Jooga ja meditaatio: 89% koki lievitystä

Kysymyksessä oli tutkimus, jossa koehenkilöt suorittivat kahdeksan viikon meditointijakson. Eli he eivät olleet etukäteen valikoituneita sen enempää kuin minkään lääketieteellisten testien koehenkilötkään.

Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. Itse asiassa usko lääkkeiden tehoon on niin voimakas tekijä, että lääketehtaiden on vaikeaa löytää mitään sellaisia tuotteita, että niiden terapeuttista vaikutusta erottaisi mitattavasti vaikka sokeri- tai kalkkitabletin ottamisesta.

Kyllähän monet aineet objektiivisesti auttavat fyysisiin oireisiin (korrelaatio voidaan demonstroida), mutta jokainen lääkäri tietää myös, että monesti ne alkavat auttaa täydellä teholla jo ennen kuin aine on mitenkään voinut ehtiä imeytyä elimistöön.

Eli mentaali edellä mennään. Jotkut voisivat kutsua sitä myös taikuudeksi, mutta tietenkään kyseessä ei ole taikuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailmankaikkeuden luonne vain on sellainen; pohjimmiltaan ihan jotakin muuta kuin "ainetta".

Näin maailmankaikkeus toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyksessä oli tutkimus, jossa koehenkilöt suorittivat kahdeksan viikon meditointijakson. Eli he eivät olleet etukäteen valikoituneita sen enempää kuin minkään lääketieteellisten testien koehenkilötkään.

Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. Itse asiassa usko lääkkeiden tehoon on niin voimakas tekijä, että lääketehtaiden on vaikeaa löytää mitään sellaisia tuotteita, että niiden terapeuttista vaikutusta erottaisi mitattavasti vaikka sokeri- tai kalkkitabletin ottamisesta.

Kyllähän monet aineet objektiivisesti auttavat fyysisiin oireisiin (korrelaatio voidaan demonstroida), mutta jokainen lääkäri tietää myös, että monesti ne alkavat auttaa täydellä teholla jo ennen kuin aine on mitenkään voinut ehtiä imeytyä elimistöön.

Eli mentaali edellä mennään. Jotkut voisivat kutsua sitä myös taikuudeksi, mutta tietenkään kyseessä ei ole taikuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailmankaikkeuden luonne vain on sellainen; pohjimmiltaan ihan jotakin muuta kuin "ainetta".

Näin maailmankaikkeus toimii.

Lue lisää

Tiede joutuu myöntämään, että käärme-energia on olemassa ja sen kautta,voidaan hoitaa ahdistuksia.

https://www.yogajournal.com/yoga-101/kundalini-yoga-to-treat-anxiety

Kundalini tarkoittaa sanskritiksi "kääritty käärme", ja varhaisessa itäisessä uskonnossa uskottiin, että selkärangan juurelle luotiin jumalallinen energia. Se on energia, josta olemme syntyneet, ja Kundalini pyrkii "purkamaan käärmeen" ja yhdistämään meidät tähän jumalalliseen energiaan.

https://www.yogajournal.com/yoga-101/a-beginners-guide-to-kundalini-yoga

Anonyymi kirjoitti:

Kysymyksessä oli tutkimus, jossa koehenkilöt suorittivat kahdeksan viikon meditointijakson. Eli he eivät olleet etukäteen valikoituneita sen enempää kuin minkään lääketieteellisten testien koehenkilötkään.

Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. Itse asiassa usko lääkkeiden tehoon on niin voimakas tekijä, että lääketehtaiden on vaikeaa löytää mitään sellaisia tuotteita, että niiden terapeuttista vaikutusta erottaisi mitattavasti vaikka sokeri- tai kalkkitabletin ottamisesta.

Kyllähän monet aineet objektiivisesti auttavat fyysisiin oireisiin (korrelaatio voidaan demonstroida), mutta jokainen lääkäri tietää myös, että monesti ne alkavat auttaa täydellä teholla jo ennen kuin aine on mitenkään voinut ehtiä imeytyä elimistöön.

