Onko tapahtunut koskaan sulle?

Anonyymi

Heterokin voi rakastua omaa sukupuolta olevaan – Seksuaalisten mieltymysten muuttuminen aikuisena on normaalia
Kun vaimo ihastuu naapurin Annaan tai aviomies himoitseekin toisia miehiä, voi heteroparisuhde suistua kriisiin. Asiantuntija kannustaa löytämään muutoksesta jotain hyvää.

Mitä tapahtuu, kun heterosuhteessa elävä havahtuu olevansa seksuaalisesti kiinnostunut samaa sukupuolta olevista? Pohdinnoista käynnistyy oman identiteetin uudelleenmäärittely, joka saattaa olla hyvinkin hämmentävää.

”Elämä oli täydellistä kaikilla näkyvillä mittapuilla. Riidaton avioliitto, hieno koti, ihanat lapset, kesähuvila, taloudellista vaurautta, perheonnea neljän seinän sisällä 24/7. Silti kaikki mitä olin avioliitossa saanut, oli salaa sisimmässäni tuntunut varastetulta. Aavistin että olin petoksella siinä elämässä.” (Mies, 49v.)

Täysin tavatonta ei seksuaalisen kiinnostuksen kohteiden vaihtuminen kuitenkaan ole. Kliininen seksologi ja Suomen seksologisen seuran puheenjohtaja Tiina Vilponen muistuttaa, että ihmisen seksuaalisuus on hyvin joustavaa.

– Osa ihmisistä herää ajattelemaan omaa seksuaalisuuttaan myöhemmin aikuisena, kun elämään tulee väljyyttä esimerkiksi lasten kasvettua. Tai jos totutussa elämässä yksikin asia muuttuu, se voi laukaista huomaamaan itsessä jotain uutta, Vilponen sanoo.

Psykiatriaan ja kliiniseen seksologiaan erikoistuva lääkäri Jaakko Ollila arvioi, että ikävuodet voivat tuoda rentoutta seksuaalisen identiteetin pohtimiseen.

– Jos on aikaisemmin toteuttanut seksuaalisuuttaan vähän kuin robottimoodilla, niin vanhetessa tähän voi havahtua. Iän myötä myös itsetietoisuus lisääntyy ja se vahvistaa oman elämän päärooliutta.

Todellinen seksuaalinen suuntautuminen voi yllättää ihmisen itsensäkin
Moni keski-iässä todelliseen seksuaaliseen identiteettiinsä herännyt voi kokea olevansa yksin jopa sateenkaariyhteisöissä. Ikään kuin heteromenneisyys jättäisi leiman ja epäilyksen siitä, ovatko he nyt oikeasti homoja tai lesboja.

Tällaisista ajatuksista sai alkunsa historioitsija Rose-Marie Peaken ja erityistason seksuaaliterapeutti Outi Santavuoren toimittama kirja Entiset heterot. He keräsivät kirjaa varten kertomuksia homoseksuaaliseen identiteettiinsä aikuisuudessa heränneiltä entisiltä heteroilta.

”Muutamasta surkeasta, tilapäisestä miessuhteestani huolimatta ihastuin jo nuorena säännöllisesti naisiin, mutta sisäinen defenssini oli niin kova, etten koskaan tietoisesti ajatellut olevani ihastunut.” (Nainen, 44v.)

Seksuaaliterapeuttina työskentelevän Outi Santavuoren omista "myöhäisheränneistä" asiakkaista suuri osa on jollain tasolla aina tiennyt, ettei täysin istu heteromuottiin. Kirjan kertomuksissa kuuluu myös toisenlainen ääni.

– Kirjassa on monta kuvausta siitä, miten ihminen on yhtäkkiä ja itselleenkin yllätyksenä havahtunut todelliseen seksuaalisuuteensa.

”Oman seksuaalisuuden löytäminen keski-iän kynnyksellä on valtava kriisi. Ei ole kyse pikkuasiasta, etenkin kun ihmisellä on vakiintunut parisuhde ja lapsia, joiden hyvinvointi määrittää useimpia elämän valintoja. Tuntuu pohjattoman itsekkäältä kaivella omaa napaansa ja miettiä, kuka oikeastaan on, kun on niin paljon tärkeämpääkin tehtävää. Sitten kuitenkin: onko lapselle mitään tärkeämpää kuin vanhempi, joka on tasapainossa itsensä kanssa?” (Nainen, 40v.)

