Mihin silloin putoan?
Jos hyppään avaruusaluksesta avaruudessa
Anonyymi
37
109
Vastaukset
- Anonyymi
Se riippuu ihan pikkasen siitä missä se alus silloin sijaitsee.
Avaruusalus tyhjässä avaruudessa jo on itsekin vapaassa putoamisliikkeessä, elleivät sen moottorit ole käynnissä.
Jos jaksaisit ottaa hyppyvauhtia vaikka viisi metriä sekunnissa, etääntyisit avaruusaluksesta sen viisi metriä sekunnissa siihen suuntaan, mihin ponnistit. Huomaa, että sinuun tottakai jäi jäljelle myös avaruusaluksen suhteellinen nopeus tämän kiertäessä esimerkiksi planeettaa tai tähteä.
Oletetaan tässä nyt tietysti, etteivät avaruusalus etkä sinä olisi massaltaan miljoonia tonneja. ; )Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle.
Ja miksi niin?
No koska kaikki tähän asti tunnetut ja oletettavasti tuntemattomatkin kappaleet ovat avaruudessa; tähdet, planeetat, kuut, asteroidit, komeetat ynnä muut. Tunnetuista avaruusaluksista absoluuttinen enemmistö on tätä nykyä planeetta Telluksen kamaralla museoituina, romutettuina, työn alla ja joku harvinainen yksilö laukaisuaan odottamassa.
Jos ajatellaan fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta tuttuja avaruusaluksia, tilanne muuttuu, muttei kenties aivan niin paljoa kuin äkkiseltään arvelisi. Kirjailijoiden planeettakeskeinen ajattelu on vetänyt melkoisen osan kuvitteellisistakin avaruusaluksista planeetoille. Miehistö ryyppää, aluksia tankataan ja huolletaan jollain takahikiän exoplaneetalla jne.
Suuremmille avaruusaluksille ja tukikohdille taas on kuviteltu keinopainovoima, joka tosin ei useimmiten yllä aluksen ulkopuolelle. Pienet yhteysalukset ja sen sellaiset sijaitsevat kuitenkin monesti noiden jättiläisten lastiruumissa. Niistä ponnahtaminen ei siksi paljoa hyödytä sekään.
Kovalla yrityksellä voi varmaan hetkisen kuvitella muitakin elämänmuotoja kuin nämä täkäläisittäin tunnetut. Onhan sitä alieneja, kosmisia karhukaisia, avaruusvalaita ja ties mitä jänniä olentoja (vai onko?). Voi kuitenkin kysyä tarvitsevatko edes planeetoille kehittyneet elämänmuodot avaruusaluksia. Kehittymättömillä lienee kyllin ongelmia ilman avaruusmatkailuakin ja kehittyneet eivät enää välttämättä liiku missään peltipöntöissä. Vapaassa pudotuksessa siinnyt elämänmuoto saattaisi sekin vierastaa suljettua tilaa. Jos se oikein syanidin kärystä tykkäisi, niin voisi käväistä asteroideilla nuuhkimassa ja jos alkoholi tai ammoniakki maistuisi, niin niitä se löytäisi molekyylipilvistä kukaties ilman avaruusalusten ahtauttakin.Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta.
"Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle."
Tuo kuvaa mielestäni melko tyhjentävästi. Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. Mutta, lause toimii mielestäni myös hypoteettisessa kahden kappaleen skenaariossa, jossa hyppääjä ponnahtaa aluksesta poispäin, ja mainitut kaksi ovat kaikki mitä avaruudessa on. Kuka mihinkin putoaa on tietysti retoriikkaa enimmäkseen, mielikuviakin, mutta siinä skenaariossa lopputulema on uudelleenkohtaaminen, lopulta. Ja kai se retoriikan puolelta tulee, että piemempimassainen on se joka putoaa, jos jotain on putoamassa. Mielikuvalla tarkoitin sitä, että jos makaa maassa vatsallaan, voi tietysti leikkiä mielikuvalla siitä, että Maapallo makaa vatsan päällä.planeetta kirjoitti:
Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta.
"Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle."