Eli mentaali edellä mennään. Jotkut voisivat kutsua sitä myös taikuudeksi, mutta tietenkään kyseessä ei ole taikuus sanan varsinaisessa merkityksessä. Maailmankaikkeuden luonne vain on sellainen; pohjimmiltaan ihan jotakin muuta kuin "ainetta".

Näin maailmankaikkeus toimii.

Lue lisää

>>>Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. <<<

Juuri kaksoissokkotutkimuksella lääketutkimuksessa eliminoidaan se USKON vaikutus.

Eli puolet lääketutkimukseen osallistuvista saa plasebopillereitä.

Mutta kuinka järjestetään plasebojoogaa ja plasebomeditaatiota? Ei mitenkään. Eli joogan ja meditaation vaikutusten tutkiminen lääketieteessä jää tieteellisyydessä pakostakin hyvin paljon jälkeen vars. lääkkeiden vaikutusten tutkimisesta.

Anonyymi kirjoitti:

>>>Ja itse asiassa, vaikkei näin olisi ollutkaan, niin sama asia pätee myös lääkkeiden ottajiin: he USKOVAT niiden tehoon. <<<

Juuri kaksoissokkotutkimuksella lääketutkimuksessa eliminoidaan se USKON vaikutus.

Eli puolet lääketutkimukseen osallistuvista saa plasebopillereitä.

Mutta kuinka järjestetään plasebojoogaa ja plasebomeditaatiota? Ei mitenkään. Eli joogan ja meditaation vaikutusten tutkiminen lääketieteessä jää tieteellisyydessä pakostakin hyvin paljon jälkeen vars. lääkkeiden vaikutusten tutkimisesta.

Lue lisää

Niin voisi luulla, mutta todellisuudessa myös meditaatiosta on järjestetty plasebokontrolloituja tutkimuksia sekä lumelääkkeiden että lumemeditaation suhteen. Tässä yksi sellainen, jossa myös tutkittiin kivunlievitystä:

https://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151110171600.htm

Tutkimuksessa kuvattiin myös koehenkilöiden aivoja ja nähtiin, että aivotoiminta on aivan erilaista kuin plasebon aikaansaama, mikä yllätti tutkijat täysin. Plasebokipuvoide lievitti koettua kivun voimakkuutta 11% ja tunnetasolla kivun epämiellyttävyyttä 13%. Plasebomeditaation vastaavat luvut olivat 9% ja 24%. Ero varsinaiseen meditaatioon oli molemmissa tapauksissa selvä: aito meditaatio lievitti kipua 27% ja tunnetasolla 44%.

Jutusta ei ilmene, millaista plasebomeditaatiota käytettiin, mutta havaitun vaikutuksen arveltiin pohjautuneen rentoutusvaikutukseen. Jonkinlainen rentoutusharjoitus siis lienee ollut kyseessä. Meditaatiota on tosiasiassa useissa tutkimuksissa verrattu aina siihen tekijään, minkä skeptikot ovat kulloinkin arvelleet selittävän meditaation vaikutukset: usein nimenomaan rentoutumiseen. Säännönmukaisesti on havaittu, että rentoutumisharjoituksilla ei ylletä samoihin vaikutuksiin ja siten rentoutumisvaikutus (tai jokin muu ”selittävä tekijä” x) ei selitä meditaation vaikutuksia. Meditaatio siis ei redusoidu joihinkin ruumiillisiin tai edes mentaalisiin toimintoihin/tiloihin, vaan meditaation hyötyjen kokemiseksi tarvitaan meditaatiota.

Maailman perinteet ovat löytäneet terapeuttisen aarrearkkunsa jo tuhansia vuosia sitten. Niiden ei tarvitse myöskään yrittää väenvängällä kehittää uusia tuotteita, vaan nämä hyväksi havaitut riittävät.

