Oletko romantikko?

2020-10-23 19:31:09

Itseasiassa mietin tässä, että oonks mä yhä romantikko, kun sitten kuitenkin ajattelen tunteistakin, että ne on sähkäkemiallisia reaktioita aivoissa ja niistäkin minusta pitäis ottaa vastuu.

Karseen kliinistä...

Mä mietin tässä, mutta entäs muut? Keskustelua...

326

1859

Äänestä

Vastaukset

Partakaweri
2020-10-23 19:49:29
Anteeksi mutta repesin tuossa kohtaa, kun aloit puhumaan tunteiden vastuun ottamisesta 🤣
- Disse
  2020-10-23 19:58:10
  Joo. Se on monelle täällä osittainen vitsi minusta. Mutta se on totta. Se tulee jokaiselle ennemmin tai myöhemmin eteen jotenkin. 😊
J-76
2020-10-23 20:16:35
Olen mä romantikko, mä uskon rakkauden voimaan ja meen ihan mutkalle kun nään ihmisten ilmeissä, eleissä, teoissa rakkautta. 😍

Kuten keväällä käsi kädessä kulkevia, toisiinsa nojailevia höppänä hymy huulillaan, naurua halatessa ja kohdatessa, mummu ja pappa tietä ylittämässä käskynkkää jne jne. 💕💕💕💕🧡💛💜
- J-76
  2020-10-23 20:28:08
  Romanttinen biisi.. 😜
  
  https://youtu.be/Ai_bSCnPVtM
  
  Mukavaa viikonloppua! Ens viikkoon.
- Wwuwuw
  2020-10-23 21:01:42
  Oikeesti?
  
  Hö.
- Disse
  2020-10-23 21:08:40
  J-76 kirjoitti:
  Romanttinen biisi.. 😜
  
  https://youtu.be/Ai_bSCnPVtM
  
  Mukavaa viikonloppua! Ens viikkoon.
  Arvasin yhden. 😀
  
  https://youtu.be/KKGs_kFRZBc
  
  Minä laitan toisenlaista musaa...😃
  
  Mä luulen et sä jos kuka hiffaat mun mutkat. 😜
- J-76
  2020-10-24 12:04:53
  Wwuwuw kirjoitti:
  Oikeesti?
  
  Hö.
  Oikeesti liikutun herkästi edellämainituista havainnoista. ☺️
  
  Oon kyllä ihan lälly koko mamma.
- J-76
  2020-10-24 12:05:34
  Disse kirjoitti:
  Arvasin yhden. 😀
  
  https://youtu.be/KKGs_kFRZBc
  
  Minä laitan toisenlaista musaa...😃
  
  Mä luulen et sä jos kuka hiffaat mun mutkat. 😜
  Ja mutkat suoriksikin! 😛
- Wwuwuw
  2020-10-24 12:06:52
  J-76 kirjoitti:
  Oikeesti liikutun herkästi edellämainituista havainnoista. ☺️
  
  Oon kyllä ihan lälly koko mamma.
  Mä en tuommosia juttuja edes huomaa...😬
- J-76
  2020-10-24 12:20:23
  Wwuwuw kirjoitti:
  Mä en tuommosia juttuja edes huomaa...😬
  Nou hätä, ei kaikki huomaa. 😛
  
  Mä oikeen kyttään tuollasia asioita ihmisistä tuolla kulkiessani. Haen rakkaudellisia vivahteita. Tulee hyvä mieli niistä aina, kun huomaa. 😃
- Disse
  2020-10-24 12:27:40
  J-76 kirjoitti:
  Ja mutkat suoriksikin! 😛
  Joo. En eilen kyllä joutanut miettimään pitempään romantiikkaa. 😬
  
  Mutta kyllä mä romantikko oon yhä. Ei siitä mihkään pääse. 😀
  
  Se romanttisuus minussa on vaan muuttunut toisenlaiseksi. 🤔
  Sanoisin, että nyt huomioin itsenikin siinä. 😊
- Wwuwuw
  2020-10-24 12:30:54
  J-76 kirjoitti:
  Nou hätä, ei kaikki huomaa. 😛
  
  Mä oikeen kyttään tuollasia asioita ihmisistä tuolla kulkiessani. Haen rakkaudellisia vivahteita. Tulee hyvä mieli niistä aina, kun huomaa. 😃
  Oukei.. Mä oon niin oman pääni sisällä että eksynkin joka paikkaan..
- Wwuwuw
  2020-10-24 12:31:54
  Wwuwuw kirjoitti:
  Oukei.. Mä oon niin oman pääni sisällä että eksynkin joka paikkaan..
  Vaikka oon kyllä koittanut oppia olemaan ns enemmän läsnä. Hetkessä.
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-10-24 13:21:04
  J-76 kirjoitti:
  Nou hätä, ei kaikki huomaa. 😛
  
  Mä oikeen kyttään tuollasia asioita ihmisistä tuolla kulkiessani. Haen rakkaudellisia vivahteita. Tulee hyvä mieli niistä aina, kun huomaa. 😃
  Oletko aina ollut romantikko vai ymmärsinkö sinut väärin?
- J-76
  2020-10-24 13:30:21
  Disse kirjoitti:
  Joo. En eilen kyllä joutanut miettimään pitempään romantiikkaa. 😬
  
  Mutta kyllä mä romantikko oon yhä. Ei siitä mihkään pääse. 😀
  
  Se romanttisuus minussa on vaan muuttunut toisenlaiseksi. 🤔
  Sanoisin, että nyt huomioin itsenikin siinä. 😊
  Hyvä asia itsensäkin huomioiminen, ehdottomasti. 😄👍
  
  Sukulaiset lähti juuri kotimatkalle, nyt lojun hetken. 😛
- J-76
  2020-10-24 13:30:59
  Wwuwuw kirjoitti:
  Oukei.. Mä oon niin oman pääni sisällä että eksynkin joka paikkaan..
  Tutkat ei siis ole päällä jatkuvasti. 😄
- J-76
  2020-10-24 13:31:48
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  Oletko aina ollut romantikko vai ymmärsinkö sinut väärin?
  Olen. Valitettavasti en ole parantunut r taudista. ☺️
- FAlTH.HOPE.LOVE
  2020-10-24 13:38:03
  J-76 kirjoitti:
  Olen. Valitettavasti en ole parantunut r taudista. ☺️
  No, en minäkään täysin tyttöystävähaaveista ole luopunut, vaikka olen ajatellut ehkä olevani sinkku pitkän aikaa. Nyt en systemaattisesti tyttöystää etsi vaan enemmän haluan olla sinkku. Tässä näinä päivinä haaveilin menestystä elämässä ja yhden tiettyyn naiseen tutustumista. Vähän oli romantiikkaa mukana, mutta olen tainut jäädä ikisinkuksi.
  
  Mitä viikonloppuun kuuluu?
- Disse
  2020-10-24 13:57:12
  J-76 kirjoitti:
  Hyvä asia itsensäkin huomioiminen, ehdottomasti. 😄👍
  
  Sukulaiset lähti juuri kotimatkalle, nyt lojun hetken. 😛
  Joo. On se... ja siitä se ”oikeanlainen” romanttisuus lähteekin. 😊 Itsestä.
  
  Kyllä muistan hyvin tarkkaan, miten edellisenkin suhteen jälkeen olin pettynyt romantiikkaan. Se satutti mua. Eikä se johtunut toisesta ihmisestä, vaan minun omista ajatuksista. Äkkiä tulee mieleen, etten ikinä ihastu, rakastu tai höpsähdä enää kehenkään. ”Ammun” sen romantiikan itsestäni jo alkuunsa... mietin miten voisin välttää sen satuttamasta, jos jonkun ihanan naisen tapaan vielä...
  
  Toisaalta tulin surulliseksi, ettenkö enää voisi tuntea niitä ihania tunteita enää? Ei oikeen saanut ajatuksesta kiinni, että osa minua pitäis kieltää...
  
  Uskon saavani nyt ajatuksesta kiinni, en vaan osaa sitä sanoittaa, mutta jotenkin pidän sen romanttisuuteni itselläni. Se toinen ihminen siinä vieressä saa olla juuri sellainen kuin on, sen käyttäytyminen ei vaikuta mun romanttisuuteen. Silloin se on oikeanlaisesti sisäistetty, eikä satuta mua, tuli elämässä mitä vaan vastaan. 😊
  
  Jaa? Sukulaisia viikonlopun vietossa teillä? Olivatko yötäkin? 😊
- J-76
  2020-10-24 14:07:02
  Disse kirjoitti:
  Joo. On se... ja siitä se ”oikeanlainen” romanttisuus lähteekin. 😊 Itsestä.
  
  Kyllä muistan hyvin tarkkaan, miten edellisenkin suhteen jälkeen olin pettynyt romantiikkaan. Se satutti mua. Eikä se johtunut toisesta ihmisestä, vaan minun omista ajatuksista. Äkkiä tulee mieleen, etten ikinä ihastu, rakastu tai höpsähdä enää kehenkään. ”Ammun” sen romantiikan itsestäni jo alkuunsa... mietin miten voisin välttää sen satuttamasta, jos jonkun ihanan naisen tapaan vielä...
  
  Toisaalta tulin surulliseksi, ettenkö enää voisi tuntea niitä ihania tunteita enää? Ei oikeen saanut ajatuksesta kiinni, että osa minua pitäis kieltää...
  
  Uskon saavani nyt ajatuksesta kiinni, en vaan osaa sitä sanoittaa, mutta jotenkin pidän sen romanttisuuteni itselläni. Se toinen ihminen siinä vieressä saa olla juuri sellainen kuin on, sen käyttäytyminen ei vaikuta mun romanttisuuteen. Silloin se on oikeanlaisesti sisäistetty, eikä satuta mua, tuli elämässä mitä vaan vastaan. 😊
  
  Jaa? Sukulaisia viikonlopun vietossa teillä? Olivatko yötäkin? 😊
  Niin, se romanttisuus on itsestä lähtevää ja omia tuntemuksia. Kyllä. Kohde voi olla periaatteessa kuka vaan jota kohtaan niitä romanttisia tuntemuksia pystyy kohdistamaan. 😃
  
  Ihminen, se kohde voi olla hyvin epäromanttinen, mutta itse virittelee romanttisia virityksiä liittäen ko. ihmiseen.
  
  Juu, oli 2 yötä. 😊
- J-76
  2020-10-24 14:14:00
  FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:
  No, en minäkään täysin tyttöystävähaaveista ole luopunut, vaikka olen ajatellut ehkä olevani sinkku pitkän aikaa. Nyt en systemaattisesti tyttöystää etsi vaan enemmän haluan olla sinkku. Tässä näinä päivinä haaveilin menestystä elämässä ja yhden tiettyyn naiseen tutustumista. Vähän oli romantiikkaa mukana, mutta olen tainut jäädä ikisinkuksi.
  
  Mitä viikonloppuun kuuluu?
  Se tyttis löytyy ja osuu kohdalle, kun osuu. Eipä se pakolla hyvä löydykkään. Vaan tsäkällä.
  
  Juuri sinkku äiti tässä kyläili ja oli puhetta, että löytyy kun löytyy ja mitkä asiat on oltava kohdatessa jo kondiksessa. Ja se oli avoimuus. 😃
- Disse
  2020-10-24 14:16:09
  J-76 kirjoitti:
  Niin, se romanttisuus on itsestä lähtevää ja omia tuntemuksia. Kyllä. Kohde voi olla periaatteessa kuka vaan jota kohtaan niitä romanttisia tuntemuksia pystyy kohdistamaan. 😃
  
  Ihminen, se kohde voi olla hyvin epäromanttinen, mutta itse virittelee romanttisia virityksiä liittäen ko. ihmiseen.
  
  Juu, oli 2 yötä. 😊
  No mä luulen, että mulla on ollut ulkoapäin ohjautuvaa tuokin... siitä ei ole tullut sisäistetty juttu... mutta nyt luulen ymmärtäväni sitäkin ”oikein”. 😊
  
  Nyt vois jo oikeastaan testata sitä. 😃
  
  Jaa? Ainiin kun siellä oli vielä syyslomaa tää viikko? 🤔
- Anonyymi
  2020-10-25 09:25:45
  Disse kirjoitti:
  Joo. On se... ja siitä se ”oikeanlainen” romanttisuus lähteekin. 😊 Itsestä.
  
  Kyllä muistan hyvin tarkkaan, miten edellisenkin suhteen jälkeen olin pettynyt romantiikkaan. Se satutti mua. Eikä se johtunut toisesta ihmisestä, vaan minun omista ajatuksista. Äkkiä tulee mieleen, etten ikinä ihastu, rakastu tai höpsähdä enää kehenkään. ”Ammun” sen romantiikan itsestäni jo alkuunsa... mietin miten voisin välttää sen satuttamasta, jos jonkun ihanan naisen tapaan vielä...
  
  Toisaalta tulin surulliseksi, ettenkö enää voisi tuntea niitä ihania tunteita enää? Ei oikeen saanut ajatuksesta kiinni, että osa minua pitäis kieltää...
  
  Uskon saavani nyt ajatuksesta kiinni, en vaan osaa sitä sanoittaa, mutta jotenkin pidän sen romanttisuuteni itselläni. Se toinen ihminen siinä vieressä saa olla juuri sellainen kuin on, sen käyttäytyminen ei vaikuta mun romanttisuuteen. Silloin se on oikeanlaisesti sisäistetty, eikä satuta mua, tuli elämässä mitä vaan vastaan. 😊
  
  Jaa? Sukulaisia viikonlopun vietossa teillä? Olivatko yötäkin? 😊
  "Se toinen ihminen siinä vieressä saa olla juuri sellainen kuin on, sen käyttäytyminen ei vaikuta mun romanttisuuteen. "
  
  Toista siinä vieressä ei kiinnosta pätkääkään mutta et ymmärrä koska ajattelet vain romanttisesti, vain itseäsi, et osaa ajatella järkevästi etkä osaa lukea merkkejä.
  
  Tästä syystä tuli viimeisin ero kumppanista?
Anonyymi
2020-10-23 20:46:12
Mielestäni mietit liikaa ja teet asioista monimutkaisia.anasyloit niin paljon että vaikka sinusta pidän ja ajatuksistasi niin tarviiko kaikkea pähkäillä läpikotaisin. Siitä pähkäilystäkin voi tulla vankila. Missä spontaanius.heittäytyminen.Äääh..ja kyllä niin usein kyllä täällä äänessä olet että ehkä tästä sitten jotain saat🎃 mitähän..voit miettiä.
- Anonyymi
  2020-10-23 21:20:25
  Samaa mieltä. Tällä hetkellä hän olisi todella rasittava kumppani juuri tuon ylianalysonninsa vuoksi. Hän analysoisi mielessään käyttäytymistäsi ja sanomisiasi.
- Anonyymi
  2020-10-23 21:21:32
  Sähkökemiallisia reaktioita ja tunnevastuu..ääh..kuulostaa tylsältä puuduttavalta ja pitkäveteiseltä. Tuollaisia keskustelujako sinun kanssasi joutuisi käymään.💎
- Anonyymi
  2020-10-23 21:21:37
  Anonyymi kirjoitti:
  Samaa mieltä. Tällä hetkellä hän olisi todella rasittava kumppani juuri tuon ylianalysonninsa vuoksi. Hän analysoisi mielessään käyttäytymistäsi ja sanomisiasi.
  Hänen kanssaan ei voi olla rennosti. Olisit tarkkailun alla koko ajan.
- Disse
  2020-10-24 12:36:53
  Elä ole minusta huolissaan yhtään. 😊
  
  Minusta täällä on kiva tuumia kaikkia asioita muitten kanssa. Joskus tutkin itseäni paljonkin tämän palstan avulla, mutta nykyään harvemmin. Tälläinen romantiikka pätkähti eilen ajatuksiin ja ajattelin vaan jakaa sen palstalle, että olis porukalla rupateltavaa. 😊
- Anonyymi
  2020-10-25 09:33:03
  Disse kirjoitti:
  Elä ole minusta huolissaan yhtään. 😊
  
  Minusta täällä on kiva tuumia kaikkia asioita muitten kanssa. Joskus tutkin itseäni paljonkin tämän palstan avulla, mutta nykyään harvemmin. Tälläinen romantiikka pätkähti eilen ajatuksiin ja ajattelin vaan jakaa sen palstalle, että olis porukalla rupateltavaa. 😊
  Vuosikausia oot palstalla "antanut hyviä neuvoja aiheesta asiantuntijana" ja nyt vasta ymmärrät mitä se tarkoittaa. Rasittava tyyppi eikä ihme ettei naista saa myyntipuheista huolimatta. Oliko tänäänkin säbää?
- Disse
  2020-10-25 12:43:03
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuosikausia oot palstalla "antanut hyviä neuvoja aiheesta asiantuntijana" ja nyt vasta ymmärrät mitä se tarkoittaa. Rasittava tyyppi eikä ihme ettei naista saa myyntipuheista huolimatta. Oliko tänäänkin säbää?
  Olis, mutta työkuviot estää sen.
- Anonyymi
  2020-10-25 13:01:40
  Anonyymi kirjoitti:
  Vuosikausia oot palstalla "antanut hyviä neuvoja aiheesta asiantuntijana" ja nyt vasta ymmärrät mitä se tarkoittaa. Rasittava tyyppi eikä ihme ettei naista saa myyntipuheista huolimatta. Oliko tänäänkin säbää?
  Disse on hyvä tyyppi ,ei rasittava.
  
  Oletko kuullut vanhaa sanontaa "joka ei osaa, opettaa"?
  
  On normaalia ja tavallista neuvoa toisia, vaikka itselläkin jokin homma hakusessa. Meillä kaikilla on jotain hakusessa, ei olla täydellisiä.
- Disse
  2020-10-25 13:21:51
  Anonyymi kirjoitti:
  Disse on hyvä tyyppi ,ei rasittava.
  
  Oletko kuullut vanhaa sanontaa "joka ei osaa, opettaa"?
  
  On normaalia ja tavallista neuvoa toisia, vaikka itselläkin jokin homma hakusessa. Meillä kaikilla on jotain hakusessa, ei olla täydellisiä.
  No mä oon noihin jo tottunut. Provoilijoihin ja trolleihin. Jotkut niistä jotenkin ymmärtää väärin, että oon täällä opettamassa, ihan vaan tuumin mielipiteitäni ja huomioita.
  
  Tässäkin huomaa sen yleisen miesten tai voihan tuo olla joku nainrnkin mikä kokee, että miehen mitta on se, että on saanut naisen.
  
  En tule ikinä enää täällä julistamaan suhdestatustani, se on varma asia, tuollaiset perskärpäset lähtee sitä repimään suuntaan tai toiseen. Mutta itselle onkin tärkeintä se, että kun se oikea nassahtaa kohdalle, osaan elää hyvin siinä suhteessa... vaikka voihan se olla jo sitä? 😉
- Anonyymi
  2020-10-25 22:09:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Disse on hyvä tyyppi ,ei rasittava.
  
  Oletko kuullut vanhaa sanontaa "joka ei osaa, opettaa"?
  
  On normaalia ja tavallista neuvoa toisia, vaikka itselläkin jokin homma hakusessa. Meillä kaikilla on jotain hakusessa, ei olla täydellisiä.
  Sama tyyppi kysyy ja vastaa.
- Anonyymi
  2020-10-31 21:21:19
  Disse kirjoitti:
  No mä oon noihin jo tottunut. Provoilijoihin ja trolleihin. Jotkut niistä jotenkin ymmärtää väärin, että oon täällä opettamassa, ihan vaan tuumin mielipiteitäni ja huomioita.
  
  Tässäkin huomaa sen yleisen miesten tai voihan tuo olla joku nainrnkin mikä kokee, että miehen mitta on se, että on saanut naisen.
  
  En tule ikinä enää täällä julistamaan suhdestatustani, se on varma asia, tuollaiset perskärpäset lähtee sitä repimään suuntaan tai toiseen. Mutta itselle onkin tärkeintä se, että kun se oikea nassahtaa kohdalle, osaan elää hyvin siinä suhteessa... vaikka voihan se olla jo sitä? 😉
  Aina jos joku on erimieltä, se on provo tai trolli...väsynyttä läppää.
Wwuwuw
2020-10-23 21:00:08
Nö e öö.
- Disse
  2020-10-24 12:44:39
  Öhö!
- Wwuwuw
  2020-10-24 12:48:22
  Disse kirjoitti:
  Öhö!
  Möön kätös numeröhmine...
  
  Ja kissaöhminen ja koiraöhminen..
- Wwuwuw
  2020-10-24 12:49:28
  Wwuwuw kirjoitti:
  Möön kätös numeröhmine...
  
  Ja kissaöhminen ja koiraöhminen..
  Nii ja palstamiäs. ☝️
- Disse
  2020-10-24 13:20:50
  Wwuwuw kirjoitti:
  Möön kätös numeröhmine...
  
  Ja kissaöhminen ja koiraöhminen..
  Hassu sä oot! 😁
- Wwuwuw
  2020-10-24 13:24:13
  Disse kirjoitti:
  Hassu sä oot! 😁
  Hässy..päs.
- Disse
  2020-10-24 13:27:17
  Wwuwuw kirjoitti:
  Hässy..päs.
  Häpsiskäkkiäinen. 😃
- Wwuwuw
  2020-10-24 13:42:13
  Disse kirjoitti:
  Häpsiskäkkiäinen. 😃
  Haepsiskaekkiaenen..☝️
- Disse
  2020-10-24 13:58:22
  Wwuwuw kirjoitti:
  Haepsiskaekkiaenen..☝️
  Eli turaeero! 😃
Anonyymi
2020-10-23 21:02:49
Mä en ole koskaan pitänyt romantiikasta enkä muusta hempeilystä. Vasta kun erosin, niin sen jälkeen oon huomannut muuttuneeni. Toki siihen syynsä miksi suhteessa ei ollut läheisyyttä tms. Kyllä pitäisin toista hyvänä jos vielä kohdalle osuisi valioyksilö ja toivoisin että minuakin joku pitäisi hyvänä. , ❤️
- Disse
  2020-10-24 12:44:07
  Eron jälkeen moni on läheisyydenkaipuussa. Se saattaa sotkea äkkiä pään haluamaan sitä tunnetta, ei niinkään itse ihmistä sen aiheuttajana. 🤔
  
  Hyvä on selvittää itselleen mitä haluaa. 😊
Anonyymi
2020-10-23 21:14:25
Olen minäkin kännissä romantikko.
Anonyymi
2020-10-23 21:18:48
Disse minua mietityttää se että miksi se "ns" naisesi ei anna sinulle ikinä seksiä?
Anonyymi
2020-10-23 21:28:29
Disse miksi äitisi pitää oikeassa kädessä sormessa hopeista sormusta sormessaan?
Anonyymi
2020-10-23 21:32:34
Redusoiva naturalistinen lähestymistapa ei tavoita todellisuuden ei-fysikaalisia ominaisuuksia. Inhimillinen kokemus tunteista, ideoista... jotenkin syntyy tuosta fysikaalisesta perustasta. Tunteet organismin toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla vältetään uhkia, tavoitellaan mahdollisuuksia, ei kai siinä sen kummempaa. Ihmisellä aivojen otsalohko, jossa tapahtuu omien tunnetilojen ja tekojen tietoinen säätely, suurempi kuin muilla eläimillä. Vapaa tahto, ei tarvitse olla tunteiden vietävissä.
- Anonyymi
  2020-10-23 21:49:22
  Just joo. Selitä tuo itsellesi .kynis. Meitä turhat huuhaat ei kiinnosta. 💎
Anonyymi
2020-10-23 21:41:14
Herkullista aamiaista, nähdään toisella puolella
Anonyymi
2020-10-23 21:41:16
Pahimpia romantikkoja joita olen kohdannut ovat olleet borderline persoona henkilöt ja siitä nopeasti oppi kuinka tuskallista se romanttiikka on.
Jo ennen heidän esimerkkejään en jaksanut sitä pelaamista, sosiaalisia pelejä on muutenkin tässä elämässä mihin on pakko osallistua, vaikka et halua. Romattisissa jutuissa mytös liikaa oletetaan toisesta ja hänen tunteistaan, olkaa prkl rehellisiä ensin ja sitten voitte antaa vaikka sopivia lahjoja romanttisesti yms. mikä onkaan tunnekielesi.

Liian monta suhdetta on selkeästi mennyt vain vituiksi väärien oletuksen mukaan eikä työllistetä muuta kuin sitä ihastuksen tunnetta. Sitten kun sitä ihastuksen tunnetta ei saa enää romanttisesti tai millään nousemaan niin ei olekaan suhteessa jäljellä mitään.. Parhaimmillaan ei edes ole tutustunut yhtään ihmiseen kenen/keiden kanssa on.

Ja sitten uudestaan sama homma.. Vaikka kuinka haluasi olla romanttinen niin mitä, jos ensin käyttäisi sitä järkeä ennen kuin pelaa tietämättömänä jotain pro-tason pelejä?
- Disse
  2020-10-24 13:02:41
  No minusta romantiikkaa syytetään suotta aiheuttamasta sitä purppuranväristä hattarahuttua. Kyllä se on se ihminen joka ei osaa erottaa tunnetta ja ihmistä.
  
  Jotenkin on säälikin, että jotkut ”tappaa” itsestään romanttisuuden tämän vuoksi. Kyynistyvät.
  Vaikka syy on oikeasti omissa ajatuksissa.🤔
- Anonyymi
  2020-10-24 15:57:09
  Disse kirjoitti:
  No minusta romantiikkaa syytetään suotta aiheuttamasta sitä purppuranväristä hattarahuttua. Kyllä se on se ihminen joka ei osaa erottaa tunnetta ja ihmistä.
  
  Jotenkin on säälikin, että jotkut ”tappaa” itsestään romanttisuuden tämän vuoksi. Kyynistyvät.
  Vaikka syy on oikeasti omissa ajatuksissa.🤔
  Terveimmät suhteet olen nähnyt kun parilla on kummallakin osapuolella oma tila ja oma aikansa. Sitten yhdessä sopivat romanttisia hetkiä, jostä molemmat tykkäävät, perusarjen pyörityksen keskellä. Aina jotenkin parempi kun ihastuksen lisäksi tutustuu ihmiseen - eikö se lopulta ole kaiksita romanttisin teko? Oppia tuntemaan toinen, ettei sähellä ja tekisi niin monta virhettä?
- Anonyymi
  2020-10-24 16:44:15
  Disse kirjoitti:
  No minusta romantiikkaa syytetään suotta aiheuttamasta sitä purppuranväristä hattarahuttua. Kyllä se on se ihminen joka ei osaa erottaa tunnetta ja ihmistä.
  
  Jotenkin on säälikin, että jotkut ”tappaa” itsestään romanttisuuden tämän vuoksi. Kyynistyvät.
  Vaikka syy on oikeasti omissa ajatuksissa.🤔
  Nimenomaan... ihminen ei aina osaa erottaa tunnetta ja ihmistä. Eikä usein sitäkään, että vain itse tuntee omia tunteitaan sillä tavalla kuin tuntee. Ja omia tunteita voi havainnoida, säädellä, ymmärtää, kuunnella jne
  
  Juuri luin IS:stä tarinoita pettämisestä. Mies sanoi kostopettäneensä, jotta nainen nyt "tietää miltä minusta tuntui" naisen pettäessä. Tämähän on mitä ilmeisin puute tunnetaidoissa. Nainen ei satavarmasti tuntenut samoin. Ehkei mitään sinnepäinkään kuin mies.
- Anonyymi
  2020-10-24 16:46:24
  Hirveää! Tuo on vain mielenvikaisuutta, ei romantiikasta tietoakaan.
- Disse
  2020-10-24 17:41:19
  Anonyymi kirjoitti:
  Terveimmät suhteet olen nähnyt kun parilla on kummallakin osapuolella oma tila ja oma aikansa. Sitten yhdessä sopivat romanttisia hetkiä, jostä molemmat tykkäävät, perusarjen pyörityksen keskellä. Aina jotenkin parempi kun ihastuksen lisäksi tutustuu ihmiseen - eikö se lopulta ole kaiksita romanttisin teko? Oppia tuntemaan toinen, ettei sähellä ja tekisi niin monta virhettä?
  Kyllä se on juuri noin.
  
  Mutta niinkuin sanoin aikaisemmin, kyse on ihmisistä itsestään, eivromantiikasta, jos jotain menee pipariksi. 😊
- Disse
  2020-10-24 17:53:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Nimenomaan... ihminen ei aina osaa erottaa tunnetta ja ihmistä. Eikä usein sitäkään, että vain itse tuntee omia tunteitaan sillä tavalla kuin tuntee. Ja omia tunteita voi havainnoida, säädellä, ymmärtää, kuunnella jne
  
  Juuri luin IS:stä tarinoita pettämisestä. Mies sanoi kostopettäneensä, jotta nainen nyt "tietää miltä minusta tuntui" naisen pettäessä. Tämähän on mitä ilmeisin puute tunnetaidoissa. Nainen ei satavarmasti tuntenut samoin. Ehkei mitään sinnepäinkään kuin mies.
  No itsekin muistan useassa suhteessa vaikka ”pihdanneeni” jotain, että toinen ”tietäisi miltä joku tuntuu”.
  
  Se johtuu minusta siitä, ettei vielä ymmärrä olevansa erillinen ihminen. Ja siinä on se mikä erottaa aikuiset aikuisista. Se kuullostaa tylyttämiseltä, mutta totuus on se, että kovin harva aikuinen ihminen osaa oikeasti kantaa vastuunsa tunteistaan. Osa ei edes halua tietääkään mitä se tarkoittaa ja elää elämäänsä mielummin silmät kiinni. Näin se vaan ikävä kyllä on.
  
  Ja ennenkuin kukaan taas slkaa räkyttämään mitään minusta, niin teen itsekin yhä itseni kanssa hommia, että oppisin olemaan aikuinrn itselleni.
- Anonyymi
  2020-10-24 19:08:46
  Disse kirjoitti:
  No itsekin muistan useassa suhteessa vaikka ”pihdanneeni” jotain, että toinen ”tietäisi miltä joku tuntuu”.
  
  Se johtuu minusta siitä, ettei vielä ymmärrä olevansa erillinen ihminen. Ja siinä on se mikä erottaa aikuiset aikuisista. Se kuullostaa tylyttämiseltä, mutta totuus on se, että kovin harva aikuinen ihminen osaa oikeasti kantaa vastuunsa tunteistaan. Osa ei edes halua tietääkään mitä se tarkoittaa ja elää elämäänsä mielummin silmät kiinni. Näin se vaan ikävä kyllä on.
  
  Ja ennenkuin kukaan taas slkaa räkyttämään mitään minusta, niin teen itsekin yhä itseni kanssa hommia, että oppisin olemaan aikuinrn itselleni.
  "totuus on se, että kovin harva aikuinen ihminen osaa oikeasti kantaa vastuunsa tunteistaan."
  
  Ei kai nyt sentään? Ainakin minulla on lähipiirissä ja vähän kauempanakin "piirissä" vahva enemmistö tunnevastuullisia ihmisiä. Tietty tiedän ihmisiä, jotka aina syyttävät muita kaikesta. Kun heille tulee mikä tahansa pahanolontunne; ahdistus, viha, kiukku, stressi ... niin eikun räyhäämään toisille.
  
  Omalla tielläsi on hienoa, että olet tunnistanut missä mättää ja korjailet tilannetta.
  
  Kerran luin elämäoppaasta monen ajattelevan tunteiden olevan ikäänkuin itsessä kiinni. osa minää. Niiden käsittelystä tulee helpompaa, kun ajattelee "Tunnen" sijasta "minulla on tunne". Aina paranee, kun oppii suhtautumaan tunteisiinsa myötätuntoisesti, vaikka ne vaikuttaisivat kamalalta härdelliltä. Kaikista tärkeintä mielestäni on osata rauhoittua ja lohduttaa itseään.
  
  Ostin pienelle lapselle kirjan tunnetaidoista. Ennenkuin annoin lahjaksi , luin sen itse 😏. Aivan erinomainen. Sopii myös aikuisille. Valitettavan moni ei lapsuuden perheessä saa mahdollisuutta kehittyä tunnetaidoissaan vanhempien ja muiden läheisten ongelmien (kuten alkoholi, mt ongelmat) vuoksi.
- Disse
  2020-10-24 19:18:52
  Anonyymi kirjoitti:
  "totuus on se, että kovin harva aikuinen ihminen osaa oikeasti kantaa vastuunsa tunteistaan."
  
  Ei kai nyt sentään? Ainakin minulla on lähipiirissä ja vähän kauempanakin "piirissä" vahva enemmistö tunnevastuullisia ihmisiä. Tietty tiedän ihmisiä, jotka aina syyttävät muita kaikesta. Kun heille tulee mikä tahansa pahanolontunne; ahdistus, viha, kiukku, stressi ... niin eikun räyhäämään toisille.
  
  Omalla tielläsi on hienoa, että olet tunnistanut missä mättää ja korjailet tilannetta.
  
  Kerran luin elämäoppaasta monen ajattelevan tunteiden olevan ikäänkuin itsessä kiinni. osa minää. Niiden käsittelystä tulee helpompaa, kun ajattelee "Tunnen" sijasta "minulla on tunne". Aina paranee, kun oppii suhtautumaan tunteisiinsa myötätuntoisesti, vaikka ne vaikuttaisivat kamalalta härdelliltä. Kaikista tärkeintä mielestäni on osata rauhoittua ja lohduttaa itseään.
  
  Ostin pienelle lapselle kirjan tunnetaidoista. Ennenkuin annoin lahjaksi , luin sen itse 😏. Aivan erinomainen. Sopii myös aikuisille. Valitettavan moni ei lapsuuden perheessä saa mahdollisuutta kehittyä tunnetaidoissaan vanhempien ja muiden läheisten ongelmien (kuten alkoholi, mt ongelmat) vuoksi.
  No kaikilla se ei näy niin dramaattisesti, että ei osaa ottaa tunteistaan vastuuta. Miehillä se voi olla tuo agressiivisuus, mutta naisilla taas alistuminen.. Moni on hiljaa ja vain ääneti kärsii... Päällepäin saattaa kaikki näyttää ihan hyvältä.
  
  Joo, siis ei lapsuudessa tarvitse mitään dramaattistakaan olla tapahtunut, kun tunteiden käsittelytaidot jää huomioitta. Nykyään on ihmisillä niin kiire ja lastenkin elämät täynnä harjoituksia ja pelireissuja yms. että ihan sen vuoksikin jää tunteiden opettelu läsnäolevien vanhempien kanssa välistä...
- Anonyymi
  2020-10-25 13:04:34
  Disse kirjoitti:
  No kaikilla se ei näy niin dramaattisesti, että ei osaa ottaa tunteistaan vastuuta. Miehillä se voi olla tuo agressiivisuus, mutta naisilla taas alistuminen.. Moni on hiljaa ja vain ääneti kärsii... Päällepäin saattaa kaikki näyttää ihan hyvältä.
  
  Joo, siis ei lapsuudessa tarvitse mitään dramaattistakaan olla tapahtunut, kun tunteiden käsittelytaidot jää huomioitta. Nykyään on ihmisillä niin kiire ja lastenkin elämät täynnä harjoituksia ja pelireissuja yms. että ihan sen vuoksikin jää tunteiden opettelu läsnäolevien vanhempien kanssa välistä...
  Turha dramaattisuus, aggressiivisuus, alistuminen (jne). Etenkin jos nämä vallitsevat ihmisen käytöstä, ei ole tervettä.
Anonyymi
2020-10-24 08:41:34
En ole tippaakaan romantikko, olen analyytikko sormenpäitä myöten.

-nainen-
- Anonyymi
  2020-10-25 09:39:41
  Analyytikko olisi sopiva kunhan pitää seksistä, se sisältää romantiikkaa riittävästi.

Anonyymi
2020-10-24 09:04:37
Mä en ole romantikko siinä mielessä miten se usein kuvataan. Kynttiläillallinen ykköset päällä ja rakkaudenleperryksiä.. 🤮

Musta on mukavaa kun toinen huomioi, vaikkapa rapsuttaa selkää tai antaa maitopurkin jääkaapista kun huomaa että tarvitsen sitä kohta.

Siirappilepertely on teeskentelyä.

xLiner
- Disse
  2020-10-24 13:06:06
  Niin, kaikki ei tykkää imelästä. 😊
- Anonyymi
  2020-10-24 16:55:40
  Hunaja sopii vain teehen.
Anonyymi
2020-10-24 10:12:06
Minä olen romantikko, Sinä et ole, sinun rujossa maailmassa naiset äijäilee ja kiroilee, käyvät p..lla ja piereskelevät, ei sellaisessa ympäristössä oleva voi olla romantikko.

-harmiseikirj-
- Anonyymi
  2020-10-24 10:20:37
  Romantikko on siis mielikuvitusmaailmassa elävä..? Ookkei..
  
  xLiner
- Anonyymi
  2020-10-24 10:30:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Romantikko on siis mielikuvitusmaailmassa elävä..? Ookkei..
  
  xLiner
  Onhan se vähän sitäkin joo. Kun rujo 2000-luvun reaalimaailma kaikkine perversioineen iskee avokämmenellä siinä todellisuudessa on hieman vaikea ajatella romanttisesti mistään tai kenestäkään.
  
  -harmiseikirj-
- Anonyymi
  2020-10-24 11:18:32
  Anonyymi kirjoitti:
  Onhan se vähän sitäkin joo. Kun rujo 2000-luvun reaalimaailma kaikkine perversioineen iskee avokämmenellä siinä todellisuudessa on hieman vaikea ajatella romanttisesti mistään tai kenestäkään.
  
  -harmiseikirj-
  Eikö sun äitisi käynyt koskaan kotona kakilla kun olit lapsi? Koitan ymmärtää mistä tuo muumilaakso- maailma rakentuu...
  
  xLiner
- Disse
  2020-10-24 13:05:02
  Oletkohan enempi romantisoija? 😬
- Anonyymi
  2020-10-31 21:27:16
  Anonyymi kirjoitti:
  Onhan se vähän sitäkin joo. Kun rujo 2000-luvun reaalimaailma kaikkine perversioineen iskee avokämmenellä siinä todellisuudessa on hieman vaikea ajatella romanttisesti mistään tai kenestäkään.
  
  -harmiseikirj-
  Totta puhut. Tässä ajassa on vaikeaa olla romantikko ja sitä pidetään jopa vähän säälittävänä. Pitäisi olla tavoitehakuinen suoriutuja vain:)
Anonyymi
2020-10-24 11:13:36
En tiedä mikä olet, mutta kovin tasapainoista kuvaa et anna itsestäsi.
Anonyymi
2020-10-24 11:19:54
Pujiksen ja dissen kepulaiset hellyydenosoitukset toisilleen on lutusia <3
Anonyymi
2020-10-24 13:16:47
Oletko romantikko, sementikko, idiomaatikko vai matematiikko?

Borat - Iskuporakoneet eli poravasarat halvalla, saat elokuvan kaupan päälle kun ostat meiltä porakoneen.

Gigantin mainoselokuva voisi olla GIGANTTINEN moviefilm, norjalaisille voisi ehdottaa ja innostaa tekemään suuren, suorastaan giganttisen jännittävän mainoselokuvan.
Anonyymi
2020-10-24 16:35:13
Romantikot ovat juurikin niitä, jotka (terveesti) ottavat vastuun tunteistaan 😍.

Ihminen on tiukka psykofyysinen sosiaalinen kokonaisuus.
- Disse
  2020-10-24 17:45:12
  No itse voin kyllä nostaa reilusti kättä pystyyn, etten ole tosiaakaan aina romantikkona osannut ottaa tunteistani vastuuta. 🙋‍♂️
  
  Mutta tosiaankin se romanttisuus ei ole ollenkaan huono piirre ihmisessä, se pitää vain sisäistää ja ymmärtää itsessään oikein. 😊
- Anonyymi
  2020-10-24 19:14:41
  Disse kirjoitti:
  No itse voin kyllä nostaa reilusti kättä pystyyn, etten ole tosiaakaan aina romantikkona osannut ottaa tunteistani vastuuta. 🙋‍♂️
  
  Mutta tosiaankin se romanttisuus ei ole ollenkaan huono piirre ihmisessä, se pitää vain sisäistää ja ymmärtää itsessään oikein. 😊
  Romantiikka on ihan eri juttu kuin tunnetaidot 🤷‍♀️
- Disse
  2020-10-24 19:28:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Romantiikka on ihan eri juttu kuin tunnetaidot 🤷‍♀️
  On, mutta että romantiikasta osaa nauttia oikein, tarvitaan tunnetaitoja...
Anonyymi
2020-10-24 17:01:26
Itse olen entistä enemmänkin tykästynyt tähän siilimäiseen erittäin lyhyeen hiusjärjestelmääni, kasvaa iloisesti jo uudestaan, päänahastakin lähtivät viimeiset hilse-töhnät kun leikkasin lyhyeksi, huolettomat hiukset :)

Eriskummallisin Terveisin, Philips Von Braun (muista myös partakone ja sähköhampio-harja)
Kadun_mies
2020-10-24 18:40:09
Minusta on romatikko huuhtoutunut jo aikoja sitten pois eikä tule takaisin.
- Disse
  2020-10-24 18:59:46
  Se on harmi... :o(
- Kadun_mies
  2020-10-24 23:43:42
  Disse kirjoitti:
  Se on harmi... :o(
  Ei yhtään harmi.
- Anonyymi
  2020-10-25 13:06:42
  Kadun_mies kirjoitti:
  Ei yhtään harmi.
  Miksi niin?
randombypasser
2020-10-25 00:09:50
Musta tuntuu, että iän lisääntyessä sitä tulee aina vaan enemmän romantikoksi, ainakin itte.

Ei sillä, on sitä ollut aina, mutta miehinen pragmaattisuus on usein ollut turhankin paljon pinnalla, vähän semmosta nykyajan arjen suo, kuokka ja Jussi -meininkiä ollut, jää muut metkut siinä vähemmälle, ihan turhaan.

Aina oon nauttinu kaikista romanttisista pienistä klassikoista, auringonlaskut, tähtitaivaat, kynttilän valossa yhdessä oleminen, takkatulen äärellä lähekkäin juttelu, pienet palvelukset tai yllätykset toiselle, kaikki se perinteinen. Ja niitä on todella kiva havainnoida ympärillään, oli oma elämäntilanne mikä hyvänsä, vaikka sitten katsella nuorta paria kulkemassa toisiinsa nojaten rakastuneina jossain puistossa tai istumassa tiukasti toisiaan vasten rantakalliolla auringonlaskua katsellen, kyllä ne herkistää ja lämmittää kummasti.

Ja saa mut sopivalla leffalla herkistymään kummasti, vaikka tietty miesoletettuna sitä ei voi mainostaa, vaan se pitää piilottaa ja tuoda esille vain kumppanille. Se nyt vaan ei ole in miesten maailmassa, eikä tule ikinä olemaankaan :)
- Anonyymi
  2020-10-25 13:08:46
  Oletko katsonut leffat "Tuulen viemää" ja "Casablanca"? Minusta ne ovat niin ihanan herkistäviä. Aina vaan, vuodesta toiseen.
- J-76
  2020-10-25 17:08:11
  Tuo olis hyvä miesten maailmassakin hyväksyä, että miestäkin voi jokin liikuttaa ja itkettää. Minusta se on erittäin ok ja sallin sen kaikille ihmisille ikään ja sukupuoleen katsomatta, kuten tunteet ylipäänsäkin. :)
- randombypasser
  2020-10-25 20:31:50
  Anonyymi kirjoitti:
  Oletko katsonut leffat "Tuulen viemää" ja "Casablanca"? Minusta ne ovat niin ihanan herkistäviä. Aina vaan, vuodesta toiseen.
  En kumpaakaan vuosi kausiin, itse asiassa kymmeniin vuosiin. Casablancaa en muista sillä tavalla herkistävänä, mutta Tuulen viemää:n kyllä, erittäin hyvin muistankin. Ainakin jälkimmäinen herkistäisi edelleen :)
- randombypasser
  2020-10-25 20:51:10
  J-76 kirjoitti:
  Tuo olis hyvä miesten maailmassakin hyväksyä, että miestäkin voi jokin liikuttaa ja itkettää. Minusta se on erittäin ok ja sallin sen kaikille ihmisille ikään ja sukupuoleen katsomatta, kuten tunteet ylipäänsäkin. :)
  Elä hupsuttele, kyllä miehen pitää olla jähy, jämpti ja karski :)
  
  No ei, leikki sikseen. Ei se vaan oikein vieläkään ole kovin... noh, jotain, hyväksyttävää on huono kuvaus, mutta ehkä siten, että sitä vierastetaan. Ja sen aistii, luultavasti jokainen mies aistii sen ukkeliporukassa, että voiko tässä nyt vähän niiskauttaa tai vaikka puhua tunteista. Se vaan on sellanen oma juttunsa, se leijuu äijäporukan ympärilä kuin aamu-usva ja sitä on miltei mahdoton olla huomaamatta, jos se siinä leijuu.
  
  Hankalampaa miehelle on se, kun saman asian aistii naisen/naisten kanssa ollessa. Kas kun se valitettavasti toimii myös niin päin, että vastakkainen sukupuoli vierastaa sitä. Tätä näkee aika paljonkin, se kaiken naama peruslukemilla kestävä sankariolento on aika syvällä selkärangassa myös toisella sukupuolella. Ehkä se on jotenkin pelottavaa tai jotain, kun se ei ole vielä mitenkään tavallista kuitenkaan, paha sanoa.
  Ukkeli voi hieman nyyhkäistä sohvalla Titanicia katsottaessa ja samaan aikaan vieressä selitetään suu vaahdossa kuinka Me Naisissa taas kirjoitettiin siitä, että miestenkin pitäisi oppia näyttämään tunteitaan. Joo... Ja for real, edellinen kuvaus ei ole huuli, tuosta voisin kertoa jokusen live-esimerkin. Eikä kyseessä ollut 20 pareja, vaan 30 pareja :)
  
  Kai ne kivikauden roolitukset vaan istuu niin syvällä, että viimeisen parin-kolmen sukupolven aikainen murros on vähän liian nopeaa jotta sen voisi omaksua kollektiivisesti. Se, että siitä paljon puhutaan, on tietty hyvä, valistus ei mene hukkaan, vaikka ottaakin aikansa :)
  
  Kyllä mut saa turvallisessa yhteydessä aika vähälläkin herkistymään, ei tartteta Tuulen viemää tai Titanicia, perus TV-sarjallakin voi onnistua. Kai se on vaan eläytymiskysymys, että uppoutuu siihen esitykseen ja siinä esitettyihin tunteisiin :)
- Disse
  2020-10-25 20:55:34
  randombypasser kirjoitti:
  En kumpaakaan vuosi kausiin, itse asiassa kymmeniin vuosiin. Casablancaa en muista sillä tavalla herkistävänä, mutta Tuulen viemää:n kyllä, erittäin hyvin muistankin. Ainakin jälkimmäinen herkistäisi edelleen :)
  Mä muistan tipauttaneeni elokuvissa viimeisimmäksi kyyneleen Braveheart elokuvan kohtauksessa, kun se Williamin maha vetäistiin auki jollain teräaseella ja se vaan huuti "freedooom!" niin pitkään, että vaimonsa antama nenäliina tipahti kädestä...
  
  Siinä oli jotain romanttistakin...
- J-76
  2020-10-25 20:56:44
  randombypasser kirjoitti:
  Elä hupsuttele, kyllä miehen pitää olla jähy, jämpti ja karski :)
  
  No ei, leikki sikseen. Ei se vaan oikein vieläkään ole kovin... noh, jotain, hyväksyttävää on huono kuvaus, mutta ehkä siten, että sitä vierastetaan. Ja sen aistii, luultavasti jokainen mies aistii sen ukkeliporukassa, että voiko tässä nyt vähän niiskauttaa tai vaikka puhua tunteista. Se vaan on sellanen oma juttunsa, se leijuu äijäporukan ympärilä kuin aamu-usva ja sitä on miltei mahdoton olla huomaamatta, jos se siinä leijuu.
  
  Hankalampaa miehelle on se, kun saman asian aistii naisen/naisten kanssa ollessa. Kas kun se valitettavasti toimii myös niin päin, että vastakkainen sukupuoli vierastaa sitä. Tätä näkee aika paljonkin, se kaiken naama peruslukemilla kestävä sankariolento on aika syvällä selkärangassa myös toisella sukupuolella. Ehkä se on jotenkin pelottavaa tai jotain, kun se ei ole vielä mitenkään tavallista kuitenkaan, paha sanoa.
  Ukkeli voi hieman nyyhkäistä sohvalla Titanicia katsottaessa ja samaan aikaan vieressä selitetään suu vaahdossa kuinka Me Naisissa taas kirjoitettiin siitä, että miestenkin pitäisi oppia näyttämään tunteitaan. Joo... Ja for real, edellinen kuvaus ei ole huuli, tuosta voisin kertoa jokusen live-esimerkin. Eikä kyseessä ollut 20 pareja, vaan 30 pareja :)
  
  Kai ne kivikauden roolitukset vaan istuu niin syvällä, että viimeisen parin-kolmen sukupolven aikainen murros on vähän liian nopeaa jotta sen voisi omaksua kollektiivisesti. Se, että siitä paljon puhutaan, on tietty hyvä, valistus ei mene hukkaan, vaikka ottaakin aikansa :)
  
  Kyllä mut saa turvallisessa yhteydessä aika vähälläkin herkistymään, ei tartteta Tuulen viemää tai Titanicia, perus TV-sarjallakin voi onnistua. Kai se on vaan eläytymiskysymys, että uppoutuu siihen esitykseen ja siinä esitettyihin tunteisiin :)
  On se kyllä harmi, jos pitää esittää you know ja pitää pokkaa, vaikka alahuuli väpättää. 😑
  
  Pitää koittaa tulevien sukupolvien omaksua vähän pehmeempiä arvoja. Eikös vaan? 😃
- Disse
  2020-10-25 21:10:45
  randombypasser kirjoitti:
  Elä hupsuttele, kyllä miehen pitää olla jähy, jämpti ja karski :)
  
  No ei, leikki sikseen. Ei se vaan oikein vieläkään ole kovin... noh, jotain, hyväksyttävää on huono kuvaus, mutta ehkä siten, että sitä vierastetaan. Ja sen aistii, luultavasti jokainen mies aistii sen ukkeliporukassa, että voiko tässä nyt vähän niiskauttaa tai vaikka puhua tunteista. Se vaan on sellanen oma juttunsa, se leijuu äijäporukan ympärilä kuin aamu-usva ja sitä on miltei mahdoton olla huomaamatta, jos se siinä leijuu.
  
  Hankalampaa miehelle on se, kun saman asian aistii naisen/naisten kanssa ollessa. Kas kun se valitettavasti toimii myös niin päin, että vastakkainen sukupuoli vierastaa sitä. Tätä näkee aika paljonkin, se kaiken naama peruslukemilla kestävä sankariolento on aika syvällä selkärangassa myös toisella sukupuolella. Ehkä se on jotenkin pelottavaa tai jotain, kun se ei ole vielä mitenkään tavallista kuitenkaan, paha sanoa.
  Ukkeli voi hieman nyyhkäistä sohvalla Titanicia katsottaessa ja samaan aikaan vieressä selitetään suu vaahdossa kuinka Me Naisissa taas kirjoitettiin siitä, että miestenkin pitäisi oppia näyttämään tunteitaan. Joo... Ja for real, edellinen kuvaus ei ole huuli, tuosta voisin kertoa jokusen live-esimerkin. Eikä kyseessä ollut 20 pareja, vaan 30 pareja :)
  
  Kai ne kivikauden roolitukset vaan istuu niin syvällä, että viimeisen parin-kolmen sukupolven aikainen murros on vähän liian nopeaa jotta sen voisi omaksua kollektiivisesti. Se, että siitä paljon puhutaan, on tietty hyvä, valistus ei mene hukkaan, vaikka ottaakin aikansa :)
  
  Kyllä mut saa turvallisessa yhteydessä aika vähälläkin herkistymään, ei tartteta Tuulen viemää tai Titanicia, perus TV-sarjallakin voi onnistua. Kai se on vaan eläytymiskysymys, että uppoutuu siihen esitykseen ja siinä esitettyihin tunteisiin :)
  Mä kyllä tiedän tuon hyvin, bro. :o)
  
  Mutta toisaalta on vapauttavaa vaan uskoa itseensä ja vaikka niiskuttaa ja vuodattaa se kyynel. Se on tosiaankin ihan vaan omasta päästä kiinni, olipa se tullut sitten siihen omaan päähän mistä tahaansa. :o)
  
  Italialaiset ja kreikkalaiset ukot vollaa avoimesti, jos häviävät jalkapallossa... poraavaat toisiin nojaten ja rukoilevat marialta kädet pystyssä voimia kestää katkera tunne. :oD Onhan se riipaisevaa. :oD
  Suomalainen vaan viskaa tyhjän lapinkultatölkin nurkkaan ja hakee toisen täydemmän, kun ruotsi on voitolla jäkispelissä. :oD
  
  Kyllä mä pojan kanssa osataaan halata, ja vaikka itkeä, nauraa ja osoittaa mitä vaan tunteita ja nuorempien pelikavereitten kanssa jututkin on välillä aika hempeitä kun puhutaan lapsista... ajat muuttuu, kulttuuri ja miesten karski maailma katoaa pikkuhiljaa... enkä koe ikävää sitä kohtaan. :o)
- randombypasser
  2020-10-25 21:17:06
  Disse kirjoitti:
  Mä muistan tipauttaneeni elokuvissa viimeisimmäksi kyyneleen Braveheart elokuvan kohtauksessa, kun se Williamin maha vetäistiin auki jollain teräaseella ja se vaan huuti "freedooom!" niin pitkään, että vaimonsa antama nenäliina tipahti kädestä...
  
  Siinä oli jotain romanttistakin...
  On siinä, siinäkin äijäleffassa on taitavasti käsikirjoitettu parit herkistävät kohtaukset ja juurikin tuo lopun kohtaus jotka saa ison miehen silmät kostumaan. Tai no mä en kyllä kovin iso ole, mutta joo :)
  
  Sen nimenomaisen leffan ja loppukohtauksen osalta olen ehtinyt monesti miettiä, mikä siinä itselleni tekee sen liikutuksen. Ja se on ihan ykskantaan oikeudenmukaisuuden käsite ja omiin arvoihinsa uskominen, vaikka henki menisi, leuka pystyssä loppuun asti.
  
  Itelle toi oikeudenmukaisuus on muutenkin punainen vaate, ollut pienestä pitäen, omanlaisistaan elämäntapahtumista johtuen, vaikken vieläkään ole sitä punaista lankaa niiden osalta oikein löytänyt.
- randombypasser
  2020-10-25 21:23:01
  J-76 kirjoitti:
  On se kyllä harmi, jos pitää esittää you know ja pitää pokkaa, vaikka alahuuli väpättää. 😑
  
  Pitää koittaa tulevien sukupolvien omaksua vähän pehmeempiä arvoja. Eikös vaan? 😃
  "On se kyllä harmi, jos pitää esittää you know ja pitää pokkaa, vaikka alahuuli väpättää."
  
  No eihän se äijäporukoissa niin, se malli on äidinmaidossa imetty, niin sen kanssa voi elää, aina sitä on sitten tilaisuuksia avautua kahden karvaleuan kesken. Kai se aina menee vähän niinkin, että joukossa tyhmyys tiivistyy ja kukaan ei uskalla olla se ensimmäinen :)
  
  Mutta se kyllä vetää hiljaseks, jos kumppani ei sitä kestä, sillon ollaan jännän äärellä ja tiukasti ollaankin. Eikä siinä oikein auta ruikuttaa, pitää ottaa itte lusikka käteen ja itkeä tirauttaa leffaa kattoessa jos siltä tuntuu, sillähän tuota näyttää, että mussa on tällanenkin puoli, mitäs tykkäät :)
- Disse
  2020-10-25 21:24:58
  randombypasser kirjoitti:
  On siinä, siinäkin äijäleffassa on taitavasti käsikirjoitettu parit herkistävät kohtaukset ja juurikin tuo lopun kohtaus jotka saa ison miehen silmät kostumaan. Tai no mä en kyllä kovin iso ole, mutta joo :)
  
  Sen nimenomaisen leffan ja loppukohtauksen osalta olen ehtinyt monesti miettiä, mikä siinä itselleni tekee sen liikutuksen. Ja se on ihan ykskantaan oikeudenmukaisuuden käsite ja omiin arvoihinsa uskominen, vaikka henki menisi, leuka pystyssä loppuun asti.
  
  Itelle toi oikeudenmukaisuus on muutenkin punainen vaate, ollut pienestä pitäen, omanlaisistaan elämäntapahtumista johtuen, vaikken vieläkään ole sitä punaista lankaa niiden osalta oikein löytänyt.
  Joo, siinä on jotain sellaista, mitä ei oikein pysty selvittämään, jos sitä ei ymmärrä.
  
  Muistan kun katsoin sen erään naisystäväni kanssa ja hän ei jotenkin ymmärtänyt mitä liikuttavaa siinä oli... ihan pokkana katsoi vain ja muistan vielä olleeni vähän närkästynyt, kun hänelle ei tullut sama tunne. :oD
  
  Jossain Häjyissäkin oli sellaista äijätyylistä tunteikkuutta...se oli niin sydäntäsärkevää, kun iso mies itkee, kun saappi vajoaa aaltoihin...Kyllä siinäkin tippa tuli silmään... jotenkin näkyi se pieni eksynyt poika sieltä tuskaisista silmistä, kun Samulin hahmo hävisi veden alle.... :o(
- randombypasser
  2020-10-25 21:31:16
  Disse kirjoitti:
  Mä kyllä tiedän tuon hyvin, bro. :o)
  
  Mutta toisaalta on vapauttavaa vaan uskoa itseensä ja vaikka niiskuttaa ja vuodattaa se kyynel. Se on tosiaankin ihan vaan omasta päästä kiinni, olipa se tullut sitten siihen omaan päähän mistä tahaansa. :o)
  
  Italialaiset ja kreikkalaiset ukot vollaa avoimesti, jos häviävät jalkapallossa... poraavaat toisiin nojaten ja rukoilevat marialta kädet pystyssä voimia kestää katkera tunne. :oD Onhan se riipaisevaa. :oD
  Suomalainen vaan viskaa tyhjän lapinkultatölkin nurkkaan ja hakee toisen täydemmän, kun ruotsi on voitolla jäkispelissä. :oD
  
  Kyllä mä pojan kanssa osataaan halata, ja vaikka itkeä, nauraa ja osoittaa mitä vaan tunteita ja nuorempien pelikavereitten kanssa jututkin on välillä aika hempeitä kun puhutaan lapsista... ajat muuttuu, kulttuuri ja miesten karski maailma katoaa pikkuhiljaa... enkä koe ikävää sitä kohtaan. :o)
  "Mä kyllä tiedän tuon hyvin, bro. :o)"
  
  Uskon, oot elänyt sitä toista aikakautta myös, onneks ajat on ehtineet siitä jo paljon muuttua :)
  
  Kuten tossa J-76:lle jo totesinkin, niin itte se pitää ottaa se lusikka käteen ja näyttää ittensä, ne tuntee, toinen sitten reagoi niinku reagoi, yleensä hyvin, vaikka voi hiukan vierastaakin tms. Mut jostain se pitää alkaa, eka kerta on eka kerta :)
  
  Nuo välimeren veijarit on kyllä silleen outoja, että muistaakseni ne itkee fudiksen perään ja vanhemmilleen, mutta ei mistään syystä vaimolle. Ja muistelen, että keski-Euroopassa sitten taas herkemmin itketään vaimolle, muttei vahingossakaan muille, mistään syystä. Nää siis muistikuvia pitkin Eurooppaa asuneiden kavereiden jutuista jonkun ajan takaa, onhan sielläkin asiat muuttuneet, varmasti.
  
  Se on kyllä mahtavaa, että teillä on pojan kanssa tollaset oikeas miesvälit, ei mitään äijävälejä! Nuorissa on voima ja tulevaisuus, siihen peltoon kylväessä sato on moninkertainen.
  Mulle riittää äijämaailman jäänteiksi ihan hyvin vaikka puiden kaataminen ja halonhakkuu, siinä on ihan riittävästi karskiutta :)
- Disse
  2020-10-25 21:36:18
  randombypasser kirjoitti:
  "Mä kyllä tiedän tuon hyvin, bro. :o)"
  
  Uskon, oot elänyt sitä toista aikakautta myös, onneks ajat on ehtineet siitä jo paljon muuttua :)
  
  Kuten tossa J-76:lle jo totesinkin, niin itte se pitää ottaa se lusikka käteen ja näyttää ittensä, ne tuntee, toinen sitten reagoi niinku reagoi, yleensä hyvin, vaikka voi hiukan vierastaakin tms. Mut jostain se pitää alkaa, eka kerta on eka kerta :)
  
  Nuo välimeren veijarit on kyllä silleen outoja, että muistaakseni ne itkee fudiksen perään ja vanhemmilleen, mutta ei mistään syystä vaimolle. Ja muistelen, että keski-Euroopassa sitten taas herkemmin itketään vaimolle, muttei vahingossakaan muille, mistään syystä. Nää siis muistikuvia pitkin Eurooppaa asuneiden kavereiden jutuista jonkun ajan takaa, onhan sielläkin asiat muuttuneet, varmasti.
  
  Se on kyllä mahtavaa, että teillä on pojan kanssa tollaset oikeas miesvälit, ei mitään äijävälejä! Nuorissa on voima ja tulevaisuus, siihen peltoon kylväessä sato on moninkertainen.
  Mulle riittää äijämaailman jäänteiksi ihan hyvin vaikka puiden kaataminen ja halonhakkuu, siinä on ihan riittävästi karskiutta :)
  Mulle tuli muuten mieleen yks lähiaikainen äijätapaaminen.... siinä huidottiin, reuhottiin, piereskeltiin ja ölistiin... Ja mun lisäksi siinä oli mun kaveri ja sen 1,5 kk poikavauva. Noi äijäisimmät eleet teki tämä pikkuveijari. :oD
  
  Siinä oli tosiaan jotain äijäisyyttä. :oD
- randombypasser
  2020-10-25 21:48:16
  Disse kirjoitti:
  Joo, siinä on jotain sellaista, mitä ei oikein pysty selvittämään, jos sitä ei ymmärrä.
  
  Muistan kun katsoin sen erään naisystäväni kanssa ja hän ei jotenkin ymmärtänyt mitä liikuttavaa siinä oli... ihan pokkana katsoi vain ja muistan vielä olleeni vähän närkästynyt, kun hänelle ei tullut sama tunne. :oD
  
  Jossain Häjyissäkin oli sellaista äijätyylistä tunteikkuutta...se oli niin sydäntäsärkevää, kun iso mies itkee, kun saappi vajoaa aaltoihin...Kyllä siinäkin tippa tuli silmään... jotenkin näkyi se pieni eksynyt poika sieltä tuskaisista silmistä, kun Samulin hahmo hävisi veden alle.... :o(
  "Muistan kun katsoin sen erään naisystäväni kanssa ja hän ei jotenkin ymmärtänyt mitä liikuttavaa siinä oli... ihan pokkana katsoi vain ja muistan vielä olleeni vähän närkästynyt, kun hänelle ei tullut sama tunne. :oD"
  
  :D
  Onhan se kohtaus niin äijille suunnattu, että se voi olla naiselle vaikea samastua siihen mitä ukkeleilla liikkuu sisällä siinä kohden. Mä jotenkin muistelen, että ihan kuin olisi tuon saman kokenut, että sain selittää naiselle, miksi liikutuin siitä kohtauksesta :)
  
  Joo Häjyissä oli kans hyviä vetoja, ehkä vähän haparoiden, mutta kuitenkin.
  
  Oiskin oikeestaan kiva keräillä listalle sellasia kohtauksia, joissa äijät menee vaikeeks ja naiset on hiukan ihmeissään, että mikäs mikäs tässä nyt on? :D
- randombypasser
  2020-10-25 21:52:28
  Disse kirjoitti:
  Mulle tuli muuten mieleen yks lähiaikainen äijätapaaminen.... siinä huidottiin, reuhottiin, piereskeltiin ja ölistiin... Ja mun lisäksi siinä oli mun kaveri ja sen 1,5 kk poikavauva. Noi äijäisimmät eleet teki tämä pikkuveijari. :oD
  
  Siinä oli tosiaan jotain äijäisyyttä. :oD
  Kuulostaa ihan normaalilta jätkien saunaillalta toi alku :D
  Muksut on aitoja, muuta osaakaan olla eikä tarttis oppiakaan, saisivat olla ihan omia ittejään, äijiä tai prinsessoja tai mitä vaan :)
- Disse
  2020-10-25 21:55:12
  randombypasser kirjoitti:
  "Muistan kun katsoin sen erään naisystäväni kanssa ja hän ei jotenkin ymmärtänyt mitä liikuttavaa siinä oli... ihan pokkana katsoi vain ja muistan vielä olleeni vähän närkästynyt, kun hänelle ei tullut sama tunne. :oD"
  
  :D
  Onhan se kohtaus niin äijille suunnattu, että se voi olla naiselle vaikea samastua siihen mitä ukkeleilla liikkuu sisällä siinä kohden. Mä jotenkin muistelen, että ihan kuin olisi tuon saman kokenut, että sain selittää naiselle, miksi liikutuin siitä kohtauksesta :)
  
  Joo Häjyissä oli kans hyviä vetoja, ehkä vähän haparoiden, mutta kuitenkin.
  
