Hirsitalon ulkoverhous ja vaaditut u-arvot

Vastaan omia ajatuksia hirsitalon omistajana. Mielestäni hirsitalon panelointi ei ole huono idea. Paneloinnilla saisi hirsiseinän täysin säältä ja vedeltä suojaan. Lisäksi ei tarvitse miettiä hengittääkö maali yms. Paneloinnin voi uusia 50 vuoden välein ja ala löytyy aina uudenveroinen hirsipinta.

Anonyymi kirjoitti:

Vastaan omia ajatuksia hirsitalon omistajana. Mielestäni hirsitalon panelointi ei ole huono idea. Paneloinnilla saisi hirsiseinän täysin säältä ja vedeltä suojaan. Lisäksi ei tarvitse miettiä hengittääkö maali yms. Paneloinnin voi uusia 50 vuoden välein ja ala löytyy aina uudenveroinen hirsipinta.

Lue lisää

Panelointi toimii myös hyvänä tuulensuojana

Anonyymi kirjoitti:

Vastaan omia ajatuksia hirsitalon omistajana. Mielestäni hirsitalon panelointi ei ole huono idea. Paneloinnilla saisi hirsiseinän täysin säältä ja vedeltä suojaan. Lisäksi ei tarvitse miettiä hengittääkö maali yms. Paneloinnin voi uusia 50 vuoden välein ja ala löytyy aina uudenveroinen hirsipinta.

Lue lisää

Mitäs jos pellittäis?

Anonyymi kirjoitti:

Mitäs jos pellittäis?

Ei kannata käyttää muovipinnoitettua peltiä, ettei hengittävyys mene rikki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata käyttää muovipinnoitettua peltiä, ettei hengittävyys mene rikki.

Ilmarako tiätysti.. niin toimii, vaikka galvanoitu vanha aaltopelli.. komia:)

Anonyymi kirjoitti:

Ilmarako tiätysti.. niin toimii, vaikka galvanoitu vanha aaltopelli.. komia:)

vaakaan tiätty, niinku hirsiki ;)

200 mm puuta vastaa kailottajien mielestä vähintään 100 ja mieluummin 200 mm mineraalivillaa.

Todellisuudessa 200 mm umpipuun lämmöneristävyys vastaa n. 50 mm mineraalivillaeristettä. Onneksi mineraalivillaa saa myös 20 ja 30 mm paksuisena, joten ohuenkin hirsiseinän voi julistaa yhtä hyväksi kuin mineraalivillalla eristetyn.

Anonyymi kirjoitti:

200 mm puuta vastaa kailottajien mielestä vähintään 100 ja mieluummin 200 mm mineraalivillaa.

Todellisuudessa 200 mm umpipuun lämmöneristävyys vastaa n. 50 mm mineraalivillaeristettä. Onneksi mineraalivillaa saa myös 20 ja 30 mm paksuisena, joten ohuenkin hirsiseinän voi julistaa yhtä hyväksi kuin mineraalivillalla eristetyn.

Lue lisää

Umpipuu eristää yhtä hyvin kuin Siporex, tosin siitäkin on jo kehitetty paremmin eristäviä kevyempiä versiota. 80/90-luvulla Siporex-seinät olivat yleensä 375 mm ja nykyään jopa 500 mm paksuja. Joskus ajat sitten oli myös 280 mm. Tuota ohuemmat sitten lisäeristeellä.

Anonyymi kirjoitti:

Umpipuu eristää yhtä hyvin kuin Siporex, tosin siitäkin on jo kehitetty paremmin eristäviä kevyempiä versiota. 80/90-luvulla Siporex-seinät olivat yleensä 375 mm ja nykyään jopa 500 mm paksuja. Joskus ajat sitten oli myös 280 mm. Tuota ohuemmat sitten lisäeristeellä.

Lue lisää

Jostain vanhasta Siporexista en tiedä mutta meillä on 400mm Bauroc kevytbetoniseinä ja siinä on U-arvo 0,19. Talon ilmatiiveydeksi mitattiin 0.5, joten emme edes tarvinneet mitään kompensaatiota missään rakenteissa täyttääksemme e-luku vaatimuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Jostain vanhasta Siporexista en tiedä mutta meillä on 400mm Bauroc kevytbetoniseinä ja siinä on U-arvo 0,19. Talon ilmatiiveydeksi mitattiin 0.5, joten emme edes tarvinneet mitään kompensaatiota missään rakenteissa täyttääksemme e-luku vaatimuksen.

Lue lisää

Pointti olikin siinä, ettei kukaan edes ole harkinnut 200 mm kevytbetonitalon tekemistä ilman lisäeristystä sitten 70-luvun (vai 60-luvun?). Mutta jostain syystä 200 mm hirsiharakanpesiä tehdään ja annetaan tehdä edelleen.

Tuo 0,19 tulee Baurocin Ecotherm :lla, jonka tiheys 300 kg/m3. Perinteinen Siporex oli 500 kg/m3 ja sillä 400 mm seinä olisi ollut vähän alle 0,3, kuten myös 400 mm lamellihirrellä, jos sellaista edes tehtäisiin.

0,19 vaatisi hiukan yli 600 mm paksun hirsiseinän!

Anonyymi kirjoitti:

Pointti olikin siinä, ettei kukaan edes ole harkinnut 200 mm kevytbetonitalon tekemistä ilman lisäeristystä sitten 70-luvun (vai 60-luvun?). Mutta jostain syystä 200 mm hirsiharakanpesiä tehdään ja annetaan tehdä edelleen.

