Globalisaatio perustuu talouden, eli tavaroiden, kaupan ja pääoman vapaaseen liikkumiseen, minkä ansiosta samat markkinat levittäytyvät kaikkialle.
Globalisaatio lisää maailmanlaajuista keskittymistä ja siten myös eriarvoisuutta?
Ovatko ympäristöongelmat tulleet vakavammiksi? Ovatko kansainväliset tuloerot kasvaneet? Entä tuloerot maiden sisällä?
Kestääkö ympäristö ja luonto globalisaation (kaupan vapauttamisen) seuraukset? Tuhoutuuko luonto ja ympäristö jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelusta?
TEORIA:
Kaupan vapauttaminen (globalisaatio) edistää kilpailua, joka puolestaan lisää tehokkuutta ja johtaa voimavarojen käytön vähenemiseen sekä suojelee luontoa ja vähentää luonnonvarojen käyttöä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tiivistää asian seuraavasti:
"Yleisesti kaupan vapauttamisella tulee olemaan myönteinen vaikutus ympäristöön, sillä se edistää voimavarojen tehokasta käyttöä, edistää talouskasvua ja yleistä hyvinvointia."
Kaupan vapauttamisen (globalisaatio) siis pitäisi tuoda kaikkea hyvää meille kaikille, myös parantaa ja suojella luontoa sekä ympäristöä.
Kuitenkin voimme jatkuvasti havaita, etteivät lupaukset toteudu esitetyn teorian mukaisella tavalla. Mikä sitten menee pieleen?
NÄINKÖ GLOBALISAATIO TOTEUTUU KÄYTÄNNÖSSÄ ?
Työttömyysongelmat. Työpaikat vähenevät ja yritykset siirtyvät halpatuotantomaihin joissa työlainsäädäntö ja ympäristölait ovat teollisuudelle suosiollisempia, tai niitä ei ole juuri lainkaan. Tuloerot ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet lähes kaikkialla, myös maiden sisällä. Eriarvoisuus on lisääntynyt.
Tuhoutuuko ympäristö luonnon voimavarojen liiallisen käytön seurauksena,
kun talouden kasvua ja kulutusta pidetään tärkeimpänä? Jos ja kun näin on, niin kasvava kulutus puolestaan johtaa luonnon voimavarojen käytön lisääntymiseen, joka sinällään tarkoittaa ympäristötuhoja, elinalueiden vähenemistä ja lajien sukupuuttoa.
Johtaako vapaan markkinatalouden kilpailu ympäristödumppaukseen?
Hupenevatko luonnonvarat ihmisen ajattelemattoman toiminnan seurauksena luontoa kohtaan, sekä riistosta luonnonvaroihin, lisätäkseen vain taloudellista kasvua? Esimerkkinä; tehoviljely, metsien liikahakkuut (mm. sademetsät), liikakalastus yms. Elämmekö jo nyt yli varojemme ja johtaako se luonnonvarojen asteittaiseen vähenemiseen ja loppumiseen?
Kasvihuoneilmiö. Lämpeneekö ilmasto ihmisen taloudellisen toiminnan seurauksena, vai onko se "normaalia pitkäaikaista lämmönvaihtelua"? Maapallon ilmaston keskilämpötila on kuitenkin noussut viimeisen sadan vuoden aikana n. 0,8° C.
Eikös teollisuuden päästöt, tavaroiden kuljetus edestakaisin ympäri maailman ja liikenne yms. aiheuta ison osan ns. kasvihuonepäästöistä? (fossiiliset polttoaineet)
Vapaakaupan (globalisaation) puolustajat eivät ota huomioon, luonnon ja ympäristön hyvinvointia, eivätkä suojele luonnon voimavarojen kestävää käyttöä ja hallinnointia. Myöskään ympäristöongelmien (ml. saastuminen) kustannukset eivät sisälly hintaan.
Ympäristöongelmista johtuvat kustannukset ja vastuut on siirretty yksittäisille ihmisille ja yhteiskunnalle.
Mielipiteeni on, että jatkuva taloudellinen kasvu ei ole millään tavalla yhteen
sovitettavissa luonnon hyväksikäytön, luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta.
