Hieman erilaista asiaa

Onko moni teistä koulutukseltaan filosofian maisteri ja omaako joku teistä professorin arvon tai opiskellut fyysikon tutkinnon?
39<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Gradua vaille filosofian maisteri matematiikan alalta. Olen myös opiskellut fysiikkaa sivuaineena.

Äänestä

"Fyysikon tutkinto" tarkoittaisi varmaankin fysiikasta väitellyttä. Itselläni on ylempi korkeakoulututkinto fysiikasta mutta en ole siitä väitellyt.

Osaavat henkilöt harvemmin viitsivät osallistua näihin keskusteluihin kun moderointi on niin olematonta että kaikki asiallinen jää Suomi24:ssä troIIauksen jalkoihin. Keskusteluun osallistumiseen ja ajan käyttämiseen täällä pitäisi olla joku muukin syy kuin ajanviete. Kun tekee tutkimusta päivätyökseen niin harvemmin viitsii käyttää vapaa-aikaansa samojen asioiden parissa.

3Äänestä
  • Myös filosofian maisteri fysiikan alalta on fyysikon tutkinto. Samoin myös luonnontieteiden kandidaatti fysiikan alalta.

    Useimmat jotakin alaa opiskelleet, eivät työllisty kyseisen alan tutkijoiksi vaan useimmiten jotenkin kyseiseen alaan liittyviin yrityksiin.

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että oikeasti alasta jotain tietävien kommentit hukkuvat valitettavan helposti maallikoiden ”musta tuntuu, että näin se ehkä menee” -kommenttien sekaan. Enkä siis tarkoita etteivätkö maallikot saisi keskustella asiasta, mutta kaikkien olisi hyvä ymmärtää noiden välinen ero. Asiaan oikeasti perehtyneen henkilön kommentti ei ole (yleensä) pelkkä mielipide, vaan alan asiantuntijoiden konsensuksen mukainen näkemys tai vähintäänkin oikeasti perusteltavissa oleva näkökulma, eikä vain yhden ihmisen henkilökohtainen päähänpisto.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Myös filosofian maisteri fysiikan alalta on fyysikon tutkinto. Samoin myös luonnontieteiden kandidaatti fysiikan alalta.

    Useimmat jotakin alaa opiskelleet, eivät työllisty kyseisen alan tutkijoiksi vaan useimmiten jotenkin kyseiseen alaan liittyviin yrityksiin.

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että oikeasti alasta jotain tietävien kommentit hukkuvat valitettavan helposti maallikoiden ”musta tuntuu, että näin se ehkä menee” -kommenttien sekaan. Enkä siis tarkoita etteivätkö maallikot saisi keskustella asiasta, mutta kaikkien olisi hyvä ymmärtää noiden välinen ero. Asiaan oikeasti perehtyneen henkilön kommentti ei ole (yleensä) pelkkä mielipide, vaan alan asiantuntijoiden konsensuksen mukainen näkemys tai vähintäänkin oikeasti perusteltavissa oleva näkökulma, eikä vain yhden ihmisen henkilökohtainen päähänpisto.

    Kerro+jotain+lisää+konsensuksesta.+Riittääkö+97%+konsensus+todistamaan+asian?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kerro+jotain+lisää+konsensuksesta.+Riittääkö+97%+konsensus+todistamaan+asian?

    Ei+edes+100%+konsensus+todista+mitään,+mutta+tiedemaailman+yleisimmin+hyväksytty+teoria+tai+hypoteesi+on+todennäköisimmin+lähimpänä+ilmiön+oikeata+selitystä,+eli+jos+joudut+arvaamaan,+se+on+paras+vaihtoehtosi.Sen+sijaan+asiaan+täysin+perehtymättömien+ihmisten+konsensuksella+ei+ole+mitään+merkitystä,+koska+se+ei+perustu+minkäänlaiseen+validiin+päättelyyn.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei+edes+100%+konsensus+todista+mitään,+mutta+tiedemaailman+yleisimmin+hyväksytty+teoria+tai+hypoteesi+on+todennäköisimmin+lähimpänä+ilmiön+oikeata+selitystä,+eli+jos+joudut+arvaamaan,+se+on+paras+vaihtoehtosi.Sen+sijaan+asiaan+täysin+perehtymättömien+ihmisten+konsensuksella+ei+ole+mitään+merkitystä,+koska+se+ei+perustu+minkäänlaiseen+validiin+päättelyyn.

    Olen minä matematiikkaa, fysiikka, kemiaa ja monenlaisia tieteitä opiskellut mutta eipä ole vielä tullut vastaan yhtään ainoaa luonnontieteilijää, joka olisi konsensuksellaan todistellut asiaansa. Kyllä tuo on ihan ilmastoteologien oma juttu.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olen minä matematiikkaa, fysiikka, kemiaa ja monenlaisia tieteitä opiskellut mutta eipä ole vielä tullut vastaan yhtään ainoaa luonnontieteilijää, joka olisi konsensuksellaan todistellut asiaansa. Kyllä tuo on ihan ilmastoteologien oma juttu.

