monta vuotta skitsofreniaa sairastetaan ennen kun äänet loppuu? olen 30 vuotias ja minulla on diagnoosina erilaistumaton skitsofrenia. olen sairastanut eri diagnooseilla n.8 vuotta niin että oireena olen kuullut päivittäin ääniä. voinko odottaa äänien loppuvan vielä joku päivä?
skitsofrenia oireiden kesto
Anonyymi
332508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Onko sulla jotain lääkitystä tohon?
Jossain oli vähän siihen malliin, että vanhemmiten saattaisi skitsofrenia helpottaa... muistaakseni.
Mutta suosittelen kyllä jotain lääkkeitä, jos ne auttais.
Lääkityksetkin muuttuvat aika hyvään tahtiin nykyään, että saattaa löytyäkin sopiva. Ja jokaisen ihmisen aivojen kehitystä voi vain arvioida. Noin 30 paikkeilla pitäisi alkaa tasaantumaan, mutta se on vain yleinen arvio ja jokainen on yksilö.
Jos menisit kysymään lääkäriltä asiasta niin se ehkä osaa paremmin sanoa mikä auttaa?
Psykoosilääkkeiden+käyttö+on+ollut+viime+vuosina+kasvussa.+On+arvioitu,+että+noin+200+000+suomalaista+käyttää+psykoosilääkkeitä,+ja+syntymäkohorttia+1997+seuranneen+tutkimuksen+perusteella+psykoosilääkkeiden+määrääminen+on+ulottunut+Suomessa+koskemaan+laajamittaisesti+myös+lapsia.+Itse+asiassa+niin+sanotuista+psykoosilääkkeistä+on+tullut+yleislääkkeitä,+joita+määrätään+monenlaiseen+tarkoitukseen,+kuten+hankaliksi+koettujen+vanhusten+ja+lasten+rauhoittamiseen.+Tämän+taustalla+on+se+tosiasia,+että+psykoosilääkkeillä+ei+ole+minkäänlaista+erityistä+vaikutusta+psykoosiin.+Kyse+on+todellakin+yleislääkkeistä,+jotka+oli+otettu+ensin+käyttöön+leikkauspotilaiden+rauhoittamiseksi,+minkä+jälkeen+ne+siirtyivät+psykiatriaan+voimakkaina+rauhoittajina,+jotka+tuottivat+potilaille+lobotomiaa+vastaavan+tilan.
Toisen+polven+neuroleptit+estävät+dopamiinin+lisäksi+myös+erityisesti+serotoniinijärjestelmän+toimintaa.+Esimerkiksi+kaikkein+vahvin+ja+potilaiden+kognitiivisten+toimintojen+heikentymisen+kannalta+huonoiten+siedettävä+psykoosilääke,+Leponex,+on+voimakas+serotoniinin+toiminnan+estäjä.+Liian+matala+serotoniinitaso,+joka+toisen+polven+neuroleptien+käyttäjillä+esiintyy,+voi+ilmetä+muun+muassa+masennuksena,+vireystilan+laskuna,+apaattisuutena+ja+kroonisena+väsymyksenä.+Toisen+polven+neuroleptit+aiheuttavat+ensimmäisen+polven+neuroleptien+tavoin+hermostoperäisiä,+tahdottomien+liikkeiden+ongelmia,+kuten+vapinaa+ja+lihasten+nykimistä.+Lisäksi+akatisia,+eli+vaikea+psykomotorinen+kiihtyneisyys+on+tavallista,+samoin+sydänperäiset+äkkikuolemat+ja+aiemmin+mainitut+sydän-+ja+verisuonitaudit.+Eli+Lillyn+omien+asiakirjojen+mukaan+Zyprexa+lihottaa+monia+jopa+30+kiloa+tai+ylikin+vuodessa+(asiakirjat+tuo+esiin+professori+Peter+C.+Götzsche+kirjassaan+Tappava+psykiatria+ja+lääkinnän+harha).+Vaikea+ongelma+on+myös+tardiivi+dementia,+eli+neuroleptien+käytön+jatkuessa+pysyväksi+jäävä+merkittävä+kognitiivisten+kykyjen+heikentyminen,+joka+liittyy+neuroleptien+aiheuttamaan+krooniseen+aivovaurioon.+Vastoin+yleistä+käsitystä,+tutkimuksissa+ei+ole+havaittu+hoitamattoman+psykoosin+ja+aivojen+tilavuuden+pienenemisen+sekä+kognitiivisten+toimintojen+heikentymisen+välistä+yhteyttä+(aiheesta+tutkimusta+esim.+täällä).+Sen+sijaan+eläinkokeissa+on+vahvistettu+psykoosilääkityksen+sekä+aivojen+tilavuuden+pienenemisen+välinen+yhteys.+Kun+makakiapinoita+altistettiin+psykoosilääkitykselle+17-27+kuukauden+ajaksi,+niiden+aivojen+painosta+hävisi+solujen+tuhoutumisen+vuoksi+8-11%.+Tutkimusten+valossa+skitsofreniaa+sellaisena+kuin+se+tunnetaan,+ei+ole+olemassa,+sillä+potilaiden+kokemat+negatiiviset+ja+kognitiiviset+oireet+johtuvat+lääkityksestä.+Näillä+oireilla+ei+ole+yhteyttä+akuuttiin+psykoosiin,+joka+on+monesti+syy+hakeutua+sairaalan+akuuttiosastolle.