Onko ihmiskunta jo ylittänyt rajan josta ei ole paluuta? Ajammeko valot sammutettuna kaasu pohjassa päin betoniseinää?
GLOBALISAATIO JA YMPÄRISTÖ
5
872
Vastaukset
- kosmopoliisi
Lopeta mariseminen ja mene töihin.
- vinsentti
"Lopeta mariseminen ja mene töihin."
Niinpä, kaasu pohjassa ja valot sammutettuna päin betoniseinää.
Lisäksi kannattaa sulkea silmät ja laittaa tulpat korviin, ettei vahingossakaan näe mitään, eikä kuule kolinaa. Näinhän se on, tieto lisää tuskaa.
Luonnonvarojen riittävyydestä. Pistää ajattelemaan riittävätkö luonnonvarat todellakin tähän markkinoiden vapauttamiseen ja talouden jatkuvaan kasvuun.
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/Living_Planet_lyhennelma_21.10.2004.pdf
Ihmiskunta käyttää jo nyt 20 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallolla on biokapasiteettia eli biologista tuotantokykyä. (WWF:n Living Planet raportti 2004). Elämme yli varojemme ja tämä johtaa luonnonvarojen asteittaiseen vähenemiseen ja loppumiseen.
Globaalista kaupasta:
IHMISKUNTA RAHAKONEISTON ORJANA (osalainaus Matilda Haapamäen kirjoituksesta)
"Kukapa ei tietäisi, että Nike käyttää lapsityövoimaa ja McDonald´s tuhoaa sademetsiä. Kokonaisuuteen verrattuna nämä yksityiskohdat ovat kuitenkin vain pisaroita meressä. Ylikansallisten suuryhtiöiden toimintaa laajemmassa viitekehyksessä analysoidaan ja kyseenalaistetaan tänäkin päivänä hämmästyttävän vähän. David C. Korten tekee sen perusteellisesti kirjassaan Maailma yhtiöiden vallassa."
Koko kirjoitus osoitteessa:
http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/korten.html
Lisäksi kannattaa ottaa selvää mitä Argentiinassa on tapahtunut ja tapahtuu, kun "uusliberalismi" jyllää oikein tosissaan, jota talouspolitiikkaa harjoitetaan meilläkin. Globalisaatio siinä muodoissaan tulee tuhomaan maailmanlaajuisesti luonnon ja ympäristön, kun tavoitteena on vain maksimaalinen voiton tavoittelu millä keinolla tahansa.
Tässäpä oivallinen esimerkki, kuinka tässä uusliberalistisessa markkinatalouden vapauttamisessa lopulta käy:
http://fi.oneworld.net/article/view/91181/1/3604
Tätäkö mekin haluamme? - .........
vinsentti kirjoitti:
"Lopeta mariseminen ja mene töihin."
Niinpä, kaasu pohjassa ja valot sammutettuna päin betoniseinää.
Lisäksi kannattaa sulkea silmät ja laittaa tulpat korviin, ettei vahingossakaan näe mitään, eikä kuule kolinaa. Näinhän se on, tieto lisää tuskaa.
Luonnonvarojen riittävyydestä. Pistää ajattelemaan riittävätkö luonnonvarat todellakin tähän markkinoiden vapauttamiseen ja talouden jatkuvaan kasvuun.
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/Living_Planet_lyhennelma_21.10.2004.pdf
Ihmiskunta käyttää jo nyt 20 % enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallolla on biokapasiteettia eli biologista tuotantokykyä. (WWF:n Living Planet raportti 2004). Elämme yli varojemme ja tämä johtaa luonnonvarojen asteittaiseen vähenemiseen ja loppumiseen.
Globaalista kaupasta:
IHMISKUNTA RAHAKONEISTON ORJANA (osalainaus Matilda Haapamäen kirjoituksesta)
"Kukapa ei tietäisi, että Nike käyttää lapsityövoimaa ja McDonald´s tuhoaa sademetsiä. Kokonaisuuteen verrattuna nämä yksityiskohdat ovat kuitenkin vain pisaroita meressä. Ylikansallisten suuryhtiöiden toimintaa laajemmassa viitekehyksessä analysoidaan ja kyseenalaistetaan tänäkin päivänä hämmästyttävän vähän. David C. Korten tekee sen perusteellisesti kirjassaan Maailma yhtiöiden vallassa."
Koko kirjoitus osoitteessa:
http://www.helsinki.fi/jarj/rapi/korten.html
Lisäksi kannattaa ottaa selvää mitä Argentiinassa on tapahtunut ja tapahtuu, kun "uusliberalismi" jyllää oikein tosissaan, jota talouspolitiikkaa harjoitetaan meilläkin. Globalisaatio siinä muodoissaan tulee tuhomaan maailmanlaajuisesti luonnon ja ympäristön, kun tavoitteena on vain maksimaalinen voiton tavoittelu millä keinolla tahansa.
Tässäpä oivallinen esimerkki, kuinka tässä uusliberalistisessa markkinatalouden vapauttamisessa lopulta käy:
http://fi.oneworld.net/article/view/91181/1/3604
Tätäkö mekin haluamme?Lueppa vaikka Johan Norbergin Globaalin kapitalismin puolustus. Siinä on kiehtovaa tietoa globalisaatiosta ja esimerkiksi Latinalaisen Amerikan taloushistoriasta.
- vinsentti
......... kirjoitti:
Lueppa vaikka Johan Norbergin Globaalin kapitalismin puolustus. Siinä on kiehtovaa tietoa globalisaatiosta ja esimerkiksi Latinalaisen Amerikan taloushistoriasta.
Eri alojen asiantuntijat vakuuttavat meille tutkimiensa tietojen oikeellisuudesta. Kuitenkin ne ovat usein maksajan toivomaan lopputulokseen muovatussa muodossa, eikä siten totuudellisina objektiivisesti kaikki aiheeseen liittyvät ja vaikuttavat relevantit tiedot huomioon ottavina. Miten voi esimerkiksi kaksi tutkimusta samasta aiheesta päätyä täysin vastakkaiseen tutkimustulokseen?
On myöskin "taloustieteilijöitä", jotka puolustavat kapitalismia ja sen kaiken parantavaa ihmettä populistisin sanakääntein ja ideologiaan sopivaksi tulkituin argumentein. Kaikki riippuu sponsorista/maksajasta, siis lähtötiedoista, mitä otetaan huomioon, mitä jätetään pois, mitä ja miten asioita painotetaan, mihin niitä verrataan, sekä miten tietoja käsitellään jotta saadaan asetetun tavoitteen mukainen toivottu lopputulos. Ottaako kapitalismia puolustavat taloustieteilijät optimismissaan huomioon esimerkiksi ekologiset näkökohdat ja niiden seuraamukset, joita globaali kapitalismi aiheuttaa luonnolle ja sen kestävyydelle sekä myös ihmiselle?
Esimerkiksi Euroopan saastuneen pinta-alan arvioidaan olevan 47 000 - 95 000 km2, mukaan lukien 1 000 - 3 000 km2 kaatopaikkojen saastuttamia alueita. Kuinkahan paljon saastunutta maapinta-alaa onkaan koko maailmassa?
Olemmeko onnellisempia jatkuvasti lisääntyvien tavaroiden keskellä? Onko mielenterveytemme parempi? Väheneekö kielten moninaisuus ja rikkaus? Häviääkö monitahoinen ja rikas kulttuurimme, muuttuen kaikkialla samankaltaiseksi? Ymmärrämmekö luontoa paremmin? Väheneekö luonnon biodiversiteetti ja johtaako se lopulta ekosysteemin luhistumiseen? Ennen teollista aikaa sukupuuttoon kuoli arvioiden mukaan 1 laji vuodessa. Nykyisin pahimpien arvioiden mukaan kuolee jopa yli 100 000 eliölajia vuodessa.
Siis mikä on elämän tarkoitus?
Mielestäni elämän tarkoitus on ylläpitää ja jatkaa elämää kaikissa sen muodoissaan ja monimuotoisuudessaan, sekä varmistaa elämän jatkuminen maapallolla.
Ilman hyvinvoivaa ja monimuotoista luontoa ei ihminenkään selviä.
Kapitalismin historia on erittäin raaka ja verinen. Kapitalismin arvot perustuvat vain ja ainoastaan rahan ja vallan ahneuteen eivätkä muut arvot siihen kuulu. He aloittavat vaikka sodan jos se on kapitalismin edun mukainen välittämättä ympäristötuhoista ja ihmisruumiiden määrästä. (vrt. esim. Irak)
Päätöksenteko on jo viety meiltä muualle, emmekä pysty edes itse päättämään omista asioistamme. Poliitikotkin toimivat nykyisin vain suuryritysten juoksupoikina.
Valta on annettu kasvottomille markkinavoimille.
Otetaanpa esimerkiksi OECD:n kehittelemä MAI-sopimus, monenkeskinen investointisopimus (Multilateral Agreement on Investments) kuvaa hyvin, mihin globaalilla kapitalismilla pyritään.
Se olisi mm. kasvattanut yhtiöiden valtaa valtioiden yli siten, että he olisivat voineet nostaa oikeusjuttuja valtioita vastaan menetetyistä tai mahdollisista menetetyistä voitoista.
Sopimus on toistaiseksi saatu torjuttua kansalaisjärjestöjen (Ranska) vastustuksen ansiosta, mutta sopimuksen kannattajat eivät todennäköisesti tule antamaan periksi ajamistaan päämääristä.
Kuten jo aiemmin sanottu, talouden keskittyminen yhä harvempien käsiin syventää kuilua köyhien ja rikkaiden välillä, lisää eriarvoisuutta, sotia, ja ympäristötuhoja. Tuottavuus ja kilpailukyky on asetettu kaikkien muiden arvojen yläpuolelle. Enkä parhaalla tahdollanikaan usko, että globaali kapitalismi korjaisi kaikki alla luettelemani epäkohdat, jotka jo ovat tätä päivää ja siten myös tulevaisuutta:
mm. Hupenevat luonnonvarat, kasvihuoneilmiö, otsonitasapainon järkkyminen, suuronnettomuudet, ilmansaasteet, metsien häviäminen, lajiston köyhtyminen, kemikalisoituva ympäristö, maaperän ja vesien saastuminen, nälkä, jätevuoret, työttömyys ja sodat.
Jokainen luettelemani epäkohta on jo sinällään oma lukunsa ja paha ongelma. Taloudellisen jatkuvan kasvun tavoittelu vain pahentaa näitä epäkohtia.
On monia asioita joita voidaan globalisoida, tiede, taide, tiedonvaihto yms, mutta globaali markkinatalous, tavaroiden valmistus ja kauppa, olisi käsitykseni mukaan lähes kokonaan lokalisoitava esimerkiksi markkinatalouden isän Adam Smith'in esittämään muotoon, jossa ei olisi ylikansallisia yrityksiä eikä monopoleja, vaan paikallisilla markkinoilla toimivia pienempiä yrityksiä. Vapaata tavaroiden, ihmisten ja pääomien liikkumista yli rajojen olisi jyrkästi rajoitettava. Lisäksi olisi toimittava luontoa kunnioittaen ja sitä säästäen, jotta saavuttaisimme edes jonkinlaisen kestävän kehityksen ja jättäisimme jälkeemme elinkelpoisen ympäristön tuleville sukupolville.
Yk -liitto on kirjannut: (lainaus)
"Mitä on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys kattaa kolme toiminnallista ulottuvuutta: ympäristötaloudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Se ei liity siis yksinomaan ympäristöongelmista käytyyn keskusteluun."
Liitän oheen linkin Olli Tammilehdon kirjoituksesta:
"Sota kytee taloudessamme."
http://gamma.nic.fi/~otammile/sotakyte.htm
Aiheeseen sopiva, mielenkiintoinen ja realistinen kirjoitus.
- ,.,.,.,.,.
loogista ja pohdiskeltua.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu463516- 1362525
Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti172494Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett151973- 161436
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis731337- 1061324
Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks1531043- 931027
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon21969