"Raivo" -aloituksista

Eli kun kirjoitan, että en edes viitsi enää lukea noita "raivo"-aloituksia kun niissä ei ole tähänkään asti ollut mitään tukea raivoväitteillle eikä niiden kirjoittaja halua/uskalla tehdä kunnolliseen keskusteluun tähtääviä aloituksia, se on onkin osoitus jostain raivosta?

Ehkäpä me sitten ymmärrämme raivon eri tavalla. Mitä raivo sinun mielestäsi on, ja miten se ilmenee esimerkiksi arkipäiväisissä keskuteluissa?

Anonyymi kirjoitti:

Eli kun kirjoitan, että en edes viitsi enää lukea noita "raivo"-aloituksia kun niissä ei ole tähänkään asti ollut mitään tukea raivoväitteillle eikä niiden kirjoittaja halua/uskalla tehdä kunnolliseen keskusteluun tähtääviä aloituksia, se on onkin osoitus jostain raivosta?

Ehkäpä me sitten ymmärrämme raivon eri tavalla. Mitä raivo sinun mielestäsi on, ja miten se ilmenee esimerkiksi arkipäiväisissä keskuteluissa?

Lue lisää

Esimerkiksi se ilmenee vaparien loukkaantuneissa kirjoituksissa, jotka pettämättömästi todistavat raivosta. Mikset voi tunnustaa raivoasi?

"No tämäkin aloitus osoittaa, että raivoa on..."

Klassinen bullshit-argumentti. Ihan sama mistä on kyse, ja miten se on esitetty, niin vastaus kuuluu, että "tämäkin osoittaa, että..." [ja sitten hevonpaskaa]. Ei. Asia ei mene noin, että aina vain väitetään, että tämäkin osoittaa, ja sitten lässytetään. Kyllä asioiden väliset kytkökset pitää osoittaa aihetodistein. Ad hominem tapauksessa, kun juuri on kerrottu, että nyt on nähty tarpeeksi perusteettomia ad hominemeja*, on aika säälittävä yritys.

* Ad hominem ei ole aina argumentointivirhe. On argumentointivirhe sanoa, että "antivapari on väärässä, koska hän on obsessiivinen kaheli, jolla ei ole muuta elämänsisältöä kuin yrittää kostaa vapareille jotain emotionaalisia sotkujaan". Oikeasti asia pitäisi muotoilla näin, että "antivapari on obsessiivinen kaheli, jolla ei ole muuta elämänsisältöä kuin yrittää kostaa vapareille jotain emotionaalisia sotkujaan, PISTE." Näin siis käytät ad hominem -tyyppistä kommenttia ilman, että se on argumentointivirhe. Anteeksi tosin siitä, että käytin esimerkkiä, jonka kaikki jo tietävät. Yritän keksiä jatkossa jotain uutta.

Minä tein joku aika sitten poikkeuksen, kun otsikossa mainittiin Pieni talo preerialla.

Kirjoittaja väitti siinä vaparien olevan raivoissaan sarjan esittämisestä. Todellisuudessa ainakin meidän kodissamme tuo on DVD-levyinäkin.

Minkä seikan toteaminen tuossa ketjussakin ei toki lainkaan vähentänyt uusien raivoketjujen määrää.

jori.mantysalo kirjoitti:

Minä tein joku aika sitten poikkeuksen, kun otsikossa mainittiin Pieni talo preerialla.

Kirjoittaja väitti siinä vaparien olevan raivoissaan sarjan esittämisestä. Todellisuudessa ainakin meidän kodissamme tuo on DVD-levyinäkin.

Minkä seikan toteaminen tuossa ketjussakin ei toki lainkaan vähentänyt uusien raivoketjujen määrää.

Lue lisää

Niin, tuli siis ostettua ennen kuin tajusit ohjelman uskonnollisen sisällön.

Miksi vaparit eivät voi tunnustaa raivoaan?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuli siis ostettua ennen kuin tajusit ohjelman uskonnollisen sisällön.

Miksi vaparit eivät voi tunnustaa raivoaan?

Muistan kyllä omasta lapsuudestani hämärästi myös uskonnollisuuden.

Sinä nyt vaan olet väärässä tuossa raivoväitteessäsi. Sen myöntäminen ei tarkoita, että myöntäisit ettei jumalia ole olemassa tai että kannattaisit kirkon ja valtion eroa.

jori.mantysalo kirjoitti:

Muistan kyllä omasta lapsuudestani hämärästi myös uskonnollisuuden.

Sinä nyt vaan olet väärässä tuossa raivoväitteessäsi. Sen myöntäminen ei tarkoita, että myöntäisit ettei jumalia ole olemassa tai että kannattaisit kirkon ja valtion eroa.

Lue lisää

Aina kun joku kirjoittaa, että vaparit on raivona, tulee raivoisaa vaparikirjoittelua. Niin nytkin. MOT.

Anonyymi kirjoitti:

Aina kun joku kirjoittaa, että vaparit on raivona, tulee raivoisaa vaparikirjoittelua. Niin nytkin. MOT.

Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani.

Oikeasti, esimerkiksi eroakirkosta.fi-palvelu ei olisi menestynyt, jos sitä tehtäisiin raivon vallassa. Tyyni suhtautuminen edistää asioita.

jori.mantysalo kirjoitti:

Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani.

Oikeasti, esimerkiksi eroakirkosta.fi-palvelu ei olisi menestynyt, jos sitä tehtäisiin raivon vallassa. Tyyni suhtautuminen edistää asioita.

Lue lisää

"Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani."

Epäuskottava.

Vaparit voisivat vain rehellisesti myöntää, että monet asiat raivostuttavat heitä ja he taistelevat raivoisasti niitä vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani."

Epäuskottava.

Vaparit voisivat vain rehellisesti myöntää, että monet asiat raivostuttavat heitä ja he taistelevat raivoisasti niitä vastaan.

Lue lisää

Epäuskottava? En ymmärrä miten tuo vastaa kysymykseen "Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani."

Mitähän mahdat tarkoittaa raivolla? Jos sinusta esimerkiksi kokoomuslaiset "raivokkaasti" haluavat enemmän joustoa työmarkkinoille (tai Vasemmistoliitto vastaavasti vähemmän), Skepsis käy "raivolla" homeopatian kimppuun jne, niin sitten toki minunkin toimintaani voit kutsua raivoksi. Silloin kielenkäyttösi vain on erikoista.

jori.mantysalo kirjoitti:

Epäuskottava? En ymmärrä miten tuo vastaa kysymykseen "Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani."

Mitähän mahdat tarkoittaa raivolla? Jos sinusta esimerkiksi kokoomuslaiset "raivokkaasti" haluavat enemmän joustoa työmarkkinoille (tai Vasemmistoliitto vastaavasti vähemmän), Skepsis käy "raivolla" homeopatian kimppuun jne, niin sitten toki minunkin toimintaani voit kutsua raivoksi. Silloin kielenkäyttösi vain on erikoista.

Lue lisää

Valitsit esimerkkisi oikein hyvin, et selvästikään ole niin tyhmä, kuin välillä esität esittäessäsi tuollaisia kysymyksiä.

Kaikki mainitsemasi ovat juurikin toimia, joilla mukamas ollaan tavoittelemassa suurestikin parempaa tulevaisuutta, vaikka jos ne toteutuvat, reaalinen vaikutus on joko lähes täysi nolla tai jopa voimakkaasti negatiivinen. Kirkon erottaminen valtiosta on minun näkemykseni mukaan samanlainen tarkoitukseton tai jopa vahingollinen toimi.