    En nyt aivan hahmota mistä keksit loikata yleiseltä ”asiantuntijoita kannattaa kuunnella” -tasolta noinkin täsmälliseen alaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En nyt aivan hahmota mistä keksit loikata yleiseltä ”asiantuntijoita kannattaa kuunnella” -tasolta noinkin täsmälliseen alaan.

    Yleensä luonnontieteissä kannattaa kuunnella asiantuntijoita. Jos joku yrittää perustella teorioitaan väittämällä että muut asiantuntijat ovat samaa mieltä kuin hän, niin hän syyllistyy argumentointivirheeseen. Konsensuksia tarvitsevat ne, jotka eivät fysiikasta tai
    luonnontieteistä ymmärrä mitään. Niissä kun ei konsensuksia tarvita yhtään mihinkään. Toisin on asia teologioissa ja varsinkin ilmastoteologiassa, jossa teorioiden todistaminen perustuu puhtaasti konsensusväitteisiin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Yleensä luonnontieteissä kannattaa kuunnella asiantuntijoita. Jos joku yrittää perustella teorioitaan väittämällä että muut asiantuntijat ovat samaa mieltä kuin hän, niin hän syyllistyy argumentointivirheeseen. Konsensuksia tarvitsevat ne, jotka eivät fysiikasta tai
    luonnontieteistä ymmärrä mitään. Niissä kun ei konsensuksia tarvita yhtään mihinkään. Toisin on asia teologioissa ja varsinkin ilmastoteologiassa, jossa teorioiden todistaminen perustuu puhtaasti konsensusväitteisiin.

    Mitä on ilmastoteologia? Misä yliopistossa sitä opetetaan?

    Klimatologia on kompleksinen poikkitieteellinen ala, jossa matemaattisen tarkkoja malleja ei kyetä tekemään, kuten esimerkiksi fysiikassa kyetään. Se ei kuitenkaan tee siitä yhtään vähempää tiedettä. Epäilijöitä oli vielä klimatologeissakin parikymmentä vuotta sitten ,kuten tieteeseen kuuluukin. Nyt todisteet ovat jo niin vakuuttavat, ettei epäilykselle jää sijaa. Konsensukseenhan se johtaa. Matikanopettajillakin on vahva konsensus siitä, että kertotaulu pitää paikkaansa.

    Ilmastodenialistilta on viety viimeinenkin tikkari suusta ja itkupotkuraivarissaan denialisti keksii ihan uuden herjan; ilmastoteologian.
    Paitsi että toiset saman tasoisesi ajattelijat, nuoren Maan kreationistit, ovat puhuneet evoluutiouskovaisista jo vuosikausia.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mitä on ilmastoteologia? Misä yliopistossa sitä opetetaan?

    Klimatologia on kompleksinen poikkitieteellinen ala, jossa matemaattisen tarkkoja malleja ei kyetä tekemään, kuten esimerkiksi fysiikassa kyetään. Se ei kuitenkaan tee siitä yhtään vähempää tiedettä. Epäilijöitä oli vielä klimatologeissakin parikymmentä vuotta sitten ,kuten tieteeseen kuuluukin. Nyt todisteet ovat jo niin vakuuttavat, ettei epäilykselle jää sijaa. Konsensukseenhan se johtaa. Matikanopettajillakin on vahva konsensus siitä, että kertotaulu pitää paikkaansa.

    Ilmastodenialistilta on viety viimeinenkin tikkari suusta ja itkupotkuraivarissaan denialisti keksii ihan uuden herjan; ilmastoteologian.
    Paitsi että toiset saman tasoisesi ajattelijat, nuoren Maan kreationistit, ovat puhuneet evoluutiouskovaisista jo vuosikausia.

    "Mitä on ilmastoteologia? Misä yliopistossa sitä opetetaan?"

    Yleensä ilmastoteologit, kuten esimerkiksi Michael Mann ja James Hansen keksivät ihan itse ja opettamatta ilmastoteologiset oppinsa, joita sitten muut rupeavat apinoimaan eli itseoppiminen on tärkeätä ja ah niin autuaaksitekevän konsensuksen julistaminen vielä tärkeämpää kun ei ole itsekeksityille teoriolle parempaakaan katetta eikä luonnontieteellistä perustetta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Yleensä luonnontieteissä kannattaa kuunnella asiantuntijoita. Jos joku yrittää perustella teorioitaan väittämällä että muut asiantuntijat ovat samaa mieltä kuin hän, niin hän syyllistyy argumentointivirheeseen. Konsensuksia tarvitsevat ne, jotka eivät fysiikasta tai
    luonnontieteistä ymmärrä mitään. Niissä kun ei konsensuksia tarvita yhtään mihinkään. Toisin on asia teologioissa ja varsinkin ilmastoteologiassa, jossa teorioiden todistaminen perustuu puhtaasti konsensusväitteisiin.

    En edelleenkään ymmärrä, miksi juuri ilmastotiede päätyi kritiikkisi kohteeksi, mutta konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään.

