yhteyksiä, siinä homman juju. Helpottavat huonoja oloja ja mm. traumojen terapoinnissa hyödyllisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Binaural-musiikki on todellakin hermolepoa. Paljon kauniita äänivideoita tarjolla. Muistakaa, että kuulokkeet ovat välttämättömiä jotta ääni tulee kumpaankin korvaan erikseen kuten on tarkoitettu, kaiuttimet eivät ole sama asia. Binauraaliset äänet parantavat aivoalueiden välisiä yhteyksiä, siinä homman juju. Helpottavat huonoja oloja ja mm. traumojen terapoinnissa hyödyllisiä.

        Edellisessä viestissä oli unta parantavia ja rauhoittavia binauraalisia äänivideoita ilman musiikkia, tässä on luonnonääniä ja musiikkia, jotka rauhoittavat ja osa on piristäviä, esim. jonkin tekemisen ohella kuunneltavaksi jos haluaa:
        https://www.youtube.com/watch?v=mmLpcNGdBx0


    • Anonyymi

      Kaikki psyykke diaknoosit ovat suulla tehtyjä diaknooseja. ( Ei ole!assa olevia tauteja)

      Kemiallisesta epätasapainosta puhuminen ilman labraa on valhe.
      Jos kemiallista epätasapainoa epäillään on se kultakin yksilöltä mitattava ja lääkittävä viitearvoon. Muussa tapauksesssa kysumys on puoskaroinnista, jossa yksilölle tehdään dobaliini sulkijoilla kemiallinen epätasapaino, joka näkyy turvotulsena, parkinson tauti oireina kilometrin päähän.

      Dobaliini on vitaali aine jota tarvitaan henkiseen hyvin vointiin, nopeaan älyyn ja oppimiseen ja kaikkeen liikkeeseen,
      Jos ja kun dobamiini suljetaan,
      1. Tulee krooninen depressio.
      2.krooninen valkosolujen vähyys, (kemiallinen AIDS) joka johtaa syöpiin ja tulejduksiin.
      3.kömpelyys, väsyminen ja liikekyvyn heikkeneminen, kuten parkinson taudissa, jossa dobamiini sulkeutuu itsestään ilman lääkkeitä. Lue parkinson tauti oireet, niin tiedät että mieli ja keho pilaantuu doamiini sulkijoilla.
      4.otsalohko, neuronit ja aivot kutistuvat, josta tulee delentiaa, välinpitämättömyys itseä, lapsia ja umpäristöä kohtaan tulee otsalohko surkastumasta jota dobamiini sulkijat tekee.
      Kenen mieltä moinen puoskarointi parantaa?


      On siis täyttä puoskarointia sulkea dobamiinit ja pilata ihmisiä.

      On siis valhe että moinen puoskarointi parantaa kenenkään mielialaa, se ei ole uskottavaa, ellei dobamiinia mitata labrassa ja uksilön suostuessa lääkitään viitearvoon.

      Elämme noitavaino yhteiskunnassa, jossa yliopisto professorit opettaa vainoharhaiseksi tojtorit ja yhteiskunnan jossa mielisairauksia nähdään kaikkialla kuin keskiajalla noitia

      Noitavainosta hyötyy vain lääketehdas, mutta kansa kärsii kemiallisesta pillereillä tehdysta epätasapainosta rahan takia, jota psykiatria on A, sta Ö hon.

      En usko kaksi tai yksisuuntaisiin mielisairaiksiin, kaikki on kubitteellisia tauteja, joita psykiatrit latoo ihmisten päälle raskaaksi taakaksi, mutta kaiken takana on raha,

      Koska ainoastaan vainoharhainen tohtori, joka näkee kaikissa ja kaikkialla mielisairauksia, tuottaa ne 11 biljoonaa euroa, jotka suomi maksaa kaksan myrkyttämisestä, myrkyillä häädetään pois näkymättömän sisimmän tauteja joita yksilöillä ei ole, mutta kun tohtorit opetetaan vainoharhaiseksi he tuottaa paljon rahaa.

      Koko psykiatria on brutaali business ja maapallon suurin huijaus.
      He latoo valheita että heidän suulla toisten päälle ladotut taudit ovat heneettisiä, mutta kuka on onkinut näkymättömästä sismmästä geenejä?
      Ellei heillä ole kunkin yksilön näkymättömästä sisimmästä geenejä ja geeni logusta ja numeroa missä näkymättömän sisimmän taudit asuu, psykiatrien on lopetettava valehtelu että näkymättömän sisimmän taudit ovat geneettisiä, ellei heillä ole geeni testiä kyseisen henkilön näkymättömästä sismmästä.

      Psykiatria on suulla tehtyä tiedettä lääke tehtaassa ja kansa tuhotaan hermomyrkyin,
      Kansa jonka näkymättömässä sisimmässä ei ole tauteja.

      Psykiaytria on lääketehtaassa tehty huijaus business ja alentaa koko koululääketoeteen luotettavuuden, koska tarvitaan vain valehteleva guru joka valehtelee tietävänsä millainen näkymätön sisin on ja totuus on että ei ole olemassa sellaista psyykkeä lainkaan, jota koululääketiede markkinoi,
      On olemassa näkymätön ikuinen ylösnouseva sielu, jonka synnit ei psyykke pillerein parane.

      • Anonyymi

        Oletko koskaan ollut psykoosissa , syvässä psykoosissa ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko koskaan ollut psykoosissa , syvässä psykoosissa ?

        Mä oon ollut monia kertoja.
        En tosin enää vuosikausiin.


    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      78
      5841
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      24
      2526
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      2017
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      62
      1775
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1611
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1408
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1317
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1311
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1249
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1203
    Aihe