Meinaatko myös, että mitään rokotuksia ei koskaan kannata ottaa, koska ne ei sovi ihan jokaikiselle henkilölle?
En tiedä mistä sait päähäsi rokotteet, minä en niitä ainakaan ole maininnut.Useat tutkimukset osoittavat että suurimalle osalle potilaista psykoosilääkkeiden haitat ylittävät hyödyt.Jokaisen luonnollisesti pitäisi saada valita haluaako lääkkeitä käyttää, mutta psykiatriassa lääkitään ihmisiä myös pakolla.
Uusi katsaus tutkii ihmisten kokemuksia antipsykoottisista lääkkeistä. Jotkut potilaat kertovat psykoottisten oireiden vähentymisestä, toiset yhdistävät lääkkeet itsemääräämisoikeuden menettämiseen, emotionaaliseen tunnottomuuteen sekä luopumisen ja luovuttamisen tunteeseen (lamaantumiseen)
”Järjestelmällisten katsausten PRISMA-ohjeiden avullaa kerättiin yhdeksästä eri tietokannasta tutkimuksia antipsykoottisia lääkkeitä käyttävien kokemuksista. Tutkimusten laatu tarkistettiin ja lopulta valittiin 35 tutkimusta, jotka kattavat yli 11 eri maata (mukaan lukien yksi julkaisematon väitöskirja).
Tulokset osoittivat, että vaikka neuroleptien käyttäjillä oli enimmäkseen negatiivisia näkemyksiä antipsykoottien aiheuttamista muutoksista heihin, he näkivät niiden vaikutukset oireisiin positiivisemmassa valossa.
Monet kuvasivat näiden lääkkeiden lamauttavia vaikutuksia, kuten emotionaalinen tyhjyys, uupumus, motivaation ja energian menetys, vähentynyt keskittymiskyky, heikentynyt älykkyys ja ajattelun selkeyden menetys. Se esti heitä suorittamasta mitään tarkoituksenmukaista toimintaa ja heidät kekemaan itsensä “zombeiksi”. Toiset kokivat ahdistuksen ja masennuksen lisääntymistä sekä saivat itsemurha ajatuksia. Yksi osallistuja kertoi:
”Muistan, että otin ensimmäisen annokseni… se tyrmäsi minut ehdottomasti… En voinut edes nostaa pölyrättiä ja harjaa, koska en voinut liikuttaa käsivarsiani, jalkojani… Minulla ei ollut ajatuksia päässäni. En voinut tehdä mitään … olin kuin zombi. “
Toisaalta jotkut osallistujat kertoivat, että lääkitys auttoi vähentämään oireita. Se johti heidän kuulemiensa äänien vähentymiseen ja joskus jopa selkeyttii ajattelua. Näille potilaille ajattelun tunteettomuus ja hidastuminen oli hyödyllistä, koska tämä kognitiivinen ja tunteellinen heikkeneminen vähensi henkistä sekaannusta, tunkeilevia ajatuksia ja harhakuvien voimakkuutta. Vaikka suurin osa potilaista valitti psykoosilääkkeiden lamaannuttavien ominaisuuksien olevan epämiellyttäviä, jotkut totesivat, että se auttoi heitä rentoutumaan ja nukkumaan.