Anonyymi kirjoitti:

Niin voisi luulla, mutta todellisuudessa myös meditaatiosta on järjestetty plasebokontrolloituja tutkimuksia sekä lumelääkkeiden että lumemeditaation suhteen. Tässä yksi sellainen, jossa myös tutkittiin kivunlievitystä:

https://www.sciencedaily.com/releases/2015/11/151110171600.htm

Tutkimuksessa kuvattiin myös koehenkilöiden aivoja ja nähtiin, että aivotoiminta on aivan erilaista kuin plasebon aikaansaama, mikä yllätti tutkijat täysin. Plasebokipuvoide lievitti koettua kivun voimakkuutta 11% ja tunnetasolla kivun epämiellyttävyyttä 13%. Plasebomeditaation vastaavat luvut olivat 9% ja 24%. Ero varsinaiseen meditaatioon oli molemmissa tapauksissa selvä: aito meditaatio lievitti kipua 27% ja tunnetasolla 44%.

Jutusta ei ilmene, millaista plasebomeditaatiota käytettiin, mutta havaitun vaikutuksen arveltiin pohjautuneen rentoutusvaikutukseen. Jonkinlainen rentoutusharjoitus siis lienee ollut kyseessä. Meditaatiota on tosiasiassa useissa tutkimuksissa verrattu aina siihen tekijään, minkä skeptikot ovat kulloinkin arvelleet selittävän meditaation vaikutukset: usein nimenomaan rentoutumiseen. Säännönmukaisesti on havaittu, että rentoutumisharjoituksilla ei ylletä samoihin vaikutuksiin ja siten rentoutumisvaikutus (tai jokin muu ”selittävä tekijä” x) ei selitä meditaation vaikutuksia. Meditaatio siis ei redusoidu joihinkin ruumiillisiin tai edes mentaalisiin toimintoihin/tiloihin, vaan meditaation hyötyjen kokemiseksi tarvitaan meditaatiota.

Maailman perinteet ovat löytäneet terapeuttisen aarrearkkunsa jo tuhansia vuosia sitten. Niiden ei tarvitse myöskään yrittää väenvängällä kehittää uusia tuotteita, vaan nämä hyväksi havaitut riittävät.

Lue lisää

Ahaa. Kerropa sinä mitä eroa on meditaatiolla ja plasebomeditaatiolla.

Perustuuko plasebomeditaatio kenties gurulta saatuun humpuukimantraan, ja aito meditaatio johonkin toiseen mantraan, joka sitten ilmeisesti on aidompi?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa. Kerropa sinä mitä eroa on meditaatiolla ja plasebomeditaatiolla.

Perustuuko plasebomeditaatio kenties gurulta saatuun humpuukimantraan, ja aito meditaatio johonkin toiseen mantraan, joka sitten ilmeisesti on aidompi?

Lue lisää

Juurihan tuossa kerroin, millaisia vertailukohteita meditaatiotutkimuksissa on käytetty.

Plasebokontrolloinnissa käytetään vertailuun jotakin, joka ei ole testauksen kohteena mutta joka muistuttaa testauksen kohdetta jollain tavoin. Itse asiassa meditaatiotutkimuksessa vertailukohde on paljon tiukemmin standardein valittu kuin lääkeainetutkimuksissa ikinä. Lääkeainetutkimuksissa ainoastaan plasebon muodolla ja nautintatavalla (esim. pilleri, voide, jne) on yhtäläisyyksiä testauskohteen kanssa, mutta siitä ollaan hyvin tarkkoja, että plaseboaineella ei todellisuudessa ole mitään tiedettyjä terapeuttisia vaikutuksia. Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.

Jos meditaatiotutkimuksiin sovellettaisiin lääketutkimuksissa ynnä muissa tavanomaisissa terapioissa käytettyjä lumekeinoja (lumepilleri, lumeneula, lumeleikkaushaava), niin plasebomeditaatio pitäisi todellisuudessa tehdä niin, että koehenkilölle sanottaisiin vain: "Istu alas, laita silmät kiinni ja ole siinä puoli tuntia". Jos koehenkilö kysyisi, mitä hänen pitäisi mentaalisesti tehdä, häntä pitäisi kehottaa pyörittämään asioita mielessään tavanomaiseen tapaansa. Silloin plasebon muoto vastaisi testauksen kohteen muotoa ilman vaikuttavaa tekijää. Tämän mahalätsyn avulla oltaisiin päästy vertailussa samalle viivalle lääkeaineplasebokontrolloinnin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan tuossa kerroin, millaisia vertailukohteita meditaatiotutkimuksissa on käytetty.