    Tutkijoiden konsensus on enemmänkin asiaan perehtymättömille järkevä suuntaviiva, koska jos käytännössä kaikki asiaa oikeasti tutkineet tiedemiehet ovat datan perusteella päätyneet samaan lopputulokseen, tuo päätelmä on hyvin todennäköisesti lähimpänä todellisuutta. Jos siis maallikon näkemys on, että suhteellisuusteoria ei pidä paikkaansa, koska hänen kellonsa ei alkanut silminnähden jätättää kun hän kiipesi vuorelle, tuo maallikko on tietysti todennäköisemmin väärässä, kuin kaikki maailman tiedemiehet.

    Ei siis ole niin, että konsensus tekee asian selityksestä totta, vaan asian oikean selityken ympärille muodostuu ajan kuluessa konsensus. Jos haluat todistaa jonkin tieteellisen teorian vääräksi, se on äärimmäisen yksinkertaista: näytä validista datasta se kohta, jota kyseinen teoria ei voi selittää. Jos haluat nostaa oman hypoteesisi vallitsevan teorian paikalle, sekin on yksinkertaista: Näytä, että sinun hypoteesisi sopii validiin dataan paremmin kuin nykyinen vallitseva teoria. Ja jos sinä sen teet, tiedeyhteisön konsensus kyllä muodostuu sinun hypoteesisi ympärille, koska niin tiede toimii.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En edelleenkään ymmärrä, miksi juuri ilmastotiede päätyi kritiikkisi kohteeksi, mutta konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään.

    Tutkijoiden konsensus on enemmänkin asiaan perehtymättömille järkevä suuntaviiva, koska jos käytännössä kaikki asiaa oikeasti tutkineet tiedemiehet ovat datan perusteella päätyneet samaan lopputulokseen, tuo päätelmä on hyvin todennäköisesti lähimpänä todellisuutta. Jos siis maallikon näkemys on, että suhteellisuusteoria ei pidä paikkaansa, koska hänen kellonsa ei alkanut silminnähden jätättää kun hän kiipesi vuorelle, tuo maallikko on tietysti todennäköisemmin väärässä, kuin kaikki maailman tiedemiehet.

    Ei siis ole niin, että konsensus tekee asian selityksestä totta, vaan asian oikean selityken ympärille muodostuu ajan kuluessa konsensus. Jos haluat todistaa jonkin tieteellisen teorian vääräksi, se on äärimmäisen yksinkertaista: näytä validista datasta se kohta, jota kyseinen teoria ei voi selittää. Jos haluat nostaa oman hypoteesisi vallitsevan teorian paikalle, sekin on yksinkertaista: Näytä, että sinun hypoteesisi sopii validiin dataan paremmin kuin nykyinen vallitseva teoria. Ja jos sinä sen teet, tiedeyhteisön konsensus kyllä muodostuu sinun hypoteesisi ympärille, koska niin tiede toimii.

    Siitä yksinkertaisesta syystä että ilmastoteologia on minun tietääkseni ainokainen tiede, jossa teorioita perustellaan ja hypoteeseja testataan konsensuksilla (lue: väitetään että kaikki kaverit ovat samaa mieltä).
    Jos konsensuksia tarvitaan apuun, niin silloin on kyseessä ehta ja aito huuhaa. Huomaa vielä se, että minä en mitään konsensuksia tähän ketjuun tuonut. Sen teki joku huuhaapelle joka ei tieteestä ymmärä mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Siitä yksinkertaisesta syystä että ilmastoteologia on minun tietääkseni ainokainen tiede, jossa teorioita perustellaan ja hypoteeseja testataan konsensuksilla (lue: väitetään että kaikki kaverit ovat samaa mieltä).
    Jos konsensuksia tarvitaan apuun, niin silloin on kyseessä ehta ja aito huuhaa. Huomaa vielä se, että minä en mitään konsensuksia tähän ketjuun tuonut. Sen teki joku huuhaapelle joka ei tieteestä ymmärä mitään.

    Hiukan lisää: En ole vielä kuullut että kukaan olisi Newtonin lakeja tai suhteellisuusteoriaa kenellekään konsensuksilla perustellut. Taidat olla ensimmäinen. Tosin tuo ei Newtonin laeista tai suhteellisuusteoriasta tee huuhaata koska ne voi perustella aivan hyvin ilman mitään konsensuksia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    En edelleenkään ymmärrä, miksi juuri ilmastotiede päätyi kritiikkisi kohteeksi, mutta konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään.

    Tutkijoiden konsensus on enemmänkin asiaan perehtymättömille järkevä suuntaviiva, koska jos käytännössä kaikki asiaa oikeasti tutkineet tiedemiehet ovat datan perusteella päätyneet samaan lopputulokseen, tuo päätelmä on hyvin todennäköisesti lähimpänä todellisuutta. Jos siis maallikon näkemys on, että suhteellisuusteoria ei pidä paikkaansa, koska hänen kellonsa ei alkanut silminnähden jätättää kun hän kiipesi vuorelle, tuo maallikko on tietysti todennäköisemmin väärässä, kuin kaikki maailman tiedemiehet.

