Jos hyppään avaruusaluksesta avaruudessa

Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta.

"Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle."

Tuo kuvaa mielestäni melko tyhjentävästi. Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. Mutta, lause toimii mielestäni myös hypoteettisessa kahden kappaleen skenaariossa, jossa hyppääjä ponnahtaa aluksesta poispäin, ja mainitut kaksi ovat kaikki mitä avaruudessa on. Kuka mihinkin putoaa on tietysti retoriikkaa enimmäkseen, mielikuviakin, mutta siinä skenaariossa lopputulema on uudelleenkohtaaminen, lopulta. Ja kai se retoriikan puolelta tulee, että piemempimassainen on se joka putoaa, jos jotain on putoamassa. Mielikuvalla tarkoitin sitä, että jos makaa maassa vatsallaan, voi tietysti leikkiä mielikuvalla siitä, että Maapallo makaa vatsan päällä.

planeetta kirjoitti:

Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta.

"Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle."

Tuo kuvaa mielestäni melko tyhjentävästi. Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. Mutta, lause toimii mielestäni myös hypoteettisessa kahden kappaleen skenaariossa, jossa hyppääjä ponnahtaa aluksesta poispäin, ja mainitut kaksi ovat kaikki mitä avaruudessa on. Kuka mihinkin putoaa on tietysti retoriikkaa enimmäkseen, mielikuviakin, mutta siinä skenaariossa lopputulema on uudelleenkohtaaminen, lopulta. Ja kai se retoriikan puolelta tulee, että piemempimassainen on se joka putoaa, jos jotain on putoamassa. Mielikuvalla tarkoitin sitä, että jos makaa maassa vatsallaan, voi tietysti leikkiä mielikuvalla siitä, että Maapallo makaa vatsan päällä.

Lue lisää

"Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. "

Pahus! En tuota tullut kovin tarkoin pohtineeksi, huomaan. Kiitos tarkennuksesta - ja jatketaan vielä vähän vaikutuksista. :)
Magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily eri muodoissaan voisivat varmaan nekin johtaa hyppääjän toisaalle kuin siihen fyysisesti lähimpään massiiviseen kohteeseen. Rivakka tähtituuli voisi puhaltaa hyppijän hevokkoon, hypoteettiset gravitaatioanomaliat (mitä nekin sitten olisivat, en ihan ymmärrä) voisivat käyristää geodesejä jonkin hivenen kevyemmän tai etäisemmän kohteen eduksi jne.
Ja sitten vielä se pintaan mätkähdys, oi ja voi. Eihän sitä tiedä tulisiko edes mitään pintaa vastaan ja vaikka tulisikin, niin huonossa lykyssä hyppääjä hujahtaisi siitä läpi. Harvinaiset toruksen (munkkirinkilän) muotoiset taivaankappaleet, Thorne-Zytkov objektit sun muut kummajaiset voivat yllättää kokeneenkin alukselta loikkaajan. Samaten kiertorata- ynnä muu taivaan mekaniikka tulisi ottaa lukuun, ettei päädy "troijalaiseksi", jämähdä Lagrangen pisteeseen tai tule pukatuksi johonkin valtavaan voidiin, mistä kaikki kunnollinen kama ehti jo paeta edeltä. Saa siinä sitten katua hyppyään joitakin vuosimiljardeja ja kenties turhaan odotella suurempia epookkeja. Hmph.

"Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta." Jees! Sama täällä!

SatunnainenLukija kirjoitti:

"Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. "

Pahus! En tuota tullut kovin tarkoin pohtineeksi, huomaan. Kiitos tarkennuksesta - ja jatketaan vielä vähän vaikutuksista. :)
Magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily eri muodoissaan voisivat varmaan nekin johtaa hyppääjän toisaalle kuin siihen fyysisesti lähimpään massiiviseen kohteeseen. Rivakka tähtituuli voisi puhaltaa hyppijän hevokkoon, hypoteettiset gravitaatioanomaliat (mitä nekin sitten olisivat, en ihan ymmärrä) voisivat käyristää geodesejä jonkin hivenen kevyemmän tai etäisemmän kohteen eduksi jne.
Ja sitten vielä se pintaan mätkähdys, oi ja voi. Eihän sitä tiedä tulisiko edes mitään pintaa vastaan ja vaikka tulisikin, niin huonossa lykyssä hyppääjä hujahtaisi siitä läpi. Harvinaiset toruksen (munkkirinkilän) muotoiset taivaankappaleet, Thorne-Zytkov objektit sun muut kummajaiset voivat yllättää kokeneenkin alukselta loikkaajan. Samaten kiertorata- ynnä muu taivaan mekaniikka tulisi ottaa lukuun, ettei päädy "troijalaiseksi", jämähdä Lagrangen pisteeseen tai tule pukatuksi johonkin valtavaan voidiin, mistä kaikki kunnollinen kama ehti jo paeta edeltä. Saa siinä sitten katua hyppyään joitakin vuosimiljardeja ja kenties turhaan odotella suurempia epookkeja. Hmph.

"Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta." Jees! Sama täällä!

Lue lisää

Itseasiassa pidän kovasti paljon, paitsi jo mainitsemastani planeettakeskeisyydestä, myös kysyjän suomista vapauksista kysymystä asettaessaan. Kuten myös ensimmäisen vastaajan hämmästyttävästi melkein basson tyhjentäneestä tarkkanäköisyydestä. Arvostan kovasti myös pohdiskeluja eri kohtaloita koskien, kuten myös miten avaruuden erilaiset eläjät ehkä kokevat. Kohtaloon voi kuitenkin ehkä liittyä myös hyppäämiseen johtaneet syyt, kuten myös ehkä hyppääjän henkinen tila. Ja sellainenkin mahdollisuus on, että putoaa takaisin alukseen, jos vaan muisti jättää ovea auki, joka on tietenkin niin tylsä skenaario ja pettymys kaikille, että nolottaa edes mainita.
--planeetta

Varmaan opettavainen kokemus. Muistaa sitten seuraavalla kerralla laittaa avaruuskelluntaliivit. ¯\_(ツ)_/¯

Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa.

"Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa."

Tosi on. Jo pelkkä avaruuden pohjan ajatteleminen saa minut hivenen hysteeriseksi.

SatunnainenLukija kirjoitti:

"Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa."

Tosi on. Jo pelkkä avaruuden pohjan ajatteleminen saa minut hivenen hysteeriseksi.

Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.

Delphin kirjoitti:

Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.

Lue lisää

Pallopäiden palloteoriapalsta? Tekisi mieli omia itselle, kun on niin hienosti oivallettu ja
ytimekkäästi kiteytetty juttu.

planeetta kirjoitti:

Pallopäiden palloteoriapalsta? Tekisi mieli omia itselle, kun on niin hienosti oivallettu ja
ytimekkäästi kiteytetty juttu.

Nää kaikkihan on saman nettikiusaajan nimimerkkejä.

Delphin kirjoitti:

Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.

Lue lisää

"avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä."

Miksi pitää olla ilkeä ja alkaa nimittelemään toisia keskustelijoita pallopäiksi ja avaruus uskovaisiksi? 🤔

Todennäköisesti aika kivulias kokemus. Suurpiirteinen kuvaus: Noin 30sek aikana menettää tajunsa ja viimeistään 2min päästä seuraa kuolema. Paineen putoaminen nollaan on se ensisijainen juttu. Ilmat lähtee keuhkoista, nesteet kiehahtaa (koska paineet putoaa), kroppa (lihakset, rasvat ja muut pehmikkeet) turpoaa pari kolme kertaa normaalia suuremmaksi. Sen jälkeen psistuminen tai jäätyminen, riippuen paikasta. Jäätyminen läpikotaisin kestänee jotain vuorokauden luokkaa, jos se on se kohtalo. Sen jälkeen sitten ajaudutaan sinne tänne, asiat ei juurikaan muutu pitkälläkään aikavälillä, elleivät olosuhteet muutu.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Todennäköisesti aika kivulias kokemus. Suurpiirteinen kuvaus: Noin 30sek aikana menettää tajunsa ja viimeistään 2min päästä seuraa kuolema. Paineen putoaminen nollaan on se ensisijainen juttu. Ilmat lähtee keuhkoista, nesteet kiehahtaa (koska paineet putoaa), kroppa (lihakset, rasvat ja muut pehmikkeet) turpoaa pari kolme kertaa normaalia suuremmaksi. Sen jälkeen psistuminen tai jäätyminen, riippuen paikasta. Jäätyminen läpikotaisin kestänee jotain vuorokauden luokkaa, jos se on se kohtalo. Sen jälkeen sitten ajaudutaan sinne tänne, asiat ei juurikaan muutu pitkälläkään aikavälillä, elleivät olosuhteet muutu.
--planeetta

Lue lisää

Ai noinkin pitkään? Ajattelin että se ois poks samantien. Scifi-leffoissa on ehkä joskus nähnyt tulkintoja, mutta eihän ne mitään dokumentteja oo, ei tiedä paljonko siinä on mukana ohjaajan draaman tajua tai efektispesialistin kikkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Ai noinkin pitkään? Ajattelin että se ois poks samantien. Scifi-leffoissa on ehkä joskus nähnyt tulkintoja, mutta eihän ne mitään dokumentteja oo, ei tiedä paljonko siinä on mukana ohjaajan draaman tajua tai efektispesialistin kikkoja.