Tuo kuvaa mielestäni melko tyhjentävästi. Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. Mutta, lause toimii mielestäni myös hypoteettisessa kahden kappaleen skenaariossa, jossa hyppääjä ponnahtaa aluksesta poispäin, ja mainitut kaksi ovat kaikki mitä avaruudessa on. Kuka mihinkin putoaa on tietysti retoriikkaa enimmäkseen, mielikuviakin, mutta siinä skenaariossa lopputulema on uudelleenkohtaaminen, lopulta. Ja kai se retoriikan puolelta tulee, että piemempimassainen on se joka putoaa, jos jotain on putoamassa. Mielikuvalla tarkoitin sitä, että jos makaa maassa vatsallaan, voi tietysti leikkiä mielikuvalla siitä, että Maapallo makaa vatsan päällä."Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. "
Pahus! En tuota tullut kovin tarkoin pohtineeksi, huomaan. Kiitos tarkennuksesta - ja jatketaan vielä vähän vaikutuksista. :)
Magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily eri muodoissaan voisivat varmaan nekin johtaa hyppääjän toisaalle kuin siihen fyysisesti lähimpään massiiviseen kohteeseen. Rivakka tähtituuli voisi puhaltaa hyppijän hevokkoon, hypoteettiset gravitaatioanomaliat (mitä nekin sitten olisivat, en ihan ymmärrä) voisivat käyristää geodesejä jonkin hivenen kevyemmän tai etäisemmän kohteen eduksi jne.
Ja sitten vielä se pintaan mätkähdys, oi ja voi. Eihän sitä tiedä tulisiko edes mitään pintaa vastaan ja vaikka tulisikin, niin huonossa lykyssä hyppääjä hujahtaisi siitä läpi. Harvinaiset toruksen (munkkirinkilän) muotoiset taivaankappaleet, Thorne-Zytkov objektit sun muut kummajaiset voivat yllättää kokeneenkin alukselta loikkaajan. Samaten kiertorata- ynnä muu taivaan mekaniikka tulisi ottaa lukuun, ettei päädy "troijalaiseksi", jämähdä Lagrangen pisteeseen tai tule pukatuksi johonkin valtavaan voidiin, mistä kaikki kunnollinen kama ehti jo paeta edeltä. Saa siinä sitten katua hyppyään joitakin vuosimiljardeja ja kenties turhaan odotella suurempia epookkeja. Hmph.
"Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta." Jees! Sama täällä!- Anonyymi
SatunnainenLukija kirjoitti:
"Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. "
Pahus! En tuota tullut kovin tarkoin pohtineeksi, huomaan. Kiitos tarkennuksesta - ja jatketaan vielä vähän vaikutuksista. :)
Magneettikentät ja sähkömagneettinen säteily eri muodoissaan voisivat varmaan nekin johtaa hyppääjän toisaalle kuin siihen fyysisesti lähimpään massiiviseen kohteeseen. Rivakka tähtituuli voisi puhaltaa hyppijän hevokkoon, hypoteettiset gravitaatioanomaliat (mitä nekin sitten olisivat, en ihan ymmärrä) voisivat käyristää geodesejä jonkin hivenen kevyemmän tai etäisemmän kohteen eduksi jne.
Ja sitten vielä se pintaan mätkähdys, oi ja voi. Eihän sitä tiedä tulisiko edes mitään pintaa vastaan ja vaikka tulisikin, niin huonossa lykyssä hyppääjä hujahtaisi siitä läpi. Harvinaiset toruksen (munkkirinkilän) muotoiset taivaankappaleet, Thorne-Zytkov objektit sun muut kummajaiset voivat yllättää kokeneenkin alukselta loikkaajan. Samaten kiertorata- ynnä muu taivaan mekaniikka tulisi ottaa lukuun, ettei päädy "troijalaiseksi", jämähdä Lagrangen pisteeseen tai tule pukatuksi johonkin valtavaan voidiin, mistä kaikki kunnollinen kama ehti jo paeta edeltä. Saa siinä sitten katua hyppyään joitakin vuosimiljardeja ja kenties turhaan odotella suurempia epookkeja. Hmph.
"Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta." Jees! Sama täällä!Itseasiassa pidän kovasti paljon, paitsi jo mainitsemastani planeettakeskeisyydestä, myös kysyjän suomista vapauksista kysymystä asettaessaan. Kuten myös ensimmäisen vastaajan hämmästyttävästi melkein basson tyhjentäneestä tarkkanäköisyydestä. Arvostan kovasti myös pohdiskeluja eri kohtaloita koskien, kuten myös miten avaruuden erilaiset eläjät ehkä kokevat. Kohtaloon voi kuitenkin ehkä liittyä myös hyppäämiseen johtaneet syyt, kuten myös ehkä hyppääjän henkinen tila. Ja sellainenkin mahdollisuus on, että putoaa takaisin alukseen, jos vaan muisti jättää ovea auki, joka on tietenkin niin tylsä skenaario ja pettymys kaikille, että nolottaa edes mainita.