    Ei siis ole niin, että konsensus tekee asian selityksestä totta, vaan asian oikean selityken ympärille muodostuu ajan kuluessa konsensus. Jos haluat todistaa jonkin tieteellisen teorian vääräksi, se on äärimmäisen yksinkertaista: näytä validista datasta se kohta, jota kyseinen teoria ei voi selittää. Jos haluat nostaa oman hypoteesisi vallitsevan teorian paikalle, sekin on yksinkertaista: Näytä, että sinun hypoteesisi sopii validiin dataan paremmin kuin nykyinen vallitseva teoria. Ja jos sinä sen teet, tiedeyhteisön konsensus kyllä muodostuu sinun hypoteesisi ympärille, koska niin tiede toimii.

    Minä joskus luin Rchard Feynmanin opuksen "Suhteellisen helppoa". Se on maallikoille tarkoitettu esitys suhteellisuusteoriasta. Ei tarvinnut Feynman mitään konsensuksia asiansa tueksi. Ei hän niistä ainakaan mitään maininnut. Sama kokee "QED" -julkaisua.

    Jos joku on kasannut konsensuksen tai faniklubin Feynmanin ympärille niin se on hänen ongelmansa. Minä en ole sellaisesta kuullut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiukan lisää: En ole vielä kuullut että kukaan olisi Newtonin lakeja tai suhteellisuusteoriaa kenellekään konsensuksilla perustellut. Taidat olla ensimmäinen. Tosin tuo ei Newtonin laeista tai suhteellisuusteoriasta tee huuhaata koska ne voi perustella aivan hyvin ilman mitään konsensuksia.

    Jospa vaikka lukisit sen kommentin, johon olet vastaamassa. En ole missään väittänyt, että konsensuksella todistettaisiin tai perusteltaisiin minkään teorian paikkansapitävyyttä, ja itseasiassa sanoinkin se aivan suoraan tuossa aiemmin: "...konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään."

    Jos sinulla itselläsi ei ole mitään tietoa tieteenalasta X, ja haluat saada jonkinlaisen ymmärryksen X:stä, paras lähtökohta on X:n tutkijoiden konsensus. Se ei todista tuon konsensuksen olevan varmasti oikeassa, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista, se on todennäköisimmin lähimpänä oikeaa.

    Tieteelliset teoriat tietenkin todistetaan testaamalla kuinka hyvin ne vastaavat dataa, jolloin konsensus muodostuu sen käsityksen ympärille, joka vastaa dataa parhaiten.

    Ilmastotieteessä, kuten kaikissa muissakin tieteenaloissa, teoriat muodostetaan juurikin tuolla periaatteella. Yksi tutkija tai tutkijaryhmä keksii hypoteesin, joka sopii olemassaolevaan dataan. Muut tutkijat ja tutkijaryhmät perehtyvät asiaan ja etsivät dataa, johon kyseinen hypoteesi ei täysin sovi, ja sen perusteella joko hylkäävät hypoteesin kokonaan tai tekevät siihen hienosäätöä, jolla hypoteesi saadaan kattamaan myös nuo löydetyt ongelmakohdat, ja lopulta (jos hypoteesia ei ole kattavasti hylätty) sen todetaan selittävän dataa olemassaolevista hypoteeseista parhaiten, jolloin sen ympärille muodostuu konsensus.

    Ilmastoon liittyvässä datassa on huomattavasti enemmän satunnaisvirhettä kuin vaikkapa planeettojen tai tähtien liikkeistä tehdyissä havainnoissa, ja siksi dataa tarvitaan todella paljon, jotta satunnaisvirheestä huolimatta suuren mittakaavan muutokset saadaan näkyviin.

    On aivan mahdollista, että jokin tutkijaryhmä toteaa, ettei heidän käytössään olevassa datassa ole tilastollisesti merkitsevää näyttöä ilmastonmuutoksesta. Yksittäinen tutkimus ei kuitenkaan todista (millään tieteenalalla) mitään, vaan useat tutkijaryhmät perehtyvät asiaan toisistaan riippumatta. Kokonaisuutena, kun katsotaan kaikkien (ei vain yhteen lopputulokseen päätyneiden) tutkijaryhmien dataa ja päätelmiä, muodostuu kokonaiskuva, johon voidaan suurella todennäköisyydellä luottaa, mutta jota tietenkin päivitetään aina uuden datan vaatimalla tavalla. Ilmastotieteessä kokonaiskuva on se, että ihmisen toiminnasta johtuen maapallon ilmasto on lämpenemässä huomattavasti nopeammin kuin koskaan ennen.