  Oiskin oikeestaan kiva keräillä listalle sellasia kohtauksia, joissa äijät menee vaikeeks ja naiset on hiukan ihmeissään, että mikäs mikäs tässä nyt on? :D
  "Oiskin oikeestaan kiva keräillä listalle sellasia kohtauksia, joissa äijät menee vaikeeks ja naiset on hiukan ihmeissään, että mikäs mikäs tässä nyt on? :D"
  
  Luultavasti vaikka se kuuluisa kohtaus Pojat elokuvassa, jossa Vesa-Matti Loiri juoksee junan perässä huutaen äitiään. Siinä ei varmasti yksikään naiseläjä pääse samaan tunteeseen, mitä mies sitä katsoessaan...
  
  Milläs pystyt panostaa takas? :oD Vai joudutko kippaamaan? :oD
- Disse
  2020-10-25 21:58:29
  randombypasser kirjoitti:
  Kuulostaa ihan normaalilta jätkien saunaillalta toi alku :D
  Muksut on aitoja, muuta osaakaan olla eikä tarttis oppiakaan, saisivat olla ihan omia ittejään, äijiä tai prinsessoja tai mitä vaan :)
  Joo, no ihan mukava äijäkohtaaminen! Kunhan ovat muitten pikkuäijiä! :oD
  
  Mutta kyllä tuostakin pikkuhepusta osaa jossainmäärin kasvaa vähän kyyninen.... harvoin sitä niin aitona pysyy kukaan. :o) Mutta toivottavasti ei eksy paljoa tuosta tilasta. :o)
- randombypasser
  2020-10-25 22:04:11
  Disse kirjoitti:
  "Oiskin oikeestaan kiva keräillä listalle sellasia kohtauksia, joissa äijät menee vaikeeks ja naiset on hiukan ihmeissään, että mikäs mikäs tässä nyt on? :D"
  
  Luultavasti vaikka se kuuluisa kohtaus Pojat elokuvassa, jossa Vesa-Matti Loiri juoksee junan perässä huutaen äitiään. Siinä ei varmasti yksikään naiseläjä pääse samaan tunteeseen, mitä mies sitä katsoessaan...
  
  Milläs pystyt panostaa takas? :oD Vai joudutko kippaamaan? :oD
  "Luultavasti vaikka se kuuluisa kohtaus Pojat elokuvassa, jossa Vesa-Matti Loiri juoksee junan perässä huutaen äitiään. Siinä ei varmasti yksikään naiseläjä pääse samaan tunteeseen, mitä mies sitä katsoessaan..."
  *
  Joo, muitta mutkitta, varmaan olis taattua listakamaa!
  
  "Milläs pystyt panostaa takas? :oD Vai joudutko kippaamaan? :oD"
  *
  Äääh, pahan heitit kun vedit maton jalkojen alta heti alkuunsa tolla Veskulla...
  Siis ainoa mitä tähän voi suomalainen mies sanoa, on jääkiekon MM -95 loppuottelu :D
  
  Ny se on hyvät yöt, tarvii kömpiä turvalleen tyynyyn, aikanen herätys tiedossa!
- Disse
  2020-10-25 22:10:00
  randombypasser kirjoitti:
  "Luultavasti vaikka se kuuluisa kohtaus Pojat elokuvassa, jossa Vesa-Matti Loiri juoksee junan perässä huutaen äitiään. Siinä ei varmasti yksikään naiseläjä pääse samaan tunteeseen, mitä mies sitä katsoessaan..."
  *
  Joo, muitta mutkitta, varmaan olis taattua listakamaa!
  
  "Milläs pystyt panostaa takas? :oD Vai joudutko kippaamaan? :oD"
  *
  Äääh, pahan heitit kun vedit maton jalkojen alta heti alkuunsa tolla Veskulla...
  Siis ainoa mitä tähän voi suomalainen mies sanoa, on jääkiekon MM -95 loppuottelu :D
  
  Ny se on hyvät yöt, tarvii kömpiä turvalleen tyynyyn, aikanen herätys tiedossa!
  No voi perhana...tään takia en pärjää pokerissakaan, heti kun on hyvä käsi, pistän allinin.. :oD
  
  Joo, no vielä yöntoivotukseksi urheilusta se Lasse Virenin kaatuminen ja voitto.... ja lisäksi Rädyn mitalli kun heitti käsi paskana sen vuonna kivi ja kirves. :oD
  
  Mutta hyvää yötä ja alkavaa viikkoa. Mä vielä hoidan tään yhden yövuoron ja aloitan vapaat. :o)
- J-76
  2020-10-25 22:41:05
  randombypasser kirjoitti:
  "On se kyllä harmi, jos pitää esittää you know ja pitää pokkaa, vaikka alahuuli väpättää."
  
  No eihän se äijäporukoissa niin, se malli on äidinmaidossa imetty, niin sen kanssa voi elää, aina sitä on sitten tilaisuuksia avautua kahden karvaleuan kesken. Kai se aina menee vähän niinkin, että joukossa tyhmyys tiivistyy ja kukaan ei uskalla olla se ensimmäinen :)
  
  Mutta se kyllä vetää hiljaseks, jos kumppani ei sitä kestä, sillon ollaan jännän äärellä ja tiukasti ollaankin. Eikä siinä oikein auta ruikuttaa, pitää ottaa itte lusikka käteen ja itkeä tirauttaa leffaa kattoessa jos siltä tuntuu, sillähän tuota näyttää, että mussa on tällanenkin puoli, mitäs tykkäät :)
  Tarttis olla joku rohkeampi uranuurtaja, joka tirauttaa kunnon ulvasut kaikkien poikain nähden. 😌
  
  Onko niitä naisia, jotka ei miehen itkua ymmärrä?! 🤨
  
  https://youtu.be/fsxGaWnAWi8
  
  Kummallista... 🤔
- Disse
  2020-10-25 22:51:44
  J-76 kirjoitti:
  Tarttis olla joku rohkeampi uranuurtaja, joka tirauttaa kunnon ulvasut kaikkien poikain nähden. 😌
  
  Onko niitä naisia, jotka ei miehen itkua ymmärrä?! 🤨
  
  https://youtu.be/fsxGaWnAWi8
  
  Kummallista... 🤔
  No on niitä ja oikeasti niitä on tosi paljon....mä tiedän hyvin. :o)
  
  https://youtu.be/3r7lsv4oukM
  
  Satiirinen biisi, oot itsekin sen pistänyt mulle, mutta toisaalta tuonne mukiin moni mies ne itkunsa, kipunsa ja huolensa hujauttaa...
  
  https://youtu.be/ZECfKSqhU4c
  
  Ja lisää satiiria...
  
  Näistä vois pistää vaikka minkälaista listaa...
  
  yhyyhy yy, ei oo mun syy... :oD
- Anonyymi
  2020-10-25 22:59:32
  Kyllä miekin tykkään välillä romanttisista aasialaisista sarjoista, olen vain tosi nirso ja kaikki muut elementit pitää kanssa osua kohilleen, mutta en ikinä yhdistä sitä romantiikkaa oikeaan elämään. Tiedän sen olevan fantasiaa, vaikka pidänkin enemmän niistä sarjoista missä hahmojen on pakko tutustua toisiinsa eikä mitään, että heti on ihastuminen.
  
  Samalla periaatteella elämässä, rakennetaan ensin perusta minkä päällä se romantiikka kestää. Tosielämässä vain se ei mene niin helposti kuin kirjoitetuissa tarinoissa ja plot pointeissa.
  
  Voiko sen laskea jonkun tason romantiikaksi tai ehkä rakkaudeksi kun ollaan samassa tilassa, tehdään omia juttuja, mutta ollaan mukavasti yhdessä? Siitä huolimatta, vaikka ei sanottaisi mitään. Tajuaako kukaan, mitä yritän kuvailla?
- J-76
  2020-10-25 23:04:36
  Disse kirjoitti:
  No on niitä ja oikeasti niitä on tosi paljon....mä tiedän hyvin. :o)
  
  https://youtu.be/3r7lsv4oukM
  
  Satiirinen biisi, oot itsekin sen pistänyt mulle, mutta toisaalta tuonne mukiin moni mies ne itkunsa, kipunsa ja huolensa hujauttaa...
  
  https://youtu.be/ZECfKSqhU4c
  
  Ja lisää satiiria...
  
  Näistä vois pistää vaikka minkälaista listaa...
  
  yhyyhy yy, ei oo mun syy... :oD
  Höh, kummallisia! Mies on ihan ihminen siinä missä nainenkin. 😔
  https://youtu.be/zpAMOU0LX78
  
  Siitä sitten...
  
  https://youtu.be/9iMHAErHveg
  
  😄
- Disse
  2020-10-25 23:09:28
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä miekin tykkään välillä romanttisista aasialaisista sarjoista, olen vain tosi nirso ja kaikki muut elementit pitää kanssa osua kohilleen, mutta en ikinä yhdistä sitä romantiikkaa oikeaan elämään. Tiedän sen olevan fantasiaa, vaikka pidänkin enemmän niistä sarjoista missä hahmojen on pakko tutustua toisiinsa eikä mitään, että heti on ihastuminen.
  
  Samalla periaatteella elämässä, rakennetaan ensin perusta minkä päällä se romantiikka kestää. Tosielämässä vain se ei mene niin helposti kuin kirjoitetuissa tarinoissa ja plot pointeissa.
  
  Voiko sen laskea jonkun tason romantiikaksi tai ehkä rakkaudeksi kun ollaan samassa tilassa, tehdään omia juttuja, mutta ollaan mukavasti yhdessä? Siitä huolimatta, vaikka ei sanottaisi mitään. Tajuaako kukaan, mitä yritän kuvailla?
  Kyllä mä tuon tajuan. Ymmärrän vaikka sen, että isovanhemmillani oli oma romantiikka, vaikka sitä ei näkynyt mitenkään ulkoisesti. He olivat kuitenkin kuin paita ja peppu ja kun ukki kuoli, riutui mummonikin perässä.
  
  Romantiikka onkin minusta jokaisen oma juttu... se pitää sisällään sen maailman, minkä haluaa ulospäin jotenkin maalata...toisille se on aamupalan tekeminen toiselle sänkyyn, toiselle hali ja toiselle hyväksyvä murahdus... :o)
  
  Mutta niinkuin jokaiselle se oma romantiikka on sitä oikeaa, niin toisella onkin se ihan ikiomansa. Jokaisen pitäisi saada pitää oma ja hyväksyä toisenkin oma. :o)
- Disse
  2020-10-25 23:21:20
  J-76 kirjoitti:
  Höh, kummallisia! Mies on ihan ihminen siinä missä nainenkin. 😔
  https://youtu.be/zpAMOU0LX78
  
  Siitä sitten...
  
  https://youtu.be/9iMHAErHveg
  
  😄
  No niinhän se on, mutta moni mies kuvittelee että miehen pitää olla jotain muuta ja ristiriitaisuus siihen mitä oikeasti onkin, järkyttää...
  
  https://youtu.be/XbsuSoUT2yk
  
  Jotenkin tästä biisistä tulee mieleen monen miehen tuska juuri tuosta... :o/
- Anonyymi
  2020-10-26 02:16:21
  Disse kirjoitti:
  No niinhän se on, mutta moni mies kuvittelee että miehen pitää olla jotain muuta ja ristiriitaisuus siihen mitä oikeasti onkin, järkyttää...
  
  https://youtu.be/XbsuSoUT2yk
  
  Jotenkin tästä biisistä tulee mieleen monen miehen tuska juuri tuosta... :o/
  HITTO! Minun piti joku päivä tuo tänne linkata sopivaan aikaan ja sinä taas vedit maton alta. Vasta olin saanut sopivia hetkiä vaiun Samuli Putron - Elmä On Juhlaa biisiin eikä vielä ollut keskustelua itselläni johon olisin tuon voinut heittää.
  Darn it.. Menetin mahiksen kun sie olet aina niin kaikkialla ja heti biisit valmiina. x3
- Disse
  2020-10-26 02:17:53
  Anonyymi kirjoitti:
  HITTO! Minun piti joku päivä tuo tänne linkata sopivaan aikaan ja sinä taas vedit maton alta. Vasta olin saanut sopivia hetkiä vaiun Samuli Putron - Elmä On Juhlaa biisiin eikä vielä ollut keskustelua itselläni johon olisin tuon voinut heittää.
  Darn it.. Menetin mahiksen kun sie olet aina niin kaikkialla ja heti biisit valmiina. x3
  Vain nopeat elävät. 💪😬
- randombypasser
  2020-10-26 19:33:14
  Disse kirjoitti:
  No voi perhana...tään takia en pärjää pokerissakaan, heti kun on hyvä käsi, pistän allinin.. :oD
  
  Joo, no vielä yöntoivotukseksi urheilusta se Lasse Virenin kaatuminen ja voitto.... ja lisäksi Rädyn mitalli kun heitti käsi paskana sen vuonna kivi ja kirves. :oD
  
  Mutta hyvää yötä ja alkavaa viikkoa. Mä vielä hoidan tään yhden yövuoron ja aloitan vapaat. :o)
  :D:D:D
  Urheilusta kyllä löytyis Suomi-miehelle paljonkin, voiton lisäksi myös niitä muita tilanteita joissa on tunteet pelissä.
  Suomi-Ruotsi lätkän MM joku välierä tms. 5-1:stä 5-6:een
  Mietaan legendaarinen tappio Wassbergille Lake Placidissa
  
  Joo, kyllä niitä riittäis :)
  
  Hei wau, vapaita tiedossa, sehän kiva! Itte saa odotella jonnekin joululle, mutta eipä se haittaa tässä duunissa, kivaa on sillonkin kun leukapieli vetää kireeks. Ens viikko meneekin Tampereella maakuntakiertueella, ihan pikkanen IT-muutto, mutta onneksi tapahtuu Tampere Cityn sisällä.
- randombypasser
  2020-10-26 19:38:06
  J-76 kirjoitti:
  Tarttis olla joku rohkeampi uranuurtaja, joka tirauttaa kunnon ulvasut kaikkien poikain nähden. 😌
  
  Onko niitä naisia, jotka ei miehen itkua ymmärrä?! 🤨
  
  https://youtu.be/fsxGaWnAWi8
  
  Kummallista... 🤔
  "Onko niitä naisia, jotka ei miehen itkua ymmärrä?!"
  
  No ehkä toi ymmärtäminen on huono kuvaus, mutta sen käsitteleminen tai kestäminen on sitten ihan toinen juttu. Käsi sydämellä voin vannoa, että tiedän naisia, jotka eivät voi sitä sietää tai eivät kestä sitä, tulee samantien sanomista, joissain tapauksissa se on jopa niin negatiivinen piirre miehessä, että deitit loppuu hiljaa siihen tai suhteessa ollessa aletaan funtsimaan eroa.
  
  Itse kun viihdyn hyvin naisten seurassa ihan vain seurana ja mielelläni keskustelen ja vain kuuntelen, niin aika rujoa tekstiä joskus tulee. Ja on noita episodeja kuultu myös miehiltä.
  
  Mutta meitä on moneen junaan, toiset vaan haluaa karskimman orangin olohuoneen kattolamppuun roikkumaan :D
- randombypasser
  2020-10-26 19:41:48
  Anonyymi kirjoitti:
  Kyllä miekin tykkään välillä romanttisista aasialaisista sarjoista, olen vain tosi nirso ja kaikki muut elementit pitää kanssa osua kohilleen, mutta en ikinä yhdistä sitä romantiikkaa oikeaan elämään. Tiedän sen olevan fantasiaa, vaikka pidänkin enemmän niistä sarjoista missä hahmojen on pakko tutustua toisiinsa eikä mitään, että heti on ihastuminen.
  
  Samalla periaatteella elämässä, rakennetaan ensin perusta minkä päällä se romantiikka kestää. Tosielämässä vain se ei mene niin helposti kuin kirjoitetuissa tarinoissa ja plot pointeissa.
  
  Voiko sen laskea jonkun tason romantiikaksi tai ehkä rakkaudeksi kun ollaan samassa tilassa, tehdään omia juttuja, mutta ollaan mukavasti yhdessä? Siitä huolimatta, vaikka ei sanottaisi mitään. Tajuaako kukaan, mitä yritän kuvailla?
  "Voiko sen laskea jonkun tason romantiikaksi tai ehkä rakkaudeksi kun ollaan samassa tilassa, tehdään omia juttuja, mutta ollaan mukavasti yhdessä? Siitä huolimatta, vaikka ei sanottaisi mitään. Tajuaako kukaan, mitä yritän kuvailla?"
  
  Luulisin tajuavani. Ainakin itse koen pelkän yhdessäolon tai samassa tilassa omien juttujen tekemisen yhteydessä voimakastakin läheisyyttä, hellyyttäkin, ilman että siihen liittyy mitään erityistä, kuhan ollaan tai touhutaan. En ole sitä ikinä mielessäni romanttiseksi tuntemukseksi kuvaillut, mutta joo, onhan se kyllä sitä, etenkin jos vielä molemmat kokevat samoin, tuntevat siinä läheisyyttä ja yhteyttä.
- Disse
  2020-10-26 19:43:17
  randombypasser kirjoitti:
  "Onko niitä naisia, jotka ei miehen itkua ymmärrä?!"
  
  No ehkä toi ymmärtäminen on huono kuvaus, mutta sen käsitteleminen tai kestäminen on sitten ihan toinen juttu. Käsi sydämellä voin vannoa, että tiedän naisia, jotka eivät voi sitä sietää tai eivät kestä sitä, tulee samantien sanomista, joissain tapauksissa se on jopa niin negatiivinen piirre miehessä, että deitit loppuu hiljaa siihen tai suhteessa ollessa aletaan funtsimaan eroa.
  
  Itse kun viihdyn hyvin naisten seurassa ihan vain seurana ja mielelläni keskustelen ja vain kuuntelen, niin aika rujoa tekstiä joskus tulee. Ja on noita episodeja kuultu myös miehiltä.
  
  Mutta meitä on moneen junaan, toiset vaan haluaa karskimman orangin olohuoneen kattolamppuun roikkumaan :D
  Juu, alleviivaan.
  
  Jotenkin olen jopa naisilta kuullut itse, että haetaan turvaa ja jos mies osoittaakin heikkouden stereotyyppisiä merkkejä, se on turnoffin tapainen reaktio...
- Disse
  2020-10-26 19:46:00
  randombypasser kirjoitti:
  :D:D:D
  Urheilusta kyllä löytyis Suomi-miehelle paljonkin, voiton lisäksi myös niitä muita tilanteita joissa on tunteet pelissä.
  Suomi-Ruotsi lätkän MM joku välierä tms. 5-1:stä 5-6:een
  Mietaan legendaarinen tappio Wassbergille Lake Placidissa
  
  Joo, kyllä niitä riittäis :)
  
  Hei wau, vapaita tiedossa, sehän kiva! Itte saa odotella jonnekin joululle, mutta eipä se haittaa tässä duunissa, kivaa on sillonkin kun leukapieli vetää kireeks. Ens viikko meneekin Tampereella maakuntakiertueella, ihan pikkanen IT-muutto, mutta onneksi tapahtuu Tampere Cityn sisällä.
  Oikein sirlu muljahti tuota karseaa tappiota sekunninkin muistellessa. Vietin viikon perunakellarissa enkä puhunut kellekkään vuoteen, niin riipais. 😂
  
  No siis perjantaina taas sorvin ääreen...ei mitään lomia, ihan viikkovapaita vaan. 😁👌
- randombypasser
  2020-10-26 19:46:33
  J-76 kirjoitti:
  Höh, kummallisia! Mies on ihan ihminen siinä missä nainenkin. 😔
  https://youtu.be/zpAMOU0LX78
  
  Siitä sitten...
  
  https://youtu.be/9iMHAErHveg
  
  😄
  "Mies on ihan ihminen siinä missä nainenkin."
  
  Eikä ole, me ollaan palvelukoneita, hyvää Suomalaista (käsi... hrmh)työtä, tehty kestämään kaikkea, mitä nyt vuosihuoltoja ei saa unohtaa (lekuri, hammalekuri, ravitsemusasiantuntija, personal trainer, lomamatka, lätkän MM-vapaa sohvalla). Vaan kalliiksihan se tulee tuollaista konetta ylläpitää, ymmärrän hyvin jos se joitain kismittää, kun heti huollon jälkeen 8K-optiikan sulkimien välistä alkaa hydrauliikkanesteet vuotamaan ensimmäisen herkän hetken tullessa :D
- randombypasser
  2020-10-26 19:54:01
  Disse kirjoitti:
  Kyllä mä tuon tajuan. Ymmärrän vaikka sen, että isovanhemmillani oli oma romantiikka, vaikka sitä ei näkynyt mitenkään ulkoisesti. He olivat kuitenkin kuin paita ja peppu ja kun ukki kuoli, riutui mummonikin perässä.
  
  Romantiikka onkin minusta jokaisen oma juttu... se pitää sisällään sen maailman, minkä haluaa ulospäin jotenkin maalata...toisille se on aamupalan tekeminen toiselle sänkyyn, toiselle hali ja toiselle hyväksyvä murahdus... :o)
  
  Mutta niinkuin jokaiselle se oma romantiikka on sitä oikeaa, niin toisella onkin se ihan ikiomansa. Jokaisen pitäisi saada pitää oma ja hyväksyä toisenkin oma. :o)
  "Romantiikka onkin minusta jokaisen oma juttu..." ja "Jokaisen pitäisi saada pitää oma ja hyväksyä toisenkin oma."
  
  Juurikin näin. Mä vähän luulen, että ainakin lyhyemmän aikaa yhdessä olleilla pariskunnilla, siis vaikka niinku alle 10v tai ainakin alle 20v tää on yksi asia, joka ei ehkä ole ihan selkeä keskenään. Eli tää voi olla yksi niitä asioita, joista pariskunnan pitäisi puhua hyvinkin selkeästi ja raadollisesti, pienet onnen kyyneleet väliin molemmilta, että kummallekin olis koko ajan selvää miten toinen osoittaa romanttisia tunteitaan ja toisaalta kokee saamiaan toisen mielestä romanttisia eleitä.
  
  Tota jonkun verran exälle teinkin, että kerroin kun vaan jostain itsellekin käsittämättömästä syystä tuntui jossain tilanteessa tosi onnelliselta tai hellältä, nappasin yhtäkkiä vaan haliin tai muuta sellaista. Ja tietty koitin sanottaa sen mitä ja miksi nyt, jos/kun se tilanne oli sinällään arkinen ja periaatteessa romantiikaton. Ei tuota ainakaan tuntunut kauheasti haittavaan ilo, halit ja avatumiset tuossa yhteydessä :)
- Disse
  2020-10-26 20:04:33
  randombypasser kirjoitti:
  "Romantiikka onkin minusta jokaisen oma juttu..." ja "Jokaisen pitäisi saada pitää oma ja hyväksyä toisenkin oma."
  
  Juurikin näin. Mä vähän luulen, että ainakin lyhyemmän aikaa yhdessä olleilla pariskunnilla, siis vaikka niinku alle 10v tai ainakin alle 20v tää on yksi asia, joka ei ehkä ole ihan selkeä keskenään. Eli tää voi olla yksi niitä asioita, joista pariskunnan pitäisi puhua hyvinkin selkeästi ja raadollisesti, pienet onnen kyyneleet väliin molemmilta, että kummallekin olis koko ajan selvää miten toinen osoittaa romanttisia tunteitaan ja toisaalta kokee saamiaan toisen mielestä romanttisia eleitä.
  
  Tota jonkun verran exälle teinkin, että kerroin kun vaan jostain itsellekin käsittämättömästä syystä tuntui jossain tilanteessa tosi onnelliselta tai hellältä, nappasin yhtäkkiä vaan haliin tai muuta sellaista. Ja tietty koitin sanottaa sen mitä ja miksi nyt, jos/kun se tilanne oli sinällään arkinen ja periaatteessa romantiikaton. Ei tuota ainakaan tuntunut kauheasti haittavaan ilo, halit ja avatumiset tuossa yhteydessä :)
  Joo, tuskin ketään huomionosoitukset haittaa... moniakin haittaa niiden poisjäämiset enemmänkin. Ja minusta se johtuu siitä, että jos ei koe omaksi uniikiksi romantiikaksi omaansa, vaan ajattelee sen olevan muös yhtä sen toisen romantiikan kanssa, tulee tunne, ettei toinen välitä.... ja siitä saattaa tulla se lumipalloefekti, mikä erkaannuttaa ihmiset suhteissa—-> kasvettiin erilleen.
  
  Ja ehkä se eriytymisvaihe suhteissa on usein juuri kulminaatiopiste...🤔
- randombypasser
  2020-10-26 20:14:45
  Disse kirjoitti:
  Juu, alleviivaan.
  
  Jotenkin olen jopa naisilta kuullut itse, että haetaan turvaa ja jos mies osoittaakin heikkouden stereotyyppisiä merkkejä, se on turnoffin tapainen reaktio...
  "Jotenkin olen jopa naisilta kuullut itse, että haetaan turvaa ja jos mies osoittaakin heikkouden stereotyyppisiä merkkejä, se on turnoffin tapainen reaktio..."
  
  Jep, pitää olla herkkä, tunteitaan näyttävä ja niin edelleen, mutta jää vain kertomatta se, että miten, missä, milloin ja kenelle niitä saa osoittaa :)
  On yksi tuollainen nainen osunut ihan omalle kohdalle ns. lähikontaktissa, se oli tietyllä tapaa melkoinen yllätys, mutta hyvä että kävi ilmi ajoissa, molemmille hyvä.
  
  Ite olen tuosta miettinyt, että mahdollisesti yhtenä syynä voisi olla se, että jos naisella on haasteita itsensä ja elämänsä kanssa, niin ehkä se aiheuttaa sen, ettei miehellä ole lupaa olla silloin heikko, kun toisen tarvitsevuus vahvuudelle on suuri. Hankalaa tuossa on se, että se ei välttämättä ole mitenkään lyhytkestoinen episodi elämässä, vaan se voi kestää vuosia ja toisaalta sen kertominen sille miehelle saattaa jäädä hyvin vaillinaiseksi.
  Mutta tiiä näistä, jos nyt ittensä kanssa ensin pärjäilisi... :)
- randombypasser
  2020-10-26 20:19:49
  Disse kirjoitti:
  Oikein sirlu muljahti tuota karseaa tappiota sekunninkin muistellessa. Vietin viikon perunakellarissa enkä puhunut kellekkään vuoteen, niin riipais. 😂
  
  No siis perjantaina taas sorvin ääreen...ei mitään lomia, ihan viikkovapaita vaan. 😁👌
  "Oikein sirlu muljahti tuota karseaa tappiota sekunninkin muistellessa. Vietin viikon perunakellarissa enkä puhunut kellekkään vuoteen, niin riipais"
  
  Ittellä ei silleen, mutta en varmaan ole ikinä kiroillut 24 tuntiin niin paljon, kuin alkaen siitä Ruotsin 6:sta maalista. Vieläkin voisin päästellä ns. merimies-tyyliin pari tuntia, kun vain ajattelenkin :)
  
  Hupaisinta tossa on ehkä se, ettei mua ole enää jokuseen vuoteen ihmeesti urheilu kiinnostanu, mitä nyt uutisjuttuja vielä luen. Ainoa lätkä mitä jaksan kattella enää, mistä innostun, on U20-kisat ja naisten MM:t. Miesten kisat, vaikka kivat onkin, niin siihen on jotenkin kyllästynyt tai jotain. Ja jos on hirveän tylsää arkena, niin TV:stä voi tulla Champions liigan ottelu taustahälinänä. Mä taidan tulla vanhaksi...
- Disse
  2020-10-26 20:25:56
  randombypasser kirjoitti:
  "Jotenkin olen jopa naisilta kuullut itse, että haetaan turvaa ja jos mies osoittaakin heikkouden stereotyyppisiä merkkejä, se on turnoffin tapainen reaktio..."
  
  Jep, pitää olla herkkä, tunteitaan näyttävä ja niin edelleen, mutta jää vain kertomatta se, että miten, missä, milloin ja kenelle niitä saa osoittaa :)
  On yksi tuollainen nainen osunut ihan omalle kohdalle ns. lähikontaktissa, se oli tietyllä tapaa melkoinen yllätys, mutta hyvä että kävi ilmi ajoissa, molemmille hyvä.
  
  Ite olen tuosta miettinyt, että mahdollisesti yhtenä syynä voisi olla se, että jos naisella on haasteita itsensä ja elämänsä kanssa, niin ehkä se aiheuttaa sen, ettei miehellä ole lupaa olla silloin heikko, kun toisen tarvitsevuus vahvuudelle on suuri. Hankalaa tuossa on se, että se ei välttämättä ole mitenkään lyhytkestoinen episodi elämässä, vaan se voi kestää vuosia ja toisaalta sen kertominen sille miehelle saattaa jäädä hyvin vaillinaiseksi.
  Mutta tiiä näistä, jos nyt ittensä kanssa ensin pärjäilisi... :)
  Joo. Kuullostaa tutulta, hyvinkin tutulta. 🙄
  
  Mutta tosiaan, se voi olla ihan, että se nainen on tosiaan itse heikoilla ja siinä kokee jonkun heikolta tuntuvan ihmisen taakaksi tai jotain sinnepäin..🤷‍♂️
  
  Itseasiassa mä oon huomannut, että aika moni nainen haluaa näyttää stereotyyppisen vahvslta. Ei itke, ei murehdi ääneen... vaikka välillä näkee silmistä, ettei jaksais... sitten kun tuleekin siihen mies, mikä osaa näyttää kaiken, se on niin outoa? 🤔 Ehkä tosiaan puhutaan, että on hyvä osoittaa tunteitaan, mutta sitten ei osata ottaakaan niitä reaktioita vastaan, vaan ne vyöryy päälle... 🤔
- randombypasser
  2020-10-26 20:28:35
  Disse kirjoitti:
  Joo, tuskin ketään huomionosoitukset haittaa... moniakin haittaa niiden poisjäämiset enemmänkin. Ja minusta se johtuu siitä, että jos ei koe omaksi uniikiksi romantiikaksi omaansa, vaan ajattelee sen olevan muös yhtä sen toisen romantiikan kanssa, tulee tunne, ettei toinen välitä.... ja siitä saattaa tulla se lumipalloefekti, mikä erkaannuttaa ihmiset suhteissa—-> kasvettiin erilleen.
  
  Ja ehkä se eriytymisvaihe suhteissa on usein juuri kulminaatiopiste...🤔
  STOP!
  "Ja minusta se johtuu siitä, että jos ei koe omaksi uniikiksi romantiikaksi omaansa, vaan ajattelee sen olevan muös yhtä sen toisen romantiikan kanssa, tulee tunne, ettei toinen välitä.... ja siitä saattaa tulla se lumipalloefekti, mikä erkaannuttaa ihmiset suhteissa—-> kasvettiin erilleen. "
  
  Nyt siis ensinnäkin A) ymmärsin, että sanoit jotain tärkeää, mutta myös B), etten jostain syystä ihan kunnolla ymmärrä mitä tarkoitat. Haluaisitko avata tarkemmin tuota ajatteluasi, tuota loogista ketjua? Jokin menee mulla ohi ja koen, että tuossa on paljon asiaa, sellaista joka on tärkeää. No ainakin itselleni :)
- Disse
  2020-10-26 20:35:58
  randombypasser kirjoitti:
  STOP!
  "Ja minusta se johtuu siitä, että jos ei koe omaksi uniikiksi romantiikaksi omaansa, vaan ajattelee sen olevan muös yhtä sen toisen romantiikan kanssa, tulee tunne, ettei toinen välitä.... ja siitä saattaa tulla se lumipalloefekti, mikä erkaannuttaa ihmiset suhteissa—-> kasvettiin erilleen. "
  
  Nyt siis ensinnäkin A) ymmärsin, että sanoit jotain tärkeää, mutta myös B), etten jostain syystä ihan kunnolla ymmärrä mitä tarkoitat. Haluaisitko avata tarkemmin tuota ajatteluasi, tuota loogista ketjua? Jokin menee mulla ohi ja koen, että tuossa on paljon asiaa, sellaista joka on tärkeää. No ainakin itselleni :)
  Simppeloidaan. Otetaan muu esimerkki. Sinä ostat karamellin naiselle, hän ostaa sinulle. Mutta jos sinä ostat karkin siksi, että hän ostaa sinulle, et osta montaa kertaa...
  
  Mutta jos sinulle se karkin ostaminen on oma romanttinen juttu, ei sen takaisinsaamisella ole väliä.
  
  Mutta jos se kummallekin on sitä vastavuoroisuutta, niin yksi vahingossa ostamatta jäänyt karkki saattaa aiheuttaa ketjureaktion... eli kumpikaan ei ostele toiselle karkkia...
- J-76
  2020-10-26 20:38:35
  randombypasser kirjoitti:
  "Mies on ihan ihminen siinä missä nainenkin."
  
  Eikä ole, me ollaan palvelukoneita, hyvää Suomalaista (käsi... hrmh)työtä, tehty kestämään kaikkea, mitä nyt vuosihuoltoja ei saa unohtaa (lekuri, hammalekuri, ravitsemusasiantuntija, personal trainer, lomamatka, lätkän MM-vapaa sohvalla). Vaan kalliiksihan se tulee tuollaista konetta ylläpitää, ymmärrän hyvin jos se joitain kismittää, kun heti huollon jälkeen 8K-optiikan sulkimien välistä alkaa hydrauliikkanesteet vuotamaan ensimmäisen herkän hetken tullessa :D
  Hmph.. Kaksimielistä hydrauliikkaa? 😜
- randombypasser
  2020-10-26 20:44:40
  Disse kirjoitti:
  Joo. Kuullostaa tutulta, hyvinkin tutulta. 🙄
  
  Mutta tosiaan, se voi olla ihan, että se nainen on tosiaan itse heikoilla ja siinä kokee jonkun heikolta tuntuvan ihmisen taakaksi tai jotain sinnepäin..🤷‍♂️
  
  Itseasiassa mä oon huomannut, että aika moni nainen haluaa näyttää stereotyyppisen vahvslta. Ei itke, ei murehdi ääneen... vaikka välillä näkee silmistä, ettei jaksais... sitten kun tuleekin siihen mies, mikä osaa näyttää kaiken, se on niin outoa? 🤔 Ehkä tosiaan puhutaan, että on hyvä osoittaa tunteitaan, mutta sitten ei osata ottaakaan niitä reaktioita vastaan, vaan ne vyöryy päälle... 🤔
  "Mutta tosiaan, se voi olla ihan, että se nainen on tosiaan itse heikoilla ja siinä kokee jonkun heikolta tuntuvan ihmisen taakaksi tai jotain sinnepäin"
  
  -Kyllä se varmaan noin on. Ton vielä ymmärtää, jos kyse uudemmasta tuttavuudesta tai pitkässä suhteessa toistuvista, pitkistä toisen vahvuutta vaativista jaksoista, kun ei kukaan jaksa kannatella toista aikuista iän kaiken. Mutta sitten kun kyse on pitkästä suhteesta, jossa tuon esiintyminen on harvinaista tms., onhan se vähän yllättävää. Tietty jos se on eka kerta ja osuu toisen suuren tarvitsevuuden hetkelle, niin äkkiäkös siinä sokeutuu ja kameli lähtee karkuteille selkä katkenneena.
  *
  "Itseasiassa mä oon huomannut, että aika moni nainen haluaa näyttää stereotyyppisen vahvslta. Ei itke, ei murehdi ääneen... vaikka välillä näkee silmistä, ettei jaksais..."
  
  -Samaa olen havainnut. Toki tuntuu, että nykyään ympäristökin vaatii kauheasti vahvuutta (ja kovuutta), mutta sitten kun on selvästi rakkaudellinen suhde, niin kyllä se oudolta tuntuu. Omallakin kohdalla on tullut voimien hiipumista havaitessa tarjottua halia, syliä ja korvia, varovasti tiedustella mikä painaa, haluatko jutella, kyllä se usein aukoo ovia. Vaan ehkä sitä olis tarttenu tehdä vielä enemmän, tulla vastaan aktiivisemmin tuossa mielessä.
  *
  " sitten kun tuleekin siihen mies, mikä osaa näyttää kaiken, se on niin outoa? 🤔 Ehkä tosiaan puhutaan, että on hyvä osoittaa tunteitaan, mutta sitten ei osata ottaakaan niitä reaktioita vastaan, vaan ne vyöryy päälle..."
  
  -Niin, voi se olla outoa, ylipäänsä tai ainakin jos sellaista ei ole juuri kokenut aiemmin. Ja tietty se olis hyvä, että se mieskin muistais näyttää sitä useammin, alkaen ehkä pienemmistä asioista, vaikka tirauttaa sohvalla leffaa kattoessa ja kertoa vähän tuntemuksistaan siinä, jotta toinen sais sen kokemuksen, että ai, miehetkin siis voi liikuttua ja jopa näyttää sen, kappas vaan. Siitä on varmasti helpompi jatkaa, kummankin, isompiin juttuihin ennen seuraavaa kriisiä. Joo, voipi olla myös peiliin kattomisen paikka meillä miehillä...
- randombypasser
  2020-10-26 20:52:36
  Disse kirjoitti:
  Simppeloidaan. Otetaan muu esimerkki. Sinä ostat karamellin naiselle, hän ostaa sinulle. Mutta jos sinä ostat karkin siksi, että hän ostaa sinulle, et osta montaa kertaa...
  
  Mutta jos sinulle se karkin ostaminen on oma romanttinen juttu, ei sen takaisinsaamisella ole väliä.
  
  Mutta jos se kummallekin on sitä vastavuoroisuutta, niin yksi vahingossa ostamatta jäänyt karkki saattaa aiheuttaa ketjureaktion... eli kumpikaan ei ostele toiselle karkkia...
  Jaaaaaaa SUURI kiitos tästä, nyt osui ja upposi, tajusin ajatuskulkusi!
  Ja juttu oli tärkeä, kuten heti tunnistin, vaikken höpsönä tajunnutkaan sitä kunnolla.
  Ja myös sietäisit selkääsi, nyt mulle tuli paljon pohdittavaa taannoisen eron asioiden osalta, tässä on paljon sellaista, mikä soittelee kelloja.
  
  Meni tuo osuus keskustelua copya/pastena talteen tälle täytyy antaa enemmän aikaa ja ajatuksia. Kiitos Disse! :)
- randombypasser
  2020-10-26 20:56:18
  J-76 kirjoitti:
  Hmph.. Kaksimielistä hydrauliikkaa? 😜
  Hui, sus siunakkoon nainen, täällähän voi käydä alaikäisiäkin, varo sanojasi 8|
  
  Se tuo verbaalinen luonne on sellanen, että välillä lähtee nuo kaksi viimeistä aivosolua jonnekin aivan omille poluilleen riehumaan ja sitten tulee tuollaisia juttuja höpötettyä kun en viitsi niitä pikkuisia kieltääkään. Kyllä lapsen pitää saada leikkiä ja olla lapsi ;D
- J-76
  2020-10-26 21:05:01
  randombypasser kirjoitti:
  Hui, sus siunakkoon nainen, täällähän voi käydä alaikäisiäkin, varo sanojasi 8|
  
  Se tuo verbaalinen luonne on sellanen, että välillä lähtee nuo kaksi viimeistä aivosolua jonnekin aivan omille poluilleen riehumaan ja sitten tulee tuollaisia juttuja höpötettyä kun en viitsi niitä pikkuisia kieltääkään. Kyllä lapsen pitää saada leikkiä ja olla lapsi ;D
  😆😛😁
- Disse
  2020-10-26 21:06:56
  randombypasser kirjoitti:
  Jaaaaaaa SUURI kiitos tästä, nyt osui ja upposi, tajusin ajatuskulkusi!
  Ja juttu oli tärkeä, kuten heti tunnistin, vaikken höpsönä tajunnutkaan sitä kunnolla.
  Ja myös sietäisit selkääsi, nyt mulle tuli paljon pohdittavaa taannoisen eron asioiden osalta, tässä on paljon sellaista, mikä soittelee kelloja.
  
  Meni tuo osuus keskustelua copya/pastena talteen tälle täytyy antaa enemmän aikaa ja ajatuksia. Kiitos Disse! :)
  No tuota mä itsekin oon miettinyt kuule. Täytyy olla jokin ajatushärö, että kaksi ihanaa rakastavaa ihmistä erkaantuu. 😁
  
  Ja jos tuon itse osaa sisäistää ja pääsee kiinni siitä, niin mä luulen, että vaikka toinen ei sitä heti hiffaa, se tulee esimerkin kautta perässä. 😬👌
  
  Mä joskus mietin, kun kissat ja koirat osaa olla ihan yhtä mukavia aina, vaikka et kerran niitä silitäkään. Nekin osaa pitää sen oman hetkittäisen läheisyytensäosoituksen puhtaana. Ei ne muistele...
  
  Jotkut kai sanoo tätä siksi hetkessä elämiseksi. 😊
- Disse
  2020-10-26 21:13:18
  randombypasser kirjoitti:
  "Mutta tosiaan, se voi olla ihan, että se nainen on tosiaan itse heikoilla ja siinä kokee jonkun heikolta tuntuvan ihmisen taakaksi tai jotain sinnepäin"
  
  -Kyllä se varmaan noin on. Ton vielä ymmärtää, jos kyse uudemmasta tuttavuudesta tai pitkässä suhteessa toistuvista, pitkistä toisen vahvuutta vaativista jaksoista, kun ei kukaan jaksa kannatella toista aikuista iän kaiken. Mutta sitten kun kyse on pitkästä suhteesta, jossa tuon esiintyminen on harvinaista tms., onhan se vähän yllättävää. Tietty jos se on eka kerta ja osuu toisen suuren tarvitsevuuden hetkelle, niin äkkiäkös siinä sokeutuu ja kameli lähtee karkuteille selkä katkenneena.
  *
  "Itseasiassa mä oon huomannut, että aika moni nainen haluaa näyttää stereotyyppisen vahvslta. Ei itke, ei murehdi ääneen... vaikka välillä näkee silmistä, ettei jaksais..."
  
  -Samaa olen havainnut. Toki tuntuu, että nykyään ympäristökin vaatii kauheasti vahvuutta (ja kovuutta), mutta sitten kun on selvästi rakkaudellinen suhde, niin kyllä se oudolta tuntuu. Omallakin kohdalla on tullut voimien hiipumista havaitessa tarjottua halia, syliä ja korvia, varovasti tiedustella mikä painaa, haluatko jutella, kyllä se usein aukoo ovia. Vaan ehkä sitä olis tarttenu tehdä vielä enemmän, tulla vastaan aktiivisemmin tuossa mielessä.
  *
  " sitten kun tuleekin siihen mies, mikä osaa näyttää kaiken, se on niin outoa? 🤔 Ehkä tosiaan puhutaan, että on hyvä osoittaa tunteitaan, mutta sitten ei osata ottaakaan niitä reaktioita vastaan, vaan ne vyöryy päälle..."
  
  -Niin, voi se olla outoa, ylipäänsä tai ainakin jos sellaista ei ole juuri kokenut aiemmin. Ja tietty se olis hyvä, että se mieskin muistais näyttää sitä useammin, alkaen ehkä pienemmistä asioista, vaikka tirauttaa sohvalla leffaa kattoessa ja kertoa vähän tuntemuksistaan siinä, jotta toinen sais sen kokemuksen, että ai, miehetkin siis voi liikuttua ja jopa näyttää sen, kappas vaan. Siitä on varmasti helpompi jatkaa, kummankin, isompiin juttuihin ennen seuraavaa kriisiä. Joo, voipi olla myös peiliin kattomisen paikka meillä miehillä...
  Joo. Siis kyllähän ihmisissä on eroja, oliko ne naisia tahi miehiä.
  
  Mutta ehkä on sattunut sellaiset ihmiset kohdalle itsellä, että ovat ihastuneet minun aiheuttaneeseen tunteeseen, eivätkä minuun ihmisenä? 🤷‍♂️
  
  Noh, nää selvinnee joskus tai ei? Mutta silti en muuta sitä, että tunteeni näytän, piruvie. 😁
  Savolaisesti etiäpäin, että vastuu on kuulijalla ja näkijällä. 😂
- Disse
  2020-10-26 21:17:20
  randombypasser kirjoitti:
  "Oikein sirlu muljahti tuota karseaa tappiota sekunninkin muistellessa. Vietin viikon perunakellarissa enkä puhunut kellekkään vuoteen, niin riipais"
  
  Ittellä ei silleen, mutta en varmaan ole ikinä kiroillut 24 tuntiin niin paljon, kuin alkaen siitä Ruotsin 6:sta maalista. Vieläkin voisin päästellä ns. merimies-tyyliin pari tuntia, kun vain ajattelenkin :)
  
  Hupaisinta tossa on ehkä se, ettei mua ole enää jokuseen vuoteen ihmeesti urheilu kiinnostanu, mitä nyt uutisjuttuja vielä luen. Ainoa lätkä mitä jaksan kattella enää, mistä innostun, on U20-kisat ja naisten MM:t. Miesten kisat, vaikka kivat onkin, niin siihen on jotenkin kyllästynyt tai jotain. Ja jos on hirveän tylsää arkena, niin TV:stä voi tulla Champions liigan ottelu taustahälinänä. Mä taidan tulla vanhaksi...
  Oisko liikatarjonta syy?
  
  Jäkistä ainskin tulee jokatuutista yleensä. Änäriä, khl:ää, liigaa, kärjäläturnaukset, mm-kisat ja vielä jotain eurotourmitälieliigoja... sit u18, u20, naiset jajaja....😳
- randombypasser
  2020-10-26 21:18:18
  J-76 kirjoitti:
  😆😛😁
  .😆.
- randombypasser
  2020-10-26 21:29:10
  Disse kirjoitti:
  No tuota mä itsekin oon miettinyt kuule. Täytyy olla jokin ajatushärö, että kaksi ihanaa rakastavaa ihmistä erkaantuu. 😁
  
  Ja jos tuon itse osaa sisäistää ja pääsee kiinni siitä, niin mä luulen, että vaikka toinen ei sitä heti hiffaa, se tulee esimerkin kautta perässä. 😬👌
  
  Mä joskus mietin, kun kissat ja koirat osaa olla ihan yhtä mukavia aina, vaikka et kerran niitä silitäkään. Nekin osaa pitää sen oman hetkittäisen läheisyytensäosoituksen puhtaana. Ei ne muistele...
  
  Jotkut kai sanoo tätä siksi hetkessä elämiseksi. 😊
  "No tuota mä itsekin oon miettinyt kuule. Täytyy olla jokin ajatushärö, että kaksi ihanaa rakastavaa ihmistä erkaantuu. 😁
  
  Ja jos tuon itse osaa sisäistää ja pääsee kiinni siitä, niin mä luulen, että vaikka toinen ei sitä heti hiffaa, se tulee esimerkin kautta perässä. 😬👌"
  
  Jotain tollasta ja yleensä se esimerkki varmaan kantaa, mutta ei ehkä aina. Mä luulen, että oman viimeisen "yrityksen" kohdalla olis tarttettu hyvin suoraa kommunikaatio (tästäkin) asiasta, molemminpuolista selkeää keskustelua. Siitä, että "se ja se jotenkin elähdytti" tai "se ja se tuntui tosi hyvältä, vaikka tilanne oli vähän outo" ja niin edelleen. Luulisin, että tuossa tapauksessa kyse oli kommunikaation heikkoudesta, ja juu, molemmin puolin.
  
  Sinällään kyllä ihmisetkin osaa sen, mitä mm. kissat ja koirat osaa, mutta jossain kohden taitaa käydä niin, että toinen on vaikka jostain ulkoisista syistä pidempään "huono kumppani" tuossa mielessä ja siitä jää sitten muistijälki, negatiivinen kierre saattaa alkaa. Sitten ehkä jokainen "unohdus" vastaa tuhatta ja soppa on valmis, kulminaatiopiste lähenee...
- randombypasser
  2020-10-26 21:36:33
  Disse kirjoitti:
  Joo. Siis kyllähän ihmisissä on eroja, oliko ne naisia tahi miehiä.
  
  Mutta ehkä on sattunut sellaiset ihmiset kohdalle itsellä, että ovat ihastuneet minun aiheuttaneeseen tunteeseen, eivätkä minuun ihmisenä? 🤷‍♂️
  
  Noh, nää selvinnee joskus tai ei? Mutta silti en muuta sitä, että tunteeni näytän, piruvie. 😁
  Savolaisesti etiäpäin, että vastuu on kuulijalla ja näkijällä. 😂
  Jo vain, kaikki me ollaan erilaisia ja omilla tavoillamme outoja kummajaisia. Itekin pidän itteeni omituisena tyyppinä enkä tosiaan aina ymmärrä omia mielenliikkeitä, mutta kiva sitä on itteensä sivusta ihmetellä, että mitähän toi uivelo nyt taas oikeen sompaa, jäänpä tähän ihmettelemään, kyllä kohta sattuu juhaa leukaan :D
  
  En aatellu kans muuttaa tot herkkää puolta ja sen näyttämistä mihkään, oikestaan vaan lisätä ja oppia tekemään sen erilaisilla tavoilla, niin ettei ainakaan yllätyksenä voi tulla kenellekään. Töissä toi on jo aiheuttanu välillä pitkiä katseita, kun on ollut kovin empaattinen ja osoittaa vaikka myötätuntoa tosissaan. Oli siis kyse kollegasta, asiakkaasta tai yhteistyötahosta. Mutta torjuttu ei o ikinä, on vain ollut hiukan pidempi hiljaisuus, aluksi. Vaatii tietty sen, että jo hieman paremmin tuntee toisen :)
  
  Savolaiset on vaativaa kansaa, aina on vastuu muilla :D
- randombypasser
  2020-10-26 21:38:20
  Disse kirjoitti:
  Oisko liikatarjonta syy?
  
  Jäkistä ainskin tulee jokatuutista yleensä. Änäriä, khl:ää, liigaa, kärjäläturnaukset, mm-kisat ja vielä jotain eurotourmitälieliigoja... sit u18, u20, naiset jajaja....😳
  "Oisko liikatarjonta syy? "
  
  On se kyllä ainakin sitä, vaan muutenkin on ehkä maku muuttunu iän kanssa. Tosin tietty noi U20:set ja naisten kisat on harvinaisempaa herkkua, ei ole ylitarjontaa sohvalle asti, niin ehkä se on lähinnä se ylitarjonta kuitenkin :)
- Disse
  2020-10-26 21:40:25
  randombypasser kirjoitti:
  "No tuota mä itsekin oon miettinyt kuule. Täytyy olla jokin ajatushärö, että kaksi ihanaa rakastavaa ihmistä erkaantuu. 😁
  
  Ja jos tuon itse osaa sisäistää ja pääsee kiinni siitä, niin mä luulen, että vaikka toinen ei sitä heti hiffaa, se tulee esimerkin kautta perässä. 😬👌"
  
  Jotain tollasta ja yleensä se esimerkki varmaan kantaa, mutta ei ehkä aina. Mä luulen, että oman viimeisen "yrityksen" kohdalla olis tarttettu hyvin suoraa kommunikaatio (tästäkin) asiasta, molemminpuolista selkeää keskustelua. Siitä, että "se ja se jotenkin elähdytti" tai "se ja se tuntui tosi hyvältä, vaikka tilanne oli vähän outo" ja niin edelleen. Luulisin, että tuossa tapauksessa kyse oli kommunikaation heikkoudesta, ja juu, molemmin puolin.
  
  Sinällään kyllä ihmisetkin osaa sen, mitä mm. kissat ja koirat osaa, mutta jossain kohden taitaa käydä niin, että toinen on vaikka jostain ulkoisista syistä pidempään "huono kumppani" tuossa mielessä ja siitä jää sitten muistijälki, negatiivinen kierre saattaa alkaa. Sitten ehkä jokainen "unohdus" vastaa tuhatta ja soppa on valmis, kulminaatiopiste lähenee...
  Niin... mä vaan jotenkin itse itsenäni haluisin pois sellaisesta ”toisestariippuvasta” romantiikasta, vaan se olis mun oma... ja sitten tottakai nauttisin toisen osoittamasta romanttisesta huomiosta. Mutta ne ois erillisiä...
  
  Jotenkin näin... tää ajatus itselläkin vielä kesken...
  
  Jossain oon tästä kuullut muullatavoin, oisko joku Aaro Löf puhellut? 🤔
- Disse
  2020-10-26 21:47:14
  randombypasser kirjoitti:
  Jo vain, kaikki me ollaan erilaisia ja omilla tavoillamme outoja kummajaisia. Itekin pidän itteeni omituisena tyyppinä enkä tosiaan aina ymmärrä omia mielenliikkeitä, mutta kiva sitä on itteensä sivusta ihmetellä, että mitähän toi uivelo nyt taas oikeen sompaa, jäänpä tähän ihmettelemään, kyllä kohta sattuu juhaa leukaan :D
  
  En aatellu kans muuttaa tot herkkää puolta ja sen näyttämistä mihkään, oikestaan vaan lisätä ja oppia tekemään sen erilaisilla tavoilla, niin ettei ainakaan yllätyksenä voi tulla kenellekään. Töissä toi on jo aiheuttanu välillä pitkiä katseita, kun on ollut kovin empaattinen ja osoittaa vaikka myötätuntoa tosissaan. Oli siis kyse kollegasta, asiakkaasta tai yhteistyötahosta. Mutta torjuttu ei o ikinä, on vain ollut hiukan pidempi hiljaisuus, aluksi. Vaatii tietty sen, että jo hieman paremmin tuntee toisen :)
  
  Savolaiset on vaativaa kansaa, aina on vastuu muilla :D
  Ei vaativaa, ottakoot tai jättäkööt, ite piättää. 😀👌
- randombypasser
  2020-10-26 21:47:40
  Disse kirjoitti:
  Niin... mä vaan jotenkin itse itsenäni haluisin pois sellaisesta ”toisestariippuvasta” romantiikasta, vaan se olis mun oma... ja sitten tottakai nauttisin toisen osoittamasta romanttisesta huomiosta. Mutta ne ois erillisiä...
  
  Jotenkin näin... tää ajatus itselläkin vielä kesken...
  
  Jossain oon tästä kuullut muullatavoin, oisko joku Aaro Löf puhellut? 🤔
  "Niin... mä vaan jotenkin itse itsenäni haluisin pois sellaisesta ”toisestariippuvasta” romantiikasta, vaan se olis mun oma..."
  
  Taidan ymmärtää ajatuksesi tuossa edellä. Koen ehkä aika lailla samoin, että olisi erilliset romanttiset huomioinnin tavat, silti yhteisesti hyväksytyt puolin ja toisin, syvä ymmärrys siinä mielessä, myös tietysti syvä tyytyväisyys, kyky vastaanottaa toisen romanttista huomiota sellaisena kuin toinen sitä tarjoaa, omalla tavallaan, molemmat omilla tavoillaan.
  
  Luulisin, että tuossa mielessä tosiaan omalla kohdalla tiiviit keskustelut olisivat avanneet tilannetta, vaikkei se välttämättä olisi lopputulosta muuttanutkaan. Pitää funtsia :)
- randombypasser
  2020-10-26 21:49:15
  Disse kirjoitti:
  Ei vaativaa, ottakoot tai jättäkööt, ite piättää. 😀👌
  Tanan savolainen... 🤣🤣🤣
- Disse
  2020-10-26 21:52:15
  randombypasser kirjoitti:
  "Oisko liikatarjonta syy? "
  
  On se kyllä ainakin sitä, vaan muutenkin on ehkä maku muuttunu iän kanssa. Tosin tietty noi U20:set ja naisten kisat on harvinaisempaa herkkua, ei ole ylitarjontaa sohvalle asti, niin ehkä se on lähinnä se ylitarjonta kuitenkin :)
  Naisten kisoista se Saksalaisen maalituomarin mulkku vei meiltä maailmanmestaruuden!!! Ai saa.ana että korpee vieläkin! 🤬🤬😡🤯😠
  
  Samoinkuin joskus se My Kippilän ilmaveivi! 🤬🤯😡🤬😤😠 Saakelin puusilimä ei varmasti nähnyt minnepäin pallo meni!!!🤬🤬😡😠😤🤬👹👿😈🌪🔥💥🧨💣🪓🔪🔫
  
  Kyllä ahistaa...😂
- Disse
  2020-10-26 21:55:44
  randombypasser kirjoitti:
  Tanan savolainen... 🤣🤣🤣
  😜😜😜
- Disse
  2020-10-26 22:00:48
  randombypasser kirjoitti:
  "Niin... mä vaan jotenkin itse itsenäni haluisin pois sellaisesta ”toisestariippuvasta” romantiikasta, vaan se olis mun oma..."
  
  Taidan ymmärtää ajatuksesi tuossa edellä. Koen ehkä aika lailla samoin, että olisi erilliset romanttiset huomioinnin tavat, silti yhteisesti hyväksytyt puolin ja toisin, syvä ymmärrys siinä mielessä, myös tietysti syvä tyytyväisyys, kyky vastaanottaa toisen romanttista huomiota sellaisena kuin toinen sitä tarjoaa, omalla tavallaan, molemmat omilla tavoillaan.
  
  Luulisin, että tuossa mielessä tosiaan omalla kohdalla tiiviit keskustelut olisivat avanneet tilannetta, vaikkei se välttämättä olisi lopputulosta muuttanutkaan. Pitää funtsia :)
  No keskustelut mun kohdalla olleet avaavia ja oon siitä itsestään ja toisesta lopulta irronnut se, että ”ei oo mennyt tikkarit tasan”. Mutta kyse ei oo välittämisestä tai sen puutteesta... siks se tää ajatus täällä pukkaa.... täytyy olla joku muu tie, tapa, ajatus....
  
  Ja jotenkin tämä juttu toimii hyvin muualla minusta, muttei parisuhteessa ja romantiikassa. 🤔
- randombypasser
  2020-10-26 22:16:46
  Disse kirjoitti:
  Naisten kisoista se Saksalaisen maalituomarin mulkku vei meiltä maailmanmestaruuden!!! Ai saa.ana että korpee vieläkin! 🤬🤬😡🤯😠
  
  Samoinkuin joskus se My Kippilän ilmaveivi! 🤬🤯😡🤬😤😠 Saakelin puusilimä ei varmasti nähnyt minnepäin pallo meni!!!🤬🤬😡😠😤🤬👹👿😈🌪🔥💥🧨💣🪓🔪🔫
  
  Kyllä ahistaa...😂
  "Naisten kisoista se Saksalaisen maalituomarin mulkku vei meiltä maailmanmestaruuden!!!"
  
  HILJAA! Älä mainitse sitä, hirttää vielä enemmän kiinni kuin 5-6 ja muut, saa.... saapasrasva vieköön! :) Sillon kyllä lähti ääntä ja aika isosti, exä raivosi suu vaahdossa vieressä, tais naapurit pelästyä pahan kerran :D
  
  Mutta kosto elää, kaikkein kauneinta on viedä se "varma" pytty toisen kotikentällä, mielellään selvin numeroin, karma!
- randombypasser
  2020-10-26 22:17:41
  Disse kirjoitti:
  😜😜😜
  "😜😜😜"
  
  E sano mitään, kannan kuulijan vastuuni näyrästi, antaudun 🤣
- Disse
  2020-10-26 22:21:49
  randombypasser kirjoitti:
  "Naisten kisoista se Saksalaisen maalituomarin mulkku vei meiltä maailmanmestaruuden!!!"
  
  HILJAA! Älä mainitse sitä, hirttää vielä enemmän kiinni kuin 5-6 ja muut, saa.... saapasrasva vieköön! :) Sillon kyllä lähti ääntä ja aika isosti, exä raivosi suu vaahdossa vieressä, tais naapurit pelästyä pahan kerran :D
  
  Mutta kosto elää, kaikkein kauneinta on viedä se "varma" pytty toisen kotikentällä, mielellään selvin numeroin, karma!
  Näin on! Tärkeintä ei ole voitto, vaan RÖKÄLEVOITTO! 😀☝️
- Disse
  2020-10-26 22:22:38
  randombypasser kirjoitti:
  "😜😜😜"
  
  E sano mitään, kannan kuulijan vastuuni näyrästi, antaudun 🤣
  Se on viisautta! Aaaaamen! 😬
- randombypasser
  2020-10-26 22:28:21
  Disse kirjoitti:
  No keskustelut mun kohdalla olleet avaavia ja oon siitä itsestään ja toisesta lopulta irronnut se, että ”ei oo mennyt tikkarit tasan”. Mutta kyse ei oo välittämisestä tai sen puutteesta... siks se tää ajatus täällä pukkaa.... täytyy olla joku muu tie, tapa, ajatus....
  
  Ja jotenkin tämä juttu toimii hyvin muualla minusta, muttei parisuhteessa ja romantiikassa. 🤔
  "”ei oo mennyt tikkarit tasan”. Mutta kyse ei oo välittämisestä tai sen puutteesta..."
  
  Jos mä nyt ymmärsin oikein, niin tää ehkä liittyy siihen, mistä J-76:n kanssa taannoin turistiin, ehkä ainakin sivuaa sitä juttua. Että ne tavat olla ja osoittaa, no huomiota tai välittämistä jne., voi olla aika erilaisia ja sitten ei ehkä ihan ymmärretä toisiaan niin, että osais lukea toista oikein ja arvostaa toisen... no edellisten osoituksia itseä kohtaan. Sillä vähän oon kelaillu, että omalla kohdalla ainakin osin edellinen ero johtui heikosta kommunikaatiosta just tolla puolella, tunteet ja toiveet jne. Kun välittämistä oli enemmän ku tarpeeksi, mutta tiesikö kumpikaan, miten paljon toinen välitti ja millä tavoin se toinen sitä osoitti?
  *
  
  "Ja jotenkin tämä juttu toimii hyvin muualla minusta, muttei parisuhteessa ja romantiikassa. "
  En tiiä oisko se sitä, et miehet on aika hyviä osottaan välittämistä yhteisen talouden asioista huolehtimalla, mutta se ei välttämättä ole toiselle sit kauhean näkyvää tai siitä tulee herkästi itsestäänselvyys. Ja sama tietty toisinpäin, naiset kans älyttömän paljon sellasta (miehille) huomaamatonta perushommaa, joka sitten jää huomiotta, arjen jalkoihin ja muuta. Ei siihen kauheen ihmeitä tartte, kun tuntee ettei omaa panosta arvosteta tai ainakaan huomata. Keturalleen alkaa äkkiä hommat meneen.
  
  Parisuhteessa toi just ei toimi, töissähän välittäminen ja huolehtiminen on työnantajan lottovoitto, yli omien velvollisuuksien tunnollinen ja työteliäs ihminen on parasta mitä pienellä rahalla työpaikalla saa...
- randombypasser
  2020-10-26 22:30:16
  Disse kirjoitti:
  Se on viisautta! Aaaaamen! 😬
  "Se on viisautta! Aaaaamen! 😬"
  
  Määkin tahdon olla joskus elämässäni oikeassa, joten alan ettiin itelleni kämppää Savosta justiinsa 😁
- Disse
  2020-10-26 22:37:39
  randombypasser kirjoitti:
  "”ei oo mennyt tikkarit tasan”. Mutta kyse ei oo välittämisestä tai sen puutteesta..."
  
  Jos mä nyt ymmärsin oikein, niin tää ehkä liittyy siihen, mistä J-76:n kanssa taannoin turistiin, ehkä ainakin sivuaa sitä juttua. Että ne tavat olla ja osoittaa, no huomiota tai välittämistä jne., voi olla aika erilaisia ja sitten ei ehkä ihan ymmärretä toisiaan niin, että osais lukea toista oikein ja arvostaa toisen... no edellisten osoituksia itseä kohtaan. Sillä vähän oon kelaillu, että omalla kohdalla ainakin osin edellinen ero johtui heikosta kommunikaatiosta just tolla puolella, tunteet ja toiveet jne. Kun välittämistä oli enemmän ku tarpeeksi, mutta tiesikö kumpikaan, miten paljon toinen välitti ja millä tavoin se toinen sitä osoitti?
  *
  
  "Ja jotenkin tämä juttu toimii hyvin muualla minusta, muttei parisuhteessa ja romantiikassa. "
  En tiiä oisko se sitä, et miehet on aika hyviä osottaan välittämistä yhteisen talouden asioista huolehtimalla, mutta se ei välttämättä ole toiselle sit kauhean näkyvää tai siitä tulee herkästi itsestäänselvyys. Ja sama tietty toisinpäin, naiset kans älyttömän paljon sellasta (miehille) huomaamatonta perushommaa, joka sitten jää huomiotta, arjen jalkoihin ja muuta. Ei siihen kauheen ihmeitä tartte, kun tuntee ettei omaa panosta arvosteta tai ainakaan huomata. Keturalleen alkaa äkkiä hommat meneen.
  
  Parisuhteessa toi just ei toimi, töissähän välittäminen ja huolehtiminen on työnantajan lottovoitto, yli omien velvollisuuksien tunnollinen ja työteliäs ihminen on parasta mitä pienellä rahalla työpaikalla saa...
  Niin... no itseasiassa mä joskus mietin sitäkin, että sanois sitten vasta kun teot ei enää riitä. 🤔
  
  Ääh.. nyt alkaa ajatus jo pätkimään.. 🥱 Nukkumasa tais käydä täällä...
  
  Pitää jalostaa tätä juttua itsekin sisäistettävään muotoon. 🤔
  Ja sanoittaa... mulle asioiden sanoittaminen on osa sisäistämistä. Vaikka välillä on vähän sitäkin, että senat menee sakaisin. 😶
  
  Mut nyt öitä ja tattis tarinoinnista. 😊🥱😴
- Disse
  2020-10-26 22:39:37
  randombypasser kirjoitti:
  "Se on viisautta! Aaaaamen! 😬"
  
  Määkin tahdon olla joskus elämässäni oikeassa, joten alan ettiin itelleni kämppää Savosta justiinsa 😁
  Joo. Täällä on etullista asua. 😁
- randombypasser
  2020-10-26 22:47:05
  Disse kirjoitti:
  Niin... no itseasiassa mä joskus mietin sitäkin, että sanois sitten vasta kun teot ei enää riitä. 🤔
  
  Ääh.. nyt alkaa ajatus jo pätkimään.. 🥱 Nukkumasa tais käydä täällä...
  
