Nyt on myös liiton uuden säännöt sivustolla. Samalla sivulla on nyt ensin sääntöjen "suomennos" -- olennaistahan uudelle jäsenelle on oikeastaan vain se, että liittyminen tapahtuu johonkin paikallisyhdistykseen.
http://vapaa-ajattelijat.fi/rakenne/
http://vapaa-ajattelijat.fi/rakenne/
Vastaukset 62
Vanhimmat
Kiitos, perusasioista lähdetään liikkeelle. Eteenpäin!
Muistelen että joskus on säännöistäkin löydetty valitettavaa.
Liittohallituksella ja -valtuustolla on nyt yleisvarajäsenet sijalleastumisjärjestyksessä. Minusta se on hyvä. Muodollisen hallinnon tärkein tehtävä on tarvittaessa ratkaista asia, josta ei keskustellen tule yhteistä ratkaisua. Nyt marssijärjestys siitä on ainakin selvä. Käytännössä kuitenkin keskusteluratkaisut tarkoittavat, että kaikilla on sama määrä valtaa.
"harjoittaa itse sekä tukee jäsenyhdistystensä alueellista valistus- ja edunvalvontatyötä"
Ja mitähän tämä on käytännön tasolla?
"toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä."
Entä esimerkkejä tästä?
Tällaisen rakenteen johdosta Helsinki ja Tampere dominoivat liittoa ja sen toimintaa.
Tuo arpajaiskohta on minusta historiallinen jäänne ja olisi voinut jäädä pois. Se on kai joskus tuhat vuotta sitten ollut pakollista luetella säännöissä kaikki mitä yhdistys koskaan milloinkaan voi edes kuvitella tekevänsä.
Millainen rakenteen olisi pitänyt olla, jotta Helsinki ja Tampere eivät dominoisi? Äänivaltaleikkurihan säännöissä jo on.
Järjestöissä, joissa on vain yksi valtakunnallinen rakenne, Helsingin seutu helposti usein dominoi. Itsenäisen alueellisten yhdistysten liitossa eli nimenomaan tässä rakenteessa, po. dominointia ei niin "helposti" ole.
Protu ainakin on pyrkinyt pitämään välillä vuosikokouksiaan muualla. Tampereella piti olla keväällä, sattuneesta syystä ei tosin sitten ollut.
"Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kultakin alkavalta viideltäkymmeneltä (50) jäseneltään kolmen vuoden keskiarvon mukaisesti, ei kuitenkaan enempää kuin seitsemän (7) edustajaa"
Eli tarkentaisitko millainen rakenne, montako edustajaa kustakin yhdistyksestä liittokokoukseen on mahdollista lähettää paikallisyhdistyksistä.
Esim. Tampereella oli viime vuonna 215 (maksanutta) jäsentä. Se tekee viisi "alkavaa viittäkymmentä" eli meillä oli viisi edustaja. Ja sitten on tosiaan tuo 301 jäsenen raja, jolloin saa seitsemän edustajaa ja siitä ei määrä enää nouse. Tällä hetkellä tuo leikkuri osuu vain Helsingin yhdistykseen, tulevaisuudessa toivottavasti muihinkin.
Ja jos sitten täydentäisit muiden yhdistysten osuudet kanssa. Niin saadaan kokonaiskuva siitä millaiset mahdollisuudet muilla yhdistyksillä on vaikuttaa, kun tampere ja helsinki saavat yhdessä 12 edustajaa.
Kotka+3;+Kemi,+Keski-Suomi,+Lahti+ja+Turku+2;+loput+13+yhdistystä+kukin+1.+Yhteensä+siis+Helsinki+ja+Tampere+yhdessä+vastaavat+kolmanneksesta+äänivaltaa,+kun+jäsenmäärä+on+47+%+koko+liiton+jäsenistöstä.
Palaan vielä tähän. Millainen äänivallan sinusta pitäisi olla? Saa esittää ihan konkreettista laskukaavaa tai vaikka esimerkkejä edustajien sopivasta määrästä yhdistykselle.
Mitä tässä nyt asiaa katsoin, niin muut yhteensä tekevät 24 ääntä. Siitä huolimatta Hki ja Tre dominoivat 12 äänellään. Jos jäsenet kuuluisivat suoraan liittoon, silloin he voisivat äänestää ketä tahansa, joka on päättänyt ehdolle asettua. Ei tässä mitään laskukaavaa tarvita, vaan rakennemuutos.
Miten se asiaa muuttaisi, että samat tyypit jotka valitsevat yhdistyksen edustajat olisivat valitsemassa suoraan hallitusta (ja valtuustoa, jos sellainen yhä olisi)?
Voihan nytkin kuka tahansa asettua ehdolle, ei siinä tarvitse olla yhdistystä ehdottamassa. Ja voi ennen kokousta kehua itseään tai toista liiton keskustelulistalla tai fb-palstalla.
Mielenkiintoista, että mikro(skooppinen)porukka käy pikkutarkkaa keskustelua byrokratiastaan vähän samaan tyyliin kuin seurakunnat
Msalo käyttää sanaa suomennos. Ehdotan muotoa "Mitä se on?"
Ehdotan, että ei käytetä suomesta suomeen kääntämisessä sanaa suomennos, vaan otetaan sivistyneiden ihmisten tapaan malli aloitteen tekijöiltä Lutherilta ja hänen oppilaaltaan Agricolalta, jotka levittivät kansalle saksan/suomen kirjakielen. Eli Vähä Katekismus - malli Was ist das? Was sagt nun Gott zu diesen Geboten allen? Mitä se on? Mitä liitto (jumala) kaikista näistä käskyistä sanoessaan tarkoittaa?
Vapaa-ajattelijoiden liitto VAL on seurakunta, pyörittelee hallintoa ja virkoja (papistoa) , tekee käskyjä (esim. 10) ja ohjelmasääntöjä, selittää niiden sisältöä (mitä se on?), pitää lukudokupiirejä huonolla menestyksellä (kirkkopalveluksia), näkee huolta tulojen riittävyydestä (kiinteistöt, valtion budjetista saadut) ja kamppailee jäsenkadon kanssa suppenevassa spiraalissa
Ja samaan aikaan tämä porukka on saanut 750 000 eroamaan valtionkirkoista viimeisen 17 vuoden aikana.
On poistettu todistajanvalaa ja järjestetty vaihtoehtoa eduskunnan avajaistilaisuuteen. Päiväkotien ohjeet ovat vaihtuneet uskontokasvatuksesta velvollisuutena uskonnolliseen sitouttamattomuuteen.
Suomi maallistuu, eikä sitä kehitystä hidasta se että yrität kettuilla vapaa-ajattelijoille.
Merkittävä porukka siis kyseessä.
Msalo vetää täällä linssiin, salaisissa VAL tapaamisissa hän myöntää, että maallistuminen ja kirkostaeroaminen ei lainkaan riipu Vapaa- ajattelijoiden liitosta VAL
Tällä huijauksella merkitysestä VAL pyrkii vain keräämään testamenttilahjoitusia
"Jori Mäntysalo summasi, että on vaikea sanoa, mitä vapaa-ajattelijat ovat toimintansa aikana saavuttaneet. ”Mikä olisi sellainen saavutus, josta meidät tunnistettaisiin?” Useimmat saavutukset ovat tapahtuneet Vapaa-ajattelijain liitosta huolimatta. Mäntysalon mukaan ”emme pysty nostamaan ylätasolle asioita”. Esimerkiksi todistajanvala on hiljattain muuttunut liiton vaatimaan suuntaan, mutta aikoinaan, kun liitto esitti aiheesta lausunnon, se ei johtanut muutoksiin.
Janne Vainio Vapaa-ajattelijoiden liitosta ulostettu Helsingin yliopiston filosofi
VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO PITI TOIMINTASEMINAARIN HELSINGISSÄ (20.5.2016)
Mäntysalon mukaan - lähde PAT ateistit fi - Vapaa-ajattelijain liitto on lähes merkityksetön eikä kiinnosta ketään
"Mäntysalon mukaan liitolle tulee kyllä lausuntopyyntöjä, mutta niiden vaikutus on vähäinen ja ne menevät laajemman yleisön ohitse. Karisman sanoin kaksi tahoa tuntee Vapaa-ajattelijain liiton, viranomaiset ja toimittajat, mutta liiton yleisessä tunnettuisuudessa on vielä toivomisen varaa. "
Janne Vainio Vapaa-ajattelijoiden liitosta ulostettu Helsingin yliopiston filosofi
VAPAA-AJATTELIJAIN LIITTO PITI TOIMINTASEMINAARIN HELSINGISSÄ (20.5.2016)
Tästä saisi jopa ihan oikean keskustelunsa aiheen. Kokeillaan, avaan tästä uuden ketjun. Kokeile sinäkin jos osaat kommentoida sitä ilman tavallista komusossumölinääsi, ihan vaan asiasta asiallisesti.
Tavoitteena yhdistys joka maakuntaan! Pohjois-Savo! Etelä-Savo?
No, ylipäänsä Savo. Käytännössä Kuopio.
Sitten Sodankylän-Inarin suunnalla voisi myös olla. Sinne on kuitenkin aika matka Rovaniemeltä ja Kajaanista.
Jäseneksi aikovan on tietysti hyvä vilkaista "toiminnan tarkoitus" -pykäläkin. Samassa asias ohjelmassa.
Kun Vapaa-ajattelijain liitosta puhutaan, on varmaan asiasta kiinnostuneiden hyvä tsekata, millaiset ovat liiton uudet säännöt. Esimerkiksi miten määritellään olemassaolon eli toiminnan tarkoitus.
Oho, että ihan olemassaolon tarkoitus. Eikös se ole aika juhlallisesti sanottu? Ikävän karkotus?
Tällä mennään. Kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Maakunnalliset yhdistykset (useimmat) on kuitenkin ainakin periaatteessa hyvä etu. Toki jos yhdistys ei jaksa toimia, se ei silloin ole etu. Kuitenkin nykymuotoisessa yhdistysten liitossa henkilöjäsen voi kuitenkin toimia myös liiton työryhmissä.
Tampereen VA uusi sääntönsä. Järjestys ei virallisesti kuvaa tärkeysjärjestystä, mutta ehkä jotain kertoo kolmospykälän sanamuodon kääntö: "Toteuttaakseen tarkoitustaan yhdistys ylläpitää ja kehittää internet-sivustoja, sosiaalisen median tilejä ja muita sähköisiä toimintamuotoja, sekä järjestää kokouksia, juhlia, puhe- ja esitelmätilaisuuksia, sekä levittää lehtiä ja muita julkaisuja."
Onko säännöissä maininta liiton alistumisesta Setan ja Voima-lehden punavihreille? Jos ei ole niin mihin alistuminen liitossa perustuu, onko se päätetty missä? Vai vain korruptiota, jäsenten linssiin vetämistä johdon tsholta?
Tämä on valheeellista tummppilaista öyhötystä, jolla puolustellaan kirkon valtiokirkollisen erityisaseman ja koulun pakkouskonnon jatkumista erään kuntavaalipuolueen suojeluksessa. Kuitenkin ET:n avaamista kannattaa kansan enemmistö.
Alueellisten yhdistysten lisäksi mikään ei sinänsä estä perustamasta valtakunnallisia toimintaryhmiä ja projektiryhmiä.
Tällä mennään. Tehdään välttämättömyydestä hyve.
Selkeää sinänsä. Sääntöuudistus tehtiin. Silti voi syntyä toimintaryhmiä epävirsllisestikon.
Monen mielestä säännöt yms. on "tylsää". Ovat ne kuitenkin ihmisten tekoa. Niitä on muutettu, ja voidaan muuttaa.
Liiton päätoimiala tuntuu välillä olevan omien sääntöjensä muuttelu. Onhan se nyt tärkeää monta vuotta keskustella siitä montako varajäsentä liittovaltuustolla pitää olla. Sillä laillahan se maallistuminen etenee.
Aina välillä joku eksyy- oikean asian ääreen. Perusinfo on perusinfoa. Hyvä tietää.
Liittomuotoisessa järjestössä on työläydestään huolimatta selviä etuja. Slueellisuutta, maakunnsllisuutta mukana kuvassa.
Säännöt on juuri hyväksytty, ja niillä mennään. Siltä pohjalta kaikki peliin.
Asiaan vakavamielisesti ja jämptisti suhtautuva lukee myös säännöt, olipa pienellä präntillä tai ei.
Vähän yli vuosi sitten hyväksytty. Ei estä toimintaryhmien perustamista.
Kai tällä palstalla on hyvä pitää esillä ihan perusfaktojakin. Vai onko se ihan outoa?
Kuka tämmöisistä perusfaktoista nyt on kiinnostunut?! Kysyn vaan. Spekulatsioonit parempia.
Lehdestä ei ole erikseen säädetty säännöissä, mutta lehti tietysti toimii julkaisijansa hallinnon alla. https://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/
Hyväksyttiin runsas 1½ vuotta sitten. Tällä mennään. ei estä toimintaryhmien perustamista.
Yhdistyksiin voi liittyä asuinpaikasta riippumatta.
Sääntöjä käsiteltiin yhdistyskierroksilla. Liittomuotoisuus on yleinen käsitys.
Njoo. Toisaalta Protu toimii epävirallisten paikallisryhmien kautta, virallisesti on ensimmäisen asteen yhdistys eikä toisen asteen liitto.
Tärkeintä kuitenkin on ymmärtää, että rakenteella ei ole mitään itseisarvoa. Kun tehdään järkeviä lausuntoja, VA-lehti ilmestyy jne, on aika sama mikä on organisaatio taustalla.
Protussa paikallisyhdistysten merkitys on toissijaista, koska pääasialliset tehtävät, leirit, Protu tuottaa keskitetysti.
Perustietoja on hyvä tsekata, kun vapaa-ajattelusta puhutaan.
Liiton rakenne liittomuotoisena itsenäisten va-yhdistysten liittona on asia, joka on seka vahvuus että heikkous. Tai heikkouden kohdalla voisi mieluummin puhua haasteellisuutena pienissä yhdistyksissä.
Vahvuus käytännössä tulee ilmi, kun vertaa pariin kolmeen valtakunnalliseen alan yleisyhdistykseen. Esim. nyt "valtakunnallisen" ry:n Suomen Humanistiliiton paikallinen toiminta on heikkoa.
Säännöt eivät estä toimintaryhmien muodostamista.
Olennaista on liittomuotoisuus. Esim. Humanistiliitto ei ole enää liittomuotoinen, vaan yhdistysmuotoinen. Muutos ei ole ollut eduksi jäsenmäärän kehityksen suhteen.
Rakenteena liittomuotoisuus. Siinä on isoja etuja, vaikka jotkut kaipailleet yhdistysmuotoisuutta, siis yhtä valtakunnallista järjestöä. Humanistiliitto on nyt sellainen, vaikka nimessä onkin "liitto".
Hmnjaah. Jos perustettaisiin tämä nyt, ei tehtäisi liittoa, IMO.
Tosin eipä tuolla nyt ole ihan niin hirveästi väliä. Kun eroakirkosta-palvelussa värkätään tiedotetta, tärkeitä ovat hyvät kommentit luonnokseen eikä se, onko kommentoija Keravalta vai Kuopiosta.
Vahvuus.
Faktat faktoina.
Mitäs faktoista! Eikö mielipiteissä ole kylliksi?
Näillä säännöillä nyt mennään. Kannattaa tehdä välttämättömyydestä hyve.
En minä näistä paljon korjaisi. Ehkä vaatimus LK-edustajan valitsemisesta vuosikokouksessa on nyt vähän hassu, kun LK on marraskuun alussa ja yhdistyksen kokoukset voivat olla vaikka maalis- ja joulukuussa.
Vuosikokous voi valtuuttaa hallituksen tekemään valinnat.
Muutoksia yhdistyspohjaiseen liittorakenteeseen ei esitetty liittokokoukseen.
Tällä mennään. Määrittelee, mikä liitto on.
Njhaah, tavallaan. Harvassa taitaa olla väki joka lukee säännöt kun miettii liittyykö joukkoon. Eiköhän se liene se mitä liiton lehdessä ja www-sivulla lukee, ja millaisia juttuja porukka juttelee jos tulee tutustumaan johonkin tilaisuuteen.
Säännöt varmaan ohjaavat niitä toimijoita yleisörajapinnassa.