--planeetta
Sama-asia kuin jos hyppäisi esim. Saturnuksen renkaiden reunalta alas. Silloin tippuisi alas avaruuden pohjalle.
Varmaan opettavainen kokemus. Muistaa sitten seuraavalla kerralla laittaa avaruuskelluntaliivit. ¯\_(ツ)_/¯
- Anonyymi
Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa.
Anonyymi kirjoitti:
Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa.
"Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa."
Tosi on. Jo pelkkä avaruuden pohjan ajatteleminen saa minut hivenen hysteeriseksi.SatunnainenLukija kirjoitti:
"Et muuten uskalla käydä kokeilemassa pitääkö tuo paikkansa."
Tosi on. Jo pelkkä avaruuden pohjan ajatteleminen saa minut hivenen hysteeriseksi.Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.
Delphin kirjoitti:
Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.
Pallopäiden palloteoriapalsta? Tekisi mieli omia itselle, kun on niin hienosti oivallettu ja
ytimekkäästi kiteytetty juttu.- Anonyymi
planeetta kirjoitti:
Pallopäiden palloteoriapalsta? Tekisi mieli omia itselle, kun on niin hienosti oivallettu ja
ytimekkäästi kiteytetty juttu.Nää kaikkihan on saman nettikiusaajan nimimerkkejä.
- Anonyymi
Delphin kirjoitti:
Itse en usko koko avaruuden olemassaoloon. Tarkoitukseni oli vastata esitettyyn kysymykseen tähtitieteen tällä palloteoria palstalla niin, että vastaus olisi mahdollisimman hyvin myös avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä.
"avaruus uskovaisten pallopäiden ymmärrettävissä."
Miksi pitää olla ilkeä ja alkaa nimittelemään toisia keskustelijoita pallopäiksi ja avaruus uskovaisiksi? 🤔
- Anonyymi
Varmaankin jonnekkin Kaipolaan ?
- Anonyymi
Mutta mites jos hyppää ilman avaruuspukua, niin kuoleeko välittömästi vai hetken päästä - laajeneko palloksi ja räjähtää? Mitä siinä tapahtuu?
- Anonyymi
Todennäköisesti aika kivulias kokemus. Suurpiirteinen kuvaus: Noin 30sek aikana menettää tajunsa ja viimeistään 2min päästä seuraa kuolema. Paineen putoaminen nollaan on se ensisijainen juttu. Ilmat lähtee keuhkoista, nesteet kiehahtaa (koska paineet putoaa), kroppa (lihakset, rasvat ja muut pehmikkeet) turpoaa pari kolme kertaa normaalia suuremmaksi. Sen jälkeen psistuminen tai jäätyminen, riippuen paikasta. Jäätyminen läpikotaisin kestänee jotain vuorokauden luokkaa, jos se on se kohtalo. Sen jälkeen sitten ajaudutaan sinne tänne, asiat ei juurikaan muutu pitkälläkään aikavälillä, elleivät olosuhteet muutu.
--planeetta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todennäköisesti aika kivulias kokemus. Suurpiirteinen kuvaus: Noin 30sek aikana menettää tajunsa ja viimeistään 2min päästä seuraa kuolema. Paineen putoaminen nollaan on se ensisijainen juttu. Ilmat lähtee keuhkoista, nesteet kiehahtaa (koska paineet putoaa), kroppa (lihakset, rasvat ja muut pehmikkeet) turpoaa pari kolme kertaa normaalia suuremmaksi. Sen jälkeen psistuminen tai jäätyminen, riippuen paikasta. Jäätyminen läpikotaisin kestänee jotain vuorokauden luokkaa, jos se on se kohtalo. Sen jälkeen sitten ajaudutaan sinne tänne, asiat ei juurikaan muutu pitkälläkään aikavälillä, elleivät olosuhteet muutu.