  Pitää jalostaa tätä juttua itsekin sisäistettävään muotoon. 🤔
  Ja sanoittaa... mulle asioiden sanoittaminen on osa sisäistämistä. Vaikka välillä on vähän sitäkin, että senat menee sakaisin. 😶
  
  Mut nyt öitä ja tattis tarinoinnista. 😊🥱😴
  Jeps, tähän on hyvä laittaa paussi ja nukkua väliin, ei makiaa mahan täydeltä kerralla :)
  
  Öitä sinne myös!
- J-76
  2020-10-27 10:28:22
  Disse kirjoitti:
  Niin... mä vaan jotenkin itse itsenäni haluisin pois sellaisesta ”toisestariippuvasta” romantiikasta, vaan se olis mun oma... ja sitten tottakai nauttisin toisen osoittamasta romanttisesta huomiosta. Mutta ne ois erillisiä...
  
  Jotenkin näin... tää ajatus itselläkin vielä kesken...
  
  Jossain oon tästä kuullut muullatavoin, oisko joku Aaro Löf puhellut? 🤔
  Tää se on jännä asia, kun itelle on ollu aina selvää et jokainen näyttää tunteitaan ihan omalla tavallaan. Se joko sitten kelpaa mulle tai ei, mutta ettei kenenkään tarvisi koskaan olla kuten minä tai näyttää tunteitaan kuten minä, jotta olisi vakavasti otettava tai ymmärtäisin ne hänen tavakseen näyttää tunteitaan.
  
  Lähtökohtaisesti jo en odota tavoiltaan ja ilmiasultaan samanlaista ihmistä, mitä itse olen. Mielekkäämpää on kun kumppani onkin hiukan erilainen ja häntä saa opiskella ( ilman tietysti väkinäistä kiskomista) ja tulla tutuksi. Minusta se on rikkaus, että kaksi erilaista ihmistä kumpikin voi omilla toimillaan "opettaa" toisilleen miten itse elää ja kokee elämää, miten julki tuo tunteitaan jne. :)
  
  Mukavaa on, jos samankaltaisuutta löytyy sen verran, ettei olla kuin eri planeetoilta ja ihan vastakohdat. Lähinnä siksi, ettei se suhde ole yhtä vääntöä ja väkerrystä, hiki päässä tahkoamista ja väkisin opettelua ja jatkuvia väärinkäsityksiä. :D
  
  Mut ilmanmuuta toisella on omat tapansa näyttää mm. romanttisia tunteitaan, romantiikkaa ja kaikki ei yksinkertaisesti edes ole romanttisia eikä tee mitään romanttisia eleitäkään. Ovat ilmaisussaan muutenkin vähäeleisiä ja/tai tunteet osoitetaan arjessa ilman mitään pitsireunuksia.
  
  Omassa kumppanissa romanttisia piirteitä on ollut runot, joissa kertoo hyvin paljon sisimmästään ja kokemastaan, tunteistaan. Tai se, että joku elokuva, asia vaikka dokumentissa sademetsien kaataminen ja elämien sitä myöden katoaminen ( huoli ja empatia, sympatia), musiikki saa hänellä aikaan liikutuksen ja kyynelehtimään.
  
  Tai katse ja hymy jo itsessään voi olla romanttinen, taikka minä tulkitsen ne niin.
  
  Mulla on sitten mun omat tapani olla romanttinen, kirjoitella rakkauslappusia eväskassiin, pöydälle, laitella suukko hymiöitä viestinä töihin tai kokonainen rakkauslaulu linkkinä tms. :D
- J-76
  2020-10-27 10:33:44
  J-76 kirjoitti:
  Tää se on jännä asia, kun itelle on ollu aina selvää et jokainen näyttää tunteitaan ihan omalla tavallaan. Se joko sitten kelpaa mulle tai ei, mutta ettei kenenkään tarvisi koskaan olla kuten minä tai näyttää tunteitaan kuten minä, jotta olisi vakavasti otettava tai ymmärtäisin ne hänen tavakseen näyttää tunteitaan.
  
  Lähtökohtaisesti jo en odota tavoiltaan ja ilmiasultaan samanlaista ihmistä, mitä itse olen. Mielekkäämpää on kun kumppani onkin hiukan erilainen ja häntä saa opiskella ( ilman tietysti väkinäistä kiskomista) ja tulla tutuksi. Minusta se on rikkaus, että kaksi erilaista ihmistä kumpikin voi omilla toimillaan "opettaa" toisilleen miten itse elää ja kokee elämää, miten julki tuo tunteitaan jne. :)
  
  Mukavaa on, jos samankaltaisuutta löytyy sen verran, ettei olla kuin eri planeetoilta ja ihan vastakohdat. Lähinnä siksi, ettei se suhde ole yhtä vääntöä ja väkerrystä, hiki päässä tahkoamista ja väkisin opettelua ja jatkuvia väärinkäsityksiä. :D
  
  Mut ilmanmuuta toisella on omat tapansa näyttää mm. romanttisia tunteitaan, romantiikkaa ja kaikki ei yksinkertaisesti edes ole romanttisia eikä tee mitään romanttisia eleitäkään. Ovat ilmaisussaan muutenkin vähäeleisiä ja/tai tunteet osoitetaan arjessa ilman mitään pitsireunuksia.
  
  Omassa kumppanissa romanttisia piirteitä on ollut runot, joissa kertoo hyvin paljon sisimmästään ja kokemastaan, tunteistaan. Tai se, että joku elokuva, asia vaikka dokumentissa sademetsien kaataminen ja elämien sitä myöden katoaminen ( huoli ja empatia, sympatia), musiikki saa hänellä aikaan liikutuksen ja kyynelehtimään.
  
  Tai katse ja hymy jo itsessään voi olla romanttinen, taikka minä tulkitsen ne niin.
  
  Mulla on sitten mun omat tapani olla romanttinen, kirjoitella rakkauslappusia eväskassiin, pöydälle, laitella suukko hymiöitä viestinä töihin tai kokonainen rakkauslaulu linkkinä tms. :D
  Olla erilainen ja silti samanlainen, rakas ja only one. :)
  
  https://youtu.be/UMZWp4SuTBw
- J-76
  2020-10-27 10:38:32
  J-76 kirjoitti:
  Tää se on jännä asia, kun itelle on ollu aina selvää et jokainen näyttää tunteitaan ihan omalla tavallaan. Se joko sitten kelpaa mulle tai ei, mutta ettei kenenkään tarvisi koskaan olla kuten minä tai näyttää tunteitaan kuten minä, jotta olisi vakavasti otettava tai ymmärtäisin ne hänen tavakseen näyttää tunteitaan.
  
  Lähtökohtaisesti jo en odota tavoiltaan ja ilmiasultaan samanlaista ihmistä, mitä itse olen. Mielekkäämpää on kun kumppani onkin hiukan erilainen ja häntä saa opiskella ( ilman tietysti väkinäistä kiskomista) ja tulla tutuksi. Minusta se on rikkaus, että kaksi erilaista ihmistä kumpikin voi omilla toimillaan "opettaa" toisilleen miten itse elää ja kokee elämää, miten julki tuo tunteitaan jne. :)
  
  Mukavaa on, jos samankaltaisuutta löytyy sen verran, ettei olla kuin eri planeetoilta ja ihan vastakohdat. Lähinnä siksi, ettei se suhde ole yhtä vääntöä ja väkerrystä, hiki päässä tahkoamista ja väkisin opettelua ja jatkuvia väärinkäsityksiä. :D
  
  Mut ilmanmuuta toisella on omat tapansa näyttää mm. romanttisia tunteitaan, romantiikkaa ja kaikki ei yksinkertaisesti edes ole romanttisia eikä tee mitään romanttisia eleitäkään. Ovat ilmaisussaan muutenkin vähäeleisiä ja/tai tunteet osoitetaan arjessa ilman mitään pitsireunuksia.
  
  Omassa kumppanissa romanttisia piirteitä on ollut runot, joissa kertoo hyvin paljon sisimmästään ja kokemastaan, tunteistaan. Tai se, että joku elokuva, asia vaikka dokumentissa sademetsien kaataminen ja elämien sitä myöden katoaminen ( huoli ja empatia, sympatia), musiikki saa hänellä aikaan liikutuksen ja kyynelehtimään.
  
  Tai katse ja hymy jo itsessään voi olla romanttinen, taikka minä tulkitsen ne niin.
  
  Mulla on sitten mun omat tapani olla romanttinen, kirjoitella rakkauslappusia eväskassiin, pöydälle, laitella suukko hymiöitä viestinä töihin tai kokonainen rakkauslaulu linkkinä tms. :D
  Sitähän se pitkälle onkin, että miten me itse luetaan toista ihmistä ja romanttisuudeksi tulkitaan, eikö? :)
  
  Joku juttu voi meille olla hirmu romanttinen juttu, mitä asianomainen ei itse edes osaa niin ajatella. :D
- Disse
  2020-10-27 13:29:20
  J-76 kirjoitti:
  Tää se on jännä asia, kun itelle on ollu aina selvää et jokainen näyttää tunteitaan ihan omalla tavallaan. Se joko sitten kelpaa mulle tai ei, mutta ettei kenenkään tarvisi koskaan olla kuten minä tai näyttää tunteitaan kuten minä, jotta olisi vakavasti otettava tai ymmärtäisin ne hänen tavakseen näyttää tunteitaan.
  
  Lähtökohtaisesti jo en odota tavoiltaan ja ilmiasultaan samanlaista ihmistä, mitä itse olen. Mielekkäämpää on kun kumppani onkin hiukan erilainen ja häntä saa opiskella ( ilman tietysti väkinäistä kiskomista) ja tulla tutuksi. Minusta se on rikkaus, että kaksi erilaista ihmistä kumpikin voi omilla toimillaan "opettaa" toisilleen miten itse elää ja kokee elämää, miten julki tuo tunteitaan jne. :)
  
  Mukavaa on, jos samankaltaisuutta löytyy sen verran, ettei olla kuin eri planeetoilta ja ihan vastakohdat. Lähinnä siksi, ettei se suhde ole yhtä vääntöä ja väkerrystä, hiki päässä tahkoamista ja väkisin opettelua ja jatkuvia väärinkäsityksiä. :D
  
  Mut ilmanmuuta toisella on omat tapansa näyttää mm. romanttisia tunteitaan, romantiikkaa ja kaikki ei yksinkertaisesti edes ole romanttisia eikä tee mitään romanttisia eleitäkään. Ovat ilmaisussaan muutenkin vähäeleisiä ja/tai tunteet osoitetaan arjessa ilman mitään pitsireunuksia.
  
  Omassa kumppanissa romanttisia piirteitä on ollut runot, joissa kertoo hyvin paljon sisimmästään ja kokemastaan, tunteistaan. Tai se, että joku elokuva, asia vaikka dokumentissa sademetsien kaataminen ja elämien sitä myöden katoaminen ( huoli ja empatia, sympatia), musiikki saa hänellä aikaan liikutuksen ja kyynelehtimään.
  
  Tai katse ja hymy jo itsessään voi olla romanttinen, taikka minä tulkitsen ne niin.
  
  Mulla on sitten mun omat tapani olla romanttinen, kirjoitella rakkauslappusia eväskassiin, pöydälle, laitella suukko hymiöitä viestinä töihin tai kokonainen rakkauslaulu linkkinä tms. :D
  No kaikki varmaan tiedostaa jotenkin sen, ettei kaikki olekaan samanlaisia. Kyllä sitä itsekin ja varmaan edelliset naisystävätkin sen ymmärtää. Ja jos nyt miettii, että on joku slkuhuuma, minkä jälkeen romanttisten huomioiden antaminen hiipuu, niin silti tapshtuu todella monilla pareilla se kuuluisa erilleen luisuminen, kasvaminen, miksikäs sitä nyt sanookaan.
  
  Itse ainakin huomaan ottaneeni omaan romanttiseen käyttäytymiseeni vaikutteita toisen romanttisesta käyttäytymisestä. Mutta se ei ole kannattavaa itsensä, toisen eikä suhteen kannalta.
  
  Läheisyyden tarve, niin ja muutkin tarpeet pitäisi erillään. Jotenkin...
  
  Lähtökohtaisesti tekisi ajatustasolla pesäeron antamisen ja saamisen välille. Ihan, ettei ainakaan itse lähtisi kehittämään lumipalloefektiä eteenpäin. Koska se on typerää ja se juuri pistää erilleen toisesta. Siitä on vaikea lähteä tulemaan takaisinpäin ja putsata pöytää.
  
  Kässäätkö?
- Anonyymi
  2020-10-27 16:47:36
  Disse kirjoitti:
  Mä muistan tipauttaneeni elokuvissa viimeisimmäksi kyyneleen Braveheart elokuvan kohtauksessa, kun se Williamin maha vetäistiin auki jollain teräaseella ja se vaan huuti "freedooom!" niin pitkään, että vaimonsa antama nenäliina tipahti kädestä...
  
  Siinä oli jotain romanttistakin...
  Romanttista kun vedetään miekalla maha auki, jep..olikohan koulusurmaajat dissen kanssa samoilla aaltopituuksilla?
- J-76
  2020-10-27 18:22:31
  Disse kirjoitti:
  No kaikki varmaan tiedostaa jotenkin sen, ettei kaikki olekaan samanlaisia. Kyllä sitä itsekin ja varmaan edelliset naisystävätkin sen ymmärtää. Ja jos nyt miettii, että on joku slkuhuuma, minkä jälkeen romanttisten huomioiden antaminen hiipuu, niin silti tapshtuu todella monilla pareilla se kuuluisa erilleen luisuminen, kasvaminen, miksikäs sitä nyt sanookaan.
  
  Itse ainakin huomaan ottaneeni omaan romanttiseen käyttäytymiseeni vaikutteita toisen romanttisesta käyttäytymisestä. Mutta se ei ole kannattavaa itsensä, toisen eikä suhteen kannalta.
  
  Läheisyyden tarve, niin ja muutkin tarpeet pitäisi erillään. Jotenkin...
  
  Lähtökohtaisesti tekisi ajatustasolla pesäeron antamisen ja saamisen välille. Ihan, ettei ainakaan itse lähtisi kehittämään lumipalloefektiä eteenpäin. Koska se on typerää ja se juuri pistää erilleen toisesta. Siitä on vaikea lähteä tulemaan takaisinpäin ja putsata pöytää.
  
  Kässäätkö?
  Hmm, tätä jäin miettimään ymmärsinkö oikein?
  
  "Itse ainakin huomaan ottaneeni omaan romanttiseen käyttäytymiseeni vaikutteita toisen romanttisesta käyttäytymisestä"
  
  - Eli ikään kuin matkit toisen tapoja olla romanttinen? Peilikuva käytöstä?
  
  Ei kai se haittaa, jos toinen kokee sen mukavaksi ja itse kokee sen mukavaksi. Voihan se matkiminen jopa jotain uuttakin opettaa? :)
  
  Hmm, antaminen ja saaminen on kaksi erillistä asiaa, mutta ne kun kohtaa siitä syntyy se paljon puhuttu vastavuoroisuus tai olisi ihan mukavaa, jos syntyy. :D
  
  En ehkä ihan kässää, jos olet aito itsesi niin et voi tehdä mitään itseäsi kohtaan väärin? Etkä oikeastaan toistakaan kohtaan periaatteessa, koska et teeskentele vaan olet mitä olet. Mä yleensä puhun toiselle mieltymyksistäni, varsinkin jos huomaan että se toinen niitä vähän ihmettelee ja kummaksuu.
  
  Että mulla on tällanen ajatus tässä ja toimin näin, koska...yleensä itselleni luontevimmalla tavalla tulee toimittua. Saatan kyllä haistella toisesta sen verran, että millaisia reaktioita saan aikaan toimillani ja huomaanko jonkun asian aiheuttavan hämmenystä tai jopa tuleeko vastapalloon, ei näin en tykkää. :D
  
  Stten vaan otan kopin ja puhun asiasta, oliko tässä jotakin mistä et pidä. Että mulle tuli tunnelma, kuin olisi...sitten vaan kattellaan mitä toinen tuumaa.
  
  Pikkasen voi hienosäätöä tehdä, jos ei ihan tarvi ihmisenä ja tavoiltaan vieraaksi muuttua ja alkaa leikkimään jotain mitä ei luontevasti ja oikeasti edes ole.
- J-76
  2020-10-27 18:28:49
  J-76 kirjoitti:
  Hmm, tätä jäin miettimään ymmärsinkö oikein?
  
  "Itse ainakin huomaan ottaneeni omaan romanttiseen käyttäytymiseeni vaikutteita toisen romanttisesta käyttäytymisestä"
  
  - Eli ikään kuin matkit toisen tapoja olla romanttinen? Peilikuva käytöstä?
  
  Ei kai se haittaa, jos toinen kokee sen mukavaksi ja itse kokee sen mukavaksi. Voihan se matkiminen jopa jotain uuttakin opettaa? :)
  
  Hmm, antaminen ja saaminen on kaksi erillistä asiaa, mutta ne kun kohtaa siitä syntyy se paljon puhuttu vastavuoroisuus tai olisi ihan mukavaa, jos syntyy. :D
  
  En ehkä ihan kässää, jos olet aito itsesi niin et voi tehdä mitään itseäsi kohtaan väärin? Etkä oikeastaan toistakaan kohtaan periaatteessa, koska et teeskentele vaan olet mitä olet. Mä yleensä puhun toiselle mieltymyksistäni, varsinkin jos huomaan että se toinen niitä vähän ihmettelee ja kummaksuu.
  
  Että mulla on tällanen ajatus tässä ja toimin näin, koska...yleensä itselleni luontevimmalla tavalla tulee toimittua. Saatan kyllä haistella toisesta sen verran, että millaisia reaktioita saan aikaan toimillani ja huomaanko jonkun asian aiheuttavan hämmenystä tai jopa tuleeko vastapalloon, ei näin en tykkää. :D
  
  Stten vaan otan kopin ja puhun asiasta, oliko tässä jotakin mistä et pidä. Että mulle tuli tunnelma, kuin olisi...sitten vaan kattellaan mitä toinen tuumaa.
  
  Pikkasen voi hienosäätöä tehdä, jos ei ihan tarvi ihmisenä ja tavoiltaan vieraaksi muuttua ja alkaa leikkimään jotain mitä ei luontevasti ja oikeasti edes ole.
  Ja ihminen voi juuttua ja mukautua koko elämänsä ajan myös parisuhteessa. Ei ole mikään rikos todeta suhtessakaan, että tykkään nykyään toimia toisin. :)
  
  Koska elämä on oppimista ja omaksumista vayvasta vaariin, voi siinä suhteessaankin kasvaa ja muuttua. Monet jopa siinä määrin, ettei enää parisuhde toimikaan. Periaatteessa suhteet kestääkin vain, jos voi hyväksyä sen että molemmat tai toinen ihmisenä muuttuu matkan varrella.
  
  Tokihan ikävät muutokset on sitten kaikkea muuta kun mukavia, mutta joku romanttisuuden näyttäminen erilailla kun alussa ei minusta ole mikään rikos. Eikä mitään paruuttamatonta ole tapahtunut, jos ennen ostelit kukkia ja vuoden päästä ostelet enää harvoin kukkia tai olet tullut päätelmään, että en ostele enää kukkia, vaan pidän muuten vaan toisesta huolta.. :)
- J-76
  2020-10-27 18:29:09
  J-76 kirjoitti:
  Ja ihminen voi juuttua ja mukautua koko elämänsä ajan myös parisuhteessa. Ei ole mikään rikos todeta suhtessakaan, että tykkään nykyään toimia toisin. :)
  
  Koska elämä on oppimista ja omaksumista vayvasta vaariin, voi siinä suhteessaankin kasvaa ja muuttua. Monet jopa siinä määrin, ettei enää parisuhde toimikaan. Periaatteessa suhteet kestääkin vain, jos voi hyväksyä sen että molemmat tai toinen ihmisenä muuttuu matkan varrella.
  
  Tokihan ikävät muutokset on sitten kaikkea muuta kun mukavia, mutta joku romanttisuuden näyttäminen erilailla kun alussa ei minusta ole mikään rikos. Eikä mitään paruuttamatonta ole tapahtunut, jos ennen ostelit kukkia ja vuoden päästä ostelet enää harvoin kukkia tai olet tullut päätelmään, että en ostele enää kukkia, vaan pidän muuten vaan toisesta huolta.. :)
  Juuttua korjaan muuttua. :D
- J-76
  2020-10-27 18:33:05
  J-76 kirjoitti:
  Ja ihminen voi juuttua ja mukautua koko elämänsä ajan myös parisuhteessa. Ei ole mikään rikos todeta suhtessakaan, että tykkään nykyään toimia toisin. :)
  
  Koska elämä on oppimista ja omaksumista vayvasta vaariin, voi siinä suhteessaankin kasvaa ja muuttua. Monet jopa siinä määrin, ettei enää parisuhde toimikaan. Periaatteessa suhteet kestääkin vain, jos voi hyväksyä sen että molemmat tai toinen ihmisenä muuttuu matkan varrella.
  
  Tokihan ikävät muutokset on sitten kaikkea muuta kun mukavia, mutta joku romanttisuuden näyttäminen erilailla kun alussa ei minusta ole mikään rikos. Eikä mitään paruuttamatonta ole tapahtunut, jos ennen ostelit kukkia ja vuoden päästä ostelet enää harvoin kukkia tai olet tullut päätelmään, että en ostele enää kukkia, vaan pidän muuten vaan toisesta huolta.. :)
  Jostain syystä tulee kauheasti kirjoitusvirheitä, en ehkä ihan keskity oikeinkirjoitukseen kun päässä sauhuaa. ...
  
  Mutta siis suuhan on sitä varten, että voi puhua ja perustella pitkin matkaa miksi tekee toisin kun ennen. En ole vielä koskaan seurustellut miehen kanssa, joka ei olisi yhtään muuttunut alusta edetessä ihmisenä. Monet ihan helvetistikin, josta on tullut mieleen että osa ehkä esittää enemmän alussa kun toiset. Mikä on minusta taas virhe...ei passaa esittää.
  
  Nyt vetäydyn iltapuuhiin, muksujen kanssa. Palataan asiaan taas. :)
- Disse
  2020-10-27 18:39:35
  J-76 kirjoitti:
  Hmm, tätä jäin miettimään ymmärsinkö oikein?
  
  "Itse ainakin huomaan ottaneeni omaan romanttiseen käyttäytymiseeni vaikutteita toisen romanttisesta käyttäytymisestä"
  
  - Eli ikään kuin matkit toisen tapoja olla romanttinen? Peilikuva käytöstä?
  
  Ei kai se haittaa, jos toinen kokee sen mukavaksi ja itse kokee sen mukavaksi. Voihan se matkiminen jopa jotain uuttakin opettaa? :)
  
  Hmm, antaminen ja saaminen on kaksi erillistä asiaa, mutta ne kun kohtaa siitä syntyy se paljon puhuttu vastavuoroisuus tai olisi ihan mukavaa, jos syntyy. :D
  
  En ehkä ihan kässää, jos olet aito itsesi niin et voi tehdä mitään itseäsi kohtaan väärin? Etkä oikeastaan toistakaan kohtaan periaatteessa, koska et teeskentele vaan olet mitä olet. Mä yleensä puhun toiselle mieltymyksistäni, varsinkin jos huomaan että se toinen niitä vähän ihmettelee ja kummaksuu.
  
  Että mulla on tällanen ajatus tässä ja toimin näin, koska...yleensä itselleni luontevimmalla tavalla tulee toimittua. Saatan kyllä haistella toisesta sen verran, että millaisia reaktioita saan aikaan toimillani ja huomaanko jonkun asian aiheuttavan hämmenystä tai jopa tuleeko vastapalloon, ei näin en tykkää. :D
  
  Stten vaan otan kopin ja puhun asiasta, oliko tässä jotakin mistä et pidä. Että mulle tuli tunnelma, kuin olisi...sitten vaan kattellaan mitä toinen tuumaa.
  
  Pikkasen voi hienosäätöä tehdä, jos ei ihan tarvi ihmisenä ja tavoiltaan vieraaksi muuttua ja alkaa leikkimään jotain mitä ei luontevasti ja oikeasti edes ole.
  ”-Eli ikään kuin matkit toisen tapoja olla romanttinen? Peilikuva käytöstä? ”
  
  Siis en, kun tarkoitin sitä, että jos toinen on vaikka pidättäytyvämpi halailemaan yms. Mäkin jätän välistä.
  
  ”Hmm, antaminen ja saaminen on kaksi erillistä asiaa, mutta ne kun kohtaa siitä syntyy se paljon puhuttu vastavuoroisuus tai olisi ihan mukavaa, jos syntyy. :D”
  
  No jos pystyisi kuitenkin erittelemään itsessään nuo, se vastavuoroisuus tulisi jos tulisi, ei merkitystä omaan romanttisuuteen, vaan se olisi mitä on, riippumatta toisesta. 😊
  
  ”Että mulla on tällanen ajatus tässä ja toimin näin, koska...yleensä itselleni luontevimmalla tavalla tulee toimittua. Saatan kyllä haistella toisesta sen verran, että millaisia reaktioita saan aikaan toimillani ja huomaanko jonkun asian aiheuttavan hämmenystä tai jopa tuleeko vastapalloon, ei näin en tykkää. :D”
  
  Itsenä tietty pitäskin toimia, jos toinen ei jostain tykkää ja sanoo, tietenkin sitä sit ei tee, mutta muuten ihan kuten itsestä oikealta tuntuu, mutta oikeastaan ei pitäis liikaa just toista tunnustella, kun se voi olla ihan muuta kuin olettaa. Esimerkiks toinen halaa vähän vaisusti, niin syy voi olla vaikka, että on pierua pukkaamassa, eikä se, ettei halia haluaisi. 😂 Eli rutistaa sit tuhnun vaan pokkana ulos. 😀☝️
  
  No puhunut mäkin oon vaikka mistä, mutta ei se toimi loppujen lopuksi näissä. Se on vähän jotenkin käärmeen sjamista piippuun. Nää läpsähtelee jossain vaiheessa ihon alle... ja toisaalta... haluisin sen toisen huolehtivan itse näistä... mä hoidan itse taas omani. Sitä ajankin tässä takaa...😊
  
  Mua ei haittaa vaikka mulle joku kysyy tai sanoo jotakin, se ei mua lamauta, ainakaan pitkäks aikaa, mutta kaikki ei ihan ole niin avoimia vaan. 🤔
- Disse
  2020-10-27 18:58:37
  J-76 kirjoitti:
  Jostain syystä tulee kauheasti kirjoitusvirheitä, en ehkä ihan keskity oikeinkirjoitukseen kun päässä sauhuaa. ...
  
  Mutta siis suuhan on sitä varten, että voi puhua ja perustella pitkin matkaa miksi tekee toisin kun ennen. En ole vielä koskaan seurustellut miehen kanssa, joka ei olisi yhtään muuttunut alusta edetessä ihmisenä. Monet ihan helvetistikin, josta on tullut mieleen että osa ehkä esittää enemmän alussa kun toiset. Mikä on minusta taas virhe...ei passaa esittää.
  
  Nyt vetäydyn iltapuuhiin, muksujen kanssa. Palataan asiaan taas. :)
  Niin, kokonaisuutena mä en oikeastaan tarkoita sitä tässä, että ei osaisi parisuhteessa käsitellä jotain tälläistä romanttisten kanssakäymisen ongelmia, vaan lähinnä jo ennen parisuhdetta välttää ajatustasolla aiheuttamasta niitä omalta kohdaltaan. 😊
- J-76
  2020-10-27 21:43:52
  Disse kirjoitti:
  ”-Eli ikään kuin matkit toisen tapoja olla romanttinen? Peilikuva käytöstä? ”
  
  Siis en, kun tarkoitin sitä, että jos toinen on vaikka pidättäytyvämpi halailemaan yms. Mäkin jätän välistä.
  
  ”Hmm, antaminen ja saaminen on kaksi erillistä asiaa, mutta ne kun kohtaa siitä syntyy se paljon puhuttu vastavuoroisuus tai olisi ihan mukavaa, jos syntyy. :D”
  
  No jos pystyisi kuitenkin erittelemään itsessään nuo, se vastavuoroisuus tulisi jos tulisi, ei merkitystä omaan romanttisuuteen, vaan se olisi mitä on, riippumatta toisesta. 😊
  
  ”Että mulla on tällanen ajatus tässä ja toimin näin, koska...yleensä itselleni luontevimmalla tavalla tulee toimittua. Saatan kyllä haistella toisesta sen verran, että millaisia reaktioita saan aikaan toimillani ja huomaanko jonkun asian aiheuttavan hämmenystä tai jopa tuleeko vastapalloon, ei näin en tykkää. :D”
  
  Itsenä tietty pitäskin toimia, jos toinen ei jostain tykkää ja sanoo, tietenkin sitä sit ei tee, mutta muuten ihan kuten itsestä oikealta tuntuu, mutta oikeastaan ei pitäis liikaa just toista tunnustella, kun se voi olla ihan muuta kuin olettaa. Esimerkiks toinen halaa vähän vaisusti, niin syy voi olla vaikka, että on pierua pukkaamassa, eikä se, ettei halia haluaisi. 😂 Eli rutistaa sit tuhnun vaan pokkana ulos. 😀☝️
  
  No puhunut mäkin oon vaikka mistä, mutta ei se toimi loppujen lopuksi näissä. Se on vähän jotenkin käärmeen sjamista piippuun. Nää läpsähtelee jossain vaiheessa ihon alle... ja toisaalta... haluisin sen toisen huolehtivan itse näistä... mä hoidan itse taas omani. Sitä ajankin tässä takaa...😊
  
  Mua ei haittaa vaikka mulle joku kysyy tai sanoo jotakin, se ei mua lamauta, ainakaan pitkäks aikaa, mutta kaikki ei ihan ole niin avoimia vaan. 🤔
  "Siis en, kun tarkoitin sitä, että jos toinen on vaikka pidättäytyvämpi halailemaan yms. Mäkin jätän välistä."
  
  - Eiks toi tavallaan oo matkimista, kun tekee samanlailla? Sitä tarkoitin, että jos alkaa ite toimimaan kuten toinen matkii. :)
  
  Ja onhan toikin sitä tulkintaa ja kuulostelua?
  
  Ai, se ei halaile, no emmäkään. :)
  
  Voihan se tykätä et sitä halataan vaikkei ite ole niin aloitteellinen.
  
  Et halaa vaan ja piere vaan jos sille tuntuu, eikä kukaan ala nyrpistellä sille mitä teet. :D
  
  Kaks erillistä ihmistä, kumpikin touhuu tyylillään ja ottaa onkeensa, jos toinen ei jostain jutuista tykkää niin kai se sitte siinä ois. Mun puolesta. En kyllä kauheesti mieti, saako, voiko, eikö. Sanoo sitten puolin ja toisin jos ei saa.
- J-76
  2020-10-27 21:48:23
  Disse kirjoitti:
  Niin, kokonaisuutena mä en oikeastaan tarkoita sitä tässä, että ei osaisi parisuhteessa käsitellä jotain tälläistä romanttisten kanssakäymisen ongelmia, vaan lähinnä jo ennen parisuhdetta välttää ajatustasolla aiheuttamasta niitä omalta kohdaltaan. 😊
  Aijai toveri Disse, elä sie analysoi puhki. Teet vaan ja otat onkees, jos sanomista tuloo. :D
  
  Jos ei virka mitään, etene kuten meinaat.
- Disse
  2020-10-27 21:49:45
  J-76 kirjoitti:
  "Siis en, kun tarkoitin sitä, että jos toinen on vaikka pidättäytyvämpi halailemaan yms. Mäkin jätän välistä."
  
  - Eiks toi tavallaan oo matkimista, kun tekee samanlailla? Sitä tarkoitin, että jos alkaa ite toimimaan kuten toinen matkii. :)
  
  Ja onhan toikin sitä tulkintaa ja kuulostelua?
  
  Ai, se ei halaile, no emmäkään. :)
  
  Voihan se tykätä et sitä halataan vaikkei ite ole niin aloitteellinen.
  
  Et halaa vaan ja piere vaan jos sille tuntuu, eikä kukaan ala nyrpistellä sille mitä teet. :D
  
  Kaks erillistä ihmistä, kumpikin touhuu tyylillään ja ottaa onkeensa, jos toinen ei jostain jutuista tykkää niin kai se sitte siinä ois. Mun puolesta. En kyllä kauheesti mieti, saako, voiko, eikö. Sanoo sitten puolin ja toisin jos ei saa.
  No joo.. no tavallaan ymmärsin matkimisen vähän toisin, mut joo..
  
  Ja siis tuo toiminta, että keskittyy siihen omaan romantiikkaansa, eikä siis matki tai niin välitä toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä....
  
  Mut se ajatus...🤔
  
  Ennalta ehkäisejä ajatus ja sen käsitys... sitä etsin ja muodostan päähäni. 😊
- randombypasser
  2020-10-27 21:50:45
  J-76 kirjoitti:
  Aijai toveri Disse, elä sie analysoi puhki. Teet vaan ja otat onkees, jos sanomista tuloo. :D
  
  Jos ei virka mitään, etene kuten meinaat.
  "Teet vaan ja otat onkees, jos sanomista tuloo. :D
  Jos ei virka mitään, etene kuten meinaat."
  
  The Universal User Manual of the Women 🤣
- Disse
  2020-10-27 21:55:13
  J-76 kirjoitti:
  Aijai toveri Disse, elä sie analysoi puhki. Teet vaan ja otat onkees, jos sanomista tuloo. :D
  
  Jos ei virka mitään, etene kuten meinaat.
  No nämä minä jo olen tiennyt iät ajat... ei se siitä kiinni ole. 😁
  
  Olen kyllä jo useammassa suhteessa tehnyt vaikka mitä, ymmärtänyt, ollut välittämättä, tehnyt itse vaan omaa hyvää, mutta kun se ei tekemällä ja olemalla miksikään muutu... se varmaan näkyy naamasta ja ties mistä...
  
  Kyllä joku ajatuslukko tai vst on itse käännettävä auki, tai sitten käy aina samaa tietä...🤔
- J-76
  2020-10-27 21:55:25
  Disse kirjoitti:
  No joo.. no tavallaan ymmärsin matkimisen vähän toisin, mut joo..
  
  Ja siis tuo toiminta, että keskittyy siihen omaan romantiikkaansa, eikä siis matki tai niin välitä toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä....
  
  Mut se ajatus...🤔
  
  Ennalta ehkäisejä ajatus ja sen käsitys... sitä etsin ja muodostan päähäni. 😊
  Nonii, en keksinyt parempaa sanaa kuvaamaan. :)
  
  Juu, ei sen toisen persoona ole välttis samanlainen eikä metkutkaan, niin viisaana pitäsin kanssa olla vaan ittensä kaikessa, eikä liikaa samaistua ulos itsestään.
  
  On ihan ok et kumpikin näyttää omalla tavallaan ja jos se toisen tapa ei miellytä, voihan siitä sitten jutella ettei töykeesti vaan vedä päätelmiä ja torppaa siihen.
  
  Eihää kaikkea voi ennalta elää ja tietää, hyvä tehdä ja erehtyä, kysyä ja viisastua. :D
- J-76
  2020-10-27 21:59:35
  randombypasser kirjoitti:
  "Teet vaan ja otat onkees, jos sanomista tuloo. :D
  Jos ei virka mitään, etene kuten meinaat."
  
  The Universal User Manual of the Women 🤣
  Heh, no kuule käyttöopas olis niin monen ihmisen kanssa tarpeen, jos haluaa kaiken handlata ihan justiinsa juu ja jetsulleen.
  
  Mutta kivempi on välillä vähän veistää ja erehtyä, kun olla kaikessa niin pirun oikeessa ja hyvä, pätee myös parisuhteissa. :D
- randombypasser
  2020-10-27 22:00:05
  Disse kirjoitti:
  No joo.. no tavallaan ymmärsin matkimisen vähän toisin, mut joo..
  
  Ja siis tuo toiminta, että keskittyy siihen omaan romantiikkaansa, eikä siis matki tai niin välitä toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä....
  
  Mut se ajatus...🤔
  
  Ennalta ehkäisejä ajatus ja sen käsitys... sitä etsin ja muodostan päähäni. 😊
  "Ja siis tuo toiminta, että keskittyy siihen omaan romantiikkaansa, eikä siis matki tai niin välitä toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä...."
  
  Tähän on nyt pakko kuitata, sori vaan sivuselittelyt 😮
  
  Tää on aika lailla semmoi, että ei taida toimia kuin aniharvalla parilla, mun mielestä. Kun tuolla tavalla toimien juuri tapahtuu se, että kumpikin antaa omaa romantiikkaansa ja toinen ymmärtää sen miten sattuu. Ja vastaa omalla romantiikallaan, miten sattuu. Ei matkita eikä varsin välitetä tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, kunhan touhuan omiani, omalla tavallani, kyllä se on toisellekin hyvä.
  
  Ja jos kummankin tapa on erilainen, niin luultavasti kumpikaan ei oikein ymmärrä toisen romantiikkaa ja niin sitä romanttista yhteyttä ei luultavasti ole. Ja se ei ehkä olekaan sille toiselle hyvä, ei välttämättä itsellekään. Että pitäis osata myös puhua siitä, miten kokee toisen antamiset ja toisaalta miten itse on kokenut antaneensa. Niistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, odotuksista, toisen toiminnan toisintamisestakin eri tavoin, semmosta.
  
  Sori, mä vaan on höpötysuskovainen, en usko alkuunkaan etteikö melkein kaikesta tarttis puhua jotta vältytään hölmöilyltä, ainakin vastaisuudessa 😁
- J-76
  2020-10-27 22:01:46
  Disse kirjoitti:
  No nämä minä jo olen tiennyt iät ajat... ei se siitä kiinni ole. 😁
  
  Olen kyllä jo useammassa suhteessa tehnyt vaikka mitä, ymmärtänyt, ollut välittämättä, tehnyt itse vaan omaa hyvää, mutta kun se ei tekemällä ja olemalla miksikään muutu... se varmaan näkyy naamasta ja ties mistä...
  
  Kyllä joku ajatuslukko tai vst on itse käännettävä auki, tai sitten käy aina samaa tietä...🤔
  Juujuu, anna niien akkojen välillä murehtia. Ja keskity vaan viäntämmään. :D
  
  Hyvää tuloo, kun hyvän kohtaat. Paskaks mänöö aina, kun viärän niät ja vierän kanssa vehtoot. :)
- Disse
  2020-10-27 22:12:42
  randombypasser kirjoitti:
  "Ja siis tuo toiminta, että keskittyy siihen omaan romantiikkaansa, eikä siis matki tai niin välitä toisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä...."
  
  Tähän on nyt pakko kuitata, sori vaan sivuselittelyt 😮
  
  Tää on aika lailla semmoi, että ei taida toimia kuin aniharvalla parilla, mun mielestä. Kun tuolla tavalla toimien juuri tapahtuu se, että kumpikin antaa omaa romantiikkaansa ja toinen ymmärtää sen miten sattuu. Ja vastaa omalla romantiikallaan, miten sattuu. Ei matkita eikä varsin välitetä tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, kunhan touhuan omiani, omalla tavallani, kyllä se on toisellekin hyvä.
  
  Ja jos kummankin tapa on erilainen, niin luultavasti kumpikaan ei oikein ymmärrä toisen romantiikkaa ja niin sitä romanttista yhteyttä ei luultavasti ole. Ja se ei ehkä olekaan sille toiselle hyvä, ei välttämättä itsellekään. Että pitäis osata myös puhua siitä, miten kokee toisen antamiset ja toisaalta miten itse on kokenut antaneensa. Niistä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä, odotuksista, toisen toiminnan toisintamisestakin eri tavoin, semmosta.
  
  Sori, mä vaan on höpötysuskovainen, en usko alkuunkaan etteikö melkein kaikesta tarttis puhua jotta vältytään hölmöilyltä, ainakin vastaisuudessa 😁
  Juu, hyvä höpötelläkin, mutta nyt tää keskustelu alkaa ajaa mua varsinaisesta alkujuuresta metsikköön...
  
  Mä etsin ajatusta jo nyt ja tähän, vaikka ei ole ketään romantiikan kohdettakaan...
  
  En murehdi tulevaa... sen aika olkoot, mutta mietin omaa romantiikkaani ihan nyt... se ajatus siitä. 😀
  
  Mutta tätä pitää pohtia ehkä yksin lisää. 😬👌
- Disse
  2020-10-27 22:13:28
  J-76 kirjoitti:
  Juujuu, anna niien akkojen välillä murehtia. Ja keskity vaan viäntämmään. :D
  
  Hyvää tuloo, kun hyvän kohtaat. Paskaks mänöö aina, kun viärän niät ja vierän kanssa vehtoot. :)
  Juu... nyt tässä ei olekaan ketään. Mietin ihan muuta. 😊
- randombypasser
  2020-10-27 22:41:54
  Disse kirjoitti:
  Juu, hyvä höpötelläkin, mutta nyt tää keskustelu alkaa ajaa mua varsinaisesta alkujuuresta metsikköön...
  
  Mä etsin ajatusta jo nyt ja tähän, vaikka ei ole ketään romantiikan kohdettakaan...
  
  En murehdi tulevaa... sen aika olkoot, mutta mietin omaa romantiikkaani ihan nyt... se ajatus siitä. 😀
  
  Mutta tätä pitää pohtia ehkä yksin lisää. 😬👌
  Juups, siitä se ajatus hiljalleen kypsyy, kun rauhassa pohtii ja antaa muiden höpöttää 😁
  
  Tuli taas tästä keskustelusta, oikeastaan sun ja J-76:n tuoreesta ajatustenvaihdosta asioita mieleen oman elämän osalta ja piti loikkia sohvan rakoon hiukan tuumimaan, kirjottamaan ja lukemaan ihan muita juttuja.
  
  Ja kannattihan se, oivalsin aika paljon edesmenneestä suhteesta tai oikeastaan niistä kahdesta yksilöstä siinä. Mitäänhän se ei muuta, kun en ei ole voittajia ja vain voittajat kirjottaa historian, mutta ymmärrys joistain asioista itää ja kantaa omanlaistaan satoa jonain toisena aikana.
- Disse
  2020-10-27 22:49:42
  randombypasser kirjoitti:
  Juups, siitä se ajatus hiljalleen kypsyy, kun rauhassa pohtii ja antaa muiden höpöttää 😁
  
  Tuli taas tästä keskustelusta, oikeastaan sun ja J-76:n tuoreesta ajatustenvaihdosta asioita mieleen oman elämän osalta ja piti loikkia sohvan rakoon hiukan tuumimaan, kirjottamaan ja lukemaan ihan muita juttuja.
  
  Ja kannattihan se, oivalsin aika paljon edesmenneestä suhteesta tai oikeastaan niistä kahdesta yksilöstä siinä. Mitäänhän se ei muuta, kun en ei ole voittajia ja vain voittajat kirjottaa historian, mutta ymmärrys joistain asioista itää ja kantaa omanlaistaan satoa jonain toisena aikana.
  No itsekään en mieti entisiä aikoja menetyksenä ja huonoina juttuina, mutta samalla formaatilla en halua mennä. Sen tiedostan, että jokin ajatuksellinen klikki mulla on päässä, mikä kannattaa purkaa osiin ja koota uusiksi... oon tehnyt monen asian kanssa samoin. 😊
  
  Tämä on vähän jotain sinnepäin kuin työjuttujen kanssa. Joskus murehdin niistä aivan liikaa. Minua harmitti se ja tuo tekemätön asia ja tuo ja tämä tehty juttu. Mutta pilkoin senkin osiin ja kasasin toisin. Nyt on mukavempi olla töissä.... niin ja taatusti mä oonkin mukavempi töissä. Kysyin joskus työkaverilta kun saunottiin, niin se sanoi, että joo, oon paljon rennompi.
  
  Rennompi mä haluisin olla romantiikkanikin kanssa. 😁👌
- randombypasser
  2020-10-27 23:00:48
  Disse kirjoitti:
  No itsekään en mieti entisiä aikoja menetyksenä ja huonoina juttuina, mutta samalla formaatilla en halua mennä. Sen tiedostan, että jokin ajatuksellinen klikki mulla on päässä, mikä kannattaa purkaa osiin ja koota uusiksi... oon tehnyt monen asian kanssa samoin. 😊
  
  Tämä on vähän jotain sinnepäin kuin työjuttujen kanssa. Joskus murehdin niistä aivan liikaa. Minua harmitti se ja tuo tekemätön asia ja tuo ja tämä tehty juttu. Mutta pilkoin senkin osiin ja kasasin toisin. Nyt on mukavempi olla töissä.... niin ja taatusti mä oonkin mukavempi töissä. Kysyin joskus työkaverilta kun saunottiin, niin se sanoi, että joo, oon paljon rennompi.
  
  Rennompi mä haluisin olla romantiikkanikin kanssa. 😁👌
  "Tämä on vähän jotain sinnepäin kuin työjuttujen kanssa. Joskus murehdin niistä aivan liikaa. Minua harmitti se ja tuo tekemätön asia ja tuo ja tämä tehty juttu. "
  
  Olisit voinut kirjottaa minusta :)
  Paljon olen muuttanut tuota viimeisen puolen vuoden aikana, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Jo nyt on helpompi itsen ja muiden olla, mutta ei tämä ole vielä riittävän hyvä, pikkasen pitää saada lisää, niin on helpompi irtautua töistä vapaa-aikaa kohti mentäessä.
  
  Itse laitoin alkuvuodesta kollegoille meiliä, että haluan kuulla mielipiteitänne siitä, tästä ja tuosta, saa sanoa niin suoraan kuin haluaa, se informaatio jää siihen. Selitin myös miksi ja kaikki vastasivat, hyvin ennustettavasti kukin omalla tavallaan. Kieltämättä vastaukset yllättivät, positiivisesti, koin itse olleeni paljon ikävämpi tyyppi kuin olin ollutkaan. Ja valtaosan puutteistani tiesinkin, mutta muutama todella hyvä havainto tuli kollegoilta. Noita ei ole ruodittu jälkikäteen eikä ruoditakaan, se jää siihen kommenttikierrokseen ja koitan kehittyä.
  *
  
  "Rennompi mä haluisin olla romantiikkanikin kanssa."
  
  Ymmärrän täysin :) Tosin itse olen yleensä aika rento, mutta taidan myös olla aika säästeliäs minkäänlaisissa romanttisissa eleissä, siis niin kuin niitä yleisemmin mielletään. Omalla tavallani olen liiankin avokätinen ja sekään ei ole ihan hyvä. Tasapaino ei ole kohdillaan, joku pätkä ratakiskoa ei ole paikallaan...
- Disse
  2020-10-27 23:16:56
  randombypasser kirjoitti:
  "Tämä on vähän jotain sinnepäin kuin työjuttujen kanssa. Joskus murehdin niistä aivan liikaa. Minua harmitti se ja tuo tekemätön asia ja tuo ja tämä tehty juttu. "
  
  Olisit voinut kirjottaa minusta :)
  Paljon olen muuttanut tuota viimeisen puolen vuoden aikana, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Jo nyt on helpompi itsen ja muiden olla, mutta ei tämä ole vielä riittävän hyvä, pikkasen pitää saada lisää, niin on helpompi irtautua töistä vapaa-aikaa kohti mentäessä.
  
  Itse laitoin alkuvuodesta kollegoille meiliä, että haluan kuulla mielipiteitänne siitä, tästä ja tuosta, saa sanoa niin suoraan kuin haluaa, se informaatio jää siihen. Selitin myös miksi ja kaikki vastasivat, hyvin ennustettavasti kukin omalla tavallaan. Kieltämättä vastaukset yllättivät, positiivisesti, koin itse olleeni paljon ikävämpi tyyppi kuin olin ollutkaan. Ja valtaosan puutteistani tiesinkin, mutta muutama todella hyvä havainto tuli kollegoilta. Noita ei ole ruodittu jälkikäteen eikä ruoditakaan, se jää siihen kommenttikierrokseen ja koitan kehittyä.
  *
  
  "Rennompi mä haluisin olla romantiikkanikin kanssa."
  
  Ymmärrän täysin :) Tosin itse olen yleensä aika rento, mutta taidan myös olla aika säästeliäs minkäänlaisissa romanttisissa eleissä, siis niin kuin niitä yleisemmin mielletään. Omalla tavallani olen liiankin avokätinen ja sekään ei ole ihan hyvä. Tasapaino ei ole kohdillaan, joku pätkä ratakiskoa ei ole paikallaan...
  No kokonaisuutena kun saaelämässä kaikki isot asiat sille mallille, että pitää itsestään, niin on se helppoa.
  
  Luopumalla saa parhaimpia tuloksia.. sitä kautta kannattaa lähestyä yleensä asioita. Luopuu jostain, niin voikin nähdä mitä oikeasti tarvitsee.
  
  Työssä monelle luopuminen kuullostaa usein laiskuudelle, mutta jos luopuu muitten tekemättäjättämisien märehtimiseltä ja tekee oman duunin, voi olla heti kivempi muille. 😁
- J-76
  2020-10-28 09:53:30
  Disse kirjoitti:
  Juu... nyt tässä ei olekaan ketään. Mietin ihan muuta. 😊
  Jep. Kunhan et laita mitään itsessäsi automaatioasetuksille, sillä sitten menee ihan takuulla hatelikkoon. Sen vastapuolen mukaan siinä määrin, että annat vapauden itsellesi ja toiselle olla omanlaisensa ilman mitään ennakkoasenteita ja odotuksia. Katselee askel askeleelta miltä tuntuu ja sanoittaa tuntemuksiaan, kun siihen tarvetta ilmenee jommin kummin puolin.
  
  Tai jos tuntuu, että haluaa selventää jotain toisilleen.
  
  Mut mitään valmista kaavaa en suosittele itseen asentamaan, että näin mun pitää toimia. Kun ihmissuhteissa ei kaavojen kanssa paljonkaan loppujen lopuksi synny syvällisiä juttuja. Pikemminkin ulkoaopeteltua koodikäytöstä. :)
- J-76
  2020-10-28 10:00:36
  J-76 kirjoitti:
  Jep. Kunhan et laita mitään itsessäsi automaatioasetuksille, sillä sitten menee ihan takuulla hatelikkoon. Sen vastapuolen mukaan siinä määrin, että annat vapauden itsellesi ja toiselle olla omanlaisensa ilman mitään ennakkoasenteita ja odotuksia. Katselee askel askeleelta miltä tuntuu ja sanoittaa tuntemuksiaan, kun siihen tarvetta ilmenee jommin kummin puolin.
  
  Tai jos tuntuu, että haluaa selventää jotain toisilleen.
  
  Mut mitään valmista kaavaa en suosittele itseen asentamaan, että näin mun pitää toimia. Kun ihmissuhteissa ei kaavojen kanssa paljonkaan loppujen lopuksi synny syvällisiä juttuja. Pikemminkin ulkoaopeteltua koodikäytöstä. :)
  Mulla on muutama sellainen "asetus" päällä kaikkien ihmisten kanssa, uusien tuttavien, vanhojen tuttavien ja perheenjäsentenkin kanssa. Ja ne on.
  
  Ole aina rehellisesti sitä mieltä mitä olet ja perustele ne, jos ne perusteluja kaipaa.
  
  Anna tilaa toiselle kertoa omat näkemyksensä ja kuuntele ne ja kysy tarvittaessa lisää, jos jokin tuntuu epäselvälle.
  
  Keskustele aina avoimesti toisten kanssa asioista, jotka vaikuttavat kaikkiin osapuoliin.
  
  Älä suhtaudu ihmisiin ennakkoasenteellisesti ja jos asenne yrittää puskea päälle, funtsi miksi ja onko se oikeasti tarpeen, yleensä ei. Siis yritä löytää toisesta jotain positiivista, jotta ennakkoasenne asettuu järkeviin mittasuhteisiin, jos se yrittää puskea päälle.
  
  Mieti kaikkea saatua palautetta ja etenkin niitä asioita jotka ilahduttaa ja vihastuttaa. Niissä on yleensä jokin oivalluksen siemen.
  
  Tyhmiä kysymyksiä ei ole, tyhmiä vastauksia sen sijaan saattaa joskus olla. :D
- Disse
  2020-10-28 10:53:45
  J-76 kirjoitti:
  Mulla on muutama sellainen "asetus" päällä kaikkien ihmisten kanssa, uusien tuttavien, vanhojen tuttavien ja perheenjäsentenkin kanssa. Ja ne on.
  
  Ole aina rehellisesti sitä mieltä mitä olet ja perustele ne, jos ne perusteluja kaipaa.
  
  Anna tilaa toiselle kertoa omat näkemyksensä ja kuuntele ne ja kysy tarvittaessa lisää, jos jokin tuntuu epäselvälle.
  
  Keskustele aina avoimesti toisten kanssa asioista, jotka vaikuttavat kaikkiin osapuoliin.
  
  Älä suhtaudu ihmisiin ennakkoasenteellisesti ja jos asenne yrittää puskea päälle, funtsi miksi ja onko se oikeasti tarpeen, yleensä ei. Siis yritä löytää toisesta jotain positiivista, jotta ennakkoasenne asettuu järkeviin mittasuhteisiin, jos se yrittää puskea päälle.
  
  Mieti kaikkea saatua palautetta ja etenkin niitä asioita jotka ilahduttaa ja vihastuttaa. Niissä on yleensä jokin oivalluksen siemen.
  
  Tyhmiä kysymyksiä ei ole, tyhmiä vastauksia sen sijaan saattaa joskus olla. :D
  Mitenkähän sanoisin? En mä nyt mitään robottia aio itsestäni. 😁
  
  Mutta kun mietin sitä, että esimerkiksi kun tuossa trollikka muistutti mua siitä demiseksuaalisuudesta, etten ole demi... mietin, että se on yksi piirre minussa. Mutta ehkä ymmärrän sen vähän väärin...
  
  Jollekin ”yhteydelle” laskee liikaa arvoa ja romantiikastaankin tekee sellaisen ”sielujen tanssin” ja tulee heti mielikuvaan minä ja joku nainen pilvien välissä valssaamaan... 😂 ja poks... kupla poksahti, paskaa ja romantisointia...😬
  
  Kyllä sen pitää olla maanläheisempää ja kuitenkin muutakin kuin vaan lämmin hymy ja tyydyttävää seksiä.
  
  Mutta joo... keskeneräistä ajatusriukujen heittelyä...😬
- J-76
  2020-10-28 11:32:53
  Disse kirjoitti:
  Mitenkähän sanoisin? En mä nyt mitään robottia aio itsestäni. 😁
  
  Mutta kun mietin sitä, että esimerkiksi kun tuossa trollikka muistutti mua siitä demiseksuaalisuudesta, etten ole demi... mietin, että se on yksi piirre minussa. Mutta ehkä ymmärrän sen vähän väärin...
  
  Jollekin ”yhteydelle” laskee liikaa arvoa ja romantiikastaankin tekee sellaisen ”sielujen tanssin” ja tulee heti mielikuvaan minä ja joku nainen pilvien välissä valssaamaan... 😂 ja poks... kupla poksahti, paskaa ja romantisointia...😬
  
  Kyllä sen pitää olla maanläheisempää ja kuitenkin muutakin kuin vaan lämmin hymy ja tyydyttävää seksiä.
  
  Mutta joo... keskeneräistä ajatusriukujen heittelyä...😬
  Hmm, joo. Nehän on enemmän sellaisia kielikuvia "sielujen tanssi", mitkä kuvastaa sun fiiliksiä. Romantiikka on vähän ehkä sanallista runoilua, heh jos niistä sanoista jotain pitkoa haluaa leipoa. Tai se on yksi osa romantiikkaa, sanoilla runoilu..ei suinkaan koko homma. :)
  
  Voi ihminen olla romanttinen, vaikkei osaisi sanaakaan sanoa romanttisesti. Ehkä niihin kielikuviin ei kannata kauheesti kiinnittää huomiota, jos ne ei tunnu aidoilta. Tai luo hullunkurisia mielikuvia. :D
  
  Mä sanoisin ettei ihminen ole välttis ja varsinaisesti demiseksuaali, jos voi mennä sänkyyn ilman tutustumisen pitkää kaavaa ja tunteita, jotka on syvä luottamus ja tunneside (mikä ei hetkessä synny yleensä, eikä ensinäkemältä).
  
  Joitakin lauseita ja virkkeitä jotka kuvaa demiseksuaalisuuden ydintä, ehkä?
  
  "Huomaatko kehittäväsi intohimon toista osapuolta kohtaan vasta, kun tunteesi ovat heränneet?"
  
  "Tässä suuntautumisessa henkilö tuntee seksuaalista viehätystä vain sellaista henkilöä kohtaan, jonka kanssa hänellä on voimakas tunneside."
  
  "Tällaisen henkilön on vain muodostettava voimakas tunneside nauttiakseen seksuaalisista kokemuksista."
  
  "Kun ei-demiseksuaali henkilö tapaa jonkun, muodostuu jonkin asteinen fyysinen viehätys vain muutamassa sekunnissa. Demiseksuaalinen ihminen taas ei ensi silmäyksellä koe minkäänlaista fyysistä viehätystä. Hänelle kyse on ajan kanssa muodostuvista romanttisista tunteista, rakkaudesta ja ystävyydestä."
  
  - Mulla menee juuri näin poikkeuksetta. Kukaan ihminen ei kiinnosta seksuaalisesti minua, ennen kun olen ehtinyt tutustua sen verran, että mulla on häneen tunnesidettä ja luottamusta. Mikään muutamat treffit ei todellakaan riitä mihinkään. :)
  
  Viehättävänä voi ihmistä pitää, mutta ihan konkreettisesti en halua seksiä ihmisen kanssa, ilman tunnesidettä. Seksiä toki voi harrastaa ilman tunnesidettä, mutta se ei tunnu miltään eikä siiitä saa irti yhtään mitään silloin. Todettu tosiasia omalla kohdallani. Olisin vain toisen masturbaattori silloin...
  
  https://mielenihmeet.fi/demiseksuaalisuus-kun-tunteet-saavat-aikaan-haluja/
  
  Lähde mistä napsin lainauksia, yksi oli iltiksestä se ensimmäinen.
  
  Ehkä sä kuitenkin olet demi, mutta hosutko sitten liika pian toisen kanssa sänkyyn ennen kun ehtii syntyä oikeasti mitään syvempää ja tunnetta, vai mikset olisi demi?
  
  Mulla ainakin suhteet tahtoo mennä solmuun, jos hosun yhtään seksin kanssa. Sitten en ikään kuin pääsekkään siihen mielentilaan, minkä se hyvä seksi vaatisi. Oon koittanut niin päin, että suhteen alussa jo seksiä ja ihan aina ne on menneet läskiksi suhteet silloin. Elikkäs jos etenen ikään kuin väärässä järjestyksessä, mulla menee ainakin helposti koko homma siihen etten enää kykene luomaan sitä tarvittavaa tunnetta ja suhdetta toiseen, jos hypätään tavallaan sen tärkeän vaiheen yli suoraan asiaan. :D
- J-76
  2020-10-28 11:41:53
  J-76 kirjoitti:
  Hmm, joo. Nehän on enemmän sellaisia kielikuvia "sielujen tanssi", mitkä kuvastaa sun fiiliksiä. Romantiikka on vähän ehkä sanallista runoilua, heh jos niistä sanoista jotain pitkoa haluaa leipoa. Tai se on yksi osa romantiikkaa, sanoilla runoilu..ei suinkaan koko homma. :)
  
  Voi ihminen olla romanttinen, vaikkei osaisi sanaakaan sanoa romanttisesti. Ehkä niihin kielikuviin ei kannata kauheesti kiinnittää huomiota, jos ne ei tunnu aidoilta. Tai luo hullunkurisia mielikuvia. :D
  
  Mä sanoisin ettei ihminen ole välttis ja varsinaisesti demiseksuaali, jos voi mennä sänkyyn ilman tutustumisen pitkää kaavaa ja tunteita, jotka on syvä luottamus ja tunneside (mikä ei hetkessä synny yleensä, eikä ensinäkemältä).
  
  Joitakin lauseita ja virkkeitä jotka kuvaa demiseksuaalisuuden ydintä, ehkä?
  
  "Huomaatko kehittäväsi intohimon toista osapuolta kohtaan vasta, kun tunteesi ovat heränneet?"
  
  "Tässä suuntautumisessa henkilö tuntee seksuaalista viehätystä vain sellaista henkilöä kohtaan, jonka kanssa hänellä on voimakas tunneside."
  
  "Tällaisen henkilön on vain muodostettava voimakas tunneside nauttiakseen seksuaalisista kokemuksista."
  
  "Kun ei-demiseksuaali henkilö tapaa jonkun, muodostuu jonkin asteinen fyysinen viehätys vain muutamassa sekunnissa. Demiseksuaalinen ihminen taas ei ensi silmäyksellä koe minkäänlaista fyysistä viehätystä. Hänelle kyse on ajan kanssa muodostuvista romanttisista tunteista, rakkaudesta ja ystävyydestä."
  
  - Mulla menee juuri näin poikkeuksetta. Kukaan ihminen ei kiinnosta seksuaalisesti minua, ennen kun olen ehtinyt tutustua sen verran, että mulla on häneen tunnesidettä ja luottamusta. Mikään muutamat treffit ei todellakaan riitä mihinkään. :)
  
  Viehättävänä voi ihmistä pitää, mutta ihan konkreettisesti en halua seksiä ihmisen kanssa, ilman tunnesidettä. Seksiä toki voi harrastaa ilman tunnesidettä, mutta se ei tunnu miltään eikä siiitä saa irti yhtään mitään silloin. Todettu tosiasia omalla kohdallani. Olisin vain toisen masturbaattori silloin...
  
  https://mielenihmeet.fi/demiseksuaalisuus-kun-tunteet-saavat-aikaan-haluja/
  
  Lähde mistä napsin lainauksia, yksi oli iltiksestä se ensimmäinen.
  
  Ehkä sä kuitenkin olet demi, mutta hosutko sitten liika pian toisen kanssa sänkyyn ennen kun ehtii syntyä oikeasti mitään syvempää ja tunnetta, vai mikset olisi demi?
  
  Mulla ainakin suhteet tahtoo mennä solmuun, jos hosun yhtään seksin kanssa. Sitten en ikään kuin pääsekkään siihen mielentilaan, minkä se hyvä seksi vaatisi. Oon koittanut niin päin, että suhteen alussa jo seksiä ja ihan aina ne on menneet läskiksi suhteet silloin. Elikkäs jos etenen ikään kuin väärässä järjestyksessä, mulla menee ainakin helposti koko homma siihen etten enää kykene luomaan sitä tarvittavaa tunnetta ja suhdetta toiseen, jos hypätään tavallaan sen tärkeän vaiheen yli suoraan asiaan. :D
  Vertauskuvallisesti jos demiseksuaalisuus on punainen legopalikka, niin se palikka laitetaan niiden muiden värien jälkeen vasta, kun on luotu kaveruus, ystävyys, luottamus ja suhde. Jos sen puanisen palikan pistää johonkin väärään väliin, ettei noita muita asioita7palikoita ole laitettu ensin, se homma alkaa kusta heti. Psyykkisesti sen luottamuksen ja tunteen ohi ei vaan voi kiilata, tai siihen ei voi enää palata.
  
  On tärkeetä demille rakentaa se palikkatorni oikean värisistä palikoita ja oikeasa järjestyksessä. Joka kykenee heittämään sen palikan mihin vaan väliin siitä mitenkään hämmentymättä, se ei ole demiseksuaali ihminen. :)
- J-76
  2020-10-28 11:53:15
  J-76 kirjoitti:
  Vertauskuvallisesti jos demiseksuaalisuus on punainen legopalikka, niin se palikka laitetaan niiden muiden värien jälkeen vasta, kun on luotu kaveruus, ystävyys, luottamus ja suhde. Jos sen puanisen palikan pistää johonkin väärään väliin, ettei noita muita asioita7palikoita ole laitettu ensin, se homma alkaa kusta heti. Psyykkisesti sen luottamuksen ja tunteen ohi ei vaan voi kiilata, tai siihen ei voi enää palata.
  
  On tärkeetä demille rakentaa se palikkatorni oikean värisistä palikoita ja oikeasa järjestyksessä. Joka kykenee heittämään sen palikan mihin vaan väliin siitä mitenkään hämmentymättä, se ei ole demiseksuaali ihminen. :)
  Tämä lainaus kuvastaa hyvin ehkä asian syvintä olemusta. "Emme opi rakastamaan silloin kun löydämme täydellisen henkilön, vaan silloin kun alamme uskomaan epätäydelliseen henkilöön."
  
  - Ihmiset ihastuu niihin täydelllisiin mielikuviin toisesta, eikö aika usein ne sokat just lentää huit helvettiin? Mutta kun sitten oikeasti tutustut ja tunnet sen ihmisen, muodostuu suhde ja sen mukana ehkä kenties se luottamuskin, sitten vasta kun tunnet sen epätäydellisen ihmisen ja silti koet hänet tunnetasolla "the oneksi" alat lämmetä fyysisesti ja tuo toinen alkaa kiehtoa fyysisesti, voi herättää sinussa haluja, että pikkarit lentää lopulta nurkkaan. Ja se seksi onkin silloin yleensä varsin hyvää ja intohimoista. Seksiä joka loksauttaa loputkin palat paikalleen. :D
  
  Monimutkasia perkeleitä! Siis ihan silkkaa psykologiaa ja psyykkistä kaikki. Nyt lähen hakee likkoja kotiin. :)
- Disse
  2020-10-28 12:17:36
  J-76 kirjoitti:
  Tämä lainaus kuvastaa hyvin ehkä asian syvintä olemusta. "Emme opi rakastamaan silloin kun löydämme täydellisen henkilön, vaan silloin kun alamme uskomaan epätäydelliseen henkilöön."
  
