Hei,
Minulla on kaksi koiraa ja minulla olisi mahdollisuus päästä työskentelemään ulkomaille maahan johon olen aina haaveillut pääseväni. Tilanteesta tekee kinkkisen se, että vaikka koirat ovat minun, ex-poikaystävälläni on todella läheiset välit koiriini, voisi melkein sanoa että ne ovat yhteisomistuksessa ja hän on pystynyt hoitamaan koiria myös paljon päivisin koska hän tekee enimmäkseen töitä etänä kotoa käsin.
Kysymys siis onkin, miten moraalisesti oikeana näkisitte sen että lähtisin ulkomaille ja veisin näin koirilta toisen ”omistajan” ja molemmat osapuolet jäisivät varmasti ikävöimään toisiaan, ja myös joutuisin jättämään koirat pitkiksi päiviksi yksin kotiin mihin he eivät ole oikein tottuneet. Toisaalta vaakakupissa taas on oma unelmani maassa jossa olen aina halunnut asua ja tehdä työtä josta varmasti nauttisin.
Kysymys kuuluukin, mitä itse tekisitte tässä tilanteessa? Toki ei ole kyse mistään lapsista jolloin olisi luonnollisesti aivan eri tilanne mutta silti tämä epäilyttää minua kovasti ja kaipaisin ulkopuolista näkökulmaa.
Kaipaan mielipiteitä
Anonyymi
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1385828
Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3972642- 1362584
Persut rahoittavat velkarahalla rikkaiden ökyelämää
Minkä vuoksi persut eivät leikkaa rikkailta, joilla on maksukykyä? Tuskinpa tuo persujen käytös saa Suomen kansalta hyv112107- 151703
- 731266
Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä41094Kun ei numeroa
niin en edes voi viestittää, et suunnitelmiin tuli muutos. Ikävä on, ja kasvaa vaan🤍101072- 52948
- 84890