--planeettaAi noinkin pitkään? Ajattelin että se ois poks samantien. Scifi-leffoissa on ehkä joskus nähnyt tulkintoja, mutta eihän ne mitään dokumentteja oo, ei tiedä paljonko siinä on mukana ohjaajan draaman tajua tai efektispesialistin kikkoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai noinkin pitkään? Ajattelin että se ois poks samantien. Scifi-leffoissa on ehkä joskus nähnyt tulkintoja, mutta eihän ne mitään dokumentteja oo, ei tiedä paljonko siinä on mukana ohjaajan draaman tajua tai efektispesialistin kikkoja.
Iho jja pehmikkeet joustaa sen verran, että ei ole poks.
Jostain luin ei niin kovin kauankaan sitten. Täytyy kaivaa lähde ja tarkistaa omatkin tiedot samalla.
--planeetta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Iho jja pehmikkeet joustaa sen verran, että ei ole poks.
Jostain luin ei niin kovin kauankaan sitten. Täytyy kaivaa lähde ja tarkistaa omatkin tiedot samalla.
--planeettaPiti itsekin kaivella tarkemmin nettiä, ja tosiaan, NatGeo väitti että n. 15 sekuntia taju pois, mutta jos puolen minuutin sisällä pelastettais niin vois ehkä selvitä ilman pysyviä vammoja. Ei kuitenkaan kai mikään räjähtävä lähtö, kuten sanoitkin.
- Anonyymi
Korsoon.
- Anonyymi
Höpöhöpö. Turkuun ne on aina laskeutuneet.
- Anonyymi
Jatkat lähes samalla radalla kuin aluskin, mutta hyppysi aiheuttama impulssi poikkeuttaa rataasi vähän aluksen radasta. Kuten Newtonin Iisakki sanoi, niin F = m x a. Kykenet tuottamaan massaasi hetkeksi tietyn kiihtyvyyden hyppäämällä, mutta voimantuoton loputtua kiihtyvyys loppuu ja liike-ero on sen jälkeen mikä on.
Riippuen siitä, mihin suuntaan hyppysi suuntautui avaruusaluksen liikkeeseen nähden, rata erkanee vähän hitaammin tai nopemmin.
Ps.
Olen lukenut takavuosina ihan sanomalehdestä, kuinka Kiina ampui satelliitin alas. Vaatisi melko hyvin suunnatun paukun. Lentokone voidaan ampua alas, vaan ei satelliittia. Rikkoa se kyllä voidaan ja lisätä avaruusromua kiertoratakorkeuksilla. - Anonyymi
Tyhjässä avaruudessa putoamisnopeutta ei ole jarruttamassa mikään, ei ainakaan ilmakehä. Miksi nopeus ei kuitenkaan kasva loputtomasti?
- Anonyymi
Siksi, että putoamisliikkeessä energia säilyy. Jotta nopeus kasvaisi on kappaleen liikuttava gravitaation suuntaan eli "alaspäin" gravitaatiokentässä. Muuten kappale ei saa energiaa jota tarvittaisiin nopeuden kasvuun.
Jos putoaa tyhjiössä alaspäin mutta samalla on myös sivusuuntaista nopeutta niin voi pudota koko planeetan ohitse eli sitä mukaa kun alaspäin vetävä voima muuttaa nopeuden suuntaa niin myös tuo suunta "alaspäin" muuttuu.. Tällöin kappale voi olla planeettaa kiertävällä radalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi, että putoamisliikkeessä energia säilyy. Jotta nopeus kasvaisi on kappaleen liikuttava gravitaation suuntaan eli "alaspäin" gravitaatiokentässä. Muuten kappale ei saa energiaa jota tarvittaisiin nopeuden kasvuun.
Jos putoaa tyhjiössä alaspäin mutta samalla on myös sivusuuntaista nopeutta niin voi pudota koko planeetan ohitse eli sitä mukaa kun alaspäin vetävä voima muuttaa nopeuden suuntaa niin myös tuo suunta "alaspäin" muuttuu.. Tällöin kappale voi olla planeettaa kiertävällä radalla.Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?
Anonyymi kirjoitti:
Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?
Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.
Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.
Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.
Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.
Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen.- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.
Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.
Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.
Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.
Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen."Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin"
Minkä takia se nimenomaan Marsiin putoaisi. Minä veikkaan että se minimienergian saavutettuaan putoaa avaruuden pohjalle eli Turkuun. - Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Avaruudessa oleva kappale, jolla ei ole omaa propulsiota on vapaassa putoamisliikkeessä, jonka suunnan ja kiihtyvyyden määrittää ympäröivien suurimassaisten taivaankappaleiden yhteenlaskettujen vetovoimien resultantti.