Lisäksi käyttäjät kokivat, että antipsykoottisilla lääkkeillä oli kielteinen vaikutus heidän persoonallisuuteensa, itsetuntoonsa ja ”sieluunsa”. Motivaation lasku, kognitiiviset muutokset ja sivuvaikutukset, kuten painonnousu ja seksuaaliset vaikeudet, saivat monet kokemaan, että he olivat menettäneet todellisen itsensä. Toiset valittivat vähentyneestä”luovuudesta, mielikuvituksesta, huumorista tai henkisyyden ja henkisen yhteyden “tunteen” menetyksestä.
Muutama osallistuja totesi, että antipsykoottien aiheuttama oireiden vähentyminen auttoi heitä palauttamaan vanhan itsensä. Se vei heitä kohti normaalisuutta ja antoi heille mahdollisuuden osallistua valittuihin toimintoihin, lääkitys nosti heidän itsetuntoaan. Nämä havainnot viittaavat lääkkeiden käyttäjien kokemusten ja mielipiteiden heterogeenisyyteen ja monimutkaisuuteen.
Lääkkeillä oli myös symbolisia vaikutuksia, koska monet osallistujat totesivat, että antipsykoottien jatkuva nauttiminen vahvisti ajatusta, että he olivat sairaita. Joitakin tämä ajatus lohdutti, mutta toiset kokivat, että he eivät olleet kokonaisia tai että se teki heistä “pienempiä ihmisiä”, “outoja” ja “hulluja”. Monien mielestä se pakotti heidät tunnustamaan itsensä kroonisesti sairaiksi ja vahvisti leimautumista. Biolääketieteellisen mallin käyttöön on toistuvasti liitetty lisääntynyttä leimautumista ja stigmaa, ja sosiaalisten vaikutusten vähättelyä psyykkisten vaikeuksien syynä on alettu kritisoida.
Monet osallistujat yhdistivät lääkkeiden käytön itsemääräämisoikeuden ja tahdonvapauden menettämiseen. He säilyttivät passiivisen asenteen ja hylätyksi tulemisen tunteen. Eräs sanoi
”Olen aina hyväksynyt lääkityksen. Se on saattanut minut tuntemaan oloni huonoksi, mutta hyväksyin sen. Hyväksyin sen ilman valitusta.”
Toiset kertoivat, että heillä ei ollut juurikaan aavistusta lääkityksen tarkoituksesta. He kokivat, ettei heillä ollut koskaan ollut valinnanmahdollisuutta lääkityksen suhteen. Kertomukset olivat täynnä “toivottomuuden, avuttomuuden, pelon, hämmennyksen tai välinpitämättömyyden tunteita heidän neuroleptisen lääkityksensä suhteen.” Monet uskoivat, että lääkkeistä kieltäytyminen johtaisi ystävien ja perheen hylkäämiseen, mielenterveysammattilaisten painostukseen sekä epävirallisiin ja virallisiin uhkiin uudelleen joutumisesta sairaalaan. Kaiken kaikkiaan Moncrieff toteaa:
”Tarkastelemamme tutkimukset osoittavat, että samalla kun psykoosilääkkeet voivat vähentää häiritseviä ja huolestuttavia psykoottisia kokemuksia, ne voivat auttaa palauttamaan kokemuksen arkiitsestä.Mutta ne voivat myös viedä ihmisiltä heidän itsensä tärkeitä puolia. Peter Wescott ilmaisi tilanteen British Medical Journal -lehdessä vuonna 1 979, ” hulluuden ajanjaksoista luopumiseni, minun on pitänyt maksaa sielullani.”
Kirjoittajat mainitsevat, että tulosten yleistettävyys muihin maailman osiin on epävarmaa, koska suurin osa tutkimuksista tehtiin länsimaisista väestöistä.
Tutkimus tarjoaa monimutkaisen ja vivahteikkaan kuvan käyttäjäkokemuksesta, jossa jotkut väittävät, että psykoosilääkkeet auttavat oireiden vähentämisessä. Sen sijaan toiset valittavat, että se riistää heiltä sen, kuka he ovat. Moncrieff sanoo:
“Toivon, että työmme auttaa avaamaann tätä kokemusta mielenterveyshenkilöstölle, joka ei ehkä tiedä sitä. He voivat olla empaattisempia ihmisille, joille on määrätty näitä lääkkeitä, ja avoimemmin auttaa ihmisiä välttämään tai minimoimaan niiden käyttöä.”