Tuollaisia ajetaan joko tunteen voimalla perehtymättä asioihin liittyviin faktoihin, tai hetkellistä etua tavoiteltaessa, tai sitten vain aikansa kuluksi ehkä jopa pieneksi tienestiksi, jos esimerkiksi EK sattuu maksamaan trollaamisesta tai muusta mielipidevaikuttamisesta ties missä mediassa.

Homeopatiaakin moraalittomammalle tuntuu se, että kenties jopa koulutukseltaan lääkäri tai hoitaja ajaa homeopatian kieltämistä mainitsematta sanallakaan ns koululääketieteen hoitovirheistä, joiden aiheuttamat uhrit ja kärsimys ovat monisata- kenties jopa moni tuhat kertaisia homeopatian tai muiden luontaishoitojen aiheuttamiin verrattuna, tässä maassa.

Jos lääkeitieteen ammattilaiset kävisivät avoimesti hoitovirheiden kimppuun sen sijaan että niitä yritetään koko ammattikunnan voimin peitellä ja vähätellä kuten poliisit putkapahoinpitelyään, luvut olisivat varmasti paljon paremmat, ja voisimme oikeasti keskustellakin myös luontaishoitojen vaaroista.

Vaparien toimintakin siis näyttäytyy enemmän viihteenä, ja siksi keskustelukin siitä on sitten hieman sellaista kuin tämäkin avaus. Toki sekaan mahtuu aina tärkeitäkin kysymyksiä ja toki kirkon ja valtion erosta tuleekin keskustella myös, koko ajan, puolesta ja vastaan, vaikka se ei päivänpolttava kysymys olisikaan. Argumentteja on mielenkiintoista nähdä vaikka en itse ajatusta mitenkään kannatakaan, kuten jo sen aiemminkin ilmaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Aina kun joku kirjoittaa, että vaparit on raivona, tulee raivoisaa vaparikirjoittelua. Niin nytkin. MOT.

Älä kirjoita "MOT", kun mitään ei ollut todistettava. Siis kukaan ei ollut ensinnäkään pyytänyt sinua todistamaan mitään, etkä sinä mitään todistanutkaan.

jori.mantysalo kirjoitti:

Kerrotko millainen olisi sinun mielestäsi ei-raivoisa vastaus, jossa kerrotaan että en ole raivoissani.

Oikeasti, esimerkiksi eroakirkosta.fi-palvelu ei olisi menestynyt, jos sitä tehtäisiin raivon vallassa. Tyyni suhtautuminen edistää asioita.

Lue lisää

Antivaparilogiikallahan asia on niin, että:

1) jos vapari vastaa, hän RAIVOAA.
2) jos vapari ei vastaa, hän on RAIVOISSAAN.
?) jos vastaamisen ja vastaamattomuuden välillä olisi jonkinlainen välitila, ehkä jokin superpositio, niin se olisi antivaparin mielestä tietysti SUPERRAIVO.

Erosin muuten kirkosta 2005 eroakirkosta.fi-palvelun kautta. En olisi hoksannut edes koko asiaa, jos palvelu ei olisi sattumoisin tullut netissä vastaan. Suhtauduin asiaan tietysti AIVAN RAIVOLLA, no ei, heh. Ihan chillisti vain totesin, että kappas, nytkö tämä käy näin kätevästi, ja sehän kävi. En raivonnut yhtään. Seurakunnalta tuli myöhemmin joku voivottelulappu. Hekään eivät raivonneet, enkä minä raivonnut heille.

Eihän tämä asia oikeasti ole mikään raivon asia kellekään muille, paitsi antivaparille. Mietin vain, että pitäisiköhän hänen pohtia peilin edessä, että kenellä näitä raivo-ongelmia onkaan. Ihan vaan vinkki siis tätä kenties raivoissaan lukevalle antivaparille. Koeta kuitenkin kestää, että meitä vapaa-ajattelijoita on tänä päivänä sivistysmaissa enemmän kuin teitä, jotka eivät siedä meitä. Raivonne ei enää pelota meitä.

Suurimman osan kanssa voi. Eikä tämän palstan antivapari välttämättä edes ole uskova, ei ainakaan sellainen joka edustaisi oudompien tapaustenkaan keskiarvoa.

Itse näen tämän enemminkin niin, että uskonto on (ollut) vain yksi yhteisten arvojen ilmentymä yhteiskunnassa. Tällaisilla yhteisillä laajasti jaetuilla arvoilla on tietenkin myös yhteensitovaa vaikutusta. Uskonnon merkitys on kuitenkin ollut tasaisesti laskussa jo pitkään, ja kristinuskon edustamat arvot ovat koko ajan pahemmin ristiriidassa yhteiskunnan arvojen ja "ajanhengen" kanssa mm. tasa-arvossa, seksuaalisuudessa ja monessa muussakin asiassa.

Mutta oletetaan silti, että uskonnolla olisi edelleen merkittävä sitova tai yhtenäistävä vaikutus, ja oletettavasti tässä uskonnolla tarkoitetaan nimenomaan ev.lut. kristillisyyttä ja ehkä myös mukaleppoisaa ortodoksisuutta. Vaatiiko tämä yhtenäistävyys ko. uskontokunnalle verotusoikeutta, asemaa julkisessa vallassa ja lukuisia muita oikeuksia joita muilla uskontokunnilla tai katsomuksilla ei ole? Miksi?
Lisäksi voidaan kysyä, miksi kyseinen uskonto ja sitä nimenomasiesti edustava uskontokunta organisaatioinen yhteen sitomisen sijaan keskittyy vuosikausiksi kinastelemaan esimerkiksi siitä, miten se julkisen vallan edustajana edelleen voisi jatkaa osan ihmisista syrjimistä ja kieltäytyä lainsäädännön mukaisesta toiminnasta? Tai laajemmin, miksi nämä uskonnon yhteensitovuutta ymmärtävät ja kaipaavat tahot pyrkivät muulla toiminnallaan jakamaan yhteiskuntaa räikeästi?

Anonyymi kirjoitti:

Itse näen tämän enemminkin niin, että uskonto on (ollut) vain yksi yhteisten arvojen ilmentymä yhteiskunnassa. Tällaisilla yhteisillä laajasti jaetuilla arvoilla on tietenkin myös yhteensitovaa vaikutusta. Uskonnon merkitys on kuitenkin ollut tasaisesti laskussa jo pitkään, ja kristinuskon edustamat arvot ovat koko ajan pahemmin ristiriidassa yhteiskunnan arvojen ja "ajanhengen" kanssa mm. tasa-arvossa, seksuaalisuudessa ja monessa muussakin asiassa.

Mutta oletetaan silti, että uskonnolla olisi edelleen merkittävä sitova tai yhtenäistävä vaikutus, ja oletettavasti tässä uskonnolla tarkoitetaan nimenomaan ev.lut. kristillisyyttä ja ehkä myös mukaleppoisaa ortodoksisuutta. Vaatiiko tämä yhtenäistävyys ko. uskontokunnalle verotusoikeutta, asemaa julkisessa vallassa ja lukuisia muita oikeuksia joita muilla uskontokunnilla tai katsomuksilla ei ole? Miksi?
Lisäksi voidaan kysyä, miksi kyseinen uskonto ja sitä nimenomasiesti edustava uskontokunta organisaatioinen yhteen sitomisen sijaan keskittyy vuosikausiksi kinastelemaan esimerkiksi siitä, miten se julkisen vallan edustajana edelleen voisi jatkaa osan ihmisista syrjimistä ja kieltäytyä lainsäädännön mukaisesta toiminnasta? Tai laajemmin, miksi nämä uskonnon yhteensitovuutta ymmärtävät ja kaipaavat tahot pyrkivät muulla toiminnallaan jakamaan yhteiskuntaa räikeästi?