Lue lisää

Iho jja pehmikkeet joustaa sen verran, että ei ole poks.
Jostain luin ei niin kovin kauankaan sitten. Täytyy kaivaa lähde ja tarkistaa omatkin tiedot samalla.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Iho jja pehmikkeet joustaa sen verran, että ei ole poks.
Jostain luin ei niin kovin kauankaan sitten. Täytyy kaivaa lähde ja tarkistaa omatkin tiedot samalla.
--planeetta

Lue lisää

Piti itsekin kaivella tarkemmin nettiä, ja tosiaan, NatGeo väitti että n. 15 sekuntia taju pois, mutta jos puolen minuutin sisällä pelastettais niin vois ehkä selvitä ilman pysyviä vammoja. Ei kuitenkaan kai mikään räjähtävä lähtö, kuten sanoitkin.

Höpöhöpö. Turkuun ne on aina laskeutuneet.

Siksi, että putoamisliikkeessä energia säilyy. Jotta nopeus kasvaisi on kappaleen liikuttava gravitaation suuntaan eli "alaspäin" gravitaatiokentässä. Muuten kappale ei saa energiaa jota tarvittaisiin nopeuden kasvuun.

Jos putoaa tyhjiössä alaspäin mutta samalla on myös sivusuuntaista nopeutta niin voi pudota koko planeetan ohitse eli sitä mukaa kun alaspäin vetävä voima muuttaa nopeuden suuntaa niin myös tuo suunta "alaspäin" muuttuu.. Tällöin kappale voi olla planeettaa kiertävällä radalla.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi, että putoamisliikkeessä energia säilyy. Jotta nopeus kasvaisi on kappaleen liikuttava gravitaation suuntaan eli "alaspäin" gravitaatiokentässä. Muuten kappale ei saa energiaa jota tarvittaisiin nopeuden kasvuun.

Jos putoaa tyhjiössä alaspäin mutta samalla on myös sivusuuntaista nopeutta niin voi pudota koko planeetan ohitse eli sitä mukaa kun alaspäin vetävä voima muuttaa nopeuden suuntaa niin myös tuo suunta "alaspäin" muuttuu.. Tällöin kappale voi olla planeettaa kiertävällä radalla.

Lue lisää

Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?

Anonyymi kirjoitti:

Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?

Lue lisää

Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.

Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.

Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.

Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.

Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen.

Kollimaattori kirjoitti:

Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.

Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.

Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.

Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.

Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen.

Lue lisää

"Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin"

Minkä takia se nimenomaan Marsiin putoaisi. Minä veikkaan että se minimienergian saavutettuaan putoaa avaruuden pohjalle eli Turkuun.

Kollimaattori kirjoitti:

Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.

Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.

Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.

Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.

Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen.

Lue lisää

Tarkoittaako siis että, miljoonia vuosia avaruudessa kiitävä kivi ei kiihdytä nopeuttaan enempää koska siihen vaikuttaa gravitatiovoimia kaikista muistakin suunista kuin siitä voimakkaimman gravitaation suunnasta johon se on putoamassa?

Anonyymi kirjoitti:

Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?

Lue lisää

Yllätys yllätys. Tosiasiassa Kuupallo ajautuu vähitellen aina vain kauemmaksi Maasta eikä se koskaan tule näkemään Nevadassa sijaitsevia Disneyn studioitten sisustuksia. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa pääsemme vertailemaan fiktiivisten ja todellisten maisemien yhtäläisyyttä.
Tuo on syytä tehdä mitä pikimmin ennenkuin Kuupallo katoaa taivaan tuuliin ja on liian myöhäistä.
NASA:lle onnea ja lisää rahoitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoittaako siis että, miljoonia vuosia avaruudessa kiitävä kivi ei kiihdytä nopeuttaan enempää koska siihen vaikuttaa gravitatiovoimia kaikista muistakin suunista kuin siitä voimakkaimman gravitaation suunnasta johon se on putoamassa?

Lue lisää

Kiertoradalla oleva kappale kiihdyttää ja hidastaa syklisesti sitä suuremmilla kiihtyvyyden/hidastuvuuden arvoilla, mitä elliptisempi kappaleen rata on. Kappalehan on putoamisliikkeessä, mutta putoaa suuremman kohteen ohi, näennäisesti ikuisesti.

Ulkopuoliset kappaleet aiheuttavat poikkeamia, ratahäiriöitä, joiden laskenta menee sitten hyvinkin vaikeaksi. Ongelma tunnetaan nimellä Kolmen kappaleen probleema

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_kappaleen_probleema

eikä siihen niin vain yksiselitteistä vastausta löydykään.

