Aihe

Sörssäilyketju

Anonyymi

Olen painonhallinnassa, tänään BMI 17.58 seitsemän vuorokauden liukuvana keskiarvona. Usein minulla on tämän tapainen aamiainen, tavoite-energia on 400 kCal, yleensä on neljä ateriaa/vrk.

Aamiaiseen lähes aina kuuluu yksi kananmuna, siten noin 25 g silliä tai sardiinia tai makrillia tai lohta ja runsaasti etupäässä manpäällisiä kasviksia. Tämä on kovaksi keitettyä kanamunaa ja meren anninta lukunottamatta raakaa, huuhtelen/harjaan ne kasvikset joille k.o. tehtävä on helppo, m.m. parsakaalia ja kukkakaalia en viitsi huuhdella. Tietenkin kuorin porkkanan ja plasternakan y.m.s. Tomattimurskaa teen sörssäinkoneella aina kun on rittävästi tomaatteja, tänään ei ollut. Tälle on mukautuva resepti, riippuen siitä mitä jäkessa sattuu olemaan, ja vähän siitä mikä milloinkin maistuu, pidän vahvoista mausteista kuten chili ja curry ja säädän satsia myös sen mukaan miten aion sen maustaa, mutta enisijaisesti niin että saan proteiinit ja suojaravintoaineet oikeamääräisenä, joka päivä.

Tänään aamiainen:

Hapankorppu: neljäkymentä pilkku kuusikymmentäyksi grammaa (seitsemän kpl niitä helpommin suuhun sopivia)

Kananmuna, keitetty: neljäkymentäyhdeksän pilkku kolmekymmentäyhdeksän grammaa (kuorittu, sörssätty harukalla))

NaCl, ruokasuola, jodioitu: yksi pilkku kaksikymmentäneljä grammaa

Oregano, kuivattu: yksi pilkku yksi grammaa

paprika, punainen: yhdeksäntoista pilkku yhdeksänkymmentäneljä grammaa (silputtu veitsellä)

paprika, vihreä: seitsemäntoista pilkku kuusikymmentäkaksi grammaa (silputtu veitsellä)

Parsa, raaka, puhdistettu: kaksikymmentäseitsemän pilkku kuusikymmentäkolme grammaa (ylempiä puolikaita, silputtu pieneksi veitsellä)

Parsakaali, brokkoli: viisikymmentä pilkku kuusikymmentäkaksi grammaa (nuppuja, hienonnnettu veitsellä)

Silli, säilyke, kirkaslieminen: kaksikymmentäkaksi pilkku neljäkymentäyhdeksän grammaa (se perinteinen, silputtu veitsellä)

Sipuli, keltasipuli: kahdeksankymmentäkuusi pilkku yksi grammaa (silputtu veitsellä)
Tomaattimurska, säilyke: kaksisataakaksi pilkku seitsemänkymmentäkolme grammaa (26 kCal/100g)

Valkosipuli: kaksitoista pilkku yhdeksänkymmentäviisi grammaa (silputtu veitsellä)

122

183

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Parsakaali sisältää 3,3'-diindolylmetaania, jonka uskon vaikuttaneen älykkyyteesi myönteisesti.

    • Anonyymi

      Jopas on tarkka vaaka käytössä, kirjevaakako?

      Onko tuollaisella BMI arvolla edes syytä ajatella painonnousua, vai onko tavoitteenasi päästä sairaalloiseen alipainoon. Olet jo merkittävästi alipainoinen, joten pitäisi siirtyä järkevämpää syömiseen ja unohtaa grammojen sadasosat ruokatarvikkeita mitoittaessa.

      • Anonyymi

        Ihan jokaisesta provosta ei ole pakko innostua.


      • Anonyymi

        Se on kevyt j a pieni labravaaka 600g max, ne ovat nykyään hyvin edullisia, kalibrointipainot maksavat paljon enemmän. Meillä on myös tavallinen keittiövaaka, 3 kg max 1 g resoluutiolla, se on iso/kömplelö, Tarkkuudella on merkitystä m.m. suolan ja väkevien mausteiden kanssa.

        Tavoite BMI on 17.5 +/- 0.25. Minusta on hyvin outoa, että kun minun BMI on pikkuisen alle suositellun alueen niin kovin moni kauhistelee sitä. Mutta kukaan ei kauhistele sitä kun jollakulla BMI on massiivisesti yli suositusalueen: -1/18.5*100 = - 5.4% mutta 5/30*100= +16%.


    • Anonyymi

      Miten kirjoitat muistiin syödyt ruoka-aineet ja grammamäärät?

      Fineliin samanaikaisesti näpyttäminen ruuanlaiton yhteydessä tuntuu epäkäytännölliseltä.

      Miten olet saanut homman sujuvaksi?

      • Anonyymi

        Puhun arvot Androidiin, suoraan taulukkolaskentaan, englanniksi koska se ei ymmärrä suomenkielä kovin hyvin. Siis, Android näppäimistössä se mikrofonin kuva. Puhelin on vettä/kosteutta sietävä, joka on tarpeen koska pitää vierittää ja valita soluja sormella, mutta silti usein laitan sille tuorekelmun päälle, tai sujautan ohueen pussiin, estävät möhnien kertymistä.


    • Anonyymi

      Olen pitkän hauduttanut (pääasiassa) maanpäällisiä kasviksia mikrossa, lasikannellisessa lasipadassa (1.5 litran vetoinen, pyöreä, se toimii samalla lautasenani). Valmistelen/pilkon rehut ja lorautan 4 cl valko- tai punaviinietikkaa (18 kCal/100g) sekaan, mikro puoliteholla valmistuminen ottaa 9 minuuttia. Siinä ajassa pilkon raakakasvikset ja sörssään ne sitten sekaan, annan hetken jähtyä jolloin loppu viinietikka imeytyy niihin ja tekee tehtävänsä. Lopuksi lisään proteiinin lähteen.

      Mikrokärventelyssä minua on arveluttanut että miten ainekset kärsivät siinä. Siksi olen nyt kokeillut uunitusta. Olen päätynyt noin 105 °C uunitukseen, aivan samoilla satseilla kuin mikrossa, uunitus vaatii 45 min, ja tulos on oikein hyvä. Ei tarvitse sörssätä höytystyskattiloiden t.m.s kanssa, kaikki vaan samaan lasipataan lasikannen alle. Kun haluan hienostella niin panen pataan ensin kovat (juurekset) vartiksi, sitten puolikovat kasvikset lisävartiksi ja sitten pehmeät loppuvartiksi.

      Samaa hienostelujaksotusta olen käyttänyt myös mikron kanssa, mutta siis 3 min jaksoja. Sanoisin että uunitus on parempi ja etenkin: 45 min uunitus kasvattaa kärsivällisyyttä.

      • Anonyymi

        Osta kunnon tehosekoitin (engl. blender), jolla möyhennät kaikki yhteen annokseen. Unohda netin sekavat blogiohjeet. Täytä kulho alkaen pehmeimmästä.

        Hyvä tehosekoitin maksaa useita satoja euroja. Mustana perjantaina kannattaa katsoa tarjouksia. Itse säästin viime vuonna satasen tästä mallista https://www.verkkokauppa.com/fi/product/17885/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osta kunnon tehosekoitin (engl. blender), jolla möyhennät kaikki yhteen annokseen. Unohda netin sekavat blogiohjeet. Täytä kulho alkaen pehmeimmästä.

        Hyvä tehosekoitin maksaa useita satoja euroja. Mustana perjantaina kannattaa katsoa tarjouksia. Itse säästin viime vuonna satasen tästä mallista https://www.verkkokauppa.com/fi/product/17885/

        Meillä on suurempi osa Kitchen Aid vempeleistä. Ja ovat varsin hyviä siihen mihin ovat tarkoitettu. Mutta aterian rakenteella on merkitystä, jonka takia käytän niitä harkitusti.

        Samankaltainen seikka/mieltymys/suutuntuma jonka takia ihmiset jotka hallitsevat painoaan hkblööllä tai Lidl:n "liha"puliilla + perunalla eivät tee niistä tehosekoittimella harmaata massaa.


      • Anonyymi

        Minä haudutan perunat margariinissa. Se on namia ja valmistuu mikrossa vartissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on suurempi osa Kitchen Aid vempeleistä. Ja ovat varsin hyviä siihen mihin ovat tarkoitettu. Mutta aterian rakenteella on merkitystä, jonka takia käytän niitä harkitusti.

        Samankaltainen seikka/mieltymys/suutuntuma jonka takia ihmiset jotka hallitsevat painoaan hkblööllä tai Lidl:n "liha"puliilla + perunalla eivät tee niistä tehosekoittimella harmaata massaa.

        Juu totta ruuan rakenteella on tutkitusti vaikutusta imeytyvyyteen, ja joskus/usein tekee mieli jotain pureskeltavaakin. Mutta jos smoothieklla korvaa jonkin epäterveellisen aterian, niin se erittäin OK. Minulle tulee erittäin miellyttävä olo proteiinipitoisen härkäpapu-vilja-smoothien jälkeen.


      • Anonyymi

        Pientä "teknistä" tietoa: Kannellinen pata toimii aivan samoin kuin joku höyrytyskattila, kun vielä käyttää irrallista reikäistä välipohjaa, ainekset ei lillu vedessä. Kun mikroaaltouunia käytetään osatehoilla, se tarkoittaa sitä että mikro toimii ajastettuna hetken täydellä teholla ja sitten sisäinen ajastin pitää pienen tauon (tauon pituus riippuu mikä osateho on valittu) ja kytkee taas täyden tehon hetkeksi päälle. Tätä toistetaan käyttäjän ajastaman ajan loppuun saakka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pientä "teknistä" tietoa: Kannellinen pata toimii aivan samoin kuin joku höyrytyskattila, kun vielä käyttää irrallista reikäistä välipohjaa, ainekset ei lillu vedessä. Kun mikroaaltouunia käytetään osatehoilla, se tarkoittaa sitä että mikro toimii ajastettuna hetken täydellä teholla ja sitten sisäinen ajastin pitää pienen tauon (tauon pituus riippuu mikä osateho on valittu) ja kytkee taas täyden tehon hetkeksi päälle. Tätä toistetaan käyttäjän ajastaman ajan loppuun saakka.

        Uunissa sama juttu. Kun lämpötila saavutetaan, virta katkaistaan kunnes lämpötila taas laskee. Tätä "sahaamista" lämmitys siis on.

        Lisää teknisyyttä: mehulinko pyörii koko ajan ja sillä saa parhaan omena- tai appelsiinimehun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pientä "teknistä" tietoa: Kannellinen pata toimii aivan samoin kuin joku höyrytyskattila, kun vielä käyttää irrallista reikäistä välipohjaa, ainekset ei lillu vedessä. Kun mikroaaltouunia käytetään osatehoilla, se tarkoittaa sitä että mikro toimii ajastettuna hetken täydellä teholla ja sitten sisäinen ajastin pitää pienen tauon (tauon pituus riippuu mikä osateho on valittu) ja kytkee taas täyden tehon hetkeksi päälle. Tätä toistetaan käyttäjän ajastaman ajan loppuun saakka.

        Niin, lasipata soveltuu mikroon ja tavallisessakin uunissa se on mielestäni parempi kuin metallipata koska läpäisee lämpösäteilyä. Kun käyttää viinietikoita niin on tarkoituskin että se imeytyy. Patasörssäys on nopeuttanut puuhaa valtavasti alkuajoista, jolloin höyrystelin höyrystyskattiloilla, eri ainekset erikseen, oli hidasta ja tiskiä tuli valtavasti.

        Mikro tosiaan säätää tehoa pätkimällä ja säteily on käsittämättömän kohdistettua. Sen näkee kun panee isolle lautaselle koko lautasen alalle yhteen kerrokseen vaikka suolapähkinöitä (paahdettuja tai ei) ja sitten paahtaa niitä täysillä kunnes alkaa näkymään tulosta, joka hämmästyttää. Mutta padassa josssa on vettä tai etikkaa tapahtuu höyrystyminen nopeasti joka jakaa pistemäisen lämmön tehokkaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uunissa sama juttu. Kun lämpötila saavutetaan, virta katkaistaan kunnes lämpötila taas laskee. Tätä "sahaamista" lämmitys siis on.

        Lisää teknisyyttä: mehulinko pyörii koko ajan ja sillä saa parhaan omena- tai appelsiinimehun.

        "Uunissa sama juttu"

        Niin, uunissakin säätö on tyypppiä On/Off ja epätarkka, mutta uunin ja astian lämpömassa on suurehko joten epätarkuudesta aiheutuu vähemmän haittaa etenkin jos kärytetään satseja tavanomaisilla lämpötiloissa. Mutta minä haluaisin todella löytää sellaisen uunin jossa matalat lämpötilat eivät seilaa hurjasti, en koskaan uunita mitään yli 125 °C lämpötilassa jotta raaka-aineiden hyvät öljyt/rasvat eivät pilaannu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Uunissa sama juttu"

        Niin, uunissakin säätö on tyypppiä On/Off ja epätarkka, mutta uunin ja astian lämpömassa on suurehko joten epätarkuudesta aiheutuu vähemmän haittaa etenkin jos kärytetään satseja tavanomaisilla lämpötiloissa. Mutta minä haluaisin todella löytää sellaisen uunin jossa matalat lämpötilat eivät seilaa hurjasti, en koskaan uunita mitään yli 125 °C lämpötilassa jotta raaka-aineiden hyvät öljyt/rasvat eivät pilaannu.