Plasebokontrolloinnissa käytetään vertailuun jotakin, joka ei ole testauksen kohteena mutta joka muistuttaa testauksen kohdetta jollain tavoin. Itse asiassa meditaatiotutkimuksessa vertailukohde on paljon tiukemmin standardein valittu kuin lääkeainetutkimuksissa ikinä. Lääkeainetutkimuksissa ainoastaan plasebon muodolla ja nautintatavalla (esim. pilleri, voide, jne) on yhtäläisyyksiä testauskohteen kanssa, mutta siitä ollaan hyvin tarkkoja, että plaseboaineella ei todellisuudessa ole mitään tiedettyjä terapeuttisia vaikutuksia. Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.

Jos meditaatiotutkimuksiin sovellettaisiin lääketutkimuksissa ynnä muissa tavanomaisissa terapioissa käytettyjä lumekeinoja (lumepilleri, lumeneula, lumeleikkaushaava), niin plasebomeditaatio pitäisi todellisuudessa tehdä niin, että koehenkilölle sanottaisiin vain: "Istu alas, laita silmät kiinni ja ole siinä puoli tuntia". Jos koehenkilö kysyisi, mitä hänen pitäisi mentaalisesti tehdä, häntä pitäisi kehottaa pyörittämään asioita mielessään tavanomaiseen tapaansa. Silloin plasebon muoto vastaisi testauksen kohteen muotoa ilman vaikuttavaa tekijää. Tämän mahalätsyn avulla oltaisiin päästy vertailussa samalle viivalle lääkeaineplasebokontrolloinnin kanssa.

Lue lisää

>>>Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.<<<

Eli vertailukohteena on jokin jolla ei ole mitään tekemistä meditaation kanssa, ja asianlaidan tietävät hyvin sekä tutkijat itse ja tutkimuksen kohteetkin!

Ei mitään kaksoissokkotutkimusta ole siis tämä!

Anonyymi kirjoitti:

>>>Sen sijaan meditaatiotutkimuksissa käytetään vertailuun esim. rentoutusta, jonka jo ennestään tiedetään olevan hyvinkin vaikuttavaa.<<<

Eli vertailukohteena on jokin jolla ei ole mitään tekemistä meditaation kanssa, ja asianlaidan tietävät hyvin sekä tutkijat itse ja tutkimuksen kohteetkin!

Ei mitään kaksoissokkotutkimusta ole siis tämä!

Lue lisää

Onko tullut kenties opeteltua ulkoa joku *liturgia* ?

Jos vanhemmat ovat antaneet lapselle lahjaksi hyvän hyvyyttään vasaran, niin lapsi tietysti koputtelee vasaralla joka paikkaan. Mutta eikö silloin pidä alkaa jo olla huolissaan, jos lapsi alkaa luulla kaikkea maailmassa nauloiksi?

Aluksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten eri sokkoprotokollat on ylipäätään luotu. Yksinkertaiset sokkotestit kehitettiin aluksi pitämään huolta siitä, ettei koehenkilön etukäteistieto testattavasta asiasta pääse sotkemaan testituloksia. Nimittäin jos koehenkilö tiesi ottavansa vastaan vaikkapa lumelääkettä varsinaisen testikohteen sijasta, niin tällä oli selkeä vaikutus koetuloksiin, koska mielen plasebovaste käynnistyi tehokkaammin silloin, kun koehenkilö tiesi saavansa oikeaa lääkettä lumelääkkeen sijasta. Koehenkilö oli siis pidettävä tietämättömänä siitä, mitä hänelle annetaan.

Kaksoissokkotestit luotiin pitämään huolta siitä, ettei myöskään kokeenTEKIJÄN tieto annetusta tuotteesta pääse vaikuttamaan testituloksiin. Niin nimittäin voi käydä, jos kokeentekijä tietää, mitä koehenkilölle on annettu, ja hän viestittää tätä tietoaan koehenkilölle tahattomasti erilaisin elein, ilmein, äänenpainoin, rykimisin, jne. Varmin tapa pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta on pitää myös kokeentekijä tietämättömänä samasta asiasta.