    Lisäksi on aivan naurettava väite, että varteenotettavia tutkijoita syrjittäisiin tai halveksittaisiin sen vuoksi, että he ovat löytäneet totuuden, jota tiedeyhteisö ei halua hyväksyä. Jos sinä pystyt kumoamaan vallalla olevan teorian, sinua juhlitaan sankarina ja sinä saat kyseisen tieteenalan nobelin (jos sellaisia on tapana jakaa). Vaikka sinä kaataisit evoluutioteorian tai kvanttimekaniikan, ja siten heittäisit tiedeyhteisön niiden osalta takaisin lähtöruutuun, kaikki olisivat vain innoissaan. Loistava esimerkki siitä nähtiin muutama vuosi sitten, kun CERNin epäiltiin havainneen valoa nopeampia hiukkasia. Kaikki fyysikot olivat aivan pähkinöinä ja pohtivat mille kaikelle joudutaan keksimään uusia selityksiä. Lopulta se havainto toki osoittautui mittausvirheeksi, joten mikään ei muuttunutkaan.

    2Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jospa vaikka lukisit sen kommentin, johon olet vastaamassa. En ole missään väittänyt, että konsensuksella todistettaisiin tai perusteltaisiin minkään teorian paikkansapitävyyttä, ja itseasiassa sanoinkin se aivan suoraan tuossa aiemmin: "...konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään."

    Jos sinulla itselläsi ei ole mitään tietoa tieteenalasta X, ja haluat saada jonkinlaisen ymmärryksen X:stä, paras lähtökohta on X:n tutkijoiden konsensus. Se ei todista tuon konsensuksen olevan varmasti oikeassa, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista, se on todennäköisimmin lähimpänä oikeaa.

    Tieteelliset teoriat tietenkin todistetaan testaamalla kuinka hyvin ne vastaavat dataa, jolloin konsensus muodostuu sen käsityksen ympärille, joka vastaa dataa parhaiten.

    Ilmastotieteessä, kuten kaikissa muissakin tieteenaloissa, teoriat muodostetaan juurikin tuolla periaatteella. Yksi tutkija tai tutkijaryhmä keksii hypoteesin, joka sopii olemassaolevaan dataan. Muut tutkijat ja tutkijaryhmät perehtyvät asiaan ja etsivät dataa, johon kyseinen hypoteesi ei täysin sovi, ja sen perusteella joko hylkäävät hypoteesin kokonaan tai tekevät siihen hienosäätöä, jolla hypoteesi saadaan kattamaan myös nuo löydetyt ongelmakohdat, ja lopulta (jos hypoteesia ei ole kattavasti hylätty) sen todetaan selittävän dataa olemassaolevista hypoteeseista parhaiten, jolloin sen ympärille muodostuu konsensus.

    Ilmastoon liittyvässä datassa on huomattavasti enemmän satunnaisvirhettä kuin vaikkapa planeettojen tai tähtien liikkeistä tehdyissä havainnoissa, ja siksi dataa tarvitaan todella paljon, jotta satunnaisvirheestä huolimatta suuren mittakaavan muutokset saadaan näkyviin.

    On aivan mahdollista, että jokin tutkijaryhmä toteaa, ettei heidän käytössään olevassa datassa ole tilastollisesti merkitsevää näyttöä ilmastonmuutoksesta. Yksittäinen tutkimus ei kuitenkaan todista (millään tieteenalalla) mitään, vaan useat tutkijaryhmät perehtyvät asiaan toisistaan riippumatta. Kokonaisuutena, kun katsotaan kaikkien (ei vain yhteen lopputulokseen päätyneiden) tutkijaryhmien dataa ja päätelmiä, muodostuu kokonaiskuva, johon voidaan suurella todennäköisyydellä luottaa, mutta jota tietenkin päivitetään aina uuden datan vaatimalla tavalla. Ilmastotieteessä kokonaiskuva on se, että ihmisen toiminnasta johtuen maapallon ilmasto on lämpenemässä huomattavasti nopeammin kuin koskaan ennen.

    Lisäksi on aivan naurettava väite, että varteenotettavia tutkijoita syrjittäisiin tai halveksittaisiin sen vuoksi, että he ovat löytäneet totuuden, jota tiedeyhteisö ei halua hyväksyä. Jos sinä pystyt kumoamaan vallalla olevan teorian, sinua juhlitaan sankarina ja sinä saat kyseisen tieteenalan nobelin (jos sellaisia on tapana jakaa). Vaikka sinä kaataisit evoluutioteorian tai kvanttimekaniikan, ja siten heittäisit tiedeyhteisön niiden osalta takaisin lähtöruutuun, kaikki olisivat vain innoissaan. Loistava esimerkki siitä nähtiin muutama vuosi sitten, kun CERNin epäiltiin havainneen valoa nopeampia hiukkasia. Kaikki fyysikot olivat aivan pähkinöinä ja pohtivat mille kaikelle joudutaan keksimään uusia selityksiä. Lopulta se havainto toki osoittautui mittausvirheeksi, joten mikään ei muuttunutkaan.