        Ennakkotilaa Anova Precisión Oven.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Uunissa sama juttu"

        Niin, uunissakin säätö on tyypppiä On/Off ja epätarkka, mutta uunin ja astian lämpömassa on suurehko joten epätarkuudesta aiheutuu vähemmän haittaa etenkin jos kärytetään satseja tavanomaisilla lämpötiloissa. Mutta minä haluaisin todella löytää sellaisen uunin jossa matalat lämpötilat eivät seilaa hurjasti, en koskaan uunita mitään yli 125 °C lämpötilassa jotta raaka-aineiden hyvät öljyt/rasvat eivät pilaannu.

        Joissakin liesissä on haudutusuuni, jossa voi käyttää alempia lämpötiloja. En ole tutustunut noihin tarkemmin että onko niiden termostaatit tarkempia (pienempi hystereesi). Omassa Upon (vamistaja Gorenje) liedessä uunin termostaatin säätöalue on 50-300 astetta. En ole testannut kuinka tasainen lämpö on alimmalla lämpöasetuksella. Uunissa on myös kiertoilmapuhallin joka tasaa lämpöä.


    • Anonyymi

      Vaikuttaa sille että aloittajalla on jonkin sortin syömishäiriö. Normaali ihminen ei tarkkaile jokaista suupalaansa eikä laske pakonomaisesti kaloreita yms.
      Olisi syytä alkaa miettiä mistä tuo kontrollintarve kumpuaa!
      Laskin juuri oman painoindeksini joka on 19. Tässä samassa se on pysynyt jo vuosia, enkä tarkkaile millään tavalla mitä syön. Tosin en syö lihaa enkä lihatuotteita, lisättyä sokeria enkä sokeroituja tuotteita. En valkoista vehnää koska vatsani ei sitä siedä, en niin ollen kakkuja ja keksejä yms. En karamelleja mutta suklaata joskus. En käytä alkoholia ollenkaan enkä koskaan ole tykännyt limsoista ja mehuista. Vesi janojuomana ja aterioiden kanssa, khvia kuluu kyllä. Mustana ilman sokeria tietysti.
      Kaikkea muuta syön normaalisti normaaleja määriä. En mässäile enkä ylensyö.
      Syön aamupalan lisäksi lounaan, päivällisen ja iltapalan. Nälkää ei ehdi tällä rytmillä tulla. Aamulla puuro marjojen kanssa pitää kylläisenä kauan.
      Sallin itselleni myös mm. sipsejä tai muuta mitä mieli tekee silloin tällöin, eikä se tuota minkäänlaista ahdistusta ja kalorien laskentaa.
      Liikun päivittäin käymällä lenkillä luonnossa. En käy saleilla enkä veren maku suussa pakota itseäni treenaamaan. Olen varsin terve ja veriarvot verensokeria myöten hyvät.
      Mielestäni painonhallintaan ei tarvita muuta kuin se että ei alun perinkään päästä itseään lihomaan liikaa, syö normaalia määriä tavallista ruokaa. Välttää turhaa sokeria ja alkoholia jossa on valtavasti kaloreita. On paljon helpompaa pitää paino kurissa kun ei päästä sitä ryöstäytymään alun perinkään! Mitään kitumista ei tarvitse harrastaa tämän saavuttaakseen.
      Sanottakoon vielä että olen keski-ikäinen nainen, minulla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta kolmekymppisenä johon lääkitys, kaksi raskautta ja kaksi synnytystä. Mikään näistä ei ole minua paisuttanut missään vaiheessa.
      Itse uskon vakaasti normaaliin kotiruokaan normaalein annoksin. Syö kun on oikeasti nälkä ja lakkaa syömästä kun on kylläinen. Turha napostelu on turhaa.

      • Ketjun aloittajalla eli KNM:ällä on anoreksia ja ortoreksia.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ketjun aloittajalla eli KNM:ällä on anoreksia ja ortoreksia.

        Suattaapi olla vielä joku korvienvälinenkin.


      • Anonyymi

        "enkä tarkkaile millään tavalla mitä syön"

        Ota kuitenkin huomioon etteivät aivan kaikki ole niin erinomaisia, osaavia, kykeneviä ja täydellisiä kuin sinä kerrot olevasi. Jos oli, niin tälle palstalle >>Painonhallinta<< ei olisi mitään tarvetta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suattaapi olla vielä joku korvienvälinenkin.

        Nuo ovat nimenomaan yläkerran sairauksia.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Nuo ovat nimenomaan yläkerran sairauksia.

        "Terveysintoilun taakse ei välttämättä kätkeydy vaikeaa psyykkistä problematiikkaa. Charpentierin mukaan ortorektiasta paranee kutakuinkin kaikki, muista syömishäiriöistä noin 80 %. Ammattiapua eivät myöskään kaikki tarvitse. Usein riittää jo oma itsetutkiskelu ja vaikkapa puhuminen asiasta jonkun toisen kanssa. Ravitsemusterapeutti antaa oikeaa tietoa ja rakennusapua arjessa toimivan ruokavalion suunnittelussa. "

        http://vintti.yle.fi/yle.fi/akuutti/arkisto2002/261102_e.htm

        Eli ortoreksia on huomattvasti lievempi "sairaus" kuin ahmimishäiriö.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Terveysintoilun taakse ei välttämättä kätkeydy vaikeaa psyykkistä problematiikkaa. Charpentierin mukaan ortorektiasta paranee kutakuinkin kaikki, muista syömishäiriöistä noin 80 %. Ammattiapua eivät myöskään kaikki tarvitse. Usein riittää jo oma itsetutkiskelu ja vaikkapa puhuminen asiasta jonkun toisen kanssa. Ravitsemusterapeutti antaa oikeaa tietoa ja rakennusapua arjessa toimivan ruokavalion suunnittelussa. "

        http://vintti.yle.fi/yle.fi/akuutti/arkisto2002/261102_e.htm

        Eli ortoreksia on huomattvasti lievempi "sairaus" kuin ahmimishäiriö.

        Joo. Ortoreksiassa on myös tasoja ja jos ei ole hurahtanit mihinkään ruokalahkoon niin siitä ei ole juurikaan haittaa. Anoreksia sitten saattaa tappaa.


      • Anonyymi

        Olet ilmeisesti aineenvaihdunnaltasi sellainen ihminen jota vanhakansa sanoo läpipaskoksi. Saa syödä ihan mitä haluaa eikä vaan lihoa. Minä taas olen sellainen, että kun katson ruokamainoksia lehdestä, lihoan 2 kiloa.


      • Anonyymi

        ” Olisi syytä alkaa miettiä mistä tuo kontrollintarve kumpuaa!”

        Joko se psykomussutus alkaa? Olikin vähän aikaa tauolla.

        Pidättäydytään nykyhetkessä, jätetään psykoanalyysi vähemmälle!


      • Anonyymi

        "Laskin juuri oman painoindeksini joka on 19. Tässä samassa se on pysynyt jo vuosia, enkä tarkkaile millään tavalla mitä syön."

        Kuinka ihmeesssä sitten satuit harhautumaan tänne >>Painonhallinta<< palstalle selittämään omaa erinomaisuuttasi ja täydellisyyttä, sekä sättimään minua?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Olisi syytä alkaa miettiä mistä tuo kontrollintarve kumpuaa!”

        Joko se psykomussutus alkaa? Olikin vähän aikaa tauolla.

        Pidättäydytään nykyhetkessä, jätetään psykoanalyysi vähemmälle!

        Pääkoppa on kuitenkin se paikka, joka aiheuttaa meille ylipainon, tai alipainon tai minkä muun syömisteknisen ongelman vaan.

        Ihminen on kokonaisuus jossa pään asiat näyttelee suurta osaa toiminnoistamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pääkoppa on kuitenkin se paikka, joka aiheuttaa meille ylipainon, tai alipainon tai minkä muun syömisteknisen ongelman vaan.

        Ihminen on kokonaisuus jossa pään asiat näyttelee suurta osaa toiminnoistamme.

        Kohdellaan elämää kunnioituksella elämänä, eikä pelkästään psykologien pääkoppajutskana.

        "Pääkoppa on kuitenkin se paikka, joka aiheuttaa meille ylipainon, tai alipainon tai minkä muun syömisteknisen ongelman vaan."

        Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.


    • Anonyymi

      Myöhäisillallinen eilen, 254 kCal:

      "Rasvatonta" maitorahkaa, 250 g (0.2% rasvaa)
      Pikkutomaatti, 514 g

      • Anonyymi

        Pikkutomaateissa on paljon sokereita, jos tarkoitat niillä kirsikkatomaatteja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkutomaateissa on paljon sokereita, jos tarkoitat niillä kirsikkatomaatteja.

        Pikkutomaateissa on hieman vähemmän tai hieman enemmän kCal/100g kuin "tavallisissa" tomaateissa. Mutta koska Fineli:n datassa ei niitä ole, niin käytän kaikille tomaateille Finelin "tomaatti" dataa.

        Lähde 1: 'Cherry Tomato; Nutritionix'
        Lähde 2: 'Calories in Cherry Tomatoes; fatsecret'


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pikkutomaateissa on hieman vähemmän tai hieman enemmän kCal/100g kuin "tavallisissa" tomaateissa. Mutta koska Fineli:n datassa ei niitä ole, niin käytän kaikille tomaateille Finelin "tomaatti" dataa.

        Lähde 1: 'Cherry Tomato; Nutritionix'
        Lähde 2: 'Calories in Cherry Tomatoes; fatsecret'

        Kesällä tarkistin S-ryhmän Foodien tietokannasta, mutta minulla kävi ilmeisesti lukihäiriö ja aloin turhaa vältellä niitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kesällä tarkistin S-ryhmän Foodien tietokannasta, mutta minulla kävi ilmeisesti lukihäiriö ja aloin turhaa vältellä niitä.

        Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pikkutomaateissa on hieman vähemmän tai hieman enemmän kCal/100g kuin "tavallisissa" tomaateissa. Mutta koska Fineli:n datassa ei niitä ole, niin käytän kaikille tomaateille Finelin "tomaatti" dataa.

        Lähde 1: 'Cherry Tomato; Nutritionix'
        Lähde 2: 'Calories in Cherry Tomatoes; fatsecret'

        Tomaatteja on useita satoja lajikkeita ja niiden sokeripitoisuus vaihtelee paljon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kesällä tarkistin S-ryhmän Foodien tietokannasta, mutta minulla kävi ilmeisesti lukihäiriö ja aloin turhaa vältellä niitä.

        Suurin ero niissä taitaa olla hinnassa, pienikokoiset maistuvat jostain syystä makeammilta. Tomaatti on lykopiinin vahva lähe, toinen on punainen vesimelooni. Tomaatista on läytyy m.m. tällaista:

        Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että hedelmiä ja vihanneksia sisältäviin ruokavalioihin liittyy kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien (CVD) ja syövän pienentynyt riski. On arvioitu, että noin 50% syöpätapauksista ja 35% syöpäkuolemista Yhdysvalloissa johtuu huonosta ruokavaliosta. Epidemiologisissa tutkimuksissa tomaatin kulutus on yhdistetty vähentyneeseen eturauhassyövän riskiin. Tästä todisteesta huolimatta ei ole selvää, mitkä tomaatin sisältämät yksittäiset yhdisteet, kuten lykopeeni, antavat nämä mahdolliset edut vai tuottavatko muut tomaatin ja tomaattituotteiden ainesosat hyödyllisiä vaikutuksia.

        Lähde: 'An Update on the Health Effects of Tomato Lycopene; NCBI'


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".

        Jeps. Tietysti jos ei salli itselleen kuin 20 g hiilihydraattia I ässä niin tuo tulee 600 g tomaattia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".

        ”Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".”

        Haista v. Kyse oli 300 g:n kirsikkatomaattipakkauksesta, jossa oletin virheellisesti olevan yli 100 g sokeria.

        Käytän päivittäin tavallisia kotimaisia tomaatteja runsaasti, ainakin 4 joka päivä, ellei enemmänkin. Maku on varsinkin hieman pehmenneenä loistava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".

        "Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria"."

        Kommentoin vielä vittumaiseen viestiisi sen verran, että tomaatin hiilihydraatit ovat lähes kaikki sokereita, joten ei ole syytä käyttää ironisessa mielessä lainausmerkkejä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tomaatteja on useita satoja lajikkeita ja niiden sokeripitoisuus vaihtelee paljon.

        "Tomaatteja on useita satoja lajikkeita"

        Väärin, tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia.

        "niiden sokeripitoisuus vaihtelee paljon"

        Sairasta diabetesmussutusta. Kaikissa tomaateissa on noin 22.7 kCal/100g josta noin 2/3 on peräisin hiilihydraateista. Terveelle laihduttajalle/painonhallitsijalle ei ole mitään merkitystä sillä mikä osa siitä on "hiilihyrdaattia" ja mikä osa siitä on "sokeria".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tomaatteja on useita satoja lajikkeita"

        Väärin, tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia.

        "niiden sokeripitoisuus vaihtelee paljon"

        Sairasta diabetesmussutusta. Kaikissa tomaateissa on noin 22.7 kCal/100g josta noin 2/3 on peräisin hiilihydraateista. Terveelle laihduttajalle/painonhallitsijalle ei ole mitään merkitystä sillä mikä osa siitä on "hiilihyrdaattia" ja mikä osa siitä on "sokeria".

        " Terveelle laihduttajalle/painonhallitsijalle ei ole mitään merkitystä sillä mikä osa siitä on "hiilihydraattia" ja mikä osa siitä on "sokeria"."