Mutta koostuuko koko maailma nauloista, jotka soveltuvat tällaisten kaksoissokkotestien vasaran kohteiksi?

No ei. Maailma on vähän monimutkaisempi paikka, ja tieteen tarkoitus on hankkia tietoa, ei toteuttaa rituaaleja rituaalien itsensä vuoksi. Sokkotestien tarkoitus on siis pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta, jottei tämän mieli vaikuta ennakoitavalla tavalla koetuloksiin. Mutta testataanko tieteessä ainoastaan kohteita, jossa koehenkilölle annetaan jotakin, jonka hän vain passiivisesti nauttii?

Ei, koska inhimillinen toiminta koostuu vähän muustakin pelkkien erilaisten aineiden nauttimisesta. Ihmistieteissä tutkitaan myös sitä, mitä tapahtuu, kun koehenkilö tarkoituksellisesti TEKEE jotakin. Ja tarkoitukselliseen tekemiseen liittyy se, että tiedetään, että tehdään jotakin tiettyä asiaa. Kaksoissokkokoevaatimus aidon autoilutilanteen vaikutuksesta autoilijan kokemaan stressiin verrattuna ei-autoilutilanteeseen kuulostaa keinotekoiselta, tieteestä mitään ymmärtämättömän henkilön liturgiselta hölynpölyltä. Kyllähän tosimaailman autoilussa autoilija tietää lähes aina autoilevansa. Sama meditaation suhteen. Kaikki asiat maailmassa eivät ole nauloja, vaikka onkin olemassa vasara. Vasaralla on useimmiten melko vaikea korjata digitaalisia piirejä. Vai oletko tästä eri mieltä?

Joku voi tietysti esittää vastaukseksi täysin realistista autoilusimulaattoria, jossa autoilija ei pysty erottamaan, onko hän oikeasti liikenteessä vai ei. Mutta sellaisen vaatimuksen esittäjä osoittaa vaatimuksellaan vain, että hän ei ymmärrä sokkotestien tarkoituksesta yhtään mitään. Katsos kun ei ole mitään järkeä verrata aitoa autoilutilannetta täysin realistisesti simuloituun autoilutilanteeseen, jos autoilija ei tiedä, onko hän simulaattorissa vai ei. Autoilijan antamista raporteista kun tulee samanlaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tullut kenties opeteltua ulkoa joku *liturgia* ?

Jos vanhemmat ovat antaneet lapselle lahjaksi hyvän hyvyyttään vasaran, niin lapsi tietysti koputtelee vasaralla joka paikkaan. Mutta eikö silloin pidä alkaa jo olla huolissaan, jos lapsi alkaa luulla kaikkea maailmassa nauloiksi?

Aluksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten eri sokkoprotokollat on ylipäätään luotu. Yksinkertaiset sokkotestit kehitettiin aluksi pitämään huolta siitä, ettei koehenkilön etukäteistieto testattavasta asiasta pääse sotkemaan testituloksia. Nimittäin jos koehenkilö tiesi ottavansa vastaan vaikkapa lumelääkettä varsinaisen testikohteen sijasta, niin tällä oli selkeä vaikutus koetuloksiin, koska mielen plasebovaste käynnistyi tehokkaammin silloin, kun koehenkilö tiesi saavansa oikeaa lääkettä lumelääkkeen sijasta. Koehenkilö oli siis pidettävä tietämättömänä siitä, mitä hänelle annetaan.

Kaksoissokkotestit luotiin pitämään huolta siitä, ettei myöskään kokeenTEKIJÄN tieto annetusta tuotteesta pääse vaikuttamaan testituloksiin. Niin nimittäin voi käydä, jos kokeentekijä tietää, mitä koehenkilölle on annettu, ja hän viestittää tätä tietoaan koehenkilölle tahattomasti erilaisin elein, ilmein, äänenpainoin, rykimisin, jne. Varmin tapa pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta on pitää myös kokeentekijä tietämättömänä samasta asiasta.

Mutta koostuuko koko maailma nauloista, jotka soveltuvat tällaisten kaksoissokkotestien vasaran kohteiksi?