Heteroelämä voi tuntua helpommalta valinnalta
Vaikka moni on tiedostanut olevansa jotain muuta kuin täysin hetero, he kirjoittavat valinneensa heterosuhteen, koska se on ollut jollain tavalla helpompaa ja hyväksytympää.

– He kuvaavat, että ovat menneet heteropolkua, koska niin ihmisten oletetaan tekevän. Moni kokee, että olisi liian rohkeaa tai riskialtista tarkastella ihan puhtaalta pöydältä mitä itse pohjimmiltaan haluaa, kuvailee Santavuori.

Omien tunteiden ja arvojen vastaisesti eläminen on raskasta ja huonontaa elämänlaatua.

– Paljon pahoinvointia liittyy siihen, että ihmisen ulkopuolelta tulee vaatimuksia, jotka on sisäistänyt. Silloin ehkä huomaamattaan elää jonkun toisen kertoman tarinan mukaan, eikä ole itse suurin äänessä olija omassa elämässään, sanoo kliininen seksologi Tiina Vilponen.

Santavuori painottaa voimakkaasti, että seksuaalisen identiteetin ja suuntautumisen muuttaminen ei ole mahdollista tahdonvoimalla. Kirjoittajat tuomitsevat kaikenlaiset ”eheyttämishoidot”, joiden avulla yritetään saada ihminen luopumaan hlbtiq-identiteetistään(siirryt toiseen palveluun) ja muuttumaan heteroksi. Tällainen toiminta on henkistä väkivaltaa.

Seksuaali-identiteetti rakentuu vauvasta vaariin
Seksuaali-identiteetti alkaa yleensä vähitellen vakiintua varhaisaikuisuudessa. Sekä Ollila että Santavuori muistuttavat, että varsin harva ihminen on täysin hetero tai täysin homoseksuaali. Suurin osa meistä sijoittuu jonnekin näiden kahden ääripään välille, ja oma sijainti tällä seksuaalisuuden janalla voi muuttua.

Lääkäri Jaakko Ollila kuvailee seksuaalisuutta hyvinkin dynaamiseksi ominaisuudeksi.

27

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      – Se lähtee kehittymään syntymästä asti. Seksuaalisuuden muotoutumiseen ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat lukuiset tekijät aina vauvan koskettamistavoista yhteisön asenteisiin.

      https://yle.fi/uutiset/3-10781057

      Seksuaalisen identiteetin myöhäisheräämisessä on Peaken ja Santavuoren mukaan yleensä kyse torjutun ja piilossa olleen identiteetin löytymisestä ja pintaan pääsystä. Muutos tapahtuu kuitenkin tahdosta riippumatta ihmisessä sisäisesti, ei tietoisesti eikä ulkopuolelta painostaen.

      – Se voi olla myös sattumasta kiinni. Jos olet heterohko ja yhteiskunta vielä ohjaa siihen suuntaan, niin enemmistö päätyy heterosuhteisiin. Sitten yksi kaunis päivä vastaan tuleekin viehättävä ihminen, joka on samaa sukupuolta ja silloin muut puolet seksuaalisesta kiinnostuksesta tulevat näkyviin, Outi Santavuori sanoo.

      ”Eräänä päivänä edessäni seisoi nainen, tv-ruudulla vieläpä, ja lävitseni valahti hämmentävä tunne, kuin iso saavillinen lämmintä vettä. En tajunnut, mitä tapahtui, ja samalla tajusin kaiken. Annoin itseni ymmärtää ja hyväksyä, että vetovoimani kohdistui tuohon naiseen, naisiin, kehen vain naiseen, kaikkiin naisiin.” (Nainen, 40v.)

      Kumppanin muuttuminen on kriisi myös puolisolle
      Heterosuhteessa olevan kaapistatulo vaikuttaa suuresti myös kumppaniin. Tunteet voivat vaihdella epäuskosta suuttumukseen ja pelkoon. Toisaalta kumppani voi tuntea helpotusta siitä, että toinen on löytänyt vastauksen ehkä vuosia hiertäneeseen asiaan.

      Seksuaaliterapeutti Outi Santavuori kehottaa pariskuntia avoimesti miettimään, mitä uudessa tilanteessa voidaan tehdä. Vaihtoehtoja on.