    Myönnän. Ainakin peruskoulun ainekirjoituksen hallitset ihan sujuvasti.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Siitä yksinkertaisesta syystä että ilmastoteologia on minun tietääkseni ainokainen tiede, jossa teorioita perustellaan ja hypoteeseja testataan konsensuksilla (lue: väitetään että kaikki kaverit ovat samaa mieltä).
    Jos konsensuksia tarvitaan apuun, niin silloin on kyseessä ehta ja aito huuhaa. Huomaa vielä se, että minä en mitään konsensuksia tähän ketjuun tuonut. Sen teki joku huuhaapelle joka ei tieteestä ymmärä mitään.

    Tietosi on väärä. Nettipalstoilta voi tuon käsityksen saada, mutta siellä harvemmin kirjoittavat tutkijat.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Myönnän. Ainakin peruskoulun ainekirjoituksen hallitset ihan sujuvasti.

    Itse asiassa en ollut peruskoulun ainekirjoituksessa kovinkaan hyvä, mutta kiitos kuitenkin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tietosi on väärä. Nettipalstoilta voi tuon käsityksen saada, mutta siellä harvemmin kirjoittavat tutkijat.

    Minä kyllä seuraan muitakin palstoja kuin suoli24-palstaa. Saattaa olla että astrologia ja homeopatia eivät ole kiinnittäneet huomiotani, mutten ole lehtikirjoituksistakaan löytänyt vihjettä että heille konsensus olisi elinehto niinkuin se on ilmastoteologeille.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jospa vaikka lukisit sen kommentin, johon olet vastaamassa. En ole missään väittänyt, että konsensuksella todistettaisiin tai perusteltaisiin minkään teorian paikkansapitävyyttä, ja itseasiassa sanoinkin se aivan suoraan tuossa aiemmin: "...konsensuksesta sanon vielä sen verran, että ei kukaan sitä väitä todisteeksi mistään."

    Jos sinulla itselläsi ei ole mitään tietoa tieteenalasta X, ja haluat saada jonkinlaisen ymmärryksen X:stä, paras lähtökohta on X:n tutkijoiden konsensus. Se ei todista tuon konsensuksen olevan varmasti oikeassa, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista, se on todennäköisimmin lähimpänä oikeaa.

    Tieteelliset teoriat tietenkin todistetaan testaamalla kuinka hyvin ne vastaavat dataa, jolloin konsensus muodostuu sen käsityksen ympärille, joka vastaa dataa parhaiten.

    Ilmastotieteessä, kuten kaikissa muissakin tieteenaloissa, teoriat muodostetaan juurikin tuolla periaatteella. Yksi tutkija tai tutkijaryhmä keksii hypoteesin, joka sopii olemassaolevaan dataan. Muut tutkijat ja tutkijaryhmät perehtyvät asiaan ja etsivät dataa, johon kyseinen hypoteesi ei täysin sovi, ja sen perusteella joko hylkäävät hypoteesin kokonaan tai tekevät siihen hienosäätöä, jolla hypoteesi saadaan kattamaan myös nuo löydetyt ongelmakohdat, ja lopulta (jos hypoteesia ei ole kattavasti hylätty) sen todetaan selittävän dataa olemassaolevista hypoteeseista parhaiten, jolloin sen ympärille muodostuu konsensus.

    Ilmastoon liittyvässä datassa on huomattavasti enemmän satunnaisvirhettä kuin vaikkapa planeettojen tai tähtien liikkeistä tehdyissä havainnoissa, ja siksi dataa tarvitaan todella paljon, jotta satunnaisvirheestä huolimatta suuren mittakaavan muutokset saadaan näkyviin.

    On aivan mahdollista, että jokin tutkijaryhmä toteaa, ettei heidän käytössään olevassa datassa ole tilastollisesti merkitsevää näyttöä ilmastonmuutoksesta. Yksittäinen tutkimus ei kuitenkaan todista (millään tieteenalalla) mitään, vaan useat tutkijaryhmät perehtyvät asiaan toisistaan riippumatta. Kokonaisuutena, kun katsotaan kaikkien (ei vain yhteen lopputulokseen päätyneiden) tutkijaryhmien dataa ja päätelmiä, muodostuu kokonaiskuva, johon voidaan suurella todennäköisyydellä luottaa, mutta jota tietenkin päivitetään aina uuden datan vaatimalla tavalla. Ilmastotieteessä kokonaiskuva on se, että ihmisen toiminnasta johtuen maapallon ilmasto on lämpenemässä huomattavasti nopeammin kuin koskaan ennen.

    Lisäksi on aivan naurettava väite, että varteenotettavia tutkijoita syrjittäisiin tai halveksittaisiin sen vuoksi, että he ovat löytäneet totuuden, jota tiedeyhteisö ei halua hyväksyä. Jos sinä pystyt kumoamaan vallalla olevan teorian, sinua juhlitaan sankarina ja sinä saat kyseisen tieteenalan nobelin (jos sellaisia on tapana jakaa). Vaikka sinä kaataisit evoluutioteorian tai kvanttimekaniikan, ja siten heittäisit tiedeyhteisön niiden osalta takaisin lähtöruutuun, kaikki olisivat vain innoissaan. Loistava esimerkki siitä nähtiin muutama vuosi sitten, kun CERNin epäiltiin havainneen valoa nopeampia hiukkasia. Kaikki fyysikot olivat aivan pähkinöinä ja pohtivat mille kaikelle joudutaan keksimään uusia selityksiä. Lopulta se havainto toki osoittautui mittausvirheeksi, joten mikään ei muuttunutkaan.