No ei. Maailma on vähän monimutkaisempi paikka, ja tieteen tarkoitus on hankkia tietoa, ei toteuttaa rituaaleja rituaalien itsensä vuoksi. Sokkotestien tarkoitus on siis pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta, jottei tämän mieli vaikuta ennakoitavalla tavalla koetuloksiin. Mutta testataanko tieteessä ainoastaan kohteita, jossa koehenkilölle annetaan jotakin, jonka hän vain passiivisesti nauttii?

Ei, koska inhimillinen toiminta koostuu vähän muustakin pelkkien erilaisten aineiden nauttimisesta. Ihmistieteissä tutkitaan myös sitä, mitä tapahtuu, kun koehenkilö tarkoituksellisesti TEKEE jotakin. Ja tarkoitukselliseen tekemiseen liittyy se, että tiedetään, että tehdään jotakin tiettyä asiaa. Kaksoissokkokoevaatimus aidon autoilutilanteen vaikutuksesta autoilijan kokemaan stressiin verrattuna ei-autoilutilanteeseen kuulostaa keinotekoiselta, tieteestä mitään ymmärtämättömän henkilön liturgiselta hölynpölyltä. Kyllähän tosimaailman autoilussa autoilija tietää lähes aina autoilevansa. Sama meditaation suhteen. Kaikki asiat maailmassa eivät ole nauloja, vaikka onkin olemassa vasara. Vasaralla on useimmiten melko vaikea korjata digitaalisia piirejä. Vai oletko tästä eri mieltä?

Joku voi tietysti esittää vastaukseksi täysin realistista autoilusimulaattoria, jossa autoilija ei pysty erottamaan, onko hän oikeasti liikenteessä vai ei. Mutta sellaisen vaatimuksen esittäjä osoittaa vaatimuksellaan vain, että hän ei ymmärrä sokkotestien tarkoituksesta yhtään mitään. Katsos kun ei ole mitään järkeä verrata aitoa autoilutilannetta täysin realistisesti simuloituun autoilutilanteeseen, jos autoilija ei tiedä, onko hän simulaattorissa vai ei. Autoilijan antamista raporteista kun tulee samanlaiset.

Lue lisää

Ihmisellä on sympaattinen ja parasympaattinen hermosto, kaasu ja jarru. Kaikki perustuu kaasun ja jarrun oikeaan hallintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tullut kenties opeteltua ulkoa joku *liturgia* ?

Jos vanhemmat ovat antaneet lapselle lahjaksi hyvän hyvyyttään vasaran, niin lapsi tietysti koputtelee vasaralla joka paikkaan. Mutta eikö silloin pidä alkaa jo olla huolissaan, jos lapsi alkaa luulla kaikkea maailmassa nauloiksi?

Aluksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten eri sokkoprotokollat on ylipäätään luotu. Yksinkertaiset sokkotestit kehitettiin aluksi pitämään huolta siitä, ettei koehenkilön etukäteistieto testattavasta asiasta pääse sotkemaan testituloksia. Nimittäin jos koehenkilö tiesi ottavansa vastaan vaikkapa lumelääkettä varsinaisen testikohteen sijasta, niin tällä oli selkeä vaikutus koetuloksiin, koska mielen plasebovaste käynnistyi tehokkaammin silloin, kun koehenkilö tiesi saavansa oikeaa lääkettä lumelääkkeen sijasta. Koehenkilö oli siis pidettävä tietämättömänä siitä, mitä hänelle annetaan.

Kaksoissokkotestit luotiin pitämään huolta siitä, ettei myöskään kokeenTEKIJÄN tieto annetusta tuotteesta pääse vaikuttamaan testituloksiin. Niin nimittäin voi käydä, jos kokeentekijä tietää, mitä koehenkilölle on annettu, ja hän viestittää tätä tietoaan koehenkilölle tahattomasti erilaisin elein, ilmein, äänenpainoin, rykimisin, jne. Varmin tapa pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta on pitää myös kokeentekijä tietämättömänä samasta asiasta.

Mutta koostuuko koko maailma nauloista, jotka soveltuvat tällaisten kaksoissokkotestien vasaran kohteiksi?

No ei. Maailma on vähän monimutkaisempi paikka, ja tieteen tarkoitus on hankkia tietoa, ei toteuttaa rituaaleja rituaalien itsensä vuoksi. Sokkotestien tarkoitus on siis pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta, jottei tämän mieli vaikuta ennakoitavalla tavalla koetuloksiin. Mutta testataanko tieteessä ainoastaan kohteita, jossa koehenkilölle annetaan jotakin, jonka hän vain passiivisesti nauttii?

Ei, koska inhimillinen toiminta koostuu vähän muustakin pelkkien erilaisten aineiden nauttimisesta. Ihmistieteissä tutkitaan myös sitä, mitä tapahtuu, kun koehenkilö tarkoituksellisesti TEKEE jotakin. Ja tarkoitukselliseen tekemiseen liittyy se, että tiedetään, että tehdään jotakin tiettyä asiaa. Kaksoissokkokoevaatimus aidon autoilutilanteen vaikutuksesta autoilijan kokemaan stressiin verrattuna ei-autoilutilanteeseen kuulostaa keinotekoiselta, tieteestä mitään ymmärtämättömän henkilön liturgiselta hölynpölyltä. Kyllähän tosimaailman autoilussa autoilija tietää lähes aina autoilevansa. Sama meditaation suhteen. Kaikki asiat maailmassa eivät ole nauloja, vaikka onkin olemassa vasara. Vasaralla on useimmiten melko vaikea korjata digitaalisia piirejä. Vai oletko tästä eri mieltä?

Joku voi tietysti esittää vastaukseksi täysin realistista autoilusimulaattoria, jossa autoilija ei pysty erottamaan, onko hän oikeasti liikenteessä vai ei. Mutta sellaisen vaatimuksen esittäjä osoittaa vaatimuksellaan vain, että hän ei ymmärrä sokkotestien tarkoituksesta yhtään mitään. Katsos kun ei ole mitään järkeä verrata aitoa autoilutilannetta täysin realistisesti simuloituun autoilutilanteeseen, jos autoilija ei tiedä, onko hän simulaattorissa vai ei. Autoilijan antamista raporteista kun tulee samanlaiset.

Lue lisää

Kukahan se aloituksessa kirjoitti:

"Jooga ja meditaatio: 89% koki lievitystä"
"Tällaisista luvuistahan lääketehtaat voivat vain haaveilla."

Lääkkeet testataankin TIETEELLISESTI.

Anonyymi kirjoitti:

Onko tullut kenties opeteltua ulkoa joku *liturgia* ?

Jos vanhemmat ovat antaneet lapselle lahjaksi hyvän hyvyyttään vasaran, niin lapsi tietysti koputtelee vasaralla joka paikkaan. Mutta eikö silloin pidä alkaa jo olla huolissaan, jos lapsi alkaa luulla kaikkea maailmassa nauloiksi?

Aluksi on ymmärrettävä, mitä tarkoitusta varten eri sokkoprotokollat on ylipäätään luotu. Yksinkertaiset sokkotestit kehitettiin aluksi pitämään huolta siitä, ettei koehenkilön etukäteistieto testattavasta asiasta pääse sotkemaan testituloksia. Nimittäin jos koehenkilö tiesi ottavansa vastaan vaikkapa lumelääkettä varsinaisen testikohteen sijasta, niin tällä oli selkeä vaikutus koetuloksiin, koska mielen plasebovaste käynnistyi tehokkaammin silloin, kun koehenkilö tiesi saavansa oikeaa lääkettä lumelääkkeen sijasta. Koehenkilö oli siis pidettävä tietämättömänä siitä, mitä hänelle annetaan.

Kaksoissokkotestit luotiin pitämään huolta siitä, ettei myöskään kokeenTEKIJÄN tieto annetusta tuotteesta pääse vaikuttamaan testituloksiin. Niin nimittäin voi käydä, jos kokeentekijä tietää, mitä koehenkilölle on annettu, ja hän viestittää tätä tietoaan koehenkilölle tahattomasti erilaisin elein, ilmein, äänenpainoin, rykimisin, jne. Varmin tapa pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta on pitää myös kokeentekijä tietämättömänä samasta asiasta.