Tuo 0,19 tulee Baurocin Ecotherm :lla, jonka tiheys 300 kg/m3. Perinteinen Siporex oli 500 kg/m3 ja sillä 400 mm seinä olisi ollut vähän alle 0,3, kuten myös 400 mm lamellihirrellä, jos sellaista edes tehtäisiin.

0,19 vaatisi hiukan yli 600 mm paksun hirsiseinän!

Lue lisää

Hirrestä jos haluaa hyvin eristävän omakotitalon, tulee siitä 30% kalliimpi kuin vastaava kivitalo.

Anonyymi kirjoitti:

Hirrestä jos haluaa hyvin eristävän omakotitalon, tulee siitä 30% kalliimpi kuin vastaava kivitalo.

Itselläni on muutaman vuoden vanha lamellihirsitalo 200 mm hirrellä ilman lisäeristystä. Neliöitä vajaa 150 yhdessä tasossa ja lisäksi on erillinen tallirakennus jossa lämmitettyjä neliöitä on 30. Molemmat lämpiävät maalämmöllä ja kokonaissähkönkulutus on alle 8000 kwh/v (lämmitys ja käyttövesi tuosta on noin 4000-5000 kwh). Sisälämpötilana talossa on pidetty 22 ja noin 15-17 tallissa. Puita poltetaan noin 1 m3/v.

Yläpohjassa on 400 mm puhallusvillaa ja alapohjassa 200 mm styroksia. Tiiveysmittauksessa talo alitti passiivitalon tiiveysrajan.

Eli itse en hirsitalon lämmityskuluista olisi niin huolissaan jos jokin muu kuin sähkö on lämmönlähteenä.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on muutaman vuoden vanha lamellihirsitalo 200 mm hirrellä ilman lisäeristystä. Neliöitä vajaa 150 yhdessä tasossa ja lisäksi on erillinen tallirakennus jossa lämmitettyjä neliöitä on 30. Molemmat lämpiävät maalämmöllä ja kokonaissähkönkulutus on alle 8000 kwh/v (lämmitys ja käyttövesi tuosta on noin 4000-5000 kwh). Sisälämpötilana talossa on pidetty 22 ja noin 15-17 tallissa. Puita poltetaan noin 1 m3/v.

Yläpohjassa on 400 mm puhallusvillaa ja alapohjassa 200 mm styroksia. Tiiveysmittauksessa talo alitti passiivitalon tiiveysrajan.

Eli itse en hirsitalon lämmityskuluista olisi niin huolissaan jos jokin muu kuin sähkö on lämmönlähteenä.

Lue lisää

Taidat olla hirsitalojen myyjä, kuvailemallasi taloissa sähkön kulutus on vähintään kaksinkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla hirsitalojen myyjä, kuvailemallasi taloissa sähkön kulutus on vähintään kaksinkertainen.

2000-3000 kWh käyttösähköön, tästä ehkä puolet hyödyksi "ilmaislämpönä"

Loput 5000-6000 kWh lämpöpumpun pyörittämiseen. Siis pumputtimella tuotettu lämpöä 15000-18000 ja "ilmaislämmöt" päälle. Ihan normaali omakotitalon kulutus 30 vuotta sitten.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on muutaman vuoden vanha lamellihirsitalo 200 mm hirrellä ilman lisäeristystä. Neliöitä vajaa 150 yhdessä tasossa ja lisäksi on erillinen tallirakennus jossa lämmitettyjä neliöitä on 30. Molemmat lämpiävät maalämmöllä ja kokonaissähkönkulutus on alle 8000 kwh/v (lämmitys ja käyttövesi tuosta on noin 4000-5000 kwh). Sisälämpötilana talossa on pidetty 22 ja noin 15-17 tallissa. Puita poltetaan noin 1 m3/v.

Yläpohjassa on 400 mm puhallusvillaa ja alapohjassa 200 mm styroksia. Tiiveysmittauksessa talo alitti passiivitalon tiiveysrajan.

Eli itse en hirsitalon lämmityskuluista olisi niin huolissaan jos jokin muu kuin sähkö on lämmönlähteenä.

Lue lisää

Betoninen runko ja nelinkertaiset ikkunat, lämmöntalteenotto invertterillä ja taajuusohjattu maalämpöpumppu. Lämmitykseen menee noin 120 euroa per vuosi. Talo noin 300 m2.

Tarkoituksena lisätä aurinkopaneelit ja katsoa, onko sähköliittymä sen jälkeen enää tarpeellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on muutaman vuoden vanha lamellihirsitalo 200 mm hirrellä ilman lisäeristystä. Neliöitä vajaa 150 yhdessä tasossa ja lisäksi on erillinen tallirakennus jossa lämmitettyjä neliöitä on 30. Molemmat lämpiävät maalämmöllä ja kokonaissähkönkulutus on alle 8000 kwh/v (lämmitys ja käyttövesi tuosta on noin 4000-5000 kwh). Sisälämpötilana talossa on pidetty 22 ja noin 15-17 tallissa. Puita poltetaan noin 1 m3/v.

Yläpohjassa on 400 mm puhallusvillaa ja alapohjassa 200 mm styroksia. Tiiveysmittauksessa talo alitti passiivitalon tiiveysrajan.

Eli itse en hirsitalon lämmityskuluista olisi niin huolissaan jos jokin muu kuin sähkö on lämmönlähteenä.

Lue lisää

Samanlainen hirsirunko meillä kesäasunnossa. Maalämpö ja jatkuvasti n. 20 astetta sisällä. 140m2. Sähköä menee vuodessa 14000kWh kaikkinensa.