        Sokeripitoisuus = määrä per 100 g tuotetta (ei per hiilihydraattien määrä).

        Runsassokerinen tomaatti sisältänee myös enemmän hiilihydraatteja. Tässä on mietiskelty enemmän sokerin absoluuttisia määriä painoa kohden kuin sen osuutta hiilihydraateista, joka kaikissa tomaateissa on lähes 100 %.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurin ero niissä taitaa olla hinnassa, pienikokoiset maistuvat jostain syystä makeammilta. Tomaatti on lykopiinin vahva lähe, toinen on punainen vesimelooni. Tomaatista on läytyy m.m. tällaista:

        Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että hedelmiä ja vihanneksia sisältäviin ruokavalioihin liittyy kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien (CVD) ja syövän pienentynyt riski. On arvioitu, että noin 50% syöpätapauksista ja 35% syöpäkuolemista Yhdysvalloissa johtuu huonosta ruokavaliosta. Epidemiologisissa tutkimuksissa tomaatin kulutus on yhdistetty vähentyneeseen eturauhassyövän riskiin. Tästä todisteesta huolimatta ei ole selvää, mitkä tomaatin sisältämät yksittäiset yhdisteet, kuten lykopeeni, antavat nämä mahdolliset edut vai tuottavatko muut tomaatin ja tomaattituotteiden ainesosat hyödyllisiä vaikutuksia.

        Lähde: 'An Update on the Health Effects of Tomato Lycopene; NCBI'

        Lykopeeni, ei lykopiini. Käytät molempia versioita.

        Lykopeenia on runsaasti tomaattitiivisteessä, josta se imeytyy myös hyvin.

        Vihertyneitä perunoita tai raakoja tomaatteja ei suositella käytettäväksi ravintona.

        https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/perunan-ja-raakojen-tomaattien-glykoalkaloidit/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lykopeeni, ei lykopiini. Käytät molempia versioita.

        Lykopeenia on runsaasti tomaattitiivisteessä, josta se imeytyy myös hyvin.

        Vihertyneitä perunoita tai raakoja tomaatteja ei suositella käytettäväksi ravintona.

        https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/perunan-ja-raakojen-tomaattien-glykoalkaloidit/

        Suomessa ei saa kypsiä tomaatteja kuin itse kasvattamalla ja poimimalla ne vasta kypsänä. Myyntiin menevät tomaatit kerätään hieman raakana, jotta ne eivät ehdi jälkikypsymään liikaa kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Asiakas ei osta pehmeäksi mennyttä tomaattia, vaikka se olisi maultaan edes vähän parempi. Tomaatti on maultaan parhaimmillaan kun se annetaan kypsyä täysin pensaassa syömishetkeen saakka


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa ei saa kypsiä tomaatteja kuin itse kasvattamalla ja poimimalla ne vasta kypsänä. Myyntiin menevät tomaatit kerätään hieman raakana, jotta ne eivät ehdi jälkikypsymään liikaa kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Asiakas ei osta pehmeäksi mennyttä tomaattia, vaikka se olisi maultaan edes vähän parempi. Tomaatti on maultaan parhaimmillaan kun se annetaan kypsyä täysin pensaassa syömishetkeen saakka

        Yleensä asiakkaat painelevat kaupassa jokaista tomaattia, niin ne vähän pehmenevät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Jotakin menee pieleen jos tomaatteja alkaa välttelemään sen vuoksi että niissä on paljon "sokeria".”

        Haista v. Kyse oli 300 g:n kirsikkatomaattipakkauksesta, jossa oletin virheellisesti olevan yli 100 g sokeria.

        Käytän päivittäin tavallisia kotimaisia tomaatteja runsaasti, ainakin 4 joka päivä, ellei enemmänkin. Maku on varsinkin hieman pehmenneenä loistava.

        "Haista v. Kyse oli 300 g:n kirsikkatomaattipakkauksesta, jossa oletin virheellisesti olevan yli 100 g sokeria."

        Niin no. Minähän sanoin että jotakin menee pieleen, ja se pieleenmeno oli virheellinen oletuksesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Haista v. Kyse oli 300 g:n kirsikkatomaattipakkauksesta, jossa oletin virheellisesti olevan yli 100 g sokeria."

        Niin no. Minähän sanoin että jotakin menee pieleen, ja se pieleenmeno oli virheellinen oletuksesi.

        En ole vältellyt tomaatteja yleisesti. Kesällä söin tarjouskirsikkatomaatteja, ja pidin niistä. Mutta katsoin niiden ravintosisältöä, eikä ollut mitään syytä alkaa suosia niitä kotimaisten tomaattien sijasta. Kirsikkatomaatit ovat selvästi makeampia <=>kirsikkatomaateissa on selvästi enemmän sokeria. Mutta ennen kaikkea ne ovat turhan kalliita.

        Lidlissä on nyt pikkupaprikat tarjouksessa, mutta niiden tarjouskilohinta on selvästi suurempi kuin perinteisen paprikan kilohinta -> jäivät hyllylle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole vältellyt tomaatteja yleisesti. Kesällä söin tarjouskirsikkatomaatteja, ja pidin niistä. Mutta katsoin niiden ravintosisältöä, eikä ollut mitään syytä alkaa suosia niitä kotimaisten tomaattien sijasta. Kirsikkatomaatit ovat selvästi makeampia <=>kirsikkatomaateissa on selvästi enemmän sokeria. Mutta ennen kaikkea ne ovat turhan kalliita.

        Lidlissä on nyt pikkupaprikat tarjouksessa, mutta niiden tarjouskilohinta on selvästi suurempi kuin perinteisen paprikan kilohinta -> jäivät hyllylle.

        Missä kohdassa voidaan puhua psykomussutuksesta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lykopeeni, ei lykopiini. Käytät molempia versioita.

        Lykopeenia on runsaasti tomaattitiivisteessä, josta se imeytyy myös hyvin.

        Vihertyneitä perunoita tai raakoja tomaatteja ei suositella käytettäväksi ravintona.

        https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/perunan-ja-raakojen-tomaattien-glykoalkaloidit/

        "Lykopeenia on runsaasti tomaattitiivisteessä, josta se imeytyy myös hyvin."

        Mitä runsaus tuossa tarkoittaa? Siis, kun mistä tahansa aineksesta poistetaan vettä niin yleensä sen kaikkien osatekijoiden esiintymistiheys kasvaa, jos 200 g ketsuppia valmistetaan 1000 g tomaateista niin voi olettaa että osatekijoitä ketsupissa olisi noin viisinkerrtainen määrä per 100g, kuin mitä 100 g tomaatissa on.

        Mikä tekee imeytymisen paremmaksi tiivisteestä?

        Nautin kyllä paljon mielummin 500 g tomaattia kuin 100 g ketsuppia, vaikka vähän eroa imeytymisessä olisikin. Kesällä meni enimmillään 2 kg/vrk.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Lykopeenia on runsaasti tomaattitiivisteessä, josta se imeytyy myös hyvin."

        Mitä runsaus tuossa tarkoittaa? Siis, kun mistä tahansa aineksesta poistetaan vettä niin yleensä sen kaikkien osatekijoiden esiintymistiheys kasvaa, jos 200 g ketsuppia valmistetaan 1000 g tomaateista niin voi olettaa että osatekijoitä ketsupissa olisi noin viisinkerrtainen määrä per 100g, kuin mitä 100 g tomaatissa on.

        Mikä tekee imeytymisen paremmaksi tiivisteestä?

        Nautin kyllä paljon mielummin 500 g tomaattia kuin 100 g ketsuppia, vaikka vähän eroa imeytymisessä olisikin. Kesällä meni enimmillään 2 kg/vrk.

        Kiloon ketsuppia käytetään noin 1.5-2 kg tomaattia. Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Kiloon ketsuppia käytetään noin 1.5-2 kg tomaattia. Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista.

        Tomaattiketsupissa on suolaa mojovasti. Kannattaa suosia suolattomia tiivisteitä, esim. https://www.foodie.fi/entry/tomaattisose-70g/7340011480280 . Vai sellaisistako koko ajan on ollut kyse?

        "100 grammaan tomaattisosetta on käytetty 550 g tomaattia."


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Kiloon ketsuppia käytetään noin 1.5-2 kg tomaattia. Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista.

        " Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista."

        Samaa sanoo ravitsemusterapeutti tänään Helsingin Sanomissa ja lisää tähän vielä resistentin tärkkelyksen, jota saadaan kypsennetystä ja sen jälkeen kylmennetystä tärkkelyspitoisesta ruoasta.

        Resistentti tärkkelys on omin sanoin ilmaistuna kuiduksi muuttunutta tärkkelystä, jolla on terveys- ja tämän palstan aihealueeseen liittyen myös painonhallintavaikutuksia.

        https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006750688.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista."

        Samaa sanoo ravitsemusterapeutti tänään Helsingin Sanomissa ja lisää tähän vielä resistentin tärkkelyksen, jota saadaan kypsennetystä ja sen jälkeen kylmennetystä tärkkelyspitoisesta ruoasta.

        Resistentti tärkkelys on omin sanoin ilmaistuna kuiduksi muuttunutta tärkkelystä, jolla on terveys- ja tämän palstan aihealueeseen liittyen myös painonhallintavaikutuksia.

        https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006750688.html

        Raakaravintoa kehutaan, mutta kypsentämisen oppiminen kasvatti ihmisten keskielinikää 20 vuodesta 85 vuoteeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Lykopeeni vaan imeytyy kypsennetyistä tomaateista paljon paremmin kuin raaoista."

        Samaa sanoo ravitsemusterapeutti tänään Helsingin Sanomissa ja lisää tähän vielä resistentin tärkkelyksen, jota saadaan kypsennetystä ja sen jälkeen kylmennetystä tärkkelyspitoisesta ruoasta.

        Resistentti tärkkelys on omin sanoin ilmaistuna kuiduksi muuttunutta tärkkelystä, jolla on terveys- ja tämän palstan aihealueeseen liittyen myös painonhallintavaikutuksia.

        https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006750688.html

        Lisää tietoa resistentistä tärkkelysdieetistä otsikolla Why carbs are the new diet craze.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisää tietoa resistentistä tärkkelysdieetistä otsikolla Why carbs are the new diet craze.

        Huomasin jutun päiväyksestä 18.2.2008, että tämä ei ole kovin tuore juttu, mutta pitääkö ravitsemusasioissa juttujen olla tuoreita?


    • Anonyymi

      Tomaatti osottautuikin mielenkiintoiseksi aiheeksi. IAEA:n listoilla on rekisteröitynä 26 kpl säteilyttämällä mutatoitua tomaattilajiketta, rekisteriä täydennetään vapaaehtoisella ilmoitusmenettelyllä: https://mvd.iaea.org/#!Search?page=1&size=100&sortby=Name&sort=ASC&Criteria[0][field]=FreeText&Criteria[0][val]=tomato

      • Anonyymi

        Laitappas poju sellainen linkki, joka myös toimii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitappas poju sellainen linkki, joka myös toimii.

        Jospa menisit jollekin tietokoneiden alkeiskursseille. Siellä neuvotaan heti alkuun copy-paste käskyparin toimintatapa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jospa menisit jollekin tietokoneiden alkeiskursseille. Siellä neuvotaan heti alkuun copy-paste käskyparin toimintatapa.

        Työskentelen itse tietokoneiden pääkouluttajana, enkä tarvitse neuvojasi.


    • Anonyymi

      Tämä saattaa vaikuttaa mainokselta, mutta senkin uhalla. Kun aloitin laihduttelun jotain 2½ vuotta sitten, meillä oli ollut mainio vihannessilppuri käyttämättömänä jo vuosikausia. Sitä myi, muiden muassa muassa, melkein suuri läntiseltä maalta kotoisin oleva sekatavarakauppa, välineen nimi on aivan sama kuin eräällä matelijalla joita esiintyy muun muassa USA:n Floridassa.

      No, innoissani ryhdyin silppuamaan sillä suojaravinneainerikkaita kasvikunnan tuotteita, käyttäen sitä väärinpäin. Panin sen ylösalaisin lasivuoan päälle, ja ruttasin satseja laitteen alaosalla rutistaen, joka puolisko laittesta on suunniteltu olemaan tukevasti pöydällä. Se sitten pian rapsahtikin rikki. Sen jälkeen olen käyttänyt silppuamiseen keraamisia veitsiä, niillä saa helposti aikaiseksi muun muassa herkullista ja proteiinirikasta sormenpääsoppaa.

      Viime viikolla etsin netistä, sormet laastarein paketoituna, vihannessilppuria ja aivan sama laite nousi esiin, mutta nyt parannettuna ynnä tyylikkään mustaana versiona. Riensin samantien ostamaan sellaisen. Nyt kun käytän sitä ohjeen mukaan niin sörssäämiseen kuluva aika noin puolittui. Ainoa ongelma veitseen verrattuna on se että jokainen ruttaus aiheuttaa melko kovaäänisen napsahduksen, viehättävämpi puolisko ei tykkää siitä äänestä aamusella.

      Laitteen käyttämisessä auttaa tekninen harkinta, sillä seikalla mihin kohtaan ja mitenpäin satsin laittaa teräverkon alle on yllättävän suuri merkitys voimantarpeeseen sekä leikkuutulokseen.

      Tuoreiden yrttien silppuaminen käy tällä välineellä siinä sivussa hyvin helposti siten, että leikkaa keltasipulin neljään tai viiteen rengasviipaleeseen ja panee revittyjä yrttejä kunkin rengasviipaleen päälle niin paljon kuin saa sopimaan, ja sitten ruttaa tuon kerrostuman.