Tämä empatia ja sosiaalinen yhteys ovat erityisen tärkeitä, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalisen vuorovaikutuksen tiheys ja mielenterveysammattilaisten ja potilaiden väliset kunnioittavat suhteet ovat kriittiset ennustajat psykoosista toipumiselle.
Onko kukaan koskaan ollut kiinnostunut selvittämään mitä ne äänet tarkoittavat.Nehän ovat ilmeisestikin lähtöisin sinusta, on sanottu että nuo äänet joita ihmiset kuulevat ovat omaa sisäistä puhetta.
Se vähän riippuu häiriöstä milloin on mitäkin. Voihan sitä kysyä lääkäriltä, mutta ikävä kyllä äänet ei ole aina sellaisista sisäisistä asioita kiinni, että voisi keskustella ja selvittää vaan aivoissa vain johdot ei yhdisty aina kohdakkain. Mikä voisi olla ihan hyvä selvittää kummasta johtuu niin tiedetään miten voidaan auttaa.
Yleensä aivot noissa tapauksissa kuvannetaan elimellisten syiden pois sulkemiseksi ja skitsofrenia diagnoosi itsessään ei viittaa mihinkään varsinaiseen vikaan aivoissa.
Ei niin, mutta kun aivoista ei tiedä tarpeeksi niin diagnoosi voi olla joskus isompaa kokonaisuutta. Tietty usein ilmenee vasta ajan kanssa kun tiedetään enemmän ja kehittyy keinot tutkia.
Totta, aivoista ei tiedetä kaikkea ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, mutta ei ole järkevää tehdä oletuksia siltä pohjalta että ehkä tulevaisuudessa jotain vikaa löytyy.Avoimen dialogin kaltaisesta psykososiaalisesta hoidosta voivat joka tapauksessa hyötyä kaikki ja siitä ei aiheudu haittaa.Tuskin olet eri mieltä siitä, että meidän on toimittava tämän hetkisen tiedon mukaan.
En olekaan erimieltä. Pointti on enemmänkin niin, että jos pystyy niin käy säännöllisesti tutkituttamassa, sillä on voinut tulla viime kerran jälkeen jotain uutta tietoa tai kehitystä. En meinaa nyt joka kuukausi, mutta vuoden parin välein.
Jos puhumme yksittäistapauksista niin kyllä henkilöllä voi olla jokin vika jota ei ole havaittu, mutta se että skitsofrenia itsessään olisi jonkin fyysisen aivoissa olevan vian aiheuttama olisi epätodennäköistä.Skitsofreniaa on tutkittu sadoilla miljoonilla vuosikymmenien ajan ja syitä on etsitty aivokemikaaleista, keskushermostosta ja geeneistä eikä mitään ole löytynyt.Skitsofrenian diagnostiikka on myös niin epämääräistä että yhteisen tekijän löytyminen on aika kaukaa haettua.Psykoosilääkkeiden tosin on todettu tuhoavan aivokudosta, eli lääkityiltä löytyy tämä yhteinen tekijä.
"Skitsofreniaa on tutkittu sadoilla miljoonilla vuosikymmenien ajan ja syitä on etsitty aivokemikaaleista, keskushermostosta ja geeneistä eikä mitään ole löytynyt."
Siis noihin tutkimuksiin on käytetty satoja miljoonia euroja, ihan vain selvennyksenä.
Kaikkihan loppuu aikanaan. Samoin kuin unennäkökin loppuu aamulla herätessä ja sen myötä katoaa unen muodostamat tuntemukset, ja itse unennäkijäkin... Hyvää syksyä! Ja hyviä ääniä sinulle tilalle!
Koska skitsofrenia on lääketieteellisesti epävalidi sairaus, jonka oireet ja niiden kesto ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia, niin ei voi suoraan sanoa että koska äänet loppuvat kenelläkin. Joillakin ne loppuvat itsestään, toisilla hyvän psykoterapian avulla, jotkut turruttavat äänet pois lääkkeillä tehokkaasti ainakin vähäksi aikaa, mutta sillä voi olla erittäin negatiivisia vaikutuksia pitkällä aikavälillä.