  - Ihmiset ihastuu niihin täydelllisiin mielikuviin toisesta, eikö aika usein ne sokat just lentää huit helvettiin? Mutta kun sitten oikeasti tutustut ja tunnet sen ihmisen, muodostuu suhde ja sen mukana ehkä kenties se luottamuskin, sitten vasta kun tunnet sen epätäydellisen ihmisen ja silti koet hänet tunnetasolla "the oneksi" alat lämmetä fyysisesti ja tuo toinen alkaa kiehtoa fyysisesti, voi herättää sinussa haluja, että pikkarit lentää lopulta nurkkaan. Ja se seksi onkin silloin yleensä varsin hyvää ja intohimoista. Seksiä joka loksauttaa loputkin palat paikalleen. :D
  
  Monimutkasia perkeleitä! Siis ihan silkkaa psykologiaa ja psyykkistä kaikki. Nyt lähen hakee likkoja kotiin. :)
  Mä taas noidun, kun sain eka palikan kärrissä paikoilleen ja rupesin heppaamaan sitä kiinni, niin maskin sumennin ei toimi... eiku uutta ettimään...prkle! 😠😤
  
  Pitää vuntsia tuossa kolvatessa...😁👌
- Pikku-pirpana
  2020-10-28 13:54:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Romanttista kun vedetään miekalla maha auki, jep..olikohan koulusurmaajat dissen kanssa samoilla aaltopituuksilla?
  No siinä braveheartissa päähenkilö aloitti sodan rakkaimpansa takia ja lopulta mestattiin
  Rakkaustarina ylitse muiden...
- randombypasser
  2020-10-28 23:09:02
  Disse kirjoitti:
  No kokonaisuutena kun saaelämässä kaikki isot asiat sille mallille, että pitää itsestään, niin on se helppoa.
  
  Luopumalla saa parhaimpia tuloksia.. sitä kautta kannattaa lähestyä yleensä asioita. Luopuu jostain, niin voikin nähdä mitä oikeasti tarvitsee.
  
  Työssä monelle luopuminen kuullostaa usein laiskuudelle, mutta jos luopuu muitten tekemättäjättämisien märehtimiseltä ja tekee oman duunin, voi olla heti kivempi muille. 😁
  "No kokonaisuutena kun saaelämässä kaikki isot asiat sille mallille, että pitää itsestään, niin on se helppoa. "
  *
  Lähestyn tuota hieman eri vinkkelistä, pienten asioiden kautta. Sen voi kiteyttää vaikka niin, että kun hoitaa ne pienet asiat, niin isoilla on taipumus hoitua siinä sivussa, usein huomaamattakin. Tämä myös tullut vahingossa empiirisesti todennettua sekä töissä että siviilissä :)
  
  "Työssä monelle luopuminen kuullostaa usein laiskuudelle, mutta jos luopuu muitten tekemättäjättämisien märehtimiseltä ja tekee oman duunin, voi olla heti kivempi muille. "
  *
  Niinhän äkkiä kuulostaa laiskuudelta, luopuminen, mutta sävyeroja on. Itsellä tuo rooli töissä on enemmän sellainen, että oman työn hoitaminen tarkoittaa toisten työn seuraamista tai kokonaisuus kärsii. Limittäisiä ja/tai ketjuuntuneita prosesseja, yksi kun pysähtyy, niin pysähtyy vähän kaikki sen kokonaisuuden osalta. Osittain omittukin pikkuhitlerin rooli, osittain olosuhteiden pakosta, osittain omien taipumusten luontainen seuraus.
  Itselle auttanut ehkä enemmän se, että on keskustelevampi, tukevampi ja kärsivällisempi, mutta samalla määrätietoisen vaativa. Ja tuo on vähän outoa, kun en virallisesti ole esimiesasemassa, vaan teen sitä esimiestyhjiön johdosta... Taipumus, jonkun pitää käyttää valtaa ja myös ottaa vastuu siitä vallankäytöstä, asioista. Hassu työpaikka, mutta näitä on nähty ennenkin :)
- Disse
  2020-10-28 23:19:13
  randombypasser kirjoitti:
  "No kokonaisuutena kun saaelämässä kaikki isot asiat sille mallille, että pitää itsestään, niin on se helppoa. "
  *
  Lähestyn tuota hieman eri vinkkelistä, pienten asioiden kautta. Sen voi kiteyttää vaikka niin, että kun hoitaa ne pienet asiat, niin isoilla on taipumus hoitua siinä sivussa, usein huomaamattakin. Tämä myös tullut vahingossa empiirisesti todennettua sekä töissä että siviilissä :)
  
  "Työssä monelle luopuminen kuullostaa usein laiskuudelle, mutta jos luopuu muitten tekemättäjättämisien märehtimiseltä ja tekee oman duunin, voi olla heti kivempi muille. "
  *
  Niinhän äkkiä kuulostaa laiskuudelta, luopuminen, mutta sävyeroja on. Itsellä tuo rooli töissä on enemmän sellainen, että oman työn hoitaminen tarkoittaa toisten työn seuraamista tai kokonaisuus kärsii. Limittäisiä ja/tai ketjuuntuneita prosesseja, yksi kun pysähtyy, niin pysähtyy vähän kaikki sen kokonaisuuden osalta. Osittain omittukin pikkuhitlerin rooli, osittain olosuhteiden pakosta, osittain omien taipumusten luontainen seuraus.
  Itselle auttanut ehkä enemmän se, että on keskustelevampi, tukevampi ja kärsivällisempi, mutta samalla määrätietoisen vaativa. Ja tuo on vähän outoa, kun en virallisesti ole esimiesasemassa, vaan teen sitä esimiestyhjiön johdosta... Taipumus, jonkun pitää käyttää valtaa ja myös ottaa vastuu siitä vallankäytöstä, asioista. Hassu työpaikka, mutta näitä on nähty ennenkin :)
  Itse kanssa otin vastuuta enempi kuin työsopparissa luki. Luonnollinrn venyminen, vaan se juuri rassas mua.. joten luovuin siitä. Simppelisti teen oman ruudun ja sillä siisti. Eikä kukaan ole valittanut. Ehkä pomot ihmetellyt, kun sanonkin johonkin ei.
  
  No nyt on jo pomot vaihtunut, niin sitäkään ei enää ole. 😀
- randombypasser
  2020-10-28 23:37:17
  J-76 kirjoitti:
  Tämä lainaus kuvastaa hyvin ehkä asian syvintä olemusta. "Emme opi rakastamaan silloin kun löydämme täydellisen henkilön, vaan silloin kun alamme uskomaan epätäydelliseen henkilöön."
  
  - Ihmiset ihastuu niihin täydelllisiin mielikuviin toisesta, eikö aika usein ne sokat just lentää huit helvettiin? Mutta kun sitten oikeasti tutustut ja tunnet sen ihmisen, muodostuu suhde ja sen mukana ehkä kenties se luottamuskin, sitten vasta kun tunnet sen epätäydellisen ihmisen ja silti koet hänet tunnetasolla "the oneksi" alat lämmetä fyysisesti ja tuo toinen alkaa kiehtoa fyysisesti, voi herättää sinussa haluja, että pikkarit lentää lopulta nurkkaan. Ja se seksi onkin silloin yleensä varsin hyvää ja intohimoista. Seksiä joka loksauttaa loputkin palat paikalleen. :D
  
  Monimutkasia perkeleitä! Siis ihan silkkaa psykologiaa ja psyykkistä kaikki. Nyt lähen hakee likkoja kotiin. :)
  Kiitos J ja D, tosi hyviä juttuja availette! Ja pahoittelut että pomppaan väliin hölöttämään :)
  
  Toi demiseksuaalisuus (terminä uus itelle, muuten) soitteli hieman kelloja, mutta ei taida kyllä osua kohdalle, kuitenkaan. Menee enemmän just niin, että kiinnostaa, voi touhutakin, mutta jää latteaksi jos ei tunne toista hieman käsipäiväätä enemmän. Se vaan ei silleen ees houkuta, kovin ihmeesti, ilmankin on varsin hyvä olla.
  On vastaavia kokemuksia ku J:llä, että jos homma alkaa "väärällä jalalla", niin aika herkkään siitä ei muuta sitten synnykään, ei välttämättä huvita edes yrittää muuta enää. Jotenkin ne jutut lähtee ikäänku väärään suuntaan alusta ja toista ei oikein mitenkään tuntemaan, tuntuu monasti haaskaukselta jos ihminen kuitenkin muuten vaikuttaa kivalta.
  
  *
  "Emme opi rakastamaan silloin kun löydämme täydellisen henkilön, vaan silloin kun alamme uskomaan epätäydelliseen henkilöön."
  
  Tää kyllä kolisi. Osaan olla hirveän analyyttinen ihmisten kanssa, ainakin alkuun eikä yleensä tule yllättyksiä, ei WAU-ihastumisia. Tietynlainen ismi on ollut parikymmentä vuotta se, että niin kauan kun siihen toiseen uskoo (ihmisenä), niin kaikki on mahdollista. Ja se toisaalta sisältää sen näkemyksen, että se toinen on yhtä vähän täydellinen kuin itsekin olen, että siihen toiseen pitää oppia uskomaan joka päivä uudelleen, etenki n vastoinkäymisten kohdalla.
  
  Se usko toiseen sisältää myös sen, että tuntee toisen, kunnolla, ja siitäkös syntyy säpinää oikeisiin paikkoihin. Het alussa ei voi tuntea, ei uskoakaan siinä, mutta se kokemus toisesta syntyy varsin nopeasti ja sitten alkaa kiinnostamaan muukin kuin juttelu. Sitä ennen, kiinnostusta voi olla, monenkinlaista, mutta sellaista joka ei juurikaan kannusta toimintaan.
- J-76
  2020-10-29 15:16:48
  randombypasser kirjoitti:
  Kiitos J ja D, tosi hyviä juttuja availette! Ja pahoittelut että pomppaan väliin hölöttämään :)
  
  Toi demiseksuaalisuus (terminä uus itelle, muuten) soitteli hieman kelloja, mutta ei taida kyllä osua kohdalle, kuitenkaan. Menee enemmän just niin, että kiinnostaa, voi touhutakin, mutta jää latteaksi jos ei tunne toista hieman käsipäiväätä enemmän. Se vaan ei silleen ees houkuta, kovin ihmeesti, ilmankin on varsin hyvä olla.
  On vastaavia kokemuksia ku J:llä, että jos homma alkaa "väärällä jalalla", niin aika herkkään siitä ei muuta sitten synnykään, ei välttämättä huvita edes yrittää muuta enää. Jotenkin ne jutut lähtee ikäänku väärään suuntaan alusta ja toista ei oikein mitenkään tuntemaan, tuntuu monasti haaskaukselta jos ihminen kuitenkin muuten vaikuttaa kivalta.
  
  *
  "Emme opi rakastamaan silloin kun löydämme täydellisen henkilön, vaan silloin kun alamme uskomaan epätäydelliseen henkilöön."
  
  Tää kyllä kolisi. Osaan olla hirveän analyyttinen ihmisten kanssa, ainakin alkuun eikä yleensä tule yllättyksiä, ei WAU-ihastumisia. Tietynlainen ismi on ollut parikymmentä vuotta se, että niin kauan kun siihen toiseen uskoo (ihmisenä), niin kaikki on mahdollista. Ja se toisaalta sisältää sen näkemyksen, että se toinen on yhtä vähän täydellinen kuin itsekin olen, että siihen toiseen pitää oppia uskomaan joka päivä uudelleen, etenki n vastoinkäymisten kohdalla.
  
  Se usko toiseen sisältää myös sen, että tuntee toisen, kunnolla, ja siitäkös syntyy säpinää oikeisiin paikkoihin. Het alussa ei voi tuntea, ei uskoakaan siinä, mutta se kokemus toisesta syntyy varsin nopeasti ja sitten alkaa kiinnostamaan muukin kuin juttelu. Sitä ennen, kiinnostusta voi olla, monenkinlaista, mutta sellaista joka ei juurikaan kannusta toimintaan.
  Ei kuules haittaa yhtää, että pompit väliin ja tuot ajatuksiasi julki ja otat kantaa, päinvastoin se on varsin mukavaa. Pompi jatkossakin väliin, kun sille tuntuu. 😊👍
  
  Säähän oot mielenkiintoinen persoona, tykkään tuosta analyyttisyydestä virkeän huumorin kera. 😜
  
  Juu, sitä on kumman psykofyysinen otus, tosiaan olen oivaltanut jokusen erehdyksen ja opiksi oton jälkeen, että mulle toisessa ihmisessä kaikki kaikessa on hänen psyykkinen puoli, persoona, miten ilmentää ja tuo julki itseään. Fyysisyys on ihan toisarvoinen juttu, ehkä siksi en pysty ihan ymmärtämään ihmisten väitteitä jotta ulkokuorelliset asiat saisi lumoutumaan sokeasti. Niin että psyykkiset seikat sais olla mitä vaan.
  
  Ylipäänsä, että mikään rakkaussuhde voisi alkaa ollenkaan fyysisistä syistä. Kuten sängyn kautta. Eiiii voi, ikinä meikämaneetin järjenjuoksulla.
  
  Kun olen johku ihmiseen ihastunut, se on löhtenyt aina siitä millaisena psyykkisenä olentona ja persoonana olen hänet nähnyt ja mieltynyt. Sen jälkeen vasta alan tsekkaa tarkemmin sitä fyysistä kokoonpanoa ja yleensä tykästyn aina, jos se psyykkinen puoli on mut jo hurmannut. 😄
- J-76
  2020-10-29 15:29:14
  J-76 kirjoitti:
  Ei kuules haittaa yhtää, että pompit väliin ja tuot ajatuksiasi julki ja otat kantaa, päinvastoin se on varsin mukavaa. Pompi jatkossakin väliin, kun sille tuntuu. 😊👍
  
  Säähän oot mielenkiintoinen persoona, tykkään tuosta analyyttisyydestä virkeän huumorin kera. 😜
  
  Juu, sitä on kumman psykofyysinen otus, tosiaan olen oivaltanut jokusen erehdyksen ja opiksi oton jälkeen, että mulle toisessa ihmisessä kaikki kaikessa on hänen psyykkinen puoli, persoona, miten ilmentää ja tuo julki itseään. Fyysisyys on ihan toisarvoinen juttu, ehkä siksi en pysty ihan ymmärtämään ihmisten väitteitä jotta ulkokuorelliset asiat saisi lumoutumaan sokeasti. Niin että psyykkiset seikat sais olla mitä vaan.
  
  Ylipäänsä, että mikään rakkaussuhde voisi alkaa ollenkaan fyysisistä syistä. Kuten sängyn kautta. Eiiii voi, ikinä meikämaneetin järjenjuoksulla.
  
  Kun olen johku ihmiseen ihastunut, se on löhtenyt aina siitä millaisena psyykkisenä olentona ja persoonana olen hänet nähnyt ja mieltynyt. Sen jälkeen vasta alan tsekkaa tarkemmin sitä fyysistä kokoonpanoa ja yleensä tykästyn aina, jos se psyykkinen puoli on mut jo hurmannut. 😄
  Yks tuttava onkin joskus todennut, että J on helppo hurmata. Ei tartte olla kun fiksu, keskustelukykyinen ja mukava persoona niin J on myyty, ulkoapäin saa näyttää saa vaikka hevon peeltä. 😁😃
  
  Nice🙄
- randombypasser
  2020-10-29 21:03:47
  J-76 kirjoitti:
  Ei kuules haittaa yhtää, että pompit väliin ja tuot ajatuksiasi julki ja otat kantaa, päinvastoin se on varsin mukavaa. Pompi jatkossakin väliin, kun sille tuntuu. 😊👍
  
  Säähän oot mielenkiintoinen persoona, tykkään tuosta analyyttisyydestä virkeän huumorin kera. 😜
  
  Juu, sitä on kumman psykofyysinen otus, tosiaan olen oivaltanut jokusen erehdyksen ja opiksi oton jälkeen, että mulle toisessa ihmisessä kaikki kaikessa on hänen psyykkinen puoli, persoona, miten ilmentää ja tuo julki itseään. Fyysisyys on ihan toisarvoinen juttu, ehkä siksi en pysty ihan ymmärtämään ihmisten väitteitä jotta ulkokuorelliset asiat saisi lumoutumaan sokeasti. Niin että psyykkiset seikat sais olla mitä vaan.
  
  Ylipäänsä, että mikään rakkaussuhde voisi alkaa ollenkaan fyysisistä syistä. Kuten sängyn kautta. Eiiii voi, ikinä meikämaneetin järjenjuoksulla.
  
  Kun olen johku ihmiseen ihastunut, se on löhtenyt aina siitä millaisena psyykkisenä olentona ja persoonana olen hänet nähnyt ja mieltynyt. Sen jälkeen vasta alan tsekkaa tarkemmin sitä fyysistä kokoonpanoa ja yleensä tykästyn aina, jos se psyykkinen puoli on mut jo hurmannut. 😄
  Pompin, kiitos, häirikköluonne kun olen 😁
  
  Itelle tainnu käydä vähän samoin, tosin eri tavalla. Kun en ole ikinä ollut kovin hätänen mihinkään suhteeseen, niin sitten jäin jossain kohdin kelaamaan, että vois olla paikallaan olla hiukan hätäsempikin, ainakin lähteä kattomaan mitä tuleman pitää. Mutta kun ei ole oma juttu. Sitten piti funtsia, että miksei ja aika äkkiä se sitten tuli sieltä, se että pitää olla suora kontakti persoonaan tai sitten tuntea toinen paremminkin, että alkaa kiinnostamaan. Ja sillen ne on yhtä vaille menneet, että on siinä mielessä "tuntenut" toisen, että saa toisesta irti toisen persoonaa eikä vain jotain pintaa ja toisinaan sieltä on löytynyt jotain kamalan kiinnostavaa.
  
  Yksi pidempi meni toisessa järjestyksessä, ensin sutinaa ja sitten muuta. Sekin eteni pidemmälle vain siksi, että sen sutinan jälkeen aamu oli pitkä (ei seksiä) ja ehti jutella rauhassa, tutustua ja toisesta löytyi miellyttäviä puolia ja toinen alkoi kiinnostamaan. Sovittiin jatkoa, joka sitten jatkui ja jatkui ja jatkui ja kääntyi suhteeksi. Mutta ilman sitä pitkän aamun tutustumista... Ei.
  
  Voin kyllä ihastua ulkokuoreen tai himoita, mutta noin vakavissaan ei tule mitään ilman että jollain tasolla tutustuu toiseen. Eikä noi yhden yön sekooilut ole ikinä kiinnostaneet, ei myöskään Tinderit ja muut, ei ole mun juttu, varmaan parasta hankkia siis koira ja lähteä sitä ulkoiluttamaan 😁
  
  Sit kun kiinnostuu, niin se ulkokuori menettää merkitystään, vaikken väitä etteikö silläkin merkitystä olisi. Mutta se jotenkin katoaa siitä kokonaiskuvasta, kun toista tuntee tai ehkä oikeammin muuttuu enemmäksi kuin oli ennen tuntemista, jotain sellaista. Ehkä niin, että kun kokee ihmisen kauniiksi, niin se ulkokuorikin on sitten kaunis...
- randombypasser
  2020-10-29 21:06:53
  J-76 kirjoitti:
  Yks tuttava onkin joskus todennut, että J on helppo hurmata. Ei tartte olla kun fiksu, keskustelukykyinen ja mukava persoona niin J on myyty, ulkoapäin saa näyttää saa vaikka hevon peeltä. 😁😃
  
  Nice🙄
  Hauska (ja rehellinen?) arvio, ystävien suusta kuulee.... 😂😂
  
  No voiko sitä oikestaan enempää kumppaniehdokkaalta toivoa, fiksu, keskusteleva ja mukava? Vaikken kyllä usko tohon ulkokuori-osuuteen, vähän pitää olla silmällekin karkkia, muutten voi tehdä tiukkaa.
- J-76
  2020-10-29 23:27:31
  randombypasser kirjoitti:
  Pompin, kiitos, häirikköluonne kun olen 😁
  
  Itelle tainnu käydä vähän samoin, tosin eri tavalla. Kun en ole ikinä ollut kovin hätänen mihinkään suhteeseen, niin sitten jäin jossain kohdin kelaamaan, että vois olla paikallaan olla hiukan hätäsempikin, ainakin lähteä kattomaan mitä tuleman pitää. Mutta kun ei ole oma juttu. Sitten piti funtsia, että miksei ja aika äkkiä se sitten tuli sieltä, se että pitää olla suora kontakti persoonaan tai sitten tuntea toinen paremminkin, että alkaa kiinnostamaan. Ja sillen ne on yhtä vaille menneet, että on siinä mielessä "tuntenut" toisen, että saa toisesta irti toisen persoonaa eikä vain jotain pintaa ja toisinaan sieltä on löytynyt jotain kamalan kiinnostavaa.
  
  Yksi pidempi meni toisessa järjestyksessä, ensin sutinaa ja sitten muuta. Sekin eteni pidemmälle vain siksi, että sen sutinan jälkeen aamu oli pitkä (ei seksiä) ja ehti jutella rauhassa, tutustua ja toisesta löytyi miellyttäviä puolia ja toinen alkoi kiinnostamaan. Sovittiin jatkoa, joka sitten jatkui ja jatkui ja jatkui ja kääntyi suhteeksi. Mutta ilman sitä pitkän aamun tutustumista... Ei.
  
  Voin kyllä ihastua ulkokuoreen tai himoita, mutta noin vakavissaan ei tule mitään ilman että jollain tasolla tutustuu toiseen. Eikä noi yhden yön sekooilut ole ikinä kiinnostaneet, ei myöskään Tinderit ja muut, ei ole mun juttu, varmaan parasta hankkia siis koira ja lähteä sitä ulkoiluttamaan 😁
  
  Sit kun kiinnostuu, niin se ulkokuori menettää merkitystään, vaikken väitä etteikö silläkin merkitystä olisi. Mutta se jotenkin katoaa siitä kokonaiskuvasta, kun toista tuntee tai ehkä oikeammin muuttuu enemmäksi kuin oli ennen tuntemista, jotain sellaista. Ehkä niin, että kun kokee ihmisen kauniiksi, niin se ulkokuorikin on sitten kaunis...
  Heh, pompoti pom. Tuli pomppimisesta mieleen 🔵. 😃
  
  "että vois olla paikallaan olla hiukan hätäsempikin, ainakin lähteä kattomaan mitä tuleman pitää."
  
  - Että on ollu jähmeetä ja kohmeeta? 🤪
  
  "Sitten piti funtsia, että miksei ja aika äkkiä se sitten tuli sieltä, se että pitää olla suora kontakti persoonaan tai sitten tuntea toinen paremminkin, että alkaa kiinnostamaan. "
  
  -No tää just. Se persoona kuitenkin on iso asia, mitä ei hetkessä opi kun pintaraapaisulta tuntemaan. Toki kokemuksen karttuessa oppii seulomaan nopeammin jo ne ei tuu mittään ja saattaa tullakin, ans kattoo nyt. 😄
  
  " Voin kyllä ihastua ulkokuoreen tai himoita, mutta noin vakavissaan ei tule mitään ilman että jollain tasolla tutustuu toiseen."
  
  - Nojuu, voin minäkin mutta sitä sattuu tosi harvoin. Se himoaminen ei ole johtanut mulla tekoihin, se on ollut sellaista vavisuttavaa kyllä. Mutta joku rajoitin lyö päälle. Se on itellä ehkä enempi fantasia kun realiteetti retkahdusta.🤔
  
  Ja jostakin syystä nekin on olleet naisia, joihin olen silleen himolla syttynyt, vailla järkeä.. Tyyppisesti. 😬
  
  "Ehkä niin, että kun kokee ihmisen kauniiksi, niin se ulkokuorikin on sitten kaunis"
  
  -Sisin viehättää, niin pintakin alkaa näyttää viehättävälle.
- J-76
  2020-10-29 23:29:35
  randombypasser kirjoitti:
  Hauska (ja rehellinen?) arvio, ystävien suusta kuulee.... 😂😂
  
  No voiko sitä oikestaan enempää kumppaniehdokkaalta toivoa, fiksu, keskusteleva ja mukava? Vaikken kyllä usko tohon ulkokuori-osuuteen, vähän pitää olla silmällekin karkkia, muutten voi tehdä tiukkaa.
  Joo, hetkinen onko mun mielitietyt muka hevon p?!?!?? 🤨 😆
  
  Ehkä jonku mielestä on. 😄
  
  Jep. 👍
- randombypasser
  2020-10-30 19:45:57
  J-76 kirjoitti:
  Joo, hetkinen onko mun mielitietyt muka hevon p?!?!?? 🤨 😆
  
  Ehkä jonku mielestä on. 😄
  
  Jep. 👍
  Ehkä, mutta ne mielipiteethän on kuin.... No jokaisella nyt kuitenkin on sellainen 🤣
  Onneks se kauneus on aina katsojan silmässä, itte tietää parhaiten 👌
- J-76
  2020-10-30 19:53:17
  randombypasser kirjoitti:
  Ehkä, mutta ne mielipiteethän on kuin.... No jokaisella nyt kuitenkin on sellainen 🤣
  Onneks se kauneus on aina katsojan silmässä, itte tietää parhaiten 👌
  Näinpä, nimenomaan. 😊👍
- randombypasser
  2020-10-30 19:59:54
  J-76 kirjoitti:
  Heh, pompoti pom. Tuli pomppimisesta mieleen 🔵. 😃
  
  "että vois olla paikallaan olla hiukan hätäsempikin, ainakin lähteä kattomaan mitä tuleman pitää."
  
  - Että on ollu jähmeetä ja kohmeeta? 🤪
  
  "Sitten piti funtsia, että miksei ja aika äkkiä se sitten tuli sieltä, se että pitää olla suora kontakti persoonaan tai sitten tuntea toinen paremminkin, että alkaa kiinnostamaan. "
  
  -No tää just. Se persoona kuitenkin on iso asia, mitä ei hetkessä opi kun pintaraapaisulta tuntemaan. Toki kokemuksen karttuessa oppii seulomaan nopeammin jo ne ei tuu mittään ja saattaa tullakin, ans kattoo nyt. 😄
  
  " Voin kyllä ihastua ulkokuoreen tai himoita, mutta noin vakavissaan ei tule mitään ilman että jollain tasolla tutustuu toiseen."
  
  - Nojuu, voin minäkin mutta sitä sattuu tosi harvoin. Se himoaminen ei ole johtanut mulla tekoihin, se on ollut sellaista vavisuttavaa kyllä. Mutta joku rajoitin lyö päälle. Se on itellä ehkä enempi fantasia kun realiteetti retkahdusta.🤔
  
  Ja jostakin syystä nekin on olleet naisia, joihin olen silleen himolla syttynyt, vailla järkeä.. Tyyppisesti. 😬
  
  "Ehkä niin, että kun kokee ihmisen kauniiksi, niin se ulkokuorikin on sitten kaunis"
  
  -Sisin viehättää, niin pintakin alkaa näyttää viehättävälle.
  "- Että on ollu jähmeetä ja kohmeeta? 🤪"
  
  On, aina 😁
  Oon aina ollu hidas naisten kanssa, otan aikani kattoa mikäs otus se nyt on edessä ja mitähän sen kanssa vois tehdä. Siinä on puolensa, mutta toisinaan vois olla livakampikin ja vaan lähteä kattomaan minne se johtaa. Ellei muuta, niin olis taas muutamaa kokemusta rikkaampi ja hiukan viisaampi ittensä osalta. Ja ton takia oon saanu joskus kuulla, että olen kyllä helvatan hankala jahdattava, että pitää rautalangasta vääntää mistä on kyse.
  
  "- Nojuu, voin minäkin mutta sitä sattuu tosi harvoin. Se himoaminen ei ole johtanut mulla tekoihin, se on ollut sellaista vavisuttavaa kyllä. Mutta joku rajoitin lyö päälle. Se on itellä ehkä enempi fantasia kun realiteetti retkahdusta.🤔"
  
  Eipä tuo itelläkään yleensä tekoihin johda, vain jos sitä jatkuu ja jatkuu ja oppii tuntemaan toista. Muutoin vain nautin siitä tunteesta ja nauran ittelleni. Suhteen aikaiset ihastumiset on ehkä hauskimpia, siis seurata itteensä ja ihmetellä miten mieli toimii, mutta siitä on aina kiva mennä kotiin ja antaa sielun levätä siellä minne se kuuluu.
  
  "Ja jostakin syystä nekin on olleet naisia, joihin olen silleen himolla syttynyt, vailla järkeä.. Tyyppisesti. 😬"
  
  Ohhoh, ihan samoin täällä, aina olleet naisia 🤣
  Ei vainen, ymmärrän pointtisi, exällä oli sama homma, se oli hauskaa ja tietty hiukan hämmentävää, mutta niistä puhuttiin per heti ja omasta puolestani annoin luvan tehdä kuten parhaaksi näkee, en kokenut suoranaisena uhkana. Ikänä ei mitään ihmeempää seurannut, kai, mutta ainakin toinen sai hiemaan pitää eri tavalla hauskaa ja se oli hyvä se.
  
  "-Sisin viehättää, niin pintakin alkaa näyttää viehättävälle."
  Hyvin kiteytetty! 👍
- J-76
  2020-10-30 20:31:44
  randombypasser kirjoitti:
  "- Että on ollu jähmeetä ja kohmeeta? 🤪"
  
  On, aina 😁
  Oon aina ollu hidas naisten kanssa, otan aikani kattoa mikäs otus se nyt on edessä ja mitähän sen kanssa vois tehdä. Siinä on puolensa, mutta toisinaan vois olla livakampikin ja vaan lähteä kattomaan minne se johtaa. Ellei muuta, niin olis taas muutamaa kokemusta rikkaampi ja hiukan viisaampi ittensä osalta. Ja ton takia oon saanu joskus kuulla, että olen kyllä helvatan hankala jahdattava, että pitää rautalangasta vääntää mistä on kyse.
  
  "- Nojuu, voin minäkin mutta sitä sattuu tosi harvoin. Se himoaminen ei ole johtanut mulla tekoihin, se on ollut sellaista vavisuttavaa kyllä. Mutta joku rajoitin lyö päälle. Se on itellä ehkä enempi fantasia kun realiteetti retkahdusta.🤔"
  
  Eipä tuo itelläkään yleensä tekoihin johda, vain jos sitä jatkuu ja jatkuu ja oppii tuntemaan toista. Muutoin vain nautin siitä tunteesta ja nauran ittelleni. Suhteen aikaiset ihastumiset on ehkä hauskimpia, siis seurata itteensä ja ihmetellä miten mieli toimii, mutta siitä on aina kiva mennä kotiin ja antaa sielun levätä siellä minne se kuuluu.
  
  "Ja jostakin syystä nekin on olleet naisia, joihin olen silleen himolla syttynyt, vailla järkeä.. Tyyppisesti. 😬"
  
  Ohhoh, ihan samoin täällä, aina olleet naisia 🤣
  Ei vainen, ymmärrän pointtisi, exällä oli sama homma, se oli hauskaa ja tietty hiukan hämmentävää, mutta niistä puhuttiin per heti ja omasta puolestani annoin luvan tehdä kuten parhaaksi näkee, en kokenut suoranaisena uhkana. Ikänä ei mitään ihmeempää seurannut, kai, mutta ainakin toinen sai hiemaan pitää eri tavalla hauskaa ja se oli hyvä se.
  
  "-Sisin viehättää, niin pintakin alkaa näyttää viehättävälle."
  Hyvin kiteytetty! 👍
  Hyvähän se on vähän tuumailla, eikä rynnätä päätäpahkaa. Toki ihan mahdollista on onnistaa sukkelammallakin tyylillä. Voihan niitä omia "seiniään" vähän välillä kaataa tai kokeilla miten ne liikkuu. ☺️
  
  Kuten totesit siinä voi oppia itsestäänkin.
  
  "Suhteen aikaiset ihastumiset on ehkä hauskimpia"
  
  -Olen ihastunut 2 kertaa suhteessa ollessani. Nyt olen sitten toisessa niistä kahdesta, ihastumisen kohteeni kanssa avoliitossa ja perheenä. Toinen oli hassu juttu, mutta ihan häkellyttävä. Kaikkea hyvää sille toiselle ihastukselle elämään. 😀😉
  
  "
  Ei vainen, ymmärrän pointtisi, exällä oli sama homma, se oli hauskaa ja tietty hiukan hämmentävää, mutta niistä puhuttiin per heti ja omasta puolestani annoin luvan tehdä kuten parhaaksi näkee, en kokenut suoranaisena uhkana. Ikänä ei mitään ihmeempää seurannut, kai, mutta ainakin toinen sai hiemaan pitää eri tavalla hauskaa ja se oli hyvä se."
  
  - Hän oli bi? No mä en ole koskaan toteuttanut omaa biseksuaalisuuttani, enkä ole siitä kovin pitkään" tiennytkään", onhan se olemassa ollut kai aina, mutta olen pitänyt niin normaalina heterosuhteita ja kasvatettukin siihen normiin, etten ole pysähtynyt ees huomaamaan sellaista.
  
  Vasta kun on uskaltanut pysähtyä tutkimaan tuota seksuaalisuuttaan on täytynyt myöntää monta asiaa, mutta myös tuo että voin tuntea hyvinkin vahvaa vetoa johonkin naiseen. Mutta kuten miestenkin kanssa, hyvin harvaan syntyy muuta mielenkiintoa, kuin kaveruus. 😌
  
  En kylläkään juuri mieti enää koko asiaa nyt, kun se tuntuu tavalliselle, normille. Ja keskityn nyt suhteeseeni ja pidän jäitä hatussa ihastumisien kanssa. 🤪
- randombypasser
  2020-10-30 21:13:59
  J-76 kirjoitti:
  Hyvähän se on vähän tuumailla, eikä rynnätä päätäpahkaa. Toki ihan mahdollista on onnistaa sukkelammallakin tyylillä. Voihan niitä omia "seiniään" vähän välillä kaataa tai kokeilla miten ne liikkuu. ☺️
  
  Kuten totesit siinä voi oppia itsestäänkin.
  
  "Suhteen aikaiset ihastumiset on ehkä hauskimpia"
  
  -Olen ihastunut 2 kertaa suhteessa ollessani. Nyt olen sitten toisessa niistä kahdesta, ihastumisen kohteeni kanssa avoliitossa ja perheenä. Toinen oli hassu juttu, mutta ihan häkellyttävä. Kaikkea hyvää sille toiselle ihastukselle elämään. 😀😉
  
  "
  Ei vainen, ymmärrän pointtisi, exällä oli sama homma, se oli hauskaa ja tietty hiukan hämmentävää, mutta niistä puhuttiin per heti ja omasta puolestani annoin luvan tehdä kuten parhaaksi näkee, en kokenut suoranaisena uhkana. Ikänä ei mitään ihmeempää seurannut, kai, mutta ainakin toinen sai hiemaan pitää eri tavalla hauskaa ja se oli hyvä se."
  
  - Hän oli bi? No mä en ole koskaan toteuttanut omaa biseksuaalisuuttani, enkä ole siitä kovin pitkään" tiennytkään", onhan se olemassa ollut kai aina, mutta olen pitänyt niin normaalina heterosuhteita ja kasvatettukin siihen normiin, etten ole pysähtynyt ees huomaamaan sellaista.
  
  Vasta kun on uskaltanut pysähtyä tutkimaan tuota seksuaalisuuttaan on täytynyt myöntää monta asiaa, mutta myös tuo että voin tuntea hyvinkin vahvaa vetoa johonkin naiseen. Mutta kuten miestenkin kanssa, hyvin harvaan syntyy muuta mielenkiintoa, kuin kaveruus. 😌
  
  En kylläkään juuri mieti enää koko asiaa nyt, kun se tuntuu tavalliselle, normille. Ja keskityn nyt suhteeseeni ja pidän jäitä hatussa ihastumisien kanssa. 🤪
  " Voihan niitä omia "seiniään" vähän välillä kaataa tai kokeilla miten ne liikkuu."
  
  No tässä elämän tilanteessa, aika lailla ehdottomastikin. Toi on samalla asia, jota olen miettinyt muutenkin, voihan sitä vaan mennä katteleen ja kokeileen mitä tapahtuu. Järki kädessä ja toista kunnioittaen, anti mennä vaan. Kun muuten ei vaan ole luonteessa, mun juttuni, mieluummin etsin sopivaa ihmistä hissukseen ja vasta sitten käynnistyn.
  
  "-Olen ihastunut 2 kertaa suhteessa ollessani. Nyt olen sitten toisessa niistä kahdesta, ihastumisen kohteeni kanssa avoliitossa ja perheenä. "
  
  Ite oon tainnut ihastua kunnolla jonkun neljä-viis kertaa, semmosia vois-johtaa-kunnon-ihastumiseen -juttuja on ollut ehkä toista kymmentä. Nuorempana ne tietty aiheutti enemmänkin päänvaivaa, vanhemmiten se on oikeastaan vain hauska huomata omasta käytöksestä, että aijaa, katos jäbää, huomaatko et oot ihastunut. Ja se on siinä, se ei johda mihinkään, on vaan pirun hauska ihmetellä itteensä sitten.
  
  Kertaalleen annoin myöten sille ihastukselle. Suhde oli metsässä, toinen halunnut tehdä asialle mitään, joten luovutin. Mietin hyvän tovin ja otin sitten eron, ja oikeastaan samalla antauduin ihastukselle. Mutta se oli just se, ihastus, ei johtanut pysyvämpään ratkaisuun.
  
  "- Hän oli bi? "
  Oli, on, ehkä, en tiedä oikeastaan. Siis koki paljon samoin kuin sinä, teki hieman aloitteitakin, mutta loppuun asti ei ehkä sitten rohkeus riittänyt tai tilanne vain ei ollut oikea. Avoimesti ja paljon siitä puhuttiin, vitsailtiinkin. Kannustin etenemään, jos tahtoo, etten koe sitä siinä mielessä uhkana, jos haluaa tutustua paremmin seksuaalisuuteensa. Toki siitäkin puhuttiin, että entä jos kokeilun myötä tunteet ovatkin todella vahvoja, eikä se tietty ollut kiva ajatus, mutten silti kokenut, että haluaisin estääkään toista.
  
  En toki voi tietää kaikkea, ehkei minulle kerrottu kaikkea, mistä sitä voisi tietääkään? No en usko, että mitään pimitettiin, ettenkö tietäisi riittävästi. Eroon tuo ei ainakaan suorasti vaikuttanut, tuskin edes epäsuorasti. Ja tietty eron myötä toinen on nyt voinut rohkaistua tutkimaan tuotakin ulottuvuutta itsessään, siitä minä en tiedä mitään.
- J-76
  2020-10-30 22:21:27
  randombypasser kirjoitti:
  " Voihan niitä omia "seiniään" vähän välillä kaataa tai kokeilla miten ne liikkuu."
  
  No tässä elämän tilanteessa, aika lailla ehdottomastikin. Toi on samalla asia, jota olen miettinyt muutenkin, voihan sitä vaan mennä katteleen ja kokeileen mitä tapahtuu. Järki kädessä ja toista kunnioittaen, anti mennä vaan. Kun muuten ei vaan ole luonteessa, mun juttuni, mieluummin etsin sopivaa ihmistä hissukseen ja vasta sitten käynnistyn.
  
  "-Olen ihastunut 2 kertaa suhteessa ollessani. Nyt olen sitten toisessa niistä kahdesta, ihastumisen kohteeni kanssa avoliitossa ja perheenä. "
  
  Ite oon tainnut ihastua kunnolla jonkun neljä-viis kertaa, semmosia vois-johtaa-kunnon-ihastumiseen -juttuja on ollut ehkä toista kymmentä. Nuorempana ne tietty aiheutti enemmänkin päänvaivaa, vanhemmiten se on oikeastaan vain hauska huomata omasta käytöksestä, että aijaa, katos jäbää, huomaatko et oot ihastunut. Ja se on siinä, se ei johda mihinkään, on vaan pirun hauska ihmetellä itteensä sitten.
  
  Kertaalleen annoin myöten sille ihastukselle. Suhde oli metsässä, toinen halunnut tehdä asialle mitään, joten luovutin. Mietin hyvän tovin ja otin sitten eron, ja oikeastaan samalla antauduin ihastukselle. Mutta se oli just se, ihastus, ei johtanut pysyvämpään ratkaisuun.
  
  "- Hän oli bi? "
  Oli, on, ehkä, en tiedä oikeastaan. Siis koki paljon samoin kuin sinä, teki hieman aloitteitakin, mutta loppuun asti ei ehkä sitten rohkeus riittänyt tai tilanne vain ei ollut oikea. Avoimesti ja paljon siitä puhuttiin, vitsailtiinkin. Kannustin etenemään, jos tahtoo, etten koe sitä siinä mielessä uhkana, jos haluaa tutustua paremmin seksuaalisuuteensa. Toki siitäkin puhuttiin, että entä jos kokeilun myötä tunteet ovatkin todella vahvoja, eikä se tietty ollut kiva ajatus, mutten silti kokenut, että haluaisin estääkään toista.
  
  En toki voi tietää kaikkea, ehkei minulle kerrottu kaikkea, mistä sitä voisi tietääkään? No en usko, että mitään pimitettiin, ettenkö tietäisi riittävästi. Eroon tuo ei ainakaan suorasti vaikuttanut, tuskin edes epäsuorasti. Ja tietty eron myötä toinen on nyt voinut rohkaistua tutkimaan tuotakin ulottuvuutta itsessään, siitä minä en tiedä mitään.
  "Kun muuten ei vaan ole luonteessa, mun juttuni, mieluummin etsin sopivaa ihmistä hissukseen ja vasta sitten käynnistyn."
  
  - Juu ja silloin se voi olla haastavaa muuttua muuksi tai edes kokeilla piruuttaan. Minäkin saatan ajatella kaikki kivat skenaariot miten vois olla kivaa toimia, mutta huomaan pian toimivani edelleen luonteelleni ominaiseen tuttuu ja turvalliseen tapaan.
  
  "Ite oon tainnut ihastua kunnolla jonkun neljä-viis kertaa, semmosia vois-johtaa-kunnon-ihastumiseen -juttuja on ollut ehkä toista kymmentä. Nuorempana ne tietty aiheutti enemmänkin päänvaivaa, vanhemmiten se on oikeastaan vain hauska huomata omasta käytöksestä, että aijaa, katos jäbää, huomaatko et oot ihastunut. Ja se on siinä, se ei johda mihinkään, on vaan pirun hauska ihmetellä itteensä sitten."
  
  - Ootko miettinyt miks ihastut varattuna? Mä olen pohtinut tuota jonnin verran ja ihan jämptiin päätelmään en ole päätynyt. Mutta joku prosessi on ollut aina päällä, joku etappi. Ja varmaan jollain tavoin olo yksinäisyydestä suhteessa.
  
  Ja toki hurmaavia persoonia nämä mun ihastukset, ei ole voinut olla tykästymättä. 😃
  
  Mut kun yleensä en edes näe muita "niin", että ihastuisin romanttisesti, kun olen varattu. Joku asetus on offilla silloin. No poikkeus vahvistakoon säännön.
  
  Eikö sua vaivaa yhtään se ihastuminen mitenkään kiusallisesti? 🙃
  
  "Kertaalleen annoin myöten sille ihastukselle. Suhde oli metsässä, toinen halunnut tehdä asialle mitään, joten luovutin. Mietin hyvän tovin ja otin sitten eron, ja oikeastaan samalla antauduin ihastukselle. Mutta se oli just se, ihastus, ei johtanut pysyvämpään ratkaisuun."
  
  - Jumppahuiti. No jokseenkin tuttu juttu, minäkin sain pontta erota exästäni vasta, kun ihastuin toiseen. Vaikka pitkään pidin kiinni siitä, ettei ihastus ole ja jää kuin kaveriasteelle, se eron myötä pisti nurkkaan. Mietin haluanko vielä parisuhteen ylipäänsä kenenkään kanssa vai ryhdynkö kissoineni piikailemaan.
  
  Kun tapasin tuon ihastusta herättäneen irl oli se menoa. Päätin, että nyt tai ei koskaan, menetän tuon miehen jos en tartu tilaisuuteen. Ja tässä sitä ollaa. Silti mua on kalvanut valtavasti se, että en ollut ensin eronnut jo, kun ihastuin saati ettei avioero ollut vielä virallinen, kun aloin uuteen suhteeseen. Se on ollut raskas pala mun omalla tunnollani, koin tehneeni nolosti exälle, vaikka erottu olisi ilman mitään ihastuksiakin. Se ei silti helpota asiaa yhtään.
  
  Osaat suhtautua aika rennosti tuohon bi asiaan ja exäsi seksuaalisuutensa tutustumiseen. Ei onnistus kaikilta.
  
  Vai onko se niin, että nainen naisen kanssa ei tunnu niin uhkaavalle, kun jos nainen mies kuvio?
  
  Mjoo, mä en meinaa eikä ole tarvetta kokeilla naisen kanssa olemista parisuhteessa ollessani. Mietin sitten uudelleen, jos joskus kävisi niin ikävästi, että parisuhteeni päättyisi ja vielä kokisin tarvetta suhteiluun. Muuten ne toteutukset on jäissä. Fantasiat on sitten erikseen. 😜
  
  Mutta täytyy käydä torkkumaan. Aikainen herätys aamulla. Mukavaa iltaa, yötä ja hyvät yöt samalla. Kiitos hyvistä keskusteluista. 😀💤
- randombypasser
  2020-10-30 23:08:12
  J-76 kirjoitti:
  "Kun muuten ei vaan ole luonteessa, mun juttuni, mieluummin etsin sopivaa ihmistä hissukseen ja vasta sitten käynnistyn."
  
  - Juu ja silloin se voi olla haastavaa muuttua muuksi tai edes kokeilla piruuttaan. Minäkin saatan ajatella kaikki kivat skenaariot miten vois olla kivaa toimia, mutta huomaan pian toimivani edelleen luonteelleni ominaiseen tuttuu ja turvalliseen tapaan.
  
  "Ite oon tainnut ihastua kunnolla jonkun neljä-viis kertaa, semmosia vois-johtaa-kunnon-ihastumiseen -juttuja on ollut ehkä toista kymmentä. Nuorempana ne tietty aiheutti enemmänkin päänvaivaa, vanhemmiten se on oikeastaan vain hauska huomata omasta käytöksestä, että aijaa, katos jäbää, huomaatko et oot ihastunut. Ja se on siinä, se ei johda mihinkään, on vaan pirun hauska ihmetellä itteensä sitten."
  
  - Ootko miettinyt miks ihastut varattuna? Mä olen pohtinut tuota jonnin verran ja ihan jämptiin päätelmään en ole päätynyt. Mutta joku prosessi on ollut aina päällä, joku etappi. Ja varmaan jollain tavoin olo yksinäisyydestä suhteessa.
  
  Ja toki hurmaavia persoonia nämä mun ihastukset, ei ole voinut olla tykästymättä. 😃
  
  Mut kun yleensä en edes näe muita "niin", että ihastuisin romanttisesti, kun olen varattu. Joku asetus on offilla silloin. No poikkeus vahvistakoon säännön.
  
  Eikö sua vaivaa yhtään se ihastuminen mitenkään kiusallisesti? 🙃
  
  "Kertaalleen annoin myöten sille ihastukselle. Suhde oli metsässä, toinen halunnut tehdä asialle mitään, joten luovutin. Mietin hyvän tovin ja otin sitten eron, ja oikeastaan samalla antauduin ihastukselle. Mutta se oli just se, ihastus, ei johtanut pysyvämpään ratkaisuun."
  
  - Jumppahuiti. No jokseenkin tuttu juttu, minäkin sain pontta erota exästäni vasta, kun ihastuin toiseen. Vaikka pitkään pidin kiinni siitä, ettei ihastus ole ja jää kuin kaveriasteelle, se eron myötä pisti nurkkaan. Mietin haluanko vielä parisuhteen ylipäänsä kenenkään kanssa vai ryhdynkö kissoineni piikailemaan.
  
  Kun tapasin tuon ihastusta herättäneen irl oli se menoa. Päätin, että nyt tai ei koskaan, menetän tuon miehen jos en tartu tilaisuuteen. Ja tässä sitä ollaa. Silti mua on kalvanut valtavasti se, että en ollut ensin eronnut jo, kun ihastuin saati ettei avioero ollut vielä virallinen, kun aloin uuteen suhteeseen. Se on ollut raskas pala mun omalla tunnollani, koin tehneeni nolosti exälle, vaikka erottu olisi ilman mitään ihastuksiakin. Se ei silti helpota asiaa yhtään.
  
  Osaat suhtautua aika rennosti tuohon bi asiaan ja exäsi seksuaalisuutensa tutustumiseen. Ei onnistus kaikilta.
  
  Vai onko se niin, että nainen naisen kanssa ei tunnu niin uhkaavalle, kun jos nainen mies kuvio?
  
  Mjoo, mä en meinaa eikä ole tarvetta kokeilla naisen kanssa olemista parisuhteessa ollessani. Mietin sitten uudelleen, jos joskus kävisi niin ikävästi, että parisuhteeni päättyisi ja vielä kokisin tarvetta suhteiluun. Muuten ne toteutukset on jäissä. Fantasiat on sitten erikseen. 😜
  
  Mutta täytyy käydä torkkumaan. Aikainen herätys aamulla. Mukavaa iltaa, yötä ja hyvät yöt samalla. Kiitos hyvistä keskusteluista. 😀💤
  Kiitos itsellesi hyvistä keskusteluista ja kauniita unia! 😊
  
  "- Juu ja silloin se voi olla haastavaa muuttua muuksi tai edes kokeilla piruuttaan."
  
  On se, tiedän sen ja se tietysti sekä ärsyttä, että jossain mielessä kai pelottaakin. Kai just se, että palaa huomaamattaan takaisin vanhoihin turvallisiin kuvioihin. Mutta tarttee edes yrittää, sekin riittää 😁
  *
  
  "- Ootko miettinyt miks ihastut varattuna? Mä olen pohtinut tuota jonnin verran ja ihan jämptiin päätelmään en ole päätynyt."
  
  Olen, pirusti olenkin. Ja vastaustahan ei kuulu 😂
  No ei ihan, mutta siis joka kerran olen ihmetellyt, että mikä hitto muhun nyt meni, mulla on ihana puoliso ja kaikki on hyvin, mitä hittoa... Nuorempana kierin hirveissä tunnontuskissa ja syyllisyydessä noista, vahnemmiten sitten hiukan valkeni, vaikkei kokonaista vastausta ole tullutkaan. En sano varmaksi, itteni kohdalla, mutta oletan, että siinä kohtaa jokunen seikka just sopivasti yhtäaikaa:
  -On viehättävä vastapuoli, joka myös osoittaa kiinnostusta
  -On pidempi suhde, jo tasaantunu, ehkä vähän korvien välissä väljähtänyt
  -On puhdas genetiikka, eli miesten kohdalla kirjaimellisesti lisääntykää ja täyttäkää maa
  -On minä, joka tavallaan rakastaa jokaista naista, vaikkei välttämättä romanttisesti
  Ja aika usein ihan kaikki suhteessa ei olekaan hyvin, vaikkei sinällään ihan reisilläänkään.
  
  Ton viimesen kohdan vaan tajuan vasta paljon myöhemmin, sen että ihastuessa tarttis herätä heti siihen, että suhteessa luultavasti on asioita, joille pitäisi yrittää tehdä jotain, pitäisi istua alas ja kelata niitä asioita, mitä tuntee, pitäisi alkaa puhumaan suhteen tilanteesta ja tulevaisuudesta, siitä mitä se toinen tuntee, kokee, tarvitsee, haluaa.
  
  Ja joo, ainakin viimeisessä suhteessa se oli just toi loppuosa joka merkitsi, koska selkeästi koin yksinäisyyttä suhteessa, koin olevani tavallaan hylättynä tiettyyn rooliin. Mutta tietynlaista yksinäisyyttä, irtonaisuutta, yhteyden puutetta. Huomasin sen, mutta aivan liian myöhään, mutta ehkä ensi kerralla olen paremmin hereillä.
  
  Itselläkin on asetukset normaalisti offilla suhteessa, ei tosiaankaan kiinnosta muut, vaikka voinkin viehättyä henkilöstä tai nauttia naisen kauneudesta, seksikkyydestäkin, mutta ne on vain havaintoja, estetiikkaa, taidenautintoja, lyhyitä hetkiä jossain välissä.
  *
  
  "Eikö sua vaivaa yhtään se ihastuminen mitenkään kiusallisesti? 🙃"
  
  Nuorempana, kyllä ja ihan pirusti. Vanhemmiten ei enää, olen oppinut sen mitä ittessä tapahtuu, vaikken yleensä heti sitä huomaakaan itsestäni. Mutta kun huomaan, se ei vaivaa yhtään, vaan nimenomaan nauran itselleni ja koska se on hieno komedia, mielelläni jatkan sitä showta ja tutkailen samalla itseäni yhtenä sen shown näyttelijöistä. Ja samalla se ihastus myös laimenee nopeasti, toimii silläkin tavalla, jää vain huvitus itseä kohtaan ja toisaalta jokin lämmin, tuttavuutta syvempi tunne ihastukseen, muttei enää ihastus.
  
  Toki jos sinkkuuntuu, niin sittenhän nuo ihastukset voi olla uudelleen aika kuumottavia. Mut ei noi viimeset pari, ne on ny tahoillaan just asettuneet ja se on hiton hyvä niin 😁
  
  Nyt viimeisimmässä suhteessa noista ihastuksista myös puhuttiin suhteen loppupuolella avoimesti, kun kumpikin oli niitä kokenut. Exän osalta tiesinkin, että näin on täytynyt tapahtua, omat ihastukseni oli exälle melkoinen yllätys. Ei niitä iloisimpia parisuhdekeskusteluita, mutta silti parempi kuin pitää ittellään, kun aikaakin niistä oli aina hiukan kulunut. Ja molemmat kyllä tykkäs kun puhuttiin ne auki. Harmi vaan, ettei ne keskustelut syntyneet aiemmin ja sitten vielä kantaneet niin pitkälle, että ois puhuttu siitä miksi kumpikin koki niin käyneen. Sekin opiksi, ehkä sitten ensi kerralla 😀
  
  Jatkanpa toiseen palaan, tässä alkaa sallitut merkit väheneen uhkaavasti 😄
- randombypasser
  2020-10-30 23:50:33
  J-76 kirjoitti:
  "Kun muuten ei vaan ole luonteessa, mun juttuni, mieluummin etsin sopivaa ihmistä hissukseen ja vasta sitten käynnistyn."
  
  - Juu ja silloin se voi olla haastavaa muuttua muuksi tai edes kokeilla piruuttaan. Minäkin saatan ajatella kaikki kivat skenaariot miten vois olla kivaa toimia, mutta huomaan pian toimivani edelleen luonteelleni ominaiseen tuttuu ja turvalliseen tapaan.
  
  "Ite oon tainnut ihastua kunnolla jonkun neljä-viis kertaa, semmosia vois-johtaa-kunnon-ihastumiseen -juttuja on ollut ehkä toista kymmentä. Nuorempana ne tietty aiheutti enemmänkin päänvaivaa, vanhemmiten se on oikeastaan vain hauska huomata omasta käytöksestä, että aijaa, katos jäbää, huomaatko et oot ihastunut. Ja se on siinä, se ei johda mihinkään, on vaan pirun hauska ihmetellä itteensä sitten."
  
  - Ootko miettinyt miks ihastut varattuna? Mä olen pohtinut tuota jonnin verran ja ihan jämptiin päätelmään en ole päätynyt. Mutta joku prosessi on ollut aina päällä, joku etappi. Ja varmaan jollain tavoin olo yksinäisyydestä suhteessa.
  
  Ja toki hurmaavia persoonia nämä mun ihastukset, ei ole voinut olla tykästymättä. 😃
  
  Mut kun yleensä en edes näe muita "niin", että ihastuisin romanttisesti, kun olen varattu. Joku asetus on offilla silloin. No poikkeus vahvistakoon säännön.
  
  Eikö sua vaivaa yhtään se ihastuminen mitenkään kiusallisesti? 🙃
  
  "Kertaalleen annoin myöten sille ihastukselle. Suhde oli metsässä, toinen halunnut tehdä asialle mitään, joten luovutin. Mietin hyvän tovin ja otin sitten eron, ja oikeastaan samalla antauduin ihastukselle. Mutta se oli just se, ihastus, ei johtanut pysyvämpään ratkaisuun."
  
  - Jumppahuiti. No jokseenkin tuttu juttu, minäkin sain pontta erota exästäni vasta, kun ihastuin toiseen. Vaikka pitkään pidin kiinni siitä, ettei ihastus ole ja jää kuin kaveriasteelle, se eron myötä pisti nurkkaan. Mietin haluanko vielä parisuhteen ylipäänsä kenenkään kanssa vai ryhdynkö kissoineni piikailemaan.
  
  Kun tapasin tuon ihastusta herättäneen irl oli se menoa. Päätin, että nyt tai ei koskaan, menetän tuon miehen jos en tartu tilaisuuteen. Ja tässä sitä ollaa. Silti mua on kalvanut valtavasti se, että en ollut ensin eronnut jo, kun ihastuin saati ettei avioero ollut vielä virallinen, kun aloin uuteen suhteeseen. Se on ollut raskas pala mun omalla tunnollani, koin tehneeni nolosti exälle, vaikka erottu olisi ilman mitään ihastuksiakin. Se ei silti helpota asiaa yhtään.
  
  Osaat suhtautua aika rennosti tuohon bi asiaan ja exäsi seksuaalisuutensa tutustumiseen. Ei onnistus kaikilta.
  
  Vai onko se niin, että nainen naisen kanssa ei tunnu niin uhkaavalle, kun jos nainen mies kuvio?
  
  Mjoo, mä en meinaa eikä ole tarvetta kokeilla naisen kanssa olemista parisuhteessa ollessani. Mietin sitten uudelleen, jos joskus kävisi niin ikävästi, että parisuhteeni päättyisi ja vielä kokisin tarvetta suhteiluun. Muuten ne toteutukset on jäissä. Fantasiat on sitten erikseen. 😜
  
  Mutta täytyy käydä torkkumaan. Aikainen herätys aamulla. Mukavaa iltaa, yötä ja hyvät yöt samalla. Kiitos hyvistä keskusteluista. 😀💤
  Jatkoa seuraa.
  
  "- Jumppahuiti. No jokseenkin tuttu juttu, minäkin sain pontta erota exästäni vasta, kun ihastuin toiseen."
  Itelläkin se oli se lopullinen isku, vaikka olin eroa ja harkinnutkin. Ja sitten harkitsin hitosti lisää ja koitin saada asioita puhutuksi, mutta kun ei. Sitten se oli ero ja lyhyt tauko, aika pian sitten tietty kaipas ihmistä lähelle ja antauduin sille ihastukselle. Käytännössä kuitenkin just niinku itte asian esitit, kyllä se ihastus siinä oli ratkaiseva.
  
  Itteekin se kalvoi, kun oli valmiiksi vaikeeta ja sitten ihastuin, sain siitä voimia erota ja erosinkin. Vaikka erosin ensin enkä samantien hypännyt eteenpäin, niin sama asia siinä kuitenkin tapahtui, vain pienillä sävyeroilla. Ja se tuntui pitkään, mutta jossain kohden sain luovuttua siitä syyllisyydestä tai mitä se onkaan.
  
  Kun se oli ihan selvää, että ero siitä tulee. Toinen ei vaan halunnut nähdä, että suhteessa on ongelmia, etten minä ainakaan voi hyvin, eikä suostunut edes kuulemaan niistä. Ei voinut puhua, kun toisen mielestä kaikki on ok ja mitään ei tartte puhua. Ton kun vihdoin sisäistin, ehkä kolme vuotta myöhemmin, niin se oli sitten siinä hiljalleen. Se jäi vielä vaivaamaan, että tarttin se ihastuksen, että uskalsin tehdä lopullisen pesäeron, vaikka se olis tapahtunu silti, vain jonkun kuukauden myöhemmin. Mutta senkin annoin ittelleni anteeksi, totesin että sillä kertaa voimat ei riittäneet, tarttin apua, mutta nyt olen oppinut lisää ja olen taas hitusen vahvempi. Armollisuus itteä kohtaan, sitä kai se oli.
  
  Tietty en vieläkään sitä ajattele elämäni kohokohtana, mutta nyt se tuntuu enää neutraalilta asialta. En ole siitä ylpeä, mutta en toisaalta häpeäkään, niin vain tapahtui ja minä itse tein sen, se on ok. Mutta otti se tosiaan aikaa, kaikkine vaiheineen, yksi lego kerrallaan pinoon.
  *
  
  "Osaat suhtautua aika rennosti tuohon bi asiaan ja exäsi seksuaalisuutensa tutustumiseen. Ei onnistus kaikilta."
  "Vai onko se niin, että nainen naisen kanssa ei tunnu niin uhkaavalle, kun jos nainen mies kuvio? "
  
  Tsaitsaitsai, nythän mentiinkin isojen asioiden äärelle 😁
  Tuo exän bi-suuntaus, niin alkuun se oli aika kummastus ja tietty pelottavakin. Mutta siitä hiukan puhuttiin ja sitten annoin sille aikaa mielessäni, kelailin sitä ihan tosissani. Se lopulta ratkesi kuitenkin siten, että kun rakastan sitä toista, niin en halua estää toista etsimästä onneaan tai itseään, en vaikka se tietäisi eroa, en kun se asia on esitetty tuolleen fiksusti ja rakentavasti. Ja kun silleen sitä mietin, niin koin että on parempi antaa exän katsoa, tykkääkö kuitenkin ennemmin naisista kumppanina, kas kun olishan meidän suhde kussut sitten kuitenkin, jos se olis "kaapissa" ollut.
  
  Ja olihan se myös pirun mielenkiintoista sekä hauskaakin seurata sitä touhua, etenkin puhua niistä exän tuntemuksista jälkikäteen. Ja niiden keskusteluiden myötä yleensä päädyttiin aika nopeasti antamaan toisillemme perinteistä heterorakkautta, ei huono juttu sekään 😁
  
  Sekin puhuttiin silloin auki, että aina ne jutut voi kääntyä niinkin, että yhtäkkiä onkin kolmen kimppaa, hetkellisesti tai tiiviimminkin, ikinä ei voi tietää. Ja aika harva perusheteromies voi rehellisesti sanoa, etteikö koe kahden naisen katsomista kuumottavana. Itse ne kuulu siihen harvaan joukkoon, vaikken osaakaan sanoa mikä siinä sitten kuumottaa 😛
  
  Se on just niin. Nainen naisen kanssa on vähemmän uhkaava kuin nainen miehen kanssa. Muuten meillä ei olisi enää perinteistä parisuhdekäsitystä, vaan avoimet suhteet olisivat vallitseva normi ja perinteiset parisuhteet vähemistönä.
  
  Tottakai siinä nainen nainen kuvassakin on se uhan mahdollisuus, mutta edelleen naisparin on hankalampi saada lapsia jne. ja ne jutut hiukan pienentää uhan kokemusta. Kyllä sen uhan silloin tiedostin, alussa aika voimakkaastikin, mutta kuten todettu, seksuaalisuus on sellanen juttu, että parempi rakastaa toista sellaisena kuin se on ja antaa toisen etsiä onneaan sellaisenaan, kuin takertua väkisin normeihin. Saihan sen asian kanssa töitä tehdä mielessä, mutta faktat ja logiikka eivät vaan taivu mielipiteille, siinä jäi sitten aseettomaksi 😄
  
  Toivotaan, ettet joudu tilanteeseen, jossa suhde naiseen olisi taas ajankohtainen mahdollisuus... Fantasiat on oma juttunsa, niitä pitääkin olla, ne vaan piristää ja elävöittää, monellakin tapaa 😝
- J-76
  2020-10-31 11:11:28
  randombypasser kirjoitti:
  Kiitos itsellesi hyvistä keskusteluista ja kauniita unia! 😊
  
  "- Juu ja silloin se voi olla haastavaa muuttua muuksi tai edes kokeilla piruuttaan."
  
  On se, tiedän sen ja se tietysti sekä ärsyttä, että jossain mielessä kai pelottaakin. Kai just se, että palaa huomaamattaan takaisin vanhoihin turvallisiin kuvioihin. Mutta tarttee edes yrittää, sekin riittää 😁
  *
  
  "- Ootko miettinyt miks ihastut varattuna? Mä olen pohtinut tuota jonnin verran ja ihan jämptiin päätelmään en ole päätynyt."
  
  Olen, pirusti olenkin. Ja vastaustahan ei kuulu 😂
  No ei ihan, mutta siis joka kerran olen ihmetellyt, että mikä hitto muhun nyt meni, mulla on ihana puoliso ja kaikki on hyvin, mitä hittoa... Nuorempana kierin hirveissä tunnontuskissa ja syyllisyydessä noista, vahnemmiten sitten hiukan valkeni, vaikkei kokonaista vastausta ole tullutkaan. En sano varmaksi, itteni kohdalla, mutta oletan, että siinä kohtaa jokunen seikka just sopivasti yhtäaikaa:
  -On viehättävä vastapuoli, joka myös osoittaa kiinnostusta
  -On pidempi suhde, jo tasaantunu, ehkä vähän korvien välissä väljähtänyt
  -On puhdas genetiikka, eli miesten kohdalla kirjaimellisesti lisääntykää ja täyttäkää maa
  -On minä, joka tavallaan rakastaa jokaista naista, vaikkei välttämättä romanttisesti
  Ja aika usein ihan kaikki suhteessa ei olekaan hyvin, vaikkei sinällään ihan reisilläänkään.
  
  Ton viimesen kohdan vaan tajuan vasta paljon myöhemmin, sen että ihastuessa tarttis herätä heti siihen, että suhteessa luultavasti on asioita, joille pitäisi yrittää tehdä jotain, pitäisi istua alas ja kelata niitä asioita, mitä tuntee, pitäisi alkaa puhumaan suhteen tilanteesta ja tulevaisuudesta, siitä mitä se toinen tuntee, kokee, tarvitsee, haluaa.
  