Lue lisää

Kerropa miten yleisellä tasolla tahansa mitä arvoja mielestäsi oli noin-Euroopassa noin vuonna
1000
1500

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa miten yleisellä tasolla tahansa mitä arvoja mielestäsi oli noin-Euroopassa noin vuonna
1000
1500

Hyvin laajasti kirkko saneli hyväksytyt ja kielletyt asiat pitkään, ankarien fyysisten ja henkisten rangaistusten uhalla. En usko että kovin moni haluaisi paluuta keskiajan Euroopan arvomaailmaan ja kirkon valta-asemaan.

Kiinnostavampaa onkin esimerkiksi yllä Halla-ahon kautta esitetty näkemys uskonnon yhteiskuntaa sitovasta vaikutuksesta, ja mitä merkitystä sillä on kirkon asemaan ja sen perusteluihin .

Missä asioissa sinun mielestäsi nykyisessa suomalaisessa yhteiskunnassa nimenomaan uskonto (ev.lut.kristillisyys ) on merkittävä yhdistävä ja sitova voima, ja joka katoaisi jos kirkolla ei olisi nykyisenkaltaista erityisasemaa?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin laajasti kirkko saneli hyväksytyt ja kielletyt asiat pitkään, ankarien fyysisten ja henkisten rangaistusten uhalla. En usko että kovin moni haluaisi paluuta keskiajan Euroopan arvomaailmaan ja kirkon valta-asemaan.

Kiinnostavampaa onkin esimerkiksi yllä Halla-ahon kautta esitetty näkemys uskonnon yhteiskuntaa sitovasta vaikutuksesta, ja mitä merkitystä sillä on kirkon asemaan ja sen perusteluihin .

Missä asioissa sinun mielestäsi nykyisessa suomalaisessa yhteiskunnassa nimenomaan uskonto (ev.lut.kristillisyys ) on merkittävä yhdistävä ja sitova voima, ja joka katoaisi jos kirkolla ei olisi nykyisenkaltaista erityisasemaa?

Lue lisää

No niin, pyörittelyä, historian opinnot ovst jääneet Ylikosken tasolle eli hämäriksi

Kysytään vihjeenä

Väestönlasku oli retuperällä ja globaali tieto mutta mikä kaupunki oli Euroopan ja ehkä koko maailman suuri vuonna 1000

Ja siis Lontoo oli pelkkä kylä ja Roomassa hoidettiin lampaita

Anonyymi kirjoitti:

No niin, pyörittelyä, historian opinnot ovst jääneet Ylikosken tasolle eli hämäriksi

Kysytään vihjeenä

Väestönlasku oli retuperällä ja globaali tieto mutta mikä kaupunki oli Euroopan ja ehkä koko maailman suuri vuonna 1000

Ja siis Lontoo oli pelkkä kylä ja Roomassa hoidettiin lampaita

Lue lisää

Niin mukavaa kuin olisikin lähteä harhailemaan sivupoluille, niin tuossa ylempänä on jo kysymyksiä mm. kirkon asemasta ja yhteiskuntaa sitovista arvoista nykymaailmassa, suoraan jatkona saman aiheen esiinnostaan kommenttiin. Välttelit ottamasta mitään kantaa niihin. Käsitelläänkö ne nyt ensin, ja palataan tietovisaasi sitten myöhemmin.

Tein tästä ihan oman ketjun järkevällä otsikolla: https://keskustelu.suomi24.fi/t/16524796/halla-aho-kirkko-ja-kaupunki--lehdessa

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin laajasti kirkko saneli hyväksytyt ja kielletyt asiat pitkään, ankarien fyysisten ja henkisten rangaistusten uhalla. En usko että kovin moni haluaisi paluuta keskiajan Euroopan arvomaailmaan ja kirkon valta-asemaan.

Kiinnostavampaa onkin esimerkiksi yllä Halla-ahon kautta esitetty näkemys uskonnon yhteiskuntaa sitovasta vaikutuksesta, ja mitä merkitystä sillä on kirkon asemaan ja sen perusteluihin .

Missä asioissa sinun mielestäsi nykyisessa suomalaisessa yhteiskunnassa nimenomaan uskonto (ev.lut.kristillisyys ) on merkittävä yhdistävä ja sitova voima, ja joka katoaisi jos kirkolla ei olisi nykyisenkaltaista erityisasemaa?

Lue lisää

"Hyvin laajasti kirkko saneli hyväksytyt ja kielletyt asiat pitkään, ankarien fyysisten ja henkisten rangaistusten uhalla."

Eli siis hyväsydämisten ihmisten evoluutio on kirkon aikaansaaamaa?

Orjien uskonto otti orjien hyveet ja teki niistä yhteiskunnan perustan, joka on luonut ennen näkemättömän kehityksen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mukavaa kuin olisikin lähteä harhailemaan sivupoluille, niin tuossa ylempänä on jo kysymyksiä mm. kirkon asemasta ja yhteiskuntaa sitovista arvoista nykymaailmassa, suoraan jatkona saman aiheen esiinnostaan kommenttiin. Välttelit ottamasta mitään kantaa niihin. Käsitelläänkö ne nyt ensin, ja palataan tietovisaasi sitten myöhemmin.

Lue lisää

Et selvästi tajunnut asiaa
Vaparit ovat oppimattomia keskiasteen tyyppejä jotka potkivat räsäsiä raivosta punaisina anarkistien kanssa

Tässä on olomuodon muutos eli alunperi aivan alussa vaparit olivat sivistyneistöä ja heidän olemassaolonsa rahvaan oikeuksien tukijoina oli ehdottomasti perusteltu

jori.mantysalo kirjoitti:

Tein tästä ihan oman ketjun järkevällä otsikolla: https://keskustelu.suomi24.fi/t/16524796/halla-aho-kirkko-ja-kaupunki--lehdessa

Lue lisää

Vaikka aiheesta on jo aloitus. Se raivostutti sinua niin, että teit toisen aloituksen samasta aiheesta. Eikö edes vähän hävetä?

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka aiheesta on jo aloitus. Se raivostutti sinua niin, että teit toisen aloituksen samasta aiheesta. Eikö edes vähän hävetä?

Mikä aloitus? Linkkiä?

Anonyymi kirjoitti:

Et selvästi tajunnut asiaa
Vaparit ovat oppimattomia keskiasteen tyyppejä jotka potkivat räsäsiä raivosta punaisina anarkistien kanssa

Tässä on olomuodon muutos eli alunperi aivan alussa vaparit olivat sivistyneistöä ja heidän olemassaolonsa rahvaan oikeuksien tukijoina oli ehdottomasti perusteltu

Lue lisää

Juu, en tajunnut miten vaikka Bysantin asukasmäärä keskiajalla liittyy tähän. Eikä sinun raivoamisesi ja vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien haukkuminen ja perusteettomat vihamieliset yleistykset vielä ole ymmärrystäni lisänneet. Jos sinusta tuntuu, ettei sinua tai esittämääsi asiaa tajuta, vika saattaa olla myös siinä miten selvästi tai epäselvästi itseäsi ilmaiset.

Aiempaan kommenttiin kristinuskosta eurooppalaisen ja länsimaisen menestyksen perustana: kiistämättä Eurooppaa yhtenäisteen ja yhtenäistä arvopohjaa levittäneella uskonnolla on ollut merkityksensä. Toisaalta sama uskonto eri tulkintoinen on saanut aikaan myös Europpaa moneen kertaan tuhonneita ja repineitä sotia, edistänyt kulkutauteja j paljon muuta.. Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)? Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen.