      – Kannattaa rauhassa keskustella, mitä toisen muutos juuri meille tarkoittaa. Tarkoittaako se avointa liittoa vai eroa vai jotain muuta? Ihmiset päätyvät hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Olisi hyvä, jos myös puolisot hakisivat tukea itselleen.

      Jaakko Ollila kannustaa näkemään kumppanin muutoksessa myös upean mahdollisuuden.

      – Voisi ehkä ajatella, että kumppanissa onkin paljon enemmän mielenkiintoista kuin aiemmin ajattelin. Hän on yhä sama ihminen, johon rakastuin, mutta hänestä on kuoriutunut uusi särmä.

      ”Kaikesta huolimatta koko ajan on ollut läsnä se tunne, että tämä nainen on minun elämäni suuri rakkaus. Se oikea, joka on vain ollut hukassa kaikki nämä vuodet.” (Nainen, 33v.)

      Lainaukset kirjasta: Rose-Marie Peake ja Outi Santavuori (toim.): Entiset heterot (Atena, 2019)

    • Anonyymi

      Voi rakastua, ihastua oman sukupuolensa edustajaankin, joko seksuaalisesti tai ei seksuaalisesti. No problem.

    • Onko, no on. En nyt rakastunut ole, mutta ihastunut ihan kunnolla.

      "– Paljon pahoinvointia liittyy siihen, että ihmisen ulkopuolelta tulee vaatimuksia, jotka on sisäistänyt. Silloin ehkä huomaamattaan elää jonkun toisen kertoman tarinan mukaan, eikä ole itse suurin äänessä olija omassa elämässään, sanoo kliininen seksologi Tiina Vilponen."

      Näin on käynyt.

      " – Se voi olla myös sattumasta kiinni. Jos olet heterohko ja yhteiskunta vielä ohjaa siihen suuntaan, niin enemmistö päätyy heterosuhteisiin. Sitten yksi kaunis päivä vastaan tuleekin viehättävä ihminen, joka on samaa sukupuolta ja silloin muut puolet seksuaalisesta kiinnostuksesta tulevat näkyviin, Outi Santavuori sanoo."

      Näin on käynyt.

      " Oman seksuaalisuuden löytäminen keski-iän kynnyksellä on valtava kriisi. Ei ole kyse pikkuasiasta, etenkin kun ihmisellä on vakiintunut parisuhde ja lapsia, joiden hyvinvointi määrittää useimpia elämän valintoja."

      No ei ollut mulle. Helpotus pikemminkin ja mikäs hätä tässä, elää kuten ennenkin. Perheenä ja parina. Tiedostaen vaan sen, että kumppanin voi jatkossa etsiä ja löytää omastakin sukupuolesta.

      Ehkä niillä joille kriisiä pukkaa on sitten loppunut tyystin kiinnostus puolisoon ja vastakkaiseen sukupuoleen? Tai on pakko päästä toteuttamaan homouttaan.

      🤔

      • Anonyymi

        Höpön höpöä⁉️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpön höpöä⁉️

        Mikä niin? 😌


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Mikä niin? 😌

        Joku järkyttyi homoudesta


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joku järkyttyi homoudesta

        Heh, jaaha. No jos biseksuaali ei niin järkyttäisi. 😛


    • Anonyymi

      Tuo oli hyvä teksti.

      Minä inhoan rumia ylitällättyjä tyttöjä.

      Ja olen huomannut nytten noin viimeisen viiden -kymmenen vuoden aikoon että seksuaalinen ajatus muuttuu.

      Aika vähän tiedän itsestäni .

      Se on jännä miten vaikka kauppoon kävellessä nousoo yhtäkkiä hyvä olo kuin huomoo että olenkin tai ajattelenkin kuin bi.

      Pitkistä ,kauniista tytöistä tuloo kieroon ujuttautuneita eikä sillä toivottavasti ole loppuva.

      Eikä sillä ole väliä vaikka papoille puhuis.

      Pettymys tulloo kun joku haukkuu.

      Yleensä nuo vanhat joilla ei oo miteen käsitystä uutuudesta .

      Mutta sillein,eipä silleen ,seksuaalisuus voi muuttua vaikka viisvuotiaana.

      On siihen oudosti suhtauduttu ...