Käytännössä suurimman vetovoiman aiheuttaa lähin suuri kappale, jota kohti pienempi sitten kiihdyttää, useimmiten osumatta, jolloin kappale taas hidastaa nopeuttaan taakseen jääneen taivaankappaleen vetovoimasta, usein jääden lopulta elliptiselle kiertoradalle.
Periaatteessa voisi kappale kiertää toista ikuisesti, mutta käytännössä useimmiten on alueella muitakin kappaleita, jotka vaikuttavat kiertolaisen rataan joko siten, että kappale lopulta syöksyy kiertämäänsä taivaankappaleeseen tai etääntyy yhä kauemmas "vapautuen" toisten taivaankappaleiden vietäväksi.
Oman aurinkokuntamme planeetat ovat niin suuria, etäällä toisistaan ja vakaita kiertoradoillaan, että ovat kiertäneet hyvinkin tarkasti radoillaan jo miljardeja vuosia, mutta pienemmät kuut ja asteroidit ovat epävakaampia, ja joskus törmäilevätkin.
Marsin kuista esimerkiksi lähempi Phobos astronomien mukaan törmää Marsiin ennemmin tai myöhemmin kun taas kaukaisempi Deimos luultavasti jossain vaiheessa karkaa omille teilleen.Tarkoittaako siis että, miljoonia vuosia avaruudessa kiitävä kivi ei kiihdytä nopeuttaan enempää koska siihen vaikuttaa gravitatiovoimia kaikista muistakin suunista kuin siitä voimakkaimman gravitaation suunnasta johon se on putoamassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Planeettaa kieräessään kappale kuitenkin joka kierroksella vähitellen ajautuu alemmas kohti planeettaa. Eikä sama asia tapahdu ulkoavaruudessa vuosituhansia putoavalle kappaleelle niin että lopulta se syöksyy suoraan voimakkaimman gravitaation suuntaan?
Yllätys yllätys. Tosiasiassa Kuupallo ajautuu vähitellen aina vain kauemmaksi Maasta eikä se koskaan tule näkemään Nevadassa sijaitsevia Disneyn studioitten sisustuksia. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa pääsemme vertailemaan fiktiivisten ja todellisten maisemien yhtäläisyyttä.
Tuo on syytä tehdä mitä pikimmin ennenkuin Kuupallo katoaa taivaan tuuliin ja on liian myöhäistä.
NASA:lle onnea ja lisää rahoitusta. Anonyymi kirjoitti:
Tarkoittaako siis että, miljoonia vuosia avaruudessa kiitävä kivi ei kiihdytä nopeuttaan enempää koska siihen vaikuttaa gravitatiovoimia kaikista muistakin suunista kuin siitä voimakkaimman gravitaation suunnasta johon se on putoamassa?
Kiertoradalla oleva kappale kiihdyttää ja hidastaa syklisesti sitä suuremmilla kiihtyvyyden/hidastuvuuden arvoilla, mitä elliptisempi kappaleen rata on. Kappalehan on putoamisliikkeessä, mutta putoaa suuremman kohteen ohi, näennäisesti ikuisesti.
Ulkopuoliset kappaleet aiheuttavat poikkeamia, ratahäiriöitä, joiden laskenta menee sitten hyvinkin vaikeaksi. Ongelma tunnetaan nimellä Kolmen kappaleen probleema
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_kappaleen_probleema
eikä siihen niin vain yksiselitteistä vastausta löydykään.- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Kiertoradalla oleva kappale kiihdyttää ja hidastaa syklisesti sitä suuremmilla kiihtyvyyden/hidastuvuuden arvoilla, mitä elliptisempi kappaleen rata on. Kappalehan on putoamisliikkeessä, mutta putoaa suuremman kohteen ohi, näennäisesti ikuisesti.
Ulkopuoliset kappaleet aiheuttavat poikkeamia, ratahäiriöitä, joiden laskenta menee sitten hyvinkin vaikeaksi. Ongelma tunnetaan nimellä Kolmen kappaleen probleema
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmen_kappaleen_probleema
eikä siihen niin vain yksiselitteistä vastausta löydykään.Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.
Tuo johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että Turussa kalja on ryöstöhintaista ja siitä kuultuaan avaruusmatkaajat suunnistavat jonnekin ihan muualle.