Lyhyesti siis: on karkeaa yksinkertaistusta sanoa kristinuskon olleen pelkästään hyväksi Euroopalla ja länsimaille ja että sille tulee edelleen olla kiitollinen ja palkita sitä huikealla erityisasemalla. Yhtä karkeaa yksinkertaistusta on sanoa kristinuskon olleen pahaksi ja taakaksi euroopalaisuudelle ja länsimaalaisuudelle.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, en tajunnut miten vaikka Bysantin asukasmäärä keskiajalla liittyy tähän. Eikä sinun raivoamisesi ja vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien haukkuminen ja perusteettomat vihamieliset yleistykset vielä ole ymmärrystäni lisänneet. Jos sinusta tuntuu, ettei sinua tai esittämääsi asiaa tajuta, vika saattaa olla myös siinä miten selvästi tai epäselvästi itseäsi ilmaiset.

Aiempaan kommenttiin kristinuskosta eurooppalaisen ja länsimaisen menestyksen perustana: kiistämättä Eurooppaa yhtenäisteen ja yhtenäistä arvopohjaa levittäneella uskonnolla on ollut merkityksensä. Toisaalta sama uskonto eri tulkintoinen on saanut aikaan myös Europpaa moneen kertaan tuhonneita ja repineitä sotia, edistänyt kulkutauteja j paljon muuta.. Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)? Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen.

Lyhyesti siis: on karkeaa yksinkertaistusta sanoa kristinuskon olleen pelkästään hyväksi Euroopalla ja länsimaille ja että sille tulee edelleen olla kiitollinen ja palkita sitä huikealla erityisasemalla. Yhtä karkeaa yksinkertaistusta on sanoa kristinuskon olleen pahaksi ja taakaksi euroopalaisuudelle ja länsimaalaisuudelle.

Lue lisää

Mikä tieteen osa säilyi islamilaisilla jonka sota tms. hävitti lännestä?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä tieteen osa säilyi islamilaisilla jonka sota tms. hävitti lännestä?

Paljon kreikkalaista sivistystä ja kirjallisuutta / tiedettä säilyi arabimaissa Rooman valtakunnan rappion, kansainvaellusten ja kristinuskon nousun ja vainon aiheuittaman tuhon jäljilta. Osittain tämä säilynyt tietämys myös nosti lähi-idän ja arabimaiden tieteen huikeaan edisykseen., Islamin uskon leviäminen ja vahvistuminen ei tuhonnut tätä antiikin perintöä vaan se pystyi myölhemmin leviämään takaisin Eurooppaankin, En sano, että tämä tieteen ja sivistyksen säilyminen on islamin ansiota, mutta ei se pystynyt sitä hävittämäänkään eikä siihen pyrkinytkään ennen kuin ehkä paljon myöhempinä aikoina.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, en tajunnut miten vaikka Bysantin asukasmäärä keskiajalla liittyy tähän. Eikä sinun raivoamisesi ja vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien haukkuminen ja perusteettomat vihamieliset yleistykset vielä ole ymmärrystäni lisänneet. Jos sinusta tuntuu, ettei sinua tai esittämääsi asiaa tajuta, vika saattaa olla myös siinä miten selvästi tai epäselvästi itseäsi ilmaiset.

Aiempaan kommenttiin kristinuskosta eurooppalaisen ja länsimaisen menestyksen perustana: kiistämättä Eurooppaa yhtenäisteen ja yhtenäistä arvopohjaa levittäneella uskonnolla on ollut merkityksensä. Toisaalta sama uskonto eri tulkintoinen on saanut aikaan myös Europpaa moneen kertaan tuhonneita ja repineitä sotia, edistänyt kulkutauteja j paljon muuta.. Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)? Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen.

Lyhyesti siis: on karkeaa yksinkertaistusta sanoa kristinuskon olleen pelkästään hyväksi Euroopalla ja länsimaille ja että sille tulee edelleen olla kiitollinen ja palkita sitä huikealla erityisasemalla. Yhtä karkeaa yksinkertaistusta on sanoa kristinuskon olleen pahaksi ja taakaksi euroopalaisuudelle ja länsimaalaisuudelle.

Lue lisää

"on karkeaa yksinkertaistusta sanoa kristinuskon olleen pelkästään hyväksi Euroopalla ja länsimaille ja että sille tulee edelleen olla kiitollinen ja palkita sitä huikealla erityisasemalla. Yhtä karkeaa yksinkertaistusta on sanoa kristinuskon olleen pahaksi ja taakaksi euroopalaisuudelle ja länsimaalaisuudelle"

Juuri näin. Siksi nostaakin kulmakarvoja kun niin usein mainitaan Galileo ja Kopernikus ja sanotaan katolisen kirkon jarruttaneen tieteen edistymistä ratkaisevasti. Jo pelkästään sillä hetkellä eurooppalainen tiede oli selvästi edellä kaikkia muita koko maapallolla. Katolinen kirkko olisi pahimmillaan pystynyt tukahduttamaan sen kokonaan, mutta sitähän se ei edes yrittänyt, vaan todellisuudessa tuki Aristoteleen mallia kannattaneita tiedemiehiä, jotka hekin kehittivät esimerkiksi uusia matemaattisia menetelmiä.

Jotenkin tuntuu, että palstoilla viljelty käsitys tuolloisesta tilanteesta on peräisin piirrossarjasta Olipa kerran ihminen, jossa koko kuvio on aika voimakkaasti yksinkertaistettu, totuuden kustannuksella.

Sitä en tiedä, miksi keskustelupalstojen tulisi olla vain pölkkypäiden äänitorvi.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, en tajunnut miten vaikka Bysantin asukasmäärä keskiajalla liittyy tähän. Eikä sinun raivoamisesi ja vapaa-ajattelijoiden ja muiden uskonnottomien haukkuminen ja perusteettomat vihamieliset yleistykset vielä ole ymmärrystäni lisänneet. Jos sinusta tuntuu, ettei sinua tai esittämääsi asiaa tajuta, vika saattaa olla myös siinä miten selvästi tai epäselvästi itseäsi ilmaiset.

Aiempaan kommenttiin kristinuskosta eurooppalaisen ja länsimaisen menestyksen perustana: kiistämättä Eurooppaa yhtenäisteen ja yhtenäistä arvopohjaa levittäneella uskonnolla on ollut merkityksensä. Toisaalta sama uskonto eri tulkintoinen on saanut aikaan myös Europpaa moneen kertaan tuhonneita ja repineitä sotia, edistänyt kulkutauteja j paljon muuta.. Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)? Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen.

Lyhyesti siis: on karkeaa yksinkertaistusta sanoa kristinuskon olleen pelkästään hyväksi Euroopalla ja länsimaille ja että sille tulee edelleen olla kiitollinen ja palkita sitä huikealla erityisasemalla. Yhtä karkeaa yksinkertaistusta on sanoa kristinuskon olleen pahaksi ja taakaksi euroopalaisuudelle ja länsimaalaisuudelle.

Lue lisää

"Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)?"

Ehkä teoriassa, todellisuudessa tuskin. Sekä Kreikka että Rooma olivat orjavaltioita ja niiden uskonnot eivät voineet juuri levitä orjuuttamiensa kansojen joukkoon. Juutalaiset taas joutuivat orjuutettuun asemaan ja kuten Babylonian kohdallakin, he lopulta nujersivat orjuuttajansa. Kuten sittemin kukistivat natsitkin. Roomaa vastaan kamppaillessaan he tulivat luoneeksi kristinuskon, joka voitti Rooman, nousten kylläkin juutalaisten itsensä viholliseksi pitkäksi aikaa. Siinä tämä kuvio muistuttaa kovin sitä, mitä tapahtui Afganistanissa 1970-luvulta eteenpäin, osin myös Iranissa. Yhdysvallat, voimakkaasti juutalaisten vaikuttama valtio, nosti voiman, jolla se voitti Neuvostoliiton, mutta jota vastaan se itse nyt taistelee loputtomia sotia.

"Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen."