      Kuitennii nyttemmin,neljäkymmentäviisivuotiaana löytyy aina myös tasapainoisia poikia .

      Mutta Se käy tylsäksi koska ovat vasta poikijä.

      Siis itse olen kyllä neljäkuusviis pojat ikäisiään.

    • Anonyymi

      En sanoisi että olen rakastunut mutta syvästi kiintynyt ja muutamaan naiseen tuntenut voimakasta seksuaalisviritteistä mielenkiintoa. ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.
      Olen siis nainen.
      Minkäänlaista seksuaalista kontaktia ei koskaan ole ollut. En tiedä miten pitkälle olisin valmis menemään.
      Olen naimisissa ja minulla on kaksi lasta. Arkipäivässäni en haaveile naisista enkä tunne vetoa, täytyy olla todella spesiaali tilanne että niin tunnen. En edes tiedä mikä tarkalleen ottaen on se "jokin" joka herättää mielenkiinnon.
      On joitakin naisia joissa on vahva sensuaalinen veto, jokin salaperäinen voima. Kyse ei ole ulkonäöstä ollenkaan, se tulee jostain muusta, en tiedä mistä. Ja näitä naisia on kuitenkin harvassa eikä ole tullut eteeni kuin harvoin.
      En näe siinä mitään pahaa eikä se ole keneltäkään pois.

      • Aistillisuutta? Se veto.


      • Anonyymi

        "Kyse ei ole ulkonäöstä ollenkaan, se tulee jostain muusta, en tiedä mistä. "

        Sama. Se ei ole mikään seksikkyys. Eikä aistikkuus. Ehkä se on joku kirkkaus tai aitous sisällä, ehkä jonkinlainen aito läsnäolevuus..? En osaa sitä sanoittaa.

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Kyse ei ole ulkonäöstä ollenkaan, se tulee jostain muusta, en tiedä mistä. "

        Sama. Se ei ole mikään seksikkyys. Eikä aistikkuus. Ehkä se on joku kirkkaus tai aitous sisällä, ehkä jonkinlainen aito läsnäolevuus..? En osaa sitä sanoittaa.

        xLiner

        Entä miehissä? Seksikkyys on juju? 😌


      • Anonyymi

        "On joitakin naisia joissa on vahva sensuaalinen veto, jokin salaperäinen voima. Kyse ei ole ulkonäöstä ollenkaan, se tulee jostain muusta, en tiedä mistä."

        Sinäpä sen sanoit, juuri täsmälleen noin minullakin. Ja harvoin tulee tällaista. Silti se todistaa, ettei ns.- umpiheterot välttämättä olekaan umpiheteroita. Itseasiassa yksi ystäväni (mies) kerran kohisi, että biseksuaalisuus on huomattavasti yleisempää kuin ikinä "yleisesti" ajatellaan. Koska "yleisessä" keskustelussa lähdetään aina siitä, että ihminen on lähtökohtaisesti umpihetero.


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Entä miehissä? Seksikkyys on juju? 😌

        Olen miljoona kertaa krantumpi naisten suhteen kuin miesten. Tai ainakin siltä tuntuu.. En nyt äkkiä osaa sanoa, onko sävähdyksen aiheuttajassa eroa sukupuolten välillä, mutta en mä miehissäkään ulkonäköä (valokuva) katso, se on jokin sisimmässä mikä tekee minkä näköisen miehen tahansa hyvän näköiseksi, miellyttäväksi.

        Taidan muistaa jokaisen mua säväyttäneen naisen, niin lujaa se on napsahtanut. Miehet lipuu helpommin ohi..

        Naisissa on paljon piirteitä joista en tykkää, esim draamailu ja ulkonäön liiallinen korostaminen, harvemmin näen noita miehissä.

        xLiner


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen miljoona kertaa krantumpi naisten suhteen kuin miesten. Tai ainakin siltä tuntuu.. En nyt äkkiä osaa sanoa, onko sävähdyksen aiheuttajassa eroa sukupuolten välillä, mutta en mä miehissäkään ulkonäköä (valokuva) katso, se on jokin sisimmässä mikä tekee minkä näköisen miehen tahansa hyvän näköiseksi, miellyttäväksi.

        Taidan muistaa jokaisen mua säväyttäneen naisen, niin lujaa se on napsahtanut. Miehet lipuu helpommin ohi..

