Joskus, kun seuraamme elämää Jumalan luomakunnassa, saatamme havaita, että lähes kaikki luontokappaleet elävät aivan kuin jatkuvan varuillaan olon leimaamaa elämää. Vaarana on joutua toisten saaliiksi ja ruoaksi. Eläinten tunne-elämästä tiedämme vain vähän, mutta ihmisinä voisimme kokea vastaavassa tilanteessa kuolemanpelkoa.
Ihmisille pelko, myös kuolemanpelko, on tuttu asia jo lapsuudesta lähtien. Pelko tuli ihmisten elämään jo paratiisissa syntiinlankeemuksen seurauksena. Jokainen ihminen kohtaa elinkaarensa aikana hyviä päiviä, mutta jatkuvasti myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Useimmat lapset ovat jo ennen kouluikää tulleet tietoisiksi elämän rajallisuudesta ja ihmisen hauraudesta.
Ihmisen osaan kuuluu myös ymmärrys siitä, että joudumme ajallisen elämämme päättyessä luopumaan kaikesta ajallisesta: omaisuudesta, tavaroista, tiedoistamme ja taidoistamme, yhteiskunnallisesta asemastamme, perheestämme ja läheisistämme. Raamattu toteaa ihmisen osasta Paavalin sanoin: ”Emme ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois” (1. Tim. 6:7).
Uskonpuhdistaja Martti Luther selittää ensimmäisen Mooseksen kirjan selityksessään syntiinlankeemuksen seurauksia. Hänen mukaansa ihmisten osana on kuormien kantaminen, naisilla lasten synnyttämisen vaiva ja miehillä toimeentulon hankkimisen kuorma. Näiden edessä kaikki sukupolvet ovat kamppailleet.
Jumalan asettama elämänjärjestys ei ole muuttunut meidänkään aikanamme. Samat vaivat ovat myös meidän osanamme. Haluaisimme kyllä elää huoletonta elämää, mutta usein olemme ahtaalla ja jopa hätäännymme.
Martti Lutherin käsitys perhe-elämän todellisuudesta oli aikamme ihanteiden vastainen. Hänen mukaansa siihen, ja muuhunkin elämään, kuuluu olennaisena osana vaiva ja kärsimys. Hän lohduttaa, että Jumalan määräysten ja säädösten jälkeen niin tuleekin olla.
Jumala ei syntiinlankeemuksen jälkeenkään ole jättänyt ihmisiä oman onnensa varaan. ”Jumala, Herra Jumala, on puhunut ja kutsunut koolle koko maanpiirin, idän ääriltä, kaukaiseen länteen saakka. Siionista, täydellisen kauniista, Jumala ilmestyy kirkkaudessaan.” (Ps. 50:1–2.)
Adventin aikaan saamme kohottaa katseemme elämän antajaan ja ylläpitäjään, meidän Jumalaamme, olimmepa sitten ahtaalla tai iloisella mielellä. Jumala on auttajamme.
Psalmin kirjoittaja kehottaa turvautumaan kaikkivaltiaan Jumalan apuun: ”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut ja sinä kunnioitat minua.” (Ps. 50:15.)
Jumalan poika, Jeesus Kristus, on Jumalan kirkkaus. Sitä kirkkautta katselemme avoimin sydämin Kristuksen kasvoissa. (2. Kor. 4:6.)
Evankeliumi on Jumalan voima. Jeesus kehotti: ”Tulkaa minun luokseni kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28.)
Tapani Kopsa
Jumala auttaa hädässä
Anonyymi
1
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Jumala auttaa hädässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874088Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella242911No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452310- 341321
- 10909
- 131885
- 6874
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12822- 11760
Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124756