      • Teräksinen Alligator on ollut olemassa jo vuosia. Minulla on niitä 2 kpl ja mandolineja useampikin.

        Yrttien pilkkomiseen ulu on näppärin.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Teräksinen Alligator on ollut olemassa jo vuosia. Minulla on niitä 2 kpl ja mandolineja useampikin.

        Yrttien pilkkomiseen ulu on näppärin.

        Perinnevälineistä tomahawk on paljon nopeampi ja tehokkaampi kuin ulu. Mutta yksi rusautus tuolla matelijalla on ainakin 30x nopeampi eikä tarvitse lainkaan siivota mitään ulutusalustaa, eikä pöydälle ja lattialle ulutettuja rippeitä.


      • Anonyymi

        Käytän suojaravinteisiin kirvestä ja sahaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Perinnevälineistä tomahawk on paljon nopeampi ja tehokkaampi kuin ulu. Mutta yksi rusautus tuolla matelijalla on ainakin 30x nopeampi eikä tarvitse lainkaan siivota mitään ulutusalustaa, eikä pöydälle ja lattialle ulutettuja rippeitä.

        Tomahawk kyllä häviää ululle nopeudessa kun kyse on yrteistä. Noitahan saa yrttisilppurin nimellä meiltäkin mutta toteutus on huonohko. Ulu on näppärä myös kalvojen poistossa ja kanan luiden rikkomisessa. Saatavuus on tietysti ongelma mutta itse ostin 440C teriä ja istutin niihin kahvat (valitettavasti mahonkia mutta sitä oli sopivasti muutama jätepala).

        Etuna ululla on nimenomaan se, että yrtit pysyvät siellä missä pitää eivätkä roisku. Veitsen kanssa syntyy sotkua enemmän. Isoa osaa yrteistä ei ylipäätänsä tarvitse pilkkoa ja jos niitä tarvitaan paljon niin käyttö on aika monesti tahnana ja silloin tehosekoitin on parempi.

        Usuba on myös hyvä yrteille ja sitä tulee käytettyä enemmän kun se on veitsitukissa. Yleensä yrttien kanssa syödään kasviksia niin nekin menevät sanalla veitsellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käytän suojaravinteisiin kirvestä ja sahaa.

        Tuplaa annostus, ei näytä olevan vielä kohillaan.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tomahawk kyllä häviää ululle nopeudessa kun kyse on yrteistä. Noitahan saa yrttisilppurin nimellä meiltäkin mutta toteutus on huonohko. Ulu on näppärä myös kalvojen poistossa ja kanan luiden rikkomisessa. Saatavuus on tietysti ongelma mutta itse ostin 440C teriä ja istutin niihin kahvat (valitettavasti mahonkia mutta sitä oli sopivasti muutama jätepala).

        Etuna ululla on nimenomaan se, että yrtit pysyvät siellä missä pitää eivätkä roisku. Veitsen kanssa syntyy sotkua enemmän. Isoa osaa yrteistä ei ylipäätänsä tarvitse pilkkoa ja jos niitä tarvitaan paljon niin käyttö on aika monesti tahnana ja silloin tehosekoitin on parempi.

        Usuba on myös hyvä yrteille ja sitä tulee käytettyä enemmän kun se on veitsitukissa. Yleensä yrttien kanssa syödään kasviksia niin nekin menevät sanalla veitsellä.

        Kun nyt yrteistä puhutaan, niin mitkä ovat lempiyrttejänne ja -mausteitanne, joita kannattaisi minunkin ostaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kun nyt yrteistä puhutaan, niin mitkä ovat lempiyrttejänne ja -mausteitanne, joita kannattaisi minunkin ostaa?

        Minulla varmaan basilika ja persilja. Orégano, tilli ja ruohosipuli ovat kanssa korkealla omalla listallani.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Minulla varmaan basilika ja persilja. Orégano, tilli ja ruohosipuli ovat kanssa korkealla omalla listallani.

        Entä rosmariini? Söin työpaikalla kerran rosmariinimansikoita, ja hyviä olivat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Entä rosmariini? Söin työpaikalla kerran rosmariinimansikoita, ja hyviä olivat.

        Rosmariini on aika voimakas. Sopii kyllä hyvin rosmariiniporkkanoihin. Sama koskee rakuunaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun nyt yrteistä puhutaan, niin mitkä ovat lempiyrttejänne ja -mausteitanne, joita kannattaisi minunkin ostaa?

        Painonhallinnassa (sekä laihdutettaessa) etuliite "lempi" kannattaa kokonaan unohtaa ja keskittyä sellaisiin raaka-aineisiin jotka tukevat painonhallinta/laihdutus -prosessia. Siis siihen osajoukkoon raaka-aineita joista tarvitut proteiinit sekä suojaravintoaineet saadaan oikeamääräisesti, painonhallinnassa mitoittaen ruokavalio isokaloriseksi eli energiamäärältään sellaiseksi jolla ei lihoudu eikä laihdu (ja laihdutettaessa kannattaa pyrkiä minimoimaan dietaarinen energiansaanti).

        Tuosta osajoukosta sitten ehkä löytyy itse kullekin uusia hyviä makuja (ja ainakin minulle siinä on entisiä kamalia makuja kuten maksa). Jotain kummallista on ilmeisesti tapahtunut kukkakaalille ja parsakaalille, lapsuudenkodissa niitä oli pakko syödä, ne aina keitettiin ja ne olivat aivan kamalan hajuisia sekä makuisia, mutta nyt voin mielihyvin syödä niitä niin raakana kuin höyrystettynä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Painonhallinnassa (sekä laihdutettaessa) etuliite "lempi" kannattaa kokonaan unohtaa ja keskittyä sellaisiin raaka-aineisiin jotka tukevat painonhallinta/laihdutus -prosessia. Siis siihen osajoukkoon raaka-aineita joista tarvitut proteiinit sekä suojaravintoaineet saadaan oikeamääräisesti, painonhallinnassa mitoittaen ruokavalio isokaloriseksi eli energiamäärältään sellaiseksi jolla ei lihoudu eikä laihdu (ja laihdutettaessa kannattaa pyrkiä minimoimaan dietaarinen energiansaanti).

        Tuosta osajoukosta sitten ehkä löytyy itse kullekin uusia hyviä makuja (ja ainakin minulle siinä on entisiä kamalia makuja kuten maksa). Jotain kummallista on ilmeisesti tapahtunut kukkakaalille ja parsakaalille, lapsuudenkodissa niitä oli pakko syödä, ne aina keitettiin ja ne olivat aivan kamalan hajuisia sekä makuisia, mutta nyt voin mielihyvin syödä niitä niin raakana kuin höyrystettynä.

        Osaan kyllä koostaa smoothieainekset terveellisesti, mutta viimeksi tänään oli sellaisen sekoitus, jonkalaista en vähään aikaan halua kitata. Kaksi makeaa porkkanaa (yht. n. 150 g) pilasivat koko smoothien. Tulipahan kuitenkin päivän A-vitamiinit. Myös 4 ruusukaalia väkevöittivät sekoitusta ehkä liikaa. Sopivilla mausteilla voisi peittää porkkanan ja papujen maun. Tietysti päivän porkkanamäärää ei ole pakko syödä yhdellä aterialla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osaan kyllä koostaa smoothieainekset terveellisesti, mutta viimeksi tänään oli sellaisen sekoitus, jonkalaista en vähään aikaan halua kitata. Kaksi makeaa porkkanaa (yht. n. 150 g) pilasivat koko smoothien. Tulipahan kuitenkin päivän A-vitamiinit. Myös 4 ruusukaalia väkevöittivät sekoitusta ehkä liikaa. Sopivilla mausteilla voisi peittää porkkanan ja papujen maun. Tietysti päivän porkkanamäärää ei ole pakko syödä yhdellä aterialla.

        Noin 100g porkkanaa täyttää koko päivän oikeamääräisen A-vitamiinin saantisuosituksen. Mutta, vitamiini-A on erittäin yleinen erittäin monissa raaka-aineissa, eli moni saa sitä riittävästi tai liikaa täysin ilman porkkanaakin. Finelin 'sisältää eniten' lista A-vitamiinille: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2298&sortByColumn=component&sortOrder=desc&offset=0

        Liiallinen vitamini-A saanti aiheuttaa myrkytystilan nimeltä hypervitaminoosi A. Krooninen ylimääräisen A-vitamiinin saanti lisää kallonsisäistä painetta, huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä, ihoärsytystä, nivel- ja luukipua, koomaa ja jopa kuolemaa. Lähde: 'Vitamin A Fact Sheet for Health Professionals; NIH'


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin 100g porkkanaa täyttää koko päivän oikeamääräisen A-vitamiinin saantisuosituksen. Mutta, vitamiini-A on erittäin yleinen erittäin monissa raaka-aineissa, eli moni saa sitä riittävästi tai liikaa täysin ilman porkkanaakin. Finelin 'sisältää eniten' lista A-vitamiinille: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2298&sortByColumn=component&sortOrder=desc&offset=0

        Liiallinen vitamini-A saanti aiheuttaa myrkytystilan nimeltä hypervitaminoosi A. Krooninen ylimääräisen A-vitamiinin saanti lisää kallonsisäistä painetta, huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä, ihoärsytystä, nivel- ja luukipua, koomaa ja jopa kuolemaa. Lähde: 'Vitamin A Fact Sheet for Health Professionals; NIH'

        "Liiallinen vitamini-A saanti aiheuttaa myrkytystilan nimeltä hypervitaminoosi A."

        Tuossa pitäisi varmaankin lukea että "voi aiheuttaa".

        Kuinka todennäköistä tuollaisen saaminen on, vaikea sanoa, mutta eppäilen että ei kovin todennäköistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin 100g porkkanaa täyttää koko päivän oikeamääräisen A-vitamiinin saantisuosituksen. Mutta, vitamiini-A on erittäin yleinen erittäin monissa raaka-aineissa, eli moni saa sitä riittävästi tai liikaa täysin ilman porkkanaakin. Finelin 'sisältää eniten' lista A-vitamiinille: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?component=2298&sortByColumn=component&sortOrder=desc&offset=0

        Liiallinen vitamini-A saanti aiheuttaa myrkytystilan nimeltä hypervitaminoosi A. Krooninen ylimääräisen A-vitamiinin saanti lisää kallonsisäistä painetta, huimausta, pahoinvointia, päänsärkyä, ihoärsytystä, nivel- ja luukipua, koomaa ja jopa kuolemaa. Lähde: 'Vitamin A Fact Sheet for Health Professionals; NIH'

        Porkkanalla 150 g:n vuorokausiannoksella ei ole mitään ylisaannin riskiä, eikä mielestäni käytännössä vaikka 400 g:n turvalliseksi katsottava raja ylittyisi.

        Reijo Laatikainen: "Kasvikunnan karotenoidit, erityisesti β-karotenoidi muuttuvat suoliston pinnalla retinoliksi. Tämä muuntumisprosessi ei kuitenkaan ole kovin tehokas ja näin ollen A-vitamiinin liikasaanti ei ole vaarana kasvikunnan karoteinoidin vuoksi." Ja viittaa vielä seuraavaan julkaisuun: Guangwen Tang "Bioconversion of dietary provitamin A carotenoids to vitamin A in humans".

        Tuossa Finelin A-vitamiinilistauksessasi oli ennen porkkanaa pelkästään maksaruokia sekä ruokia, jotka sisälsivät lisättyä A-vitamiinia. Maksassa on paljon raskasmetalleja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Porkkanalla 150 g:n vuorokausiannoksella ei ole mitään ylisaannin riskiä, eikä mielestäni käytännössä vaikka 400 g:n turvalliseksi katsottava raja ylittyisi.

        Reijo Laatikainen: "Kasvikunnan karotenoidit, erityisesti β-karotenoidi muuttuvat suoliston pinnalla retinoliksi. Tämä muuntumisprosessi ei kuitenkaan ole kovin tehokas ja näin ollen A-vitamiinin liikasaanti ei ole vaarana kasvikunnan karoteinoidin vuoksi." Ja viittaa vielä seuraavaan julkaisuun: Guangwen Tang "Bioconversion of dietary provitamin A carotenoids to vitamin A in humans".

        Tuossa Finelin A-vitamiinilistauksessasi oli ennen porkkanaa pelkästään maksaruokia sekä ruokia, jotka sisälsivät lisättyä A-vitamiinia. Maksassa on paljon raskasmetalleja.

        A-vitamiini on eri asia kuin sen esiasteet eli karotenoidit joista joistakin elimistö _tarvittaessa_ valmistaa A-vitamiinia. Tuleepa karotenoidit mistä tahansa niin ne eivät aiheuta A vitamiinin liikasaantia.

        150g/vrk porkkanaa yksinään on suosituksen mukaisella tasolla, mutta A-vitamiinia saadaan paljon monesta muusta raaka-aineesta, myös kasviksista. A-vitamiinin suosisitussaantimäärä on (aikuisille miehille) vain 900 µg/vrk.

        Esimerkiksi jos ruokavaliossa on parsakaalia ja hieman lehtikaalia niin ne helposti kattavat A-vitamiin saantisuosituksen ja niistä saa paljon muita suojaravntoaineita joita porkkana ei tarkoa, sekä paljon m.m. karonetoideja, luteinia, zeaxanthinia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        A-vitamiini on eri asia kuin sen esiasteet eli karotenoidit joista joistakin elimistö _tarvittaessa_ valmistaa A-vitamiinia. Tuleepa karotenoidit mistä tahansa niin ne eivät aiheuta A vitamiinin liikasaantia.