        Naisissa on paljon piirteitä joista en tykkää, esim draamailu ja ulkonäön liiallinen korostaminen, harvemmin näen noita miehissä.

        xLiner

        Okei, en vastannut tähän sulle hätäisesti, koska jäin miettimään viestiäsi ja omaa ajatusta siihen liittyen. :)


        Tuota kranttuutta varsinkin. Hmm, se on jännä asia miten eri sukupuolessa saattaa olla kiinnostunut ihan eri asioista, vaikka ihminen yhtä kaikki. Minusta taas tuntuu, että olen kranttu molempien sukupuolien suhteen, eikä tosiaan ulkonäkö ole se kranttuuden aihe, vaan luonne. Mun täytyy kokea, että oikeasti olen kiinnostunut ko. ihmisestä ja hänen elämästään, että homma voi ikinä liikkua pidemmälle.

        Eli joku kohtaaminen täytyy tapahtua, jotain mihin koukutun ja mikä viehättää minua juuri kyseisessä ihmisessä.

        Mutta ihan selkeästi tunnen enemmän fyysistä vetovoimaa naisiin, kun miehiin. Sanotaanko näin, että helpommin "hullaannun" naisesta, kun miehestä. Ihan siis seksuaalisesti sytyn naisen ajattelustakin enemmän, kun miehen.

        Miehessä sitten sen liekin saa syttymään nimenomaan persoona, eikä se niinkään ole enää fyysistä vetovoimaa mitä naisessa voi olla ihan puhtaasti vain fyysistä viehtymystä. Eli syntyy kyllä mutta eri mutkan kautta.

        Miehiin en tunne pelkkää seksuaalista mielenkiintoa, oikeastaan ollenkaan jollei mies kiinnosta mua siis ihmisenä, kun naiseen voin tuntea pelkkää seksuaalistakin mielenkiintoa ilman että muuten välttämättä olen hänestä hurmaantunut. Mutta mieheen taas voin tuntea jotenkin syvää ystävyyttä herkemmin, kun naiseen.

        naisten kanssa en ystävysty niin syvällisesti, kun miesten kanssa, jos ihan kaverina ja ystävänä ajatellaan. Jotenkin miehet kuitenkin tuntuu vähemmän ehkä hankalille ystävyyden kannalta? :D

        En tiedä onko se syy sitten siinä, että miesten kanssa ei se seksuaalinen vetovoima synny niin herkästi, kun vaikkapa jonkun naisen kanssa? Turvallisempaa olla miehen kanssa ystävää? Ja jotenkin olo on miesten kanssa rennompi ystävyydessä, kun naisten kanssa olen aina vähän tutkalla. Riippuu tietysti naisesta paljon. Joku saman sorttinen nainen, kun minä että tekee kaikenlaista on kiinnostunut epänaisellistsa asioista enemmän, kun keikistelijät kesimäärin, niin sujuu.

        Mulla tahtoo olla sama vika, kun miehilläkin, että nainen joka keikistelee on seksisymboli, vaikka tajuan ettei se niin yksioikoista oikeasti ole. Mutta helposti suhtaudun häneen vähän ei niin vakavasti otettavana.

        Eli mun tyttöystävä ei missään nimessä voisi olla sellainen, joka keikistelee pylly pitkänä instassa. Sänkyyn sellainen kyllä voisi kelvata huviksi, muttei mun elämänkumppaniksi.

        Kranttumaisuus on siis enmmänkin sitoutuvainen luonne ja persoona tasolle. :D


      • J-76 kirjoitti:

        Okei, en vastannut tähän sulle hätäisesti, koska jäin miettimään viestiäsi ja omaa ajatusta siihen liittyen. :)


        Tuota kranttuutta varsinkin. Hmm, se on jännä asia miten eri sukupuolessa saattaa olla kiinnostunut ihan eri asioista, vaikka ihminen yhtä kaikki. Minusta taas tuntuu, että olen kranttu molempien sukupuolien suhteen, eikä tosiaan ulkonäkö ole se kranttuuden aihe, vaan luonne. Mun täytyy kokea, että oikeasti olen kiinnostunut ko. ihmisestä ja hänen elämästään, että homma voi ikinä liikkua pidemmälle.