  Ja joo, ainakin viimeisessä suhteessa se oli just toi loppuosa joka merkitsi, koska selkeästi koin yksinäisyyttä suhteessa, koin olevani tavallaan hylättynä tiettyyn rooliin. Mutta tietynlaista yksinäisyyttä, irtonaisuutta, yhteyden puutetta. Huomasin sen, mutta aivan liian myöhään, mutta ehkä ensi kerralla olen paremmin hereillä.
  
  Itselläkin on asetukset normaalisti offilla suhteessa, ei tosiaankaan kiinnosta muut, vaikka voinkin viehättyä henkilöstä tai nauttia naisen kauneudesta, seksikkyydestäkin, mutta ne on vain havaintoja, estetiikkaa, taidenautintoja, lyhyitä hetkiä jossain välissä.
  *
  
  "Eikö sua vaivaa yhtään se ihastuminen mitenkään kiusallisesti? 🙃"
  
  Nuorempana, kyllä ja ihan pirusti. Vanhemmiten ei enää, olen oppinut sen mitä ittessä tapahtuu, vaikken yleensä heti sitä huomaakaan itsestäni. Mutta kun huomaan, se ei vaivaa yhtään, vaan nimenomaan nauran itselleni ja koska se on hieno komedia, mielelläni jatkan sitä showta ja tutkailen samalla itseäni yhtenä sen shown näyttelijöistä. Ja samalla se ihastus myös laimenee nopeasti, toimii silläkin tavalla, jää vain huvitus itseä kohtaan ja toisaalta jokin lämmin, tuttavuutta syvempi tunne ihastukseen, muttei enää ihastus.
  
  Toki jos sinkkuuntuu, niin sittenhän nuo ihastukset voi olla uudelleen aika kuumottavia. Mut ei noi viimeset pari, ne on ny tahoillaan just asettuneet ja se on hiton hyvä niin 😁
  
  Nyt viimeisimmässä suhteessa noista ihastuksista myös puhuttiin suhteen loppupuolella avoimesti, kun kumpikin oli niitä kokenut. Exän osalta tiesinkin, että näin on täytynyt tapahtua, omat ihastukseni oli exälle melkoinen yllätys. Ei niitä iloisimpia parisuhdekeskusteluita, mutta silti parempi kuin pitää ittellään, kun aikaakin niistä oli aina hiukan kulunut. Ja molemmat kyllä tykkäs kun puhuttiin ne auki. Harmi vaan, ettei ne keskustelut syntyneet aiemmin ja sitten vielä kantaneet niin pitkälle, että ois puhuttu siitä miksi kumpikin koki niin käyneen. Sekin opiksi, ehkä sitten ensi kerralla 😀
  
  Jatkanpa toiseen palaan, tässä alkaa sallitut merkit väheneen uhkaavasti 😄
  Huomenta päivää. 😃
  
  Luin nuo molemmat kommenttisi ja hyvin tutulle kuulostaa etenkin nuo mielenmaisemat eron ja ihastumisen tiimoilta. Aikalailla tulkitsen saman suuntaisia kokeneeni. Ainakin tuntuu helpolta ymmärtää.
  
  Te olette kuitenkin puhuneet asioista mikä on aina parempi, kun jättää puhumatta. Vaikka joskus saattaakin olla viisaampaa pitää jotakin omana mietteenään, kun hämmentää pakkaa. Se on vaan erehdy ja opi kautta monesti näissä ihmissuhde jutuissa, vaikka kuinka on asioita pohtinut ja käännellyt ja väännellyt, kun sen vastapuolen suhtautumista ei aina osaa ennustaa.
  
  Ja se suhtautuminen vaikuttaa sitten kuitenkin mihin suuntaan homma kulkee ja meneekö vaikeaksi vai helposti.
  
  Se pitää sitten vaan elää läpi tuli mitä tuli. Eihän siinä muu auta. 😁
- J-76
  2020-10-31 11:25:36
  randombypasser kirjoitti:
  Jatkoa seuraa.
  
  "- Jumppahuiti. No jokseenkin tuttu juttu, minäkin sain pontta erota exästäni vasta, kun ihastuin toiseen."
  Itelläkin se oli se lopullinen isku, vaikka olin eroa ja harkinnutkin. Ja sitten harkitsin hitosti lisää ja koitin saada asioita puhutuksi, mutta kun ei. Sitten se oli ero ja lyhyt tauko, aika pian sitten tietty kaipas ihmistä lähelle ja antauduin sille ihastukselle. Käytännössä kuitenkin just niinku itte asian esitit, kyllä se ihastus siinä oli ratkaiseva.
  
  Itteekin se kalvoi, kun oli valmiiksi vaikeeta ja sitten ihastuin, sain siitä voimia erota ja erosinkin. Vaikka erosin ensin enkä samantien hypännyt eteenpäin, niin sama asia siinä kuitenkin tapahtui, vain pienillä sävyeroilla. Ja se tuntui pitkään, mutta jossain kohden sain luovuttua siitä syyllisyydestä tai mitä se onkaan.
  
  Kun se oli ihan selvää, että ero siitä tulee. Toinen ei vaan halunnut nähdä, että suhteessa on ongelmia, etten minä ainakaan voi hyvin, eikä suostunut edes kuulemaan niistä. Ei voinut puhua, kun toisen mielestä kaikki on ok ja mitään ei tartte puhua. Ton kun vihdoin sisäistin, ehkä kolme vuotta myöhemmin, niin se oli sitten siinä hiljalleen. Se jäi vielä vaivaamaan, että tarttin se ihastuksen, että uskalsin tehdä lopullisen pesäeron, vaikka se olis tapahtunu silti, vain jonkun kuukauden myöhemmin. Mutta senkin annoin ittelleni anteeksi, totesin että sillä kertaa voimat ei riittäneet, tarttin apua, mutta nyt olen oppinut lisää ja olen taas hitusen vahvempi. Armollisuus itteä kohtaan, sitä kai se oli.
  
  Tietty en vieläkään sitä ajattele elämäni kohokohtana, mutta nyt se tuntuu enää neutraalilta asialta. En ole siitä ylpeä, mutta en toisaalta häpeäkään, niin vain tapahtui ja minä itse tein sen, se on ok. Mutta otti se tosiaan aikaa, kaikkine vaiheineen, yksi lego kerrallaan pinoon.
  *
  
  "Osaat suhtautua aika rennosti tuohon bi asiaan ja exäsi seksuaalisuutensa tutustumiseen. Ei onnistus kaikilta."
  "Vai onko se niin, että nainen naisen kanssa ei tunnu niin uhkaavalle, kun jos nainen mies kuvio? "
  
  Tsaitsaitsai, nythän mentiinkin isojen asioiden äärelle 😁
  Tuo exän bi-suuntaus, niin alkuun se oli aika kummastus ja tietty pelottavakin. Mutta siitä hiukan puhuttiin ja sitten annoin sille aikaa mielessäni, kelailin sitä ihan tosissani. Se lopulta ratkesi kuitenkin siten, että kun rakastan sitä toista, niin en halua estää toista etsimästä onneaan tai itseään, en vaikka se tietäisi eroa, en kun se asia on esitetty tuolleen fiksusti ja rakentavasti. Ja kun silleen sitä mietin, niin koin että on parempi antaa exän katsoa, tykkääkö kuitenkin ennemmin naisista kumppanina, kas kun olishan meidän suhde kussut sitten kuitenkin, jos se olis "kaapissa" ollut.
  
  Ja olihan se myös pirun mielenkiintoista sekä hauskaakin seurata sitä touhua, etenkin puhua niistä exän tuntemuksista jälkikäteen. Ja niiden keskusteluiden myötä yleensä päädyttiin aika nopeasti antamaan toisillemme perinteistä heterorakkautta, ei huono juttu sekään 😁
  
  Sekin puhuttiin silloin auki, että aina ne jutut voi kääntyä niinkin, että yhtäkkiä onkin kolmen kimppaa, hetkellisesti tai tiiviimminkin, ikinä ei voi tietää. Ja aika harva perusheteromies voi rehellisesti sanoa, etteikö koe kahden naisen katsomista kuumottavana. Itse ne kuulu siihen harvaan joukkoon, vaikken osaakaan sanoa mikä siinä sitten kuumottaa 😛
  
  Se on just niin. Nainen naisen kanssa on vähemmän uhkaava kuin nainen miehen kanssa. Muuten meillä ei olisi enää perinteistä parisuhdekäsitystä, vaan avoimet suhteet olisivat vallitseva normi ja perinteiset parisuhteet vähemistönä.
  
  Tottakai siinä nainen nainen kuvassakin on se uhan mahdollisuus, mutta edelleen naisparin on hankalampi saada lapsia jne. ja ne jutut hiukan pienentää uhan kokemusta. Kyllä sen uhan silloin tiedostin, alussa aika voimakkaastikin, mutta kuten todettu, seksuaalisuus on sellanen juttu, että parempi rakastaa toista sellaisena kuin se on ja antaa toisen etsiä onneaan sellaisenaan, kuin takertua väkisin normeihin. Saihan sen asian kanssa töitä tehdä mielessä, mutta faktat ja logiikka eivät vaan taivu mielipiteille, siinä jäi sitten aseettomaksi 😄
  
  Toivotaan, ettet joudu tilanteeseen, jossa suhde naiseen olisi taas ajankohtainen mahdollisuus... Fantasiat on oma juttunsa, niitä pitääkin olla, ne vaan piristää ja elävöittää, monellakin tapaa 😝
  Hmph. 😄
  
  Tuo mielikuva kahdesta naisesta on kai usein miesten mielissä hyvin fyysinen ja siis seksuaalissävytteinen. Vaikka itse taas kun ihastun naiseen, ihastun siinä missä mieheenkin, ihmisenä ja persoonana. Ekana ei seksi ole mielessä.
  
  Toki mun fantsuissa ei koskaan pyöri miehet, että silleen innostun naisista fyysisesti enemmän. Poikkeus sitten mies joka on jo mulle läheinen ja tärkeä.
  
  Naisista voin viehättyä ihan vaan siksikin, kun hän on hottis. Miehistä tavallisesti en, poikkeuksiakin saattaa livahtaa väliin. Mutta miessukupuolella on fyysisesti vähemmän viehättäviä ominaisuuksia kuin naisilla, kärjistetysti.
  
  Nään kyllä kuka on miehenä komea ja tiptop, mutta ei se mitenkään pysäytä tai raflaa mua. Helppo todeta, aha ja jatkaa matkaa. Joku nainen taas voi jäädä pyörimään mun mieleeni pitkäksi aikaa. 😃
  
  Jos siis vaakaan laitetaan, naisten vaakakuppi fyysisesti viehättävempinä painaa enemmän. Miehet on pääosin neutraalia, mutta poikkeuksiakin löytyy ja pääosin se henkinen wau miehissä on sitten se mihin tartun, ei niinkään fyysinen. Muistetaan taas, että tilanne elää. Mutta jos teen karkeita yleistyksiä. 😃
  
  En usko, että mun järki pettää tai jättää ja lähtisin ihastuksen kanssa säätämään arattuna. Mulla on aika iukka itsekuri ja periaatteet takana. Ja on opittu, että ihastuminen kertoo jotain ja ettei niille tarvi antautua, vaikka ne kutkuttaakin.. 😉
- Disse
  2020-10-31 11:36:43
  J-76 kirjoitti:
  Hmph. 😄
  
  Tuo mielikuva kahdesta naisesta on kai usein miesten mielissä hyvin fyysinen ja siis seksuaalissävytteinen. Vaikka itse taas kun ihastun naiseen, ihastun siinä missä mieheenkin, ihmisenä ja persoonana. Ekana ei seksi ole mielessä.
  
  Toki mun fantsuissa ei koskaan pyöri miehet, että silleen innostun naisista fyysisesti enemmän. Poikkeus sitten mies joka on jo mulle läheinen ja tärkeä.
  
  Naisista voin viehättyä ihan vaan siksikin, kun hän on hottis. Miehistä tavallisesti en, poikkeuksiakin saattaa livahtaa väliin. Mutta miessukupuolella on fyysisesti vähemmän viehättäviä ominaisuuksia kuin naisilla, kärjistetysti.
  
  Nään kyllä kuka on miehenä komea ja tiptop, mutta ei se mitenkään pysäytä tai raflaa mua. Helppo todeta, aha ja jatkaa matkaa. Joku nainen taas voi jäädä pyörimään mun mieleeni pitkäksi aikaa. 😃
  
  Jos siis vaakaan laitetaan, naisten vaakakuppi fyysisesti viehättävempinä painaa enemmän. Miehet on pääosin neutraalia, mutta poikkeuksiakin löytyy ja pääosin se henkinen wau miehissä on sitten se mihin tartun, ei niinkään fyysinen. Muistetaan taas, että tilanne elää. Mutta jos teen karkeita yleistyksiä. 😃
  
  En usko, että mun järki pettää tai jättää ja lähtisin ihastuksen kanssa säätämään arattuna. Mulla on aika iukka itsekuri ja periaatteet takana. Ja on opittu, että ihastuminen kertoo jotain ja ettei niille tarvi antautua, vaikka ne kutkuttaakin.. 😉
  Mun vuoro viskata välikommenttia. :oD
  
  Mä mietin, että oletkohan ihan sinut oman seksuaalisuutesi kanssa? Sanot, että miehessä ei ole ruumiillisesti niin kiinnostavaa, kun naisessa?
  Mä en ole tavannut bi-seksuaalinaista, joka ei pitäisi myös miehen kroppaa seksikkäänä ja mielenkiintoisena. Mutta sanon senkin, että varmasti bi-seksuaalejakin on erilaisia. :o)
  
  Minusta seksuaalisuus on monelle epäselvä ja varsinkin meidän ikäryhmälle, koska se on vieläkin aika tabu, mitä kukakin saa olla... muistan, että olet kirjoittanut vanhemmistasikin, että he eivät pidä maskuliinisista piirteistäsi ja tulee mieleen heti, että sieltäkin voi tulla mörköjä näkemään vapaasti oman seksuaalisuuden. :o)
  
  Tuli vaan nyt mieleen tässä sivussa. :o) Kamuna. :o)
- J-76
  2020-10-31 16:46:58
  Disse kirjoitti:
  Mun vuoro viskata välikommenttia. :oD
  
  Mä mietin, että oletkohan ihan sinut oman seksuaalisuutesi kanssa? Sanot, että miehessä ei ole ruumiillisesti niin kiinnostavaa, kun naisessa?
  Mä en ole tavannut bi-seksuaalinaista, joka ei pitäisi myös miehen kroppaa seksikkäänä ja mielenkiintoisena. Mutta sanon senkin, että varmasti bi-seksuaalejakin on erilaisia. :o)
  
  Minusta seksuaalisuus on monelle epäselvä ja varsinkin meidän ikäryhmälle, koska se on vieläkin aika tabu, mitä kukakin saa olla... muistan, että olet kirjoittanut vanhemmistasikin, että he eivät pidä maskuliinisista piirteistäsi ja tulee mieleen heti, että sieltäkin voi tulla mörköjä näkemään vapaasti oman seksuaalisuuden. :o)
  
  Tuli vaan nyt mieleen tässä sivussa. :o) Kamuna. :o)
  Iltapäivää! 😛
  
  Tänään on omlu yhtä lentoa puolen päivän jälkeen tähän saakka, uh ja huh. 🥵
  
  Änke vaan, täällä se on jopa toivottavaa jotta keskustelu kulkee ja sikiää.
  
  "Mä mietin, että oletkohan ihan sinut oman seksuaalisuutesi kanssa? Sanot, että miehessä ei ole ruumiillisesti niin kiinnostavaa, kun naisessa?
  Mä en ole tavannut bi-seksuaalinaista, joka ei pitäisi myös miehen kroppaa seksikkäänä ja mielenkiintoisena. Mutta sanon senkin, että varmasti bi-seksuaalejakin on erilaisia. :o)"
  
  - Olen, varsin sinut. Se vaan, että eri sukupuoli viehättä erilailla ja jopa vähän eri syistä saattaa hämmentää kuulijaa. Mua ei, kun se on itselle auennut vihdoin viimein.
  
  Sehän se onkin, kun harvasta miehestä tuntematta miestä ajattelen tai tunnen seksuaalisesti vetoa tuntien. En ole vielä eläissäni himoinnut miestä ellen ole häneen henkisesti retkussa. En pelkän ulkokuiren eli fyysisyyden vuoksi.
  
  Hilkulla on ollut, esim nykyisen puolisoni paidattoman ylävartalonn nähtyäni palstalla aikoinaan tunsin vetoa. Wauhuuu nam. Mutta silloinkin olin jo ehtinyt häneen tykästymään tekstien pohjalta. Jos hän olis tullut kadulla vastaan täysin vieraana kaikin tavoin ilman paitaa, en usko et olisin reakoinut mitenkään. Ei mua liikuta vaikka joku ukko hyppis aina nakuna vastaan.
  
  En ole kuolannut miehiä samoin, kun voin kuolata ventovierasta naista pelkän kropan perusteella. Vaikken tietäs muijasta mitään.
  
  Mä vaan ihastun miehiin ja naisiin eri tietä, eri kautta. Miehiin henkisen puolen kautta ja naisiin sekä että, fyysisen voin nähdä jopa ensin riippuu tilanteesta. Mahkuista tutustua ylipäänsä.
  
  Nainen on jotenkin kiehtova intensiivisemmin ja herättää toisenlailla vietikkyyttä.
  
  No mä taasen uskon oikeasti omaavani maskuliinisemmat aivot, kun naisellinen nainen. Ihan luontaisesti moni asia mikä miestyypillisesti kiinnostaa miehiä, kiinnostaa muakin. Koska se oikeasti vaan kiinnostaa. Se ei ole opetettua.
  
  Olen kasvatettu heterotyypilliseen muottiin, homovastaisessa perheessä muuten, mutta oon saanut muuten olla omaitteni mm. opiskelut, harrasteet huomioiden.
  
  Mä näen tämän aivokemiana.
- J-76
  2020-10-31 16:57:05
  J-76 kirjoitti:
  Iltapäivää! 😛
  
  Tänään on omlu yhtä lentoa puolen päivän jälkeen tähän saakka, uh ja huh. 🥵
  
  Änke vaan, täällä se on jopa toivottavaa jotta keskustelu kulkee ja sikiää.
  
  "Mä mietin, että oletkohan ihan sinut oman seksuaalisuutesi kanssa? Sanot, että miehessä ei ole ruumiillisesti niin kiinnostavaa, kun naisessa?
  Mä en ole tavannut bi-seksuaalinaista, joka ei pitäisi myös miehen kroppaa seksikkäänä ja mielenkiintoisena. Mutta sanon senkin, että varmasti bi-seksuaalejakin on erilaisia. :o)"
  
  - Olen, varsin sinut. Se vaan, että eri sukupuoli viehättä erilailla ja jopa vähän eri syistä saattaa hämmentää kuulijaa. Mua ei, kun se on itselle auennut vihdoin viimein.
  
  Sehän se onkin, kun harvasta miehestä tuntematta miestä ajattelen tai tunnen seksuaalisesti vetoa tuntien. En ole vielä eläissäni himoinnut miestä ellen ole häneen henkisesti retkussa. En pelkän ulkokuiren eli fyysisyyden vuoksi.
  
  Hilkulla on ollut, esim nykyisen puolisoni paidattoman ylävartalonn nähtyäni palstalla aikoinaan tunsin vetoa. Wauhuuu nam. Mutta silloinkin olin jo ehtinyt häneen tykästymään tekstien pohjalta. Jos hän olis tullut kadulla vastaan täysin vieraana kaikin tavoin ilman paitaa, en usko et olisin reakoinut mitenkään. Ei mua liikuta vaikka joku ukko hyppis aina nakuna vastaan.
  
  En ole kuolannut miehiä samoin, kun voin kuolata ventovierasta naista pelkän kropan perusteella. Vaikken tietäs muijasta mitään.
  
  Mä vaan ihastun miehiin ja naisiin eri tietä, eri kautta. Miehiin henkisen puolen kautta ja naisiin sekä että, fyysisen voin nähdä jopa ensin riippuu tilanteesta. Mahkuista tutustua ylipäänsä.
  
  Nainen on jotenkin kiehtova intensiivisemmin ja herättää toisenlailla vietikkyyttä.
  
  No mä taasen uskon oikeasti omaavani maskuliinisemmat aivot, kun naisellinen nainen. Ihan luontaisesti moni asia mikä miestyypillisesti kiinnostaa miehiä, kiinnostaa muakin. Koska se oikeasti vaan kiinnostaa. Se ei ole opetettua.
  
  Olen kasvatettu heterotyypilliseen muottiin, homovastaisessa perheessä muuten, mutta oon saanut muuten olla omaitteni mm. opiskelut, harrasteet huomioiden.
  
  Mä näen tämän aivokemiana.
  Ihan simppelisti jos tiivistän, naisvartalo sytyttää mut herkästi. Miesvartalo vasta, kun tunnen äijän pääkuuppaan viehtymystä. Eli olen päässyt jotenkin tutustumaan hänen sielunmaisemaan ja tykästynyt siihen. 😃
  
  Ei mulla kihelmöi miesvartaloa katsellessa samalla tavalla, kun jotakin viehkeetä naisvartaloa katsellessa.
  
  Morten on poikkeus, koska on perfecto. 🤣
  
  Eihän se biseksuaalisuus vaadi 50/50 tilannetta, mulla se vaan menee näin. Ja kun en ole mitenkään kovin vietikäs ylipäänsä, niin harvoin mä himoitsen yhtään ketään. Joku hormonihuuru joskus aiheuttaa sekoomista ja laantuu pian. Aivokemiaa ja hormonihässäkkää kaikki sekin.
- Disse
  2020-10-31 16:58:12
  J-76 kirjoitti:
  Iltapäivää! 😛
  
  Tänään on omlu yhtä lentoa puolen päivän jälkeen tähän saakka, uh ja huh. 🥵
  
  Änke vaan, täällä se on jopa toivottavaa jotta keskustelu kulkee ja sikiää.
  
  "Mä mietin, että oletkohan ihan sinut oman seksuaalisuutesi kanssa? Sanot, että miehessä ei ole ruumiillisesti niin kiinnostavaa, kun naisessa?
  Mä en ole tavannut bi-seksuaalinaista, joka ei pitäisi myös miehen kroppaa seksikkäänä ja mielenkiintoisena. Mutta sanon senkin, että varmasti bi-seksuaalejakin on erilaisia. :o)"
  
  - Olen, varsin sinut. Se vaan, että eri sukupuoli viehättä erilailla ja jopa vähän eri syistä saattaa hämmentää kuulijaa. Mua ei, kun se on itselle auennut vihdoin viimein.
  
  Sehän se onkin, kun harvasta miehestä tuntematta miestä ajattelen tai tunnen seksuaalisesti vetoa tuntien. En ole vielä eläissäni himoinnut miestä ellen ole häneen henkisesti retkussa. En pelkän ulkokuiren eli fyysisyyden vuoksi.
  
  Hilkulla on ollut, esim nykyisen puolisoni paidattoman ylävartalonn nähtyäni palstalla aikoinaan tunsin vetoa. Wauhuuu nam. Mutta silloinkin olin jo ehtinyt häneen tykästymään tekstien pohjalta. Jos hän olis tullut kadulla vastaan täysin vieraana kaikin tavoin ilman paitaa, en usko et olisin reakoinut mitenkään. Ei mua liikuta vaikka joku ukko hyppis aina nakuna vastaan.
  
  En ole kuolannut miehiä samoin, kun voin kuolata ventovierasta naista pelkän kropan perusteella. Vaikken tietäs muijasta mitään.
  
  Mä vaan ihastun miehiin ja naisiin eri tietä, eri kautta. Miehiin henkisen puolen kautta ja naisiin sekä että, fyysisen voin nähdä jopa ensin riippuu tilanteesta. Mahkuista tutustua ylipäänsä.
  
  Nainen on jotenkin kiehtova intensiivisemmin ja herättää toisenlailla vietikkyyttä.
  
  No mä taasen uskon oikeasti omaavani maskuliinisemmat aivot, kun naisellinen nainen. Ihan luontaisesti moni asia mikä miestyypillisesti kiinnostaa miehiä, kiinnostaa muakin. Koska se oikeasti vaan kiinnostaa. Se ei ole opetettua.
  
  Olen kasvatettu heterotyypilliseen muottiin, homovastaisessa perheessä muuten, mutta oon saanut muuten olla omaitteni mm. opiskelut, harrasteet huomioiden.
  
  Mä näen tämän aivokemiana.
  Niin, no täytyy sen verran sanoa, etten ole jutellut tarkkaan kenenkään bi-seksuaalin kanssa, miten he kokevat naisen ja miehen seksuaalisesti...
  Mulle jäi vaan tuo tuosta kirjoituksesta mieleen, mihin sit änkesin väliin, että mies ei kiinnosta samoin ruumiillisesti kuin mies, mutta nythän avasit sitä enempi. :o)
  
  Itsehän ei miehissä nappaa seksuaalisesti mikään, että on vaikea silleen samaistua, mutta taas naisissa joku kroppa varmaan itsessään jotain jo aiheuttaa, mutta seksiä en harrastaisi jos en tuntisi muutakin vetoa. Jotenkin siis varmaan pystyisin, mutta en saisi siitä mitään, olen testannut. :oD Olen varmaan siitä sanonutkin...
  
  On nää jänniä asioita, kun on niiiiiiiin monenlaisia ihmisiä ja kaikki on niiiiiin kivan erilaista, että ei mitään rajaa. :oD Kiva vaan pöyhästä sieltä ja täältä ja kurkkia kaikkea, vaikka se ei liity itseensä mitenkään välttämättä. :o)
  
  No mulla on huomenna taas ihan hulinapäivä...pojan turnaus täällä... 9:45-xx:xx menee sielläkin...tosin pitää mun tyttö viedä asemalle ja syyvä välissä, mut sit 19:00 taas takas tänne töihin...sit maanantaina on työkoulutus klo 09:00 yövuoron perään ja auto on pakko katsastaa...2.11.2020 on viimeinen mahku...jos ei mee läpi, sen saa ajaa vaan korjaamolle ja takas... Että se kuukauden korjausaika kiinnostais. :oD Helekatti kun viimeks antoivat 2 vuoden leiman, niin melkein jo unohtu.. :oD
- J-76
  2020-10-31 16:58:35
  J-76 kirjoitti:
  Ihan simppelisti jos tiivistän, naisvartalo sytyttää mut herkästi. Miesvartalo vasta, kun tunnen äijän pääkuuppaan viehtymystä. Eli olen päässyt jotenkin tutustumaan hänen sielunmaisemaan ja tykästynyt siihen. 😃
  
  Ei mulla kihelmöi miesvartaloa katsellessa samalla tavalla, kun jotakin viehkeetä naisvartaloa katsellessa.
  
  Morten on poikkeus, koska on perfecto. 🤣
  
  Eihän se biseksuaalisuus vaadi 50/50 tilannetta, mulla se vaan menee näin. Ja kun en ole mitenkään kovin vietikäs ylipäänsä, niin harvoin mä himoitsen yhtään ketään. Joku hormonihuuru joskus aiheuttaa sekoomista ja laantuu pian. Aivokemiaa ja hormonihässäkkää kaikki sekin.
  Aijuu ja Tarkan!!! Se on kans namu. 🤪
- Disse
  2020-10-31 17:22:35
  J-76 kirjoitti:
  Ihan simppelisti jos tiivistän, naisvartalo sytyttää mut herkästi. Miesvartalo vasta, kun tunnen äijän pääkuuppaan viehtymystä. Eli olen päässyt jotenkin tutustumaan hänen sielunmaisemaan ja tykästynyt siihen. 😃
  
  Ei mulla kihelmöi miesvartaloa katsellessa samalla tavalla, kun jotakin viehkeetä naisvartaloa katsellessa.
  
  Morten on poikkeus, koska on perfecto. 🤣
  
  Eihän se biseksuaalisuus vaadi 50/50 tilannetta, mulla se vaan menee näin. Ja kun en ole mitenkään kovin vietikäs ylipäänsä, niin harvoin mä himoitsen yhtään ketään. Joku hormonihuuru joskus aiheuttaa sekoomista ja laantuu pian. Aivokemiaa ja hormonihässäkkää kaikki sekin.
  Hormoonihuuru! ;oD Jotenkin voin kuvitella mitä sekin on näillä mun sielunsilmillä. :oD
- J-76
  2020-10-31 17:25:50
  Disse kirjoitti:
  Niin, no täytyy sen verran sanoa, etten ole jutellut tarkkaan kenenkään bi-seksuaalin kanssa, miten he kokevat naisen ja miehen seksuaalisesti...
  Mulle jäi vaan tuo tuosta kirjoituksesta mieleen, mihin sit änkesin väliin, että mies ei kiinnosta samoin ruumiillisesti kuin mies, mutta nythän avasit sitä enempi. :o)
  
  Itsehän ei miehissä nappaa seksuaalisesti mikään, että on vaikea silleen samaistua, mutta taas naisissa joku kroppa varmaan itsessään jotain jo aiheuttaa, mutta seksiä en harrastaisi jos en tuntisi muutakin vetoa. Jotenkin siis varmaan pystyisin, mutta en saisi siitä mitään, olen testannut. :oD Olen varmaan siitä sanonutkin...
  
  On nää jänniä asioita, kun on niiiiiiiin monenlaisia ihmisiä ja kaikki on niiiiiin kivan erilaista, että ei mitään rajaa. :oD Kiva vaan pöyhästä sieltä ja täältä ja kurkkia kaikkea, vaikka se ei liity itseensä mitenkään välttämättä. :o)
  
  No mulla on huomenna taas ihan hulinapäivä...pojan turnaus täällä... 9:45-xx:xx menee sielläkin...tosin pitää mun tyttö viedä asemalle ja syyvä välissä, mut sit 19:00 taas takas tänne töihin...sit maanantaina on työkoulutus klo 09:00 yövuoron perään ja auto on pakko katsastaa...2.11.2020 on viimeinen mahku...jos ei mee läpi, sen saa ajaa vaan korjaamolle ja takas... Että se kuukauden korjausaika kiinnostais. :oD Helekatti kun viimeks antoivat 2 vuoden leiman, niin melkein jo unohtu.. :oD
  Jep, hassuja juttuja. Mulle ehkä pitäs tehdä Frankenstain versio, naisen vartalolla ja miehen aivoilla kumppaniksi. Hah! 😜
  
  Mistään kanamaisuudesta en tykkää enkä koppavuudesta luonteessa naisissakaan. Joku siinä naisvartalossa vaan toimii kuin käärmeenlumous. Vielä, jos osaa viekottelevasti olla.
  
  Joku sukupuolielin esim. on ihan sama mitä se on. Miehillä se elinkin usein on oleellinen juttu ja näky. Se on se kroppa muuten vaan mikä joko kiehtoo tai ei.
  
  Mut kuten sanoin, vaikka näkee et upee miehen kroppa. Voi miellyttää silmää muttei mulla herää halut siitä. Se seksuaalinen viehätys vaan jää veks. Kummia juttuja.
  
  Ja joskus oon miettinyt sitäkin, että se voi olla jopa se että naiset osaa käyttäytyä viettelevämmin ja se tehoaa muhun. Keimailu. Tankotanssi, hetkun ketkun... Joku Tarkankin mikä kusu olikaan se biisi. Keikkuu ikään kuin yleensä naiset ja kolahtaa... 😜
  
  Kuzu kuzuko se oli. Muutenkin on latautunut erilailla kun miesenemmistö.
  
  Kai se vamppaus sitten toimii.
  
  Hulinaa tiedossa. Nää on rasittavia päiviä, kun on kaikenlaista lentoa. Mulla kuvattiin tänään kuuppa, saa nähdä löytyykö aivot. 😛
  
  Nooo se on kakspyöräsellä mäntävä umpihankeen, jos ei leimaa ennätä ottaa. 😁
  
  Mä saan ajaa autoa vasta loppukuusta. Tuli ajokielto neurologisten oireiden takia, parempi niin ettei tuu joku kohtaus tienpäällä ja telo kaikkia sen vuoksi.
- J-76
  2020-10-31 17:28:40
  J-76 kirjoitti:
  Jep, hassuja juttuja. Mulle ehkä pitäs tehdä Frankenstain versio, naisen vartalolla ja miehen aivoilla kumppaniksi. Hah! 😜
  
  Mistään kanamaisuudesta en tykkää enkä koppavuudesta luonteessa naisissakaan. Joku siinä naisvartalossa vaan toimii kuin käärmeenlumous. Vielä, jos osaa viekottelevasti olla.
  
  Joku sukupuolielin esim. on ihan sama mitä se on. Miehillä se elinkin usein on oleellinen juttu ja näky. Se on se kroppa muuten vaan mikä joko kiehtoo tai ei.
  
  Mut kuten sanoin, vaikka näkee et upee miehen kroppa. Voi miellyttää silmää muttei mulla herää halut siitä. Se seksuaalinen viehätys vaan jää veks. Kummia juttuja.
  
  Ja joskus oon miettinyt sitäkin, että se voi olla jopa se että naiset osaa käyttäytyä viettelevämmin ja se tehoaa muhun. Keimailu. Tankotanssi, hetkun ketkun... Joku Tarkankin mikä kusu olikaan se biisi. Keikkuu ikään kuin yleensä naiset ja kolahtaa... 😜
  
  Kuzu kuzuko se oli. Muutenkin on latautunut erilailla kun miesenemmistö.
  
  Kai se vamppaus sitten toimii.
  
  Hulinaa tiedossa. Nää on rasittavia päiviä, kun on kaikenlaista lentoa. Mulla kuvattiin tänään kuuppa, saa nähdä löytyykö aivot. 😛
  
  Nooo se on kakspyöräsellä mäntävä umpihankeen, jos ei leimaa ennätä ottaa. 😁
  
  Mä saan ajaa autoa vasta loppukuusta. Tuli ajokielto neurologisten oireiden takia, parempi niin ettei tuu joku kohtaus tienpäällä ja telo kaikkia sen vuoksi.
  Siis marraskuun loppukuusta. 😃
- Disse
  2020-10-31 17:33:54
  J-76 kirjoitti:
  Jep, hassuja juttuja. Mulle ehkä pitäs tehdä Frankenstain versio, naisen vartalolla ja miehen aivoilla kumppaniksi. Hah! 😜
  
  Mistään kanamaisuudesta en tykkää enkä koppavuudesta luonteessa naisissakaan. Joku siinä naisvartalossa vaan toimii kuin käärmeenlumous. Vielä, jos osaa viekottelevasti olla.
  
  Joku sukupuolielin esim. on ihan sama mitä se on. Miehillä se elinkin usein on oleellinen juttu ja näky. Se on se kroppa muuten vaan mikä joko kiehtoo tai ei.
  
  Mut kuten sanoin, vaikka näkee et upee miehen kroppa. Voi miellyttää silmää muttei mulla herää halut siitä. Se seksuaalinen viehätys vaan jää veks. Kummia juttuja.
  
  Ja joskus oon miettinyt sitäkin, että se voi olla jopa se että naiset osaa käyttäytyä viettelevämmin ja se tehoaa muhun. Keimailu. Tankotanssi, hetkun ketkun... Joku Tarkankin mikä kusu olikaan se biisi. Keikkuu ikään kuin yleensä naiset ja kolahtaa... 😜
  
  Kuzu kuzuko se oli. Muutenkin on latautunut erilailla kun miesenemmistö.
  
  Kai se vamppaus sitten toimii.
  
  Hulinaa tiedossa. Nää on rasittavia päiviä, kun on kaikenlaista lentoa. Mulla kuvattiin tänään kuuppa, saa nähdä löytyykö aivot. 😛
  
  Nooo se on kakspyöräsellä mäntävä umpihankeen, jos ei leimaa ennätä ottaa. 😁
  
  Mä saan ajaa autoa vasta loppukuusta. Tuli ajokielto neurologisten oireiden takia, parempi niin ettei tuu joku kohtaus tienpäällä ja telo kaikkia sen vuoksi.
  No hyvä kun sulle on selvää... Muuthan voi vaan ihmetellä sormi suussa. :o)
  
  No hitto, että se rakkinekin ahistaa... mutta pakollinen kapine täälläpäin... toivottavasti menee heittämällä läpi. :o)
  Kun pitäis vielä se poika opettaa sillä saamaan se kortti, jopa tänä vuonna...(sekin perkle!!)
  
  No päähommat on otettava vakavasti...ja mitä nopeammin, sen nopeammin...tsemppiä hei sinne. :o)
- Disse
  2020-10-31 17:44:40
  J-76 kirjoitti:
  Siis marraskuun loppukuusta. 😃
  No sä sit siihen mennessä oot ministerinä takapenkillä ja sanot vaan osoitteen. ☝
- J-76
  2020-10-31 18:01:15
  Disse kirjoitti:
  No hyvä kun sulle on selvää... Muuthan voi vaan ihmetellä sormi suussa. :o)
  
  No hitto, että se rakkinekin ahistaa... mutta pakollinen kapine täälläpäin... toivottavasti menee heittämällä läpi. :o)
  Kun pitäis vielä se poika opettaa sillä saamaan se kortti, jopa tänä vuonna...(sekin perkle!!)
  
  No päähommat on otettava vakavasti...ja mitä nopeammin, sen nopeammin...tsemppiä hei sinne. :o)
  Juu, selvä on, on selvä sano närpiäiset. 😃
  
  Aijoo sekin vielä, poitsun ajo-opetus, hittolainen. Onko jotaki vikaa tiiossa mistä vois jäädä kiinni?
  
  Onhan ne, kun jossakin hämminkiä on. Ei mee kaikki ihan nappiin täällä päässä. Tattista. ☺️
- J-76
  2020-10-31 18:01:53
  Disse kirjoitti:
  No sä sit siihen mennessä oot ministerinä takapenkillä ja sanot vaan osoitteen. ☝
  💪😄👍
- J-76
  2020-10-31 18:03:52
  Disse kirjoitti:
  Hormoonihuuru! ;oD Jotenkin voin kuvitella mitä sekin on näillä mun sielunsilmillä. :oD
  Nii semmonen, et hetken viiraa päässä ja silmät seisoo tulee iha höhliä ajatuksia tonne vintille häröilemään. 😅
- Disse
  2020-10-31 18:43:55
  J-76 kirjoitti:
  Juu, selvä on, on selvä sano närpiäiset. 😃
  
  Aijoo sekin vielä, poitsun ajo-opetus, hittolainen. Onko jotaki vikaa tiiossa mistä vois jäädä kiinni?
  
  Onhan ne, kun jossakin hämminkiä on. Ei mee kaikki ihan nappiin täällä päässä. Tattista. ☺️
  No takajarrut on hiukan mysteeri... ne ei välttämäti ihan mee läpi ja varsinkin käsijarru...mutta pitää toivoo parasta, kun ei nyt enää voi kun vikalistan hakee...mutta voihan se yllättääkin. :oD Ranskalaisista ei ikinä tiedä? :oD
  
  No, jos kuule sieltä löytyykin nappi kuupan sisältä, että saa kaikki ne ihme sairaudet offille? :oD Alkaa kaikki luistamaan ihan toisellaviisiin? :o)
- Disse
  2020-10-31 18:44:34
  J-76 kirjoitti:
  Nii semmonen, et hetken viiraa päässä ja silmät seisoo tulee iha höhliä ajatuksia tonne vintille häröilemään. 😅
  No se on tuttua huttua se. :oD
- J-76
  2020-10-31 19:18:14
  Disse kirjoitti:
  No takajarrut on hiukan mysteeri... ne ei välttämäti ihan mee läpi ja varsinkin käsijarru...mutta pitää toivoo parasta, kun ei nyt enää voi kun vikalistan hakee...mutta voihan se yllättääkin. :oD Ranskalaisista ei ikinä tiedä? :oD
  
  No, jos kuule sieltä löytyykin nappi kuupan sisältä, että saa kaikki ne ihme sairaudet offille? :oD Alkaa kaikki luistamaan ihan toisellaviisiin? :o)
  Vaihda säkin japanilaiseen. 😛
  
  En usko, kun raaja turvotus, jäykkyys, helvetilliset kivut, tuntohäiriöt, kosketusarkuus, krooninen päänsärky, puutuminen, afasia, näköhäiriöt, pyörrytys, kuulonalenemat, ylivilkkaat heijasteet jne. puhus jostain fyysisestä dilemmasta. 😐
- J-76
  2020-10-31 19:22:29
  J-76 kirjoitti:
  Vaihda säkin japanilaiseen. 😛
  
  En usko, kun raaja turvotus, jäykkyys, helvetilliset kivut, tuntohäiriöt, kosketusarkuus, krooninen päänsärky, puutuminen, afasia, näköhäiriöt, pyörrytys, kuulonalenemat, ylivilkkaat heijasteet jne. puhus jostain fyysisestä dilemmasta. 😐
  En yllättys, jos olis joku kysta, kasvain tms. aivoissa, onhan niitä ympäri sisuskaluja. Munuaisissa, maksassa, pernassa, kohdussa, munasarjoissa, kilpirauhasessa. Missä lienet vielä. Neurosairaudet nyt fiksua tarkistaa ja sulkea pois.
  
  Ja jos jotain löytyy, pystyy hommaa käsittelemään sen mukaan.
- randombypasser
  2020-10-31 19:38:07
  J-76 kirjoitti:
  Huomenta päivää. 😃
  
  Luin nuo molemmat kommenttisi ja hyvin tutulle kuulostaa etenkin nuo mielenmaisemat eron ja ihastumisen tiimoilta. Aikalailla tulkitsen saman suuntaisia kokeneeni. Ainakin tuntuu helpolta ymmärtää.
  
  Te olette kuitenkin puhuneet asioista mikä on aina parempi, kun jättää puhumatta. Vaikka joskus saattaakin olla viisaampaa pitää jotakin omana mietteenään, kun hämmentää pakkaa. Se on vaan erehdy ja opi kautta monesti näissä ihmissuhde jutuissa, vaikka kuinka on asioita pohtinut ja käännellyt ja väännellyt, kun sen vastapuolen suhtautumista ei aina osaa ennustaa.
  
  Ja se suhtautuminen vaikuttaa sitten kuitenkin mihin suuntaan homma kulkee ja meneekö vaikeaksi vai helposti.
  
  Se pitää sitten vaan elää läpi tuli mitä tuli. Eihän siinä muu auta. 😁
  "Te olette kuitenkin puhuneet asioista mikä on aina parempi, kun jättää puhumatta. Vaikka joskus saattaakin olla viisaampaa pitää jotakin omana mietteenään, kun hämmentää pakkaa."
  
  No joo, se tais sekin puhuminen olla enemmän mun harteilla, mutta sillä kertaa ei ollut monologi kuitenkaan. Tosin exä oli aika tyrmistynyt, kun totesin, että onhan noita ihastumisia ollut itelläkin, niitä tulee ja menee.
  
  Kyllä mä kaikesta huolimatta näkisin, että on parempi tiputella ne faktat pöytään, kuin pitää itellään, aivan sama miten toinen reagoi. Kun ei se salailu ainakaan mitään eteenpäin vie, vaikka tietty toinen voi vetää hirveät hepulit. Mutta jos niistä kertoo ja keskustelee toisen kanssa rakentavasti, niin luultavasti oma suhde voi jatkossa paremmin. Ei tosiaan helppoa, ei hauskaa, mutta täyspäisten ja toisiaan rakastavien ihmisten välillä varmasti yhteenhitsaavaa.
  
  Pidinhän mäkin nuo ihastumiset itelläni kunnes toinen halusi avautua. Pidin, kun tiesin ettei toinen ehkä niitä oikein kestä, mutta se oli ihan selvä virhe. En tiedä kestikö ne oikeastaan, mutta selvästi kolahti kovaa jonnekin. Olis vaan pitäny puhua niistä jo aiemmin, olis varmaan tullu muutakin puhuttavaa.
- randombypasser
  2020-10-31 19:48:00
  J-76 kirjoitti:
  Hmph. 😄
  
  Tuo mielikuva kahdesta naisesta on kai usein miesten mielissä hyvin fyysinen ja siis seksuaalissävytteinen. Vaikka itse taas kun ihastun naiseen, ihastun siinä missä mieheenkin, ihmisenä ja persoonana. Ekana ei seksi ole mielessä.
  
  Toki mun fantsuissa ei koskaan pyöri miehet, että silleen innostun naisista fyysisesti enemmän. Poikkeus sitten mies joka on jo mulle läheinen ja tärkeä.
  
  Naisista voin viehättyä ihan vaan siksikin, kun hän on hottis. Miehistä tavallisesti en, poikkeuksiakin saattaa livahtaa väliin. Mutta miessukupuolella on fyysisesti vähemmän viehättäviä ominaisuuksia kuin naisilla, kärjistetysti.
  
  Nään kyllä kuka on miehenä komea ja tiptop, mutta ei se mitenkään pysäytä tai raflaa mua. Helppo todeta, aha ja jatkaa matkaa. Joku nainen taas voi jäädä pyörimään mun mieleeni pitkäksi aikaa. 😃
  
  Jos siis vaakaan laitetaan, naisten vaakakuppi fyysisesti viehättävempinä painaa enemmän. Miehet on pääosin neutraalia, mutta poikkeuksiakin löytyy ja pääosin se henkinen wau miehissä on sitten se mihin tartun, ei niinkään fyysinen. Muistetaan taas, että tilanne elää. Mutta jos teen karkeita yleistyksiä. 😃
  
  En usko, että mun järki pettää tai jättää ja lähtisin ihastuksen kanssa säätämään arattuna. Mulla on aika iukka itsekuri ja periaatteet takana. Ja on opittu, että ihastuminen kertoo jotain ja ettei niille tarvi antautua, vaikka ne kutkuttaakin.. 😉
  "Tuo mielikuva kahdesta naisesta on kai usein miesten mielissä hyvin fyysinen ja siis seksuaalissävytteinen. "
  
  Hahhaha, juu, aivan varmasti on 😂
  Ja tottakai, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Kahden ihmisen väliseen kemiaan ei kolmas ihminen ikinä pääse sisään, niin ei jää kuin se, mitä silmin näkee. Ja se voi olla mitä vaan, se voi olla ihan tavallista kanssakäymistä ja silti kuumottavaa, jos sen kemian aistii siitä kanssakäymisestä. Loppu on sitten enää omaa mielikuvitusta, tarinan jatkamista, ehkä fantasiointiakin, miten vaan.
  
  Itellä ei mee sitten tuolleen yhtään, että oma sukupuoli mitenkään säväyttäisi. Tottahan sitä komean tai näyttävän miehen tunnistaa ja voi kokea jonkunlaisen vau-efektin, mutta se on siis puhtaasti vain se, toteaminen. Naiset on se juttu 😄
  
  Ehkä toi asetelma on yleisempikin, kun miettii omia tuttuja. Naisista monikin on kertonut satunnaisesta viehätyksestä toisiin naisiin ja pohtinut ääneen omaa seksuaalisuuttaan, miehet on oikeastaan järjestään umpiheteroita, ainakin puheissaan.
- J-76
  2020-10-31 19:52:43
  randombypasser kirjoitti:
  "Te olette kuitenkin puhuneet asioista mikä on aina parempi, kun jättää puhumatta. Vaikka joskus saattaakin olla viisaampaa pitää jotakin omana mietteenään, kun hämmentää pakkaa."
  
  No joo, se tais sekin puhuminen olla enemmän mun harteilla, mutta sillä kertaa ei ollut monologi kuitenkaan. Tosin exä oli aika tyrmistynyt, kun totesin, että onhan noita ihastumisia ollut itelläkin, niitä tulee ja menee.
  
  Kyllä mä kaikesta huolimatta näkisin, että on parempi tiputella ne faktat pöytään, kuin pitää itellään, aivan sama miten toinen reagoi. Kun ei se salailu ainakaan mitään eteenpäin vie, vaikka tietty toinen voi vetää hirveät hepulit. Mutta jos niistä kertoo ja keskustelee toisen kanssa rakentavasti, niin luultavasti oma suhde voi jatkossa paremmin. Ei tosiaan helppoa, ei hauskaa, mutta täyspäisten ja toisiaan rakastavien ihmisten välillä varmasti yhteenhitsaavaa.
  
  Pidinhän mäkin nuo ihastumiset itelläni kunnes toinen halusi avautua. Pidin, kun tiesin ettei toinen ehkä niitä oikein kestä, mutta se oli ihan selvä virhe. En tiedä kestikö ne oikeastaan, mutta selvästi kolahti kovaa jonnekin. Olis vaan pitäny puhua niistä jo aiemmin, olis varmaan tullu muutakin puhuttavaa.
  No mutta minulta saat ainakin täydet plussa pinnat 10 puhumisesta, selkeesti säkin asioita tykönäsi mietit ja punnitset ja se on kuules erittäin hyvä asia mun mielestäni. Samaa mieltä, rehellisesti kertoo asioista.
  
  Mä en ehkä ihan kaikkea sellaista kerro, kun joku ohimenevä ihastus. Viimeksi kun kerroin sain toisen täysin tolpiltaan ja lepäilemään psykiatriselle osastolle. Jotta mmm.. Kelle kertoa kelle ei.
  
  Jonkun psyyke ei kestä ottaa vastaan kaikkea. Ja nykyinen taas toteais mitä se mulle kuuluu, ei kiinnosta kuulla. On joskus asioista puhuttu. 😄
- J-76
  2020-10-31 20:11:56
  randombypasser kirjoitti:
  "Tuo mielikuva kahdesta naisesta on kai usein miesten mielissä hyvin fyysinen ja siis seksuaalissävytteinen. "
  
  Hahhaha, juu, aivan varmasti on 😂
  Ja tottakai, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Kahden ihmisen väliseen kemiaan ei kolmas ihminen ikinä pääse sisään, niin ei jää kuin se, mitä silmin näkee. Ja se voi olla mitä vaan, se voi olla ihan tavallista kanssakäymistä ja silti kuumottavaa, jos sen kemian aistii siitä kanssakäymisestä. Loppu on sitten enää omaa mielikuvitusta, tarinan jatkamista, ehkä fantasiointiakin, miten vaan.
  
  Itellä ei mee sitten tuolleen yhtään, että oma sukupuoli mitenkään säväyttäisi. Tottahan sitä komean tai näyttävän miehen tunnistaa ja voi kokea jonkunlaisen vau-efektin, mutta se on siis puhtaasti vain se, toteaminen. Naiset on se juttu 😄
  
  Ehkä toi asetelma on yleisempikin, kun miettii omia tuttuja. Naisista monikin on kertonut satunnaisesta viehätyksestä toisiin naisiin ja pohtinut ääneen omaa seksuaalisuuttaan, miehet on oikeastaan järjestään umpiheteroita, ainakin puheissaan.
  Nojoo, totta. Ei sitä kahden kemiaan ja sähköön pääse sisään muut. Ulkopuolisina korkeintaan näkee, että kemiaa ja sähköä on. 😁
  
  Vaan sepä onkin kaunista, kun näkee ihmisten välillä sitä kemiaa, sähköä, kiintymystä niitä eleitä, ilmeitä ja tekoja mitkä viestittää tunteista. 😍
  
  Mähän siis hifistelen ja fiilistelen paitsi juustoilla, musiikilla ja maisemilla myös ihmisten välisellä kemialla sillä mitä näkyviin siitä tulee. 😋
  
  Tänään luin jotain lukijan sana tyyppisiä juttuja ja joku kuvaili tunteitaan jotakin kohtaan niin, että se välittyi ja liikutuin kyyneliin. Ne oli ilon ja sellaisen kaunista kyyneliä. Tuntui niin hyvältä se ihmisen toista kohtaan kokema tunne.
  
  Mulle käy usein niin, että sivullisena saan valtavia hyvänmielen hyökyaaltoja ja liikutusitkuja ihmisten tunteista... Mitkä näkyy, kuuluu, voi lukea ja ymmärtää tai jopa tuntuu.
  
  No ei mullakaan ennen tuon kummemmin, kun sulla kuvaat. Mutta kun sitten huomasin yhden naisen aiheuttavan sähköä muhun ja hän tuli mieleen 🔥 ja hänet kohdatessa olin ihan liekeissä tajusin, että oho. Ja mietittyäni asiaa tajusin myös mun fantsujeni liittyvän aina naisiin, tosin niin että olen itse miespuolinen toimija.
  
  Ikään kuin miehen silmin ja sisältä toimija.
  
  Tai joku video saa sydämen hyppimään ja kiihotun näkemästäni, niin jääkö siinä epäselväksi mistä on kyse?
  
  Vähitellen olen asian oivaltanut ja olo on helpottuneempi. Myös sen suhteen, että oma sukupuoli-identiteetti on maskuliinisempi ja aina enemmän mitä enemmän olen vuorovaikutuksessa viehkeän naisen kanssa.
  
  Periaatteessa en mieti sukupuoltani, olen ihminen, mutta tietyt jutut hyppää maskuliinina esiin ja on vaikeaa olla naisellisesti nainen. Kun on "butch". 🤣
  
  Ei se ehkä näin kirjoitettuna näy, kun irl nenätysten. 🤔
  
  Nääkin kun sai sanottua, helpotti ja rauhoitti kummasti monella tapaa.
  
  Niin siis moni heteroksi esittäytyvä on jotain muuta kun hetero. Oikeesti.
- J-76
  2020-10-31 20:17:00
  J-76 kirjoitti:
  Nojoo, totta. Ei sitä kahden kemiaan ja sähköön pääse sisään muut. Ulkopuolisina korkeintaan näkee, että kemiaa ja sähköä on. 😁
  
  Vaan sepä onkin kaunista, kun näkee ihmisten välillä sitä kemiaa, sähköä, kiintymystä niitä eleitä, ilmeitä ja tekoja mitkä viestittää tunteista. 😍
  
  Mähän siis hifistelen ja fiilistelen paitsi juustoilla, musiikilla ja maisemilla myös ihmisten välisellä kemialla sillä mitä näkyviin siitä tulee. 😋
  
  Tänään luin jotain lukijan sana tyyppisiä juttuja ja joku kuvaili tunteitaan jotakin kohtaan niin, että se välittyi ja liikutuin kyyneliin. Ne oli ilon ja sellaisen kaunista kyyneliä. Tuntui niin hyvältä se ihmisen toista kohtaan kokema tunne.
  
  Mulle käy usein niin, että sivullisena saan valtavia hyvänmielen hyökyaaltoja ja liikutusitkuja ihmisten tunteista... Mitkä näkyy, kuuluu, voi lukea ja ymmärtää tai jopa tuntuu.
  
  No ei mullakaan ennen tuon kummemmin, kun sulla kuvaat. Mutta kun sitten huomasin yhden naisen aiheuttavan sähköä muhun ja hän tuli mieleen 🔥 ja hänet kohdatessa olin ihan liekeissä tajusin, että oho. Ja mietittyäni asiaa tajusin myös mun fantsujeni liittyvän aina naisiin, tosin niin että olen itse miespuolinen toimija.
  
  Ikään kuin miehen silmin ja sisältä toimija.
  
  Tai joku video saa sydämen hyppimään ja kiihotun näkemästäni, niin jääkö siinä epäselväksi mistä on kyse?
  
  Vähitellen olen asian oivaltanut ja olo on helpottuneempi. Myös sen suhteen, että oma sukupuoli-identiteetti on maskuliinisempi ja aina enemmän mitä enemmän olen vuorovaikutuksessa viehkeän naisen kanssa.
  
  Periaatteessa en mieti sukupuoltani, olen ihminen, mutta tietyt jutut hyppää maskuliinina esiin ja on vaikeaa olla naisellisesti nainen. Kun on "butch". 🤣
  
  Ei se ehkä näin kirjoitettuna näy, kun irl nenätysten. 🤔
  
  Nääkin kun sai sanottua, helpotti ja rauhoitti kummasti monella tapaa.
  
  Niin siis moni heteroksi esittäytyvä on jotain muuta kun hetero. Oikeesti.
  Liukuva sukupuoli-identiteetti, uus tai vanha hieno mutta kuvaava sana. 😃
  
  On myös liukuva seksuaalinen suuntautuneisuus.
- J-76
  2020-10-31 20:19:37
  J-76 kirjoitti:
  Liukuva sukupuoli-identiteetti, uus tai vanha hieno mutta kuvaava sana. 😃
  
  On myös liukuva seksuaalinen suuntautuneisuus.
  Tää on hyvä kirjoitus, hän haaveili kasvavansa naiseksi, tissit ja kaikki. Mä haaveilin pienenä kasvavani mieheksi, komea parta ja kaikki. 😃
  
  https://voima.fi/artikkeli/2016/liukuva-sukupuoli-identiteetti/
- J-76
  2020-10-31 20:35:47
  J-76 kirjoitti:
  Tää on hyvä kirjoitus, hän haaveili kasvavansa naiseksi, tissit ja kaikki. Mä haaveilin pienenä kasvavani mieheksi, komea parta ja kaikki. 😃
  
  https://voima.fi/artikkeli/2016/liukuva-sukupuoli-identiteetti/
  Yksi hyvä asia kaapista ulos tulossa itselläni on ollut se, että olen alkanut pitämään paremmin itsessäni mm. rinnoistani, jotka on olleet vuosikausia epämukavuutta aiheuttavat pallerot. Mistä olen halunnut eroon.
  
  En vieläkään ihastele, ihannoi tai rakasta niitä, mutta en vihaakkaan. Sulattelen.
  
  En tiedä inhoanko niitä niiden vuoksi vaiko siksi, että riuduin muotissa johon en mahdu. Nyt kun olen "vapaa" verbaalisesti sanomaan oon näin ja tunnen näin, joku inhotus tuntuu loittonevalta. Peruin transpoli hommat ja päätin löytää sisältäni rauhaa.
  
  Olemalla omanlaiseni muotillani, en valmiiksi tehdyillä muoteilla. Saa liukua, saa elää, ei ole pakko valita yhtä pysyvää muottia.
- randombypasser
  2020-10-31 20:44:35
  J-76 kirjoitti:
  No mutta minulta saat ainakin täydet plussa pinnat 10 puhumisesta, selkeesti säkin asioita tykönäsi mietit ja punnitset ja se on kuules erittäin hyvä asia mun mielestäni. Samaa mieltä, rehellisesti kertoo asioista.
  
  Mä en ehkä ihan kaikkea sellaista kerro, kun joku ohimenevä ihastus. Viimeksi kun kerroin sain toisen täysin tolpiltaan ja lepäilemään psykiatriselle osastolle. Jotta mmm.. Kelle kertoa kelle ei.
  
  Jonkun psyyke ei kestä ottaa vastaan kaikkea. Ja nykyinen taas toteais mitä se mulle kuuluu, ei kiinnosta kuulla. On joskus asioista puhuttu. 😄
  "No mutta minulta saat ainakin täydet plussa pinnat 10 puhumisesta, selkeesti säkin asioita tykönäsi mietit ja punnitset ja se on kuules erittäin hyvä asia mun mielestäni. Samaa mieltä, rehellisesti kertoo asioista."
  
  Kiitosta 😊 Vaan hiukan olis enemmän tarttenu hölistä, aiemmin, kaikesta. Liikaa jäi siihen, että kelaili ittekseen, kai kumpikin, ja sitten tuli ruuvailtua omat mutterit niitten pohdintojen tuloksena johonkin asentoon. Se vaan jättää sen toisen ulos siitä hommasta, vaikka kaks siinä on kokonaisuudessa on mukana. Olis ollu parempi ajatella enemmän ääneen, ottaa toinen mukaan enemmän. Vaan kai se on ihmisen luonnossa, että haluaa ensin miettiä ite eikä heti ole suunapäänä kaikkea hölisemässä.
  *
  
  "Mä en ehkä ihan kaikkea sellaista kerro, kun joku ohimenevä ihastus. "
  
  Joo, ei kai semmosia, mut jos se kotvan kestää, niin sitten ehkä ois parempi mainita, että tämmösiäkin tunnen, mutta suhde ei oo uhattuna, olet oma rakkaani ja se siitä. Se vaan, että toinenkin on mukana matkassa, tietää millä karttasivulla millonkin mennään, mutta samalla saa tietää, ettei ole syytä huoleen, haluttiin vaan päivittää tilanne ja puhua, tunteista.
  
  Itekin jätin viimesimmässä ne pari ihastusta kertomatta, vaikka ne kotvan kestikin. Käsittelin ihan ittekseen ja nauroin ittelleni, ohihan ne meni, ei ollut aikomustakaan lähteä sekoilemaan. Kertomatta jätin, kun tiesin, että toinen ois tippunu lattiaan, jos oisin kertonu, vaikka kuinka oisin sanonu, ettei ole syytä huoleen, mikään ei muutu, tämmöstä nyt vaan tunnen. Jälkikäteen voi viisastella, mutta olis pitäny kertoa sillon heti, kun huomas, että jaa tämmöstä liikkuu nyt päässä. Se olis muuttanu siinä suhteessa aika paljon, luulen, mutta ainakin sen keskustelun, joka kusi pitkin puukenkiä aika usein, pohjimmiltaan 😁
  
  Ja sekin kuseksiminen oli vähän toisen suojelua, kun ite olin valmiimpi puhumaan melkein kaikesta, toinen ei niinkään, viittiny sitten kauheasti härkkiä, kun hommat toimi. Vaan ei toimi enää ja siitä tietää, että olis pitäny kitapurjeita aukoa paljon enemmän, silläkin uhalla, että ero ois tullu pirun paljon aiemmin. Nooh, ehkä sitten ensi kerralla ole armoton ja säälimätön sen suhteen 😂
  
  Exän kohdalla huvittavaa tavallaan oli se, kun se halus mainita ihastuksista. Se oli tunnustus, mutta kun en yllättyny. Mulle se oli ihan selviö, että niitä on tapahtunut ja joiltain osin olisin voinut toisen käytöksen perusteella ruksia kalenterista ne hetket kuukauden tarkkuudella. Se oli aika hämillään, kun lähinnä hymyilin hyväntahtoisesti ja nyökyttelin mukana, joo joo, kyllä mä niinku tiesin, mutten halunnut kysyä mitään jne.
  Tavallaan luin sitä kuin avointa kirjaa, se oli ehkä vähän liikaa sille, luulen, mutta sellanen olen, minkäs teet.
- J-76
  2020-10-31 20:50:06
  randombypasser kirjoitti:
  "No mutta minulta saat ainakin täydet plussa pinnat 10 puhumisesta, selkeesti säkin asioita tykönäsi mietit ja punnitset ja se on kuules erittäin hyvä asia mun mielestäni. Samaa mieltä, rehellisesti kertoo asioista."
  
  Kiitosta 😊 Vaan hiukan olis enemmän tarttenu hölistä, aiemmin, kaikesta. Liikaa jäi siihen, että kelaili ittekseen, kai kumpikin, ja sitten tuli ruuvailtua omat mutterit niitten pohdintojen tuloksena johonkin asentoon. Se vaan jättää sen toisen ulos siitä hommasta, vaikka kaks siinä on kokonaisuudessa on mukana. Olis ollu parempi ajatella enemmän ääneen, ottaa toinen mukaan enemmän. Vaan kai se on ihmisen luonnossa, että haluaa ensin miettiä ite eikä heti ole suunapäänä kaikkea hölisemässä.
  *
  
  "Mä en ehkä ihan kaikkea sellaista kerro, kun joku ohimenevä ihastus. "
  
  Joo, ei kai semmosia, mut jos se kotvan kestää, niin sitten ehkä ois parempi mainita, että tämmösiäkin tunnen, mutta suhde ei oo uhattuna, olet oma rakkaani ja se siitä. Se vaan, että toinenkin on mukana matkassa, tietää millä karttasivulla millonkin mennään, mutta samalla saa tietää, ettei ole syytä huoleen, haluttiin vaan päivittää tilanne ja puhua, tunteista.
  
  Itekin jätin viimesimmässä ne pari ihastusta kertomatta, vaikka ne kotvan kestikin. Käsittelin ihan ittekseen ja nauroin ittelleni, ohihan ne meni, ei ollut aikomustakaan lähteä sekoilemaan. Kertomatta jätin, kun tiesin, että toinen ois tippunu lattiaan, jos oisin kertonu, vaikka kuinka oisin sanonu, ettei ole syytä huoleen, mikään ei muutu, tämmöstä nyt vaan tunnen. Jälkikäteen voi viisastella, mutta olis pitäny kertoa sillon heti, kun huomas, että jaa tämmöstä liikkuu nyt päässä. Se olis muuttanu siinä suhteessa aika paljon, luulen, mutta ainakin sen keskustelun, joka kusi pitkin puukenkiä aika usein, pohjimmiltaan 😁
  
  Ja sekin kuseksiminen oli vähän toisen suojelua, kun ite olin valmiimpi puhumaan melkein kaikesta, toinen ei niinkään, viittiny sitten kauheasti härkkiä, kun hommat toimi. Vaan ei toimi enää ja siitä tietää, että olis pitäny kitapurjeita aukoa paljon enemmän, silläkin uhalla, että ero ois tullu pirun paljon aiemmin. Nooh, ehkä sitten ensi kerralla ole armoton ja säälimätön sen suhteen 😂
  
  Exän kohdalla huvittavaa tavallaan oli se, kun se halus mainita ihastuksista. Se oli tunnustus, mutta kun en yllättyny. Mulle se oli ihan selviö, että niitä on tapahtunut ja joiltain osin olisin voinut toisen käytöksen perusteella ruksia kalenterista ne hetket kuukauden tarkkuudella. Se oli aika hämillään, kun lähinnä hymyilin hyväntahtoisesti ja nyökyttelin mukana, joo joo, kyllä mä niinku tiesin, mutten halunnut kysyä mitään jne.
  Tavallaan luin sitä kuin avointa kirjaa, se oli ehkä vähän liikaa sille, luulen, mutta sellanen olen, minkäs teet.
  Kaikesta tuosta kokemuksineen tiedät mitä seuraavassa suhteessa teet ja jätät tekemättä. Se on ollut opiksi nuo kokemukset. 😃
  Ai, minusta olis vaan mukavaa jos joku lukis mua kun avointa kirjaa ja vieläpä ilman lukihäiriöitä, oikein siis. 😃 👍
  
  Ajattele miten helppoa se olis! 😄
- randombypasser
  2020-10-31 21:13:16
  J-76 kirjoitti:
  Nojoo, totta. Ei sitä kahden kemiaan ja sähköön pääse sisään muut. Ulkopuolisina korkeintaan näkee, että kemiaa ja sähköä on. 😁
  
  Vaan sepä onkin kaunista, kun näkee ihmisten välillä sitä kemiaa, sähköä, kiintymystä niitä eleitä, ilmeitä ja tekoja mitkä viestittää tunteista. 😍
  
  Mähän siis hifistelen ja fiilistelen paitsi juustoilla, musiikilla ja maisemilla myös ihmisten välisellä kemialla sillä mitä näkyviin siitä tulee. 😋
  
  Tänään luin jotain lukijan sana tyyppisiä juttuja ja joku kuvaili tunteitaan jotakin kohtaan niin, että se välittyi ja liikutuin kyyneliin. Ne oli ilon ja sellaisen kaunista kyyneliä. Tuntui niin hyvältä se ihmisen toista kohtaan kokema tunne.
  