Tässä on kyllä perää aika tavalla ja yhtymäkohta Lokakuun vallankumoukseen on nähtävissä. Sekin tuhosi aiemmat rakenteet ja sivistyksen Venäjällä ja julisti aiemmat opit epäsopiviksi tai vääriksi, ja samasta syystä: koska ne olivat vallankumouksen tehneitä alistaneen yläluokan kulttuuria. Samoin kuin kristityt pelkäsivät orjuuden palaavan, jos antiikin sivistys saa taas vallan, neuvostoliittolaiset pelkäsivät feodaaliehrrojen palaavan, jos heidän kulttuurinsa hedelmiä alettaisiin taas viljellä. Samalla tavoin kumpikin loi hirmuvaltaa pelkonsa hälventämiseksi, siten luoden taas kärsivien luokan, joka tulisi kukistamaan heidän valtansa.

Vaikka historia ei kenties toistu tapahtumantarkasti, niin melkoinen ja yhä kasvava läjä paralleeleja se on.

Anonyymi kirjoitti:

"Olisiko vastaava kulttuurinen yhtenäisyys ja myös menestys voinut syntyä myös muulta pohjalta, vaikka antiikin Kreikan filosofeista tai Rooman valtakunnan kulttuurista (joka auttoi kristinuskoakin leviämään)?"

Ehkä teoriassa, todellisuudessa tuskin. Sekä Kreikka että Rooma olivat orjavaltioita ja niiden uskonnot eivät voineet juuri levitä orjuuttamiensa kansojen joukkoon. Juutalaiset taas joutuivat orjuutettuun asemaan ja kuten Babylonian kohdallakin, he lopulta nujersivat orjuuttajansa. Kuten sittemin kukistivat natsitkin. Roomaa vastaan kamppaillessaan he tulivat luoneeksi kristinuskon, joka voitti Rooman, nousten kylläkin juutalaisten itsensä viholliseksi pitkäksi aikaa. Siinä tämä kuvio muistuttaa kovin sitä, mitä tapahtui Afganistanissa 1970-luvulta eteenpäin, osin myös Iranissa. Yhdysvallat, voimakkaasti juutalaisten vaikuttama valtio, nosti voiman, jolla se voitti Neuvostoliiton, mutta jota vastaan se itse nyt taistelee loputtomia sotia.

"Lisäksi pitää muistaa sekin, että kristinusko häivitti paljon tiedettä ja kulttuuria joka säilyi vain islamilaisten maiden suojissa (mutta ei välttämättä islamin uskon ansiota), ja pystyi sieltä uudelleen leviämään myös Eurooppaan ja nousemaan uuteen kukoistukseen."

Tässä on kyllä perää aika tavalla ja yhtymäkohta Lokakuun vallankumoukseen on nähtävissä. Sekin tuhosi aiemmat rakenteet ja sivistyksen Venäjällä ja julisti aiemmat opit epäsopiviksi tai vääriksi, ja samasta syystä: koska ne olivat vallankumouksen tehneitä alistaneen yläluokan kulttuuria. Samoin kuin kristityt pelkäsivät orjuuden palaavan, jos antiikin sivistys saa taas vallan, neuvostoliittolaiset pelkäsivät feodaaliehrrojen palaavan, jos heidän kulttuurinsa hedelmiä alettaisiin taas viljellä. Samalla tavoin kumpikin loi hirmuvaltaa pelkonsa hälventämiseksi, siten luoden taas kärsivien luokan, joka tulisi kukistamaan heidän valtansa.

Vaikka historia ei kenties toistu tapahtumantarkasti, niin melkoinen ja yhä kasvava läjä paralleeleja se on.

Lue lisää

Juuri näiden paralleelien takia on suorastaan vastuutonta nimittää Raamattua satukirjaksi. Tai sekin käy niin kauan kuin sana vain jätetään pois, kuten se on syytä jättää pois myös sanan evoluutioteoria edestä. Sadut ja myytit kantavat voimakkaita opetuksia ja Raamattu taas on selvästi eksantimpi kuvaus kuin perinteiset sadut, jos kohta kaikenlaisiin ihmetarinoihin ei uskoisikaan. Nekin tosin kertovat ihmisten kuvitelmista ja ennen kaikkea toiveista ja siten kuvastavat aikalaistensa ajattelua ja arkea.

Raamatussa on mielenkiintoista, kuinka paljon maailma näyttää muuttuneen Vahan Testamentin ja Uuden Testamentin välillä. Yksi ero siinä tietenkin on sekä helleenisen että roomalaisen hallinnon ja kulttuurin saapuminen. Toisaalta Thukydideen tai muinaisen Rooman historioista voi todeta, että elämä Kreikassa ja Roomassa oli aika pitkään melko vanhatestamentillista ellei pahempaakin. Jostain syystä Uuden Testamentin maailma näyttää olleen jo selvästi sivistyneempi, tai ehkä ero johtuu siitä, että Uusi Testamentti ei kuvaa eliitin elämää. Tai sitten buddhalaistyyppinen vaikutus oli muuttanut jo Lähi-idän kulttuuria, luoden pohjan kristinuskon synnylle synteesinä juutalaisuuden kanssa.

Uuden Testamentin ajoista taas muutos on ollut pienempi. Kristinuskon nousu vertautuu hyvin myöhempiin kansannousuihin, joskaan se ei vaikuta olleen niin verinen kuin Ranskan suuri vallankumous. Antiikissahan vallanvaihdot yleensä merkitsivät hävinneille suurta kärsimystä. Kristinuskon nousussa valtaan on nähtävissä paljon samaa kuin Gandhin nousussa itsenäisen Intian johtoon.

Kaikkia tällaisia asioita voi oppia lukemalla Raamattua, vaikka sitten lukisi sitä hyvin vähänkin. Ajatella, mitä siitä saa irti, jos lukee oikein kunnolla.

jori.mantysalo kirjoitti:

Mikä aloitus? Linkkiä?

Jooh, olihan näköjään tuosta Halla-ahon jutusta jo aiempi aloitus, tajusin vasta nyt. Se oli otsikoitu "vaparit raivona", enkä lue niitä ketjuja.

Jos haluaa keskustella, kannattaa ehkä kokeilla keskustelevaa sävyä.

jori.mantysalo kirjoitti:

Jooh, olihan näköjään tuosta Halla-ahon jutusta jo aiempi aloitus, tajusin vasta nyt. Se oli otsikoitu "vaparit raivona", enkä lue niitä ketjuja.

Jos haluaa keskustella, kannattaa ehkä kokeilla keskustelevaa sävyä.

Lue lisää

Ei vaparien tolloporukan kanssa mitään keskustelua synny

Katso tuolta ylhäältäkin pöntöt kirjoittaa kreikkalaisesta sivistyksestä vaikka Egyptikin oli sivistyneempi nais faaraoita ja vapaamielisempi

Pääsihteerin tiedot pönttölaumalla historiasta ja punanaamaisina potkitaan rivosti räsäsiä
vaparitollojen tapa

Valtaosa Kreikasta oli koko ajan raakaa diktatuuria orjuus hyväksyttiin ja Aristoteles oli tieteen pahin jarru

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaparien tolloporukan kanssa mitään keskustelua synny

Katso tuolta ylhäältäkin pöntöt kirjoittaa kreikkalaisesta sivistyksestä vaikka Egyptikin oli sivistyneempi nais faaraoita ja vapaamielisempi

Pääsihteerin tiedot pönttölaumalla historiasta ja punanaamaisina potkitaan rivosti räsäsiä
vaparitollojen tapa

Valtaosa Kreikasta oli koko ajan raakaa diktatuuria orjuus hyväksyttiin ja Aristoteles oli tieteen pahin jarru

Lue lisää

Ajatella, tästäkin olisi voinut myös kirjoittaa sivistyneesti ja keskustelua kunnioittaen. Mutta ei, valitsit tyylilajiksesi edelleen nimittelyn, aliarvioimisen ja tympeän moukkamaisuuden.

