Minä jouduin päivystyksestä suoraan umpilisäkkeen leikkaukseen, joten ei ollut aikaa varautua kotona tulevaan. Miten yksineläjän pitäisi pärjätä vähintään kaksi viikkoa nostamatta mitään yms.? Minut leikattiin yöllä ja heti aamusta oli lääkäri heittämässä minut ulos, vaikka olin monesti hoitajillekin sanonut, ettei minulla ole paikkaa tai auttajaa itselleni. Sairaalassa ketään ei v*ttuakaan kiinnostanut, että elän yksin ja minulla ei ole vanhempia/perhettä. Olen nuori - osaan näemmä levitaatiota ajatuksen voimalla.
Sain hetkellisesti apua isäpuolelta, ainoa "sukulaiseni", mutta hänellä on tosi huono selkä, sydän ja jalka. Hän tarvitsisi enemmänkin apua minulta tai omilta lapsiltaan, enkä voi tehdä mitään jos hän nyt saa sydänkohtauksen auttaessaan minua.
Pääsin kaverille jonkin aikaa, koska kaveri sattui olemaan kaupungissa, mutta minulla on vielä 1-3 viikon kielto (viikon ehdoton ja sen jälkeen varovasti), etten saa nostaa mitään kiloa painavampaa yms.
Minulla ei ole rahaa ostaa miltään firmalta kotiavustuksia. En ole toimeentulon asiakas, mutta osa-aikainen keikkatyöntekijä (uusi työntekijä, joten en saanut edes rahallista sairaslomaa). Saan juuri ja juuri rahaa niin, että selviän hyvällä tuurilla kuukauden loppuun. Normaalissa tilanteessa.
En halua uudestaan sairaalaan sen takia kun on vain pakko selviytyä normaalista elämästä. Mutta minulle ei ole annettu mitään vaihtoehtoja.
Mistä köyhä nuori saa leikkauksen jälkeen apua kun asuu yksin?
2
117
Vastaukset
- Anonyymi
Minäkin olen yksineläjä ja yleensä silloin pärjää kun on pakko.
Minulla on leikattu vatsaa monia kertoja ja joka kerta on ollut myös nuo nostorajoitukset ym.
Normaali kotioloissa pärjää suht hyvin, kaupassa käynti on jo hieman hankalampaa.
Itselläni oli alkuun sellainen vedettävä ostoskassi jossa oli pyörät.
Huvitti kuitenkin kun sitä kaupassa täytin vähän korkeammalla ja kun se oli täysi niin nostin sen kuitenkin alas.
Viimeisimpien leikkausten jälkeen en sellaista käyttänyt.
Painorajoitusta on vaikea noudattaa, se on totta. Mutta jonkin verran voi nostaa pelkillä käsivoimilla, ei tarvitse käyttää koko vartaloa.
Ainakin vatsaleikkauksen jälkeen riskinä on haavatyrän muodostuminen jos liikaa nostelee painavia tai rasittaa vatsan seutua.
Toki jokainen itse tietää mitä pystyy tekemään ja miten. Jos ja kun minä pärjäsin niin en voi sanoa että muidenkin on pärjättävä.
Kerroin vain oman kokemukseni.
Toipumisia sinulle kuitenkin ja toivon että paranet hyvin.- Anonyymi
Kiitos vastauksesta. Luin sen kyllä, mutta olin leikkauksen jälkeisen masennuksen vallassa, joka iski minuun kuin juna mutkan takaa ja en vain jaksanut kirjoittaa takaisin.
Olen jotenkin kompuroinut paranemisen lävitse, vaikka vatsa yhä kiukuttelee stressistä ja traumasta.
Leikkaus oli potilaana helppo, mutta tämä palautuminen on kaikkea muuta. Ihme kipuja ja selittämättömiä oireita, koskaan ei kumminkaan sellaisia mistä oltaisiin etukäteen sanottu, että pitää mennä takaisin lääkäriin.
Minulla jopa tulehtui itsestäänsulava tikki ja koteloitui inhottavasti. Mutta jopa englannin kielisissä materiaaleissa lukee, että ne sulaa aina, joten kuikaan ei minua uskoisi jos soitan lääkäriin.
Ei tahtonut alkaa paranemaan tikin aiheuttama tulehdus omalla puhdistuksella ennen kuin oli viikon verran sitä hoitanut niin vihdoin alkoi paranemaan. Tulee ruma arpi, mutta ei voi mitään.
Myös on vaikea löytää kenenkään kertomana kokemuksia palautumisesta tällaisesta leikkauksesta, varmaan, koska ne on niin normaalisoituja, ettei kukaan kirjoita. Tai kaikilla on joku auttamassa niin niiden palautuminen menee ehkä helpommmin.
Mitään ei varoitettu tai kerrottu etukäteen minkälaista palautuminen tulee olemaan, mitä tuntemuksia ja kipuja on. Eniten olisi ollut kiva jos varoitettaisiin, että on olemassa sellainen kuin leikkauksen jälkeinen masennus. Onneksi sentään englanninkielisissä potilas ohjeista muualta maailmalta löytyi maininta asiasta.
Olen sentään tottunut mielenterveysjuttuihin, siksi en säikähtänyt niin paljon mitä ehkä tavallinen ihminen saattaa, mutta silti ei ole koskaan masennus tullut kuin äkkinäinen seinä.
Yleensä tulee paljon hitaammin njos on tullakseen.
Pitäisikö itse kirjoittaa lista jonnekin kaikista oireista leikkauksen jälkeen?
Jos siitä olisi jotain hyötyä ja kannustaisi muitakin jakamaan kokemuksia, niin näkee hieman mikä on ehkä normaalia. Kun kerta ainakaan suomessa ei kiinnosta terveydenhuoltoa muuta kuin tehokasleikkaus, koska lääkäreillä on usein tietty aika missä niiden pitää saada leikkaus tehtyä ja ne saa siitä bonuksen. Ei väliä vaikka leikkauksesta toipuminen ei sujukaan niin hyvin.
Mutta suunnittelin aloittavani yoga harjoitukset, jos käy huono tuuri ja joutuu taas leikkaukseen. Tarvitsen muutakin kuin jalkavoimia ylösponnistukseen, ei ollut keskivartalossa voimaa tai tukea tarpeeksi ja se meinasi olla kohtalokasta kun vatsaa piti varoa. Ei kiitos enää uudestaan, etenkin kun joutuisin taas yksin pärjäämään.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.1232578- 1351974
Terveystalon lääkärit ylilaskuttaneet
Tämän pörriäiset osaavat, laskuttamisen. Terveystalo myöntää asian. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011134269.html "K1151301Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos631286HESARI: Kahden Pasin pankki OmaSp
Toinen entinen työntekijä sanoi, että Turtio oli organisaatiossa “Jumalasta seuraava, ylöspäin” https://www.hs.fi/visio271143En kai koskaan saa sinua
Koska et usko että riitäisit minulle. Olet aina pitänyt itseäsi liian risana ja heikkona. Katkot korkeutesi, ja poraat k771141Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik351132Tykkäsit nainen
Aina eniten lähetyssaarnaajassa, muistan miten nautit!😎😚 meidän pitää päästä vielä kokemaan se.451099- 961093
Kerroppas nyt
M mies, että kenestä sinä oikein tykkäät, niin saadaan tämä asia muillekin selväksi 😉841058