  Mulle käy usein niin, että sivullisena saan valtavia hyvänmielen hyökyaaltoja ja liikutusitkuja ihmisten tunteista... Mitkä näkyy, kuuluu, voi lukea ja ymmärtää tai jopa tuntuu.
  
  No ei mullakaan ennen tuon kummemmin, kun sulla kuvaat. Mutta kun sitten huomasin yhden naisen aiheuttavan sähköä muhun ja hän tuli mieleen 🔥 ja hänet kohdatessa olin ihan liekeissä tajusin, että oho. Ja mietittyäni asiaa tajusin myös mun fantsujeni liittyvän aina naisiin, tosin niin että olen itse miespuolinen toimija.
  
  Ikään kuin miehen silmin ja sisältä toimija.
  
  Tai joku video saa sydämen hyppimään ja kiihotun näkemästäni, niin jääkö siinä epäselväksi mistä on kyse?
  
  Vähitellen olen asian oivaltanut ja olo on helpottuneempi. Myös sen suhteen, että oma sukupuoli-identiteetti on maskuliinisempi ja aina enemmän mitä enemmän olen vuorovaikutuksessa viehkeän naisen kanssa.
  
  Periaatteessa en mieti sukupuoltani, olen ihminen, mutta tietyt jutut hyppää maskuliinina esiin ja on vaikeaa olla naisellisesti nainen. Kun on "butch". 🤣
  
  Ei se ehkä näin kirjoitettuna näy, kun irl nenätysten. 🤔
  
  Nääkin kun sai sanottua, helpotti ja rauhoitti kummasti monella tapaa.
  
  Niin siis moni heteroksi esittäytyvä on jotain muuta kun hetero. Oikeesti.
  "Vaan sepä onkin kaunista, kun näkee ihmisten välillä sitä kemiaa, sähköä, kiintymystä niitä eleitä, ilmeitä ja tekoja mitkä viestittää tunteista. 😍"
  
  Niin muuten on, siinä tietyllä tavalla sähköistyy itekin tai kai elävöityy ois parempi sana. Oon monesti jääny lämmin tunne sisällä kattomaan vanhempien ihmisten kiintymyksen osoituksia, mutta yhtälailla pari kiehnäävää teiniä voi parhaillaan olla varsin sykähdyttävää. No joo, rakkaus eri muodoissaan on sellasta, vain kivi sivuuttaa sen tuhahtaen 😁
  *
  
  "Mulle käy usein niin, että sivullisena saan valtavia hyvänmielen hyökyaaltoja ja liikutusitkuja ihmisten tunteista... Mitkä näkyy, kuuluu, voi lukea ja ymmärtää tai jopa tuntuu."
  
  Samoin, ja toimii leffojakn katellessa. Ja toimii toisinpäinkin, voi tuntea sen tuskankin, kun toisella on vaikeaa jostain syystä. Pomoni, joka kaikessa puupäisyydessään on yllättävän fiksu, sano joskus, että olen vmäinen ihminen, kun huomaan toisten tunteet ja osaan eläytyä niihin mukaan, jos pikkasen antaa aikaa. Tekee kuulemma elämän ajoittain vaikeaksi, kun on niin ennakoitavissa. Sen ex-vaimo, jonka kanssa tultiin hyvin juttuun, on psykoterapeutti ja se sanoi että empaatit on tollasia jotka huomaa ja eläytyy muiden tai muihin tunnemaailmoihin helposti. En tuosta tiedä, mutta pitihän se termi sillon googlettaa 😃
  
  Oikeastaan aika hauskaa, että sulla on noin selkeästi maskuliininen puoli, joka nousee esille erityisesti tietyissä tilanteissa tai tunnetiloissa, erityisesti viehkeän naisen kanssa. Exällä oli kai jotain samaa, siitä jotain puhuttiinkin, mutta se saatto olla bi-ihastuksiensa kanssa myös se selkeästi feminiini osapuoli.
  
  Ei, ei tosiaan tule selkeästi esiin kirjoittaessa, mutta jotain tiettyjä vivahteita ehkä kuitenkin, ilmaisuja tai tapoja esittää asioita. Semmosia, joita naiset harvemmin käyttää. Ehkä.
  
  Toi heterouskin on vähän outo homma, tavallaan. Kun ihminen siis viehättyy millon kenestäkin, millon mistäkin syystä, niin mikä se sitten on? Vaikea sellaseen on heteron leimaa yödä, jos minkään, se vaan on. Mietin exänkin kohdalla, että seksuaalisen suuntauksen leima pätee vain just sillä hetkellä, että seksuaalisuus on alati muuttuva ja olosuhteille ehdollinen ominaisuus ihmisessä. Tänään yhtä, huomenna toista, jotain sellasta.
- randombypasser
  2020-10-31 21:16:34
  J-76 kirjoitti:
  Tää on hyvä kirjoitus, hän haaveili kasvavansa naiseksi, tissit ja kaikki. Mä haaveilin pienenä kasvavani mieheksi, komea parta ja kaikki. 😃
  
  https://voima.fi/artikkeli/2016/liukuva-sukupuoli-identiteetti/
  No just, onhan sille nimikin siis 😁
  Itelle toi on silleen vierasta maaperää, kun oma seksuaalisuus on aika selkeän hetero ollut aina, niin ei ole tarvinut miettiä sitä juurikaan. Vain oman seksuaalisuuden ilmenemisen muodot ja kiinnostukset on asioita, joita saa funtsia. Aika tylsää siis perusheteroilla... 😛
- randombypasser
  2020-10-31 21:24:22
  J-76 kirjoitti:
  Yksi hyvä asia kaapista ulos tulossa itselläni on ollut se, että olen alkanut pitämään paremmin itsessäni mm. rinnoistani, jotka on olleet vuosikausia epämukavuutta aiheuttavat pallerot. Mistä olen halunnut eroon.
  
  En vieläkään ihastele, ihannoi tai rakasta niitä, mutta en vihaakkaan. Sulattelen.
  
  En tiedä inhoanko niitä niiden vuoksi vaiko siksi, että riuduin muotissa johon en mahdu. Nyt kun olen "vapaa" verbaalisesti sanomaan oon näin ja tunnen näin, joku inhotus tuntuu loittonevalta. Peruin transpoli hommat ja päätin löytää sisältäni rauhaa.
  
  Olemalla omanlaiseni muotillani, en valmiiksi tehdyillä muoteilla. Saa liukua, saa elää, ei ole pakko valita yhtä pysyvää muottia.
  "Yksi hyvä asia kaapista ulos tulossa itselläni on ollut se, että olen alkanut pitämään paremmin itsessäni mm. rinnoistani, jotka on olleet vuosikausia epämukavuutta aiheuttavat pallerot. Mistä olen halunnut eroon. "
  
  On muitakin ystäviä, jotka kokevat samoin, haluavat eroon niistä palleroista, ovat vaan tiellä eikä niillä tee mitään enää, kun muksutkin on jo tehty. Jokunen on ajan kanssa tehnyt jonkin tutkimusmatkan itteensä ja elelee nykyisin palleroiden kanssa sovussa, osa ei vieläkään.
  
  Oot kyllä aikamoisen shwon pyöritelly mielessäs, että olet päässyt tuohon, että voit olla tyytyväinen naiseuteen, muttet ole mitenkään lukkiutunut vain naiselliseen rooliin, että se oleminen voi liukua sinne ja tänne. Vaikea näin peresheterona miehenä ymmärtää ensinkään mitä olet käynyt läpi, mutta arvostan suuresti tekemääsi työtä ja saavuttamaasi selkävoittoa 👍🤗
- J-76
  2020-10-31 21:39:22
  randombypasser kirjoitti:
  "Vaan sepä onkin kaunista, kun näkee ihmisten välillä sitä kemiaa, sähköä, kiintymystä niitä eleitä, ilmeitä ja tekoja mitkä viestittää tunteista. 😍"
  
  Niin muuten on, siinä tietyllä tavalla sähköistyy itekin tai kai elävöityy ois parempi sana. Oon monesti jääny lämmin tunne sisällä kattomaan vanhempien ihmisten kiintymyksen osoituksia, mutta yhtälailla pari kiehnäävää teiniä voi parhaillaan olla varsin sykähdyttävää. No joo, rakkaus eri muodoissaan on sellasta, vain kivi sivuuttaa sen tuhahtaen 😁
  *
  
  "Mulle käy usein niin, että sivullisena saan valtavia hyvänmielen hyökyaaltoja ja liikutusitkuja ihmisten tunteista... Mitkä näkyy, kuuluu, voi lukea ja ymmärtää tai jopa tuntuu."
  
  Samoin, ja toimii leffojakn katellessa. Ja toimii toisinpäinkin, voi tuntea sen tuskankin, kun toisella on vaikeaa jostain syystä. Pomoni, joka kaikessa puupäisyydessään on yllättävän fiksu, sano joskus, että olen vmäinen ihminen, kun huomaan toisten tunteet ja osaan eläytyä niihin mukaan, jos pikkasen antaa aikaa. Tekee kuulemma elämän ajoittain vaikeaksi, kun on niin ennakoitavissa. Sen ex-vaimo, jonka kanssa tultiin hyvin juttuun, on psykoterapeutti ja se sanoi että empaatit on tollasia jotka huomaa ja eläytyy muiden tai muihin tunnemaailmoihin helposti. En tuosta tiedä, mutta pitihän se termi sillon googlettaa 😃
  
  Oikeastaan aika hauskaa, että sulla on noin selkeästi maskuliininen puoli, joka nousee esille erityisesti tietyissä tilanteissa tai tunnetiloissa, erityisesti viehkeän naisen kanssa. Exällä oli kai jotain samaa, siitä jotain puhuttiinkin, mutta se saatto olla bi-ihastuksiensa kanssa myös se selkeästi feminiini osapuoli.
  
  Ei, ei tosiaan tule selkeästi esiin kirjoittaessa, mutta jotain tiettyjä vivahteita ehkä kuitenkin, ilmaisuja tai tapoja esittää asioita. Semmosia, joita naiset harvemmin käyttää. Ehkä.
  
  Toi heterouskin on vähän outo homma, tavallaan. Kun ihminen siis viehättyy millon kenestäkin, millon mistäkin syystä, niin mikä se sitten on? Vaikea sellaseen on heteron leimaa yödä, jos minkään, se vaan on. Mietin exänkin kohdalla, että seksuaalisen suuntauksen leima pätee vain just sillä hetkellä, että seksuaalisuus on alati muuttuva ja olosuhteille ehdollinen ominaisuus ihmisessä. Tänään yhtä, huomenna toista, jotain sellasta.
  "No joo, rakkaus eri muodoissaan on sellasta, vain kivi sivuuttaa sen tuhahtaen 😁
  *"
  - Hyvin sanottu! 👍
  
  "Samoin, ja toimii leffojakn katellessa. Ja toimii toisinpäinkin, voi tuntea sen tuskankin, kun toisella on vaikeaa jostain syystä."
  
  Totta, pätee niin leffoihin, kirjoituksiin kuin nähtyihin tapahtumiin irl:kin. Kyllä, myös sen tuskan. Jos joku kertoo kivustaankin, polvi särkee, viiltää.. Tunnen omassa polvessani viiltävää kipua. Toisaalta se on kamalan hienoa pystyä kokemaan vahvasti ihmisiä, mutta myös todella uuvuttavaa.
  
  Kun ei pysty sammuttamaan niitä tutkiaan, on helpompaa annostella ihmisten ilmoille menoa ja kohtaamisia. Ja pysyä kotona, kun ei jaksa vastaanottaa.
  
  Empaatikko.. Nyt mä meen googlettamaan. 😅
  
  "Oikeastaan aika hauskaa, että sulla on noin selkeästi maskuliininen puoli, joka nousee esille erityisesti tietyissä tilanteissa tai tunnetiloissa, erityisesti viehkeän naisen kanssa."
  
  - Onhan se itsestäkin aika hullunkurista. 😃
  
  "Exällä oli kai jotain samaa, siitä jotain puhuttiinkin, mutta se saatto olla bi-ihastuksiensa kanssa myös se selkeästi feminiini osapuoli."
  
  - Yksilöllistä juu. Mulla ei ole kovin femiiniä olo miestenkään kanssa, ehkä kuitenkin otan vähän roolia miesseurassa missä selkeesti on vaikeata kohdata naista jollei ole naismainen olemus. Onneksi sellaisia tilanteita on harvoin missä asian sujuvuuden vuoksi on roolituttava "naismaisesti".
  
  "Ei, ei tosiaan tule selkeästi esiin kirjoittaessa, mutta jotain tiettyjä vivahteita ehkä kuitenkin, ilmaisuja tai tapoja esittää asioita. Semmosia, joita naiset harvemmin käyttää. Ehkä."
  
  - Ehkäpä joo. Ja mulla on hiljaisempia kausia, kommentoin lyhyesti ja näitä kausia kun hölpötän enemmän. Luulen, että mun mieliala ja vireystasokin vaihtelee, jolloin eroavaisuus on näissäkin asioissa selkeempää?
  
  " Toi heterouskin on vähän outo homma, tavallaan. Kun ihminen siis viehättyy millon kenestäkin, millon mistäkin syystä, niin mikä se sitten on? Vaikea sellaseen on heteron leimaa yödä, jos minkään, se vaan on. Mietin exänkin kohdalla, että seksuaalisen suuntauksen leima pätee vain just sillä hetkellä, että seksuaalisuus on alati muuttuva ja olosuhteille ehdollinen ominaisuus ihmisessä. Tänään yhtä, huomenna toista, jotain sellasta."
  
  - Niinpä. Ne muotit ja leimat onkin aika turhia. Muotitin itseäni keväällä vielä vähän liikaa, kesän mittaan olen tullut lopputulokseen ettei kannata. Liu'n ja annan muittenkin liukua tilanteen ja tunteen mukaan. Ei lyödä leimaa, eikä ahdasta lokeroa. Joillekin se tietty muotti sopii ja joillekin vaan ei.
- Anonyymi
  2020-10-31 21:40:14
  randombypasser kirjoitti:
  STOP!
  "Ja minusta se johtuu siitä, että jos ei koe omaksi uniikiksi romantiikaksi omaansa, vaan ajattelee sen olevan muös yhtä sen toisen romantiikan kanssa, tulee tunne, ettei toinen välitä.... ja siitä saattaa tulla se lumipalloefekti, mikä erkaannuttaa ihmiset suhteissa—-> kasvettiin erilleen. "
  
  Nyt siis ensinnäkin A) ymmärsin, että sanoit jotain tärkeää, mutta myös B), etten jostain syystä ihan kunnolla ymmärrä mitä tarkoitat. Haluaisitko avata tarkemmin tuota ajatteluasi, tuota loogista ketjua? Jokin menee mulla ohi ja koen, että tuossa on paljon asiaa, sellaista joka on tärkeää. No ainakin itselleni :)
  Randomi, tutustu sellaseen käsitteeseen kuin rakkauden kielet. Niitä on muistaakseni viisi. Tarkoittaa sitä että jokaisella on oma tapansa osoittaa rakkautta ja jos kumppanilla on toisenlainen tapa, viestit menee ikäänkuin ristiin ja kummallekin jää vaillejäänyt olo.
  Tälläsiä pitäs opettaa jo peruskoulussa että jengillä sujuis paremmin tulevaisuudessa.
- randombypasser
  2020-10-31 21:48:16
  J-76 kirjoitti:
  Kaikesta tuosta kokemuksineen tiedät mitä seuraavassa suhteessa teet ja jätät tekemättä. Se on ollut opiksi nuo kokemukset. 😃
  Ai, minusta olis vaan mukavaa jos joku lukis mua kun avointa kirjaa ja vieläpä ilman lukihäiriöitä, oikein siis. 😃 👍
  
  Ajattele miten helppoa se olis! 😄
  "Kaikesta tuosta kokemuksineen tiedät mitä seuraavassa suhteessa teet ja jätät tekemättä. "
  
  Ja höpsis, kaikki toi unohtuu, kun ihastuu, rakastuu ja muuta 😝
  Niin se vaan menee, mutta ehkä sitten jossain alun jälkeen muistaa, että niin mitäs viimeksi kävikään, oisko nyt aika avata suuta, vaikka silleen ajoissa ja säännöllisesti, hmmm 🤔
  
  Ja oon mä ton osalta jo miettiny, että tarttee vaan olla hereillä ja ottaa aikaa puhua toisen kanssa. Ottaa ihan erikseen hetki, jolloin voi puhua mitä vaan mitä on sydämellä ja sillon ei oo puhelimet päällä, ei telkka auki, ei mitään häiriötä. On vain ne kaksi ihmistä toisilleen ja sitten ollaan, puhutaan.
  
  Toi idea tuli nyt jo edes menneeltä ystävältä, kun joskus saunassa istuttiin pidempään. Sen "ohje" oli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että heti suhteen alusta alkaen tasaisin väliajoin otatte tuollasen yhteisen hetken ja olette vain kahden, mutta sillä teemalla, että puhutaan parisuhteesta, meistä, toisistamme, itsestämme. Vaikka kerran kuussa jonain iltana, kaikki laitteet kiinni, vähän kynttilöitä, viiniä (ja juustoja 😝) ja sitten ollaan toisilleen, puhutaan. Ennalta sovitusti ei riidellä, vaan puhutaan. Asiat voi riidellä, ihmiset ei. Jos jotain jää selvittämättä, kesken tai hampaankoloon, niin sitten sovitaan uusi istunto heti, ei jätetä niitä muhimaan minnekään, vaan varataan niille oma aika.
  
  Se oli sillon ollu rapiat neljäkymmentä vuotta naimisissa ei niin helpon naisen kanssa, oli selvästi elämä kouluttanut, mutta toisaalta kaveri tiesi myös mitä halusi elämäänsä ja piti siitä kiinni.
  *
  
  "Ai, minusta olis vaan mukavaa jos joku lukis mua kun avointa kirjaa ja vieläpä ilman lukihäiriöitä, oikein siis. 😃 👍"
  
  😂😂
  Joo ja ei. On siinä puolensakin, osaa ottaa toisen vastaan ja huomioon eri tavalla, mutta on se vähän kirouskin. Jää elämä elämättä, kun on koko ajan aika hyvin kartalla toisen tunnetiloista ja mielenliikkeistä, osaa ennakoida, osaa pehmentää, olla tarjolla automaattisesti, kaikkea sellasta. Ei jää toiselle samalla tavalla tilaa olla ittensä ja tuoda itteensä esille, kun toinen on jo perillä siitä, missä mennään. Se on oikeasti ongelma, siinä mulla riittää opeteltavaa, lähinnä ehkä sitä, että välillä vaan toimii toisella tavalla, vaikka muuten toimisi yhdellä tavalla, kun aistii toista. Karkeammin esitettynä jättää toisen oman onnensa nojaan ja vastuulliseksi siitä, että ilmaisee itsensä ja tarpeensa.
  
  Ja ei puhuta niistä lukihäiriöistä. Mieshän on kuin aapinen, mutta entä sitten nainen... 😁
  
  Totta hitossa niitä sattuu, väistämätöntä kun olettaa jotain. Ei sattunut usein, eikä ikinä isoja juttuja, mutta kuitenkin. Samoin meni myös edellisten pidempien suhteiden kanssa, automaattinen lukija rullaa kaiken aikaa ja toimii hyvin, voi mennä ihan sen varassa, mutta olettamuksilla käytännössä kuitenkin. Se vaan on toi olettaminen yhtään minkään suhteen aika arvaamatonta touhua, etenkin toisen ihmisen suhteen.
- J-76
  2020-10-31 21:50:43
  randombypasser kirjoitti:
  No just, onhan sille nimikin siis 😁
  Itelle toi on silleen vierasta maaperää, kun oma seksuaalisuus on aika selkeän hetero ollut aina, niin ei ole tarvinut miettiä sitä juurikaan. Vain oman seksuaalisuuden ilmenemisen muodot ja kiinnostukset on asioita, joita saa funtsia. Aika tylsää siis perusheteroilla... 😛
  Emmä nyt tiiä tylsästä. Ei se ollut tylsää silloinkaan, kun ajatteli olevansa umpihetero. Vähän vaan ihmettelin joitakin juttuja itsessäni, kuten niitä demiseksuaalisuus juttuja ja miten mä en koe kuten iso osa ihmisistä kertoo kokevansa jonku jutun.
  
  Et onkohan mussa jotain vikaa, kun en halua seksiä ilman tunteita, en tunne ensi näkemältä mielenkiintoa seksiin.. Mun maailmani tuntui jotenkin oudolta. Miten voi olla niin vähän mielenkiintoa seksiin, miten ei nauti mistä iso osa kertoo nauttivansa jne.
  
  Pitää ensin tuntea itsensä, seksuaalisuutensa ja hyväksyä se mitä on ja ei ole. Vasta keski-iässä palat loksahtelee. Yksi sysäyksen antaja on ollut mun avomieheni jolle tällaset asiat on avarakatseisuudessaan selkeitä.
  
  Oon hänen kauttaan rohjennut kyseenalaistaa omia vahvoja ja vanhoillisiakin arvoja.. Ihan vaan kun hän on todennut johonkin ihan normaalia, eikä ihmetellyt sen enempää.. Nuorempaa ikäpolvea osaa kai suhtautua avarammin asioihin jo kakarana. 😄
- Disse
  2020-10-31 21:54:23
  J-76 kirjoitti:
  Vaihda säkin japanilaiseen. 😛
  
  En usko, kun raaja turvotus, jäykkyys, helvetilliset kivut, tuntohäiriöt, kosketusarkuus, krooninen päänsärky, puutuminen, afasia, näköhäiriöt, pyörrytys, kuulonalenemat, ylivilkkaat heijasteet jne. puhus jostain fyysisestä dilemmasta. 😐
  Mielellään, jahka poika saa kortin. 😀👌
  
  Kuupasta lähtee kaikenlaista... tai tulee. 🤔
- Disse
  2020-10-31 22:09:11
  J-76 kirjoitti:
  En yllättys, jos olis joku kysta, kasvain tms. aivoissa, onhan niitä ympäri sisuskaluja. Munuaisissa, maksassa, pernassa, kohdussa, munasarjoissa, kilpirauhasessa. Missä lienet vielä. Neurosairaudet nyt fiksua tarkistaa ja sulkea pois.
  
  Ja jos jotain löytyy, pystyy hommaa käsittelemään sen mukaan.
  No toivottavasti syy löytyy ja sen voi fiksata kuntoon. Muutapa ei voi...🤔
  
  Peukutan jokatapauksessa psrasta. 😊👍
- J-76
  2020-10-31 22:09:34
  randombypasser kirjoitti:
  "Yksi hyvä asia kaapista ulos tulossa itselläni on ollut se, että olen alkanut pitämään paremmin itsessäni mm. rinnoistani, jotka on olleet vuosikausia epämukavuutta aiheuttavat pallerot. Mistä olen halunnut eroon. "
  
  On muitakin ystäviä, jotka kokevat samoin, haluavat eroon niistä palleroista, ovat vaan tiellä eikä niillä tee mitään enää, kun muksutkin on jo tehty. Jokunen on ajan kanssa tehnyt jonkin tutkimusmatkan itteensä ja elelee nykyisin palleroiden kanssa sovussa, osa ei vieläkään.
  
  Oot kyllä aikamoisen shwon pyöritelly mielessäs, että olet päässyt tuohon, että voit olla tyytyväinen naiseuteen, muttet ole mitenkään lukkiutunut vain naiselliseen rooliin, että se oleminen voi liukua sinne ja tänne. Vaikea näin peresheterona miehenä ymmärtää ensinkään mitä olet käynyt läpi, mutta arvostan suuresti tekemääsi työtä ja saavuttamaasi selkävoittoa 👍🤗
  Heh, joo. Ei tästä kauaa ole, kun halusin saksia ne pois. Enkä vieläkään surisi, jos ne pois otettaisiin. En tosiaan ole tissieni kautta elänyt mitään elämää, edes naiseutta.
  
  En ymmärrä sitä tissi buumia, silikoni intoilua. Naisia joille tissit on niin tärkeät. Tissit ne vaan on. Yhtä nainen on oli tissejä tai ei, kun on pilde koipien välissä. 😄
  
  Se pilde sukupuoleltaan biologisen naisen tekee, ei tissit..
  
  Että ihan turhaan joku häpee tissittömyyttään ja joku luulee olevansa enemmän nainen, jos on isommat tissit. Paskat.
  
  On mulla vielä funtsittavaa, mutta mitä enempi asioita kelaan ja ääneenkin vieläpä, sitä paremmin jäsentelen itseäni ja löydän sitä tasapainoa ja rauhaa tässä asiassa. Ei ole pakko tosiaan lukita vastausta ja valita sukupuolta. Sukupuoli on jo syntymässä "valittu", mutta identiteettiäni saan vapaasti muovata mikä hyvälle tuntuu. Ja koska kehoonkin näköjään voi mukautua, kun ei tee siitä vankilaa mielelleen, niin hyvällehän se tuntuu.
  
  Ja jos joskus alkaa ahdistaa taas enemmän, mietin sitten uudestaan. Ehkäpä sen möykyn voi kanavoida tisseistä siihen, että puhuu suunsa puhtaaksi. Ja nyppää ne pois, jos niikseenkin tulee.
  
  Mutta nyt en halua olla tisseilleni vihainen, enkä katkera ettei parta kasva. 🙃
- randombypasser
  2020-10-31 22:13:09
  J-76 kirjoitti:
  "No joo, rakkaus eri muodoissaan on sellasta, vain kivi sivuuttaa sen tuhahtaen 😁
  *"
  - Hyvin sanottu! 👍
  
  "Samoin, ja toimii leffojakn katellessa. Ja toimii toisinpäinkin, voi tuntea sen tuskankin, kun toisella on vaikeaa jostain syystä."
  
  Totta, pätee niin leffoihin, kirjoituksiin kuin nähtyihin tapahtumiin irl:kin. Kyllä, myös sen tuskan. Jos joku kertoo kivustaankin, polvi särkee, viiltää.. Tunnen omassa polvessani viiltävää kipua. Toisaalta se on kamalan hienoa pystyä kokemaan vahvasti ihmisiä, mutta myös todella uuvuttavaa.
  
  Kun ei pysty sammuttamaan niitä tutkiaan, on helpompaa annostella ihmisten ilmoille menoa ja kohtaamisia. Ja pysyä kotona, kun ei jaksa vastaanottaa.
  
  Empaatikko.. Nyt mä meen googlettamaan. 😅
  
  "Oikeastaan aika hauskaa, että sulla on noin selkeästi maskuliininen puoli, joka nousee esille erityisesti tietyissä tilanteissa tai tunnetiloissa, erityisesti viehkeän naisen kanssa."
  
  - Onhan se itsestäkin aika hullunkurista. 😃
  
  "Exällä oli kai jotain samaa, siitä jotain puhuttiinkin, mutta se saatto olla bi-ihastuksiensa kanssa myös se selkeästi feminiini osapuoli."
  
  - Yksilöllistä juu. Mulla ei ole kovin femiiniä olo miestenkään kanssa, ehkä kuitenkin otan vähän roolia miesseurassa missä selkeesti on vaikeata kohdata naista jollei ole naismainen olemus. Onneksi sellaisia tilanteita on harvoin missä asian sujuvuuden vuoksi on roolituttava "naismaisesti".
  
  "Ei, ei tosiaan tule selkeästi esiin kirjoittaessa, mutta jotain tiettyjä vivahteita ehkä kuitenkin, ilmaisuja tai tapoja esittää asioita. Semmosia, joita naiset harvemmin käyttää. Ehkä."
  
  - Ehkäpä joo. Ja mulla on hiljaisempia kausia, kommentoin lyhyesti ja näitä kausia kun hölpötän enemmän. Luulen, että mun mieliala ja vireystasokin vaihtelee, jolloin eroavaisuus on näissäkin asioissa selkeempää?
  
  " Toi heterouskin on vähän outo homma, tavallaan. Kun ihminen siis viehättyy millon kenestäkin, millon mistäkin syystä, niin mikä se sitten on? Vaikea sellaseen on heteron leimaa yödä, jos minkään, se vaan on. Mietin exänkin kohdalla, että seksuaalisen suuntauksen leima pätee vain just sillä hetkellä, että seksuaalisuus on alati muuttuva ja olosuhteille ehdollinen ominaisuus ihmisessä. Tänään yhtä, huomenna toista, jotain sellasta."
  
  - Niinpä. Ne muotit ja leimat onkin aika turhia. Muotitin itseäni keväällä vielä vähän liikaa, kesän mittaan olen tullut lopputulokseen ettei kannata. Liu'n ja annan muittenkin liukua tilanteen ja tunteen mukaan. Ei lyödä leimaa, eikä ahdasta lokeroa. Joillekin se tietty muotti sopii ja joillekin vaan ei.
  "Kyllä, myös sen tuskan. Jos joku kertoo kivustaankin, polvi särkee, viiltää.. Tunnen omassa polvessani viiltävää kipua. Toisaalta se on kamalan hienoa pystyä kokemaan vahvasti ihmisiä, mutta myös todella uuvuttavaa.
  Kun ei pysty sammuttamaan niitä tutkiaan, on helpompaa annostella ihmisten ilmoille menoa ja kohtaamisia. Ja pysyä kotona, kun ei jaksa vastaanottaa."
  
  Ite en niinkään osaa samaistua fyysiseen tuskaan, mutta henkiseen kyllä ja kaksin käsin. Sen aistii jo kauas toisesta ja usein tekisi mieli kysyä, että hei miten sä voit, näyttää siltä, etät jokin painaa tai jotain, haluukko ehkä puhua. Mut ei sellasta oikein voi sanoa ku ihmisille joita jossain määrin oikeasti tuntee. Tai oon joskus sanonutkin ja sitten on alettu tutustumaan.
  
  Uuvuttavaa, todellakin. Oikeastaan itte väsyn aina työpäivästä niin, ettei juurikaan mikään sosiaalinen kiinnosta sen jälken, tarttee latautua. No tietty kumppani kiinnosta, jos sellanen on, mutta näkyy se väsymys siinäkin. Viimesimmälle sanoinkin, että tartteen tunnin tai jotain omaa aikaa palautuakseni, mutten sen tarkemmin sitä avannut, en kyllä sillon ees ite ymmärtänyt miksi.
  
  Toi tutkat on niin hieno kuvaus siitä ominaisuudesta. Itekin rajaan menoja, ei vaan pystyjaksasiedä, ei ole mieltä koittaa olla sosiaalinen, kun ei jaksa eikä kiinnosta, lähinnä haluais kuristaa kaikki ja paeta metsän rauhaan 😁
  *
  
  "Onneksi sellaisia tilanteita on harvoin missä asian sujuvuuden vuoksi on roolituttava "naismaisesti". "
  Nykyään, onneksi. Ei siitä niin pitkä aika ole, kun naisellisuudella oli selkeästi useammin paikkansa, jos halusi saada jotain tapahtuvaksi.
  *
  
  "Ehkäpä joo. Ja mulla on hiljaisempia kausia, kommentoin lyhyesti ja näitä kausia kun hölpötän enemmän. Luulen, että mun mieliala ja vireystasokin vaihtelee, jolloin eroavaisuus on näissäkin asioissa selkeempää?"
  
  Kai meillä kaikilla vaihtelee, ite vaan en tuu ees palstalle sillon. Mietin kyllä nyt, että voisko toi liittyä (myös) niihin oireisiin ja tutkimuksiin, joista Dissen kanssa aiemmin turisit? Että voisko nää kulkea jotenkin käsi kädessä, ookko huomannu yhtäläisyyksiä?
  Ittee hirvitti, kun niistä kirjoittelit ja olit ihan sinut, kun ulkopuolisen "korvin" se kuulosti aika hurjalta kaikki. Pelottavia juttuja, toivon että kaikki selviää ja parhain päin.
  *
  
  "Ei lyödä leimaa, eikä ahdasta lokeroa. Joillekin se tietty muotti sopii ja joillekin vaan ei."
  
  Hyvin sanottu! Itelle sopii perusheteron leima hyvin, mutta siinäpä se. Toisten kohdalla saa sitten olla antennit levällään ja leimasin taskussa, mistä sitä ikinä tietää ennenku ehkä on tutustunut paremmin. Ja sittenki voi olla parempi olla leimaamatta, tulee vaan turhia ennakko asenteita...
- randombypasser
  2020-10-31 22:18:30
  Anonyymi kirjoitti:
  Randomi, tutustu sellaseen käsitteeseen kuin rakkauden kielet. Niitä on muistaakseni viisi. Tarkoittaa sitä että jokaisella on oma tapansa osoittaa rakkautta ja jos kumppanilla on toisenlainen tapa, viestit menee ikäänkuin ristiin ja kummallekin jää vaillejäänyt olo.
  Tälläsiä pitäs opettaa jo peruskoulussa että jengillä sujuis paremmin tulevaisuudessa.
  Kiitti!
  
  Tutustun lisää, olen siitä kokonaisuudesta hiukan selvillä, mutta tosiaan vain hiukan. Voinet hyvinkin osua oikeaan sen suhteen, että olen tuosta johtuen onnistunut suhteissani tulkitsemaan toista väärin ja toisaalta samalla viestinyt itse toiselle käsittämättömällä tavalla. Molemmat olleet vailla ja ihmeissään, kuulostaa johdonmukaiselta.
  
  Niin muuten pitäisi, kaikkea tunnekäsittelyä ja itsetutkimusta tulisi opettaa ekalta luokalta lähtien pakollisena aineena, ainakin kaksi tuntia viikossa, mieluummin enemmänkin. Muista en tiedä, mutta ainakin omaa elämääni se olisi muuttanut järisyttävästi.
- J-76
  2020-10-31 22:30:32
  randombypasser kirjoitti:
  "Kaikesta tuosta kokemuksineen tiedät mitä seuraavassa suhteessa teet ja jätät tekemättä. "
  
  Ja höpsis, kaikki toi unohtuu, kun ihastuu, rakastuu ja muuta 😝
  Niin se vaan menee, mutta ehkä sitten jossain alun jälkeen muistaa, että niin mitäs viimeksi kävikään, oisko nyt aika avata suuta, vaikka silleen ajoissa ja säännöllisesti, hmmm 🤔
  
  Ja oon mä ton osalta jo miettiny, että tarttee vaan olla hereillä ja ottaa aikaa puhua toisen kanssa. Ottaa ihan erikseen hetki, jolloin voi puhua mitä vaan mitä on sydämellä ja sillon ei oo puhelimet päällä, ei telkka auki, ei mitään häiriötä. On vain ne kaksi ihmistä toisilleen ja sitten ollaan, puhutaan.
  
  Toi idea tuli nyt jo edes menneeltä ystävältä, kun joskus saunassa istuttiin pidempään. Sen "ohje" oli kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että heti suhteen alusta alkaen tasaisin väliajoin otatte tuollasen yhteisen hetken ja olette vain kahden, mutta sillä teemalla, että puhutaan parisuhteesta, meistä, toisistamme, itsestämme. Vaikka kerran kuussa jonain iltana, kaikki laitteet kiinni, vähän kynttilöitä, viiniä (ja juustoja 😝) ja sitten ollaan toisilleen, puhutaan. Ennalta sovitusti ei riidellä, vaan puhutaan. Asiat voi riidellä, ihmiset ei. Jos jotain jää selvittämättä, kesken tai hampaankoloon, niin sitten sovitaan uusi istunto heti, ei jätetä niitä muhimaan minnekään, vaan varataan niille oma aika.
  
  Se oli sillon ollu rapiat neljäkymmentä vuotta naimisissa ei niin helpon naisen kanssa, oli selvästi elämä kouluttanut, mutta toisaalta kaveri tiesi myös mitä halusi elämäänsä ja piti siitä kiinni.
  *
  
  "Ai, minusta olis vaan mukavaa jos joku lukis mua kun avointa kirjaa ja vieläpä ilman lukihäiriöitä, oikein siis. 😃 👍"
  
  😂😂
  Joo ja ei. On siinä puolensakin, osaa ottaa toisen vastaan ja huomioon eri tavalla, mutta on se vähän kirouskin. Jää elämä elämättä, kun on koko ajan aika hyvin kartalla toisen tunnetiloista ja mielenliikkeistä, osaa ennakoida, osaa pehmentää, olla tarjolla automaattisesti, kaikkea sellasta. Ei jää toiselle samalla tavalla tilaa olla ittensä ja tuoda itteensä esille, kun toinen on jo perillä siitä, missä mennään. Se on oikeasti ongelma, siinä mulla riittää opeteltavaa, lähinnä ehkä sitä, että välillä vaan toimii toisella tavalla, vaikka muuten toimisi yhdellä tavalla, kun aistii toista. Karkeammin esitettynä jättää toisen oman onnensa nojaan ja vastuulliseksi siitä, että ilmaisee itsensä ja tarpeensa.
  
  Ja ei puhuta niistä lukihäiriöistä. Mieshän on kuin aapinen, mutta entä sitten nainen... 😁
  
  Totta hitossa niitä sattuu, väistämätöntä kun olettaa jotain. Ei sattunut usein, eikä ikinä isoja juttuja, mutta kuitenkin. Samoin meni myös edellisten pidempien suhteiden kanssa, automaattinen lukija rullaa kaiken aikaa ja toimii hyvin, voi mennä ihan sen varassa, mutta olettamuksilla käytännössä kuitenkin. Se vaan on toi olettaminen yhtään minkään suhteen aika arvaamatonta touhua, etenkin toisen ihmisen suhteen.
  Hahhaa, vai meinaat että unohtuu!? 🙄 🤭 😜
  
  Voi unohtuakin. Mutta kun oot vakavan asian äärellä niin varmaan muistuu mieleen taas. 😅
  
  Oi juku, fiksu neuvo ystävältä. Todella fiksu neuvo, se 40 vuotta on ollut selvästi hyvä "koulu". Todellakin tykkään neuvosta. ❤️
  
  Suosittelen noudattamaan ystäväsi neuvoa.
  
  Mutta toisaalta olis kiva, kun toinen osaa tulkita mua oikein eikä ratakiskoa tarvita, vaikka mulle jätetäänkin vastuu itse puhua ja toimia. Se olis todellakin upea juttu. Liian usein selittää ja toinen ei tajua yhtään, tulkitsee mitä sattuu... 😒
  
  Viddu et se turhauttaa... 😤
- randombypasser
  2020-10-31 22:31:56
  J-76 kirjoitti:
  Emmä nyt tiiä tylsästä. Ei se ollut tylsää silloinkaan, kun ajatteli olevansa umpihetero. Vähän vaan ihmettelin joitakin juttuja itsessäni, kuten niitä demiseksuaalisuus juttuja ja miten mä en koe kuten iso osa ihmisistä kertoo kokevansa jonku jutun.
  
  Et onkohan mussa jotain vikaa, kun en halua seksiä ilman tunteita, en tunne ensi näkemältä mielenkiintoa seksiin.. Mun maailmani tuntui jotenkin oudolta. Miten voi olla niin vähän mielenkiintoa seksiin, miten ei nauti mistä iso osa kertoo nauttivansa jne.
  
  Pitää ensin tuntea itsensä, seksuaalisuutensa ja hyväksyä se mitä on ja ei ole. Vasta keski-iässä palat loksahtelee. Yksi sysäyksen antaja on ollut mun avomieheni jolle tällaset asiat on avarakatseisuudessaan selkeitä.
  
  Oon hänen kauttaan rohjennut kyseenalaistaa omia vahvoja ja vanhoillisiakin arvoja.. Ihan vaan kun hän on todennut johonkin ihan normaalia, eikä ihmetellyt sen enempää.. Nuorempaa ikäpolvea osaa kai suhtautua avarammin asioihin jo kakarana. 😄
  "Et onkohan mussa jotain vikaa, kun en halua seksiä ilman tunteita, en tunne ensi näkemältä mielenkiintoa seksiin.. Mun maailmani tuntui jotenkin oudolta. Miten voi olla niin vähän mielenkiintoa seksiin, miten ei nauti mistä iso osa kertoo nauttivansa jne. "
  
  No tämä. Kyllä mua siinä mielessä naiset kiinnostaa ja houkuttaa, mutta siihen se jää. Kun pitäisi ensin tuntea toista ja olla tunteitakin, niin tulee sellanen olo, että olen outo otus. Ja olenkin, tottavie, mutta... Ja vielä miessukupuolinen, annetun informaation perusteellahan mulla pitäis olla vain yksi asia mielessä noin seiskakymppiseks asti... Mutta kun ei ole, oikeastaan aika pirun vähän, useinkin seksi ajatuksen tasolla tuntuu lähinnä siltä, että tuhlaa aikaansa johonkin epäolennaiseen, kun voisi touhuta mielenkiintoisempiakin juttuja.
  
  Ja ei niin, onhan se pirun kivaa, siitä ei vaan pääse mihinkään, kyllä sitä tarvitsee ja haluaa. Mutta ei se mitään anna, jos ei toista tunne tai ole tunteita, ihan niinku Disse tais jossain äskettäin sanoa myös, siitä jää tyhjä olo.
  *
  
  "Yksi sysäyksen antaja on ollut mun avomieheni jolle tällaset asiat on avarakatseisuudessaan selkeitä."
  
  Hirveän hienoa tuo! Sellanen kumppani, joka ei tuossa mielessä elä olettamuksien vankina ja joka osaa suhtautua asioihin asioina, ilman että sillä olis mitään tekemistä sen persoonan kanssa, varsinaisesti. Niinku satun rakastamaan sitä ja nyt se on tuollainen, mutta sanoo, että saattaa olla tällanenkin tai ehkä tommonen. Okei, kiva kuulla, rakastan silti 😊
  
  Ny se on natinati, alkaa luomi tippuun näkökenttään, kun on koko päivän veuhtonu ulkona. Palailen muihin huomenna, kiitos oivaltavista jutuista! 😊
- J-76
  2020-10-31 22:32:52
  Disse kirjoitti:
  Mielellään, jahka poika saa kortin. 😀👌
  
  Kuupasta lähtee kaikenlaista... tai tulee. 🤔
  Jeps.
  
  Sepä se rassaa, kun liian usein joku vänkyttää psykosomaattista. Tutkimatta muuta, kuin naaman. 😐
  Jospa jotakin tutkisi sieltä nupistakin. 😃
- J-76
  2020-10-31 22:33:14
  Disse kirjoitti:
  No toivottavasti syy löytyy ja sen voi fiksata kuntoon. Muutapa ei voi...🤔
  
  Peukutan jokatapauksessa psrasta. 😊👍
  Tack tack. 😃
- J-76
  2020-10-31 22:45:40
  randombypasser kirjoitti:
  "Kyllä, myös sen tuskan. Jos joku kertoo kivustaankin, polvi särkee, viiltää.. Tunnen omassa polvessani viiltävää kipua. Toisaalta se on kamalan hienoa pystyä kokemaan vahvasti ihmisiä, mutta myös todella uuvuttavaa.
  Kun ei pysty sammuttamaan niitä tutkiaan, on helpompaa annostella ihmisten ilmoille menoa ja kohtaamisia. Ja pysyä kotona, kun ei jaksa vastaanottaa."
  
  Ite en niinkään osaa samaistua fyysiseen tuskaan, mutta henkiseen kyllä ja kaksin käsin. Sen aistii jo kauas toisesta ja usein tekisi mieli kysyä, että hei miten sä voit, näyttää siltä, etät jokin painaa tai jotain, haluukko ehkä puhua. Mut ei sellasta oikein voi sanoa ku ihmisille joita jossain määrin oikeasti tuntee. Tai oon joskus sanonutkin ja sitten on alettu tutustumaan.
  
  Uuvuttavaa, todellakin. Oikeastaan itte väsyn aina työpäivästä niin, ettei juurikaan mikään sosiaalinen kiinnosta sen jälken, tarttee latautua. No tietty kumppani kiinnosta, jos sellanen on, mutta näkyy se väsymys siinäkin. Viimesimmälle sanoinkin, että tartteen tunnin tai jotain omaa aikaa palautuakseni, mutten sen tarkemmin sitä avannut, en kyllä sillon ees ite ymmärtänyt miksi.
  
  Toi tutkat on niin hieno kuvaus siitä ominaisuudesta. Itekin rajaan menoja, ei vaan pystyjaksasiedä, ei ole mieltä koittaa olla sosiaalinen, kun ei jaksa eikä kiinnosta, lähinnä haluais kuristaa kaikki ja paeta metsän rauhaan 😁
  *
  
  "Onneksi sellaisia tilanteita on harvoin missä asian sujuvuuden vuoksi on roolituttava "naismaisesti". "
  Nykyään, onneksi. Ei siitä niin pitkä aika ole, kun naisellisuudella oli selkeästi useammin paikkansa, jos halusi saada jotain tapahtuvaksi.
  *
  
  "Ehkäpä joo. Ja mulla on hiljaisempia kausia, kommentoin lyhyesti ja näitä kausia kun hölpötän enemmän. Luulen, että mun mieliala ja vireystasokin vaihtelee, jolloin eroavaisuus on näissäkin asioissa selkeempää?"
  
  Kai meillä kaikilla vaihtelee, ite vaan en tuu ees palstalle sillon. Mietin kyllä nyt, että voisko toi liittyä (myös) niihin oireisiin ja tutkimuksiin, joista Dissen kanssa aiemmin turisit? Että voisko nää kulkea jotenkin käsi kädessä, ookko huomannu yhtäläisyyksiä?
  Ittee hirvitti, kun niistä kirjoittelit ja olit ihan sinut, kun ulkopuolisen "korvin" se kuulosti aika hurjalta kaikki. Pelottavia juttuja, toivon että kaikki selviää ja parhain päin.
  *
  
  "Ei lyödä leimaa, eikä ahdasta lokeroa. Joillekin se tietty muotti sopii ja joillekin vaan ei."
  
  Hyvin sanottu! Itelle sopii perusheteron leima hyvin, mutta siinäpä se. Toisten kohdalla saa sitten olla antennit levällään ja leimasin taskussa, mistä sitä ikinä tietää ennenku ehkä on tutustunut paremmin. Ja sittenki voi olla parempi olla leimaamatta, tulee vaan turhia ennakko asenteita...
  Oot kyllä jossain kohtaa ihan sukulaissielu. Tai tuntuu sille. 😛
  
  Osittain kivut kyllä varmasti lisääntyy kuten Ibs oireetkin, jos stressaan tai murehdin, mutta jää vielä jäljelle liuta selvitettävääkin. Henkin kuorma aina lisää taakkaa ihan oireina fyysisestikin, muttei selitä kaikkia oireita.
  
  Koska turvotus, afasia oireet, puutuminen, ylivilkkaat heijasteet, jäykkyys, huimaus ei esimerkiksi selity psyykellä. Saati vaippamainen haarujen puutuminen, lihasheikkous.
  
  Siihen uskon, että kaikki kipu kokemukset pahenee, vaikkei synnykään henkisestä paineesta.
  
  Jep. Leimaan susta sukulaissielun. 🆒 *stamp*😁
- J-76
  2020-10-31 22:48:45
  randombypasser kirjoitti:
  "Et onkohan mussa jotain vikaa, kun en halua seksiä ilman tunteita, en tunne ensi näkemältä mielenkiintoa seksiin.. Mun maailmani tuntui jotenkin oudolta. Miten voi olla niin vähän mielenkiintoa seksiin, miten ei nauti mistä iso osa kertoo nauttivansa jne. "
  
  No tämä. Kyllä mua siinä mielessä naiset kiinnostaa ja houkuttaa, mutta siihen se jää. Kun pitäisi ensin tuntea toista ja olla tunteitakin, niin tulee sellanen olo, että olen outo otus. Ja olenkin, tottavie, mutta... Ja vielä miessukupuolinen, annetun informaation perusteellahan mulla pitäis olla vain yksi asia mielessä noin seiskakymppiseks asti... Mutta kun ei ole, oikeastaan aika pirun vähän, useinkin seksi ajatuksen tasolla tuntuu lähinnä siltä, että tuhlaa aikaansa johonkin epäolennaiseen, kun voisi touhuta mielenkiintoisempiakin juttuja.
  
  Ja ei niin, onhan se pirun kivaa, siitä ei vaan pääse mihinkään, kyllä sitä tarvitsee ja haluaa. Mutta ei se mitään anna, jos ei toista tunne tai ole tunteita, ihan niinku Disse tais jossain äskettäin sanoa myös, siitä jää tyhjä olo.
  *
  
  "Yksi sysäyksen antaja on ollut mun avomieheni jolle tällaset asiat on avarakatseisuudessaan selkeitä."
  
  Hirveän hienoa tuo! Sellanen kumppani, joka ei tuossa mielessä elä olettamuksien vankina ja joka osaa suhtautua asioihin asioina, ilman että sillä olis mitään tekemistä sen persoonan kanssa, varsinaisesti. Niinku satun rakastamaan sitä ja nyt se on tuollainen, mutta sanoo, että saattaa olla tällanenkin tai ehkä tommonen. Okei, kiva kuulla, rakastan silti 😊
  
  Ny se on natinati, alkaa luomi tippuun näkökenttään, kun on koko päivän veuhtonu ulkona. Palailen muihin huomenna, kiitos oivaltavista jutuista! 😊
  Hyvät yöt, nukuhan makoisasti. 🤗😃
  Palataan.
- randombypasser
  2020-11-01 20:26:33
  J-76 kirjoitti:
  Heh, joo. Ei tästä kauaa ole, kun halusin saksia ne pois. Enkä vieläkään surisi, jos ne pois otettaisiin. En tosiaan ole tissieni kautta elänyt mitään elämää, edes naiseutta.
  
  En ymmärrä sitä tissi buumia, silikoni intoilua. Naisia joille tissit on niin tärkeät. Tissit ne vaan on. Yhtä nainen on oli tissejä tai ei, kun on pilde koipien välissä. 😄
  
  Se pilde sukupuoleltaan biologisen naisen tekee, ei tissit..
  
  Että ihan turhaan joku häpee tissittömyyttään ja joku luulee olevansa enemmän nainen, jos on isommat tissit. Paskat.
  
  On mulla vielä funtsittavaa, mutta mitä enempi asioita kelaan ja ääneenkin vieläpä, sitä paremmin jäsentelen itseäni ja löydän sitä tasapainoa ja rauhaa tässä asiassa. Ei ole pakko tosiaan lukita vastausta ja valita sukupuolta. Sukupuoli on jo syntymässä "valittu", mutta identiteettiäni saan vapaasti muovata mikä hyvälle tuntuu. Ja koska kehoonkin näköjään voi mukautua, kun ei tee siitä vankilaa mielelleen, niin hyvällehän se tuntuu.
  
  Ja jos joskus alkaa ahdistaa taas enemmän, mietin sitten uudestaan. Ehkäpä sen möykyn voi kanavoida tisseistä siihen, että puhuu suunsa puhtaaksi. Ja nyppää ne pois, jos niikseenkin tulee.
  
  Mutta nyt en halua olla tisseilleni vihainen, enkä katkera ettei parta kasva. 🙃
  En itekään ymmärrä silikonihumppaa, mutta sen ymmärrän, että nainen kokee tissit itselleen tärkeiksi ja myös osaksi naiseutta. Tissithän nn vaan on, niillä on tarkoituksensa ja se siitä, periaatteessa.
  Toisaalta ne kyllä liittyy vahvasti siihen osaan naiseutta, jossa jälkeläistä ruokitaan aluksi, siinä missä pilde on erittäin merkittävässä osassa sen jälkeläisen maailmaan saattamisen kanssa, alusta loppuu asti. Mies, elimineen, on varsin minimaalisessa roolissa ja tavallaan oikeastaan miesten tulis olla ihmeissään siitä, miten penis nyt muka liittyy mihinkään mieheyteen, sehän on vain väline toteuttaa biologista funktiota ja vielä hyvin lyhyesti. Noin periaatteessa.
  
  Oli aikoinaan tyttis tai no ennemmin avokki, jolla oli aika pieni rintavarustus ja se oli melkoinen mörkö sille, aluksi. Ei se siitä alkuun ees puhunu mitään, mutta myöhemmin kyllä. Aika pitkälti varmaan sen takia, että mulle ne oli tissit yhtäkaikki ja kivat sellaisenaan tietyissä asioissa, ei se pienuu mua häirinny yhtään, ehkä melkein jopa päinvastoin. Siitä kai se keskustelu sit virisi, että riittääkö ne... Ei hitto... No riittää mulle, huomaat kai itekin? Ei ne muuta sua ihmisenä jota haluan ja rakastan, ota vaikka pois kokonaan, ei se muutu mihinkään. Toivon, että se keskustelu poiki enemmänkin kuin mitä siitä mulle kerrottiin.
  
  On noita ystäviä eri kokosilla varustuksilla. Enkä äkkiseltään muista, että kukaan olis niihin tyytyväinen, millon mistäkin syystä. Se on hiukka outoa. Toki ne joillla on runsas varustus, ymmärrettävästi kärsii siitä eri tavoin, pari on käynyt pienennyttämässäkin, yks ihan selän takia. Se on kurjaa sinällään, mutta kaikkien elämänlaatu on kohentunut siitä ja hyvä niin.
  
  Ei taida olla kuin yks tuttu joka jossain määrin vakavissaan miettii poistamista kokonaan, ilman mitään lääketieteellistä syytä tai ennakointia. Se ei vaan kaipaa niitä, kokee ne häiriöks ja riesaks. Ei ole vielä muksuja saanut, eikä ole aikeissa tehdä, mutta se pieni kummitus kai siellä takaraivossa kuitenkin enää estelee, luulen, kun kolmekymppiä on ihan just ovella.
  
  Elä vihaa tissejäs, ne on varmasti ihan kiltit ja haluaa olla sun kavereita, vaikkei aina hyödyksi tai iloksi olekaan 😊
- randombypasser
  2020-11-01 20:51:17
  J-76 kirjoitti:
  Hahhaa, vai meinaat että unohtuu!? 🙄 🤭 😜
  
  Voi unohtuakin. Mutta kun oot vakavan asian äärellä niin varmaan muistuu mieleen taas. 😅
  
  Oi juku, fiksu neuvo ystävältä. Todella fiksu neuvo, se 40 vuotta on ollut selvästi hyvä "koulu". Todellakin tykkään neuvosta. ❤️
  
  Suosittelen noudattamaan ystäväsi neuvoa.
  
  Mutta toisaalta olis kiva, kun toinen osaa tulkita mua oikein eikä ratakiskoa tarvita, vaikka mulle jätetäänkin vastuu itse puhua ja toimia. Se olis todellakin upea juttu. Liian usein selittää ja toinen ei tajua yhtään, tulkitsee mitä sattuu... 😒
  
  Viddu et se turhauttaa... 😤
  "Hahhaa, vai meinaat että unohtuu!? 🙄 🤭 😜"
  
  100% varmuudella, niin siinä vaan käy, sukat pyörii jaloissa niin että lenkkarit savuaa, koita siinä sitten muistaa ees omaa nimeä, änkyti änkyti änk änk, tota nii joo ku mä niinku eiku 🤣
  No sitä se on, se on varma.
  
  Ei kyllä kaikki unohdu, joka kerta on jotkin läksyt nousseet erityisesti mieleen erojen myötä ja ne on aina muistanu, ihan alusta alkaen seuraavassa sekametelisopassa. Se vaan kun muistais pitää niistä kanssa kiinni, todella rauhottaa aikaa itelleen, miettiä ja makustella, missä mennään, missä minä menen, mistä tulen. Se tuppaa unohtumaan.
  
  Ja ennenku ollaan jännän äärellä, mieluummin hiukan aikasemmin, sillon kun sitä laivaa voi vielä yrittää ohjailla niin, että se voi jonkun karin väistääkin, ei vasta kun ollaan karien keskellä ja väistäminen on miltei mahdotonta ellei saa sitä purkkia jotenkin lentämään. Kun ihmeiden aika ei ole ohi, mutta hiton harvassa ne silti on 😝
  
  Kiitokset, kerron terveiset kaverille ens viikonloppuna kun käyn haudalla tervehtimässä 🌹
  Aattelin ottaa siitä onkeeni, oli niin yleispätevä neuvo, että vahinkoa siitä ei voi mitenkään olla. Yrittäjäpariskunta, oli niillä välillä aika kovaa, niinku 90-luvun alussa, oli uskottomuuttakin, muksut, lainat, erilaiset luonteet. Yllättävän seesteisiä ne useimmiten oli, vaikka suoraan anto tullakin jos vtutti, vaikka olis tuttuja kylässäkin.
  
  Onhan se kiva, kun toinen tulkitsee oikein ja vielä toistuvasti, tietää missä mennään, yhdessä ja yksilöinä. Mutta on siinä se automatiikan ja olettamisen riskinsä. Ja vaikkei ne ittessään olis ongelma, ni exän kanssa kävi se kolmas niistä mahdollisista eli se, ettei se ollutkaan hyvä, kun hän ei itte saanut sanoa/päättää/valita/vaikuttaa, mitä millonkin. Se on se varsinainen sudenkuoppa, vaikka se yleensä kertoo ihan muista ongelmista. Ja on tietty siinä mielessä pirun hyvä indikaattori siitä, että ollaankin muuten isojen juttujen äärellä.
  
  Ymmärrän ton kyllä, on se raskasta jos usein tarttee vähintään rautalangasta asiat vääntää, mitä nyt joskus sitten jopa kangesta tai kiskostakin, kuten sanoit 😂
  Mä vaan luulen, että se suvaitsevaisuus, tasaisuus ja helppo hyväksyminen on siinä vastapainoina, että kun ei oo niin prikulleen ja muuta, niin on helpompi ottaa lunkisti ja ottaa asiat sellasina kuin ne on.
  
  Itellä se on ehkä liiankin toimiva kone se toisen lukeminen ja tietyllä tavalla myös sitten toiseen mukautuminen. Se on vaan niin helppoa opetella ja sitten noudattaa opittua, lukea aamulla "päivän sää" ja mennä sillä. On mulla oma tahto ja pidän pääni, omat juttuni, mutta aika paljon siinä voi myös mukautua ja se voi toisaalta tehdä toisen elämän vähän tylsäksikin. Ainakin luulen niin, vaikkei kukaan existä ole mitään semmosesta puhunutkaan.
  
  Ja kyllä sen vastapainona ite oon kaikkea muuta ku helppo luettava, vaikka sinällään tasapainottajana toimii tasaisuus, rutiininomaisuus ja toimintamallien ennakoitavuus (käytännöllinen pskiainen, siis...). Siinä mielessä olen kyllä itekin avoinna ku aapinen ekalla luokalla, omasta mielestäni, mutta ehken sitten kuitenkaan.
  
  Ehkä se vaan on tietyllä tavalla suhteen suola, kun liian hyvin ymmärrä toista? Säilyy jännite, vaikka se tietty väliin risookin?
- J-76
  2020-11-01 21:39:08
  randombypasser kirjoitti:
  En itekään ymmärrä silikonihumppaa, mutta sen ymmärrän, että nainen kokee tissit itselleen tärkeiksi ja myös osaksi naiseutta. Tissithän nn vaan on, niillä on tarkoituksensa ja se siitä, periaatteessa.
  Toisaalta ne kyllä liittyy vahvasti siihen osaan naiseutta, jossa jälkeläistä ruokitaan aluksi, siinä missä pilde on erittäin merkittävässä osassa sen jälkeläisen maailmaan saattamisen kanssa, alusta loppuu asti. Mies, elimineen, on varsin minimaalisessa roolissa ja tavallaan oikeastaan miesten tulis olla ihmeissään siitä, miten penis nyt muka liittyy mihinkään mieheyteen, sehän on vain väline toteuttaa biologista funktiota ja vielä hyvin lyhyesti. Noin periaatteessa.
  
  Oli aikoinaan tyttis tai no ennemmin avokki, jolla oli aika pieni rintavarustus ja se oli melkoinen mörkö sille, aluksi. Ei se siitä alkuun ees puhunu mitään, mutta myöhemmin kyllä. Aika pitkälti varmaan sen takia, että mulle ne oli tissit yhtäkaikki ja kivat sellaisenaan tietyissä asioissa, ei se pienuu mua häirinny yhtään, ehkä melkein jopa päinvastoin. Siitä kai se keskustelu sit virisi, että riittääkö ne... Ei hitto... No riittää mulle, huomaat kai itekin? Ei ne muuta sua ihmisenä jota haluan ja rakastan, ota vaikka pois kokonaan, ei se muutu mihinkään. Toivon, että se keskustelu poiki enemmänkin kuin mitä siitä mulle kerrottiin.
  
  On noita ystäviä eri kokosilla varustuksilla. Enkä äkkiseltään muista, että kukaan olis niihin tyytyväinen, millon mistäkin syystä. Se on hiukka outoa. Toki ne joillla on runsas varustus, ymmärrettävästi kärsii siitä eri tavoin, pari on käynyt pienennyttämässäkin, yks ihan selän takia. Se on kurjaa sinällään, mutta kaikkien elämänlaatu on kohentunut siitä ja hyvä niin.
  
  Ei taida olla kuin yks tuttu joka jossain määrin vakavissaan miettii poistamista kokonaan, ilman mitään lääketieteellistä syytä tai ennakointia. Se ei vaan kaipaa niitä, kokee ne häiriöks ja riesaks. Ei ole vielä muksuja saanut, eikä ole aikeissa tehdä, mutta se pieni kummitus kai siellä takaraivossa kuitenkin enää estelee, luulen, kun kolmekymppiä on ihan just ovella.
  
  Elä vihaa tissejäs, ne on varmasti ihan kiltit ja haluaa olla sun kavereita, vaikkei aina hyödyksi tai iloksi olekaan 😊
  Nojoo, kaiketi osa naisista pitää tissejä naiseuteensa kuuluen isossa arvossa. Ehkäpä mulla kun ei se naiseuskaan ole mitään ihmeempää kun mieheyskään, ihmisiä yhtä kaikki. Niin en kai ylipäänsä ole niin keskittynyt loppujen lopuksi sukupuolisuuteen, kun ihmisyyteen.
  
  Sitten, kun aletaan määrittelemään sukupuolisuutta ja sen ominaisuuksia ja tuntemuksia sen kautta mikä on naistyypillistä ja miestyypillistä, kuulunkin kuuluvani enemmän miessukupuoleen kun naissukupuoleen.
  
  Tai johonkin siihen välimaastoon, kuitenkin niin että vierastan psykososiaalisia naisjuttuja siinä määrin, että tunnen miesjutut luontevimmiksi.
  
  Onneksi kuitenkaan ei ole pakko olla kummassakaan ääripäässä psyykkisiltä ominaisuuksiltaa, tavoiltaan ja tuntemuksiltaan jne. Edes ilmentää kehoaan miesmäisesti tai naismaisesti, voi olla unisex. 😜
  
  Toivottavasti tuo pienirintainen naispuolinen ihminen ymmärsi keskusteltuanne, ettei tissien koko tarvitse määrittää kuitenkaan mitään henkisiä juttuja. Ne on fyysisiä ominaisuuksia, mitkä on mitä on. Ihan kuin itellänikin. Ei ehkä sitä mitä toivoi, mutta niistä voi oppia jopa kai pitämään, ainakin antaa olla mitä on. 😄
  
  Tiedän kyllä, että tyytymättömyys osaa olla kauhea rasitekin henkisesti. Omakohtaisesti.
  
  Juu, selkäsäryt ja muutkin vaivat on ilkeitä ja ärsyttää kyllä. Itelläni oli kovia kipuja rinnoissa pitkät ajat ja se vielä lisäsi sitä helkkariin ja äkkiä tunnetta. Nyt on ne kivut toistaiseksi tauolla.. Toivottavasti ei palaa.
  
  Plus joo rintojenaluset hautuu ja hiertyy rikki. Ei sekään kivaa ole.. 😑
  
  Onhan ne ihan turhakkeet. Itelläni ei edes imetystä suoneet, kuin 4 kk esikoiselle ja sittenkin maitoa tuli niin vähän, että tuttipullosta sai sen ruokkivan määrän. Minulta lähinnä maistiaisen. Toisen kanssa ei onnistunut alkuunkaan, ei saanut kieltä nännin ympärille eikä imemisestä tullut mitään. Joten siirryttiin suoraan korvikkeisiin tuttipullolla.
  
  Ei ollut siis mitään iloa isoista rinnoista ja peukalonpään kokoisista nänneistä. Hukkaan meni.
  
  Muuta virkaahan niillä ei tosiaan olekkaan.
  
