...tai sellaista olen kuullut ja kokemusta itselläkin. Kaikkea ei voi pistää Koronan piikkiin. Hoitosuhde nykyään Tk,sa ja olen lääkitys asioissa yrittänyt saada jo neljä kertaa lääkäri aikaa tuloksetta. Kun vastaan otto virkailija kysyy käynnin syytä on tokaistu vain menemään lääke suunnitelman mukaan, vaikka se tehty edes tapaamatta lääkäriä ja määrät vääriä. Jatkuva ahdistuneisuus ja huono olo stressaa!!
Mt potilaalle ei haluta antaa Terveyskeskus aikoja?
Anonyymi
45
264
Vastaukset
- Anonyymi
.... lisäksi,jos joskus kyseessä fyysinen vaiva ei määrätä ikinä Buranaa vahvempaa ja asia sivuutetaan.
- Anonyymi
Eipä terveyskeskus nykyään ole muuta kuin mummojen reseptien kirjoitusautomaatti. Eli jos jotain muuta hoitoa haluaa, kannattaa satsata yksityiseen. Ei satunnainen käynti yksityiselläkään omaisuuksia maksa.
Jos lääkityksesi vaatii säännöllisiä laboratoriokontrolleita, niin vaadi laboratoriotutkimukset terveyskeskuksesta. Yksityisellä maksatetaan joka asiasta erikseen.
Sote-uudistukset romuttavat koko terveyskeskusjärjestelmän, joten parempi asennoitua siihen, että köyhä on entistä huonommassa hoidossa. Minun mielestä jokaisella on myös oikeus ottaa vastuu itsestään, eli olla syömättä lääkkeitä, joista ei pidä. Olen itsekin lähinnä mt-syillä eläkkeellä. Enkä syö yhtään ainoaa psyykenlääkettä, eikä kellään ole mahdollisuutta minua pakottamaan niitä syömään. Lääkärin akuuttiaikoja sain vielä vuosi sitten fyysisten vaivojen vuoksi. Nyt koetan kituuttaa ilman lääkäriä.
Tosi asia on, että esim. skitsofrenia lyhentää elinikää 13 - 15 vuodella. Veikkaisin, että osa lyhennyksestä johtuu hoitamattomista fyysisistä sairauksista. Kaikki sydänoireilut ja vastaavat laitetaan vaan suoraan hulluuden piikkiin. Eli oikeasti on oltava asiallinen, jos haluaa saada hoitoa. Ihmiset eivät ole tasa-arvoisia lääkärin pakeilla.- Anonyymi
"Tosi asia on, että esim. skitsofrenia lyhentää elinikää 13 - 15 vuodella."
Psykoosilääkkeillä lääkityt skitsofreniadiagnoosin saaneet kuolevat keskimäärin noin 20 vuotta ennenaikaisesti, mikä on yhdistetty toisen polven psykoosilääkkeiden, erityisesti Leponexin ja Zyprexan, aiheuttamiin ongelmiin. Näitä kuolemaan johtavia ongelmia ovat muun muassa ylipainon kertyminen, kohoavat sokeri- ja rasva-arvot ja diabetes. Ero eliniänodotteessa suhteessa muuhun väestöön on ollut kasvussa toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöönoton jälkeen. Psykoosi ei aiheuta ihmisen merkittävästi ennenaikaista kuolemaa sydän- ja verisuonitauteihin, vaan nämä ihmiset kuolevat lääkityksen seurauksena. Kaikki psykoosilääkkeet ovat myös elimistölle myrkyllisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tosi asia on, että esim. skitsofrenia lyhentää elinikää 13 - 15 vuodella."
Psykoosilääkkeillä lääkityt skitsofreniadiagnoosin saaneet kuolevat keskimäärin noin 20 vuotta ennenaikaisesti, mikä on yhdistetty toisen polven psykoosilääkkeiden, erityisesti Leponexin ja Zyprexan, aiheuttamiin ongelmiin. Näitä kuolemaan johtavia ongelmia ovat muun muassa ylipainon kertyminen, kohoavat sokeri- ja rasva-arvot ja diabetes. Ero eliniänodotteessa suhteessa muuhun väestöön on ollut kasvussa toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöönoton jälkeen. Psykoosi ei aiheuta ihmisen merkittävästi ennenaikaista kuolemaa sydän- ja verisuonitauteihin, vaan nämä ihmiset kuolevat lääkityksen seurauksena. Kaikki psykoosilääkkeet ovat myös elimistölle myrkyllisiä.Oisko tähän taas lähteitä? Ja taas siis kysyn aidosta mielenkiinnosta, koska olen kuvitellut kyseen olevan juuri enemmän siitä, ette he saavat muihin vaivoihinsa heikompaa hoitoa kuin ns. "terveet."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko tähän taas lähteitä? Ja taas siis kysyn aidosta mielenkiinnosta, koska olen kuvitellut kyseen olevan juuri enemmän siitä, ette he saavat muihin vaivoihinsa heikompaa hoitoa kuin ns. "terveet."
Olen sitä mieltä että skitsofrenia itsessään sairautena ei elinikää lyhennä.
Lääkitykset ja niiden haitat, sekä ehkä elintavat jne. aiheuttavat kaikkea sellaista jotka voivat tehdä sairauksia jotka vaikuttavat elinikään.
Tuokin on totta että skitsofreenikot ja myös muut mielenterveysongelmaiset eivät saa muihin vaivoihinsa yhtä hyvää hoitoa kuin ns. "terveet".
Tiedän muutamia skitsofreenikoita ym. psykiatrian puolella hoidettavia ja olen kyllä nähnyt sivusta miten heitä kohdellaan kun on jotain muuta vaivaa.
Psykiatrisissa ongelmissa on edelleen valtava stigma ja on aika yllättävääkin että jopa lääkärit vähättelevät ja kohtelevat huonosti tällaisia potilaita.
Ei tosin voi yleistää, kaikki lääkärit eivät sitä tee mutta liian moni kuitenkin.
Kun ihmisellä on mt-taustaa niin hän voi silti sairastua fyysisiinkin sairauksiin, psyykkiset vaivat eivät millään erityisellä tavalla suojaa sairastumista fyysisesti.
Näitä ns. " terveitä" vaan jostain kumman syystä uskotaan paremmin kun menevät vaivojaan valittelemaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko tähän taas lähteitä? Ja taas siis kysyn aidosta mielenkiinnosta, koska olen kuvitellut kyseen olevan juuri enemmän siitä, ette he saavat muihin vaivoihinsa heikompaa hoitoa kuin ns. "terveet."
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00033
Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko tähän taas lähteitä? Ja taas siis kysyn aidosta mielenkiinnosta, koska olen kuvitellut kyseen olevan juuri enemmän siitä, ette he saavat muihin vaivoihinsa heikompaa hoitoa kuin ns. "terveet."
madinfinland (piste) org
Kannattaako psykoosilääkkeitä käyttää? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oisko tähän taas lähteitä? Ja taas siis kysyn aidosta mielenkiinnosta, koska olen kuvitellut kyseen olevan juuri enemmän siitä, ette he saavat muihin vaivoihinsa heikompaa hoitoa kuin ns. "terveet."