Ei yllä antiikin Kreikan yhteiskuntajärjesystä ole missään kohden varauksetta ylistetty, vaan pääpaino on ollut kreikkalaisten filosofien ja ajattelijoiden työssä ja sen merkityksessä nykyisellekin sivistykselle. Lue uudelleen, korjaa käytöstapasi ja tule sitten jatkamaan keskustelua.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatella, tästäkin olisi voinut myös kirjoittaa sivistyneesti ja keskustelua kunnioittaen. Mutta ei, valitsit tyylilajiksesi edelleen nimittelyn, aliarvioimisen ja tympeän moukkamaisuuden.

Ei yllä antiikin Kreikan yhteiskuntajärjesystä ole missään kohden varauksetta ylistetty, vaan pääpaino on ollut kreikkalaisten filosofien ja ajattelijoiden työssä ja sen merkityksessä nykyisellekin sivistykselle. Lue uudelleen, korjaa käytöstapasi ja tule sitten jatkamaan keskustelua.

Lue lisää

Mitä sillä sitten tarkoitetaan? Kristinuskon synnyn aikoihin vallinnut kreikkalaisen filosfian mainstream eli uusplatonismin keskeinen periaate Yhdestä on myös juutalaisuuden ja kristinuskon perusta. Samoin jo tuolloin katsottiin silloin vallinneen Aristoteelisen käsityksen tukevan Vanhan Testamentin maailmankuvaa.

Kreikkalainen filosofiassa tietyt ajatukset olivat nousseet vallitseviksi ja syrjäyttäneet tehokkaasti muut ja kristinusko sementoi tämän asiaintilan vuosisadoiksi eteenpäin. He selvästivät pahensivat ongelmaa, mutta olisiko se pahentunut samalla tavalla ilman heitäkin? Peloponnesolaissodat ja Rooman valta, joka oli valloitussotiensa aikana muuttunut talonpoikaistasavallasta imperiumiksi, olivat muuttaneet Kreikkaa aika tavalla, eihän siitä muuten olisi edes tullut kristinuskon syntysijaa.

Pitäisi kai ennemmin kysyä, miksi juuri filosofien Kreikka synnytti kristinuskon. Ehkä siksi, ettei filosofisen kukoistuksen kauden Kreikkaa enää ollut olemassakaan, vaan se oli tuhonnut itsensä jo aiemmin. Kreikkalaisen kulttuurin keskus tuolloin oli Aleksandria, jossa kreikkalainen sivistys olikin juurillaan ja ehkä siksi pystyi vielä kukoistamaan.

Kristinuskon syntyyn näyttävät liittyvän sodat ja orjuus, pyrkimys päästä niistä kummastakin eroon lopullisesti ja siinäkin se muistuttaa kovin marxismin teoriaa ja käytäntöä.

Siksikö vapaa-ajattelijat niin kovasti kaihtavat itseään kutsuttavan uus- tai kulttuurimarxilaisiksi tai vain yksinkertaisesti marxilaisiksi? Marxin ajatus oli ratkaista kaikki ongelmat hävittämällä yhteiskuntaluokat, kristityt taas ajattelivat sotien ja orjuuttamisen päättyvän, jos kaikilla maailman ihmisillä olisi yksi ja sama Jumala. Kristityt olivat väärässä, sillä sotia saadaan aikaiseksi myös siitä, millainen se yksi ainoa Jumala on. Niinpä seuraava askel ovatkin sitten ateistit, jotka haluavat poistaa viimeisenkin Jumalan. Ateistit ovat tietysti lähes yhtä väärässä, sillä jumalat ja teologiset kiistat ovat aina olleet enemmän tai vähemmän tekosyy ja keino villitä massoja kuin kiistojen todellinen aiheuttaja. Toki ateistit näyttävät siinä olevan jonkin verran oikeassa, että ehkä suurempia massoja on vaikeampi saada liikkeelle sotiin ilman uskontoja, mutta BLM-liike osoitti, että merkittävä osa ihmisistä lähtee mukaan vaikka mihin maallisinkin perustein, melko kritiikittömästi.

Harva suostuu näkemään islamismin nousun todellisia syitä. Se on vastaliike globalismille, ja onkin ainoa, joka on riittävän globaali pystyäkseen vastustamaan globalisaatiota, joka jyräsi tähän saakka parhaimman, kansallisvaltioihin perustuneen maailmanjärjestyksen. Globalisaation oli helppo tuhota kansallisvaltiot käyttäen hyväkseen niiden keskinäisiä kiistoja ja hajanaisuutta, myös sisäistä hajanaisuutta, lupaamalla kristinuskon tavoin populisitisesti suuren yhteinäisyyden taas kerran ratkaisevan kaikki ongelmat. Kuten kristinuskossakin juuri tuo ajatus sisältää tuhon siemenen maailmassa, joka joka kolkaltaan on nimenomaan erilainen, ja tuleekin olla.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sillä sitten tarkoitetaan? Kristinuskon synnyn aikoihin vallinnut kreikkalaisen filosfian mainstream eli uusplatonismin keskeinen periaate Yhdestä on myös juutalaisuuden ja kristinuskon perusta. Samoin jo tuolloin katsottiin silloin vallinneen Aristoteelisen käsityksen tukevan Vanhan Testamentin maailmankuvaa.

Kreikkalainen filosofiassa tietyt ajatukset olivat nousseet vallitseviksi ja syrjäyttäneet tehokkaasti muut ja kristinusko sementoi tämän asiaintilan vuosisadoiksi eteenpäin. He selvästivät pahensivat ongelmaa, mutta olisiko se pahentunut samalla tavalla ilman heitäkin? Peloponnesolaissodat ja Rooman valta, joka oli valloitussotiensa aikana muuttunut talonpoikaistasavallasta imperiumiksi, olivat muuttaneet Kreikkaa aika tavalla, eihän siitä muuten olisi edes tullut kristinuskon syntysijaa.

Pitäisi kai ennemmin kysyä, miksi juuri filosofien Kreikka synnytti kristinuskon. Ehkä siksi, ettei filosofisen kukoistuksen kauden Kreikkaa enää ollut olemassakaan, vaan se oli tuhonnut itsensä jo aiemmin. Kreikkalaisen kulttuurin keskus tuolloin oli Aleksandria, jossa kreikkalainen sivistys olikin juurillaan ja ehkä siksi pystyi vielä kukoistamaan.

Kristinuskon syntyyn näyttävät liittyvän sodat ja orjuus, pyrkimys päästä niistä kummastakin eroon lopullisesti ja siinäkin se muistuttaa kovin marxismin teoriaa ja käytäntöä.

Siksikö vapaa-ajattelijat niin kovasti kaihtavat itseään kutsuttavan uus- tai kulttuurimarxilaisiksi tai vain yksinkertaisesti marxilaisiksi? Marxin ajatus oli ratkaista kaikki ongelmat hävittämällä yhteiskuntaluokat, kristityt taas ajattelivat sotien ja orjuuttamisen päättyvän, jos kaikilla maailman ihmisillä olisi yksi ja sama Jumala. Kristityt olivat väärässä, sillä sotia saadaan aikaiseksi myös siitä, millainen se yksi ainoa Jumala on. Niinpä seuraava askel ovatkin sitten ateistit, jotka haluavat poistaa viimeisenkin Jumalan. Ateistit ovat tietysti lähes yhtä väärässä, sillä jumalat ja teologiset kiistat ovat aina olleet enemmän tai vähemmän tekosyy ja keino villitä massoja kuin kiistojen todellinen aiheuttaja. Toki ateistit näyttävät siinä olevan jonkin verran oikeassa, että ehkä suurempia massoja on vaikeampi saada liikkeelle sotiin ilman uskontoja, mutta BLM-liike osoitti, että merkittävä osa ihmisistä lähtee mukaan vaikka mihin maallisinkin perustein, melko kritiikittömästi.