        Eli joku kohtaaminen täytyy tapahtua, jotain mihin koukutun ja mikä viehättää minua juuri kyseisessä ihmisessä.

        Mutta ihan selkeästi tunnen enemmän fyysistä vetovoimaa naisiin, kun miehiin. Sanotaanko näin, että helpommin "hullaannun" naisesta, kun miehestä. Ihan siis seksuaalisesti sytyn naisen ajattelustakin enemmän, kun miehen.

        Miehessä sitten sen liekin saa syttymään nimenomaan persoona, eikä se niinkään ole enää fyysistä vetovoimaa mitä naisessa voi olla ihan puhtaasti vain fyysistä viehtymystä. Eli syntyy kyllä mutta eri mutkan kautta.

        Miehiin en tunne pelkkää seksuaalista mielenkiintoa, oikeastaan ollenkaan jollei mies kiinnosta mua siis ihmisenä, kun naiseen voin tuntea pelkkää seksuaalistakin mielenkiintoa ilman että muuten välttämättä olen hänestä hurmaantunut. Mutta mieheen taas voin tuntea jotenkin syvää ystävyyttä herkemmin, kun naiseen.

        naisten kanssa en ystävysty niin syvällisesti, kun miesten kanssa, jos ihan kaverina ja ystävänä ajatellaan. Jotenkin miehet kuitenkin tuntuu vähemmän ehkä hankalille ystävyyden kannalta? :D

        En tiedä onko se syy sitten siinä, että miesten kanssa ei se seksuaalinen vetovoima synny niin herkästi, kun vaikkapa jonkun naisen kanssa? Turvallisempaa olla miehen kanssa ystävää? Ja jotenkin olo on miesten kanssa rennompi ystävyydessä, kun naisten kanssa olen aina vähän tutkalla. Riippuu tietysti naisesta paljon. Joku saman sorttinen nainen, kun minä että tekee kaikenlaista on kiinnostunut epänaisellistsa asioista enemmän, kun keikistelijät kesimäärin, niin sujuu.

        Mulla tahtoo olla sama vika, kun miehilläkin, että nainen joka keikistelee on seksisymboli, vaikka tajuan ettei se niin yksioikoista oikeasti ole. Mutta helposti suhtaudun häneen vähän ei niin vakavasti otettavana.

        Eli mun tyttöystävä ei missään nimessä voisi olla sellainen, joka keikistelee pylly pitkänä instassa. Sänkyyn sellainen kyllä voisi kelvata huviksi, muttei mun elämänkumppaniksi.

        Kranttumaisuus on siis enmmänkin sitoutuvainen luonne ja persoona tasolle. :D

        Siis viettely ja keikistely kyllä sytyttää ja kahdenkesken etenkin voisin seota sellaisesta, mutta joo. Elämä on muutakin, kun viettelemistä niin hyvä on jos löytyy balansea ja älliäkin muuhunkin. :)


    • Anonyymi

      Sairasta se on, ei mitään muuta.

    • Anonyymi

      Se, että fantasioi muista naisista, ei välttämättä ollenkaan tarkoita, että haluaisi toteuttaa niitä fantasioita käytännössä tai että olisi identiteetiltään lesbo tai edes bi. Se saattaa vain olla mieltymys, jota tykkää fantasiatasolla pyöritellä.

    • Anonyymi

      Työ ei lopu kesken. Ylimääräisen keskeytyksen voi ohittaa olankohautuksella.

    • Mielestäni tuo on väärin tulkittu kun todetaan, että heterokin voi rakastua omaan sukupuoleen.. En tuohon usko. Nämä ihmiset kenelle niin käy ovat olleet bi- seksuaaleja, mutta löytäneet tämän itsestään kenties sitten myöhemmällä iällä.

      Ei ole känyt koskaan noin. En näe sen olevan mahdollista.

    • Anonyymi
      • Yym, ei tuon nyt enää nykyään pitäisi niin ketään järkyttää. Ihan uutisen asia. :)

        Ihminen voi tuntea vetoa sukupuolisiin piirteisiin, persoonaan, tykätä ihmisestä, tykätä siitä fiiliksestä mikä siitä kyseisestä sukupuolesta tai ihmisestä itselle syntyy jne. Ketä se muka haittaa, jos ketään ei väkisin pakoteta mihinkään, eikä altisteta hyväksikäytöön?

