Olemme olleet vaimon kanssa avioliitossa n.25 vuotta ja lapset jo alkaa olla aikuisia iltatähteä lukuunottamatta.
Kesälomalla ystävänsä oli käymässä kylässä ja ruotivat ystävän huonoa liittoa.
Kävelin siitä ohi ja vaimoni sanoi ystävälle ja minulle suoraan etsivänsä uutta miestä ja kun kysyin, että mitä v...tua toi nyt on, että eikö ensin kannata erota ja sitten vasta etsiä uutta, niin vastaus oli että pitäähän sitä jotain olla varalla jos ei uutta heti löydykään.
Itse en ole valmis eroamaan, mutta tilanne tuon tiedon kanssa on henkisesti aika raskas ja yhteys vaimoon heikkenee ja puheenaiheet tuntuu päivä päivältä vähenevän tuon kuultuani.
Olisiko kenelläkään kokemusta vastaavasta ja jotain hyviä selviämiskeinoja tilanteesta.
Ero heti vai odotus? Kokemuksia kaivataan?
Anonyymi
10
152
Vastaukset
- Anonyymi
Ei tuohon voi kukaan vastata, ennenkuin kerrot mistä ” kenkä puristaa” . Varmasti olette viimeisen kymmeneen vuoden aikana kovastikin sanailleet . Mistä vaimo joutuu sinua moittimaan tai sinä häntä. Kerroppas ensin rehellisesti , eikä vain toisen huonot puolet.
Jos tarpeeksi kauan naputtaa , eikä toista kiinnostavottaa onkeen, niin helposti katselee, josko löytyisi se täydellisempi. Kukaanhan ei ole ns täydellinen, eikä tarvitseekaan, mutta siedettävä sentään pitää olla.- Anonyymi
Ketjun aloittajalta.
Mitä se tähän liittyy mistä kenkä puristaa tai puristaako mistään.
Yritän mielessäni saada asioita suoriksi ja miettiä vaihtoehtoisia polkuja eteenpäin olemassa olevassa tilanteessa. Toivoin saavani kuulla kokemuksia joiltain, jotka mahdollisesti ovat olleet samassa tilanteessa.
- Anonyymi
Eipä tuommoisen kommentin jälkeen taida olla paljoakaan tehtävissä!
- Anonyymi
Miten niin?
- Anonyymi
Mitä odotat?
- Anonyymi
Ei kannata niin vaan erota. Se on noin että pitkässä suhteessa tulee kriisejä. Uuden kanssa tulee kanssa kriisejä. Ei sitä puolisoa kantsi joka välissä vaihtaa, ei se sen kummempaa ole uuden kanssa kun ensihuumassa katoaa. KESKUTELKAA!
- Anonyymi
Niin totta. Toisaalta voi miettiä, että mitä halutaan, sitäkö alkuajan huumaa, joka kaikista suhteista katoaa, kun uskaltaa pieraista toisen kuullen. Vai sitä, että on pitkä yhteinen taival monenlaisine seikkailuineen ja hölmöilyineen ja sitä kautta on yhteistä keskusteltavaa ihan luonnostaan, kun on jääty kahden. Onko mukavampaa tutun ja turvallisen kanssa keksiä uusia seikkailuja ja luottaa siihen, että toinen pysyy, vaikka sattuisi jonkin ikävä asia kohdalle. Vai tuntuuko siltä, että aina pitää olla pieni pelko perskarvoissa siitä, että itselle tulee lähtö tai toinen lähtee. Voiko suhteessa olla oma itsensä ja riittääkö se vai onko halu näytellä jotakin muuta kuin itse on ja jaksaako sitä loputtomiin.
Pienivikaista ei kannata vaihtaa, vaan huoltaa hyvin. Tuskin ihan viatonta enää vastaan tulee, kun kilometrejä on jo takana. Korkkaamattomia ei enää ole tarjolla tai jos on, niin melko tapoihinsa jo piintyneitä, ettei tiedä joutuuko siimaksi vai kohoksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin totta. Toisaalta voi miettiä, että mitä halutaan, sitäkö alkuajan huumaa, joka kaikista suhteista katoaa, kun uskaltaa pieraista toisen kuullen. Vai sitä, että on pitkä yhteinen taival monenlaisine seikkailuineen ja hölmöilyineen ja sitä kautta on yhteistä keskusteltavaa ihan luonnostaan, kun on jääty kahden. Onko mukavampaa tutun ja turvallisen kanssa keksiä uusia seikkailuja ja luottaa siihen, että toinen pysyy, vaikka sattuisi jonkin ikävä asia kohdalle. Vai tuntuuko siltä, että aina pitää olla pieni pelko perskarvoissa siitä, että itselle tulee lähtö tai toinen lähtee. Voiko suhteessa olla oma itsensä ja riittääkö se vai onko halu näytellä jotakin muuta kuin itse on ja jaksaako sitä loputtomiin.
Pienivikaista ei kannata vaihtaa, vaan huoltaa hyvin. Tuskin ihan viatonta enää vastaan tulee, kun kilometrejä on jo takana. Korkkaamattomia ei enää ole tarjolla tai jos on, niin melko tapoihinsa jo piintyneitä, ettei tiedä joutuuko siimaksi vai kohoksi.Oottekos muuten miettinyt, että monelle epävakaat ja melko turvattomatkin olot ovat tutut ja turvalliset. Keskustelu on hyvästä, mutta ei se läheskään aina auta. Ihmisten on silti vaikea lähteä tutusta ja turvallisesta, mitä ikinä se onkaan. Voi, voi. Ei niitä eroja nyt niin kauheesti ole, jos puolet eroaa. Tutkimusten mukaan 20% naisista kokee väkivaltaa elämänsä aikana perheissään ja kun päälle otetaan muut ongelmajutut niin ei ihmetytä. Hyvä tietysti on varotella siitä, että jos joku lähtee vaikkapa väkivaltaisesta suhteesta niin ei se paremmaksi muutu vaan seuraavaksi törmää alkoholistiin ym. Sitähän täällä toitotetaan.
- Anonyymi
No hänhän jo selkeästi sinusta eron otti. Sellaisena kun olet ,olet ohi jo. Tahtoi sanoa että vielä on yksi mahdollisuus.. muutos,ehkä keskustelun kautta hänenkin huomioimisen ,näkemisen kautta. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä niin .menetit hänet. Tai..olet menettänyt jo.menikö jotain ohi? Jäikö jotain huomaamatta?? Nimittäin se joka lähimpänä oli. Ja olisi sinulle tärkeintä kuulunut olla.👁👁💎
- Anonyymi
Kyl se yhteinen sävel olis jo noilla vuosilla löytynyt jos löytyäkseen olisi ja vaikuttaa siltä, että seksi puuttuu koko suhteesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 823333
- 1023046
- 532262
- 211731
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201705Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..111640Olisitpa rakkaimpani
Kaipaan sinua. Ikävä sinun läsnäoloa ja kaikkea sinussa. Päivistä, jolloin nähdään tulee onnellisia päiviä. Sinun seuras61528Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein221468Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131391Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin381374