Harva suostuu näkemään islamismin nousun todellisia syitä. Se on vastaliike globalismille, ja onkin ainoa, joka on riittävän globaali pystyäkseen vastustamaan globalisaatiota, joka jyräsi tähän saakka parhaimman, kansallisvaltioihin perustuneen maailmanjärjestyksen. Globalisaation oli helppo tuhota kansallisvaltiot käyttäen hyväkseen niiden keskinäisiä kiistoja ja hajanaisuutta, myös sisäistä hajanaisuutta, lupaamalla kristinuskon tavoin populisitisesti suuren yhteinäisyyden taas kerran ratkaisevan kaikki ongelmat. Kuten kristinuskossakin juuri tuo ajatus sisältää tuhon siemenen maailmassa, joka joka kolkaltaan on nimenomaan erilainen, ja tuleekin olla.

Lue lisää

Kysyt "Siksikö vapaa-ajattelijat niin kovasti kaihtavat itseään kutsuttavan uus- tai kulttuurimarxilaisiksi tai vain yksinkertaisesti marxilaisiksi?"

Koko sana 'kulttuurimarxismi' on minusta jotenkin pöljä. Jos ei voi lakkauttaa tuotantovälineiden yksityisomistusta niin haluaa sitten homoille avioitumisoikeuden. Eihän tuossa ole järkeä.

Vapaa-ajattelijoista henkilöinä osa kutsuu itseään marxilaisiksi, osa taas on täysin päinvastaista mieltä. Olennaista on, että va-liitto järjestönä on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

jori.mantysalo kirjoitti:

Kysyt "Siksikö vapaa-ajattelijat niin kovasti kaihtavat itseään kutsuttavan uus- tai kulttuurimarxilaisiksi tai vain yksinkertaisesti marxilaisiksi?"

Koko sana 'kulttuurimarxismi' on minusta jotenkin pöljä. Jos ei voi lakkauttaa tuotantovälineiden yksityisomistusta niin haluaa sitten homoille avioitumisoikeuden. Eihän tuossa ole järkeä.

Vapaa-ajattelijoista henkilöinä osa kutsuu itseään marxilaisiksi, osa taas on täysin päinvastaista mieltä. Olennaista on, että va-liitto järjestönä on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Lue lisää

Et siis joko lukenut kunnolla ylläkirjoitettua tai sitten et täysin sisäistänyt siinä sanottua. Tuotantovälineiden yhteisomistus on sekin vain väline, ei itseistarkoitus. Ihmisen toimintaa ohjaavat tunteet (vietit, vaistot), ei 'järki' (eli ongelmakohtainen assosiaatiokyky tai -taipumus) eikä asia tietenkään mitenkään muuten voi olla ollakaan. Jossain on oltava suunnan ja tavoitteen määrittävät ensimmäiset premissit ja ne ovat sisäeritysjärjestelmässä, eivät pelkkää heikkovirtatekniikka olevassa johdotuksessa, vaikka senkin monimutkaisuus joskus jaksaisi herättää ihastusta.

Marxilaisuuden kuten kristinuskonkin motiivina, eli liikkeellepanevana voimana, on halua ratkaista muutamia ikuisia, tai ainakin aika vanhoja, ihmisten keskinäiseen eloon liittyviä kysymyksiä. Jos se ei onnistu yhdellä tavalla, sitten kokeillaan toista.

Kulttuurimarxismi viittaa Frankfurtin koulukuntaan ja heidän tietoisesti valitsemaansa toimintatapaansa, jota myös muut marxistit ja jopa sellaisiksi tunnutautumattomat radikaalit ja sosiaalidemokraatit aivan avoimesti kannattivat vielä 1970-luvulla, eli pitkää marssia instituutioihin, joista käsin median, opetuksen ja hallinnon avulla muutetaan yhteiskuntaa väkivallattomasti. Ja juuri niinhän on tapahtunut!

Ja kyllä, heillä on ollut ja on edelleen tavoitteissaan tuhota rakenteita. Kirkon aseman heikentäminen ei ole mitään muuta kuin olemassa olevien rakenteiden tuhoamista. Sille vimmalle sitten keksitään vaikka mitä selityksiä, kuinka muka puolustetaan esim muiden uskonnollisten yhteisöjen tasa-arvoisuutta, joista yksikään ei ole ollut mitään sen kaltaista tasa-arvoa tavoittelemassakaan.

Kansallisvaltiolla on oma kieli ja omat rajat, joita puolustaa omat puolustusvoimat. Ihmisten valtiolla on myös aina uskonnollinen tai ideologinen perustansa, eikä ole mitään järkeä pyrkiä hävittämään sitä. Me pidämme kieltämme itsellemme parempana kuin muita kieliä, muutenhan me puhuisimme jotain toista kieltä. Samoin on uskonnon laita, me pidämme uskontoamme itsellemme ja ytheiskunnallemme parempana kuin muita uskontoja eikä meidän tarvitse hävetä sitä, vaan pitää oma uskontomme selvästi paremmassa ja vallitsemassa asemassa yhteiskunnassamme kuin pidämme mitään muuta uskontoa tai ajattelutapaa.

Kansakunta ei säily ilman tervettä itsekkyyttä!

Toki uskonnon ja nationalisminkin nimissä on menty ylilyönteihin, jotka ovat ylittäneet jopa naurettavuuden rajat ja enemmän itkettäneet.

https://www.youtube.com/watch?v=AcQlKoxu8oM

Mutta se ei tietenkään tarkoita, että periaate olisi väärä. Jos joku juo vettä niin että saa sydänvaivoja elektrolyyttien laskiessa vaarallisen alas veressä, se ei tarkoita että olisi oikein lakata kokonaan juomasta vettä.

Anonyymi kirjoitti:

Et siis joko lukenut kunnolla ylläkirjoitettua tai sitten et täysin sisäistänyt siinä sanottua. Tuotantovälineiden yhteisomistus on sekin vain väline, ei itseistarkoitus. Ihmisen toimintaa ohjaavat tunteet (vietit, vaistot), ei 'järki' (eli ongelmakohtainen assosiaatiokyky tai -taipumus) eikä asia tietenkään mitenkään muuten voi olla ollakaan. Jossain on oltava suunnan ja tavoitteen määrittävät ensimmäiset premissit ja ne ovat sisäeritysjärjestelmässä, eivät pelkkää heikkovirtatekniikka olevassa johdotuksessa, vaikka senkin monimutkaisuus joskus jaksaisi herättää ihastusta.

Marxilaisuuden kuten kristinuskonkin motiivina, eli liikkeellepanevana voimana, on halua ratkaista muutamia ikuisia, tai ainakin aika vanhoja, ihmisten keskinäiseen eloon liittyviä kysymyksiä. Jos se ei onnistu yhdellä tavalla, sitten kokeillaan toista.

Kulttuurimarxismi viittaa Frankfurtin koulukuntaan ja heidän tietoisesti valitsemaansa toimintatapaansa, jota myös muut marxistit ja jopa sellaisiksi tunnutautumattomat radikaalit ja sosiaalidemokraatit aivan avoimesti kannattivat vielä 1970-luvulla, eli pitkää marssia instituutioihin, joista käsin median, opetuksen ja hallinnon avulla muutetaan yhteiskuntaa väkivallattomasti. Ja juuri niinhän on tapahtunut!