On päivänselvää, että huono-osaisissa ryhmissä syyt ennenaikaiselle kuolleisuudelle ovat monitekijäisiä. Kun tutkitaan lääkityksen vaikutusta kuolleisuuteen, pitää saada nuo muut tekjät kontrolloitua jollain tavalla. Esimerkiksi Joukamaa et al (2006) tutkimuksessa neuroleptit lisäsivät kuolleisuutta suhteessa siihen, kuinka monta neuroleptia he syövät. Tässä tutkimuksessa kontrolloitiin ikä, pitkäaikaiset sairaudet ja elintapoihin kuten päihteiden käyttöön liittyvät tekijät. Kuolleisuus kasvoi tasaisesti niin, että yhtä neuroleptia syöneillä oli kuolleisuus suhteellinen riski ei-lääkittyihin ja verrokkeihin 1,29, kahta syöneillä 2,97, kolmea syöneillä 3,21, ja useampaa syöneillä 6,83. 17 vuotta kestäneen seurantajakson aikana ei-lääkityistä skitsofreenikoista kuoli 20 %, yhtä neuroleptia syöneistä 35 %, kahta syöneistä 44% ja useampaa syöneistä kuoli 57 %.
https://www.cambridge.org/core/journals/the-british-journal-of-psychiatry/article/schizophrenia-neuroleptic-medication-and-mortality/713F6B46E0A34BA1203761015F18684B
Kun haet tutkimuksia tähän aiheeseen liittyen, sinun kannattaa tosiaan pitää mielessä se, että tutkimuksessa kerrotaan selkeästi, miten muut kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät on kontrolloitu. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten kuolleisuus ilmoitetaan. Esimerkiksi käypä hoito -suosituksessa viitataan tutkimukseen, jossa kuolleisuus ilmoitetaan suhteessa henkilövuosiin, eikä kuten yllä olevassa tutkimuksessa suhteellisena kuolleisuutena tarkasteltavissa ryhmissä. Koska käypä hoitoa on lääkitä jokaista psykoosipotilasta lääkkeillä mahdollisimman pitkään, niin silloin luonnostaan lääkitylle ryhmälle kerääntyy enemmän henkilövuosia kuin pienemmälle ei-lääkitylle. Jos ihminen joka kuolee vuoden päästä lopetettuaan lääkityksen, jota söi kymmenen vuotta, niin hänen kuolemansa (mistä se ikinä johtuikaan), suhteutetaan ei-lääkittyjen ryhmän henkilövuosiin, joita kertyy tässä tapauksessa yksi.
tutkimusten tuloksiin voidaan toisin sanoen vaikuttaa halutessa monella tavalla hyvin monella tavalla ihan pelkästään valikoimalla sopivia menetelmiä tai valitsemalla sopivan verrokkiryhmän, josta riski lasketaan. Koska lääkeyhtiöiden ja psykiatrien muodostaman kartellin intressi on antaa kuva, että nämä veri- ja sydäntautien riskiä moninkertaistavat, mm. sydänperäisiä äkkikuolemia aiheuttavat lääkkeet suojaisivat ihmisiä jotenkin kummallisella mekanismilla kokonaiskuolleisuudelta. Siksi voit löytää myös tutkimuksia, jotka antavat päin vastaisen kuvan kuin yllä oleva tutkimus. Erään tutkijan mukaan kuulemma maksimiannos klooripromatsiinia suojelee ihmistä kuollemalta, koska se lisää terveellisten elintapojen harrastusta. Uskokoon, kuka tahtoo. Tiedetoimittaja Robert Whitaker on käynyt erittäin kattavasti tämän kuolleisuutta koskevan tutkimusnäytön alla olevassa artikkelissa, jos olet kovasti kiinnostunut aiheesta:
https://www.madinamerica.com/2020/05/do-antipsychotics-protect-against-early-death-a-review-of-the-evidence/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On päivänselvää, että huono-osaisissa ryhmissä syyt ennenaikaiselle kuolleisuudelle ovat monitekijäisiä. Kun tutkitaan lääkityksen vaikutusta kuolleisuuteen, pitää saada nuo muut tekjät kontrolloitua jollain tavalla. Esimerkiksi Joukamaa et al (2006) tutkimuksessa neuroleptit lisäsivät kuolleisuutta suhteessa siihen, kuinka monta neuroleptia he syövät. Tässä tutkimuksessa kontrolloitiin ikä, pitkäaikaiset sairaudet ja elintapoihin kuten päihteiden käyttöön liittyvät tekijät. Kuolleisuus kasvoi tasaisesti niin, että yhtä neuroleptia syöneillä oli kuolleisuus suhteellinen riski ei-lääkittyihin ja verrokkeihin 1,29, kahta syöneillä 2,97, kolmea syöneillä 3,21, ja useampaa syöneillä 6,83. 17 vuotta kestäneen seurantajakson aikana ei-lääkityistä skitsofreenikoista kuoli 20 %, yhtä neuroleptia syöneistä 35 %, kahta syöneistä 44% ja useampaa syöneistä kuoli 57 %.
https://www.cambridge.org/core/journals/the-british-journal-of-psychiatry/article/schizophrenia-neuroleptic-medication-and-mortality/713F6B46E0A34BA1203761015F18684B
Kun haet tutkimuksia tähän aiheeseen liittyen, sinun kannattaa tosiaan pitää mielessä se, että tutkimuksessa kerrotaan selkeästi, miten muut kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät on kontrolloitu. Lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten kuolleisuus ilmoitetaan. Esimerkiksi käypä hoito -suosituksessa viitataan tutkimukseen, jossa kuolleisuus ilmoitetaan suhteessa henkilövuosiin, eikä kuten yllä olevassa tutkimuksessa suhteellisena kuolleisuutena tarkasteltavissa ryhmissä. Koska käypä hoitoa on lääkitä jokaista psykoosipotilasta lääkkeillä mahdollisimman pitkään, niin silloin luonnostaan lääkitylle ryhmälle kerääntyy enemmän henkilövuosia kuin pienemmälle ei-lääkitylle. Jos ihminen joka kuolee vuoden päästä lopetettuaan lääkityksen, jota söi kymmenen vuotta, niin hänen kuolemansa (mistä se ikinä johtuikaan), suhteutetaan ei-lääkittyjen ryhmän henkilövuosiin, joita kertyy tässä tapauksessa yksi.
tutkimusten tuloksiin voidaan toisin sanoen vaikuttaa halutessa monella tavalla hyvin monella tavalla ihan pelkästään valikoimalla sopivia menetelmiä tai valitsemalla sopivan verrokkiryhmän, josta riski lasketaan. Koska lääkeyhtiöiden ja psykiatrien muodostaman kartellin intressi on antaa kuva, että nämä veri- ja sydäntautien riskiä moninkertaistavat, mm. sydänperäisiä äkkikuolemia aiheuttavat lääkkeet suojaisivat ihmisiä jotenkin kummallisella mekanismilla kokonaiskuolleisuudelta. Siksi voit löytää myös tutkimuksia, jotka antavat päin vastaisen kuvan kuin yllä oleva tutkimus. Erään tutkijan mukaan kuulemma maksimiannos klooripromatsiinia suojelee ihmistä kuollemalta, koska se lisää terveellisten elintapojen harrastusta. Uskokoon, kuka tahtoo. Tiedetoimittaja Robert Whitaker on käynyt erittäin kattavasti tämän kuolleisuutta koskevan tutkimusnäytön alla olevassa artikkelissa, jos olet kovasti kiinnostunut aiheesta:
https://www.madinamerica.com/2020/05/do-antipsychotics-protect-against-early-death-a-review-of-the-evidence/Jos ihminen kuolee johonkin sairauteen niin ei siinä vaiheessa enää aleta tutkia hänen elämänsä varrella käyttämiään lääkityksiä.