        150g/vrk porkkanaa yksinään on suosituksen mukaisella tasolla, mutta A-vitamiinia saadaan paljon monesta muusta raaka-aineesta, myös kasviksista. A-vitamiinin suosisitussaantimäärä on (aikuisille miehille) vain 900 µg/vrk.

        Esimerkiksi jos ruokavaliossa on parsakaalia ja hieman lehtikaalia niin ne helposti kattavat A-vitamiin saantisuosituksen ja niistä saa paljon muita suojaravntoaineita joita porkkana ei tarkoa, sekä paljon m.m. karonetoideja, luteinia, zeaxanthinia.

        Lehitikaali ja parsakaali ovat sen verran kallita, että syön mieluummin 120 g porkkanaa jaoteltuna useampaan annokseen.

        Ei kannattaisi keskittää kasvisten syöntiä pelkästään kaaleihin, vaan syödä useammasta eri ryhmästä erivärisiä kasviksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehitikaali ja parsakaali ovat sen verran kallita, että syön mieluummin 120 g porkkanaa jaoteltuna useampaan annokseen.

        Ei kannattaisi keskittää kasvisten syöntiä pelkästään kaaleihin, vaan syödä useammasta eri ryhmästä erivärisiä kasviksia.

        "Lehitikaali ja parsakaali ovat sen verran kallita"

        Vain niin, 408.26g parsakaalia maksoi viimeisen laskun mukaan yhden euron. Sitä kylläkin menee noin 55% biojäteeksi kun käyttää vain suojaravintoainerikkaat nuput mutta silti se ei se ole liian kallista henkilölle jolla on varaa internetyhteyteen, jonka kautta hän piilomainostaa, terveyttä vaarantavasti, erilaisia terveydenedistelymöhniä.

        Rasvaliukoiset vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet (välttämättömät alkuaineet) eivät tarvitse jaottelemista useampaan annokseen. Sen sijaan on vahvoja syitä jakaa vuorokausitarpeen mukaiset proteinit sekä vesiliukoiset vitamiinit päivän eri aterioihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lehitikaali ja parsakaali ovat sen verran kallita"

        Vain niin, 408.26g parsakaalia maksoi viimeisen laskun mukaan yhden euron. Sitä kylläkin menee noin 55% biojäteeksi kun käyttää vain suojaravintoainerikkaat nuput mutta silti se ei se ole liian kallista henkilölle jolla on varaa internetyhteyteen, jonka kautta hän piilomainostaa, terveyttä vaarantavasti, erilaisia terveydenedistelymöhniä.

        Rasvaliukoiset vitamiinit sekä kivennäis- ja hivenaineet (välttämättömät alkuaineet) eivät tarvitse jaottelemista useampaan annokseen. Sen sijaan on vahvoja syitä jakaa vuorokausitarpeen mukaiset proteinit sekä vesiliukoiset vitamiinit päivän eri aterioihin.

        Parsakaali on yllättävän halpaa, ehkä otankin sen ruokavaliooni.

        Mutta lehtikaali on tyyristä ja tavallinen kaali halpaa. Kyllästyin valkokaaliin enkä edes muista koska olen sitä viimeksi syönyt. Marraskuussa aloin pitää Excel-päiväkirjaa ruokaostoksista, ja sen mukaan olen ostanut Lidlistä 400 g:n paketin ruusukaalia neljästi (7.11., 22.11. 2.12. ja 8.12.). Kellonaikoja en sentään merkinnyt muistiin. Hintaa tuli neljä kertaa 3,29 €.

        Maa-artisokkaa olen osanut kahdesti marras-joulukuussa, siis noin kilon yhteensä. Maa-artisokka on aivan pikkeuksellinen kasvi erikoisen kuitunsa takia.

        Inkivääriä olen ostanut neljästi 4,59 euron kilohinnalla yhteensä 460 g. Inkivääri on lähes lääkinnällisä vaikutuksia suolistoon. Minulla oli mrraskuussa 10 vrk:n antibioottikuuri.

        En jaksa pitää ruokapäiväkirjaa Finelissä, mutta Excel-taulukointi ostoksista euroineen ja grammoineen riittää minulle. Excelin Pivot-juttu on tosi kätsy! Sen hyödyllisyyden tajuaa harva, ei edes hvp tai ketonoviisi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Parsakaali on yllättävän halpaa, ehkä otankin sen ruokavaliooni.

        Mutta lehtikaali on tyyristä ja tavallinen kaali halpaa. Kyllästyin valkokaaliin enkä edes muista koska olen sitä viimeksi syönyt. Marraskuussa aloin pitää Excel-päiväkirjaa ruokaostoksista, ja sen mukaan olen ostanut Lidlistä 400 g:n paketin ruusukaalia neljästi (7.11., 22.11. 2.12. ja 8.12.). Kellonaikoja en sentään merkinnyt muistiin. Hintaa tuli neljä kertaa 3,29 €.

        Maa-artisokkaa olen osanut kahdesti marras-joulukuussa, siis noin kilon yhteensä. Maa-artisokka on aivan pikkeuksellinen kasvi erikoisen kuitunsa takia.

        Inkivääriä olen ostanut neljästi 4,59 euron kilohinnalla yhteensä 460 g. Inkivääri on lähes lääkinnällisä vaikutuksia suolistoon. Minulla oli mrraskuussa 10 vrk:n antibioottikuuri.

        En jaksa pitää ruokapäiväkirjaa Finelissä, mutta Excel-taulukointi ostoksista euroineen ja grammoineen riittää minulle. Excelin Pivot-juttu on tosi kätsy! Sen hyödyllisyyden tajuaa harva, ei edes hvp tai ketonoviisi.

        Itse ostan kukka- ja parsakaali pakasteina. Jos ostan raakana niin nuput höyrytettyä tai wokattuna. Varret keittoon ja lehdet kasviliemitiivisteeseen.

        Salaatin teen pitkälti punakaalista. Hapankaaliveistä ei ole mutta mandoliinilläkin pärjää.


    • Anonyymi

      Sanokaapas muut, että kai tämä avaus oli vitsi eli siis tuskin kertoo yleisellä tasolla tästä foorumista. On sen verran omituinen avaus.

      • Anonyymi

        Tyypillistä tekstiä eräälle joka kirjoittaa aivan tosissaan. Kyse ei ole pilasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillistä tekstiä eräälle joka kirjoittaa aivan tosissaan. Kyse ei ole pilasta.

        Mies on nero, sekös helppoheikkejä harmittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies on nero, sekös helppoheikkejä harmittaa.

        Ei hän nero ole, vaikka haluaisikin olla.

        Mutta joskus sieltä tulee ihan uusia juttujakin, hän kun tykkää kaivella tutkimuksia. Joskus tulee kyllä aikamoista tuubaakin, mutta eikös sitä tule meiltä kaikilta joskus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies on nero, sekös helppoheikkejä harmittaa.

        Lisää tuollaista huumoria tänne .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mies on nero, sekös helppoheikkejä harmittaa.

        Nero....?????

        Yleisellä tasolla nero ei luettele muille ja tuntemattomille syömiään ruokia kymmenen milligramman tarkkuudella, jonka lisäksi vielä kertoo kapineen, jolla on vaikkapa suikaloinnin suorittanut. AP voi tosin olla asperger-nero ja osata vaikkapa kymmentä vierasta kieltä. Muuten teksti ja ajatus on sekaisin kuin seinäkello.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nero....?????

        Yleisellä tasolla nero ei luettele muille ja tuntemattomille syömiään ruokia kymmenen milligramman tarkkuudella, jonka lisäksi vielä kertoo kapineen, jolla on vaikkapa suikaloinnin suorittanut. AP voi tosin olla asperger-nero ja osata vaikkapa kymmentä vierasta kieltä. Muuten teksti ja ajatus on sekaisin kuin seinäkello.

        Olet muuten palstalla "painonhallinta".

        Jos haluat analysoida ihmisten ongelmia niin sillekin ehkä löytyy oma palsta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet muuten palstalla "painonhallinta".

        Jos haluat analysoida ihmisten ongelmia niin sillekin ehkä löytyy oma palsta.

        Pidä ystävällisesti huoli omista asioistasi. Onko ok?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pidä ystävällisesti huoli omista asioistasi. Onko ok?

        Nyt tytöt lopettakaa!


    • Anonyymi

      Jonkin verran hävikkiä syntyy väkisinkin kun ruokavalio sörssätään etupäässä tuoreista määnpäällisiä kasviksia (kaikia saatavilla olevaia värejä) plus proteiininlähde.

      Yksi kiusallinen hävikki on pitkään ollut (tanko)parsa, sillä on todella lyhyt jääkaappi-ikä. Pari kuukautta sitten googlasin 'how to store asparagus in the fridge' ja löytyi kokolailla outo ohje: Käsitellään parsojen tyvet kuten maljakkoon pantavat leikkokukat ja sitten pannaan parsat muovipussiin jonne lurautetaan noin tuuman verran vettä, ja siten suljetaan pussi ja pannaan jäkeen.

      Noin kuukauden verran pohdiskelin tuota, ja tarkastelin parsojen tyviä. Tyvet varmaankin dipataan johonkin happoon t.m.s. silloin kun niitä poimitaa/leikataan jotta niiiden vesisuonisto menee umpeen, joka auttaa säilyttämään niiden kosteutta, esim. näinä aikoina parsa tulee E-Amerikasta t.m.s. kaukaa. Totesin ettei tyviä tarvitse mätkiä lihakirveen hamaralla, riittää kun leikkaa muutaman millin tyvestä pois, niin että leikkuupintä näyttää siltä kuin tuoreen kasviksen varsi poikkileikattuna näyttää.

      Nyt on ollut on monta viikkoa niin että: Ensin leikkaan parsojen tyvistä pienen pätkän pois, siten huuhtelen niitä puhdasveden alla, ja panen muovipussiin jonne lurautan pari desiä puhdasvettä, suljen pussin suuren ruotsalaisen sekatavarakaupan klipsulla, panen pussin muoviseen säilytysrasiaan niin että parsat ovat pystyssä, ja tämä kokonaisuus jäkeen. Käsitämätöntä, parsat ovat vielä 10 vrk päästä täysin OK. Jos niitä vain säilyttää jäkessä, muovipussissa tai ei, niin niiden kukintapäät tummuvat mustuvat ja pehmenevät/limaantuvat viimestään 5 vrk:n päästä.

      • Anonyymi

        Olipa typerä kirjoitus!


      • Anonyymi

        Voi hyvä tyttö. Tämä on painonhallintaketju, eikä mikään mätien kasvinosien analysointiosasto. Ne löytyvät ruuanlaiton puolelta.


      • Kasvien varsien päät kuivuvat ja siksi niistä pitää leikata pala pois jos haluaa niiden imevän vettä. Parsa on tuoretuote kuten uusi peruna ja maissintähkät joten niitä ei kannata säilytää jääkaapissa (syy, ne poimitaan raakana jotta kaikki glukoosi ei muuttuisi tärkkelykseksi). Parempi valmistaa heti ja pakastaa. Normaali systeemi eli 10 l kattilassa noin 8 l kiehuvaa vettä ja parsat sekaan noin minuutiksi. Korkeintaan kilo kerrallaan.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Kasvien varsien päät kuivuvat ja siksi niistä pitää leikata pala pois jos haluaa niiden imevän vettä. Parsa on tuoretuote kuten uusi peruna ja maissintähkät joten niitä ei kannata säilytää jääkaapissa (syy, ne poimitaan raakana jotta kaikki glukoosi ei muuttuisi tärkkelykseksi). Parempi valmistaa heti ja pakastaa. Normaali systeemi eli 10 l kattilassa noin 8 l kiehuvaa vettä ja parsat sekaan noin minuutiksi. Korkeintaan kilo kerrallaan.

        "Kasvien varsien päät kuivuvat ja siksi niistä pitää leikata pala pois jos haluaa niiden imevän vettä."

        Jos edes vilkaiset vihreän "tuore"tankoparsakasvin leikattua päätä, niin se ei näytä luonnollisella tavalla kuivuneelta.

        "Parsa on tuoretuote kuten uusi peruna ja maissintähkät joten niitä ei kannata säilytää jääkaapissa (syy, ne poimitaan raakana jotta kaikki glukoosi ei muuttuisi tärkkelykseksi)."

        Suomessa myydään vain "tuore"tankoparsaa jota ei ole "poimittu" raakana vaan kypsänä, (sekä säilyketankoparsaa).

        "Parempi valmistaa heti ja pakastaa. Normaali systeemi eli 10 l kattilassa noin 8 l kiehuvaa vettä ja parsat sekaan noin minuutiksi. Korkeintaan kilo kerrallaan."

        Jos haluaisin säilykettä niin ostaisin säilykettä.


      • Anonyymi

        Eihän parsaa kannata syödä kuin parina viikkona ennen Juhannusta kun niitä saa suomalaisesta pellosta suoraan pöytään. Tähän aikaan jostain Etelä-Amerikasta tulevat parsat on jouduttu käsittelemään rajusti että ne säilyisi pitkän kuljetuksen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eihän parsaa kannata syödä kuin parina viikkona ennen Juhannusta kun niitä saa suomalaisesta pellosta suoraan pöytään. Tähän aikaan jostain Etelä-Amerikasta tulevat parsat on jouduttu käsittelemään rajusti että ne säilyisi pitkän kuljetuksen.