  Mut kukin tykkää miten tykkää omistaan ja toisten. 😃
- J-76
  2020-11-01 21:45:58
  randombypasser kirjoitti:
  "Hahhaa, vai meinaat että unohtuu!? 🙄 🤭 😜"
  
  100% varmuudella, niin siinä vaan käy, sukat pyörii jaloissa niin että lenkkarit savuaa, koita siinä sitten muistaa ees omaa nimeä, änkyti änkyti änk änk, tota nii joo ku mä niinku eiku 🤣
  No sitä se on, se on varma.
  
  Ei kyllä kaikki unohdu, joka kerta on jotkin läksyt nousseet erityisesti mieleen erojen myötä ja ne on aina muistanu, ihan alusta alkaen seuraavassa sekametelisopassa. Se vaan kun muistais pitää niistä kanssa kiinni, todella rauhottaa aikaa itelleen, miettiä ja makustella, missä mennään, missä minä menen, mistä tulen. Se tuppaa unohtumaan.
  
  Ja ennenku ollaan jännän äärellä, mieluummin hiukan aikasemmin, sillon kun sitä laivaa voi vielä yrittää ohjailla niin, että se voi jonkun karin väistääkin, ei vasta kun ollaan karien keskellä ja väistäminen on miltei mahdotonta ellei saa sitä purkkia jotenkin lentämään. Kun ihmeiden aika ei ole ohi, mutta hiton harvassa ne silti on 😝
  
  Kiitokset, kerron terveiset kaverille ens viikonloppuna kun käyn haudalla tervehtimässä 🌹
  Aattelin ottaa siitä onkeeni, oli niin yleispätevä neuvo, että vahinkoa siitä ei voi mitenkään olla. Yrittäjäpariskunta, oli niillä välillä aika kovaa, niinku 90-luvun alussa, oli uskottomuuttakin, muksut, lainat, erilaiset luonteet. Yllättävän seesteisiä ne useimmiten oli, vaikka suoraan anto tullakin jos vtutti, vaikka olis tuttuja kylässäkin.
  
  Onhan se kiva, kun toinen tulkitsee oikein ja vielä toistuvasti, tietää missä mennään, yhdessä ja yksilöinä. Mutta on siinä se automatiikan ja olettamisen riskinsä. Ja vaikkei ne ittessään olis ongelma, ni exän kanssa kävi se kolmas niistä mahdollisista eli se, ettei se ollutkaan hyvä, kun hän ei itte saanut sanoa/päättää/valita/vaikuttaa, mitä millonkin. Se on se varsinainen sudenkuoppa, vaikka se yleensä kertoo ihan muista ongelmista. Ja on tietty siinä mielessä pirun hyvä indikaattori siitä, että ollaankin muuten isojen juttujen äärellä.
  
  Ymmärrän ton kyllä, on se raskasta jos usein tarttee vähintään rautalangasta asiat vääntää, mitä nyt joskus sitten jopa kangesta tai kiskostakin, kuten sanoit 😂
  Mä vaan luulen, että se suvaitsevaisuus, tasaisuus ja helppo hyväksyminen on siinä vastapainoina, että kun ei oo niin prikulleen ja muuta, niin on helpompi ottaa lunkisti ja ottaa asiat sellasina kuin ne on.
  
  Itellä se on ehkä liiankin toimiva kone se toisen lukeminen ja tietyllä tavalla myös sitten toiseen mukautuminen. Se on vaan niin helppoa opetella ja sitten noudattaa opittua, lukea aamulla "päivän sää" ja mennä sillä. On mulla oma tahto ja pidän pääni, omat juttuni, mutta aika paljon siinä voi myös mukautua ja se voi toisaalta tehdä toisen elämän vähän tylsäksikin. Ainakin luulen niin, vaikkei kukaan existä ole mitään semmosesta puhunutkaan.
  
  Ja kyllä sen vastapainona ite oon kaikkea muuta ku helppo luettava, vaikka sinällään tasapainottajana toimii tasaisuus, rutiininomaisuus ja toimintamallien ennakoitavuus (käytännöllinen pskiainen, siis...). Siinä mielessä olen kyllä itekin avoinna ku aapinen ekalla luokalla, omasta mielestäni, mutta ehken sitten kuitenkaan.
  
  Ehkä se vaan on tietyllä tavalla suhteen suola, kun liian hyvin ymmärrä toista? Säilyy jännite, vaikka se tietty väliin risookin?
  Muistuu heti läksyt mieleen, kun eka harasoo tulee eteen. 😄
  
  Vai sekasin meinaat mennä!? Paat valmiiks kylpyammeen kylmää vettä ja jäitä täyteen, mihin sukeltaa jos rupee ihan tulta syöksemään. 🤣
  
  Aijai se poppaa, jos on tennarit tulessa. 🥵
  
  Niiiiih, mä oon yleensä saanut aina nääs vääntää ratakiskosta, niin siksi varmaan yli romantisoin tuon lukutaidon reippaasti. 😃
  
  Ehkäpä niin kuten sanot. Säilyy jännite, vaikka se välillä risookin.
- randombypasser
  2020-11-01 21:52:28
  J-76 kirjoitti:
  Oot kyllä jossain kohtaa ihan sukulaissielu. Tai tuntuu sille. 😛
  
  Osittain kivut kyllä varmasti lisääntyy kuten Ibs oireetkin, jos stressaan tai murehdin, mutta jää vielä jäljelle liuta selvitettävääkin. Henkin kuorma aina lisää taakkaa ihan oireina fyysisestikin, muttei selitä kaikkia oireita.
  
  Koska turvotus, afasia oireet, puutuminen, ylivilkkaat heijasteet, jäykkyys, huimaus ei esimerkiksi selity psyykellä. Saati vaippamainen haarujen puutuminen, lihasheikkous.
  
  Siihen uskon, että kaikki kipu kokemukset pahenee, vaikkei synnykään henkisestä paineesta.
  
  Jep. Leimaan susta sukulaissielun. 🆒 *stamp*😁
  Kä'äääk. Ja just kun puhuttiin noista leimoista, nyt sit mä sain yhden 😝😂
  
  Ei vaiskaan, tunne on kyllä molemminpuolinen, on helppo "puhua" ja kokemusmaailmoissa on paljon samoja teemoja. Se on vähän hämmentävääkin välillä, kieltämättä 😮
  
  Kai se varmaan henkinen kuormitus tekee ainakin sen, ettei pysty ihan niin hyvin hallitteen itteensä, se voi sitten laukaista aina jotain muuta. Mut ei tosiaan kyllä selitä kaikkea, ei mitenkään.
  
  Ja onhan tossa aika paljon neurohommiin tai suoraan aivoihin viittaavia, asioita, mitä mainitsit, osa voi olla sitten niitten jälkiseurauksia, kerrannaisia muista oireista suoraan tai välillisesti, kun kroppa kuitenkin koittaa kompensoida, että toimintakyky säilyy normaalina.
  
  On rankkaa aikaa sinulla nyt, tulee ihan paha mieli, ei soisi kellekään tuollaisia vaivoja 😯
  Kunhan ees selviäis mistä on kyse, sekin olis jo paljon tietämättömyyden sijaan...
- J-76
  2020-11-01 22:19:12
  randombypasser kirjoitti:
  Kä'äääk. Ja just kun puhuttiin noista leimoista, nyt sit mä sain yhden 😝😂
  
  Ei vaiskaan, tunne on kyllä molemminpuolinen, on helppo "puhua" ja kokemusmaailmoissa on paljon samoja teemoja. Se on vähän hämmentävääkin välillä, kieltämättä 😮
  
  Kai se varmaan henkinen kuormitus tekee ainakin sen, ettei pysty ihan niin hyvin hallitteen itteensä, se voi sitten laukaista aina jotain muuta. Mut ei tosiaan kyllä selitä kaikkea, ei mitenkään.
  
  Ja onhan tossa aika paljon neurohommiin tai suoraan aivoihin viittaavia, asioita, mitä mainitsit, osa voi olla sitten niitten jälkiseurauksia, kerrannaisia muista oireista suoraan tai välillisesti, kun kroppa kuitenkin koittaa kompensoida, että toimintakyky säilyy normaalina.
  
  On rankkaa aikaa sinulla nyt, tulee ihan paha mieli, ei soisi kellekään tuollaisia vaivoja 😯
  Kunhan ees selviäis mistä on kyse, sekin olis jo paljon tietämättömyyden sijaan...
  Hahhaa, heti alkoi leimasin täällä käymähän ja muste tuoksumaan nenään. 😂🤗
  
  Itseasiassa mukavaa keskustella, kun se on helpposelkoista ja ymmärtää toisen ajatuksenjuoksua. 😃
  
  Välillä kun innostuu kovasti kirjottelemaan, huomaa väsyvänkin vaikka se kirjoittaen käyty keskustelukin mukavaa on. Siinä vaan tulee paljon asiaa ja sormi jäykkänä kirjoitettua. Aivot hurisee kuumana... 🤯
  
  Joo, kyllä se henkinen kuormitus tekee oireita ja oireet vastaavasti kuormittaa sitä henkistä jaksamista, usein vieläpä niin päin.
  
  Siinä vaiheessa, kun oireita alkaa olemaan non-stoppina rupee sietoraja tulemaan vastaan ja sitten kaikki henkinen puoli riepoo helpommin.
  
  Pienempikin vastoinkäyminen rasittaa helkkaristi silloin enemmän. Ääniherkkyys on nyt jotenkin sellanen, että yhtään en siedä meluamista. Alkaa kiristää hermoa ja meinaa ruuvit singota päästä. 😵
  
  En tiedä miksei tuota pääkuuttia ole aiemminkin jo MRI kuvattu, kun kaikenlaisia oireita on ollut vuosikausia mitkä voi juontua jostain aivoista tai selkäytimestäkin.
  
  TT kuvaa on otettu päästä joskus kauan sitten ja selkärankaa ja sisuskalujakin on kyllä magneettikuvattu, prolapsia etsitty ja löydetty, kystiä ja verisuonikasvaimia, munuaiskiviä jne. Hermoratoja jaloista tutkittu, sydän, keuhkot ja ultrattu vatsaa ylhältä ja alhalta, nielty tähystysletkuakin eräskin kerta.
  
  No nyt sitten viimein. Tarpeeksi jo oireet lisääntyneet.
  
  Niinpä, kun nyt saisi jotakin tolkkua kuvauksen myötä. Työkyky on vaarassa, kun jäykistyy raajat, kömpelöksi tullut ja jalat ei pelitä, käsistä tippuu tavarat, turpoo, särkee, tuntopuutoksia ja hermokipuja, kaikenlaista mikä vaikuttaa suoraan toimintakykyynkin, ei vain mielialaan.
  
  Eiköhän tää selkiä. 🤗
- randombypasser
  2020-11-02 19:53:22
  J-76 kirjoitti:
  Nojoo, kaiketi osa naisista pitää tissejä naiseuteensa kuuluen isossa arvossa. Ehkäpä mulla kun ei se naiseuskaan ole mitään ihmeempää kun mieheyskään, ihmisiä yhtä kaikki. Niin en kai ylipäänsä ole niin keskittynyt loppujen lopuksi sukupuolisuuteen, kun ihmisyyteen.
  
  Sitten, kun aletaan määrittelemään sukupuolisuutta ja sen ominaisuuksia ja tuntemuksia sen kautta mikä on naistyypillistä ja miestyypillistä, kuulunkin kuuluvani enemmän miessukupuoleen kun naissukupuoleen.
  
  Tai johonkin siihen välimaastoon, kuitenkin niin että vierastan psykososiaalisia naisjuttuja siinä määrin, että tunnen miesjutut luontevimmiksi.
  
  Onneksi kuitenkaan ei ole pakko olla kummassakaan ääripäässä psyykkisiltä ominaisuuksiltaa, tavoiltaan ja tuntemuksiltaan jne. Edes ilmentää kehoaan miesmäisesti tai naismaisesti, voi olla unisex. 😜
  
  Toivottavasti tuo pienirintainen naispuolinen ihminen ymmärsi keskusteltuanne, ettei tissien koko tarvitse määrittää kuitenkaan mitään henkisiä juttuja. Ne on fyysisiä ominaisuuksia, mitkä on mitä on. Ihan kuin itellänikin. Ei ehkä sitä mitä toivoi, mutta niistä voi oppia jopa kai pitämään, ainakin antaa olla mitä on. 😄
  
  Tiedän kyllä, että tyytymättömyys osaa olla kauhea rasitekin henkisesti. Omakohtaisesti.
  
  Juu, selkäsäryt ja muutkin vaivat on ilkeitä ja ärsyttää kyllä. Itelläni oli kovia kipuja rinnoissa pitkät ajat ja se vielä lisäsi sitä helkkariin ja äkkiä tunnetta. Nyt on ne kivut toistaiseksi tauolla.. Toivottavasti ei palaa.
  
  Plus joo rintojenaluset hautuu ja hiertyy rikki. Ei sekään kivaa ole.. 😑
  
  Onhan ne ihan turhakkeet. Itelläni ei edes imetystä suoneet, kuin 4 kk esikoiselle ja sittenkin maitoa tuli niin vähän, että tuttipullosta sai sen ruokkivan määrän. Minulta lähinnä maistiaisen. Toisen kanssa ei onnistunut alkuunkaan, ei saanut kieltä nännin ympärille eikä imemisestä tullut mitään. Joten siirryttiin suoraan korvikkeisiin tuttipullolla.
  
  Ei ollut siis mitään iloa isoista rinnoista ja peukalonpään kokoisista nänneistä. Hukkaan meni.
  
  Muuta virkaahan niillä ei tosiaan olekkaan.
  
  Mut kukin tykkää miten tykkää omistaan ja toisten. 😃
  Hieman haastavaa päästä miehenä mukaan kelkkaan, kun puhutaan tissestä naisella ja naisen kokemina, ymmärtänet 😀
  On noista tullut puhuttua paljon, ystävien ja exien kanssa, joilla on omasta mielestään liian pienet, isot tai jotka eivät halua niitä (enää) ensinkään, mutta enhän mä pääse siihen kokemusmaailmaan ikinä, en edes hankkimalla silikoneja, vaikka ehkä se hiukan lähemmäs tietyiltä osin toisinkin. Siinä mielessä ne on osa naiseutta, mutta vain pieni osa sitä.
  *
  
  "Tai johonkin siihen välimaastoon, kuitenkin niin että vierastan psykososiaalisia naisjuttuja siinä määrin, että tunnen miesjutut luontevimmiksi."
  
  Sama ehkä exällä, näin ainakin oli puheita välillä ja kyllä se tosiaan paremmin miesjuttujen kanssa viihtyi. Selvästi nainen, naisellinenkin, mutta toisaalta jätkämäinen ja jutut sen mukaset. Oikein hyvä, ainakin mulle, mun mielestä 🤗🤩
  
  Unisex on hyvä kuvaamaan tilaa, jossa on geneettisesti yhtä, mutta seksuaalisuus on jotain muuta, vaihtelevaa, tilannesidonnaista, vaikka pääosin tiettyjä suuntalinjoja noudattelevaa. Ja pääosin aina tietynsuuntaista, ennustettavaa, persoonallisuuden yksi ilmentymä.
  *
  
  "Toivottavasti tuo pienirintainen naispuolinen ihminen ymmärsi keskusteltuanne, ettei tissien koko tarvitse määrittää kuitenkaan mitään henkisiä juttuja. "
  
  Tiedä häntää. Ei varmaan silloin, ei vakuutteluista (myös fyysisest) huolimatta, arvaisin, mutta toivottavasti on vanhemmiten sisäistänyt sen viestin. Omien korvien välissähän se on kaikki, hyväksyntää vain, periaatteessa. Tietty riippuu myöhemmistä kokemuksistakin paljon, mutta se ei onneks ole mun murheeni, vaikka samalla toivon, että sillä ihmisellä on kaikki hyvin ja sellainen ihana elämä, mitä se haluaa. Pitäis ehkä soittaa pitkästä aikaa, vaikka tisseistä en kyllä kysy 😁
  
  Ihminen on tyytymätön johonkin aina kuolemaansa asti ja luultavasti sen jälkeenkin, vaikkei me tiedetä sitä. Luultavasti... Se on varmaan vaikein asia maailmassa, hyväksyä ja olla tyytyväinen itseensä, kun aina jokin vois olla paremmin omassa elämässä. Hyppään kaivoon, ei puhuta tyytymättömyydestä 🙄
  
  Aaah, no tosiaan toivon, että nuo kivut pysyis poissa, ne on pirullisia, etenkin kun ne kestää pitkään ja niihin alkaa tottumaan. Ihminen muuttuu mukana, eikä yleensä hyvällä tavalla, vaikkei sitä ite usein huomaa, kun se tapahtuu hitaasti.
  Itellä niskassa välilevy kiusasi jäykkyytenä ja jomotuksena tai särkynä, mutta ei sitä lekurikaan tajunnut silloin, kunhan voivotteli. Musta tuli kireä pskiainen sen myötä, kesti kuukausia. Sitten kun se vihdoin levähti kunnolla ja alkoi säteilemään koko käsivarren mitalta, tuli lähete magneettiin vilauksessa. Se olikin semmonen säteily, että moro, koko käden matkalta sattui ja mikään ei ollu hyvä, heippa yöunet ja muut. Mutta meni ohi, kun vaihtoehdot oli puukko tai opettele olemaan toisella tavalla. Valkkasin jälkimmäisen, ei ole enää kiusannut ja jonkun vuoden päästä koko välilevystä ei ole mitään jäljelläkään, se siitä 😁
  
  Tuo on kurjaa (kai...), ettei kunnolla ole päässyt imettämään. Siis en tiedä, mutta tuttujen piirissä tykkäävät kovasti (jostain syystä...), vaikka riesaakin siitä on ja kipuja, mutta ilmeisesti siinä on oma taikansa. Sen voin rationaalisella tasolla jotenkin kyllä ymmärtää, en tietty muuten mitenkään. Ite en oo imettänyt kuin kissanpentua, joka jostain syystä kömpi aina mun tissille, josta ei mitään tullu, joku unilelu tai jotain.
  
  Enkä mä usko, että se kokemus kuitenkaan hukkaan meni, se oli yksi kokemus muiden joukossa ja sinällään rikastuttava, ellei muuten, niin oman persoonan ja naiseuden osalta, vai oliko?
  
  Njoo, mä en niin omista tisseistäni tykkää, muut on sitten oma lukunsa ja näin miehen kohdalla sitä keskustelua tuskin on tarpeen jatkaa 😝
- randombypasser
  2020-11-02 20:07:09
  J-76 kirjoitti:
  Muistuu heti läksyt mieleen, kun eka harasoo tulee eteen. 😄
  
  Vai sekasin meinaat mennä!? Paat valmiiks kylpyammeen kylmää vettä ja jäitä täyteen, mihin sukeltaa jos rupee ihan tulta syöksemään. 🤣
  
  Aijai se poppaa, jos on tennarit tulessa. 🥵
  
  Niiiiih, mä oon yleensä saanut aina nääs vääntää ratakiskosta, niin siksi varmaan yli romantisoin tuon lukutaidon reippaasti. 😃
  
  Ehkäpä niin kuten sanot. Säilyy jännite, vaikka se välillä risookin.
  No varmaan, mutta kun se ei riitä, pitäs olla etupellossa sen verran, että osaa ottaa kopin hiukan ennen kuin tötterö osuu tuulettimeen. Kun muuten menee äkkiä ite(kin) mukaan suoraan tunteilla ja siitähän taas ei tule muuta ku sanomista, ISOLLA äänellä 😁
  
  Ei tartte kylpyammeellista, veikkaan että riittää, kun tuutta pikkarit täyteen jääpaloja, siinä viilenee paljon muutakin kuin... pikkarit 😂
  
  Lenkkarien osalta, ei haittaa jos käy enste vaikka Tokmannilta hakemassa jätesäkillisen jotain 5 euron halpiksia, kyllä niitä kelpaa poltella, jalassa tai vaikka kiukaan alla. Tai no naapurit ei tykkää, jos kiukaan alla, mutta kuitennii.
  
  Jaa'a... Sitä mä veikkaan, että mun tapani löytää puolisko sisältää sen, että sen yksilön pitää olla luettavissa ja herkkä. Ja sun osalta se sisältää ainakin sen, että asiat tarttee esittää metallisepän otteella eikä sekään takaa mitään. Noi nimittäin on pirun sitkeessä, että millasia puolisoita itselleen ettii ja ne liittyy vain ja ainoastaan siihen, mihin suuntaan itse olisi tarve kehittyä. Kaikki ei allekirjoita tota, mutta kun mietin kaikkia omia suhteita, lyhyemmät ja pitkät, niin ne on aina noudattaneet tiettyjä kaavoja ja tietyt yhtäläisyydet nousevat aina esille, kuten noi kaks mainitsemaani. Mutta se, missä koen niiden osalta kaipaavani kehittymistä, on mysteeri, edelleen. Tai jos ratakiskosta ittelleni sen väännän, niin se vois olla se, että
  
  luettavissa = jotta minäkin tajuan jotain ja opin puhumaan oikeista asioista
  herkkä = jotta opin olemaan paremmin läsnä ja huomioon ottava, vähemmän käytännöllinen
  
  Noi silleen kymmennen sekunnin syvällisellä pohdinnalla 😁
  
  Mut jännite kyllä säilyy, kun ei toista läpeensä tunne eikä pysty ennakoimaan, kun ei ole luettavissa tai kun ei tajua mitään. Ja vinkkejähän miehet ei tajua, ikinä, siitä ei kannata edes haaveilla, menetät vain uskosi mieskuntaan lopullisesti 😛
- randombypasser
  2020-11-02 20:55:44
  J-76 kirjoitti:
  Hahhaa, heti alkoi leimasin täällä käymähän ja muste tuoksumaan nenään. 😂🤗
  
  Itseasiassa mukavaa keskustella, kun se on helpposelkoista ja ymmärtää toisen ajatuksenjuoksua. 😃
  
  Välillä kun innostuu kovasti kirjottelemaan, huomaa väsyvänkin vaikka se kirjoittaen käyty keskustelukin mukavaa on. Siinä vaan tulee paljon asiaa ja sormi jäykkänä kirjoitettua. Aivot hurisee kuumana... 🤯
  
  Joo, kyllä se henkinen kuormitus tekee oireita ja oireet vastaavasti kuormittaa sitä henkistä jaksamista, usein vieläpä niin päin.
  
  Siinä vaiheessa, kun oireita alkaa olemaan non-stoppina rupee sietoraja tulemaan vastaan ja sitten kaikki henkinen puoli riepoo helpommin.
  
  Pienempikin vastoinkäyminen rasittaa helkkaristi silloin enemmän. Ääniherkkyys on nyt jotenkin sellanen, että yhtään en siedä meluamista. Alkaa kiristää hermoa ja meinaa ruuvit singota päästä. 😵
  
  En tiedä miksei tuota pääkuuttia ole aiemminkin jo MRI kuvattu, kun kaikenlaisia oireita on ollut vuosikausia mitkä voi juontua jostain aivoista tai selkäytimestäkin.
  
  TT kuvaa on otettu päästä joskus kauan sitten ja selkärankaa ja sisuskalujakin on kyllä magneettikuvattu, prolapsia etsitty ja löydetty, kystiä ja verisuonikasvaimia, munuaiskiviä jne. Hermoratoja jaloista tutkittu, sydän, keuhkot ja ultrattu vatsaa ylhältä ja alhalta, nielty tähystysletkuakin eräskin kerta.
  
  No nyt sitten viimein. Tarpeeksi jo oireet lisääntyneet.
  
  Niinpä, kun nyt saisi jotakin tolkkua kuvauksen myötä. Työkyky on vaarassa, kun jäykistyy raajat, kömpelöksi tullut ja jalat ei pelitä, käsistä tippuu tavarat, turpoo, särkee, tuntopuutoksia ja hermokipuja, kaikenlaista mikä vaikuttaa suoraan toimintakykyynkin, ei vain mielialaan.
  
  Eiköhän tää selkiä. 🤗
  " ja muste tuoksumaan nenään"
  Ai hitsi, tota oikestaan kaipaankin, oli joskus kasa vanhoja mustekyniä, kärkiä, mustetta, kaikkea, tuherteluun vain, mutta se ns. aidon musteen tuoksu on takaraivossa 😀
  
  On, kivaa todellakin on, sujuu keskustelu niin, ettei huomaakaan, on kiva kun kokee tulevansa ymmärretyksi parilla sanalla. Vaikka eilenkin oli pakko pysäyttää, kun pää ei enää pysynyt sormien mukana, tuli vaan stoppi, unta vailla vaikkei tajua kun on kivaa 😊
  *
  
  "Joo, kyllä se henkinen kuormitus tekee oireita ja oireet vastaavasti kuormittaa sitä henkistä jaksamista, usein vieläpä niin päin. "
  
  Tuo on aika paha, kun se kiertää kehää, vaikka ihan ymmärrettävästi sen tekeekin. Vaan kun sille ei oikein voi mitään, jotenkin pitäis hoidella asiat ja pärjätä. Vaan kun ei pärjää ja oireet kiusaavat, sattuu, ärsyttäähän se mieltä. Sitten mieli ärsyttää ehkä kroppaakin, mutta kai se enemmän on siitä kiinni, ettei halua luovuttaa ja antautua. Ei vaan kuulu ihmiseen, luonteeseenkaan. Kipu on kanssa sellanen, että sillä saa ittensä helposti antikristukseksi muita kohtaan, on tullut huomattua peilistä 🙄
  
  Itellä on aina ollu ääniherkkyyttä, tosin vain itse valitsemattomia ääniä kohtaan, kuulokkeista voi tuutata mitä tahansa tärykalvot hävittävää 😂
  Mutta muuten aika usein kaipaan vain sitä hiljaisuutta, eikä se hiljaisuuskaan ole se asia, vaan ihmiselämän äänet on se paholainen. Voin hyvin paeta meren rantaan keskelle vesilintujen keväistä kirkunaa ja honkotusta, mutta ihmiset, pysykää poissa.
  *
  
  "En tiedä miksei tuota pääkuuttia ole aiemminkin jo MRI kuvattu"
  Mää tiiän, valitettavasti. Kyseessä on vähimmän vastustuksen laki, eli edetään halvoista keinoista kohti kalliimpia, sormet ristissä, ellei oireet ole kristallin kirkkaat. Ensimmäinen vaihe on voivottelu ja särkylääkkeet, you know. Mut niin se menee, siinä on ihan ymmärrettävä logiikkansa, vaikkei se ikinä kärsivälle taholle olekaan mielekäs ratkaisu. Nyt kun on herätty siihen, että ihmisten pitäisi tehdä töitä ainakin 70-vuotiaaksi asti, jotta eläkejärjestelmä saattaa kestää, niin ollaan hiukan herkempiä tekemään kalliimpiakin tutkimuksia/hoitoja kunhan oletettu työkyky on luultavasti säilymässä. Ihan matematiikkaa, oikeastaan, vaikka eihän se itteä polilla naurata.
  *
  
  "Niinpä, kun nyt saisi jotakin tolkkua kuvauksen myötä. Työkyky on vaarassa, kun jäykistyy raajat, kömpelöksi tullut ja jalat ei pelitä, käsistä tippuu tavarat, turpoo, särkee, tuntopuutoksia ja hermokipuja, kaikenlaista mikä vaikuttaa suoraan toimintakykyynkin, ei vain mielialaan. "
  
  Mä todella toivon, että selviää, vielä enemmän sitä, että on jotain, mikä on hoidettavissa. Toi kaikki kuulostaa niin pahalta, että alkaa surettamaan aika voimakkaasti, ei tarttis kukaan tuommosta, ei vanha eikä nuori 😯
  
  Ja niinku todettu aiemmin, mieliala menee mukana, kun oma fysiikka ei enää tottele, tiiän liiankin hyvin, vaikka mun vaivat on pieniä verrattuna sinun vaivoihin... Mutta kyllä se painaa alas, joutuu luovuttamaan, vaikka hetkeksikin...
- J-76
  2020-11-02 21:24:06
  randombypasser kirjoitti:
  Hieman haastavaa päästä miehenä mukaan kelkkaan, kun puhutaan tissestä naisella ja naisen kokemina, ymmärtänet 😀
  On noista tullut puhuttua paljon, ystävien ja exien kanssa, joilla on omasta mielestään liian pienet, isot tai jotka eivät halua niitä (enää) ensinkään, mutta enhän mä pääse siihen kokemusmaailmaan ikinä, en edes hankkimalla silikoneja, vaikka ehkä se hiukan lähemmäs tietyiltä osin toisinkin. Siinä mielessä ne on osa naiseutta, mutta vain pieni osa sitä.
  *
  
  "Tai johonkin siihen välimaastoon, kuitenkin niin että vierastan psykososiaalisia naisjuttuja siinä määrin, että tunnen miesjutut luontevimmiksi."
  
  Sama ehkä exällä, näin ainakin oli puheita välillä ja kyllä se tosiaan paremmin miesjuttujen kanssa viihtyi. Selvästi nainen, naisellinenkin, mutta toisaalta jätkämäinen ja jutut sen mukaset. Oikein hyvä, ainakin mulle, mun mielestä 🤗🤩
  
  Unisex on hyvä kuvaamaan tilaa, jossa on geneettisesti yhtä, mutta seksuaalisuus on jotain muuta, vaihtelevaa, tilannesidonnaista, vaikka pääosin tiettyjä suuntalinjoja noudattelevaa. Ja pääosin aina tietynsuuntaista, ennustettavaa, persoonallisuuden yksi ilmentymä.
  *
  
  "Toivottavasti tuo pienirintainen naispuolinen ihminen ymmärsi keskusteltuanne, ettei tissien koko tarvitse määrittää kuitenkaan mitään henkisiä juttuja. "
  
  Tiedä häntää. Ei varmaan silloin, ei vakuutteluista (myös fyysisest) huolimatta, arvaisin, mutta toivottavasti on vanhemmiten sisäistänyt sen viestin. Omien korvien välissähän se on kaikki, hyväksyntää vain, periaatteessa. Tietty riippuu myöhemmistä kokemuksistakin paljon, mutta se ei onneks ole mun murheeni, vaikka samalla toivon, että sillä ihmisellä on kaikki hyvin ja sellainen ihana elämä, mitä se haluaa. Pitäis ehkä soittaa pitkästä aikaa, vaikka tisseistä en kyllä kysy 😁
  
  Ihminen on tyytymätön johonkin aina kuolemaansa asti ja luultavasti sen jälkeenkin, vaikkei me tiedetä sitä. Luultavasti... Se on varmaan vaikein asia maailmassa, hyväksyä ja olla tyytyväinen itseensä, kun aina jokin vois olla paremmin omassa elämässä. Hyppään kaivoon, ei puhuta tyytymättömyydestä 🙄
  
  Aaah, no tosiaan toivon, että nuo kivut pysyis poissa, ne on pirullisia, etenkin kun ne kestää pitkään ja niihin alkaa tottumaan. Ihminen muuttuu mukana, eikä yleensä hyvällä tavalla, vaikkei sitä ite usein huomaa, kun se tapahtuu hitaasti.
  Itellä niskassa välilevy kiusasi jäykkyytenä ja jomotuksena tai särkynä, mutta ei sitä lekurikaan tajunnut silloin, kunhan voivotteli. Musta tuli kireä pskiainen sen myötä, kesti kuukausia. Sitten kun se vihdoin levähti kunnolla ja alkoi säteilemään koko käsivarren mitalta, tuli lähete magneettiin vilauksessa. Se olikin semmonen säteily, että moro, koko käden matkalta sattui ja mikään ei ollu hyvä, heippa yöunet ja muut. Mutta meni ohi, kun vaihtoehdot oli puukko tai opettele olemaan toisella tavalla. Valkkasin jälkimmäisen, ei ole enää kiusannut ja jonkun vuoden päästä koko välilevystä ei ole mitään jäljelläkään, se siitä 😁
  
  Tuo on kurjaa (kai...), ettei kunnolla ole päässyt imettämään. Siis en tiedä, mutta tuttujen piirissä tykkäävät kovasti (jostain syystä...), vaikka riesaakin siitä on ja kipuja, mutta ilmeisesti siinä on oma taikansa. Sen voin rationaalisella tasolla jotenkin kyllä ymmärtää, en tietty muuten mitenkään. Ite en oo imettänyt kuin kissanpentua, joka jostain syystä kömpi aina mun tissille, josta ei mitään tullu, joku unilelu tai jotain.
  
  Enkä mä usko, että se kokemus kuitenkaan hukkaan meni, se oli yksi kokemus muiden joukossa ja sinällään rikastuttava, ellei muuten, niin oman persoonan ja naiseuden osalta, vai oliko?
  
  Njoo, mä en niin omista tisseistäni tykkää, muut on sitten oma lukunsa ja näin miehen kohdalla sitä keskustelua tuskin on tarpeen jatkaa 😝
  Nojoo, yhtä vaikeaa varmaan samaistua naisten tissi kokemuksiin, kun vaikka naisilla miesten kivespusseihin. Taino kuvitella voi vaikka mitä jopa vahingossa osua oikeaankin, mutta omakohtaisena kokemuksena ei tietenkään ole mahdollista.
  
  Sen vaan sanon, että ei ne tissit niin kivat ole, kun äkkiä saattas olettaa. Etenkään, jos niistä on minkäänlaista vaivaa.
  
  Ja kyllähän elämä helpompaa olis ilman niitä, vois kulkea ilman paitaa kesäisin julkisesti ja kukaan ei ihmettele mikä helvetti tota vaivaa!!?? 🤨
  
  Eikä tosiaan pyöri tiellisinä ja kipuile tai mitään muutakaan epämukavaa.
  
  Unisex on joo hyvä termi. Mun kohdalla uni 😴 sex🤪 erittäinkin hyvä.. Kuvastaa miten väsähtänyttä menoa. 😂
  
  Jooo, toiset tykkää oikein vimpan päälle naisellisuuden perikuvista ja toiset vähän poikamaisemmista... Harvemmin kuitenkin kuulee, että ihan jätkämäisistä tykättäis.
  
  Ja onhan niitä ihan äärimmäisen miehekkäitä naisiakin, ylikorostuneestikin ehkäpä joskus mistä tulee mieleen jopa se, että saattaa esittää rooliakin tuodakseen jotain näytille?
  
  Uih, välilevyjen kanssa taitaa oireilla hitsin monet. Itselläkin on useamman nivelen välissä kulumaa ja madaltumia rangassa, mutta yksi prolapsi. Välillä on todella kivuliasta. Saitko jollain harjoituksilla, liikunnalla tilannetta korjattua?
  
  Heh, aikansa jauhaa niin loppuuhan se nikama silleenkin juu. 😄
  
  Niii lähinnä lapsen olisin toivonut saavan siitä imetyksestä sitä ravintoa, suojaa ja läheisyyttä. Tokihan sitä lasta muuten pidin iholla mahdollisimman paljon ja ylipäänsä sylissä paijaillen. Mutta kyllä se mua harmitti, ettei sitä maitoa vaan sitten tullut edes lypsämällä tarpeeksi.
  
  Mutta kasvoi ne hyvin korvikkeellakin ja kiinteillä sitten jo 3-4 kk ettepäin.
  
  En mä naiseutta ole osannut ajatella, se on mulle jotenkin outo mytty koko naiseus. Psyykkisesti nimenomaan, siihen tuntuu liittyvän myyttejä ja riittejä ihan liikaa. Kuulostaa joltain ihme ihanteelta, mutta raskaus oli kaikessa pelottavuudessaan ihan kivakin kokemus. Ihmistaimen kasvu kohdussa on aika hieno kokemus.
  
  Sen lähemmäs naiseutta mä en pääse.
  
  Manboobs.
  
  (.) (.)
- J-76
  2020-11-02 21:38:01
  randombypasser kirjoitti:
  No varmaan, mutta kun se ei riitä, pitäs olla etupellossa sen verran, että osaa ottaa kopin hiukan ennen kuin tötterö osuu tuulettimeen. Kun muuten menee äkkiä ite(kin) mukaan suoraan tunteilla ja siitähän taas ei tule muuta ku sanomista, ISOLLA äänellä 😁
  
  Ei tartte kylpyammeellista, veikkaan että riittää, kun tuutta pikkarit täyteen jääpaloja, siinä viilenee paljon muutakin kuin... pikkarit 😂
  
  Lenkkarien osalta, ei haittaa jos käy enste vaikka Tokmannilta hakemassa jätesäkillisen jotain 5 euron halpiksia, kyllä niitä kelpaa poltella, jalassa tai vaikka kiukaan alla. Tai no naapurit ei tykkää, jos kiukaan alla, mutta kuitennii.
  
  Jaa'a... Sitä mä veikkaan, että mun tapani löytää puolisko sisältää sen, että sen yksilön pitää olla luettavissa ja herkkä. Ja sun osalta se sisältää ainakin sen, että asiat tarttee esittää metallisepän otteella eikä sekään takaa mitään. Noi nimittäin on pirun sitkeessä, että millasia puolisoita itselleen ettii ja ne liittyy vain ja ainoastaan siihen, mihin suuntaan itse olisi tarve kehittyä. Kaikki ei allekirjoita tota, mutta kun mietin kaikkia omia suhteita, lyhyemmät ja pitkät, niin ne on aina noudattaneet tiettyjä kaavoja ja tietyt yhtäläisyydet nousevat aina esille, kuten noi kaks mainitsemaani. Mutta se, missä koen niiden osalta kaipaavani kehittymistä, on mysteeri, edelleen. Tai jos ratakiskosta ittelleni sen väännän, niin se vois olla se, että
  
  luettavissa = jotta minäkin tajuan jotain ja opin puhumaan oikeista asioista
  herkkä = jotta opin olemaan paremmin läsnä ja huomioon ottava, vähemmän käytännöllinen
  
  Noi silleen kymmennen sekunnin syvällisellä pohdinnalla 😁
  
  Mut jännite kyllä säilyy, kun ei toista läpeensä tunne eikä pysty ennakoimaan, kun ei ole luettavissa tai kun ei tajua mitään. Ja vinkkejähän miehet ei tajua, ikinä, siitä ei kannata edes haaveilla, menetät vain uskosi mieskuntaan lopullisesti 😛
  No siinä on tavoitetta, polttelee urakalla lenkkareita, viilentelee jääpaloilla kulkusiaan eiku tunteitaan, opettelee herkkyyttä, luettavuutta, salamyhkäisyyttä ettei jännite katoa ja vinkit pitää jatkossakin jättää tajuamatta. 😉🤣
  
  Hahah, tuhti paketti.
  No mä voin myöntää, että ainakin hain erilaista kumppania, kun exä. Olen joka kerta hakenut seuraavasta jotain muuta kun mikä edellisessä on jotenkin tökännyt.
  
  Eli vastakohtaa.
  
  Ja joo nykyisessä on sitä mitä en itse ole aina osannut tehdä ja olla, suoruutta sanoa juuri niin kun oikeasti kokee, vaikka kaikki loukkaantuisi siitä ikihyviksi.
  
  Mä olen ollut aina diplomaattinen, olen vieläkin monesti, mutta osaan olla jo rehellisesti ja suoraan sitä mieltä mitä todella olen. Se on tietyllä tapaa hyvä asia, nimittäin enää en jää jalkoihin kuten ennen liiallisella diplomatialla.
  
  Ja mun itsearvostus on sen myötä parempi. 😃
  
  Een menetä ikinä uskoani kokonaiseen mieskuntaan, vaikka joihinkin yksilöihin usko menisikin. 😛
  
  Miehet rules, naiset rules.
- J-76
  2020-11-02 22:18:32
  randombypasser kirjoitti:
  " ja muste tuoksumaan nenään"
  Ai hitsi, tota oikestaan kaipaankin, oli joskus kasa vanhoja mustekyniä, kärkiä, mustetta, kaikkea, tuherteluun vain, mutta se ns. aidon musteen tuoksu on takaraivossa 😀
  
  On, kivaa todellakin on, sujuu keskustelu niin, ettei huomaakaan, on kiva kun kokee tulevansa ymmärretyksi parilla sanalla. Vaikka eilenkin oli pakko pysäyttää, kun pää ei enää pysynyt sormien mukana, tuli vaan stoppi, unta vailla vaikkei tajua kun on kivaa 😊
  *
  
  "Joo, kyllä se henkinen kuormitus tekee oireita ja oireet vastaavasti kuormittaa sitä henkistä jaksamista, usein vieläpä niin päin. "
  
  Tuo on aika paha, kun se kiertää kehää, vaikka ihan ymmärrettävästi sen tekeekin. Vaan kun sille ei oikein voi mitään, jotenkin pitäis hoidella asiat ja pärjätä. Vaan kun ei pärjää ja oireet kiusaavat, sattuu, ärsyttäähän se mieltä. Sitten mieli ärsyttää ehkä kroppaakin, mutta kai se enemmän on siitä kiinni, ettei halua luovuttaa ja antautua. Ei vaan kuulu ihmiseen, luonteeseenkaan. Kipu on kanssa sellanen, että sillä saa ittensä helposti antikristukseksi muita kohtaan, on tullut huomattua peilistä 🙄
  
  Itellä on aina ollu ääniherkkyyttä, tosin vain itse valitsemattomia ääniä kohtaan, kuulokkeista voi tuutata mitä tahansa tärykalvot hävittävää 😂
  Mutta muuten aika usein kaipaan vain sitä hiljaisuutta, eikä se hiljaisuuskaan ole se asia, vaan ihmiselämän äänet on se paholainen. Voin hyvin paeta meren rantaan keskelle vesilintujen keväistä kirkunaa ja honkotusta, mutta ihmiset, pysykää poissa.
  *
  
  "En tiedä miksei tuota pääkuuttia ole aiemminkin jo MRI kuvattu"
  Mää tiiän, valitettavasti. Kyseessä on vähimmän vastustuksen laki, eli edetään halvoista keinoista kohti kalliimpia, sormet ristissä, ellei oireet ole kristallin kirkkaat. Ensimmäinen vaihe on voivottelu ja särkylääkkeet, you know. Mut niin se menee, siinä on ihan ymmärrettävä logiikkansa, vaikkei se ikinä kärsivälle taholle olekaan mielekäs ratkaisu. Nyt kun on herätty siihen, että ihmisten pitäisi tehdä töitä ainakin 70-vuotiaaksi asti, jotta eläkejärjestelmä saattaa kestää, niin ollaan hiukan herkempiä tekemään kalliimpiakin tutkimuksia/hoitoja kunhan oletettu työkyky on luultavasti säilymässä. Ihan matematiikkaa, oikeastaan, vaikka eihän se itteä polilla naurata.
  *
  
  "Niinpä, kun nyt saisi jotakin tolkkua kuvauksen myötä. Työkyky on vaarassa, kun jäykistyy raajat, kömpelöksi tullut ja jalat ei pelitä, käsistä tippuu tavarat, turpoo, särkee, tuntopuutoksia ja hermokipuja, kaikenlaista mikä vaikuttaa suoraan toimintakykyynkin, ei vain mielialaan. "
  
  Mä todella toivon, että selviää, vielä enemmän sitä, että on jotain, mikä on hoidettavissa. Toi kaikki kuulostaa niin pahalta, että alkaa surettamaan aika voimakkaasti, ei tarttis kukaan tuommosta, ei vanha eikä nuori 😯
  
  Ja niinku todettu aiemmin, mieliala menee mukana, kun oma fysiikka ei enää tottele, tiiän liiankin hyvin, vaikka mun vaivat on pieniä verrattuna sinun vaivoihin... Mutta kyllä se painaa alas, joutuu luovuttamaan, vaikka hetkeksikin...
  Ahhaa, nyt heräsi uteliaisuus, mitä oot tuherrellut mustekynillä? 🤔
  
  Niinpä, ja ymmärrän hyvin sen jos joku ei jaksa jatkuvasti vastailla, kun sitä vaan voi väsyä vaikka asia olisi kuinka mielekäs ja keskusteluseurakin olisi mieluisaa. Mä en ainakaan loukkaannu, jos mun juttuihin jaksa vastailla kiireen vilkkaa tai ollenkaan.
  
  Vastaa miten jaksaa ja mihin huvittaa vastailla. Tiiän että väsyy niin väsyy.
  No hätä. Voi jatkaa, kun jaksaa ja tai kun sille tuntuu.
  
  Sama!! Ihmisäänet on melusaastetta. Just tänään puhuin vanhemmilleni, että miten rasittavaa voi ollakkin ihmisten mölinä. Oikeen kiukkuuntuu välillä, jos on ihan pakko jaksaa kuunnella.
  
  Jotenkin tekee mieli rynniä pois ihmisten joukosta missä äänet tekee sen ahdistumisen.
  
  Nojuu, raha ratkaisee helposti terveydenhuollossa. Se on selvä. Eihän se niitä vaivaa, satu, huoleta...
  
  Kiitos. 🤗Tänään oli vähän parempi päivä, jaksoin jo huumorillakin ottaa ja naurattaakin. Näistä päivistä ladataan akkuja huonoja päiviä miettimättä. 🙂
  
  Kun nyt ainakin selviäis mikä mun jalkojani vaivaa, se olis mulle tärkeä tieto. Huolettaa kyllä, että joudunko apuvälineisiin turvaamaan jo piankin. Äidillähän on samanlaista oiretta jalkojensa kanssa. Ja tyttärelläni myös samaa mistä äidin ja mun pireet aikoinaan lapsena alkoi...
  Niin jos minusta löytyy joku vika jostain, voidaan kenties miettiä onko perimässä jokin mikä tätä aiheuttaa ja miten sitä voidaan ehkäpä hoitaa jos voidaan.
  
  Jokaisen vaivat on yhtä ikäviä, määrästä viis. Kun ne henkilökohtaisesti tuottaa murhetta ja tuskaa ne on aina vakavasti otettavia.
  
  Toivottelen hyvää yötä. Tuli tuo isäntä kotiin vasta töistä, oli 16h työpäivä. 😞
  
  Jotain purtavaa kaivelen pöytään ja kyselen kuulumiset. Palataan! 😊
- randombypasser
  2020-11-02 22:28:50
  J-76 kirjoitti:
  Nojoo, yhtä vaikeaa varmaan samaistua naisten tissi kokemuksiin, kun vaikka naisilla miesten kivespusseihin. Taino kuvitella voi vaikka mitä jopa vahingossa osua oikeaankin, mutta omakohtaisena kokemuksena ei tietenkään ole mahdollista.
  
  Sen vaan sanon, että ei ne tissit niin kivat ole, kun äkkiä saattas olettaa. Etenkään, jos niistä on minkäänlaista vaivaa.
  
  Ja kyllähän elämä helpompaa olis ilman niitä, vois kulkea ilman paitaa kesäisin julkisesti ja kukaan ei ihmettele mikä helvetti tota vaivaa!!?? 🤨
  
  Eikä tosiaan pyöri tiellisinä ja kipuile tai mitään muutakaan epämukavaa.
  
  Unisex on joo hyvä termi. Mun kohdalla uni 😴 sex🤪 erittäinkin hyvä.. Kuvastaa miten väsähtänyttä menoa. 😂
  
  Jooo, toiset tykkää oikein vimpan päälle naisellisuuden perikuvista ja toiset vähän poikamaisemmista... Harvemmin kuitenkin kuulee, että ihan jätkämäisistä tykättäis.
  
  Ja onhan niitä ihan äärimmäisen miehekkäitä naisiakin, ylikorostuneestikin ehkäpä joskus mistä tulee mieleen jopa se, että saattaa esittää rooliakin tuodakseen jotain näytille?
  
  Uih, välilevyjen kanssa taitaa oireilla hitsin monet. Itselläkin on useamman nivelen välissä kulumaa ja madaltumia rangassa, mutta yksi prolapsi. Välillä on todella kivuliasta. Saitko jollain harjoituksilla, liikunnalla tilannetta korjattua?
  
  Heh, aikansa jauhaa niin loppuuhan se nikama silleenkin juu. 😄
  
  Niii lähinnä lapsen olisin toivonut saavan siitä imetyksestä sitä ravintoa, suojaa ja läheisyyttä. Tokihan sitä lasta muuten pidin iholla mahdollisimman paljon ja ylipäänsä sylissä paijaillen. Mutta kyllä se mua harmitti, ettei sitä maitoa vaan sitten tullut edes lypsämällä tarpeeksi.
  
  Mutta kasvoi ne hyvin korvikkeellakin ja kiinteillä sitten jo 3-4 kk ettepäin.
  
  En mä naiseutta ole osannut ajatella, se on mulle jotenkin outo mytty koko naiseus. Psyykkisesti nimenomaan, siihen tuntuu liittyvän myyttejä ja riittejä ihan liikaa. Kuulostaa joltain ihme ihanteelta, mutta raskaus oli kaikessa pelottavuudessaan ihan kivakin kokemus. Ihmistaimen kasvu kohdussa on aika hieno kokemus.
  
  Sen lähemmäs naiseutta mä en pääse.
  
  Manboobs.
  
  (.) (.)
  "Sen vaan sanon, että ei ne tissit niin kivat ole, kun äkkiä saattas olettaa. Etenkään, jos niistä on minkäänlaista vaivaa."
  Onpas kivat, älä vänkää 😁
  
  No ei, tetyllä tapaa hiukka samat kun ni nyytit, on niillä tarkotuksensa, mutta pääosin tiellä ja jonkinlainen karvainen arjen arvotus. Kivat? Öööh, anyone?
  
  Unisexhän on ihan vakiotavaraa melkein kaikissa pitkissä parisuhteissa 😂
  Oli muksuja tai ei, ni aina jompi kumpi on enempi unta kuin muuta vailla ja onhan se seksi kauhean työlästä hommaa 😁
  *
  
  "Harvemmin kuitenkin kuulee, että ihan jätkämäisistä tykättäis."
  Nyt pitää muistaa, että se on se persoona, käytös, ei ulkomuoto. Ja toinen juttu on se, mitä sellaista saa toisesta kaivettua esille, mikä osuu ja uppoaa, oli kuinka prinsessa tai jätkä. Noiden puitteissa en oo mitenkään yllättynyt kumppaneistasi, kyllä ne tiettyjä kaavoja noudatteleet ja niin noudattanen minäkin niiden isoissa kuvissa. Pidemmät suhteet voi karkeasti jakaa tyyliin prinsessa, tavis, jätkämäinen, karvaa vaille metsuri. Ja ihan yhtä naisellisia kaikki, kukin vain omalla tavallaan. Tai no tietty se perinteisen ajattelun tapainen naisellisuus on ollut korostuneempaa kahdessa ekassa, mutta toisaalta mä mieluummin löydänkin naisen, joka vaikka pilkkoo kirveellä pari kuutiota sitkeetä kuusipölliä, ihmettelemättä tai mukisematta. Jyrkempi esimerkki, mutta antaa suuntalinjat. Voi poimia kukkia kedolla yhtä kaikki, ei haittaa ensinkään.
  
  Roolia varmasti, kyllä noiden kahden jätkämäisemmän kohdalla ainakin, noista omista menneistä kuvioista. Ihan selvää, saatan jopa tietää syitäkin hieman.
  *
  
  Välkkärin ongelmat meni ohi helpolla, kunhan korjasin ite asentoja ja työtapoja. Kyllä se muistutti, jos unohti, viikon viiveellä. Tuli vaan päiviä, kun heräsi jomotukseen ja osittaiseen tunnottomuuteen kädessä, heti ties mitä on kyse, vähän kelailua ja muisti hyvin missä tuli mokailtua asentojen kanssa. Nykyään saa olla aika vapaasti, kun pahin ärsytys on poistunut, kerran pari vuodessa muistuttaa.
  *
  
  Ymmärrän tuon, että vaikkei ittelle oo niin väliä, niin lapselle sen ruokinnan olisi suonut. Se on se merkittävin ja samalla suurin pettymys, kun ei vaan pysty, kroppa ei ole mukana omista syistään 😣
  
  Nykyään onneks on kaikki mahdollinen ja mahdoton varmistamassa, että mukelo selviää, se on paljon sekin.
  *
  
  Onhan se naiseu vähän semmonen myytti, sellasena kun se usein tuodaan esille. Siihen liittyy paljon kaikkea, mahdollisia ominaisuuksia, mutta tokko kellään niitä on runsain mitoin, joillain harvoilla useita, ehkä. Särähtää se miehellekin korvaan, kun niitä kuulee, on jotenkin aika runsas se naiseus, vaikkei sen kuvan mukasta naista ole tullutkaan vastaan. Herää väistämättä kysymys, että onkohan siinä mielessä ite tullut "aitoa" naista tavattukaan... No hitto on, todellakin .
  
  Samaa on toki usein esille tuotu miehisyyskin, itelle tuntuu aika vieraalta, vaikka mota yhtymäkohtaakin on. On vaan usein niin antiikin Kreikan sankarieepoksesta revityt jutut, että ite ei tartte ees yrittää, onneks joku keihäsurho hoitaa sen sitten, ite voi vaan keskittyä olemaan ittensä.
  
  "Sen lähemmäs naiseutta mä en pääse."
  Elä huoli, olet päässyt sinne, minne pitikin. Mies voi hoitaa suunnilleen kaiken minkä nainenkin äitinä, mutta se raskaus ei onnistu. Sen lähemmäs ei pääse, ei naiseuden ydintä, ei muuten kuin olemalla raskaana. Se on se kopioimaton geneettinen ominaisuus ja sinällään naiseuden ydinkin. Ydin, joo, mutta ei lähellekään kaikki. Se muu on sitten ominaiuuksia ja itteä, työkalut ja se miten niitä käyttelee.
  
  Eikä esim. äitiys tee naiseudesta sen rikkaampaa tai köyhempää, se on vain se ydin, se biologinen poikkeava mahdollisuus siihen ihmeeseen riittää muuttaa kaiken.
  
  Mun mielestä 😊
  
  Ja nyt on taas pakko kaivautua tyynyyn, kolmen vuorokauden tappokeikka Tampereella, pakatakin pitäis vielä ja kaikkea, kukatkin uittamatta, pöh.
  
  Öitä ystäväiseni, voimia koitoksiin 😉
- J-76
  2020-11-03 11:07:56
  randombypasser kirjoitti:
  "Sen vaan sanon, että ei ne tissit niin kivat ole, kun äkkiä saattas olettaa. Etenkään, jos niistä on minkäänlaista vaivaa."
  Onpas kivat, älä vänkää 😁
  
  No ei, tetyllä tapaa hiukka samat kun ni nyytit, on niillä tarkotuksensa, mutta pääosin tiellä ja jonkinlainen karvainen arjen arvotus. Kivat? Öööh, anyone?
  
  Unisexhän on ihan vakiotavaraa melkein kaikissa pitkissä parisuhteissa 😂
  Oli muksuja tai ei, ni aina jompi kumpi on enempi unta kuin muuta vailla ja onhan se seksi kauhean työlästä hommaa 😁
  *
  
  "Harvemmin kuitenkin kuulee, että ihan jätkämäisistä tykättäis."
  Nyt pitää muistaa, että se on se persoona, käytös, ei ulkomuoto. Ja toinen juttu on se, mitä sellaista saa toisesta kaivettua esille, mikä osuu ja uppoaa, oli kuinka prinsessa tai jätkä. Noiden puitteissa en oo mitenkään yllättynyt kumppaneistasi, kyllä ne tiettyjä kaavoja noudatteleet ja niin noudattanen minäkin niiden isoissa kuvissa. Pidemmät suhteet voi karkeasti jakaa tyyliin prinsessa, tavis, jätkämäinen, karvaa vaille metsuri. Ja ihan yhtä naisellisia kaikki, kukin vain omalla tavallaan. Tai no tietty se perinteisen ajattelun tapainen naisellisuus on ollut korostuneempaa kahdessa ekassa, mutta toisaalta mä mieluummin löydänkin naisen, joka vaikka pilkkoo kirveellä pari kuutiota sitkeetä kuusipölliä, ihmettelemättä tai mukisematta. Jyrkempi esimerkki, mutta antaa suuntalinjat. Voi poimia kukkia kedolla yhtä kaikki, ei haittaa ensinkään.
  
  Roolia varmasti, kyllä noiden kahden jätkämäisemmän kohdalla ainakin, noista omista menneistä kuvioista. Ihan selvää, saatan jopa tietää syitäkin hieman.
  *
  
  Välkkärin ongelmat meni ohi helpolla, kunhan korjasin ite asentoja ja työtapoja. Kyllä se muistutti, jos unohti, viikon viiveellä. Tuli vaan päiviä, kun heräsi jomotukseen ja osittaiseen tunnottomuuteen kädessä, heti ties mitä on kyse, vähän kelailua ja muisti hyvin missä tuli mokailtua asentojen kanssa. Nykyään saa olla aika vapaasti, kun pahin ärsytys on poistunut, kerran pari vuodessa muistuttaa.
  *
  
  Ymmärrän tuon, että vaikkei ittelle oo niin väliä, niin lapselle sen ruokinnan olisi suonut. Se on se merkittävin ja samalla suurin pettymys, kun ei vaan pysty, kroppa ei ole mukana omista syistään 😣
  
  Nykyään onneks on kaikki mahdollinen ja mahdoton varmistamassa, että mukelo selviää, se on paljon sekin.
  *
  
  Onhan se naiseu vähän semmonen myytti, sellasena kun se usein tuodaan esille. Siihen liittyy paljon kaikkea, mahdollisia ominaisuuksia, mutta tokko kellään niitä on runsain mitoin, joillain harvoilla useita, ehkä. Särähtää se miehellekin korvaan, kun niitä kuulee, on jotenkin aika runsas se naiseus, vaikkei sen kuvan mukasta naista ole tullutkaan vastaan. Herää väistämättä kysymys, että onkohan siinä mielessä ite tullut "aitoa" naista tavattukaan... No hitto on, todellakin .
  
  Samaa on toki usein esille tuotu miehisyyskin, itelle tuntuu aika vieraalta, vaikka mota yhtymäkohtaakin on. On vaan usein niin antiikin Kreikan sankarieepoksesta revityt jutut, että ite ei tartte ees yrittää, onneks joku keihäsurho hoitaa sen sitten, ite voi vaan keskittyä olemaan ittensä.
  
  "Sen lähemmäs naiseutta mä en pääse."
  Elä huoli, olet päässyt sinne, minne pitikin. Mies voi hoitaa suunnilleen kaiken minkä nainenkin äitinä, mutta se raskaus ei onnistu. Sen lähemmäs ei pääse, ei naiseuden ydintä, ei muuten kuin olemalla raskaana. Se on se kopioimaton geneettinen ominaisuus ja sinällään naiseuden ydinkin. Ydin, joo, mutta ei lähellekään kaikki. Se muu on sitten ominaiuuksia ja itteä, työkalut ja se miten niitä käyttelee.
  
  Eikä esim. äitiys tee naiseudesta sen rikkaampaa tai köyhempää, se on vain se ydin, se biologinen poikkeava mahdollisuus siihen ihmeeseen riittää muuttaa kaiken.
  
  Mun mielestä 😊
  
  Ja nyt on taas pakko kaivautua tyynyyn, kolmen vuorokauden tappokeikka Tampereella, pakatakin pitäis vielä ja kaikkea, kukatkin uittamatta, pöh.
  
  Öitä ystäväiseni, voimia koitoksiin 😉
  Öitä vuoan sinnekkii piäten. ;)
- J-76
  2020-11-03 11:08:19
  J-76 kirjoitti:
  Öitä vuoan sinnekkii piäten. ;)
  Eiku hetkonen humenia pitäsi jo sanoa. :D
- randombypasser
  2020-11-04 22:36:04
  J-76 kirjoitti:
  No siinä on tavoitetta, polttelee urakalla lenkkareita, viilentelee jääpaloilla kulkusiaan eiku tunteitaan, opettelee herkkyyttä, luettavuutta, salamyhkäisyyttä ettei jännite katoa ja vinkit pitää jatkossakin jättää tajuamatta. 😉🤣
  
  Hahah, tuhti paketti.
  No mä voin myöntää, että ainakin hain erilaista kumppania, kun exä. Olen joka kerta hakenut seuraavasta jotain muuta kun mikä edellisessä on jotenkin tökännyt.
  
  Eli vastakohtaa.
  
  Ja joo nykyisessä on sitä mitä en itse ole aina osannut tehdä ja olla, suoruutta sanoa juuri niin kun oikeasti kokee, vaikka kaikki loukkaantuisi siitä ikihyviksi.
  
  Mä olen ollut aina diplomaattinen, olen vieläkin monesti, mutta osaan olla jo rehellisesti ja suoraan sitä mieltä mitä todella olen. Se on tietyllä tapaa hyvä asia, nimittäin enää en jää jalkoihin kuten ennen liiallisella diplomatialla.
  
  Ja mun itsearvostus on sen myötä parempi. 😃
  
  Een menetä ikinä uskoani kokonaiseen mieskuntaan, vaikka joihinkin yksilöihin usko menisikin. 😛
  
  Miehet rules, naiset rules.
  Joo'o opeteltavaahan sitä riittää, koko elämän mitalle ja ylikin 😄
  
  Aika usein kun noita kelaa, niin huomaa liian monta asiaa, mutta ajan kanssa kun sitä tekee, niin pikkuhiljan sieltä löytyy se kiinnekohdat, aina toistuvat samanlaisuudet ja niiden yhteyteen liittyvät opin/ymmärryksen oikeasti tärkeät asiat. Kaiken muun voikin sitten oikeastaan unohtaa.
  
  Ite en oo ikinä hakenut tietyn suuntaisia kumppaneita, mutta jälkikäteen huomaa selviä, aina toistuvia yhtäläisyyksiä. Periaatteessa en ole ikinä siinä mielessä valinnut kumppania, vaan kun kiva ihminen osuu kohdalle ja miellyttää silmää riittävästi, niin sitten katsotaan mitä siitä saadaan keiteltyä kasaan. Jotenki silleen, en oo oikeastaan ikinä ajatellu siinä mielessä kuin asioita joihin kiinnittää huomiota toisessa ja nekin juuri edellisten suhteiden haasteista opittuja asioita.
  
  Usein naiset on jostain syystä hirvittävän diplomaattisia, ellei suoraan näkyvästi, niin sitten toissijaisilla tavoilla. Ja siis hyvä, mutta menee myös usein yli oman terveen edun. Tulee myöhemmin bumerangina takaisin, tavalla tai toisella...
  
  Diplomatia on hyvä hallita, mutta kuten tuli tai päihteet, se on vain hyvä renki, isäntänä tappava. Työkalu vain, vaikka todella hyödyllinen ja ovia avaava 😁
  
  HYvin sanottu, ei yksi mätä omena koko satoa pilaa 😆
- randombypasser
  2020-11-04 22:54:02
  J-76 kirjoitti:
  Ahhaa, nyt heräsi uteliaisuus, mitä oot tuherrellut mustekynillä? 🤔
  
  Niinpä, ja ymmärrän hyvin sen jos joku ei jaksa jatkuvasti vastailla, kun sitä vaan voi väsyä vaikka asia olisi kuinka mielekäs ja keskusteluseurakin olisi mieluisaa. Mä en ainakaan loukkaannu, jos mun juttuihin jaksa vastailla kiireen vilkkaa tai ollenkaan.
  
  Vastaa miten jaksaa ja mihin huvittaa vastailla. Tiiän että väsyy niin väsyy.
  No hätä. Voi jatkaa, kun jaksaa ja tai kun sille tuntuu.
  
  Sama!! Ihmisäänet on melusaastetta. Just tänään puhuin vanhemmilleni, että miten rasittavaa voi ollakkin ihmisten mölinä. Oikeen kiukkuuntuu välillä, jos on ihan pakko jaksaa kuunnella.
  
  Jotenkin tekee mieli rynniä pois ihmisten joukosta missä äänet tekee sen ahdistumisen.
  
  Nojuu, raha ratkaisee helposti terveydenhuollossa. Se on selvä. Eihän se niitä vaivaa, satu, huoleta...
  
  Kiitos. 🤗Tänään oli vähän parempi päivä, jaksoin jo huumorillakin ottaa ja naurattaakin. Näistä päivistä ladataan akkuja huonoja päiviä miettimättä. 🙂
  
  Kun nyt ainakin selviäis mikä mun jalkojani vaivaa, se olis mulle tärkeä tieto. Huolettaa kyllä, että joudunko apuvälineisiin turvaamaan jo piankin. Äidillähän on samanlaista oiretta jalkojensa kanssa. Ja tyttärelläni myös samaa mistä äidin ja mun pireet aikoinaan lapsena alkoi...
  Niin jos minusta löytyy joku vika jostain, voidaan kenties miettiä onko perimässä jokin mikä tätä aiheuttaa ja miten sitä voidaan ehkäpä hoitaa jos voidaan.
  
  Jokaisen vaivat on yhtä ikäviä, määrästä viis. Kun ne henkilökohtaisesti tuottaa murhetta ja tuskaa ne on aina vakavasti otettavia.
  
  Toivottelen hyvää yötä. Tuli tuo isäntä kotiin vasta töistä, oli 16h työpäivä. 😞
  
  Jotain purtavaa kaivelen pöytään ja kyselen kuulumiset. Palataan! 😊
  No musteella ja mustekynillä on leikitty tee se itse -taiteilijaa 🤣
  Olen pennusta asti piirrellyt paljon ja hiukan eri välineillä, lähinnä käytössä on olleet lyijykynät, hiilet, grafiitti, tussit, mutta myös mustekynillä tuli myöhemmin leikittyä. Piirrosjälkeä, läiskiä, kalligrafiaakin kevyesti (ei mun juttu...). Alkoi oikeastaan siitä, kun silloisen avokin pikkusisaruksille piti keksiä aina jänniä juttuja, yllätyksiä ja seikkailuja, mustekynillä sai tehtyä hyviä hämäyksiä muka-vanhojen kirjoitusten tai piirrosten (mm. aarrekartta) muodossa. Oli hauskaa, kaikilla 😁
  
  Sitten on piirtelyt jääneet, ehkä se into taas vanhemmiten heräilee, katsotaan.
  *
  
  Ei täsä muuten väsyttele vastata ja jutella, mutta töitä on ollut hiukan reippaammin, ihan normikaava, joka vuosi alkaa joku ihme jouluhärdelli ja loppuvuosi juostaan gasellina pitkiä päiviä. Ja se saasta alkaa joka vuosi hieman aiemmin, nyt jo hitto vie lokakuussa...
  