Eli ei mietitä olisiko lääkkeillä jokin osuus asiassa.
Näkeehän sen jo edelleen elävästä ihmisestä kun sairastuu ja on käyttänyt psyykenlääkkeitä, ei kukaan kysele mitä lääkkeitä oot vuosien varrella käyttänyt ja miten ovat vaikuttaneet.
Joskus lääkkeet saattaisivat hyvinkin olla yhteydessä joihinkin sairauksiin.
On kyllä uskottavaa ettei varmaan mielellään edes haluta selvittää lääkkeiden osuutta koska miten sitten käy jos yhteyksiä löytyykin.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ihminen kuolee johonkin sairauteen niin ei siinä vaiheessa enää aleta tutkia hänen elämänsä varrella käyttämiään lääkityksiä.
Eli ei mietitä olisiko lääkkeillä jokin osuus asiassa.
Näkeehän sen jo edelleen elävästä ihmisestä kun sairastuu ja on käyttänyt psyykenlääkkeitä, ei kukaan kysele mitä lääkkeitä oot vuosien varrella käyttänyt ja miten ovat vaikuttaneet.
Joskus lääkkeet saattaisivat hyvinkin olla yhteydessä joihinkin sairauksiin.
On kyllä uskottavaa ettei varmaan mielellään edes haluta selvittää lääkkeiden osuutta koska miten sitten käy jos yhteyksiä löytyykin....madinfinland (.) org/tiihonen2009/
Onko professori Jari Tiihosen johtama kuolleisuustutkimus tieteellistä vilppiä?
Psykoosilääkkeiden kuolemia lisäävästä vaikutuksesta saatiin huolestuttavaa tutkimusnäyttöä 2000-luvun alkupuolella, kunnes professori Jari Tiihonen työryhmineen puuttui peliin arvostetussa The Lancet -lehdessä julkaistulla tutkimusartikkelillaan.
Johdanto
Elokuussa 2009 psykiatrinen tiedeyhteisö kuohui, kun arvostetussa The Lancet -lehdessä julkaistiin suomalainen tutkimus, jossa selvitettiin antipsykoottisten lääkkeiden käytön vaikutusta skitsofreniapotilaiden kuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan antipsykoottisten lääkkeiden käyttö vähentää merkittävästi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta ja selvästi eniten kuolleisuutta vähentää klotsapiini.1
Tutkimus oli vahvasti ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka olivat herättäneet suurta huolta siitä, että pitkäaikainen antipsykoottinen lääkehoito nimenomaan lisäisi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta. Esimerkiksi vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 7217 noin 30-vuotiasta suomalaista ja aineistoon kuuluneista 99 skitsofreniapotilaasta 39 kuoli seitsemän vuoden seurannan aikana. Ennenaikaisen kuoleman riski oli heillä sitä suurempi, mitä enemmän neuroleptejä käytettiin. Tutkijoiden mukaan käsillä oli akuutti tarve arvioida uudelleen sitä, johtuvatko skitsofreniapotilaiden kuolemat sairaudesta vai itse lääkityksestä.2
Vuonna 2007 puolestaan julkaistiin laaja metatutkimus, johon sisältyi 37 eri tutkimusta 25 maasta. Tutkimus osoitti skitsofreniapotilaiden eliniän lyhentyneen merkittävästi 1970-luvulta lähtien suhteessa muuhun väestöön. Tutkijat arvelivat tähän syyksi uuden polven neuroleptejä, joiden tiedetään aiheuttavan klassisia neuroleptejä huomattavasti enemmän painonnousua, metabolista oireyhtymää sekä diabetesta.3
Tiedeyhteisön huolet antipsykoottisten lääkkeiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä ainakin jollain tasolla lopettaneesta suomalaistutkimuksesta vastasi professori Jari Tiihosen johtama - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
madinfinland (.) org/tiihonen2009/
Onko professori Jari Tiihosen johtama kuolleisuustutkimus tieteellistä vilppiä?
Psykoosilääkkeiden kuolemia lisäävästä vaikutuksesta saatiin huolestuttavaa tutkimusnäyttöä 2000-luvun alkupuolella, kunnes professori Jari Tiihonen työryhmineen puuttui peliin arvostetussa The Lancet -lehdessä julkaistulla tutkimusartikkelillaan.
Johdanto
Elokuussa 2009 psykiatrinen tiedeyhteisö kuohui, kun arvostetussa The Lancet -lehdessä julkaistiin suomalainen tutkimus, jossa selvitettiin antipsykoottisten lääkkeiden käytön vaikutusta skitsofreniapotilaiden kuolleisuuteen. Tutkimuksen mukaan antipsykoottisten lääkkeiden käyttö vähentää merkittävästi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta ja selvästi eniten kuolleisuutta vähentää klotsapiini.1
Tutkimus oli vahvasti ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka olivat herättäneet suurta huolta siitä, että pitkäaikainen antipsykoottinen lääkehoito nimenomaan lisäisi skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta. Esimerkiksi vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 7217 noin 30-vuotiasta suomalaista ja aineistoon kuuluneista 99 skitsofreniapotilaasta 39 kuoli seitsemän vuoden seurannan aikana. Ennenaikaisen kuoleman riski oli heillä sitä suurempi, mitä enemmän neuroleptejä käytettiin. Tutkijoiden mukaan käsillä oli akuutti tarve arvioida uudelleen sitä, johtuvatko skitsofreniapotilaiden kuolemat sairaudesta vai itse lääkityksestä.2
Vuonna 2007 puolestaan julkaistiin laaja metatutkimus, johon sisältyi 37 eri tutkimusta 25 maasta. Tutkimus osoitti skitsofreniapotilaiden eliniän lyhentyneen merkittävästi 1970-luvulta lähtien suhteessa muuhun väestöön. Tutkijat arvelivat tähän syyksi uuden polven neuroleptejä, joiden tiedetään aiheuttavan klassisia neuroleptejä huomattavasti enemmän painonnousua, metabolista oireyhtymää sekä diabetesta.3
Tiedeyhteisön huolet antipsykoottisten lääkkeiden aiheuttamasta kuolleisuuden lisääntymisestä ainakin jollain tasolla lopettaneesta suomalaistutkimuksesta vastasi professori Jari Tiihosen johtamaKlotsapiinia on mainostettu yhdeksi parhaista skitsofrenialääkkeistä mutta ne haittapuolet kyllä herättävät mietteitä.
Ne muutamat klotsapiinin käyttäjät jotka tunnen, on jokainen lääkityksen aloituksen jälkeen sairastunut 2-tyypin diabetekseen, jokainen on myös lihonut.
Monilla ei sovi klotsapiini sydämelle, saattaa aiheuttaa qt-rytmin pidentymistä, ja tämä rytmin häiriö on se joka saattaa mahdollisesti altistaa äkkikuolemille, sydänkohtauksille.
Klotsapiinin käyttäjät ovat myös apaattisempia, hitaampia, kognitiiviset taidot aika hakusessa, ei toimi täysillä.
Ja veriarvojakin täytyy seurata säännöllisesti ettei valkosolut pääse laskemaan liian alas.
Klotsapiinia ei saa myöskään käyttää jos nousee kuume, yli 38 astetta, juuri valkosolujen takia.
- Anonyymi
Itsekkin toivoisin, että voisin sanoa jotain muuta, mutta kohtalaisella kokemuksella sanoisin, että omalla kohdallani arvauskeskukset ovat olleet ajan ja rahan haaskuuta.
Ainoa tapa jolla itse sain asioita etenemään, ja kuntoon oli mennä erikoistuneelle yksityiselle lääkärille. Se ottaa sen noin 120€ laaki, mutta hän voi kirjoittaa joko reseptejä, tai laittaa lähetettä vaikka kuvantamiseen. Täällä päin anakin onnistui siten että sitten itse kalliiseen tutkimukseen ja sitä kautta hoitoon pääsi julkiselle puolelle.
Toisinsanoen maksoin siis tuon 120€ siitä että ohitin arvauskeskuksen ja sen vänkäämisen siellä.
Rahaa siinä paloi, mutta tällä hetkellä pärjään itseni kanssa, niin fyysiseti, kuin pällinikin puolesta.
Erityisesti on mainittava itsetuntoni, jolle oli tärkeä päästä "hätäleikkaukseen" sen jälkeen kun asiaa oli kinattu usean kuukauden arvasukeskuksen kaikkitietävän puhelinvaihteen kanssa.- Anonyymi
Täällä maksaa esim, yksityisellä puolella Psykiatrin käynti 180€ ja siihen toimisto maksu 21€/kerta päälle. Lisäksi yksityiset lääkärit valkkaavat mielestäni liian moniongelmaiset potilaat julkisen riesaksi.
- Anonyymi
Yksityiset psykiatrit ovat noin kalliita vain isoissa lääkärikeskuksissa. Niihin ei kannata tuhlata. Parhaat ja kokeneimmat psykiatrit ovat yleensä myös psykoterapiakoulutettuja, ja heillä on oma yksityisvastaanotto joko omissa tiloissa tai jossain pienemmässä terapeuttiyhteisössä. Taksat eivät varmasti koskaan ole 180 e, pikemminkin satasen kieppeillä, jopa alle, eikä mitään "toimistomaksuja". Näitä terapeuttipsykiatreja löytyy kun selaa terapeuttiluetteloita. Katsoo niistä terapeutin taustakoulutuksen, onko psykiatri, psykologi vai joku muu. Googlaamalla esim. "psykoterapeuttiluettelo", tulee paljon terapiaa järjestäviä koulutustahoja jotka julkaisevat näitä luetteloita. Siitä vaan valitsemaan itselleen yksityistä psykiatria. Säästää paljon rahaa, saa lääkemääräykset siinä missä muualtakin, ja saa todennäköisesti myös keskimääräistä inhimillisempää kohtelua.
Somaattiset vaivat voi tosiaan hoitaa kuten edellä kuvattiin, että menee ensin yhdelle käynnille yksityislääkärille ja pyytää häneltä lähetteen tutkimuksiin julkiselle puolelle. Minulla ainakin on tämä toiminut. Terveyskeskukset pihtaavat kovasti lähetteiden kirjoittamisessa, ja usein myöskään julkinen erikoissairaanhoito ei ota niitä kovin helposti vastaan, ainakin jos lähete on yleislääkärin kirjoittama. (Yksityisen) erikoislääkärin kirjoittama lähete on parempi ja paremmin perusteltu, juuri siksi että hän on alan erikoislääkäri, tietää termit ja osaa kertoa, miksi potilas todella tarvitsee "kallista" tutkimusta julkisessa erikoissairaanhoidossa. Sellainen lähete menee siis helpommin läpi. Prosessin hinnaksi tulee yksi erikoislääkärikäynti, sellaiset 80-120 e, miinus sv-korvaus parikymppiä, ja ehkä lähetteen kirjoittamisesta joku palkkio. Muuten ei tarvitse yksityisellä ehkä sitten enää käydä, kun pääsee julkiseen erikoissairaanhoitoon sitä kautta. - Anonyymi
Eihän ne koskaan halua antaa tai päivystyksessä hoitaa jos on edes pieni MT merkintä. Se on ollut pitkään ongelma. Yrittävät vain saada sinut ulos, väittäen, että kuvittelet kivut yms. Ihan hammaslääkärissäkin tapahtuu välillä.
Sitten ei kumminkaan anneta mitään yhteystietoja mielenterveyspuolelle ja jos annetaan niin voi soitella vain tiettyyn aikaan ja siellä ne on vihasia ikun turhaa sinne soittelet.
Jos murtuu esim. jalka niin harkinnut, että selviytyy helpommalla kun raahaa itsensä katolle ja hyppää alas. Ei kuulosta terveeltä reaktiolta, mutta vaikka olisin kuinka hyvässä kunnossa mielenterveydellisesti, se hirvittää kenet saa lääkärissä - ja yleensä tulee se joka ei usko mitään, niitä ärsyttää vain kun olet siellä ja kauhea säätäminen. Se rasittaa ihan kenen tahansa mieltä.
Pahin on jos kyseessä vatsakipu, koska ne on tosi epäselkeitä kipuja ja helppo laittaa mielenterveydensyyksi. - Anonyymi
Psykiatrinen hoitojärjestelmä on sellainen että sillä tuntuu olevan monopoli psyykelääkkeisiin. Muut lääkärit eivät voi puuttua heidän lääkemääräyksiinsä, korkeintaan uusia reseptejä, kaikki eivät tee edes sitä.
Siksi mm. terveyskeskusten vastaanotot ylikuormittuvat kun ihmisten täytyy mennä sinne hakemaan apua esim. psyykelääkkeiden tuottamiin lisäoireisiin, mutta siellä ollaan kädettömiä kun eivät saa tehdä mitään muutoksia.
Psykiatrinen hoitojärjestelmä. taas syytää valtavalla määrällä ihmisiä maailmalle joille ovat aloittaneet psyykelääkityksen eikä heillä ole resursseja eikä aina taitoakaan hoitaa aiheuttamiaan lääkehaittoja.
Netissä on kirjoitettu päiväkirjaa masennuksesta joka kertoo mm. tästä ilmiöstä.
marjattamakela.blogspot.com.
Useat ihmiset joutuvat pyörimään vuosikausia tai lopun elämäänsä lääkityksessä koska lopettaa ei voi kovien vieroitusoireiden takia. "mene vain lääke suunnitelmien mukaan" vastaus heijastelee tätä.- Anonyymi
Tässä olisi jollekin MOT ohjelmalle selvittelyä ja jutun juurta...ei vain taida vastauksia tulla ellei toimittaja ole itse "sisäpiirissä"
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä olisi jollekin MOT ohjelmalle selvittelyä ja jutun juurta...ei vain taida vastauksia tulla ellei toimittaja ole itse "sisäpiirissä"
Eihän totuuksia saa vuotaa julkisuuteen, kuka noista juttua tekisi kun se on vaiettu asia.
Voisi tulla vielä todellisuus esiin, ihmisten tietoisuuteen.
- Anonyymi
Minulle on monet kerrat oikein korostettu että psykiatrian puoli ei hoida mitään fyysisiä vaivoja.
Ja kun on fyysistä vaivaa niin TK:sta kehotetaan vaan juttelemaan psykiatrille.
On tää tavallista pyöritystä...... - Anonyymi
Omalta osalta korona paniikki terveydenhuollossa on tehnyt "hoidosta" täysin sietämätöntä. Kaikki hoitokerrat ovat etänä, mistään ei tule mitään. Ja nyt kun yritettiin hakea jatkoa kuntoustukselle, kela sanoi että nykyinen lausunto ei ole tarpeeksi kattava siihen.
Noin kuukausi sitten piti olla uusi etätapaaminen, mutta hoitaja perui, eikä uutta aika määrätty vieläkään. Nyt olen sitä mieltä että näin on parempi, olin masennushoidossa 8 vuotta eikä mikään tehonut. Ehkä on vaan aika todeta että elämä on paska, eikä mikään kallonkutistaja tai ihmepilleri auta siihen. Kävi miten kävi, en aijo enää osallistua tähän sirkukseen.- Anonyymi
Ketamiini pohjaisesta lääkkeesta on saatu hyviä kokemuksia masennuksen hoidossa, mutta kielto Suomessahan sitä ei luultavasti tulla koskaan päästämään markkinoille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ketamiini pohjaisesta lääkkeesta on saatu hyviä kokemuksia masennuksen hoidossa, mutta kielto Suomessahan sitä ei luultavasti tulla koskaan päästämään markkinoille.
En voi kuin toivottaa onnea yrityksille.
Itse sain leikkauksen jälkeen Ketamiinia kipuun muutaman päivän ajan ja olin ihan " pihalla ", hetkittäin ehkä jopa psykoosin kaltaisessa olotilassa.
Onneks meni ohi heti kun lääkitys loppui. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En voi kuin toivottaa onnea yrityksille.
Itse sain leikkauksen jälkeen Ketamiinia kipuun muutaman päivän ajan ja olin ihan " pihalla ", hetkittäin ehkä jopa psykoosin kaltaisessa olotilassa.
Onneks meni ohi heti kun lääkitys loppui.Enpä ole koskaan kuullut, että käytettäisiin kivun hoitoon :o
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enpä ole koskaan kuullut, että käytettäisiin kivun hoitoon :o
Sanoivat mulle sairaalassa että sitten käyttävät kun ei enää mikään muu lääke kipuun auta.
Oli kyllä eka kerta kun Ketamiinia sain ja omasta puolestani myös viimeinen, meni siitä sen verran sekaisin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoivat mulle sairaalassa että sitten käyttävät kun ei enää mikään muu lääke kipuun auta.
Oli kyllä eka kerta kun Ketamiinia sain ja omasta puolestani myös viimeinen, meni siitä sen verran sekaisin.Mulle annettiin Ketamiinia nukutuksen yhteydessä ja näin erittäin todentuntuista unta, että olin kaatunut paikallisen kaupan lattialle ja lyönyt pääni enkä voinut liikkua. Oikeasti makasin heräämön sängyssä ja olin kuulemma itkenyt. Ihan,kuin jostain tunnelista olis vetästy takaisin tähän maailmaan. Lieneekö masennuksen hoidossa tarkoitus mennä alitajuntaan ja sitä kautta asioihin jotka aiheuttavat mielen oireita?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulle annettiin Ketamiinia nukutuksen yhteydessä ja näin erittäin todentuntuista unta, että olin kaatunut paikallisen kaupan lattialle ja lyönyt pääni enkä voinut liikkua. Oikeasti makasin heräämön sängyssä ja olin kuulemma itkenyt. Ihan,kuin jostain tunnelista olis vetästy takaisin tähän maailmaan. Lieneekö masennuksen hoidossa tarkoitus mennä alitajuntaan ja sitä kautta asioihin jotka aiheuttavat mielen oireita?
Jo nykyisilläkin masennuslääkkeillä saadaan ihmisen elämä raiteiltaan pitkään kestävällä käytöllä niin olen hyvin epäileväinen mitä mahtaisi tapahtua jos tulisi joku Ketamiini-johdannainen lääke markkinoille.
Siinä vaiheessa kun ihminen on tarpeeksi sekaisin niin on hyvin vaikea alkaa käsitellä kaikkea sitä mitä siellä mielen uumenissa on ongelmallista.
Johan järkikin sanoo että mitä paremmin pää toimii niin on selkeämpää ajatella asioita.
Jos vertaa vaikka kunnon humalaan niin ei silloinkaan enää aina kovin järkevästi ajattele.
- Anonyymi
Mä olen saanut jopa hyvää palvelua. Sain tk:een ajan samalle päivälle (ei-kiireellisen) allergisen ihottuman vuoksi. Ja lääkäri oli tosi asiallinen ja otti mut tosissaan. Olin samaan aikaan kirjoilla psyk.polille. Psyk.polilla autettiin myös fyysisen vaivan hoidossa mm. kirjoittamalla lääkevoidereseptejä ja kirjaamalla fyysiset oireetkin potilastietoihin.
Näiden lisäksi olen muutaman kerran mennyt päivystykseen kun luulin, että olen kuolemassa sydäriin. Yhtä (tosi ala-arvoista) keikkaa lukuunottamatta olen saanut hyvää palvelua vaikka mun psyk.tiedot näkyivät ja tieto että olen aiemmin käynyt päivystyksessä paniikin vuoksi. Olen päässyt sydänfilmiin, labroihin ym. Viimeisenkin kerran diagnoosiksi tuli paniikkikohtaus... En tiedä meneekö mun oireet enää seuraavalla kerralla läpi.
Mutta siis ihan superasiallista touhua! :O- Anonyymi
Kiva lukea että myös hyvin kohdellaan.
Ihottuma tosin on näkyvä vaiva niin lääkäreiden on pakko uskoa.
Jos on jotain mitä ei pysty päällepäin näkemään niin sitten on jo hankalampaa.
Paniikkikohtauksen tai jonkin muun sydäntuntemuksen takia kun menee lääkäriin niin pakkohan niiden on tutkia kun kuitenkin on elintärkeä sydän kyseessä.
Vaikka tosin mullekin sydänlääkäri sanoi korkeista paineista että ne johtuu korvien välistä kun on tuo mielialasairaus....
Eikä hetkittäiset verenpaineen nousut ole kuulemma vaarallisia.
Mulla ollut välillä paineet jopa 220/178.
Ehkä tarvii vaan odotella koska ne menee viimeisen kerran liian korkeiksi..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiva lukea että myös hyvin kohdellaan.
Ihottuma tosin on näkyvä vaiva niin lääkäreiden on pakko uskoa.
Jos on jotain mitä ei pysty päällepäin näkemään niin sitten on jo hankalampaa.
Paniikkikohtauksen tai jonkin muun sydäntuntemuksen takia kun menee lääkäriin niin pakkohan niiden on tutkia kun kuitenkin on elintärkeä sydän kyseessä.
Vaikka tosin mullekin sydänlääkäri sanoi korkeista paineista että ne johtuu korvien välistä kun on tuo mielialasairaus....
Eikä hetkittäiset verenpaineen nousut ole kuulemma vaarallisia.
Mulla ollut välillä paineet jopa 220/178.
Ehkä tarvii vaan odotella koska ne menee viimeisen kerran liian korkeiksi.....Kerran jonotin useita tunteja hädissäni päivystyksessä kovan sykkeen ja hengenahdistuksen vuoksi. Kun vihdoin pääsin hoitajan juttusille niin otti pulssin sormen päästä, joka silloin normaali. Taputti selkään ja sanoi, että lähdepä kotiin syömään! Ei mitannut edes verenpainetta tai kysellyt sen enempiä. Olin niin hämilläni etten edes tajunnut sanoa mitään, että mikä tää juttu on... Jälkikäteen voin todeta, että paniikkikohtaushan tuo oli, mutta ehkä hiukka tarkemmin olisi voinut päivystyksessä tutkia.
- Anonyymi
Kokemusta on, heräilen öisin tykyttely kohtauksiin ja olen ylikierroksilla, sairaanhoitaja joka on omahoitajani vetosi siihen että käyn psykologilla, puhu siellä tuosta. Yritin selittää että mulla on diagnosointu lisäkilpirauhasen liikatoiminta ja tälläistä oireilua on silloin kun arvot ovat koholla. Diagnoosi näkyy myös omakannassa. Kun nykyinen hoitaja ja lääkäri ovat alkaneet vastata hoidostani olen myös saanut omakantaan somatoforminen häiriö diagnoosin ilman että kukaan on keskustellut asiasta kanssani. En edes käy tk:ssa kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa jos sitäkään. Joskus vuosia sitten kävin tosi usein mutta kun aloin käsitellä ja tunnistaa ahdistushäiriötäni tarve turhille käynneille väheni. Kohtelustani tulee olo että olisin arvostelukyvytön hysteerikko jonka elämän sisältö on kehitellä vaivoja itselleni.
- Anonyymi
Terveyskeskuksen aulassa hoitajat ovat usein patistelleet minua menemään mielenterveys- ja päihdepalveluihin, vaikka vaivani olisi ollut ruumiillinen.
Lääkärit sen sijaan ovat aina olleet asiallisia, onneksi useimmat hoitajatkin.
Huolimatta, että papereissa näkyy jos jonkinlaista MT-diagnoosia.- Anonyymi
On hyvä että ilmeisesti olet osannut pitää puolesi ja päässyt lääkärille. Mun mielestä tämä nykyinen käytäntö jossa hoitaja päättää hoidon tarpeellisuuden voi jopa vaarantaa hoidon turvallisuuden. Tuolla mun hoitajalla on tarve "tietää" ja hän olettaa asioita vaivautumatta kuuntelemaan. Tympeän oloinen muutenkin. On kuin jostain 50-luvulta aikakoneella tänne tupsahtanut asenteineen. Onkin jo lähellä eläkeikää. Ajattelisin että mielenterveysongelmat ja niiden hoito on jo niin arkipäiväistä että ihmisiä osattaisiin kohdella tasavertaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On hyvä että ilmeisesti olet osannut pitää puolesi ja päässyt lääkärille. Mun mielestä tämä nykyinen käytäntö jossa hoitaja päättää hoidon tarpeellisuuden voi jopa vaarantaa hoidon turvallisuuden. Tuolla mun hoitajalla on tarve "tietää" ja hän olettaa asioita vaivautumatta kuuntelemaan. Tympeän oloinen muutenkin. On kuin jostain 50-luvulta aikakoneella tänne tupsahtanut asenteineen. Onkin jo lähellä eläkeikää. Ajattelisin että mielenterveysongelmat ja niiden hoito on jo niin arkipäiväistä että ihmisiä osattaisiin kohdella tasavertaisesti.
Kieltämättä on turhauttavaa vääntää kättä jonkun lähihoitajan kanssa siitä että tarvitsetko hoitoa vai ei, jos sitten kuitenkin parin tunnin päästä mietitään että lähdetäänkö hätäleikkaamaan jotain asiaa. Onneksi näitä tapauksia on suhteellisen vähän mutta hemmetin huono makuhan niistä jää.
Enkä ole edes varma onko kyse MT diagnoosista, vaan siitä että tietotaitoa ja resursseja pantataan vähän väärästä paikasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kieltämättä on turhauttavaa vääntää kättä jonkun lähihoitajan kanssa siitä että tarvitsetko hoitoa vai ei, jos sitten kuitenkin parin tunnin päästä mietitään että lähdetäänkö hätäleikkaamaan jotain asiaa. Onneksi näitä tapauksia on suhteellisen vähän mutta hemmetin huono makuhan niistä jää.
Enkä ole edes varma onko kyse MT diagnoosista, vaan siitä että tietotaitoa ja resursseja pantataan vähän väärästä paikasta.Asenne terveydenhoitoon on vieläkin vanhanaikainen. Turhista asioista ei saa valittaa, vaivat pitää kärsiä, lääkäriin mennä vasta kun ollaan sairausasteella. Hoitoa hakea mielen ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Ajattelisi että on normaalia ja tervettä olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja tietää mistä vaikka oma hengenahdistus johtuu. Joskus se syy on psyykkinen mutta se ei tarkoita etteikö ihminen ansaitsisi kunnon tutkimuksia, kohtaamista ja keskusteluapua. Jos ihminen nyt joka viikko käy lääkärissä silloinkin olisi kai rakentavampaa ottaa ihmisen kanssa asiallisesti ja ystävällisesti puheeksi miksi hän on niin peloissaan ja huolissaan terveydestään. Ei katsella ihmisiä ylhäältä alaspäin ja keljuilla. Asenteet kaipaisivat mielestäni päivitystä kivikaudelta tähän päivään. Olen itsekkin hoitaja ja hoitajan ominaisuudessa usein hätkähtänyt työkavereiden kyynisyyttä. Olisi mukavampi työskennellä toisenlaisessa hoito kulttuurissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asenne terveydenhoitoon on vieläkin vanhanaikainen. Turhista asioista ei saa valittaa, vaivat pitää kärsiä, lääkäriin mennä vasta kun ollaan sairausasteella. Hoitoa hakea mielen ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Ajattelisi että on normaalia ja tervettä olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja tietää mistä vaikka oma hengenahdistus johtuu. Joskus se syy on psyykkinen mutta se ei tarkoita etteikö ihminen ansaitsisi kunnon tutkimuksia, kohtaamista ja keskusteluapua. Jos ihminen nyt joka viikko käy lääkärissä silloinkin olisi kai rakentavampaa ottaa ihmisen kanssa asiallisesti ja ystävällisesti puheeksi miksi hän on niin peloissaan ja huolissaan terveydestään. Ei katsella ihmisiä ylhäältä alaspäin ja keljuilla. Asenteet kaipaisivat mielestäni päivitystä kivikaudelta tähän päivään. Olen itsekkin hoitaja ja hoitajan ominaisuudessa usein hätkähtänyt työkavereiden kyynisyyttä. Olisi mukavampi työskennellä toisenlaisessa hoito kulttuurissa.
Kieltämättä itse vähän kanssa ihmettelen ennalta ehkäisyn olemattomuutta, tai toimimattomuutta.
Esim. täällä päin sote toimija tuottaa vain hoidollisia ryhmiä, MT-puolella. Mikä on itse asiassa ihan loogista.
Se mikä ei ole loogista, on se että mielenterveys puolen matalankynnyksen / ennalta ehkäisevä toiminta riippuu ihan siitä, miten peliriippuvaiset saavat sen rahoitettua. (mä niin toivon että korona toisi edes tähän asiaan jotain pysyvää järkeä, joka hyödyttäisi peli riippuvaisia ja muita. aka verovaroin.) Tämä on tietysti vain yksi esimerkki. Ennalta ehkäisyyn kun kuuluu niin paljon, kaikesta ala-asteen syrjäytymisestä ja työ hyvinvoinnista lähtien.
Niin tai näin, niin mielestäni tuhran moni terveyden ongelma pääsee eskaloitumaan. Erityisesti MT-puolella. Jotenkin tulee se mielikuva, että masennuskin otetaan todesta vasta sitten kun hyppäät kolmannen kerroksen ikkunasta. Henkilö on vain laiska jos jaksaa kiivetä vain tosieen kerrokseen hypätäkseen.
Noh menipäs nyt nillitykseksi, mutta empä jaksa pyyhkiä poiskaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asenne terveydenhoitoon on vieläkin vanhanaikainen. Turhista asioista ei saa valittaa, vaivat pitää kärsiä, lääkäriin mennä vasta kun ollaan sairausasteella. Hoitoa hakea mielen ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Ajattelisi että on normaalia ja tervettä olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja tietää mistä vaikka oma hengenahdistus johtuu. Joskus se syy on psyykkinen mutta se ei tarkoita etteikö ihminen ansaitsisi kunnon tutkimuksia, kohtaamista ja keskusteluapua. Jos ihminen nyt joka viikko käy lääkärissä silloinkin olisi kai rakentavampaa ottaa ihmisen kanssa asiallisesti ja ystävällisesti puheeksi miksi hän on niin peloissaan ja huolissaan terveydestään. Ei katsella ihmisiä ylhäältä alaspäin ja keljuilla. Asenteet kaipaisivat mielestäni päivitystä kivikaudelta tähän päivään. Olen itsekkin hoitaja ja hoitajan ominaisuudessa usein hätkähtänyt työkavereiden kyynisyyttä. Olisi mukavampi työskennellä toisenlaisessa hoito kulttuurissa.
Kiva että on asiallisiakin hoitajia kuten sinä:) - eri kommentoija, joka on siirtänyt terveyspalvelussa paikkaan, johon Omakanta ei näy
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiva että on asiallisiakin hoitajia kuten sinä:) - eri kommentoija, joka on siirtänyt terveyspalvelussa paikkaan, johon Omakanta ei näy
siis terveyspalvelunsa - sori lyöntivirhe
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asenne terveydenhoitoon on vieläkin vanhanaikainen. Turhista asioista ei saa valittaa, vaivat pitää kärsiä, lääkäriin mennä vasta kun ollaan sairausasteella. Hoitoa hakea mielen ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Ajattelisi että on normaalia ja tervettä olla kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja tietää mistä vaikka oma hengenahdistus johtuu. Joskus se syy on psyykkinen mutta se ei tarkoita etteikö ihminen ansaitsisi kunnon tutkimuksia, kohtaamista ja keskusteluapua. Jos ihminen nyt joka viikko käy lääkärissä silloinkin olisi kai rakentavampaa ottaa ihmisen kanssa asiallisesti ja ystävällisesti puheeksi miksi hän on niin peloissaan ja huolissaan terveydestään. Ei katsella ihmisiä ylhäältä alaspäin ja keljuilla. Asenteet kaipaisivat mielestäni päivitystä kivikaudelta tähän päivään. Olen itsekkin hoitaja ja hoitajan ominaisuudessa usein hätkähtänyt työkavereiden kyynisyyttä. Olisi mukavampi työskennellä toisenlaisessa hoito kulttuurissa.
Kiinnitti huomiota tuo maininta työkavereiden kyynisyydestä.
Kun olen itse käynyt mielenterveyskuntoutujana lääkäreissä ja vastaanotoilla ja päivystyksessä niin olen huomannut sivusta sen kuinka juuri esim. hoitajat suhtautuvat joidenkin lääkäreiden käytökseen, siihen miten he potilasta kohtelevat.
Tottakai silloin kun ihmisellä on empatiaa niin vierestä on kurjaa katsella kun jotain toista kohdellaan tylysti.
Kohdallani kävi kerran niinkin että hoitaja pahoitteli minulle lääkärin käytöstä. Ei ole hoitajan tehtävä pyydellä anteeksi lääkärin puolesta. Sanoinkin sen siinä tilanteessa, lääkäri oli jo poistunut paikalta.
Tiedän sen että on sairauksia joita on vaikea saada selville ja silloin ns. päästään tervekin potilas usein luokitellaan luulosairaaksi, vielä herkemmin sitä tapahtuu ihmiselle jolla on jo valmiiksi ongelmia päänsä kanssa.
Hölmöä sanoa mutta usein tulee sitten tunne että ei uskota, lääkäri ei usko lainkaan että voisi mahdollisesti jotain vikaa jossain ollakin.
Kerran minulla oli sellaista vikaa että piti kuvata ja sitten ei näkynyt mitään, lääkärit miettivät että kannattaako kuvata tarkemmin, ja onneksi sen päättivät tehdä.
Toinen tuli sitten vähän nolon näköisenä kertomaan että kyllä siellä jotain sitten näkyikin.
Mielestäni saa nolottaakin siinä vaiheessa kun ei ensin uskota mitään eikä meinata tehdä mitään, ja sitten selviääkin vika.
Useimmiten ihmiset ovat huolissaan silloin kun huomaavat ettei kaikki ole kohdallaan ja on ehkä oireita jotka häiritsevät. Ei siinä vaiheessa pitäisi ajatella mikä on ihmisen tausta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinnitti huomiota tuo maininta työkavereiden kyynisyydestä.
Kun olen itse käynyt mielenterveyskuntoutujana lääkäreissä ja vastaanotoilla ja päivystyksessä niin olen huomannut sivusta sen kuinka juuri esim. hoitajat suhtautuvat joidenkin lääkäreiden käytökseen, siihen miten he potilasta kohtelevat.
Tottakai silloin kun ihmisellä on empatiaa niin vierestä on kurjaa katsella kun jotain toista kohdellaan tylysti.
Kohdallani kävi kerran niinkin että hoitaja pahoitteli minulle lääkärin käytöstä. Ei ole hoitajan tehtävä pyydellä anteeksi lääkärin puolesta. Sanoinkin sen siinä tilanteessa, lääkäri oli jo poistunut paikalta.
Tiedän sen että on sairauksia joita on vaikea saada selville ja silloin ns. päästään tervekin potilas usein luokitellaan luulosairaaksi, vielä herkemmin sitä tapahtuu ihmiselle jolla on jo valmiiksi ongelmia päänsä kanssa.
Hölmöä sanoa mutta usein tulee sitten tunne että ei uskota, lääkäri ei usko lainkaan että voisi mahdollisesti jotain vikaa jossain ollakin.
Kerran minulla oli sellaista vikaa että piti kuvata ja sitten ei näkynyt mitään, lääkärit miettivät että kannattaako kuvata tarkemmin, ja onneksi sen päättivät tehdä.
Toinen tuli sitten vähän nolon näköisenä kertomaan että kyllä siellä jotain sitten näkyikin.
Mielestäni saa nolottaakin siinä vaiheessa kun ei ensin uskota mitään eikä meinata tehdä mitään, ja sitten selviääkin vika.
Useimmiten ihmiset ovat huolissaan silloin kun huomaavat ettei kaikki ole kohdallaan ja on ehkä oireita jotka häiritsevät. Ei siinä vaiheessa pitäisi ajatella mikä on ihmisen tausta.Tuo on totta, kyllä ihminen itse on oman vointinsa paras asiantuntija. Hoitajille ja varmasti lääkäreilekkin on kurjaa kun alalla on kyyninen ilmapiiri. Monesti se tarttuu kaikkiin ja vaikuttaa työssä jaksamiseen sitten ennen pitkää. Hoitotyö ei saisi pohjautua olettamiseen mutta sitähän se on jos ei tutkita riittävän huolellisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
siis terveyspalvelunsa - sori lyöntivirhe
Kiitos :) Varmasti hyvä päätös. Itse en ole antanut suostumusta tietojeni katseluun laajasti, koska haluan itse kertoa omista asioistani enkä saada hoitoa joka pohjautuu tietojen lueskeluun. Mutta niinhän sitä sanotaan että hoitajat ovat vaikeimpia potilaita. 😊
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kieltämättä itse vähän kanssa ihmettelen ennalta ehkäisyn olemattomuutta, tai toimimattomuutta.
Esim. täällä päin sote toimija tuottaa vain hoidollisia ryhmiä, MT-puolella. Mikä on itse asiassa ihan loogista.
Se mikä ei ole loogista, on se että mielenterveys puolen matalankynnyksen / ennalta ehkäisevä toiminta riippuu ihan siitä, miten peliriippuvaiset saavat sen rahoitettua. (mä niin toivon että korona toisi edes tähän asiaan jotain pysyvää järkeä, joka hyödyttäisi peli riippuvaisia ja muita. aka verovaroin.) Tämä on tietysti vain yksi esimerkki. Ennalta ehkäisyyn kun kuuluu niin paljon, kaikesta ala-asteen syrjäytymisestä ja työ hyvinvoinnista lähtien.
Niin tai näin, niin mielestäni tuhran moni terveyden ongelma pääsee eskaloitumaan. Erityisesti MT-puolella. Jotenkin tulee se mielikuva, että masennuskin otetaan todesta vasta sitten kun hyppäät kolmannen kerroksen ikkunasta. Henkilö on vain laiska jos jaksaa kiivetä vain tosieen kerrokseen hypätäkseen.
Noh menipäs nyt nillitykseksi, mutta empä jaksa pyyhkiä poiskaan.Todella hyvin kuvattu tämän hetkistä tilannetta. Sanotaan että uskalla hakea apua, mutta sitten voi käydä niin ettei sitä välttämättä saa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On hyvä että ilmeisesti olet osannut pitää puolesi ja päässyt lääkärille. Mun mielestä tämä nykyinen käytäntö jossa hoitaja päättää hoidon tarpeellisuuden voi jopa vaarantaa hoidon turvallisuuden. Tuolla mun hoitajalla on tarve "tietää" ja hän olettaa asioita vaivautumatta kuuntelemaan. Tympeän oloinen muutenkin. On kuin jostain 50-luvulta aikakoneella tänne tupsahtanut asenteineen. Onkin jo lähellä eläkeikää. Ajattelisin että mielenterveysongelmat ja niiden hoito on jo niin arkipäiväistä että ihmisiä osattaisiin kohdella tasavertaisesti.
On onneksi vielä hitunen voimavaroja jäljellä puolien pitämiseen, vaikka hupenevat hyvää vauhtia. Ymmärrän hyvin, että on iso joukko ihmisiä, joilla ei siihen voimia ole. Se jos mikä on surullista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinnitti huomiota tuo maininta työkavereiden kyynisyydestä.
Kun olen itse käynyt mielenterveyskuntoutujana lääkäreissä ja vastaanotoilla ja päivystyksessä niin olen huomannut sivusta sen kuinka juuri esim. hoitajat suhtautuvat joidenkin lääkäreiden käytökseen, siihen miten he potilasta kohtelevat.
Tottakai silloin kun ihmisellä on empatiaa niin vierestä on kurjaa katsella kun jotain toista kohdellaan tylysti.
Kohdallani kävi kerran niinkin että hoitaja pahoitteli minulle lääkärin käytöstä. Ei ole hoitajan tehtävä pyydellä anteeksi lääkärin puolesta. Sanoinkin sen siinä tilanteessa, lääkäri oli jo poistunut paikalta.
Tiedän sen että on sairauksia joita on vaikea saada selville ja silloin ns. päästään tervekin potilas usein luokitellaan luulosairaaksi, vielä herkemmin sitä tapahtuu ihmiselle jolla on jo valmiiksi ongelmia päänsä kanssa.
Hölmöä sanoa mutta usein tulee sitten tunne että ei uskota, lääkäri ei usko lainkaan että voisi mahdollisesti jotain vikaa jossain ollakin.
Kerran minulla oli sellaista vikaa että piti kuvata ja sitten ei näkynyt mitään, lääkärit miettivät että kannattaako kuvata tarkemmin, ja onneksi sen päättivät tehdä.
Toinen tuli sitten vähän nolon näköisenä kertomaan että kyllä siellä jotain sitten näkyikin.
Mielestäni saa nolottaakin siinä vaiheessa kun ei ensin uskota mitään eikä meinata tehdä mitään, ja sitten selviääkin vika.
Useimmiten ihmiset ovat huolissaan silloin kun huomaavat ettei kaikki ole kohdallaan ja on ehkä oireita jotka häiritsevät. Ei siinä vaiheessa pitäisi ajatella mikä on ihmisen tausta.Minulle tuli epäonnistuneen SSRI-vieroituksen aiheuttamien ikävien tapahtumien tuloksena outo oireisto. Sain tuntemattoman (myrkytys?)kohtauksen ja olo on edelleen huono, tosin muutosta parempaan on 3 kk sisällä tapahtunut. Oireita lääkittiin SSRI-lääkkeellä (samalla, mistä olin ensin vieroittautunut) ja neuroleptillä. SSRI:n lopetin uudelleen ja neuroleptinkin 3 vkon käytön jälkeen. Syynä mielenterveyspuolelle ohjautumiseen tietysti 20 vuoden takainen asiakkuuteni nuorisopolilla.
Paino on noussut puolessa vuodessa yli 20 kg. Kädet ovat aina kylmät, reidessä tuntopuutosta. Kognitio reistailee, muisti pätkii.
Puoleen vuoteen ei ole ollut positiivisia tunteita, kiintymystä, empatiaa. Kaikki tuntuu yhdentekevälle. Kykenen tuntemaan vain surua, ahdistusta ja pelkoa. Persoonani on muuttunut, ihmisyyteni on riistetty.
On otettu verikokeet, sydänfilmit ja käyty pään magneettikuvauksessa (omalla kustannuksella, lähetteitä noihin ei muuten saa). Kognitio reistailee, muisti pätkii. Ei löydöksiä tutkimuksissa => vaivat potilaan pään sisäisiä.
Voi olla, että lopputulema kohdallani on tämä:
https://i.pinimg.com/originals/9d/5c/0f/9d5c0f37dc9e5d8be89f6fca16560a23.jpg
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial81656Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1241642Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2451162Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221078Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.186996- 128919
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2866- 10845
Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks48833Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29827