        Näinpä. Hiukankaan pidempään säilytetty parsa (tai uusi peruna tai maissi) on ihan onnetonta. Edes kotimainen kaupasta saatava ei ole kovinkaan hyvää vaan pitäisi saada omasta maasta.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Näinpä. Hiukankaan pidempään säilytetty parsa (tai uusi peruna tai maissi) on ihan onnetonta. Edes kotimainen kaupasta saatava ei ole kovinkaan hyvää vaan pitäisi saada omasta maasta.

        Kyllä parsa on parhaillaankin yhtä hyvää kuin ksällä.

        Harvempi kasvikunnan tuoretuote näinä vuodenaikoina tulee läheltä, paitsi ne joita kasvatetaan kasvihuoneessa ja ovat siksi löysiä, pehmeitä, vetisiä ja mauttomia.


    • Anonyymi

      Lidlissä on nyt tarjouksena lantut. 0,99 euroa/kg.

      Aion syödä lantut raakana.

      Teen härkäpapu-punainen linssi-porkkana-kesäkurpitsa-ruusukaali-maa-artisokka-inkiväärismoothien. Tällä kertaa ilman piimää.

      • Anonyymi

        Korjaus: Teen härkäpapu-punainen linssi-lanttu-porkkana-kesäkurpitsa-ruusukaali-maa-artisokka-inkiväärismoothien. Tällä kertaa ilman piimää.


    • Anonyymi

      Ostinpa sitten viisiteräiset yrttisakset, suomessa myynnissä olevat ovat kaikki samannäköisiä kahvan väritystä myöten, mutta hinnassa on jopa 2x ero riippuen myyjästä.

      Varmasti ovat mainiot perinteisempään yrttien silppumiseen, mutta kun työstetttävänä on 50 … 100 g tuoretta yrttiä niin puuhastus on joko erittäin hidasta tai sitten tarvitaan rajusti voimaa ja ne vääntyvät. Nämä ovat rautaa, ei terästä,

      Edelleen etsin sellaista vehjettä jolla saa tuoretta vihreää yrttiä hienonnettua nopeasti ja ilman vaivaa.

      • Mitäs jos kokeilisit veistä? 100 g mitään yrttiä on kyllä todella paljon. Jotkut käyttävät myös tavallisia tai keittiösaksia. Ainakin Wusthoffin keittiösakset ovat hyvät. Kannattaa leikata lasissa, jonka pohjaan asti ylettää saksilla.


      • hvp27 kirjoitti:

        Mitäs jos kokeilisit veistä? 100 g mitään yrttiä on kyllä todella paljon. Jotkut käyttävät myös tavallisia tai keittiösaksia. Ainakin Wusthoffin keittiösakset ovat hyvät. Kannattaa leikata lasissa, jonka pohjaan asti ylettää saksilla.

        Tällaista mainostettiin minulle: Tefal Ingenio -silppuri. AliExpressistä saa kyllä halvalla Mezzalunan.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Mitäs jos kokeilisit veistä? 100 g mitään yrttiä on kyllä todella paljon. Jotkut käyttävät myös tavallisia tai keittiösaksia. Ainakin Wusthoffin keittiösakset ovat hyvät. Kannattaa leikata lasissa, jonka pohjaan asti ylettää saksilla.

        Monenlaisia veitsiä olen kokeillut, ja hionut niitä teräviksi, ja sitten vienyt teroitettavaksi. Meillä on myös kaksi kamalan terävää keraamista veistä, ostettiin viime kesänä alimman kastin kaupasta, niillä saa helposti aikaan maukasta sormenpääsoppaa ja kirvelevien kokemusten karttuessa oppii ymmärtämään miksi ammattikokit silppuavat siten kuin silppuavat, kömpelön näköisesti sormet koukussa satsia pidellen, silloin terävä veitsi korkeintaan lisää ateriaan hieman keratiinijauhetta.

        Mutta veitsi on järkyttävän hidas kun haluaa sellaista lopputulosta jota kehtaa kutsua silpuksi (vrt kuivayrttisilppu). Suuremman kokoinen "silppu" tarttuu ikävästi sinne sun tänne suuta ja kurkkutorvea.

        Saksia olenkin käyttänyt pitkään, kotimaiset oranssikahvaiset laatusakset, selvästi kookkaammat kuin perussakset, räätälinsakset, 27 cm. Nuo sakset sekä pyöreähköpohjainen lasikulho nimenomaan on se jonka olen havainnut toimivahkoksi, mutta rakot siinä saa helposti käsiinsä/sormiinsa ja on todella hidasta, jotain 10 minuuuttia pitää naksuttaa lähes yhtä nopeasti kuin ammattiparturi, mutta kahdella kädellä.

        Pieni määrä tuoretta yrttiä on maustetta, ei mitään muuta. Suurempi määrä tuoretta yrttiä sisältää mainittavissa olevan määrän niitä ainesosia jonka takia suurempia määriä nautitaan. Tuore yrttihän on lähestulkoon vettä el sitä tarvitaan paljon.

        Aikomuksenani on löytää sellainen vehje, että tuoreet yrtit silpppuuntuvat pieniksi hitusiksi ilman mitään vaivaa, nopeasti sekä siististi. Jos ei löydy niin keksin sellaisen, ei tarvita muuta kuin miniatyrisoitu oksasilppuri pystyasennossa, sellaisella silppuuntuisi kaikki muutkin tuoreeet rehut.

        Ja jos joku intoituu ehdottamaan smoothieta, niin vastaan että haluan syödä ateriani, en juoda niitä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Tällaista mainostettiin minulle: Tefal Ingenio -silppuri. AliExpressistä saa kyllä halvalla Mezzalunan.

        Semmmoinen Mezzaluna jossa olisi vaikka 12 terää, ja toimisi sähköllä, ja siinä olisi pyörivä leikuulauta, olisi hyvä. Terät voisivat olla sellaiset että ääripäissä ei olisi terävyyttä lainkaan ja siinä vaiheessa reunat omaava leikkuulauta aina käännähtäsi satunnaisen määrän asteita. Meillä on aito yksiteräinen, 100g tuoreyrttiä ottaisi sen avulla varmaan 1h työn.

        Noita silppurivehkeitä meillä on kaapit pullollaan kun ei niitä viitsi rokeenkaan kantaa. Toimiihan ne jotenkuten kun satsi on puolikovaa mutta pehmeät satsit ovat mahdottomia ja porkkanan kovat ovat vaikeita. Kosteiden yrttien kanssa ei toimi manuaalinen eikä moottoroitu härveli, yrtit vain vähän leikkautuu ja sitten liimaantuu laitteen sisäpintoihin, tai muulla tavoin jumittaa härvelin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monenlaisia veitsiä olen kokeillut, ja hionut niitä teräviksi, ja sitten vienyt teroitettavaksi. Meillä on myös kaksi kamalan terävää keraamista veistä, ostettiin viime kesänä alimman kastin kaupasta, niillä saa helposti aikaan maukasta sormenpääsoppaa ja kirvelevien kokemusten karttuessa oppii ymmärtämään miksi ammattikokit silppuavat siten kuin silppuavat, kömpelön näköisesti sormet koukussa satsia pidellen, silloin terävä veitsi korkeintaan lisää ateriaan hieman keratiinijauhetta.

        Mutta veitsi on järkyttävän hidas kun haluaa sellaista lopputulosta jota kehtaa kutsua silpuksi (vrt kuivayrttisilppu). Suuremman kokoinen "silppu" tarttuu ikävästi sinne sun tänne suuta ja kurkkutorvea.

        Saksia olenkin käyttänyt pitkään, kotimaiset oranssikahvaiset laatusakset, selvästi kookkaammat kuin perussakset, räätälinsakset, 27 cm. Nuo sakset sekä pyöreähköpohjainen lasikulho nimenomaan on se jonka olen havainnut toimivahkoksi, mutta rakot siinä saa helposti käsiinsä/sormiinsa ja on todella hidasta, jotain 10 minuuuttia pitää naksuttaa lähes yhtä nopeasti kuin ammattiparturi, mutta kahdella kädellä.

        Pieni määrä tuoretta yrttiä on maustetta, ei mitään muuta. Suurempi määrä tuoretta yrttiä sisältää mainittavissa olevan määrän niitä ainesosia jonka takia suurempia määriä nautitaan. Tuore yrttihän on lähestulkoon vettä el sitä tarvitaan paljon.

        Aikomuksenani on löytää sellainen vehje, että tuoreet yrtit silpppuuntuvat pieniksi hitusiksi ilman mitään vaivaa, nopeasti sekä siististi. Jos ei löydy niin keksin sellaisen, ei tarvita muuta kuin miniatyrisoitu oksasilppuri pystyasennossa, sellaisella silppuuntuisi kaikki muutkin tuoreeet rehut.

        Ja jos joku intoituu ehdottamaan smoothieta, niin vastaan että haluan syödä ateriani, en juoda niitä.

        Keittiösakset ovat paremmat kuin Fiskarsit. Niitä on kahta tyyppiä eli yleismalli joka on aika symmetrinen ja lintusakset joista ei ole kuin lintujen paloitteluun.

        Kyllä noilla motorisoiduilla pilkkoimilla saa yrttejä pilkottua. Braunin MultiQuick 7, esimerkiksi. Niillä vaan ei tule tasalaatuista ja tulee helposti sosetta.

        Keraamiset veitset eivät ole erityisen teräviä ja teroittaminen on taitolaji. Huonoja veitsiä ei myöskään saa kovin teräviksi. 1.4116 aka X50CrMoV 15 on suunilleen halvin veitsiteräs jota kannattaa harkita. Sitä käyttää suurin osa Eurooppalaisista laadukkaammista veitsien tekijöistä. Teroituksen sellainen kuin Edge Pro tai sen paremmat kiinalaiset kopiot ovat hyviä. Ylläpitoon sitten keraaminen puikko.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Keittiösakset ovat paremmat kuin Fiskarsit. Niitä on kahta tyyppiä eli yleismalli joka on aika symmetrinen ja lintusakset joista ei ole kuin lintujen paloitteluun.

        Kyllä noilla motorisoiduilla pilkkoimilla saa yrttejä pilkottua. Braunin MultiQuick 7, esimerkiksi. Niillä vaan ei tule tasalaatuista ja tulee helposti sosetta.

        Keraamiset veitset eivät ole erityisen teräviä ja teroittaminen on taitolaji. Huonoja veitsiä ei myöskään saa kovin teräviksi. 1.4116 aka X50CrMoV 15 on suunilleen halvin veitsiteräs jota kannattaa harkita. Sitä käyttää suurin osa Eurooppalaisista laadukkaammista veitsien tekijöistä. Teroituksen sellainen kuin Edge Pro tai sen paremmat kiinalaiset kopiot ovat hyviä. Ylläpitoon sitten keraaminen puikko.

        "Keittiösakset ovat paremmat kuin Fiskarsit."

        Höpisis. Eroa on vain siinä, että räätälinsakset ovat kookkaamat/pidemmät, noin tuuman verram enemmän kuin kuin kyökkisakset.

        "Keraamiset veitset eivät ole erityisen teräviä"

        Ha ha, ha ha ha. Keraamiset veitset, jopa huonolaatuisemmatkin, joita toisinaan on alimman kastin kaupassa tarjolla, ovat paholaismaisen teräviä verrattuna mihinkään muuhun. Siksi niitä ei n.k. ammattilaispiireissä arvosteta, koska "ammattilaiset" eivät osaa suhtautua niihin niiden edellyttämällä kunnioioituksella. Meillä tulee olemaan ainoastaan keraamisia veitsiä sörssäämiseen, metallisia veitsiä käytetään enää nysvääämisen, esim. säilykepurkin kannen sormivetimen nostamiseen otolliseen asentoon, t.m.s.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Keittiösakset ovat paremmat kuin Fiskarsit."

        Höpisis. Eroa on vain siinä, että räätälinsakset ovat kookkaamat/pidemmät, noin tuuman verram enemmän kuin kuin kyökkisakset.

        "Keraamiset veitset eivät ole erityisen teräviä"

        Ha ha, ha ha ha. Keraamiset veitset, jopa huonolaatuisemmatkin, joita toisinaan on alimman kastin kaupassa tarjolla, ovat paholaismaisen teräviä verrattuna mihinkään muuhun. Siksi niitä ei n.k. ammattilaispiireissä arvosteta, koska "ammattilaiset" eivät osaa suhtautua niihin niiden edellyttämällä kunnioioituksella. Meillä tulee olemaan ainoastaan keraamisia veitsiä sörssäämiseen, metallisia veitsiä käytetään enää nysvääämisen, esim. säilykepurkin kannen sormivetimen nostamiseen otolliseen asentoon, t.m.s.

        Ammattilaiset eivät käytä keraamisia veitsiä koska ne leikkaavat huonommin, niitä ei voi teroittaa itse, niissä on paksumpi terä ja ne lohkeilevat helposti. Hyvä vaihtoehto kylläkin kotikokille joka ei osaa teroittaa tai ei halua teroittaa veitsiään.

        Keittiösakset on suunniteltu keittiökäyttöön. Niitä voi mm. käyttää helpommin niin että terät osoittavat alas yrttejä pilkottaessa. Fiskarsien kanssa kaikki muu käyttö kuin terä eteenpäin on hyvin hankalaa.

        Jos haluat pitkät sakset niin osta paperisakset. Noita saa ainakin 30 cm pituuteen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Semmmoinen Mezzaluna jossa olisi vaikka 12 terää, ja toimisi sähköllä, ja siinä olisi pyörivä leikuulauta, olisi hyvä. Terät voisivat olla sellaiset että ääripäissä ei olisi terävyyttä lainkaan ja siinä vaiheessa reunat omaava leikkuulauta aina käännähtäsi satunnaisen määrän asteita. Meillä on aito yksiteräinen, 100g tuoreyrttiä ottaisi sen avulla varmaan 1h työn.