  Nytkin keikalla Tampereella toista vuorokautta (hotelli on kiva) ja painettu reilu 30 tuntia kahteen vuorokauteen. Ni sit ei jaksa aina vastailla. Nytkin kannattais mennä jo nukkumaan, mutta nimenomaisesti halusin jutustella ja nollata pään työasioista sillä tavalla 😊
  *
  
  Ihmiset on melusaastetta 😂
  Hitsin usein tulee sellasia nyt pakoon -hetkiä, just ihmisälinästä johtuen. Ei niinkään pakoon, mutta tuntuu että pää räjähtää eikäpysty olemaan tai keskittymään, pitää saada hetkeks sulkea äänet pois ja asettua, muuten ärähtää turhasta tai on sitten naama norsunv:llä kaikille.
  
  Ja joskus on ollu niinkin, että on niin liikaa, että tulee tarve vain päästä pois. Ei paniikki, mutta selkeä rationaalinen ymmärrys, että nyt on päästävä pois. Vanhemmiten aina harvemmin, sitä osaa jo paremmin ennakoida eli pysyä poissa 🤣
  *
  
  Kiva kuulla, että tulee noita parempia päivä ja että osaat nauttia niistä 🤗
  
  Hui, tuo voi olla arvokas tieto, että on sukupolvien jatkumoa, luulis lekurien heräävän?
  On siinä ainakin vahvat viittaukset siihen, että mukana voi olla perinnöllisiä tekijöitä, helpottaa kummasti tutkimista, toivottavasti myös sitten hoitoa 👍
  *
  
  Jaa, sielläkin yksi hulluja päiviä tekevä, taitaa olla miesten perinnöllinen sairaus se...
  
  Palataan kun keritään, hyviä päiviä toivotellen! 😊
- randombypasser
  2020-11-04 22:58:50
  J-76 kirjoitti:
  Eiku hetkonen humenia pitäsi jo sanoa. :D
  Riippuu ihan millä aikavyöhykkeellä mieli kulloinkin on 🤣
- J-76
  2020-11-05 14:00:18
  randombypasser kirjoitti:
  No musteella ja mustekynillä on leikitty tee se itse -taiteilijaa 🤣
  Olen pennusta asti piirrellyt paljon ja hiukan eri välineillä, lähinnä käytössä on olleet lyijykynät, hiilet, grafiitti, tussit, mutta myös mustekynillä tuli myöhemmin leikittyä. Piirrosjälkeä, läiskiä, kalligrafiaakin kevyesti (ei mun juttu...). Alkoi oikeastaan siitä, kun silloisen avokin pikkusisaruksille piti keksiä aina jänniä juttuja, yllätyksiä ja seikkailuja, mustekynillä sai tehtyä hyviä hämäyksiä muka-vanhojen kirjoitusten tai piirrosten (mm. aarrekartta) muodossa. Oli hauskaa, kaikilla 😁
  
  Sitten on piirtelyt jääneet, ehkä se into taas vanhemmiten heräilee, katsotaan.
  *
  
  Ei täsä muuten väsyttele vastata ja jutella, mutta töitä on ollut hiukan reippaammin, ihan normikaava, joka vuosi alkaa joku ihme jouluhärdelli ja loppuvuosi juostaan gasellina pitkiä päiviä. Ja se saasta alkaa joka vuosi hieman aiemmin, nyt jo hitto vie lokakuussa...
  
  Nytkin keikalla Tampereella toista vuorokautta (hotelli on kiva) ja painettu reilu 30 tuntia kahteen vuorokauteen. Ni sit ei jaksa aina vastailla. Nytkin kannattais mennä jo nukkumaan, mutta nimenomaisesti halusin jutustella ja nollata pään työasioista sillä tavalla 😊
  *
  
  Ihmiset on melusaastetta 😂
  Hitsin usein tulee sellasia nyt pakoon -hetkiä, just ihmisälinästä johtuen. Ei niinkään pakoon, mutta tuntuu että pää räjähtää eikäpysty olemaan tai keskittymään, pitää saada hetkeks sulkea äänet pois ja asettua, muuten ärähtää turhasta tai on sitten naama norsunv:llä kaikille.
  
  Ja joskus on ollu niinkin, että on niin liikaa, että tulee tarve vain päästä pois. Ei paniikki, mutta selkeä rationaalinen ymmärrys, että nyt on päästävä pois. Vanhemmiten aina harvemmin, sitä osaa jo paremmin ennakoida eli pysyä poissa 🤣
  *
  
  Kiva kuulla, että tulee noita parempia päivä ja että osaat nauttia niistä 🤗
  
  Hui, tuo voi olla arvokas tieto, että on sukupolvien jatkumoa, luulis lekurien heräävän?
  On siinä ainakin vahvat viittaukset siihen, että mukana voi olla perinnöllisiä tekijöitä, helpottaa kummasti tutkimista, toivottavasti myös sitten hoitoa 👍
  *
  
  Jaa, sielläkin yksi hulluja päiviä tekevä, taitaa olla miesten perinnöllinen sairaus se...
  
  Palataan kun keritään, hyviä päiviä toivotellen! 😊
  Päivää! Kiva lukea sun ajatuksenvirtaa, nyt ei vaan itsellä meinaa olla yhtään energiaa suorittaa mitään aivotoimintaavaa vaativaa. Mieluiten olisin seljällään sängyssä ja kiskoisin z:taa, mutta ruoka uunissa lapset jalkeilla ja ei ole ketään muuta kelle nämä kaikki nakkaisin päästäkseni huilimaan. Jotenkin aivan tajuttoman raskasta aikaa ellen nyt.
  
  Väsymys on ihan käsin kosketeletavaa, yöunet on aivan kuin ei niitä oliskaan vaikka nukun vähintään sen 6h ja päiväunet aina kun mahdollista. Päässä vaan humisee ja tuntuu, kuin olis tonnin painoiset jalat ja kädet...plääh. :/
  
  Valivali..en nyt enempää valita. Ehkäpä olen parin viikon päästä viisaampi.
  
  Tarmpereelle olet saanu pestin? Mitähän ihmettä sinä työkses sitten teet? Ei tartte kertoa, kunhan vaan omassa päässäni mietin. :)
  
  Mutta kuulostaa työläältä sesonkien alla...
  
  https://youtu.be/Q3_2entulkw
  
  Biisin nimi nappaa mukaansa. :D
  
  Voi hyvin ja muista ottaa relax välillä, jos on mahdollista työntohinan lomassa. Mä hipsin hetkeksi sohvalle kumolleen. :P
- J-76
  2020-11-05 14:03:58
  J-76 kirjoitti:
  Päivää! Kiva lukea sun ajatuksenvirtaa, nyt ei vaan itsellä meinaa olla yhtään energiaa suorittaa mitään aivotoimintaavaa vaativaa. Mieluiten olisin seljällään sängyssä ja kiskoisin z:taa, mutta ruoka uunissa lapset jalkeilla ja ei ole ketään muuta kelle nämä kaikki nakkaisin päästäkseni huilimaan. Jotenkin aivan tajuttoman raskasta aikaa ellen nyt.
  
  Väsymys on ihan käsin kosketeletavaa, yöunet on aivan kuin ei niitä oliskaan vaikka nukun vähintään sen 6h ja päiväunet aina kun mahdollista. Päässä vaan humisee ja tuntuu, kuin olis tonnin painoiset jalat ja kädet...plääh. :/
  
  Valivali..en nyt enempää valita. Ehkäpä olen parin viikon päästä viisaampi.
  
  Tarmpereelle olet saanu pestin? Mitähän ihmettä sinä työkses sitten teet? Ei tartte kertoa, kunhan vaan omassa päässäni mietin. :)
  
  Mutta kuulostaa työläältä sesonkien alla...
  
  https://youtu.be/Q3_2entulkw
  
  Biisin nimi nappaa mukaansa. :D
  
  Voi hyvin ja muista ottaa relax välillä, jos on mahdollista työntohinan lomassa. Mä hipsin hetkeksi sohvalle kumolleen. :P
  Youtube linkki muuten sitten virittyy välillä eri taajuuksille. :D nappasin vahingossa juuri sen väärän linkin, mitä piti välttää.
- randombypasser
  2020-11-05 22:34:23
  J-76 kirjoitti:
  Päivää! Kiva lukea sun ajatuksenvirtaa, nyt ei vaan itsellä meinaa olla yhtään energiaa suorittaa mitään aivotoimintaavaa vaativaa. Mieluiten olisin seljällään sängyssä ja kiskoisin z:taa, mutta ruoka uunissa lapset jalkeilla ja ei ole ketään muuta kelle nämä kaikki nakkaisin päästäkseni huilimaan. Jotenkin aivan tajuttoman raskasta aikaa ellen nyt.
  
  Väsymys on ihan käsin kosketeletavaa, yöunet on aivan kuin ei niitä oliskaan vaikka nukun vähintään sen 6h ja päiväunet aina kun mahdollista. Päässä vaan humisee ja tuntuu, kuin olis tonnin painoiset jalat ja kädet...plääh. :/
  
  Valivali..en nyt enempää valita. Ehkäpä olen parin viikon päästä viisaampi.
  
  Tarmpereelle olet saanu pestin? Mitähän ihmettä sinä työkses sitten teet? Ei tartte kertoa, kunhan vaan omassa päässäni mietin. :)
  
  Mutta kuulostaa työläältä sesonkien alla...
  
  https://youtu.be/Q3_2entulkw
  
  Biisin nimi nappaa mukaansa. :D
  
  Voi hyvin ja muista ottaa relax välillä, jos on mahdollista työntohinan lomassa. Mä hipsin hetkeksi sohvalle kumolleen. :P
  Iltaa :)
  
  Ei tainnut eilen olla jutuissa paljon ajatusta, saati virtaa, mutta tuli nollaus nupille kuten toivoinkin. Siihenkin tämä jutustelu on omiaan, purkaa ajatuksiaan ja irrottaa toisista, keskustelee vaikka hieman hitaammalla kaavalla :)
  
  Kiva jos saat silleen irti jotain, että hetkeksi irrottaa omasta pään sisäisestä karusellista, kun lueksii ja juttelee takaisin. Sinun pitäisi hassu nukkua enemmän, ei kukaan normiarkea pyörittävä pärjää pidempään noin vähillä unilla hyvin, jotenkin pitäis saada nuijanukutusta pariksi yöksi, että tasaa :(
  
  Päikkärit ei kuulemma tutkimusten mukaan auta kuin fyysiseen väsymykseen, pään osalta eivät oikein auta, jos yöunet jää vähiin. Pitäis hiukka enempi sinunkin saada yöunta, ettei olisi niin kuluttavaa elämä, etenkään kun muutakin vaivaa on. Kyllä se kuitenkin jollain tapaa stressaa, kun odottelee tutkimuksia ja muuta...
  
  Kyllä murheista sanoa saa, ei se kuitenkaan ole ainoa asia mistä sanoo, eikä se silloon ole oikeen valittamistakaan, kunhan nyt purkaa ajatuksiaan tai turhautumista johonkin. Sitähän me ihmiset tehdään, liki kaikki, elämä on usein jonkinlaista vastoinkäymistä tai turhautumista. Ite en viitti ees alottaa, kaikenlaista rutinaa olis kyllä jonossa vaikka ja kuinka 🤣
  
  Tampesterissa on nyt yksi hommeli vaikka pk-seudulla pääosin toimitaan. On toimiston muutto remontin tietyt asiat mukaan lukien, teknisesti ottaen, mutta aikamoinen sekasotku, siksi sen itelleni otinkin kun kollegoiden kohdalla ei ole ihan varmaa kuinka tästä selviäisivät. Itelleni tuttua huttua ja sinällään myös joka kerran omalla tavallaan eräänlainen haaste. Vaatii tietynlaisen mielen, että saa langat pysymään käsissä ja kaiken hoidettua ajallaan, alusta loppuun.
  
  Huomenna on kliimaksi, porukka lompsii sisään ja kaiken pitäisi toimia, mutta toimii se. Loput tavarat saapuvat vasta ma tai ti, mutta se tuli huomioitua hyvissä ajoin ja kaikki on kunnossa tilapäisratkaisuilla. Ensi viikolla sittten jatko-osa viimeistelyn merkeissä, kun tavarat ovat saapuneet, vain yksi tavallinen päivä.
  
  IT-hommia teen, aika pitkälti juuri liikekiinteistöjen asioita, kaikkea siihen liittyvää. On yritysten IT-muuttoja, on verkkoselvityksiä ja vikakorjauksia, turva- ja talotekniikan verkkojen selvityksiä ja rakentamista, kaikenlaista omituista suttua laajalla kirjolla. Mutta kivoja haasteita, paljon ihmisiä kohdattavaksi, rakastan työtäni. Ne ihmiset ja ne haasteet, siinä ne kaksi juttua, etenkin ne ihmiset.
  
  Yleensä ei niin raskasta, vain ikuinen kiire, ihan tavallinen työ oikeastaan. Näitä isoja rakennus- ja muuttoprojekteja ei niin usein tule, ehkä kymmenen vuoteen. Näissä ne päivät sitten venyvät, kun vatkaa ensin rakennustyömaan kanssa ja sitten itse muuton kanssa, mutta ne on lyhyitä rypistyksiä pohjimmiltaan.
  
  Kiitos biisistä, enpä ole aikoihin tuotakaan kuunnellut, vaikka on aikanaan ollut yksi suosikkeja :) Relaa on tiedossa kyllä, jahka huomisesta selvitään, tai ei ainakaan tällaista rutistusta muutamaan viikkoon ja sitten onkin jo joulut ja muut.
  
  Työmaaporukka on vinguttanut omia vehkeitään ja siellä soi pääosinYsäri-radio, menoa riittää ja tulee pentuvuodet mieleen, hyvällä tavalla.
  
  Tänään joku osui kultasuoneen toisella kanavalla ja kilautti:
  https://www.youtube.com/watch?v=UxxajLWwzqY
  
  Sopi hyvin teemaan, viimeistä puristusta kaikilla, painetaan ja painetaan, mutta tykätään, toimi tuo biisin tietty monotoninen puristus ja aggressio :)
- randombypasser
  2020-11-05 22:36:42
  J-76 kirjoitti:
  Youtube linkki muuten sitten virittyy välillä eri taajuuksille. :D nappasin vahingossa juuri sen väärän linkin, mitä piti välttää.
  Luulisin, että oli kuitenkin oikea, kun relaamisesta oli kyse 👍
  
  Relaile, muista nukkua, kaikkea ei tartte hoitaa tai jaksaa yhdellä vedolla :)
- J-76
  2020-11-06 10:04:59
  randombypasser kirjoitti:
  Iltaa :)
  
  Ei tainnut eilen olla jutuissa paljon ajatusta, saati virtaa, mutta tuli nollaus nupille kuten toivoinkin. Siihenkin tämä jutustelu on omiaan, purkaa ajatuksiaan ja irrottaa toisista, keskustelee vaikka hieman hitaammalla kaavalla :)
  
  Kiva jos saat silleen irti jotain, että hetkeksi irrottaa omasta pään sisäisestä karusellista, kun lueksii ja juttelee takaisin. Sinun pitäisi hassu nukkua enemmän, ei kukaan normiarkea pyörittävä pärjää pidempään noin vähillä unilla hyvin, jotenkin pitäis saada nuijanukutusta pariksi yöksi, että tasaa :(
  
  Päikkärit ei kuulemma tutkimusten mukaan auta kuin fyysiseen väsymykseen, pään osalta eivät oikein auta, jos yöunet jää vähiin. Pitäis hiukka enempi sinunkin saada yöunta, ettei olisi niin kuluttavaa elämä, etenkään kun muutakin vaivaa on. Kyllä se kuitenkin jollain tapaa stressaa, kun odottelee tutkimuksia ja muuta...
  
  Kyllä murheista sanoa saa, ei se kuitenkaan ole ainoa asia mistä sanoo, eikä se silloon ole oikeen valittamistakaan, kunhan nyt purkaa ajatuksiaan tai turhautumista johonkin. Sitähän me ihmiset tehdään, liki kaikki, elämä on usein jonkinlaista vastoinkäymistä tai turhautumista. Ite en viitti ees alottaa, kaikenlaista rutinaa olis kyllä jonossa vaikka ja kuinka 🤣
  
  Tampesterissa on nyt yksi hommeli vaikka pk-seudulla pääosin toimitaan. On toimiston muutto remontin tietyt asiat mukaan lukien, teknisesti ottaen, mutta aikamoinen sekasotku, siksi sen itelleni otinkin kun kollegoiden kohdalla ei ole ihan varmaa kuinka tästä selviäisivät. Itelleni tuttua huttua ja sinällään myös joka kerran omalla tavallaan eräänlainen haaste. Vaatii tietynlaisen mielen, että saa langat pysymään käsissä ja kaiken hoidettua ajallaan, alusta loppuun.
  
  Huomenna on kliimaksi, porukka lompsii sisään ja kaiken pitäisi toimia, mutta toimii se. Loput tavarat saapuvat vasta ma tai ti, mutta se tuli huomioitua hyvissä ajoin ja kaikki on kunnossa tilapäisratkaisuilla. Ensi viikolla sittten jatko-osa viimeistelyn merkeissä, kun tavarat ovat saapuneet, vain yksi tavallinen päivä.
  
  IT-hommia teen, aika pitkälti juuri liikekiinteistöjen asioita, kaikkea siihen liittyvää. On yritysten IT-muuttoja, on verkkoselvityksiä ja vikakorjauksia, turva- ja talotekniikan verkkojen selvityksiä ja rakentamista, kaikenlaista omituista suttua laajalla kirjolla. Mutta kivoja haasteita, paljon ihmisiä kohdattavaksi, rakastan työtäni. Ne ihmiset ja ne haasteet, siinä ne kaksi juttua, etenkin ne ihmiset.
  
  Yleensä ei niin raskasta, vain ikuinen kiire, ihan tavallinen työ oikeastaan. Näitä isoja rakennus- ja muuttoprojekteja ei niin usein tule, ehkä kymmenen vuoteen. Näissä ne päivät sitten venyvät, kun vatkaa ensin rakennustyömaan kanssa ja sitten itse muuton kanssa, mutta ne on lyhyitä rypistyksiä pohjimmiltaan.
  
  Kiitos biisistä, enpä ole aikoihin tuotakaan kuunnellut, vaikka on aikanaan ollut yksi suosikkeja :) Relaa on tiedossa kyllä, jahka huomisesta selvitään, tai ei ainakaan tällaista rutistusta muutamaan viikkoon ja sitten onkin jo joulut ja muut.
  
  Työmaaporukka on vinguttanut omia vehkeitään ja siellä soi pääosinYsäri-radio, menoa riittää ja tulee pentuvuodet mieleen, hyvällä tavalla.
  
  Tänään joku osui kultasuoneen toisella kanavalla ja kilautti:
  https://www.youtube.com/watch?v=UxxajLWwzqY
  
  Sopi hyvin teemaan, viimeistä puristusta kaikilla, painetaan ja painetaan, mutta tykätään, toimi tuo biisin tietty monotoninen puristus ja aggressio :)
  Terppa, eilen jo kirjoitin vastauksen mutta mihin lie bittiavaruuteen se lähti, koska ei näyt tässä viestipuussakaan.
  
  Ei aina irtoa ajatusta eikä virtaakaan. :)
  
  Kyllä mä yöt nukun, mutta vähän heräillen silloin tällöin. Onni onnettomuudessa on, että nukahtaa nopeasti uudelleen vaikka välillä herää. Se on vaan joku homma pielessä tässä ruhossa, kun ei se yönukkuminen tuo sitä levännyttä oloa kuitenkaan. Aivosumu ja horkka vaikka nukkuisi 24 h.
  
  Kesken päivän se iskee kuin kapulalla päähän ellei olo jo aamusta sängystä ylösnoustessa.
  
  Kestää viikkoja, kestää kuukausia kunnes sitten yks kaunis päivä huomaan, että on virkeämpi taas nukuttuaan. Ei se onneksi vuosiksi yhtäkyytiä ole päälle jäänyt tuo lepoa antamaton uni. :)
  
  Kyllä mulla päikkärit auttaa juuri siihen tokkuraiseen oloon, mutta aika pianhan se väsy iskee takaisin. Että lyhyt ilo se päivällä nukkuminenkin kuitenkin on.
  
  IT! Siinä on sellainen ala mistä meikäläinen ei kyllä rehellisesti ymmärrä oikeen mitään. Joo tajuan kyllä mihin liittyy, mutta siihen se sitten tipahtaakin. :D
  
  Ei ole omaa vahvinta alaa mikään IT osaaminen/älyäminen. Liekö sekin takana, ettei ole koskaan isommin kiinnostanut perehtyä ja nyt se tuntuu jo liian monimutkaiselta tahkota.
  
  Mutta hyvin sillä allalla taitaa töitä riittää? :)
  
  Ihan urakkaluontoisestikin.
  
  Pääset vissiin viikonlopun viettoon ihan normaalisti vai onko töitä viikonloppunakin vielä? Jos vaan töissä saa musiikkia kuunnella, niin kummasti se antaa virtaa jaksaa vaikka olis vähän tiukkakin aikataulutus ja vääntämistä olan takaa. Ihmeellinen vaikutus musiikilla.
  
  Enpäs totakaan biisiä muistanut minkä linkitit, ennen kun kuuntelin. Harvoin olen sitä kuullut, mutta jossain palstalla joskus on vastaan tullut musaketjuissa tai jossain.
  
  https://youtu.be/hv7fP7JLNDA
  
  Olen ihan hurahtanut tähän elektroniseen viulumusaan. Saksofoni versioihin samaten. Missä ei kukaan ihminen laula halaistua sanaa. :D
  
  Työniloa vielä loppurutistukseen!
- randombypasser
  2020-11-06 22:46:37
  J-76 kirjoitti:
  Terppa, eilen jo kirjoitin vastauksen mutta mihin lie bittiavaruuteen se lähti, koska ei näyt tässä viestipuussakaan.
  
  Ei aina irtoa ajatusta eikä virtaakaan. :)
  
  Kyllä mä yöt nukun, mutta vähän heräillen silloin tällöin. Onni onnettomuudessa on, että nukahtaa nopeasti uudelleen vaikka välillä herää. Se on vaan joku homma pielessä tässä ruhossa, kun ei se yönukkuminen tuo sitä levännyttä oloa kuitenkaan. Aivosumu ja horkka vaikka nukkuisi 24 h.
  
  Kesken päivän se iskee kuin kapulalla päähän ellei olo jo aamusta sängystä ylösnoustessa.
  
  Kestää viikkoja, kestää kuukausia kunnes sitten yks kaunis päivä huomaan, että on virkeämpi taas nukuttuaan. Ei se onneksi vuosiksi yhtäkyytiä ole päälle jäänyt tuo lepoa antamaton uni. :)
  
  Kyllä mulla päikkärit auttaa juuri siihen tokkuraiseen oloon, mutta aika pianhan se väsy iskee takaisin. Että lyhyt ilo se päivällä nukkuminenkin kuitenkin on.
  
  IT! Siinä on sellainen ala mistä meikäläinen ei kyllä rehellisesti ymmärrä oikeen mitään. Joo tajuan kyllä mihin liittyy, mutta siihen se sitten tipahtaakin. :D
  
  Ei ole omaa vahvinta alaa mikään IT osaaminen/älyäminen. Liekö sekin takana, ettei ole koskaan isommin kiinnostanut perehtyä ja nyt se tuntuu jo liian monimutkaiselta tahkota.
  
  Mutta hyvin sillä allalla taitaa töitä riittää? :)
  
  Ihan urakkaluontoisestikin.
  
  Pääset vissiin viikonlopun viettoon ihan normaalisti vai onko töitä viikonloppunakin vielä? Jos vaan töissä saa musiikkia kuunnella, niin kummasti se antaa virtaa jaksaa vaikka olis vähän tiukkakin aikataulutus ja vääntämistä olan takaa. Ihmeellinen vaikutus musiikilla.
  
  Enpäs totakaan biisiä muistanut minkä linkitit, ennen kun kuuntelin. Harvoin olen sitä kuullut, mutta jossain palstalla joskus on vastaan tullut musaketjuissa tai jossain.
  
  https://youtu.be/hv7fP7JLNDA
  
  Olen ihan hurahtanut tähän elektroniseen viulumusaan. Saksofoni versioihin samaten. Missä ei kukaan ihminen laula halaistua sanaa. :D
  
  Työniloa vielä loppurutistukseen!
  Tere! Niin IT:n kanssa kun touhuankin, niin bittiavaruuden mustat aukot on itellekin täysin hallitsemattomia mysteerejä, niitä vaan on ja kaikkea katoaa 😆
  
  Nyt on just sellanen "päässä ei liikahda ajatuskaan" -fiilis, vaikka sormet näköjään liikkuu. Palattu Tampesterista kotio, viikon loppu... On vapaa. Viikonloput on muutenki itelle pyhiä, niitä ei työnantajalle lahjoiteta, ellei ole todella poikkeuksellinen tilanne, siitä olen pitänyt kiinni jo hyvän tovin, viikolla ehtii päivää venyttää ihan riittämiin.
  
  Kyllä se työmaamusa antoi omat kiksinsä, vaikkei tota ite tuukaan yleensä laitettua, olen usein niin tiukan keskittynyt tekemiseen tällasissa keikoissa, etten edes huomaa musiikkia. Paitsi sitten, kun pahin häslinki on ohi ja pää huomaa ympäristökin 😁
  
  Pimeällä motaria ajellessa valot tuntu kovin häikäseviltä ja tuli siitä mieleen tuo:
  https://www.youtube.com/watch?v=fHI8X4OXluQ
  
  Sopi kyllä tietyllä tapaa tunnelmiin muutenkin, homma hoidettu ja aika ottaa ritolat, matkalla "vapauteen" pariksi päiväksi 😂
  
  Niin, se on toi IT semmonen halvatun vyyhti kaikkea, että harva siitä tajuaa puoliakaan, itekin vain pienen siivun. Enkä sinällään haluakaan enempiä, menee monet asiat siinä aivan liian vauhdilla eteenpäin, en pysyis kärryillä kuitenkaan, kun ei niin paljon kiinnosta ne yksityiskohdat ja hienoudet. Olen enempi sellanen kokonaisuuksia hahmottava narujen käsissä pitelijä ja ennen kaikkea ihmisille tekijä, riittää kun ymmärtää sen logiikan ja sovellukset, joku muu saa hoitaa ne hienoudet 😆
  
  Itelle tärkeintä tässä duunissa on ihmiset ja niiden auttaminen tietynlaisissa haasteissa. Se vaan on se juttu, kun tapaa paljon ihmisiä, monia toistuvasti ja tutustuu, pystyy auttamaan niitä joidenkin ongelmien kanssa, soveltamaan luovia ratkaisuja ja muuta sellaista. Nytkin huomasin, että projekti alkaa tietyiltä osin viheltämään, kun ei ole riittävää ymmärrystä, niin otin kopin asioista IT:n osalta yhteisymmärryksessä ja pidin ne narut käsissäni, yksi murhe vähemmän niille joilla niitä oli muutenkin kädet täynnä. Ja loppupeleissä tein vain sitä, minkä osaan ja mistä pidän, kaikki voittivat 😊
  
  On toi ehkä outoa nuo sun nukkumisen haasteet. Mietin, että jotenkin sulla pääkoppa saattaa käydä ylikierroksilla tai sutia tyhjää nukkuessa niin, ettei aivot lepää normaalisti? Siltä tuo omaan korvaan kuulostaa, näin mitään lääketieteestä ymmärtämättä. Noista unijutuista on vaan tullut luettua jonkin verran, kun itellä toi nukkuminen on mitäsattuuta kans, vain toisella tavalla.
  
  En välttämättä saa nukahdettua, liikaa asioita mielessä, siis aina. Ja pahinta jos on oikeesti paljon kaikkea menossa elämässä, niin siviilissä kuin töissä, pieniä ja isoja juttuja, muistettavaa, suunniteltavaa, päätettävää, ratkaistavaa jne. Yhtä hyvin voi valvoa yön sillon. Toinen vaihtoehto olis ottaa pari kolme desiä viinaa, uni tulee kyllä, mutta ei oikein lepää eikä ole kivaa seuraavana päivänä 😣
  
  Ja tasan varmasti en nukahda uudelleen, jos satun heräämään 4:ltä tai jälkeen, ei tartte ees koittaa, nuppi keksii kyllä, että herätykseen on aikaa niin vähän, ettei kannata nukkua enää vaikka yleensä siihen on vielä ainakin tunti. Mut ei toimi tämä pääkoppa, ei.
  
  Onneks sentään ite nukkuminen ei ole ongelma, se sujuu kuin tukilla, sen aikaa kun nukkuu ny ylipäänsä. Lepoa tulee ja virkistyy, ei jää silleen vajaalle ja 7 tuntia on yleensä se mitä tulee. Kelloakaan tartte laittaa herättään enimmäkseen, sen tarkasti toi 7 pitää. Ihmeellinen on ihmisen mieli ja kroppa... 🤔
  
  Se on hyvä, ettei tuo ole sulla pitkäkestoista kerrallaan, se olis ihan hirveetä. Kun miettii miten "kivaa" itellä on parin huonosti nukun yön jälkeen, niin vaikee ees kuvitella millasta se on jos se jatkuu vaikka jonkun viikon... Olisin aivan zombie ja toisille hirviö, kun parissakin yössä tulen niin kärttyseks, että melkein äksyilen itellekin peilin eessä 😆
  
  Olipas kiva kappale, itelle aivan uusi tuttavuus! Viulut on aina hienot ja hirveästi tykkään, kun viuluja sekoitetaan johonkin toiseen musiikkityyliin. Saksofonit on itelle semmonen heikko kohta, sukat pyörii jaloissa -juttuja. Monesti harkinnut, että voisin opetella saksofonia soittelemaan hitusen, ihan omaksi iloksi, se on mieletön äänimaailma. Se oli äänenä viehättänyt jo muutenkin pikkupojuna, mutta tuo biisi oli ihan viimeinen läpsy korville, rakkaus syttyi tuli sillä kohtaa:
  https://www.youtube.com/watch?v=DEooduDs6LA
  
  Kiitokset, lopput tuli, rutistettua ja ilolla tulikin 🤗
- J-76
  2020-11-07 19:15:17
  randombypasser kirjoitti:
  Tere! Niin IT:n kanssa kun touhuankin, niin bittiavaruuden mustat aukot on itellekin täysin hallitsemattomia mysteerejä, niitä vaan on ja kaikkea katoaa 😆
  
  Nyt on just sellanen "päässä ei liikahda ajatuskaan" -fiilis, vaikka sormet näköjään liikkuu. Palattu Tampesterista kotio, viikon loppu... On vapaa. Viikonloput on muutenki itelle pyhiä, niitä ei työnantajalle lahjoiteta, ellei ole todella poikkeuksellinen tilanne, siitä olen pitänyt kiinni jo hyvän tovin, viikolla ehtii päivää venyttää ihan riittämiin.
  
  Kyllä se työmaamusa antoi omat kiksinsä, vaikkei tota ite tuukaan yleensä laitettua, olen usein niin tiukan keskittynyt tekemiseen tällasissa keikoissa, etten edes huomaa musiikkia. Paitsi sitten, kun pahin häslinki on ohi ja pää huomaa ympäristökin 😁
  
  Pimeällä motaria ajellessa valot tuntu kovin häikäseviltä ja tuli siitä mieleen tuo:
  https://www.youtube.com/watch?v=fHI8X4OXluQ
  
  Sopi kyllä tietyllä tapaa tunnelmiin muutenkin, homma hoidettu ja aika ottaa ritolat, matkalla "vapauteen" pariksi päiväksi 😂
  
  Niin, se on toi IT semmonen halvatun vyyhti kaikkea, että harva siitä tajuaa puoliakaan, itekin vain pienen siivun. Enkä sinällään haluakaan enempiä, menee monet asiat siinä aivan liian vauhdilla eteenpäin, en pysyis kärryillä kuitenkaan, kun ei niin paljon kiinnosta ne yksityiskohdat ja hienoudet. Olen enempi sellanen kokonaisuuksia hahmottava narujen käsissä pitelijä ja ennen kaikkea ihmisille tekijä, riittää kun ymmärtää sen logiikan ja sovellukset, joku muu saa hoitaa ne hienoudet 😆
  
  Itelle tärkeintä tässä duunissa on ihmiset ja niiden auttaminen tietynlaisissa haasteissa. Se vaan on se juttu, kun tapaa paljon ihmisiä, monia toistuvasti ja tutustuu, pystyy auttamaan niitä joidenkin ongelmien kanssa, soveltamaan luovia ratkaisuja ja muuta sellaista. Nytkin huomasin, että projekti alkaa tietyiltä osin viheltämään, kun ei ole riittävää ymmärrystä, niin otin kopin asioista IT:n osalta yhteisymmärryksessä ja pidin ne narut käsissäni, yksi murhe vähemmän niille joilla niitä oli muutenkin kädet täynnä. Ja loppupeleissä tein vain sitä, minkä osaan ja mistä pidän, kaikki voittivat 😊
  
  On toi ehkä outoa nuo sun nukkumisen haasteet. Mietin, että jotenkin sulla pääkoppa saattaa käydä ylikierroksilla tai sutia tyhjää nukkuessa niin, ettei aivot lepää normaalisti? Siltä tuo omaan korvaan kuulostaa, näin mitään lääketieteestä ymmärtämättä. Noista unijutuista on vaan tullut luettua jonkin verran, kun itellä toi nukkuminen on mitäsattuuta kans, vain toisella tavalla.
  
  En välttämättä saa nukahdettua, liikaa asioita mielessä, siis aina. Ja pahinta jos on oikeesti paljon kaikkea menossa elämässä, niin siviilissä kuin töissä, pieniä ja isoja juttuja, muistettavaa, suunniteltavaa, päätettävää, ratkaistavaa jne. Yhtä hyvin voi valvoa yön sillon. Toinen vaihtoehto olis ottaa pari kolme desiä viinaa, uni tulee kyllä, mutta ei oikein lepää eikä ole kivaa seuraavana päivänä 😣
  
  Ja tasan varmasti en nukahda uudelleen, jos satun heräämään 4:ltä tai jälkeen, ei tartte ees koittaa, nuppi keksii kyllä, että herätykseen on aikaa niin vähän, ettei kannata nukkua enää vaikka yleensä siihen on vielä ainakin tunti. Mut ei toimi tämä pääkoppa, ei.
  
  Onneks sentään ite nukkuminen ei ole ongelma, se sujuu kuin tukilla, sen aikaa kun nukkuu ny ylipäänsä. Lepoa tulee ja virkistyy, ei jää silleen vajaalle ja 7 tuntia on yleensä se mitä tulee. Kelloakaan tartte laittaa herättään enimmäkseen, sen tarkasti toi 7 pitää. Ihmeellinen on ihmisen mieli ja kroppa... 🤔
  
  Se on hyvä, ettei tuo ole sulla pitkäkestoista kerrallaan, se olis ihan hirveetä. Kun miettii miten "kivaa" itellä on parin huonosti nukun yön jälkeen, niin vaikee ees kuvitella millasta se on jos se jatkuu vaikka jonkun viikon... Olisin aivan zombie ja toisille hirviö, kun parissakin yössä tulen niin kärttyseks, että melkein äksyilen itellekin peilin eessä 😆
  
  Olipas kiva kappale, itelle aivan uusi tuttavuus! Viulut on aina hienot ja hirveästi tykkään, kun viuluja sekoitetaan johonkin toiseen musiikkityyliin. Saksofonit on itelle semmonen heikko kohta, sukat pyörii jaloissa -juttuja. Monesti harkinnut, että voisin opetella saksofonia soittelemaan hitusen, ihan omaksi iloksi, se on mieletön äänimaailma. Se oli äänenä viehättänyt jo muutenkin pikkupojuna, mutta tuo biisi oli ihan viimeinen läpsy korville, rakkaus syttyi tuli sillä kohtaa:
  https://www.youtube.com/watch?v=DEooduDs6LA
  
  Kiitokset, lopput tuli, rutistettua ja ilolla tulikin 🤗
  Tulipas kattava kuvaus työtouhuista. 😛
  
  Tämä ketju on jo niin pitkä, ettei mun androidini meinaa kyetä avaamaan. Kestää ikuisuuden päästä viestiisi käsiksi.
  
  Loppuuko tässä kapasiteetti kesken?! 🤨
  
  Nyt ota huilin kannalta. Viikonloput menee yleensä liian äkkiä ja uusi työviikko koittaa.
  
  Saksofoni on lämmin soitin, siitä huokuu lämmin ja tyylikäs soundi. Viulu taas on äkäisempi, malttamaton ja leikkisämpi.
  
  Opettele ihmeessä, jos suinkin intoa riittää!
  
  Kiitoksia linkeistä. 🤗😊
- randombypasser
  2020-11-08 12:08:54
  J-76 kirjoitti:
  Tulipas kattava kuvaus työtouhuista. 😛
  
  Tämä ketju on jo niin pitkä, ettei mun androidini meinaa kyetä avaamaan. Kestää ikuisuuden päästä viestiisi käsiksi.
  
  Loppuuko tässä kapasiteetti kesken?! 🤨
  
  Nyt ota huilin kannalta. Viikonloput menee yleensä liian äkkiä ja uusi työviikko koittaa.
  
  Saksofoni on lämmin soitin, siitä huokuu lämmin ja tyylikäs soundi. Viulu taas on äkäisempi, malttamaton ja leikkisämpi.
  
  Opettele ihmeessä, jos suinkin intoa riittää!
  
  Kiitoksia linkeistä. 🤗😊
  Lipsahti, kun tykkään töistäni 😆
  
  Huilia tuli ja tulee, mitä nyt kotihommia nysvään. Muistapa itekkin lorvia antaumuksella!
  
  Saksofonin osalta harkitsen edelleen, ei oikein aika meinaa muutenkaan kaikkeen riittää, mutta se olisi mielekästä vaihtelua. Tosin varsin hintavia vempaimia ovat...
  
  Jeps, täytyy vaihtaa ketjua eli jatkaa toisaalla, kun juttuloita tulee 😊
M184
2020-10-25 00:28:24
Olen aina ollut romantikko ja loppuun asti varmaan tulen olemaan; valitettavasti. Tällä hetkellä yritän tumpata sitä kyllä syvälle suohon.

Romantiikka on siitä salakavala että jos sen päästää lippaasta niin saranapuolelta karkaa myös rakkaus, läheisyyden kaipuu, hellyys yms. Tällaiset ajatukset tyhjässä talossa saavat helposti aikaan myös "entä jos sittenkin "-ajatelmia. Sen verran itseään ja tunteitaan pitää vahtia ettei ne ihan karkaa kohtuuttomiin.

Tavoite olisi että suhtautuisin romantiikkaan, rakkauteen yms kuten John Nash elokuvassa kaunis mieli pään sisäisiin hahmoihin. Kun vaihtaa auton renkaita ja näkee tiellä käsikkäin käveleviä pareja tai toisiaan nuolevia teinejä niin voi ne huomioida mutta ymmärtää ettei ne yt kuulu omaan todellisuuten.
- Anonyymi
  2020-10-25 11:41:13
  Eikö kannattaisi vain hyväksyä millainen on? Tietysti kannattaa selvittää itselleen mitä kuuluu romantiikkaan... ja miten niin muka.
  
  Kirjoitit "Romantiikka on siitä salakavala että jos sen päästää lippaasta niin saranapuolelta karkaa myös rakkaus, läheisyyden kaipuu, hellyys yms."
  
  Minusta tuo oli varsin oudosti ilmaistu. Itse ajattelen romantiikan nimenomaan rakkauden tekoina.
- M184
  2020-10-25 22:15:02
  Anonyymi kirjoitti:
  Eikö kannattaisi vain hyväksyä millainen on? Tietysti kannattaa selvittää itselleen mitä kuuluu romantiikkaan... ja miten niin muka.
  
  Kirjoitit "Romantiikka on siitä salakavala että jos sen päästää lippaasta niin saranapuolelta karkaa myös rakkaus, läheisyyden kaipuu, hellyys yms."
  
  Minusta tuo oli varsin oudosti ilmaistu. Itse ajattelen romantiikan nimenomaan rakkauden tekoina.
  Itse ajattelen nuo teot lähinnä kohteen kautta. Voin minä naisia katsoa silmiin ihan vaan osoittaakseni että olen kiinnostunut heidän puheistaan.
  
  Mutta tavallaan samalla linjalla rakkauden tekojen kanssa. Kysymys on siitä että vaikka olisin maalari mutta jos ei ole seinää mihin sivellä niin kannattaako siihen jäädä ihmettelemään olematonta seinää vai keskittääkö tarmon johonkin konkrettisempaan.
- Disse
  2020-10-25 22:18:36
  M184 kirjoitti:
  Itse ajattelen nuo teot lähinnä kohteen kautta. Voin minä naisia katsoa silmiin ihan vaan osoittaakseni että olen kiinnostunut heidän puheistaan.
  
  Mutta tavallaan samalla linjalla rakkauden tekojen kanssa. Kysymys on siitä että vaikka olisin maalari mutta jos ei ole seinää mihin sivellä niin kannattaako siihen jäädä ihmettelemään olematonta seinää vai keskittääkö tarmon johonkin konkrettisempaan.
  Mutta haluaako maalari maalaajaksi vai maalaamattomien seinien vuoksi, vai maalaamisen ilosta?
- M184
  2020-10-26 21:16:09
  Disse kirjoitti:
  Mutta haluaako maalari maalaajaksi vai maalaamattomien seinien vuoksi, vai maalaamisen ilosta?
  Niin no jos sulla ei ole sitä seinää niin saatko iloa siitä että suihkit siveltimellä ilmaa ilman että saat näkyvää aikaan?
  
  Toki olisi tietysti vaihtoehto etsiä seiniä mutta jotenkin tuntuu että ne arkiset sävyt jotka minun paletista löytyy eivät ole riittävän värikkäitä.
- Disse
  2020-10-26 21:34:10
  M184 kirjoitti:
  Niin no jos sulla ei ole sitä seinää niin saatko iloa siitä että suihkit siveltimellä ilmaa ilman että saat näkyvää aikaan?
  
  Toki olisi tietysti vaihtoehto etsiä seiniä mutta jotenkin tuntuu että ne arkiset sävyt jotka minun paletista löytyy eivät ole riittävän värikkäitä.
  No lähinnä mietin sitä vaan, että maalari pitää oikeasti maalaamisesta, vaikka ei juuri satu olemaankaan sitä seinää sudittavaksi...
  
  Silloin se maalaaminen on keskiössä, ei seinä. 😁
  
  Mutta siis tää vaan sivuhuomautus.. mäkin maalaan vaan, jos haluun maalata seinän, en oikeasti pidä maalaamisesta, enemmän tyyllikkäästä seinästä mahdollisimman pitkään. 😬
Anonyymi
2020-10-25 09:53:21
Mietin niin tämä Rebecca: https://www.imdb.com/title/tt2235695/
On jännitystä ja ihmmissuhteita.

Minä odotan milloin tulee tuo The Mandalorian uudet jaksot kohta, Tähtien Sota ja vauva-Yoda juttuja.
Pikku-pirpana
2020-10-25 13:21:25
Hyvä keskustelunaihe taas.. voisit piipahtaa tuolla suhteet osiossakin välillä avaamassa ketjuja, sun keskustelun avaukset kun ei mene poistoon. Ja saataisiin sinnekin joskus säpinää sivukaupalla...
Sinkuissa kun tuota säpinää riittää omasta takaa.. jos työkiireiltäsi joudat..
Olisi jotakin pureskeltavaa...
- Anonyymi
  2020-10-25 13:33:39
  Dissen aiheet on hyviä. On muutamat muutkin. Mutta enemmän aloituksia voisi mennä poistoon. Esim. kaikki naisten haukkumisaloitukset.
- Disse
  2020-10-25 13:34:24
  Siis onhan tääkin suhdeosastoo? Siis pelkkä suhteet-osasto? 🤔
  
  No nää aloitukset pukkaa tulemaan päähän spontaanisti, kaivelemalla tulee vähän teennäisiä...mutta pitää laittaa korvan taa. 😊
  
  Mä oonkin tässä ”aamukahvilla. 😀 Olin ekan yöhukin ja tänä iltana toiseen vielä. Sit ois vapaata.
- Pikku-pirpana
  2020-10-25 13:34:56
  Anonyymi kirjoitti:
  Dissen aiheet on hyviä. On muutamat muutkin. Mutta enemmän aloituksia voisi mennä poistoon. Esim. kaikki naisten haukkumisaloitukset.
  Ja miesten haukkumisaloitukset.
- Disse
  2020-10-25 13:40:27
  Anonyymi kirjoitti:
  Dissen aiheet on hyviä. On muutamat muutkin. Mutta enemmän aloituksia voisi mennä poistoon. Esim. kaikki naisten haukkumisaloitukset.
  Provoilut häviäis historiaan, kun niitä ei noteerais...
  
  Jotkut viinamiestenkin provoilut saa vastakaikua vähän aina, se riittää niille trolleille.
  
  Lisäksi joku spämmää kaikkea joutavaa joka ketjuun... ne ikivä kyllä kuuluu tähän touhuun, mutta ei kannata välittää niistä. 😊
- Pikku-pirpana
  2020-10-25 13:40:37
  Disse kirjoitti:
  Siis onhan tääkin suhdeosastoo? Siis pelkkä suhteet-osasto? 🤔
  
  No nää aloitukset pukkaa tulemaan päähän spontaanisti, kaivelemalla tulee vähän teennäisiä...mutta pitää laittaa korvan taa. 😊
  
  Mä oonkin tässä ”aamukahvilla. 😀 Olin ekan yöhukin ja tänä iltana toiseen vielä. Sit ois vapaata.
  Suhteet osiossa on enemmän lukijakuntaa.
  Sulla niin kiinnostavat aloitukset, sillä mä vaan ku en minäkään alkuun kiinnostunut sinkku-palstasta, skippasin näitä keskusteluja huolella.
  Ennen kuin si eksyin Lady E:n ketjuun...
- Disse
  2020-10-25 13:43:15
  Pikku-pirpana kirjoitti:
  Ja miesten haukkumisaloitukset.
  Joo. Trollauksen kohteena on miehetkin. Toisten alistaminen on tosityypillistä trollausta täällä...
  
  Minusta tuo ”ätmikin” on ihan trollien keksimä termi.
- Disse
  2020-10-25 13:47:22
  Pikku-pirpana kirjoitti:
  Suhteet osiossa on enemmän lukijakuntaa.
  Sulla niin kiinnostavat aloitukset, sillä mä vaan ku en minäkään alkuun kiinnostunut sinkku-palstasta, skippasin näitä keskusteluja huolella.
  Ennen kuin si eksyin Lady E:n ketjuun...
  Jaa? Eipä ole tullut suoranaisesti käytyä..
  
  Ehkä nytten vois toisaalta olla vähän laajentuneempi käsitys tästä sivusta, ettei napsahtelis ihon alle kaikki mitä tyypit kirjoittaa. Vois vaikka joku isompi lukijakunta ollakin paikallaan. 🤔😬
- Anonyymi
  2020-10-25 13:51:41
  Pikku-pirpana kirjoitti:
  Ja miesten haukkumisaloitukset.
  Miesten haukkumisaloitukset? En ole huomannut, ehkä niitäkin on.
- Anonyymi
  2020-10-25 13:52:52
  Disse kirjoitti:
  Joo. Trollauksen kohteena on miehetkin. Toisten alistaminen on tosityypillistä trollausta täällä...
  
  Minusta tuo ”ätmikin” on ihan trollien keksimä termi.
  Mikä on "ätmi" ...?
- Pikku-pirpana
  2020-10-25 13:56:33
  Disse kirjoitti:
  Jaa? Eipä ole tullut suoranaisesti käytyä..
  
  Ehkä nytten vois toisaalta olla vähän laajentuneempi käsitys tästä sivusta, ettei napsahtelis ihon alle kaikki mitä tyypit kirjoittaa. Vois vaikka joku isompi lukijakunta ollakin paikallaan. 🤔😬
  🤔 ja 🥳 👏 👍
- Disse
  2020-10-25 14:36:38
  Anonyymi kirjoitti:
  Mikä on "ätmi" ...?
  Atm= alemman tason mies.
  
  Täällä on näitä nimityksiä jokaiselle. En lopulta tiedä mistä ne on tulleet tänne, mutta normaalia miestä täällä ei tunneta. 😀 Sitä ei yksinkertaisesti ole. Minäkin vissiin olen joku ”valkoritari” joka nuoleskee naisia, saadakseen sitä yhtä ainoaa. 😁
- Anonyymi
  2020-10-25 16:38:05
  Disse kirjoitti:
  Atm= alemman tason mies.
  
  Täällä on näitä nimityksiä jokaiselle. En lopulta tiedä mistä ne on tulleet tänne, mutta normaalia miestä täällä ei tunneta. 😀 Sitä ei yksinkertaisesti ole. Minäkin vissiin olen joku ”valkoritari” joka nuoleskee naisia, saadakseen sitä yhtä ainoaa. 😁
  Voi jestas.
  
  Keskustelupalstoilla kannattaisi muistaa normaalit säännöt. Esim
  - Kerro omasta kokemuksesta.
  - Kunnioita toisia
  
  Pelkästään nämä huomioimalla päästäisiin keskustelemaan oikeasti. Liian usein keskitytään vain haukkumaan toisia ja kertomaan miksi toiset ajattelee/tuntee ja tekee ihan väärin.
- Disse
  2020-10-25 16:57:52
  Anonyymi kirjoitti:
  Voi jestas.
  
  Keskustelupalstoilla kannattaisi muistaa normaalit säännöt. Esim
  - Kerro omasta kokemuksesta.
  - Kunnioita toisia
  
  Pelkästään nämä huomioimalla päästäisiin keskustelemaan oikeasti. Liian usein keskitytään vain haukkumaan toisia ja kertomaan miksi toiset ajattelee/tuntee ja tekee ihan väärin.
  No vaikea sanoa miten tälläiset provokatiiviset nimitykset jonnekin pesiytyy? Onko jotkut tietyt trollit niitä aktiivisesti lanseeraamassa ja pikkuhiljaa ne yleistyy, vai miten? 🤷‍♂️
  
  Kuitenkin selvää on, että täälläkin ihmiset kirjoittaa tosi inhottavia kommentteja muista, sen kummemin välittämättä mitä se kenellikin voi aiheuttaa.
  
  Aikamoinen viidakon laki täällä toimii... vastuu on lukijalla. Sad but true...
Anonyymi
2020-10-25 14:05:18
Sähköä liikaa varastoituessa kuulostaa oktaavikolta.
Anonyymi
2020-10-25 14:07:18
Vastaamikoksi pitää suorastaan pyrkiä. Yksittäistapauksen tiedot hukkuivat, kunnes ne ilmoitetiinkin varastetuiksi. https://yle.fi/uutiset/3-11570588
Tietojaan ei siis kannata lainata, ei pantata.
https://yle.fi/uutiset/3-11612420
Thymallus
2020-10-25 16:07:10
Ne on nämä vaalean siniset lasit jotka on syntymässä saatu, niin kyllä sanoisin että enemmänkin tuollainen käytäntikko.
Anonyymi
2020-10-25 23:11:18
Oletko romantikko vai fanaatikko?
- Disse
  2020-10-25 23:28:55
  Romantikko enemmän. Saatan jotain aihetta tutkia fanaattisesti, mutta en jää pelkästään siihen, kun kohta näen jo jotain muuta mielenkiintoisempaa. :oD
  
  Elämässä on niin paljon kaikkea hämmästeltävää.... täällä voi ihmetellä ajatuksiani, tunteita, mutta kotona vaikka miten pyykkietikka onkin parempi huuhteluaine kuin teolliset hajusteet. :oD Mulla on nyt jotain piparmintun tuoksuista pyykkietikkaa. :oD
- Anonyymi
  2020-10-26 01:52:48
  Disse kirjoitti:
  Romantikko enemmän. Saatan jotain aihetta tutkia fanaattisesti, mutta en jää pelkästään siihen, kun kohta näen jo jotain muuta mielenkiintoisempaa. :oD
  
  Elämässä on niin paljon kaikkea hämmästeltävää.... täällä voi ihmetellä ajatuksiani, tunteita, mutta kotona vaikka miten pyykkietikka onkin parempi huuhteluaine kuin teolliset hajusteet. :oD Mulla on nyt jotain piparmintun tuoksuista pyykkietikkaa. :oD
  Piparmintuntuoksuinen pyykkietikka on ihan parasta! Onko Ole Hyvä? Koska ainoa melkein missä se piparmittu tulee läpi. Minttua ja piparminttua käytetään tosi huonosti hajusteena pesuaineissa, vaikka ne olisi luonnollisesti tosi vahvoja ja hyviä siinä.
  Jotenkin hukkaan menee tuollainen hyvä haju kun pitää teennäisiä hajuja keksiä tilalle.
- Disse
  2020-10-26 02:01:00
  Anonyymi kirjoitti:
  Piparmintuntuoksuinen pyykkietikka on ihan parasta! Onko Ole Hyvä? Koska ainoa melkein missä se piparmittu tulee läpi. Minttua ja piparminttua käytetään tosi huonosti hajusteena pesuaineissa, vaikka ne olisi luonnollisesti tosi vahvoja ja hyviä siinä.
  Jotenkin hukkaan menee tuollainen hyvä haju kun pitää teennäisiä hajuja keksiä tilalle.
  En muista minkä merkkistä... pikkukorkillisia 4-6 ohjeessa. Valkoisille laitan 4 korkillista ja 6 tummille. Ja kone pysyy raikkaana, kuten pyykkikin ja pesuainelokero. Pesuainetta mä laitan nestemmäistä koneeseen pesupallossa. Toimii. 😊👌
  
  Ei äkkinäinen uskois kahden miehen taloudeksi. 😂 On kuule mankelit ja pelit. 💪😁
- Anonyymi
  2020-10-26 02:12:49
  Disse kirjoitti:
  En muista minkä merkkistä... pikkukorkillisia 4-6 ohjeessa. Valkoisille laitan 4 korkillista ja 6 tummille. Ja kone pysyy raikkaana, kuten pyykkikin ja pesuainelokero. Pesuainetta mä laitan nestemmäistä koneeseen pesupallossa. Toimii. 😊👌
  
  Ei äkkinäinen uskois kahden miehen taloudeksi. 😂 On kuule mankelit ja pelit. 💪😁
  Miehet on todellisuudessa paljon parempia siivoojia kunhan ne oppii vain siivoamaan. Vanhat oletukset vain pilaa miesten potenttiaalin tässä jutussa. Ensimmäisenä pitää opettaa, että jos on pakko kusta seisten niin joka kerta peset pöntön ja koko vessan - kuin ei ketään ole niin hyvä tähtäämään.
  Sen opin jälkeen tulee helposti ne loputkin jutut, mutta poikien kohdalla helposti mietitään, että ne on kissoja: ei niille voi mitään kotona opettaa. Sitä asennetta sitten niin kissat ja pojat käyttää hyväkseen eikä opi millekään tavoille kun ei tarvitse eikä kukaan opeta.
- Disse
  2020-10-26 02:19:11
  Anonyymi kirjoitti:
  Miehet on todellisuudessa paljon parempia siivoojia kunhan ne oppii vain siivoamaan. Vanhat oletukset vain pilaa miesten potenttiaalin tässä jutussa. Ensimmäisenä pitää opettaa, että jos on pakko kusta seisten niin joka kerta peset pöntön ja koko vessan - kuin ei ketään ole niin hyvä tähtäämään.
  Sen opin jälkeen tulee helposti ne loputkin jutut, mutta poikien kohdalla helposti mietitään, että ne on kissoja: ei niille voi mitään kotona opettaa. Sitä asennetta sitten niin kissat ja pojat käyttää hyväkseen eikä opi millekään tavoille kun ei tarvitse eikä kukaan opeta.
  Hahaa... kusen ainakin kotona aina istualteen. 😁👌
- Anonyymi
  2020-10-26 09:32:09
  Anonyymi kirjoitti:
  Piparmintuntuoksuinen pyykkietikka on ihan parasta! Onko Ole Hyvä? Koska ainoa melkein missä se piparmittu tulee läpi. Minttua ja piparminttua käytetään tosi huonosti hajusteena pesuaineissa, vaikka ne olisi luonnollisesti tosi vahvoja ja hyviä siinä.
  Jotenkin hukkaan menee tuollainen hyvä haju kun pitää teennäisiä hajuja keksiä tilalle.
  Hyi! Pyykkietikka on niin turhaa. Hajusteet kamalia pesuaineissakin.
  
  T: NahkatakkinenNainen
- Anonyymi
  2020-10-26 09:45:49
  Anonyymi kirjoitti:
  Miehet on todellisuudessa paljon parempia siivoojia kunhan ne oppii vain siivoamaan. Vanhat oletukset vain pilaa miesten potenttiaalin tässä jutussa. Ensimmäisenä pitää opettaa, että jos on pakko kusta seisten niin joka kerta peset pöntön ja koko vessan - kuin ei ketään ole niin hyvä tähtäämään.
  Sen opin jälkeen tulee helposti ne loputkin jutut, mutta poikien kohdalla helposti mietitään, että ne on kissoja: ei niille voi mitään kotona opettaa. Sitä asennetta sitten niin kissat ja pojat käyttää hyväkseen eikä opi millekään tavoille kun ei tarvitse eikä kukaan opeta.
  Siivous on sellainen juttu, ettei sitä tarvitse opettaa. Kyse on paljon enemmän arkijärjestä, asenteesta, ja vastuusta ihmisillä. Eläimen, kuten kissan voi opettaa tarpeilleen vessalaatikolleen.
  
  Jokainen osaa lapsesta lähtien tarttua vessaharjaan, jos pönttö jää kakkaiseksi omilta jäljiltä. Hygieniajärki sanoo (lapsellekin), että kannattaa ensin putsata vähäiset kakkatahrat ja lopuksi suurimmat.
  
  Minun ystävä- ja tuttavapiirissä, johon kuuluu paljon ja vähän kaikenlaisia ihmisiä, on ollut itsestäänselvää jo lapsuuden perheessä siivota omat jälkensä. Näin on vaikka perheessä olisi kaksi miestä (vanhempi ja vanha) ja viisi poikaa.
  
  T: NahkatakkinenNainen
- Anonyymi
  2020-10-28 10:30:06
  Anonyymi kirjoitti:
  Hyi! Pyykkietikka on niin turhaa. Hajusteet kamalia pesuaineissakin.
  
  T: NahkatakkinenNainen
  Samaa mieltä, ei hajusteita ollenkaan.
Anonyymi
2020-10-26 01:59:15
Pyykkietikka... minulla on tämä... Nitor-värijuttu, vaatteiden musta laatikko hah, valkoinen tennissukkakin muuttuu nkeriksi kun mustaksi värjää... on todella hyvä aine purkissa, mustassa laatikossa, palauttaa mustan vaatteen värit ennalleen tehokkaasti :D
Anonyymi
2020-10-26 20:02:59
Olen finnikko.
Anonyymi
2020-10-26 20:16:44
Romantikko...on kyvyttömyyttä löytää lainkaan rajaa kaipuunsa suhteen.
Melankolinen suomimusiikki luokitellaan usein romanttiseksi vaikka laulettaisiin rentun ruusuista.

AsianVierestä
- Anonyymi
  2020-10-31 22:23:55
  "Melankolinen suomimusiikki luokitellaan usein romanttiseksi vaikka laulettaisiin rentun ruusuista."
  
  Aivan, se on hyvä noin. Romantiikka on usein raskasta, ei kevyttä.
  
  Esim. Tapani Kansan RAKAS on reipas ralli, mutta ei ollenkaan romanttinen. Sen sijaan Eppujen Tahroja paperilla on kovin romanttinen.
Anonyymi
2020-10-28 01:40:00
Naiset tarvitsee romantiikkaa, lepertelyä, huomionosoituksia ja kosketuksia ilman seksuaalisia taka-ajatuksia. Miehille taas seksi näyttäytyy rakkauden ilmentymänä puhtaimmillaan. Eikö tämä ole yleinen ajattelutapa?
- Anonyymi
  2020-10-31 22:20:08
  Tuo on sinun ajattelutapa. Romantiikka on ihan eri juttu kuin lepertely ym.
Anonyymi
2020-10-28 02:10:03
En ollenkaan. En mieti ollenkaan mitään tunteisiin liittyvää.
Anonyymi
2020-10-28 10:56:46
Oletko romantikko, fyysikko, matemaatikko, vai semantikko?

Ellet peräti tavallinen tyhmä Mikko?
Anonyymi
2020-10-28 11:00:30
Niin mikä on semaatikko, laitan linkin tutkii hieroglyfegäkin ja sellaisia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Semantiikka
Kollimaattori
2020-10-30 23:13:08
Toki.

toisinaan olen semanttinen romantti
toisinaan olen romanttinen sementti
tosi..typy
2020-10-31 21:41:25
Olen ehdottomasti yltiöromantikko. Joskus tulee kausia, jolloin romantiikannälkä on voimakkaimmillaan, toisinaan sitä esiintyy vähemmän. Voisin kuvailla sitä vaikka aaltoliikkeenä.
Esim: kuuntelen romanttista musiikkia, katselen romanttisia leffoja, luon kotiin romanttisen ja tunnelmallisen ilmapiirin, jne. Ei se vaadi suuria eleitä, pientä arjen romantiikka voi löytää mistä vaan. :)
- Anonyymi
  2020-10-31 22:25:23
  Asiaa, äänestän 👆
Anonyymi
2020-10-31 21:50:29
Juu vtubmoinen romantikko vedän hattunauöakossa viiniä.
Anonyymi
2020-10-31 23:25:40
Juokhaaa enemmmmäb
yksinkertainen.blondi
2020-11-08 00:04:22
Mä en taida olla erityisen romanttinen, en ole ollut ehkä koskaan😬 Aina se vastapuoli on ollut romanttisempi ja enempi herkistynyt jostain tilanteesta. Niin tässä nykyisessä suhteessakin. On mulla silti voimakkaita tunteita ja olen usein ollut ihastunut/rakastunut.

Jos muistelen ihastuneena jotain tilannetta, kun olen kävellyt käsi kädessä joen varrella tai suudellut sillalla ihastukseni kanssa, vatsassa kyllä lentelee perhoset ja muistosta meinaa taju lähteä, kuten sillä hetkelläkin, kun tilanne on ns. päällä 😊
Mutta en erityisesti pidä romanttisista elokuvista, romanttisista illallisista, romanttisesta musiikista, romanttisista lahjoista. Nuo kaikki aiheuttaa vaan vaivaantumista. Ja ihastumiseni osaan selittää järjellä. "Noh, tuo nyt sattui olemaan just oikean ääninen ja sillä oli sopiva luonne ja olemus, siksi ihastuin häneen tässä elämän tilanteessa, Hän oli sopivasti erilainen kuin edellinen ihastus jne." Tunne on silti yhtä voimakas, vaikka onkin ilman romantiikkaa. Ehkä olen romantiikan puutteessani vähän "äijä"🤔
- Anonyymi
  2020-11-08 13:26:26
  Tuo nyt on vähän niin miten romantiikan kokee. Itse pidän itseäni romantikkona. Romantiikkana vain sellaisia asioita, joita pidän romanttisena. Monen mielestä minun romanttiset asiat eivät ole perinteisiä romanttisia asioita, tai kaupallista romantiikkaa.
Anonyymi
2020-11-08 12:30:13
Oletko tyristori, resistori, vai termistori, vai professori? Joku -ri.
Anonyymi
2020-11-08 13:41:28
Oletko Idiomaatikko, vähän kuin matemaatikko?

Jusiin jooh, höpinät tyttöjen kanssa alan epäilemään entistä vahvemmin että seuraava tyttökaverini olisi joku aika hauska ja superkaunotar höpinöineen.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
25.05.2025 10:42Ikävä
49
2338
Pysy kaukana musta
Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
25.05.2025 16:24Ikävä
26
2233
Näin susta unta
Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
25.05.2025 22:03Ikävä
16
1554
Katu täyttyy askelista...
Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
25.05.2025 15:52Ikävä
27
1545
Kuvaile kaivattusi
ulkonäköä. 💡
25.05.2025 19:30Ikävä
124
1447
Mitä hämminkiä Halkokarilla?
Poliiseja ja ambulansseja pyörii, laukauksia kuultu.
24.05.2025 20:19Kokkola
19
1093
Tiedätkö nainen sen tunteen
Kun toinen tulee jossain vastaan. Naama leviää hymyyn kuin hangonkeksi. Mulla on susta semmonen,tunne.
24.05.2025 19:08Ikävä
71
984
Kauniit ihmiset ei ole sinkkuja, se on karu fakta
Ihmisessä on lähes poikkeuksetta aina jotain vikaa jos hän pysyy sinkkuna pitkään. Sori kun sanon tän näin suoraan, mut
24.05.2025 08:26Ikävä
118
963
Mikset päästä irti ja hae apua
Mt ongelmiisi. En vaan voi ikinä enää luottaa sinuun, pelkään sinua ja toivon löytäväni jonkun muun. Rahaa sulla on saad
24.05.2025 18:54Ikävä
89
944
Kristinusko - epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset jumalalta
Ei ole mitään sellaista, mitä pitää "pelastua". Lukuun ottamatta tietysti ”jumalan” (sen ei jumalan, joka väittää oleva
24.05.2025 17:52Hindulaisuus
333
893

Vastaukset

J-76 kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

Disse kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Wwuwuw kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Kadun_mies kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

Disse kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

Disse kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Disse kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

Disse kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

Disse kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Anonyymi kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

J-76 kirjoitti:

Disse kirjoitti:

randombypasser kirjoitti:

Disse kirjoitti:

Disse kirjoitti: