Laivoilla ajetaan helposti 30-40 vuotta mutta miten on, onko koneet yleensä alkuperäiset? Esim kotimainen Amorella, sahannut 80-luvun lopulta Turku-Tukholma väliä, yli 20 tuntia vuorokaudessa liikkeellä. Millaisia kunnostuksia pääkoneisiin tehdään? Pikaisella laskutoimituksella Amorellalla on ajotunteja jotain 200 000!
Laivamoottoreiden kesto
Anonyymi
60
4375
Vastaukset
Jos olen asian oikein ymmärtänyt, niin etenkin matkustaja-alukset palvelevat yleensä koneidensa käyttöiän, jonka jälkeen ne romutetaan.
Koneiden vaihtoa varten joudutaan konehuoneen yläpuolinen osa kansista leikkaamaan irti, eikä 40 vuotta vanhassa matkustaja-aluksessa tällainen operaatio yleensä ole mielekästä.
Koneen ennenaikainen hajoaminen on tietysti eri asia, mutta siinäkin tulee koneremontti erinomaisen kalliiksi juuri matkustaja-alukselle, joissa on konehuoneen yläpuolella kerrostalokompleksin verran tavaraa.
Jossain olen nähnyt, missä leikataan paatin kylkeen koneen mentävä reikä moottoriremppaa varten, mutta enpä tiedä, kuinka yleistä tämä toinen metodi on ja säästetäänkö siinä miten.- Anonyymi
Eikös autolautoilla koneiden vaihto ainakin teoriassa helpompaa, oletan että autokansi ja konehuone ovat päällekkäiset kannet. Isot risteilijät ilman autokantta toki haastavampia. Olettaa sopii että niidenkin suunnittelussa on jollain tavalla varauduttu isompiin remontteihin.
- Anonyymi
Useimmissa aluksissa pystytään tekemään lähes kaikki työt paikan päällä ja koko konetta ei tarvitse retuuttaa ulos. Esim laakerit, sylinteriputket, männät eli miksi retuttaa konetta ulos, ehkä jos kampiakseli kilahtanut.
- Anonyymi
Ei tietenkään ole alkuperäiset koneet ja koneiden vaihtoa ennen joudutaan uusimaan laivasta koko elektroniikka jonka käyttöikä on korkeintaa viisi vuotta. 15 vuotta vanhat koneet alkaa olla melko ikäloppuja ja uusimisen täytyy tapahtua viimmeistän 20 vuoden kohdalla.
- Anonyymi
Nko sulla jotain faktaa että amorellaan olisi koneet vaihdettu? Mistähän syystä moinen olisi tehty? RoRo laivoissa koneet vaihdetaan tarvittaessa yleensä tekemällä auto/Lasti kanteen reikä. Esim bulkkereissa reikä tehdään yleensä ruuman bulk skottiin ja kone uitetaan sitä kautta ulos. Joskus myös se reikä ulkosivuun. Riippuu ihan tapauksesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nko sulla jotain faktaa että amorellaan olisi koneet vaihdettu? Mistähän syystä moinen olisi tehty? RoRo laivoissa koneet vaihdetaan tarvittaessa yleensä tekemällä auto/Lasti kanteen reikä. Esim bulkkereissa reikä tehdään yleensä ruuman bulk skottiin ja kone uitetaan sitä kautta ulos. Joskus myös se reikä ulkosivuun. Riippuu ihan tapauksesta.
Eihän ne voi mitenkään olla niin vanhat moottorit, siinä on riittävästi faktaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän ne voi mitenkään olla niin vanhat moottorit, siinä on riittävästi faktaa.
Eli ei ole mitään faktaa. Wikipedian mukaan Amorellassa on neljä Wärtsilä-Pielstick 12PC26V-400 dieseliä. Tuo moottorimalli on 80-luvulta. Vieläkö sitä on tehty 2000-luvulla, jolloin moottorit olisi vaihdettu, jos olisi.
Epäilen, ettei ole koskaan vaihdettu, mutta mitään tietoa minulla ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli ei ole mitään faktaa. Wikipedian mukaan Amorellassa on neljä Wärtsilä-Pielstick 12PC26V-400 dieseliä. Tuo moottorimalli on 80-luvulta. Vieläkö sitä on tehty 2000-luvulla, jolloin moottorit olisi vaihdettu, jos olisi.
Epäilen, ettei ole koskaan vaihdettu, mutta mitään tietoa minulla ei ole.Seliseli, järkikin sanoo että mikään moottori ei kestä yli 20v jatkuvaa käyttöä. Jos moottorit on alkuperäiset niin tuurilla mennään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seliseli, järkikin sanoo että mikään moottori ei kestä yli 20v jatkuvaa käyttöä. Jos moottorit on alkuperäiset niin tuurilla mennään.
Sulla on vähän kokemuksen puutetta mutta kyllä se siitä kun ikää karttuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli ei ole mitään faktaa. Wikipedian mukaan Amorellassa on neljä Wärtsilä-Pielstick 12PC26V-400 dieseliä. Tuo moottorimalli on 80-luvulta. Vieläkö sitä on tehty 2000-luvulla, jolloin moottorit olisi vaihdettu, jos olisi.
Epäilen, ettei ole koskaan vaihdettu, mutta mitään tietoa minulla ei ole.Moottorien rungot ovat hyvinkin alkuperäisiä, mikä siinä, kuluvia osia vaihdetaan ja taas mennään. Kyse kiistelyssä on siis tulkinnasta siitä, mikä on alkuperäistä ja mikä ei ja milloin katsotaan moottorit kokonaan vaihdetuksi ja milloin ei...Esim. 1960- luvulla valmistuneissa suomen valtiolle rakennetuissa sittemmin mm. Neuvostoliittoon ja Venäjälle myydyissä jäänmurtajissa ovat edelleen alkuperäiset moottorien rungot, siis alkuperäiset moottorit, niin voisi joku tulkita! Toki esim. entisessä Karhussa sylinterinseinämissä olevia kulumia ja syöpymiä on täytehitsattu ja koneistettu mutta noin muutoin ne ovat alkuperäiset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottorien rungot ovat hyvinkin alkuperäisiä, mikä siinä, kuluvia osia vaihdetaan ja taas mennään. Kyse kiistelyssä on siis tulkinnasta siitä, mikä on alkuperäistä ja mikä ei ja milloin katsotaan moottorit kokonaan vaihdetuksi ja milloin ei...Esim. 1960- luvulla valmistuneissa suomen valtiolle rakennetuissa sittemmin mm. Neuvostoliittoon ja Venäjälle myydyissä jäänmurtajissa ovat edelleen alkuperäiset moottorien rungot, siis alkuperäiset moottorit, niin voisi joku tulkita! Toki esim. entisessä Karhussa sylinterinseinämissä olevia kulumia ja syöpymiä on täytehitsattu ja koneistettu mutta noin muutoin ne ovat alkuperäiset.
Pitäisin kyllä alkuperäisinä, vaikka olisi männät ja sylinteriputket (onko noissa?) vaihdettu. Kampiakselia tuskin vaihdetaan? Peruskorjatusta voinee puhua, jos tuollaista on tehty koko koneeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisin kyllä alkuperäisinä, vaikka olisi männät ja sylinteriputket (onko noissa?) vaihdettu. Kampiakselia tuskin vaihdetaan? Peruskorjatusta voinee puhua, jos tuollaista on tehty koko koneeseen.
Varmasti on koneita haalattu kulutus osien òsalta. Koneet suunniteltu siten, että kaiken voi vaihtaa paikan päällä.
Mielestäni ovat silti samoja koneita - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti on koneita haalattu kulutus osien òsalta. Koneet suunniteltu siten, että kaiken voi vaihtaa paikan päällä.
Mielestäni ovat silti samoja koneitaEi kai kampiakselia voi vaihtaa tai siis saa raahattua pois ja takaisin? Vai onko se purettavissa osiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai kampiakselia voi vaihtaa tai siis saa raahattua pois ja takaisin? Vai onko se purettavissa osiin?
Enimmäkseen yhdessä osassa. Lohko nostetaan kattoon ja veivi uitetaan ulos vaikka sitten kylkeen tehdystä reijästä. Harvinaista että veivi tarvii vaihtaa. Laakeripintoja pystyy koneistamaan aika pitkälle paikallaankin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti on koneita haalattu kulutus osien òsalta. Koneet suunniteltu siten, että kaiken voi vaihtaa paikan päällä.
Mielestäni ovat silti samoja koneitaNiin, esim. em. mainittujen jäänmurtajien pääkoneet haalattiin kerran vuodessa- tahtiin aina jos oli ollut kovempi jäätalvi ja oltu ajossa se noin 5-6 kuukautta. Haalaamis- käsitteellä tarkoitetaan tietynlaista huoltoa ja korjausta, yleensä siihen sisältyy esim. mäntien poisto, niiden kunnon sekä laakerien kunnon tarkastus, välysmittaukset, tarvittavat korjaukset jne. Em. moottoreissa pirullisen työllistävää oli esim. sylinterien pakokaasukanavien puhdistus haalauksen yhteydessä, kaksitahtikoneissa kun palaminen ei koskaan ollut aivan loistavaa ja pakokaasut ehtivät ajokauden aikana puoliksi tukkia jo nuo kanavat.
Jonkin yksittäisen osan vaihto jossakin konehuoneen nurkassa vaikka voiteluöljyseparaattoriin ei ole haalaamista... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, esim. em. mainittujen jäänmurtajien pääkoneet haalattiin kerran vuodessa- tahtiin aina jos oli ollut kovempi jäätalvi ja oltu ajossa se noin 5-6 kuukautta. Haalaamis- käsitteellä tarkoitetaan tietynlaista huoltoa ja korjausta, yleensä siihen sisältyy esim. mäntien poisto, niiden kunnon sekä laakerien kunnon tarkastus, välysmittaukset, tarvittavat korjaukset jne. Em. moottoreissa pirullisen työllistävää oli esim. sylinterien pakokaasukanavien puhdistus haalauksen yhteydessä, kaksitahtikoneissa kun palaminen ei koskaan ollut aivan loistavaa ja pakokaasut ehtivät ajokauden aikana puoliksi tukkia jo nuo kanavat.
Jonkin yksittäisen osan vaihto jossakin konehuoneen nurkassa vaikka voiteluöljyseparaattoriin ei ole haalaamista...Miksi haalasitte noin tiuhaan? Haalaamisen ilostako?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi haalasitte noin tiuhaan? Haalaamisen ilostako?
Luepa kirjoitukseni ajatuksella: Noin tehtiin JOS oli takana paljon ajoa aiheuttanut jäätalvi, niitä oli enemmän tuolloin kuin on ollut 2000- luvulla. Siis ei tuota aivan joka vuosi tehty. Tuollainen jääajo laivoja avustaen on myös erityisen rasittavaa, normi rahtilaiva kun lähtee merelle niin ajaa tasaisella koneteholla suunnilleen satamasta toiseen, jäänmurtaja saa ottaa pakkia konetehoa vähennellen ja lisäten pahimmillaan lähes yhtenään, siis moottoritehoa mulkataan myös usein jne. Ja luit varmaan että esim. moottorien pakokanavat menivät karstasta puolitukkoon mahdollisesti yhdessä talvessa ja pelkästään jo niiden putsaamiseksi männät oli poistettava. Oli kai aika luontevaa tarkistaa samalla mäntien, laakerien yms. kunto. ja aika usein sieltä täältä löytyi esim. katkennut männänrengas, ne korvattiin uusilla ja muut puhdistettiin, kaapimista oli niissäkin. Imukanavien pakatkin likaantuivat ja piti irrottaa ja puhdistaa. Että ei tätä ihan silkasta tekemisen ilosta tehty...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luepa kirjoitukseni ajatuksella: Noin tehtiin JOS oli takana paljon ajoa aiheuttanut jäätalvi, niitä oli enemmän tuolloin kuin on ollut 2000- luvulla. Siis ei tuota aivan joka vuosi tehty. Tuollainen jääajo laivoja avustaen on myös erityisen rasittavaa, normi rahtilaiva kun lähtee merelle niin ajaa tasaisella koneteholla suunnilleen satamasta toiseen, jäänmurtaja saa ottaa pakkia konetehoa vähennellen ja lisäten pahimmillaan lähes yhtenään, siis moottoritehoa mulkataan myös usein jne. Ja luit varmaan että esim. moottorien pakokanavat menivät karstasta puolitukkoon mahdollisesti yhdessä talvessa ja pelkästään jo niiden putsaamiseksi männät oli poistettava. Oli kai aika luontevaa tarkistaa samalla mäntien, laakerien yms. kunto. ja aika usein sieltä täältä löytyi esim. katkennut männänrengas, ne korvattiin uusilla ja muut puhdistettiin, kaapimista oli niissäkin. Imukanavien pakatkin likaantuivat ja piti irrottaa ja puhdistaa. Että ei tätä ihan silkasta tekemisen ilosta tehty...
Meinaatko että se rahtilaiva jäissä ajelee tasaisella nopeudella?
Oliko murtajassa 2t koneet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meinaatko että se rahtilaiva jäissä ajelee tasaisella nopeudella?
Oliko murtajassa 2t koneet?Sekä rahtilaivoilla että jäänmurtajilla työskennelleenä en ehkä tiedä niin paljon kuin näiden sivujen kommentoijat noin yleensä, annetaan olla...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekä rahtilaivoilla että jäänmurtajilla työskennelleenä en ehkä tiedä niin paljon kuin näiden sivujen kommentoijat noin yleensä, annetaan olla...
No ois nyt ollu kiva tietää miksi haalasitte niin lyhyellä välillä kun 1/3 tai 1/4 normaalista haalausvälistä? Ja oliko tosiaan 2t koneet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meinaatko että se rahtilaiva jäissä ajelee tasaisella nopeudella?
Oliko murtajassa 2t koneet?Mikä prosenttiosuus maailman kaikista rahtilaivoista ikinä päätyy ajamaan jäissä, jotain 0,00001 promillea ehkä...
Jos moottorista on mäntä poistettava että päästään huoltamaan imu- ja pakokaasukanavat, onko todennäköisesti kyseessä 2- vai 4- tahtikone...Ajattelu on sallittua! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä prosenttiosuus maailman kaikista rahtilaivoista ikinä päätyy ajamaan jäissä, jotain 0,00001 promillea ehkä...
Jos moottorista on mäntä poistettava että päästään huoltamaan imu- ja pakokaasukanavat, onko todennäköisesti kyseessä 2- vai 4- tahtikone...Ajattelu on sallittua!Niin, kerropa mistä moottorista Mäntä on poistettavaa että nämä kanavat pääsee puhdistamaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, kerropa mistä moottorista Mäntä on poistettavaa että nämä kanavat pääsee puhdistamaan?
No kerropa ovatko meriharakka ja pyryharakka sama lintulaji? Entä mistä tietää että 2- tahtimoottori ei ole 4- tahtimoottori?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kerropa ovatko meriharakka ja pyryharakka sama lintulaji? Entä mistä tietää että 2- tahtimoottori ei ole 4- tahtimoottori?
Mä kysyin ensin!
Yleensä jos pitää vastata kysymykseen kysymyksellä on tainnut tulla aiemmin puhuttua jotain semmoista josta ei oikeasti sitten mitään tiedäkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moottorien rungot ovat hyvinkin alkuperäisiä, mikä siinä, kuluvia osia vaihdetaan ja taas mennään. Kyse kiistelyssä on siis tulkinnasta siitä, mikä on alkuperäistä ja mikä ei ja milloin katsotaan moottorit kokonaan vaihdetuksi ja milloin ei...Esim. 1960- luvulla valmistuneissa suomen valtiolle rakennetuissa sittemmin mm. Neuvostoliittoon ja Venäjälle myydyissä jäänmurtajissa ovat edelleen alkuperäiset moottorien rungot, siis alkuperäiset moottorit, niin voisi joku tulkita! Toki esim. entisessä Karhussa sylinterinseinämissä olevia kulumia ja syöpymiä on täytehitsattu ja koneistettu mutta noin muutoin ne ovat alkuperäiset.
Just näin vanhan veturin vuodelta 1968 vetävän sairasta letkaa kemikaalivaunuja n.80kpl kyllä vanhus jaksaa.
- Anonyymi
Taisit keksiä ihan omasta päästäsi tuon. Mariella joka myytiin Välimerelle ajelee omilla alkuperäisillä koneillaan jo vuodesta 1985 lähtien. Kuin kaikki muutkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luepa kirjoitukseni ajatuksella: Noin tehtiin JOS oli takana paljon ajoa aiheuttanut jäätalvi, niitä oli enemmän tuolloin kuin on ollut 2000- luvulla. Siis ei tuota aivan joka vuosi tehty. Tuollainen jääajo laivoja avustaen on myös erityisen rasittavaa, normi rahtilaiva kun lähtee merelle niin ajaa tasaisella koneteholla suunnilleen satamasta toiseen, jäänmurtaja saa ottaa pakkia konetehoa vähennellen ja lisäten pahimmillaan lähes yhtenään, siis moottoritehoa mulkataan myös usein jne. Ja luit varmaan että esim. moottorien pakokanavat menivät karstasta puolitukkoon mahdollisesti yhdessä talvessa ja pelkästään jo niiden putsaamiseksi männät oli poistettava. Oli kai aika luontevaa tarkistaa samalla mäntien, laakerien yms. kunto. ja aika usein sieltä täältä löytyi esim. katkennut männänrengas, ne korvattiin uusilla ja muut puhdistettiin, kaapimista oli niissäkin. Imukanavien pakatkin likaantuivat ja piti irrottaa ja puhdistaa. Että ei tätä ihan silkasta tekemisen ilosta tehty...
Jäänmurtajissahan dieselit tekevät sähköä sähkömoottoreille, joilla sitten tehdään mainitsemiasi operaatioita....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seliseli, järkikin sanoo että mikään moottori ei kestä yli 20v jatkuvaa käyttöä. Jos moottorit on alkuperäiset niin tuurilla mennään.
Kyllä kestää. Vajanaiset olettamukset sinulla, mutta älä huoli, järki ja hiukset...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi haalasitte noin tiuhaan? Haalaamisen ilostako?
Ei vaan Halaamisen ilosta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaan Halaamisen ilosta
Kuka halaisi mua, mutterilaakson rasva kouraa...🌈
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka halaisi mua, mutterilaakson rasva kouraa...🌈
Äitisi halaa sinua kyllä! Mene kotiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Äitisi halaa sinua kyllä! Mene kotiin.
Isoa hidasliikkeistä mäntää ei äidillä ole, kunnon skönä ymärtää tämän ja ja koneiden elinkaaren, joka on yleensä laivan runkoa pidempi.
Omilla koneilla ajavat vaikka Phangladesin hiekoille laivanpurkuun... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isoa hidasliikkeistä mäntää ei äidillä ole, kunnon skönä ymärtää tämän ja ja koneiden elinkaaren, joka on yleensä laivan runkoa pidempi.
Omilla koneilla ajavat vaikka Phangladesin hiekoille laivanpurkuun...Ei sinne pelkällä koneella ajeta! Pitää se runkokin olla vielä olemassa ja kellua siinä vaiheessa kun viimeiselle rannalle ajetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sinne pelkällä koneella ajeta! Pitää se runkokin olla vielä olemassa ja kellua siinä vaiheessa kun viimeiselle rannalle ajetaan.
Jos olet huomannut mistä keskustelussa kysymys, niin laivakoneiden kestosta ei rungoista.
Halusin tuoda tuon rungon esiin ainoastaan siksi, että puretun laivan koneen elämä ei välttämättä pääty romutukseen ja toisena tärkeänä seikkana, että kone kestää koko laivan elinkaaren, jos huollettu aina hyvin, löytyy tietysti poikkeuksia... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos olet huomannut mistä keskustelussa kysymys, niin laivakoneiden kestosta ei rungoista.
Halusin tuoda tuon rungon esiin ainoastaan siksi, että puretun laivan koneen elämä ei välttämättä pääty romutukseen ja toisena tärkeänä seikkana, että kone kestää koko laivan elinkaaren, jos huollettu aina hyvin, löytyy tietysti poikkeuksia...No ei laivoja useinkaan pureta sen takia että ne olisi "loppuun ajettu" miltään osin.
Laivamoottorit on suunniteltu pitkäikäisiksi. Niissä tedään huoltoa isosti. Vaihdetaan sylinteriholkit, männät ja kaikki laakerit. Tarvittaessä kampiakseli ja kaikki apulaitteet. Jos päädytään vaihtamaan koko kone, niin syynä on usein energiatehokkaampi malli jolla on pienemmät päästöt.
Laivanrakennuksessa suositaan nykyisin pienempiä koneita tai koneikkoja. Eli alle 1 MW diesel generaattori paketti. Tuollaisen voi nostaa konehuoneesta luukun kautta ulos ja laittaa varapaketin tilalle. Työ on murto-osa ison dieselin vaihdosta. Yksikköhinta on niin edullinen, että varapaketin olemassaolo tai rakentaminen on mahdollista. Laiva on pois käytöstä lyhyen ajan verrattuna vanhanajan dieselien vaihtoon.- Anonyymi
Eli 30 kpl tuollaisia Amorellaan ja muuta Azipod. Onkos jossain laivassa tuollainen systeemi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli 30 kpl tuollaisia Amorellaan ja muuta Azipod. Onkos jossain laivassa tuollainen systeemi?
Näyttää ainakin Turussa viime vuosina rakennetuissa edelleen olevan 4-5 isoa n. 10 MW konetta.