        Noita silppurivehkeitä meillä on kaapit pullollaan kun ei niitä viitsi rokeenkaan kantaa. Toimiihan ne jotenkuten kun satsi on puolikovaa mutta pehmeät satsit ovat mahdottomia ja porkkanan kovat ovat vaikeita. Kosteiden yrttien kanssa ei toimi manuaalinen eikä moottoroitu härveli, yrtit vain vähän leikkautuu ja sitten liimaantuu laitteen sisäpintoihin, tai muulla tavoin jumittaa härvelin.

        Jo nuo kaksiteräiset mezzalunat ovat hankalia kun niistä ei voi pyyhkiä yrttejä leikkuulautaan. Veitsi on varmaan myös nopeampi.

        Jos käyttää moottorihärveleitä yrttien pilkotaan niin yrttien täytyy luonnollisesti olla kuivia. Minulla käyttömäärät ovat sen verran pieniä että hyvin menee veitsellä ja kun käytän yrttejä lähinnä kypsennettyihin ruokiin niin rakenteellakaan ei ole niin väliä.

        Sinun varmaan täytyy tehdä yrttileikkuri itse. Mikrotomin terä voisi olla hyvä lähtökohta. Ne ovat kyllä hyvin hauraita.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ammattilaiset eivät käytä keraamisia veitsiä koska ne leikkaavat huonommin, niitä ei voi teroittaa itse, niissä on paksumpi terä ja ne lohkeilevat helposti. Hyvä vaihtoehto kylläkin kotikokille joka ei osaa teroittaa tai ei halua teroittaa veitsiään.

        Keittiösakset on suunniteltu keittiökäyttöön. Niitä voi mm. käyttää helpommin niin että terät osoittavat alas yrttejä pilkottaessa. Fiskarsien kanssa kaikki muu käyttö kuin terä eteenpäin on hyvin hankalaa.

        Jos haluat pitkät sakset niin osta paperisakset. Noita saa ainakin 30 cm pituuteen.

        MIksi puhut Fiskarseista, en ihan ymmärrä. Onhan Fiskarsilla erikseen keittiösaksetkin.

        Puhutko siis oransseista yleissaksista? Yleissakset ovat yleissakset.


      • Anonyymi kirjoitti:

        MIksi puhut Fiskarseista, en ihan ymmärrä. Onhan Fiskarsilla erikseen keittiösaksetkin.

        Puhutko siis oransseista yleissaksista? Yleissakset ovat yleissakset.

        Niissäkin on anatomiset kahvat. Ei voi pitää väärin päin kedessä kuten kunnollisia keittiösaksia.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Niissäkin on anatomiset kahvat. Ei voi pitää väärin päin kedessä kuten kunnollisia keittiösaksia.

        Vaikeaahan se on.

        Globalin keittiösakset maksaa satasen. Siis sata euroa. HRC-kovuus on 58. Seki Magorokut maksaa 300 euroa.

        Kyllä Fiskarsin (oikea-vasenkätisillä) saksilla köyhä pärjää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vaikeaahan se on.

        Globalin keittiösakset maksaa satasen. Siis sata euroa. HRC-kovuus on 58. Seki Magorokut maksaa 300 euroa.

        Kyllä Fiskarsin (oikea-vasenkätisillä) saksilla köyhä pärjää.

        En välttämättä ostaisi japanilaisia keittiösaksia koska niiden teräs saattaa olla liian kovaa. HRC 58 on jo minusta liikaa jos teräkulma on pieni, siis saksilla. Itsellä kahdet Wusthoffit ja ovat siinä mielessä mukavat että terät saa irti joten voi teroittaa.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Jo nuo kaksiteräiset mezzalunat ovat hankalia kun niistä ei voi pyyhkiä yrttejä leikkuulautaan. Veitsi on varmaan myös nopeampi.

        Jos käyttää moottorihärveleitä yrttien pilkotaan niin yrttien täytyy luonnollisesti olla kuivia. Minulla käyttömäärät ovat sen verran pieniä että hyvin menee veitsellä ja kun käytän yrttejä lähinnä kypsennettyihin ruokiin niin rakenteellakaan ei ole niin väliä.

        Sinun varmaan täytyy tehdä yrttileikkuri itse. Mikrotomin terä voisi olla hyvä lähtökohta. Ne ovat kyllä hyvin hauraita.

        Niin, kuivattujen yrttien kanssa tietenkin on helppo toimia, mutta kuivaaminen köyhdyttää monia niiden suojaravintoaineita runsaasti.

        Luulenpa että sinulla ei ole kokemusta keraamisen veitsen kanssa sörssäämisestä. Se että on saatavilla joitakin varsin teräviä ja erittäin kalliita hiiliteräksestä valmistettuja veitsiä ei ole normaalikäytössä, normaalikuluttajalle, erityisen merkityksellistä. Kaikki metallista valmistetut veitset lisäksi tylsyvät nopeasti, meillä on nyt ollut kaksi (halpaa, Lidlistä ostettu) keraamista veistä puolisen vuotta aika kovassa käytössä päivittäin ja ne ovat edelleen yhtä teräviä kuin käytämätön parranajokoneen terä on. Arvelen että kalliimmat keraamiset veitset ovat vieläkin terävämpiä. Mutta pointti on että en ole ikinä työskennellyt läheskään yhtä terävällä keittiöveitsellä, ja kokemusta on monesta muistakin kuin oman kodin köksästä. Meillä on kokkailua varten Ti-Lite VI teräsveitsi, se on vain matka/picknik käytössä, on kunnioitusta vaativan terävä mutta ei pärjää noille halpis keraamisille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kuivattujen yrttien kanssa tietenkin on helppo toimia, mutta kuivaaminen köyhdyttää monia niiden suojaravintoaineita runsaasti.

        Luulenpa että sinulla ei ole kokemusta keraamisen veitsen kanssa sörssäämisestä. Se että on saatavilla joitakin varsin teräviä ja erittäin kalliita hiiliteräksestä valmistettuja veitsiä ei ole normaalikäytössä, normaalikuluttajalle, erityisen merkityksellistä. Kaikki metallista valmistetut veitset lisäksi tylsyvät nopeasti, meillä on nyt ollut kaksi (halpaa, Lidlistä ostettu) keraamista veistä puolisen vuotta aika kovassa käytössä päivittäin ja ne ovat edelleen yhtä teräviä kuin käytämätön parranajokoneen terä on. Arvelen että kalliimmat keraamiset veitset ovat vieläkin terävämpiä. Mutta pointti on että en ole ikinä työskennellyt läheskään yhtä terävällä keittiöveitsellä, ja kokemusta on monesta muistakin kuin oman kodin köksästä. Meillä on kokkailua varten Ti-Lite VI teräsveitsi, se on vain matka/picknik käytössä, on kunnioitusta vaativan terävä mutta ei pärjää noille halpis keraamisille.

        Minulla on pari halpiskeraamista veistä, Kyoceran veitsi, kuorimaveitsi ja mandoliini. Kaksi jälkimmäistä käytössä ja ovat kyllä alansa parhaimmistoa. Keraamiset veitset eivät ole käytössä. Teräksisinä löytyy Tojiro F-520 , useita Tojiron F-300 -sarjan veitsiä, Useita eurooppalaisia parempia merkkejä, joista käytössä on Viktorinox. Mokillä parempana veitsenä Tojiro F-320 ja nippu kiinalaisia (japanilaiset terät) VG-10 veitsiä. On myös Green Riverin ruostuvasta hiiliteräksestä tehty kokkiveitsi ja japanilainen paperiteräksistä tehty sashimiveitsi (toiselta puolelta terotettu, ohut kova hiiliteräs ja paksumpi pehmeä hiiliteräspala).

        Useampikin partaveitsi löytyy ja jopa taito hioa noihin uusi terä (kiinalaisia, ruostuvaa hiiliterästä mutta valitettavasti teräkulma on liian suuri ostettuna mutta muuten hyviä). Yhtään keraamista partaveistä en tiedä. Parranajoon käytän kylläkin vaihtoteräveistä, muistuttaa perinteistä partaveista mutta syö vanhanaikaisen partahöylän teriä puolikkaina. Mikrotomi on harkinnassa.

        Tuo sashimiveitsi saattaa olla noista terävin. Seuraavana F-520 ja sen jälkeen F-320. Hintalaatusuhteeltaan paras on Green Riverin kokkiveitsi. Victorinox on käytössä luulliselle lihalle ym. jotka saattavat vaurioittaa tuota F-520:ta. Kalan fileoin kiinalaisella VG-10 ruhoveitsellä kun se ei ole kovin kallis vaikka periaatteessa ruodot saattavat vaurioittaa sen terää (joskin epätodennäköistä). Pikkuveitsinä on kiinalaisia 7Cr17 veitsiä, toimivat kuorinnassa, ovat halpoja ja kestäviä.


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        Ammattilaiset eivät käytä keraamisia veitsiä koska ne leikkaavat huonommin, niitä ei voi teroittaa itse, niissä on paksumpi terä ja ne lohkeilevat helposti. Hyvä vaihtoehto kylläkin kotikokille joka ei osaa teroittaa tai ei halua teroittaa veitsiään.

        Keittiösakset on suunniteltu keittiökäyttöön. Niitä voi mm. käyttää helpommin niin että terät osoittavat alas yrttejä pilkottaessa. Fiskarsien kanssa kaikki muu käyttö kuin terä eteenpäin on hyvin hankalaa.

        Jos haluat pitkät sakset niin osta paperisakset. Noita saa ainakin 30 cm pituuteen.

        Keraamisia veitsiä voi teroittaa itse. S e ei työnä mitenkään poikkeava tavallisen veitsen teroittamisesta, mutta siinä tarvitaan timattiviiloja ja työ on tehtävä märkänä jotta pölyä ei tule hengitettyä ja neopreenihankoilla ettei pöly tunkeudu ihoon (ihon läpi).

        Joku niin kutsuttu TV huippukokki taannoin vastasi kysymyttäessä ettei käytä keraamisia veitsiä - nosti kaikki 10 sormeaan pystyyn - koska nämä ovat minun työkalujani, tarvitsen ne kaikki, ehjänä. Minulla on mennyt tuo puolisen vuotta siihen että olen oppinut kunnioittamaan niiden terävyyttä, nyt saan haavan enää kerran parissa viikossa. Tuo on ollut niin suuri ongelma että olen siirtynyt käyttämään Compeed rakkolaastaria vaikka ne onkin tarkoitettu varpaille/jaloille, pysyvät todella vahavasti paikoillaan, vievät kivun hetkessä, haava ei vuoda ja se paranee nopeasti, todella paljon parempi kuin tavanomaiset laastarit.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Keraamisia veitsiä voi teroittaa itse. S e ei työnä mitenkään poikkeava tavallisen veitsen teroittamisesta, mutta siinä tarvitaan timattiviiloja ja työ on tehtävä märkänä jotta pölyä ei tule hengitettyä ja neopreenihankoilla ettei pöly tunkeudu ihoon (ihon läpi).

        Joku niin kutsuttu TV huippukokki taannoin vastasi kysymyttäessä ettei käytä keraamisia veitsiä - nosti kaikki 10 sormeaan pystyyn - koska nämä ovat minun työkalujani, tarvitsen ne kaikki, ehjänä. Minulla on mennyt tuo puolisen vuotta siihen että olen oppinut kunnioittamaan niiden terävyyttä, nyt saan haavan enää kerran parissa viikossa. Tuo on ollut niin suuri ongelma että olen siirtynyt käyttämään Compeed rakkolaastaria vaikka ne onkin tarkoitettu varpaille/jaloille, pysyvät todella vahavasti paikoillaan, vievät kivun hetkessä, haava ei vuoda ja se paranee nopeasti, todella paljon parempi kuin tavanomaiset laastarit.

        3 timanttista teroituslevyä kustantaa noin 120 € ja harvan koordinaatio kestää käsinteroituksen. Minulla on setti timanttisia teroituslevyä Apexin kopioon mutta en ole testannut niitä keraamisilla veitsillä. Muistaakseni 240, 400 ja 1500 grit ja monokrystalliniisiä.

        Vettä tarvitaan noiden kanssa koska timantti on hyvin haurasta ja murtuu nopeasti. Silikoniöljy voi olla käytännöllisempää. Keltainen timantti on joka tapauksessa parempaa kuin harmaa


      • Anonyymi
        hvp27 kirjoitti:

        3 timanttista teroituslevyä kustantaa noin 120 € ja harvan koordinaatio kestää käsinteroituksen. Minulla on setti timanttisia teroituslevyä Apexin kopioon mutta en ole testannut niitä keraamisilla veitsillä. Muistaakseni 240, 400 ja 1500 grit ja monokrystalliniisiä.

        Vettä tarvitaan noiden kanssa koska timantti on hyvin haurasta ja murtuu nopeasti. Silikoniöljy voi olla käytännöllisempää. Keltainen timantti on joka tapauksessa parempaa kuin harmaa

        Hahloteroitin maksaa 30 euroa, ja sillä saa halvalla kaikki eri teräkulmat. Viimeistelen tarvittaessa sevitsiläisellä tarkkuushiekkapaperilla (1500 - 2500) ja loput alumiinioksidilla (3000 - 3500).


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hahloteroitin maksaa 30 euroa, ja sillä saa halvalla kaikki eri teräkulmat. Viimeistelen tarvittaessa sevitsiläisellä tarkkuushiekkapaperilla (1500 - 2500) ja loput alumiinioksidilla (3000 - 3500).