Ja kyllä, heillä on ollut ja on edelleen tavoitteissaan tuhota rakenteita. Kirkon aseman heikentäminen ei ole mitään muuta kuin olemassa olevien rakenteiden tuhoamista. Sille vimmalle sitten keksitään vaikka mitä selityksiä, kuinka muka puolustetaan esim muiden uskonnollisten yhteisöjen tasa-arvoisuutta, joista yksikään ei ole ollut mitään sen kaltaista tasa-arvoa tavoittelemassakaan.

Kansallisvaltiolla on oma kieli ja omat rajat, joita puolustaa omat puolustusvoimat. Ihmisten valtiolla on myös aina uskonnollinen tai ideologinen perustansa, eikä ole mitään järkeä pyrkiä hävittämään sitä. Me pidämme kieltämme itsellemme parempana kuin muita kieliä, muutenhan me puhuisimme jotain toista kieltä. Samoin on uskonnon laita, me pidämme uskontoamme itsellemme ja ytheiskunnallemme parempana kuin muita uskontoja eikä meidän tarvitse hävetä sitä, vaan pitää oma uskontomme selvästi paremmassa ja vallitsemassa asemassa yhteiskunnassamme kuin pidämme mitään muuta uskontoa tai ajattelutapaa.

Kansakunta ei säily ilman tervettä itsekkyyttä!

Toki uskonnon ja nationalisminkin nimissä on menty ylilyönteihin, jotka ovat ylittäneet jopa naurettavuuden rajat ja enemmän itkettäneet.

https://www.youtube.com/watch?v=AcQlKoxu8oM

Mutta se ei tietenkään tarkoita, että periaate olisi väärä. Jos joku juo vettä niin että saa sydänvaivoja elektrolyyttien laskiessa vaarallisen alas veressä, se ei tarkoita että olisi oikein lakata kokonaan juomasta vettä.

Lue lisää

Ainakin terminä 'jotainmarxismi' antaa ymmärtää että se on marxismin alalaji. Mutta miten siis vaikkapa sillä, että muutama homo saa mennä naimisiin meidän heteroenemmistön lisäksi, saavutetaan vasemmistolaisempi maailma? Tai toisin kysyen: Jos haluaa laajemman valtion roolin taloudessa, miksi ihmeessä liittyisi SETAn eikä Vasemmistoliiton jäseneksi?

Vähimmillään siis käytettävä termi on harhauttava.

En pidä omaa kieltäni, suomea, muita kieliä parempana. Se on kieli jonka minä opin lapsena, ja aivan käyttökelpoinen tarkoitukseensa. Jos olisin oppinut vaikka italian, sanoisin varmaankin siitä samoin.

Sinänsä kansallisvaltio toimivana rakenteena -- ei "pyhänä isänmaana" on aivan hyvä, tai ainakin Suomi on. Erinomainen suorastaan. Toisaalta, eihän utopiassa olisi valtioita.

jori.mantysalo kirjoitti:

Ainakin terminä 'jotainmarxismi' antaa ymmärtää että se on marxismin alalaji. Mutta miten siis vaikkapa sillä, että muutama homo saa mennä naimisiin meidän heteroenemmistön lisäksi, saavutetaan vasemmistolaisempi maailma? Tai toisin kysyen: Jos haluaa laajemman valtion roolin taloudessa, miksi ihmeessä liittyisi SETAn eikä Vasemmistoliiton jäseneksi?

Vähimmillään siis käytettävä termi on harhauttava.

En pidä omaa kieltäni, suomea, muita kieliä parempana. Se on kieli jonka minä opin lapsena, ja aivan käyttökelpoinen tarkoitukseensa. Jos olisin oppinut vaikka italian, sanoisin varmaankin siitä samoin.

Sinänsä kansallisvaltio toimivana rakenteena -- ei "pyhänä isänmaana" on aivan hyvä, tai ainakin Suomi on. Erinomainen suorastaan. Toisaalta, eihän utopiassa olisi valtioita.

Lue lisää

Mitä sössötät kielten paremmuuksista kun et osaa kieliä, millä niiden ominaisuuksia arvioit
Osaatko edes cobolia

Pakkoruotsi ei ole kieli vaan syrjintämekanismi

Jos ruotsi valitaan Suomen kieleksi siirtymä ei saa olla rasistinen

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sössötät kielten paremmuuksista kun et osaa kieliä, millä niiden ominaisuuksia arvioit
Osaatko edes cobolia

Pakkoruotsi ei ole kieli vaan syrjintämekanismi

Jos ruotsi valitaan Suomen kieleksi siirtymä ei saa olla rasistinen

Lue lisää

Pitääkö kirkko erottaa valtiosta jos minä opettelen Cobolin? Tai riittäisikö vähäinen FORTAN-tuntemukseni edes pienemmän valtionkirkon erottamiseen valtiosta?

1939 nukkehallitus muistuttaa kovasti sitä, mitä tapahtui Afganistanissa 1979 ja molemmat aika paljon lähes kaikkien muiden suurvaltojen historiaa niiden laajetessa, varsinainen arkkiesimerkinä itse Rooman valtakunta. Rajanaapurien alakynnessä olevat yhteiskuntaluokat tai muut valtaatavoittelevat ihmisryhmät hakevat tukea pyrkimyksilleen viereisestä suurvallasta ja päätyvät lopulta tavalla tai toisella joko osaksi suurta naapuriaan tai ainakin sen voimakkaan vaikutusvallan alle.

Saman voi nähdä toistuvan niin Suomen joutumisessa osaksi Ruotsia (ja Venäjää) kuin vaikkapa Latinaisen Amerikan kehityskessä itsenäistymisensä jälkeen (tarkalleen jo siitä alkaen Yhdysvaltojen sekaantuessa jo siinä, että se tuki ei-lojaalisia aineksia noissa maissa).

Totta kai myös Vanha Testamentti ja itse asiassa myös Uusi Testamentti kertovat ihan samasta.

Lukekaa nyt hyvät ihmiset edes se Raamattu! Ja Aku Ankkaa ainakin Carl Barksin verran. Että tulisitte käsittämään edes perusteet maailmasta jossa elätte.

Että tämmöistä on sitten puuhattu: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/08/19/vapaa-ajattelijain-liiton-toiminnasta-2017-2020/

Mikä ihmeen ristiriita? Va-liitto ei ota järjestönä kantaa puoluepolitiikkaan. Yksityiset jäsenet saavat ottaa, emme toimi kuten Jehovan todistajat.

Sitäpaitsi suurimmasta osasta vapaa-ajattelijoita en edes tiedä puoluekantaa, eikä se kiinnostakaan.

"Liitto edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, edistää sekulaaria yhteiskuntaa ja aiheuttaa ihan armotonta ketutusta jollekin s24-palstalla kirjoittavalle tyypille."

Parempi kuvaus? :=)

jori.mantysalo kirjoitti:

"Liitto edistää ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, edistää sekulaaria yhteiskuntaa ja aiheuttaa ihan armotonta ketutusta jollekin s24-palstalla kirjoittavalle tyypille."

Parempi kuvaus? :=)

Lue lisää

Ei silti kannata merkitä toimintakertomuksen saavutuksiin.

Tämä kritiikki on ehkä hillinnyt, saanut ymmärtämään, että muitakin keinoja mollauksessa kannattaa yrittää.

ON se taas mukana kuin peräpukama. Setissään yhtenä.

Solvaaminen, vaparin ainoa keino ilmentää olevansa edes elossa. Sikäli kuin vaparina olemista voi nimittää elossa olemiseksi. Älylisestä elämästä siinä ei silti ole kysymys.

Epätoivoinen joukko etsimässä 1960-luvun radikaalia unelmaansa, ensimmäisen kännin huumaavaa tunnetta yhä uudelleen ja uudelleen, kiusaamalla muita.