MIelestäni yksi keskeinen ongelmistasi on tämä: länsimainen ajatusmaailma ei voi käsittää sitä, että mieli ei ole subjekti kuten sitä kantava ruumis, vaan se syntyy tietoisuuden prosessissa, jossa mieli rakentuu lukuisista eri subjekteista, jotka vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Sillä tavalla rakentuvat myös minuuden kokemus ja kokemus omista rajoista ja toisten rajoista -jotka tavallaan ovat illuusio, koska mieli ei suoraan palaudu kehoon vaan se syntyy siinä kielellisessä ja kulttuurisessa ympäristössä, jossa ihmisyksilö kasvaa. Me tavallaan olemmme molemmat harhaa tietoisina olentoina -sosiaalinen rakennelma, joka syntyy lukuisten äänien ja näkökulmien vuorovaiktuksesta. Siksi sinun ei edes yrittää kannattaa patologisoida ääniäsi, joista sinä rakennut, vaan kohdata ne ja ymmärtää, että ne ilmentävät maailmaa jonka kautta tulet todeksi joka päivä. Äänistä ei ehkä kannata pyrkiä eroon, vaan toimia vaikka kuten psykologian tohtori Eleanor Longen, joka löysi positiivisen vuorovaikutussuhteen omiin ääniinsä ja se auttoi häntä löytämään sisäisen rauhan ja tasapainon elämässään. Hänkin sai skitsofreniadiagnoosin nuorena ja osin siitä syystä hänen äänensä muuttuivat vihamielisiksi ja aggressiivisiksi -koska ne heijastivat niitä pelkotiloja ja suojamekanismeja, joista hänen mielensä rakentui. Vasta kun hän oppi ymmärtämään ääniensä merkityksen, hän sai takaisin toimintakykynsä ja valmistui huippuarvosanoin yliopistosta. Joillakin kuulemma myös äänet vaimenevat, kun niitä opetellaan kuuntelemaan ja ymmärtämään.
https://www.ted.com/talks/eleanor_longden_the_voices_in_my_head?language=fi
Soisi että tällainen ajattelu yleistyisi myös psykiatrian piirissä.
"MIelestäni yksi keskeinen ongelmistasi on tämä: länsimainen ajatusmaailma ei voi käsittää sitä, että mieli ei ole subjekti kuten sitä kantava ruumis, vaan se syntyy tietoisuuden prosessissa, jossa mieli rakentuu lukuisista eri subjekteista, jotka vuorovaikuttavat toistensa kanssa. Sillä tavalla rakentuvat myös minuuden kokemus ja kokemus omista rajoista ja toisten rajoista -jotka tavallaan ovat illuusio, koska mieli ei suoraan palaudu kehoon vaan se syntyy siinä kielellisessä ja kulttuurisessa ympäristössä, jossa ihmisyksilö kasvaa."
Hienoa, akateemista, vaikea ymmärtää.
Olen hullu.
Minä en kirjoittanut tuota kommenttia, mutta se vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla tämän kanssa.
"Mieli ei sijaitse aivoissa. Koko kysymys mielen sijaintipaikasta on harhaanjohtava.” Näin ilmoittavat Ihmisen mieli -kirjan tekijät jo johdannossa."
"Teoksen keskeinen teesi on, ettei mieli ole pelkkää aivotoimintaa. Se kannattaa ymmärtää ennemminkin suhteina kuin yhtenä oliona. Mieli on aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden olentojen vuorovaikutusverkosto."
Mieli on mieli, ja kaikella mitä ihminen tekee, on motiivi.
Mikään ihmisen mielessä tapahtuva ei ole merkityksetöntä. Suurin rikos mitä psykiatria tekee hoidettavilleen, on merkityksen riistäminen elämästä, ajattelusta ja toiminnasta.
Eikä skitsofrenia tai psykoosi edes ole sairaus, vaan traumareaktio.
Hölmöt psykiatrit eivät tätä ymmärrä.
Minulla psykiatrit puhui psykoosista ja skitsofreniasta kutakuinkin samana asiana ja ihmettelivät kuin olin traumojeni kanssa pärjännyt näin pitkään ilma, että psykoosi yms. oli lauennut. Varsinkin neuropsykologi ihmetteli sitä ääneen kun minun tuloksia katsoi verrattaen lapsuuden tuloksiin, sillä oli mitä vertaa koska lapsena minulla oli ollut muita sairauksia. Testien ero oli kai sen verran raju.
Psykoterapeutit ne minusta on enemmän jämähtäneet johonkin vanhaan tietoon tai tyhmyyteen, kun erikoistumisessa menee kai niin pitkään, että tulee uutta tietoa välissä. En tiedä. Niistä vain on vaikea löytää se sopiva eikä sellaista joka on kuin yhden kapean asian uskovainen.