        Hahloteroittimet eivät teroita aivan kahvan juuresta ja paperit eivät pysty keraamisiin veitsiin vaan tarvitaan timanttia. Sen sijaan hiomapaperit ovat oikein hyvä teroitin teräksisille veitsillä. Borosilikaattilevy alustaksi niin toimii oikein.

        Tuollainen timanttinen hahloteroitin on enemmänkin ylläpitoon kuin varsinaiseen teroittaminen. Ne kun tehdään pitkälti Kiinassa niin sieltä niitä myös saa halvalla. Itse käytän keraamista puikkoa ylläpitoon. Tein sellaiselle pöytäjalusta niin on nopea käyttää.


      • Anonyymi
        UUSI
        hvp27 kirjoitti:

        Minulla on pari halpiskeraamista veistä, Kyoceran veitsi, kuorimaveitsi ja mandoliini. Kaksi jälkimmäistä käytössä ja ovat kyllä alansa parhaimmistoa. Keraamiset veitset eivät ole käytössä. Teräksisinä löytyy Tojiro F-520 , useita Tojiron F-300 -sarjan veitsiä, Useita eurooppalaisia parempia merkkejä, joista käytössä on Viktorinox. Mokillä parempana veitsenä Tojiro F-320 ja nippu kiinalaisia (japanilaiset terät) VG-10 veitsiä. On myös Green Riverin ruostuvasta hiiliteräksestä tehty kokkiveitsi ja japanilainen paperiteräksistä tehty sashimiveitsi (toiselta puolelta terotettu, ohut kova hiiliteräs ja paksumpi pehmeä hiiliteräspala).

        Useampikin partaveitsi löytyy ja jopa taito hioa noihin uusi terä (kiinalaisia, ruostuvaa hiiliterästä mutta valitettavasti teräkulma on liian suuri ostettuna mutta muuten hyviä). Yhtään keraamista partaveistä en tiedä. Parranajoon käytän kylläkin vaihtoteräveistä, muistuttaa perinteistä partaveista mutta syö vanhanaikaisen partahöylän teriä puolikkaina. Mikrotomi on harkinnassa.

        Tuo sashimiveitsi saattaa olla noista terävin. Seuraavana F-520 ja sen jälkeen F-320. Hintalaatusuhteeltaan paras on Green Riverin kokkiveitsi. Victorinox on käytössä luulliselle lihalle ym. jotka saattavat vaurioittaa tuota F-520:ta. Kalan fileoin kiinalaisella VG-10 ruhoveitsellä kun se ei ole kovin kallis vaikka periaatteessa ruodot saattavat vaurioittaa sen terää (joskin epätodennäköistä). Pikkuveitsinä on kiinalaisia 7Cr17 veitsiä, toimivat kuorinnassa, ovat halpoja ja kestäviä.

        "Keraamiset veitset eivät ole käytössä"

        Miksi et käytä niitä?

        Minulla kului monta kuukautta pohtiessa haluanko jatkaa keraamisten veitsien kanssa, sain lähes päivittäin haavan, mutta työskentely niiden kanssa on niin vaivatonta. Vaihtoehtona on yhtenään teroitella perinteisiä. Vähitelllen opin, että on otteita joita ei missään tapauksessa saa käyttää keraamisten kanssa, ja ei tulisi käyttää myöskään perinteisten veitsien kanssa mutta koska perinteiset ovat niin paljon tylsempiä niin k.o. otteet ovat vähäriskisiä.


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Keraamiset veitset eivät ole käytössä"

        Miksi et käytä niitä?

        Minulla kului monta kuukautta pohtiessa haluanko jatkaa keraamisten veitsien kanssa, sain lähes päivittäin haavan, mutta työskentely niiden kanssa on niin vaivatonta. Vaihtoehtona on yhtenään teroitella perinteisiä. Vähitelllen opin, että on otteita joita ei missään tapauksessa saa käyttää keraamisten kanssa, ja ei tulisi käyttää myöskään perinteisten veitsien kanssa mutta koska perinteiset ovat niin paljon tylsempiä niin k.o. otteet ovat vähäriskisiä.

        Tojiro F-520 on pulveriterästä ja tarvitsee teroituksen ehkä kerran vuoteen kun sen pitää puikolla kunnossa. Selvästi terävämpi kuin Kyocera jo pelkällä sipulitestillä ja leikkuuvoimaa ei tarvitse juurikaan toisin kuin keraamisilla. Luulliselle lihalle käytän Victorinoxia, kasviksille japanilaista kasvisveistä ja konaiselle linnulle kiinalaista keittiökirvestä, joka on 5160-terästä. Kuorma-auton lehtijousta ilmeisesti.

        Pitäisi kyllä käyttää niitä jonkun aikaa ja vilkaista mikroskoopilla kuinka paljon niistä lohkeaa materiaalia pois. Eivät siis ole yhteenkään käyttöön parhaita ja käytännössä mahdottomia teroittaa itse. Sanoisin että Kyocera kestää käyttöä ehkä nelisen vuotta ennen kuin se pitää teroittaa. 18 cm kyocera on 80 € eli 20 € per vuosi. Ilmeisesti nykyään on myöskin timanttiteroittimia noille ja minulla on Apexin timanttisia teroituslevyä mutta ei kovin hienoja. Pari niitä ei kyllä paljoa maksa. F-520 maksaa ebayssä 300 € + tullit + alvit eli 400 €. Suomessa maksaisi varmaan jotain 700 €.

        Tilasin halvan Mezzalunan tai oikeastaan ulun (siinä on yksi kahva kun mezzalunassa on kaksi) bebchmarkkausta varten eli kokeilen onko se nopeampi kuin kokkiveitsi. Teen sille koveran leikkuulaudan kesällä.


      • Anonyymi
        UUSI
        hvp27 kirjoitti:

        Tojiro F-520 on pulveriterästä ja tarvitsee teroituksen ehkä kerran vuoteen kun sen pitää puikolla kunnossa. Selvästi terävämpi kuin Kyocera jo pelkällä sipulitestillä ja leikkuuvoimaa ei tarvitse juurikaan toisin kuin keraamisilla. Luulliselle lihalle käytän Victorinoxia, kasviksille japanilaista kasvisveistä ja konaiselle linnulle kiinalaista keittiökirvestä, joka on 5160-terästä. Kuorma-auton lehtijousta ilmeisesti.

        Pitäisi kyllä käyttää niitä jonkun aikaa ja vilkaista mikroskoopilla kuinka paljon niistä lohkeaa materiaalia pois. Eivät siis ole yhteenkään käyttöön parhaita ja käytännössä mahdottomia teroittaa itse. Sanoisin että Kyocera kestää käyttöä ehkä nelisen vuotta ennen kuin se pitää teroittaa. 18 cm kyocera on 80 € eli 20 € per vuosi. Ilmeisesti nykyään on myöskin timanttiteroittimia noille ja minulla on Apexin timanttisia teroituslevyä mutta ei kovin hienoja. Pari niitä ei kyllä paljoa maksa. F-520 maksaa ebayssä 300 € + tullit + alvit eli 400 €. Suomessa maksaisi varmaan jotain 700 €.

        Tilasin halvan Mezzalunan tai oikeastaan ulun (siinä on yksi kahva kun mezzalunassa on kaksi) bebchmarkkausta varten eli kokeilen onko se nopeampi kuin kokkiveitsi. Teen sille koveran leikkuulaudan kesällä.

        No jopas turahti mainoksia, läjäkaupalla. Mutta vastausta kysymykseen on etsittävä elektronimikroskoopilla. Ja se vastaus on huolellisesti formuloitu, tukemaan turautettuja mainoksia.

        Satunnaisen lukijan kannattaa lukaista vaikkapa tutkimus: 'Stainless Steel Leaches Nickel and Chromium into Foods During Cooking; ncbi' tai mikä tahansa vastaava tutkimus. Keraamiset veitset eivät aiheuta mitään vastaavaa teveydellistä haittaa, ne ovat ruoka-ainesten kemian kannalta täydellisesti neutraaleja.


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        No jopas turahti mainoksia, läjäkaupalla. Mutta vastausta kysymykseen on etsittävä elektronimikroskoopilla. Ja se vastaus on huolellisesti formuloitu, tukemaan turautettuja mainoksia.

        Satunnaisen lukijan kannattaa lukaista vaikkapa tutkimus: 'Stainless Steel Leaches Nickel and Chromium into Foods During Cooking; ncbi' tai mikä tahansa vastaava tutkimus. Keraamiset veitset eivät aiheuta mitään vastaavaa teveydellistä haittaa, ne ovat ruoka-ainesten kemian kannalta täydellisesti neutraaleja.

        En keitä tomaattikastiketta 6 tuntia kokkiveitsellä eikä minulla ole 3-15 litran välillä muita kuin ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kattiloita ja tuskin niitä rupean vaihtamaan. En edes tiedä tehdäänkö keraamisesti pinnoitettuja painekattiloita. Kasareina ja paistinpannuina käytän pääasiassa pinnoitettuja vaikka minulla on myös teräksellä pinnoitettuja kuparisiakin.


      • Anonyymi
        UUSI
        hvp27 kirjoitti:

        En keitä tomaattikastiketta 6 tuntia kokkiveitsellä eikä minulla ole 3-15 litran välillä muita kuin ruostumattomasta teräksestä tehtyjä kattiloita ja tuskin niitä rupean vaihtamaan. En edes tiedä tehdäänkö keraamisesti pinnoitettuja painekattiloita. Kasareina ja paistinpannuina käytän pääasiassa pinnoitettuja vaikka minulla on myös teräksellä pinnoitettuja kuparisiakin.

        Teräskattilat ja kaikki muutkin tavallisista ruostumattomista teräksistä valmistetut ruuanvalmistusvälineet ja ruokailuvälineet ovat turvallisia käyttää.

        Eksoottiset välineet jotka ovat muuta metallia kuin normaalit teräkset, eivät välttämättä ole turvallisia ruuanvalmistuksessa, kuten kerrotaan dokussa johon viittasin. Keraamisista välineistä ruokaan ei liukene yhtään mitään.

        Mainostamasi japanissa kapparekisteriin merkitty brandi on vain sitä, kauppanimi/brandi. Ja japanilaisittain sekä maailmanlaajuisesti pieni brandi ( noin 80 k henkilön markkinointitiimi maailmanlaajuisesti). Se tuli tunnetuksi WWII jälkeen, koska onnistui ensimmäisenä tuomaan maahan taiwanilaista/kiinalaista keramiikkaa, siis köksä/ruokailu kuppeja/astioita, japanilaisessa kulttuurissa niillä on merkittävä asema. Tuolloin, joskus 1950 luvulla, keraamisista veitsistä ei ollut edes ajatuksen häivää, kenelläkään. Nyt ko brandi ratstaa tuolla keraamisten kuppien/astioiden historialla, trokaa keraamisia veitsiä jotka on valmistettu … kiinassa tai taiwanissa.


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Teräskattilat ja kaikki muutkin tavallisista ruostumattomista teräksistä valmistetut ruuanvalmistusvälineet ja ruokailuvälineet ovat turvallisia käyttää.

        Eksoottiset välineet jotka ovat muuta metallia kuin normaalit teräkset, eivät välttämättä ole turvallisia ruuanvalmistuksessa, kuten kerrotaan dokussa johon viittasin. Keraamisista välineistä ruokaan ei liukene yhtään mitään.

        Mainostamasi japanissa kapparekisteriin merkitty brandi on vain sitä, kauppanimi/brandi. Ja japanilaisittain sekä maailmanlaajuisesti pieni brandi ( noin 80 k henkilön markkinointitiimi maailmanlaajuisesti). Se tuli tunnetuksi WWII jälkeen, koska onnistui ensimmäisenä tuomaan maahan taiwanilaista/kiinalaista keramiikkaa, siis köksä/ruokailu kuppeja/astioita, japanilaisessa kulttuurissa niillä on merkittävä asema. Tuolloin, joskus 1950 luvulla, keraamisista veitsistä ei ollut edes ajatuksen häivää, kenelläkään. Nyt ko brandi ratstaa tuolla keraamisten kuppien/astioiden historialla, trokaa keraamisia veitsiä jotka on valmistettu … kiinassa tai taiwanissa.

        Ei suinkaan. Tojiro veitset ovat varsin hyviä ja hiukan edullisempia kuin kilpailijoilla. VG-10 kokkiveitsen ollessa reilusti alle 100 € ja kilpailijoilla reilusti yli 100 € niin kyse on edullisesta brandistä. Eivät eurooppalaisetkaan tehtaat valmisra terästä vaan ostavat sen.

        Minusta Tojirolla ei ole keraamisia veitsiä ollenkaan ja Kyocera on tunnetuin keraamisten veitsien tekijä. Ainakin omassa veitsessäni, mandoliinissani ja kuorintaveitsessäni lukee made in Japan.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Muusikko Pave Maijanen, 70, on kuollut

      "Talvella 2018 hän sai ALS-diagnoosin. Ensioireet hän huomasi syksyllä 2018. Tuolloin Maijanen alkoi tuntea kummallisia lihaskramppeja ja huomasi, ett
      Maailman menoa
      120
      5852
    2. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      4135
    3. Sofia muutti hotelliin ilmaiseksi

      "Seiskan saamien tietojen mukaan kohukaunotar Sofia Belorf, 30, olisi muuttanut helsinkiläiseen luksushotelliin äskettäin. Seiskan saamien tietojen mu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      388
      2222