Anonyymi kirjoitti:
Selittämättömältä tuntuu kuitenkin se että, miksi tähtienvälisessä avaruudessa kulkevan kappaleen vauhti ei kiihdy loputtomasti siihen suuntaan josta siihen kohdistuu eniten gravitaatiota, kun avaruuden tyhiössä ei ole lainkaan kitkaa jarruttamassa kappaleen vauhtia.
Ennemmin tai myöhemmin kappale saavuttaa kappaleen, jota on kiertämässä, ohittaa sen (ellei osu), ja alkaa sitten taas hidastamaan ohittamansa kappaleen alkaessa vetämään kiertolaistaan "takaisin".
Tähtienvälisessä avaruudessa on vetovoima, tai oikeammin kappaleeseen kohdistuvien lähiobjektien vetovoimien resultantti hyvin pieni, joten kiihtyvyys on todella vähäistä.
Erittäin elliptisen komeetan kiertoaika Aurinkomme ympäri voi kestää tuhat vuotta, jolloin komeetan ollessa kauimpana Auringosta sen suhteellinen nopeus Auringon suhteen (ei siis ratanopeus) on n. nolla hetken aikaa, mistä se lähtee taas puoli vuosituhatta kestävään kiihdytykseen jonka lopussa komeetan nopeus on kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Nopeus kuulostaa hurjalta, mutta siihen kiihdyttämiseen on mennyt 500 vuotta.- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Ennemmin tai myöhemmin kappale saavuttaa kappaleen, jota on kiertämässä, ohittaa sen (ellei osu), ja alkaa sitten taas hidastamaan ohittamansa kappaleen alkaessa vetämään kiertolaistaan "takaisin".
Tähtienvälisessä avaruudessa on vetovoima, tai oikeammin kappaleeseen kohdistuvien lähiobjektien vetovoimien resultantti hyvin pieni, joten kiihtyvyys on todella vähäistä.
Erittäin elliptisen komeetan kiertoaika Aurinkomme ympäri voi kestää tuhat vuotta, jolloin komeetan ollessa kauimpana Auringosta sen suhteellinen nopeus Auringon suhteen (ei siis ratanopeus) on n. nolla hetken aikaa, mistä se lähtee taas puoli vuosituhatta kestävään kiihdytykseen jonka lopussa komeetan nopeus on kymmeniä kilometrejä sekunnissa. Nopeus kuulostaa hurjalta, mutta siihen kiihdyttämiseen on mennyt 500 vuotta.Ok, siis kaikki avaruudessa liikkuvat kappaleet liikkuvat jonkun kokoisessa kaaressa ja päätyvät ennenpitkää kiertämään elliptistä tai pyöreää rataa, ja se kulkuradan pyöreyskö estää vauhdin loputtoman kiihtymisen koska siinä vaikuttaa ne toisiansa kumoavat eri suuntin vievät voimat
Anonyymi kirjoitti:
Ok, siis kaikki avaruudessa liikkuvat kappaleet liikkuvat jonkun kokoisessa kaaressa ja päätyvät ennenpitkää kiertämään elliptistä tai pyöreää rataa, ja se kulkuradan pyöreyskö estää vauhdin loputtoman kiihtymisen koska siinä vaikuttaa ne toisiansa kumoavat eri suuntin vievät voimat
Asiasta on myös tieteellisempiä selostuksia, kuten
https://en.wikipedia.org/wiki/Orbit
Täysin pyöreä kiertorata on periaatteessa mahdollinen, joskin teoreettine, mutta elliptinen kiertorata voi olla hyvinkin lähellä pyöreää.
Eräs elliptisen kiertoradan toisen ääripään esimerkki on parabolinen tai hyperbolinen kiertorata, joka on "avoin", eli esim. Auringon kerran ohitettuaan kappaleella on niin suuri nopeus, että se ei koskaan enää palaa, vaan sinkoutuu pois Aurinkokunnasta, joutuen lopulta jonkun toisen vetovoimakentän hallitsemaksi.
Voidaan myös ajatella aika-avaruuden kaareutuvan gravitaatiokentissä, ja avaruuden kappaleiden periaatteessa kulkevan aina suoraan, mutta pidetään tämä keskustelulinja klassisessa newtonilaisessa fysiikassa. ; )
- Anonyymi
Sitten on katsottava sitä katua. https://m.youtube.com/watch?v=XpuDUTPJZL0
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä923181Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991777Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461637- 901470
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4051457Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4071350Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21229Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381117Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun344959Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden272946