        Ei se mitenkään muille pitäisi kuulua, jos mies tykkää miehestä ja nainen naisesta. Oleellista on, että he tykkäävät toisistaan ja niin ollen kunnioittavat toinen toistaan, yhteisymmärryksessä ne saman merkkiset toisiinsa kietoutuu kuten heteroillakin toivottavasti. :D

        Minkäs teet, jos joku omaa sukupuolta edustava vaan iskee kun metrin halko ja haluat häntä kaikin mahdollisin tavoin? En minä ainakaan anteeksi sitä ala keltään pyytelemään. :D

        Hyvä se on, että noitakin asioita funstii eikä suoriltaan ala naukumaan.


      • Anonyymi
        J-76 kirjoitti:

        Yym, ei tuon nyt enää nykyään pitäisi niin ketään järkyttää. Ihan uutisen asia. :)

        Ihminen voi tuntea vetoa sukupuolisiin piirteisiin, persoonaan, tykätä ihmisestä, tykätä siitä fiiliksestä mikä siitä kyseisestä sukupuolesta tai ihmisestä itselle syntyy jne. Ketä se muka haittaa, jos ketään ei väkisin pakoteta mihinkään, eikä altisteta hyväksikäytöön?

        Ei se mitenkään muille pitäisi kuulua, jos mies tykkää miehestä ja nainen naisesta. Oleellista on, että he tykkäävät toisistaan ja niin ollen kunnioittavat toinen toistaan, yhteisymmärryksessä ne saman merkkiset toisiinsa kietoutuu kuten heteroillakin toivottavasti. :D

        Minkäs teet, jos joku omaa sukupuolta edustava vaan iskee kun metrin halko ja haluat häntä kaikin mahdollisin tavoin? En minä ainakaan anteeksi sitä ala keltään pyytelemään. :D

        Hyvä se on, että noitakin asioita funstii eikä suoriltaan ala naukumaan.

        On se uutinen kun tyyppi ensin on ensin vannoutunut heteromies, joka ei siedä edes mitään pridejä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On se uutinen kun tyyppi ensin on ensin vannoutunut heteromies, joka ei siedä edes mitään pridejä.

        Aa, ai hän on siis esittänyt alkuun vai? En ole seurannut tarkemmin. Jos hän veti roolia siksi, ettei ollut varma miten häneen suhtaudutaan, jos olisi homopositiivinen?

        Ihmisillä saattaa olla rooleja ihan vaan siksi, että massassa on helpompaa olla massan kaltainen, kun siitä poikkeava. Ei tarvihe selitellä mitään, kun on vaan samaa selluloosaa muiden selluloosien kanssa. Puhun kokemuksesta. :D


      • J-76 kirjoitti:

        Aa, ai hän on siis esittänyt alkuun vai? En ole seurannut tarkemmin. Jos hän veti roolia siksi, ettei ollut varma miten häneen suhtaudutaan, jos olisi homopositiivinen?

        Ihmisillä saattaa olla rooleja ihan vaan siksi, että massassa on helpompaa olla massan kaltainen, kun siitä poikkeava. Ei tarvihe selitellä mitään, kun on vaan samaa selluloosaa muiden selluloosien kanssa. Puhun kokemuksesta. :D

        Jos Sami koki tutummaksi tullessa ympäristön olevan sen verran "turvallinen" ja tuttavallinen, että rohkeni avautumaan oikeasta aidosta itsestään ja ajatuksistaan asian ympärillä? Ei se aina ole helppoa avata oikeaa aitoa sisintään muiden revittäväksi ja tutkittavaksi, se vaatii rohekuatta ja tunnetta että nyt mä uskallan tuli mitä tuli, mä sen kanssa selviän. Täytyy olla itse valmis tulemaan kaapista ulos ja ottamaan vastaan se palaute mikä siitä takuulla tulee.


      • J-76 kirjoitti:

        Jos Sami koki tutummaksi tullessa ympäristön olevan sen verran "turvallinen" ja tuttavallinen, että rohkeni avautumaan oikeasta aidosta itsestään ja ajatuksistaan asian ympärillä? Ei se aina ole helppoa avata oikeaa aitoa sisintään muiden revittäväksi ja tutkittavaksi, se vaatii rohekuatta ja tunnetta että nyt mä uskallan tuli mitä tuli, mä sen kanssa selviän. Täytyy olla itse valmis tulemaan kaapista ulos ja ottamaan vastaan se palaute mikä siitä takuulla tulee.