- Anonyymi
Vähänkään suuremmissa aluksissa ei ole pääkoneroolissa noin pieniä moottoreita, oikeastaan lähes päinvastoin sillä esim. suurimmissa konttilaivoissa, maailman suurimmissa rahtilaivoissa siis, saattaa olla vain yksi potkuria pyörittävä pääkone, teho siinä reilut 100000 kW eli 100 MW!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähänkään suuremmissa aluksissa ei ole pääkoneroolissa noin pieniä moottoreita, oikeastaan lähes päinvastoin sillä esim. suurimmissa konttilaivoissa, maailman suurimmissa rahtilaivoissa siis, saattaa olla vain yksi potkuria pyörittävä pääkone, teho siinä reilut 100000 kW eli 100 MW!
Maailman suurin konttilaiva OOCL Hong Kong ''.. is powered by an inline two-stroke, 11-cylinder MAN Diesel & Turbo (MDT) G-type 11G95ME-C9 engine, which generates 83,656 hp (62,382 kW) of power at 79 RPM...''
- Anonyymi
https://wolfstreet.com/2018/05/28/the-engines-of-the-largest-container-ships
Tollainen löytyi jotta suunniteltu peruskorjaus olisi 25 vuotta- Anonyymi
Noi taitaa olla varsin erilaisia koneita kuin näissä autolautoissa. Suoraan pyörittävät potkuriakselia, tehoa moninkertaisesti jne.
Taitaa myös rahtilaivoille tulla reilusti enemmän tunteja kuin Ruotsinlaivoille, jotka ovat varsin suuren osuuden elämästään satamassa.
Mitenköhän Mariellan koneet korjattiin, kun 1990 tuli kiertokanki kyljestä ulos ja ainakin yksi mäntä ja sylinteri tuhoutui sekä paha tulipalo koko konehuoneessa? https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Mariella - Anonyymi
Eikö tuossa enempi ollut niin että laivan käyttöikä on 25 v. Laiva romutetaan sen jälkeen. Joutuu nuo koneet sinä aikana haalaamaan useamman kerran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noi taitaa olla varsin erilaisia koneita kuin näissä autolautoissa. Suoraan pyörittävät potkuriakselia, tehoa moninkertaisesti jne.
Taitaa myös rahtilaivoille tulla reilusti enemmän tunteja kuin Ruotsinlaivoille, jotka ovat varsin suuren osuuden elämästään satamassa.
Mitenköhän Mariellan koneet korjattiin, kun 1990 tuli kiertokanki kyljestä ulos ja ainakin yksi mäntä ja sylinteri tuhoutui sekä paha tulipalo koko konehuoneessa? https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_MariellaTurku-Tukholma -linjalla laiva on kulussa yli 20 tuntia vuorokaudessa, satamassa ollaan noin tunti Turussa ja Tukhomassa ja lyhyt visiitti Ahvenanmaalla Maarianhaminassa tai Långnäsissä. Tunteja siis kertyy ja ajossa mennään reilua 20 solmua aina kun ei ole nopeusrajoituksia. Melko rasittavaa ajoa siis. Esim Silja Europan tekniikka ei vanhuuttaan soveltunut enää heltiselle linjalle ja tilalle tuli uudenpi alus.
Hki-Tukholma linjan laivat seisovat päivän satamassa ja matkavauhdiksi riittää alle 20 solmua. Pääsevät huomattavasti vähemmällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Turku-Tukholma -linjalla laiva on kulussa yli 20 tuntia vuorokaudessa, satamassa ollaan noin tunti Turussa ja Tukhomassa ja lyhyt visiitti Ahvenanmaalla Maarianhaminassa tai Långnäsissä. Tunteja siis kertyy ja ajossa mennään reilua 20 solmua aina kun ei ole nopeusrajoituksia. Melko rasittavaa ajoa siis. Esim Silja Europan tekniikka ei vanhuuttaan soveltunut enää heltiselle linjalle ja tilalle tuli uudenpi alus.
Hki-Tukholma linjan laivat seisovat päivän satamassa ja matkavauhdiksi riittää alle 20 solmua. Pääsevät huomattavasti vähemmällä.Mutta mikä on Turku- Tukholma- reitin laivan keskinopeus, se nimittäin ei ole yli 20 solmua? Missä kohdassa reittiä laivat ajavat REILUA 20 solmun vauhtia, käytännössä teoreettista maksiminopeuttaan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mikä on Turku- Tukholma- reitin laivan keskinopeus, se nimittäin ei ole yli 20 solmua? Missä kohdassa reittiä laivat ajavat REILUA 20 solmun vauhtia, käytännössä teoreettista maksiminopeuttaan?
Tukholma-Marianhamina 80 M kestää 5:25 eli keskinopeus 15 solmua.
Maarianhamina-Turku 95 M kestää myöskin 5:25 eli keskinopeus 17,5 solmua
Pitää sitä aika kovaa ajaa, kun matkalla pitkät nopeusrajoitusalueet ja lisäksi satamamanööverit. Tuo oli Gracen aikataulusta. Näyttää Marintrafficin mukaan ajelleen eilen/tänään 21-23 solmua Ahvenanmerellä ja Kihdillä. Airistollakin 20 solmua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mikä on Turku- Tukholma- reitin laivan keskinopeus, se nimittäin ei ole yli 20 solmua? Missä kohdassa reittiä laivat ajavat REILUA 20 solmun vauhtia, käytännössä teoreettista maksiminopeuttaan?
Katsoppa marinetraficista, esim tällä hetkellä Viking Grace painaa kohti Turkua Nauvon pohjoispuolella nopeudella 21.3 solmua. Kyllä se lujempaankn kulkee mutta ihan kaikkia ei koneista oteta irti. 20 solmun tuntumassa ajavat aina kun ei ole nopeuseajoituksia tai väylässä tiukkoja mutkia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsoppa marinetraficista, esim tällä hetkellä Viking Grace painaa kohti Turkua Nauvon pohjoispuolella nopeudella 21.3 solmua. Kyllä se lujempaankn kulkee mutta ihan kaikkia ei koneista oteta irti. 20 solmun tuntumassa ajavat aina kun ei ole nopeuseajoituksia tai väylässä tiukkoja mutkia.
Katsopa ja jopa laskepa se tarkoittamani ja klo 15:38 esittämäni kysymyksen tarkoittamani KESKINOPEUS? Katsopa ja laskepa ja laskepa ja katsopa ja miten se oikein lasketaan jne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katsopa ja jopa laskepa se tarkoittamani ja klo 15:38 esittämäni kysymyksen tarkoittamani KESKINOPEUS? Katsopa ja laskepa ja laskepa ja katsopa ja miten se oikein lasketaan jne.
Liian vaikea mitata kartasta reitti Turku-Tukholma ja laskea keskinopeus matkaan käytetyn ajan perusteella? Vai mitä itket? Et osaa laskea keskinopeutta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liian vaikea mitata kartasta reitti Turku-Tukholma ja laskea keskinopeus matkaan käytetyn ajan perusteella? Vai mitä itket? Et osaa laskea keskinopeutta?
Itket siis yksinkertaista mutta sinulle liian vaikeata asiaa! Asia selviää ilman karttoja, reittiä on sentään liikennöity pian 100 vuotta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itket siis yksinkertaista mutta sinulle liian vaikeata asiaa! Asia selviää ilman karttoja, reittiä on sentään liikennöity pian 100 vuotta...
En ole kumpikaan tänään kirjoittaneista, mutta johan kirjoitin laskemani keskinopeudet 9.10. Matkat mittasin kartalta ja ajat Gracen aikataulusta. Kutakuinkin samat luvut saa näistä laskemalla: http://laivakulma.blogspot.com/p/laivat.html?m=1
Hieman eri tuloksia saa toki huomioimalla satamassa ja sen edustalla kääntymiseen käytetyn ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noi taitaa olla varsin erilaisia koneita kuin näissä autolautoissa. Suoraan pyörittävät potkuriakselia, tehoa moninkertaisesti jne.
Taitaa myös rahtilaivoille tulla reilusti enemmän tunteja kuin Ruotsinlaivoille, jotka ovat varsin suuren osuuden elämästään satamassa.
Mitenköhän Mariellan koneet korjattiin, kun 1990 tuli kiertokanki kyljestä ulos ja ainakin yksi mäntä ja sylinteri tuhoutui sekä paha tulipalo koko konehuoneessa? https://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_MariellaRiippuu millä linjalla ajaa mutta esim Turun linjan autolautat Tukholmaan ovat kulussa yli 20 tuntia vuorokaudessa. Hki-Tukholman linjan laivat pääsevät helpommalla, seisovat päivän satamassa ja matkavauhti on hitaampi 16-17 solmua. Turun laivat ajavat aina kun ei ole rajoituksia 20 solmua.
- Anonyymi
Eiköhän olisi aika siirtyä ruotsinlaivoissakin perämoottoritekniikkaan vanhanaikaisten sisämoottorien sijaan sillä perästätuuppaavat ovat paljon helpompia vaihtaa ja tulee paljon lisää hytti-yökerhotilaa puhumattakaan melutason laskusta.
Siinäpä olisi Wärtsilädieselille tuhannen taalan paikka kehittää laivaperämoottoreita maailmanmarkkinoille.- Anonyymi
Joo, alumiinista kiinalaiselta busterilta laivat riittävästi perämoottoreita, ai niin, mistä sähköt, aurinkopaneeleista vai tuulesta
🤡 hönö pappa
- Anonyymi
Aluksen koneen peruskunnostus väli on 16-30 000 tuntia mallista riippuen (Wartsila).
Koneesta alkuperäisenä pysyvät bloki ja kampiakseli, jollei niille satu vaurioita.
Reitti laivoissa peruskunnostus tehdään sylinterilinja kerrallaan ajon aikana, jollei kaikkien koneiden käyttämiseen ole tarvetta. Rahtilaivoissa hyödynnetään satama ja redi aikoja haalausten tekoon.- Anonyymi
Siinä menivät vaan iloisesti sekaisin käsitteet peruskunnostus ja haalaus. Peruskunnostusta ei todellakaan tehdä ajossa, esim. potkurien ja ja akselien läpivientien ym. huolto ajossa olisi aika reipasta toimintaa... Suurin osa nykyisistä laivoista on juurikin reittilaivoja, myös rahtilaivat ajaessaan kuin junat vaikka Euroopan ja Kiinan väliä tms. Suurimmat laivat eivät kokonsa puolesta edes pääse muihin kuin ennalta suunniteltuihin reittinsä muutamiin rahtisatamiin!
Rahtialusten, erityisesti tankkerien, elinkaari on usein nykyisin niin lyhyt, hädin tuskin keskimäärin 20 vuotta, että moottorit kestävät sen ajan kulutusosia vaihtamalla ja se on jo yksi suunnittelussakin huomioon otettu seikka. Isojen moottorien tekniikoissa on tavallaan toisissa asioissa palattu vanhaan sikäli, että taas hyvin hidaskäyntiset (noin 60-100 rpm) moottorit kestävät pitkään.
Laivoissa vakituisina palveleva miehistö, tässä tapauksessa konemiehistö, on niin minimiin sekin yleensä supistettu ettei sillä porukalla kyetä tekemään muuta kuin aivan välttämättömimmät huollot ja korjaukset.
- Anonyymi
Kyllä 70-luvulla vielä 9 pyttyinen Götaverken oli poikaa :D
M/t Lysefjell- Anonyymi
Olet Youtubesta vanhaa filmiä katsellut ja silleen tunnelmoinut!
- Anonyymi
Turku-Tukholma -linjalla laiva on kulussa yli 20 tuntia vuorokaudessa, satamassa ollaan noin tunti Turussa ja Tukhomassa ja lyhyt visiitti Ahvenanmaalla Maarianhaminassa tai Långnäsissä. Tunteja siis kertyy ja ajossa mennään reilua 20 solmua aina kun ei ole nopeusrajoituksia. Melko rasittavaa ajoa siis. Esim Silja Europan tekniikka ei vanhuuttaan soveltunut enää heltiselle linjalle ja tilalle tuli uudenpi alus.
Tavallaan totta, mutta oikeasti syynä oli huono huolto. Ja näkihän sen europan piipusta ja rikkoutumisten määrästä jo että, ei sen huolto ollut paras mahdollinen. Itse kuitenkin useasti kyydissä olin 1993 lähtien kun vielä sinivalkoisella piipulla kulki. Tallink on saanut laivan parempaan kuntoon, mutta totuus laivan vaihtoon ei ollut siinä, etteikö alus olisi reitillä kestänyt, vaan loppupeleissä tämän vaihtokuvion Baltic Princessiiin mahdollisti alemmat käyttökulut, ja tätähän on TALLINK useasti sanonut, että Europan liikennöinti on todella kallista. - Anonyymi
Moottorimiehet kestäneet jo 70 :D
Nilsu
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik185403MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar1182808- 122530
Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun6012063Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1251786Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja701362Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s421345Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill31128Veda uskonto vs. muut uskonnot
Mitenkähän tuo Veda(Krisha)uskonto loppujen lopuksi eroaa muista niin sanotuista ilmoitus uskonnoista? Siinäkin vedotaan3991077Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641067