Näinhän se on. Skitsofreenikon aivot käy vain eri taajuudella. Lääkkeitä ei todellakaan kannata käyttää kuin 1-3kk. Aivot vaan menee sököksi. Uni on paras lääke ja nuo neuroleptithan kyllä väsyttää/nukuttaa tosi paljon.
Kannattaa akuutin vaiheen jälkeen väsyttää itsensä urheilulla, että nukuttaa hyvin ja heittää nuo myrkyt nuotioon.
Unen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, sillä huomattava vaikutus sekä henkiseen, että fyysiseen hyvinvointiin.Vaikeissa tilanteissa unen laatu usein kärsii ja se pahentaa ongelmia entisestään.
Yep. Uni on paras lääke ihan kaikkeen!
Tai en tiedä narkolepsiasta, mutta yleensä just se minkä ei luulisi auttavan aivoista johtuvaan niin onkin se mitä tarvitaan. Aivologiikka. xP
Näkymätön ääni lähtee mustasta tietokoneesta. Näkymättömän ääni puhuu ja selostaa mitä pitäisi tapahtua. Musta on näkymätön ja puhuu oudolla aivoissa kuuluvalla äänellä.
Kaikki puhe on radiotaajuuksilla kuuluvaa dataa mikään ei jää puheesorinasta kuulumatta. Kaikki taltioidaan.
Musta kauko tietokone on pahinta mitä kansalainen voi kohdata.
Buloosi on pahakone.
Äänet ovat telepatiaa.
Telepatia on normaali elämän ilmiö.
Kipusi on hämmästystä.
Pitää lajitella pään äänet sisällä.
Mistä äänet ovat peräisin.
KAIKISTA YLEISINTÄ ON ETTÄ KASVUYMPÄRISTÖSTÄ.
- vanhemmat
- suku
- ystävät
Tuskin yksilöä kukaan muu kaipaa elämässä kuin ona äiti, isä, suku.
Vieraat tuskin tahtovat tietää vieraita ainakin kovin kauan.
Siksi skitsofreenikon PITÄÄ ITSENÄISTYÄ.
Lapsi ei siedä vanhempiaan, koska on aikuinen.
Vaikka on skitsofreenikko ym, niin pitää rakastua, löytää kumppani ym, ym.
Nuoret miehethän eivät maailmaallakaan työtä tee naisia enemmän ennen kuin ovat kokeneet mitä seksi on, mitä perhe on, mitä synnytys on, vanhemmuus.
Jotta vanhemmat jättäisivät rauhaan, pitää osata sulkea kanava.
Se tarkoittaa antaa vanhemille vastauksia niihin kysymyksiin, joita he lapselleen antavat.
Muu asia on, että ei anna vanhemmille syitä painostaa.
Eläässä ei edes skitsofreenikko selviää ilman omien lapsien synnytystä.
Vain omien lasten syntymä VAPAUTTAA suvun taakasta.
Komppaan edellistä tekstiä. Asiallinen kirjoittaja, ja tuntuu tietävän mistä puhuu.
Monesti isojen elämänkriisien taustalla on juuri itsenäistyminen vanhemmista. Joillakin lapsuusolot (lue: vanhemmat) ovat sellaisia, että itsenäistyminen on vaikeaa, ja siitä tulee tavallista isompi kriisi. Jopa sellainen, josta tulee joku diagnoosi. Älkää ihmiset kuitenkaan antako leimata itseänne.
Täältä kannattaa lukaista erilaisia näkemyksiä vaikkapa juuri skitsofreniasta:
https://madinfinland.org/
Itselläni on ollut psykooseja sekä monia vuosia aikuisikää jolloin en ole kuullut harhaääniä tai kuten on totta oman sisäisen minuuteni heijastumaa kaikuna. Psykoosit ovat aiheutuneet juuri tästä kulttuurimme sekamelkasta. Myöskään negatiiviset ympäristöt eivät ole hyväksi toipumisen kannalta.
Itse päätät onko sinulla toivoa. Kaikkea hyvää sinulle
Kuolema lopettaa äänien kuulemisen. Jokainen kuulee ääniä päänsä sisällä esim. kun muistelee jotain.
Yritä saada niskasi rentoutettua. Itselläni loppui häiritsevän intensiivisten äänien kuuleminen kun opin rentouttamaan niskani