        Toivottavasti joku tulevaisuuden päivä tällaisien asioiden kanssa ei ole mitään kaappeja ja ulostulemisia, mitään pelättävää sen kanssa kumpaan sukupuoleen tuntee kuuluvansa/samaistuvansa tai ihastuvansa/rakastuvansa.

        Että saavuttettaisi se piste, jossa kaikilla on oikeus elää ilman naamioleikkejä itsenään. Kuitenkaan tuhoamatta toisten elämää ( esim. pedofilia tuhoaa lapsen elämää, eikä näin ollen saa oikeutusta olla vapaasti toteutettavaa). Tuossakin se tuska varmasti on läsnä ja esittämisen raskaus, mutta siinä täytyy tajuta se että lapsi on epäkypsä seksiin, toisin kun itsenäisesti ja laajemmin jo asioita ymmärtävät ja kehittyneet fyysisestikin sukukypsiksi.

        Ihan kaikkea ei saa tehdä, siksi että mieli tee tehdä. Muita ei satuteta eikä tuhota itsekkään halun takia.

        On upeaa elää elämää ilman taakkaa harteillaan, esittämisen tuskaa on raskasta kantaa mukanaan ja vaikka rollin oppii esittämään sujuvasti, ei se tarkoita että se mukavaa olisi.

        Päivänjatkoja! :)


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Me työeläkeläiset äänestämme SDP:tä

      SDP on luonut koko työeläkejärjestelmän, jonka hedelmistä saamme nyt nauttia. Kansaneläkelaitos on Maalaisliiton tekele,
      Maailman menoa
      182
      5107
    2. Eikö tunnukin kamalalta, kun en

      anna periksi vaikka parhaasi olet tehnyt antaaksesi täystyrmäyksen? Ja kyllähän minä monta iskua olen saanut ja maannut
      Ikävä
      81
      3656
    3. SDP:n johto pesi kätensä häirintäkohusta

      "Suurimman oppositiopuolue SDP:n johto olisi todennäköisimmin halunnut vaieta puolueen ympärillä velloneen häirintäkohun
      Maailman menoa
      23
      3069
    4. SDP on selvästi paras valinta äänestyskopissa

      Puolueella on arvomaailma kohdallaan, sillä on hyvä CV itsenäisen Suomen historiassa vastuunkantajana ja hyvinvointivalt
      Maailman menoa
      61
      2697
    5. Persut on Suomen mamutuspuolue nro 1.

      Heti ensimmäisenä persuvuonna 2015 maahantoivat Suomeen 35 tuhatta kunniavierastaan. Tuoreimpana persuvuonna 2025 pers
      Maailman menoa
      7
      2665
    6. SDP:n selitykset ontuu pahasti - "On käsitelty heti, mutta kukaan ei tiedä"

      Kokoomuslaiset pistää taas demareita nippuun. Tuppuraisen mukaan mukaan SDP:n useat ahdistelutapaukset on käsitelty het
      Maailman menoa
      41
      2316
    7. Kenen juontajan pitäisi voittaa tänään Kultainen Venla? Ehdolla Pimiä, Holma ja Vaaherkumpu

      Kultainen Venla gaalassa jaetaan tänään tv-alan palkintoja. Yksi suosituimmista kategorioista on Juontaja. Vappu Pimiä
      Suomalaiset julkkikset
      103
      2253
    8. Oletko nainen turhautunut, kun en tule juttelemaan siellä?

      Haluaisin tottakai tulla. Älä käsitä väärin. Ehkä ensi kerralla?
      Ikävä
      29
      2117
    9. Antti Lindtman: "Ainahan kaikenlaisia huhuja liikkuu"

      Näin hän siis vastaa SDP:n häirintäkohuun, väistelee vastuutaan Juttuhan on niin, että Lindtman ja Tuppurainen on tasan
      Maailman menoa
      75
      2095
    10. Mitä saa sanoa?

      Palstalla tänään sanottua: ” Kaikki riippuu siitä, miten asian esittää,” Onko siis niin, että saa muita pomottaa ja
      80 plus
      92
      2059
    Aihe