    "Jos sinulla itselläsi ei ole mitään tietoa tieteenalasta X, ja haluat saada jonkinlaisen ymmärryksen X:stä, paras lähtökohta on X:n tutkijoiden konsensus. Se ei todista tuon konsensuksen olevan varmasti oikeassa, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista, se on todennäköisimmin lähimpänä oikeaa."

    Tuo pitää muistaa kun seuraavan kerran rupean tukimaan kristinuskoa tai islamia. Todennäköisyys on tärkeää.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Jos sinulla itselläsi ei ole mitään tietoa tieteenalasta X, ja haluat saada jonkinlaisen ymmärryksen X:stä, paras lähtökohta on X:n tutkijoiden konsensus. Se ei todista tuon konsensuksen olevan varmasti oikeassa, mutta olemassaolevista vaihtoehdoista, se on todennäköisimmin lähimpänä oikeaa."

    Tuo pitää muistaa kun seuraavan kerran rupean tukimaan kristinuskoa tai islamia. Todennäköisyys on tärkeää.

    Aika harvoin olen kuullut kenenkään vakavissaan väittävän uskontoja tieteeksi. Kenenkään muun kuin (tahallaan tai vahingossa) epärehellisten uskonpuolustajien siis.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Aika harvoin olen kuullut kenenkään vakavissaan väittävän uskontoja tieteeksi. Kenenkään muun kuin (tahallaan tai vahingossa) epärehellisten uskonpuolustajien siis.

    Varmaan tuossa tarkoitettiin teologiaa, joka lienee tiede.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Varmaan tuossa tarkoitettiin teologiaa, joka lienee tiede.

    Se osa teologiasta, joka asettuu joko historian tai kulttuurintutkimuksen alle, on toki tiedettä. Kokonaisuutena teologiaa on kuitenkin aika vaikea laskea tieteeksi, tai ainakaan sillä alalla tehtävä tutkimus ei ole pääsääntöisesti tieteellistä. Toki poikkeuksiakin on: teologian alalla on tehty myös oikeaa tutkimusta (ilman lähtöoletusta että tämä tai tuo uskonto on oikeassa).

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se osa teologiasta, joka asettuu joko historian tai kulttuurintutkimuksen alle, on toki tiedettä. Kokonaisuutena teologiaa on kuitenkin aika vaikea laskea tieteeksi, tai ainakaan sillä alalla tehtävä tutkimus ei ole pääsääntöisesti tieteellistä. Toki poikkeuksiakin on: teologian alalla on tehty myös oikeaa tutkimusta (ilman lähtöoletusta että tämä tai tuo uskonto on oikeassa).

    Uskonnon tutkimusta todellakin nimitetään tieteeksi nimeltä teologia. Ei tuossa mitään ehtoja tarvitse asetella sille, onko kysymys historiasta tai kulttuurista.

    " Kokonaisuutena teologiaa on kuitenkin aika vaikea laskea tieteeksi, tai ainakaan sillä alalla tehtävä tutkimus ei ole pääsääntöisesti tieteellistä."

    Sinulla taitaa olla hiukan hatara käsitys siitä, mitä sana tiede tarkoittaa. Tai sitten tiedät teologiasta jotain mitä muut eivät tiedä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Uskonnon tutkimusta todellakin nimitetään tieteeksi nimeltä teologia. Ei tuossa mitään ehtoja tarvitse asetella sille, onko kysymys historiasta tai kulttuurista.

    " Kokonaisuutena teologiaa on kuitenkin aika vaikea laskea tieteeksi, tai ainakaan sillä alalla tehtävä tutkimus ei ole pääsääntöisesti tieteellistä."

    Sinulla taitaa olla hiukan hatara käsitys siitä, mitä sana tiede tarkoittaa. Tai sitten tiedät teologiasta jotain mitä muut eivät tiedä.

    Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi kristinuskon teologiaa tutkivista ihmisistä on kristittyjä, eli he ovat jo etukäteen päättäneet mihin lopputulokseen haluavat päätyä tutkimuksissaan. Sama pätee kaikkien muidenkin uskontojen teologian tutkimukseen. Vain se osa teologian tutkimuksesta, jota pyritään tekemään lähtökohtaisesti avoimin mielin (eli tutkien sitä, mihin uskovaiset uskovat, eikä pyrkien osoittamaan, että jokin uskonto on oikeassa) on oikeasti vakavastiotettavaa tiedettä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi kristinuskon teologiaa tutkivista ihmisistä on kristittyjä, eli he ovat jo etukäteen päättäneet mihin lopputulokseen haluavat päätyä tutkimuksissaan. Sama pätee kaikkien muidenkin uskontojen teologian tutkimukseen. Vain se osa teologian tutkimuksesta, jota pyritään tekemään lähtökohtaisesti avoimin mielin (eli tutkien sitä, mihin uskovaiset uskovat, eikä pyrkien osoittamaan, että jokin uskonto on oikeassa) on oikeasti vakavastiotettavaa tiedettä.