Kollimaattori kirjoitti:

Kiertoradalla oleva kappale kiihdyttää ja hidastaa syklisesti sitä suuremmilla kiihtyvyyden/hidastuvuuden arvoilla, mitä elliptisempi kappaleen rata on. Kappalehan on putoamisliikkeessä, mutta putoaa suuremman kohteen ohi, näennäisesti ikuisesti.

Ulkopuoliset kappaleet aiheuttavat poikkeamia, ratahäiriöitä, joiden laskenta menee sitten hyvinkin vaikeaksi. Ongelma tunnetaan nimellä Kolmen kappaleen probleema

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_kappaleen_probleema

eikä siihen niin vain yksiselitteistä vastausta löydykään.

Lue lisää

Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.

Anonyymi kirjoitti:

Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.

Lue lisää

Tuo johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että Turussa kalja on ryöstöhintaista ja siitä kuultuaan avaruusmatkaajat suunnistavat jonnekin ihan muualle.

Anonyymi kirjoitti:

Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.

Lue lisää

Ennemmin tai myöhemmin kappale saavuttaa kappaleen, jota on kiertämässä, ohittaa sen (ellei osu), ja alkaa sitten taas hidastamaan ohittamansa kappaleen alkaessa vetämään kiertolaistaan "takaisin".

Tähtienvälisessä avaruudessa on vetovoima, tai oikeammin kappaleeseen kohdistuvien lähiobjektien vetovoimien resultantti hyvin pieni, joten kiihtyvyys on todella vähäistä.

Erittäin elliptisen komeetan kiertoaika Aurinkomme ympäri voi kestää tuhat vuotta, jolloin komeetan ollessa kauimpana Auringosta sen suhteellinen nopeus Auringon suhteen (ei siis ratanopeus) on n. nolla hetken aikaa, mistä se lähtee taas puoli vuosituhatta kestävään kiihdytykseen jonka lopussa komeetan nopeus on kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Nopeus kuulostaa hurjalta, mutta siihen kiihdyttämiseen on mennyt 500 vuotta.

Kollimaattori kirjoitti:

Ennemmin tai myöhemmin kappale saavuttaa kappaleen, jota on kiertämässä, ohittaa sen (ellei osu), ja alkaa sitten taas hidastamaan ohittamansa kappaleen alkaessa vetämään kiertolaistaan "takaisin".

Tähtienvälisessä avaruudessa on vetovoima, tai oikeammin kappaleeseen kohdistuvien lähiobjektien vetovoimien resultantti hyvin pieni, joten kiihtyvyys on todella vähäistä.

Erittäin elliptisen komeetan kiertoaika Aurinkomme ympäri voi kestää tuhat vuotta, jolloin komeetan ollessa kauimpana Auringosta sen suhteellinen nopeus Auringon suhteen (ei siis ratanopeus) on n. nolla hetken aikaa, mistä se lähtee taas puoli vuosituhatta kestävään kiihdytykseen jonka lopussa komeetan nopeus on kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Nopeus kuulostaa hurjalta, mutta siihen kiihdyttämiseen on mennyt 500 vuotta.

Lue lisää

Ok, siis kaikki avaruudessa liikkuvat kappaleet liikkuvat jonkun kokoisessa kaaressa ja päätyvät ennenpitkää kiertämään elliptistä tai pyöreää rataa, ja se kulkuradan pyöreyskö estää vauhdin loputtoman kiihtymisen koska siinä vaikuttaa ne toisiansa kumoavat eri suuntin vievät voimat

Anonyymi kirjoitti:

Ok, siis kaikki avaruudessa liikkuvat kappaleet liikkuvat jonkun kokoisessa kaaressa ja päätyvät ennenpitkää kiertämään elliptistä tai pyöreää rataa, ja se kulkuradan pyöreyskö estää vauhdin loputtoman kiihtymisen koska siinä vaikuttaa ne toisiansa kumoavat eri suuntin vievät voimat

Lue lisää

Asiasta on myös tieteellisempiä selostuksia, kuten

https://en.wikipedia.org/wiki/Orbit

Täysin pyöreä kiertorata on periaatteessa mahdollinen, joskin teoreettine, mutta elliptinen kiertorata voi olla hyvinkin lähellä pyöreää.

Eräs elliptisen kiertoradan toisen ääripään esimerkki on parabolinen tai hyperbolinen kiertorata, joka on "avoin", eli esim. Auringon kerran ohitettuaan kappaleella on niin suuri nopeus, että se ei koskaan enää palaa, vaan sinkoutuu pois Aurinkokunnasta, joutuen lopulta jonkun toisen vetovoimakentän hallitsemaksi.

Voidaan myös ajatella aika-avaruuden kaareutuvan gravitaatiokentissä, ja avaruuden kappaleiden periaatteessa kulkevan aina suoraan, mutta pidetään tämä keskustelulinja klassisessa newtonilaisessa fysiikassa. ; )