Mutta koostuuko koko maailma nauloista, jotka soveltuvat tällaisten kaksoissokkotestien vasaran kohteiksi?

No ei. Maailma on vähän monimutkaisempi paikka, ja tieteen tarkoitus on hankkia tietoa, ei toteuttaa rituaaleja rituaalien itsensä vuoksi. Sokkotestien tarkoitus on siis pitää koehenkilö tietämättömänä saamastaan tuotteesta, jottei tämän mieli vaikuta ennakoitavalla tavalla koetuloksiin. Mutta testataanko tieteessä ainoastaan kohteita, jossa koehenkilölle annetaan jotakin, jonka hän vain passiivisesti nauttii?

Ei, koska inhimillinen toiminta koostuu vähän muustakin pelkkien erilaisten aineiden nauttimisesta. Ihmistieteissä tutkitaan myös sitä, mitä tapahtuu, kun koehenkilö tarkoituksellisesti TEKEE jotakin. Ja tarkoitukselliseen tekemiseen liittyy se, että tiedetään, että tehdään jotakin tiettyä asiaa. Kaksoissokkokoevaatimus aidon autoilutilanteen vaikutuksesta autoilijan kokemaan stressiin verrattuna ei-autoilutilanteeseen kuulostaa keinotekoiselta, tieteestä mitään ymmärtämättömän henkilön liturgiselta hölynpölyltä. Kyllähän tosimaailman autoilussa autoilija tietää lähes aina autoilevansa. Sama meditaation suhteen. Kaikki asiat maailmassa eivät ole nauloja, vaikka onkin olemassa vasara. Vasaralla on useimmiten melko vaikea korjata digitaalisia piirejä. Vai oletko tästä eri mieltä?

Joku voi tietysti esittää vastaukseksi täysin realistista autoilusimulaattoria, jossa autoilija ei pysty erottamaan, onko hän oikeasti liikenteessä vai ei. Mutta sellaisen vaatimuksen esittäjä osoittaa vaatimuksellaan vain, että hän ei ymmärrä sokkotestien tarkoituksesta yhtään mitään. Katsos kun ei ole mitään järkeä verrata aitoa autoilutilannetta täysin realistisesti simuloituun autoilutilanteeseen, jos autoilija ei tiedä, onko hän simulaattorissa vai ei. Autoilijan antamista raporteista kun tulee samanlaiset.

Lue lisää

Ja tosiasiassa monen lääkkeen teho on käytännössä 100% verrattuna humpuukiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kukahan se aloituksessa kirjoitti:

"Jooga ja meditaatio: 89% koki lievitystä"
"Tällaisista luvuistahan lääketehtaat voivat vain haaveilla."

Lääkkeet testataankin TIETEELLISESTI.

Lue lisää

Voi tätä huru-ukkoa, joka on ilmeisesti oppinut lukemaan äännetasolla mutta luetun ymmärtämisestä ei hajuakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ja tosiasiassa monen lääkkeen teho on käytännössä 100% verrattuna humpuukiin.

Tuo tarkoittaa, että monen lääkkeen teho on tasan sama humpuukin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo tarkoittaa, että monen lääkkeen teho on tasan sama humpuukin kanssa.

Silloinhan ne ovat tasan samalla korkealla tasolla kuin meditaatio ja jooga.

Anonyymi kirjoitti:

Silloinhan ne ovat tasan samalla korkealla tasolla kuin meditaatio ja jooga.

Mikäs niistä nyt yhtäkkiä humpuukia teki? Vastausta miettiessäsi voit lukea vaikka näitä linkkejä:

https://www.google.com/search?q=benefits of yoga and meditation

Vai onko niin, että hallussasi on jokin mihinkään tieteeseen tai tutkimukseen pohjautumaton mysteerinen etukäteistieto siitä, miten asiat niiku TODELLA ovat?

Anonyymi kirjoitti:

Voi tätä huru-ukkoa, joka on ilmeisesti oppinut lukemaan äännetasolla mutta luetun ymmärtämisestä ei hajuakaan.

Voi tätä guru-ukkoa joka meditoinniltaan ei ymmärrä tieteenteosta mitään.