    "Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi kristinuskon teologiaa tutkivista ihmisistä on kristittyjä, eli he ovat jo etukäteen päättäneet mihin lopputulokseen haluavat päätyä tutkimuksissaan."

    Teologia ei ole teologian tutkimista vaan uskonnon tutkimista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Varmaan tuossa tarkoitettiin teologiaa, joka lienee tiede.

    Jos olisi tarkoittanut teologiaa, olisi varmaankin puhunut teologiasta (joka on tiedettä) eikä kristinuskosta ja islamista (jotka ovat uskontoja).

    Jos tosiaan tarkoitti teologiaa, niin siihen pätee täsmälleen samat tieteelliset periaatteet kuin muihinkin tieteenaloihin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jos olisi tarkoittanut teologiaa, olisi varmaankin puhunut teologiasta (joka on tiedettä) eikä kristinuskosta ja islamista (jotka ovat uskontoja).

    Jos tosiaan tarkoitti teologiaa, niin siihen pätee täsmälleen samat tieteelliset periaatteet kuin muihinkin tieteenaloihin.

    Lue viesti uudestaan.
    Niinhän tuolla puhuttiin kristinuskon ja islamin tutkimisesta eli teologioasta.

    Äänestä

On kyllä koomista, miten filosofian maistereita voi tulla niin monelta eri alalta, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ja kuitenkin filosofiaa opiskelleista tulee yleensä yhteiskuntatieteiden maistereita.

Ainakin joillekin aloille kuitenkin on olemassa omakin maisterinimityksensä (esim. Matemaattisten tieteiden maisteri), joten niitä voisi käyttää yleisemminkin, eikä vain nimetä kaikkien alojen valmistuneita filosofian maistereiksi.

Äänestä
  • "Moi! Olen filosofian maisteri. Entäs sinä?"
    "Moi! Minäkin olen filosofian maisteri. Onkohan meillä muutakin yhteistä... Mistä teit gradusi?"
    "Hamiltonin kvaternioiden isometriaryhmän virittäjäjoukoista."
    "Jaa... En ymmärtänyt sanaakaan."

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Moi! Olen filosofian maisteri. Entäs sinä?"
    "Moi! Minäkin olen filosofian maisteri. Onkohan meillä muutakin yhteistä... Mistä teit gradusi?"
    "Hamiltonin kvaternioiden isometriaryhmän virittäjäjoukoista."
    "Jaa... En ymmärtänyt sanaakaan."

    Kaksi biologian maisteria ei ymmärrä edes toistensa käyttämää terminologiaa, mikäli erikoistumisalat ovat riittävän etäällä toisistaan. Spesialisoituminen on totta kaikilla tieteenaloilla.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaksi biologian maisteria ei ymmärrä edes toistensa käyttämää terminologiaa, mikäli erikoistumisalat ovat riittävän etäällä toisistaan. Spesialisoituminen on totta kaikilla tieteenaloilla.

    Aika huono pohja S24-tiedepalstan poikkitieteelliselle spekuloinnille.

    Heh.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaksi biologian maisteria ei ymmärrä edes toistensa käyttämää terminologiaa, mikäli erikoistumisalat ovat riittävän etäällä toisistaan. Spesialisoituminen on totta kaikilla tieteenaloilla.

    Tuo ei vastaa kysymykseen miksi "filosofian maisteri" termin alla kulkee asioita joilla ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Biologia sen sijaan on aina biologiaa.

    Äänestä

Minulla on useampi korkeatutkinto Nasun ylikorkeakoulusta. (Nasu ja Nasa kirjoitetaan melkein samalla tapaa. Sattumaa? Tuskimpa.)

Äänestä
  • No voihan hih hih kun oli hauskasti letkautettu.

    Äänestä

  • NASA ei ole oppilaitos vaan virasto, joten vitsisi ei oikein toimi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    NASA ei ole oppilaitos vaan virasto, joten vitsisi ei oikein toimi.

    Siinä vaiheessa kun Nasu vielä kovasti kiinnostaa, ei NASA:n organisaatio ehkä oikein aukea. Tuskim sattunaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No voihan hih hih kun oli hauskasti letkautettu.

    Älkää pilkatko minun tutkintoa. Nasu teki kovasti töitä sen eteen. Käytiin ihan maalevyn reunalla asti.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älkää pilkatko minun tutkintoa. Nasu teki kovasti töitä sen eteen. Käytiin ihan maalevyn reunalla asti.

    Kumpi teistä putosi ensimmäiseksi?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Onko moni teistä koulutukseltaan filosofian maisteri ja omaako joku teistä professorin arvon tai opiskellut fyysikon tutkinnon?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu