Mun tilanne alkaa olla epätoivoinen, enkä kohta enää tiedä mitä vois tehdä!Muutettiin kolme kuukautta sitten yhteen miehen kanssa, joka on alkanut vihata mun kissaa yli kaiken!Kisu parka ei saa vinkastakkaan saatikka sitten ottaa juoksuaskeleita tai koskea miehen tavaroihin, luvassa on aina järjetön vesisuihku tai monen tunnin aresti ja runsaasti huutoa ja kiukuttelua!!Mä saan sydän syrjällään koko ajan toivoa että kisu vaan olis rauhassa, mut eihän sellaista voi kissalta vaatia!Asiasta on keskusteltu, mutta ei sitä vihaa saa millään loppumaan, mitä pitäis tehdä, luopuakko kissasta, kun en haluaisi muuten toimivaa suhdettakaan lopettaa!Yöunia on menetetty jo liian monet!
Mitä tehdä kun mies vihaa kissaa?:-(
Annuli
81
5496
Vastaukset
- orava
Miksi miehesi vihaa kissoja? Onko siihen edes mitään syytä..?
Jos kissa on ollut sinulla jo ennen kuin muutit miehen kanssa yhteen niin selitä miehelle, että kissa on sinulle kuin oma lapsi.
Jos mies on sinulle tärkeämpi ja miehesi ei muuta tapojaan niin kissan on parempi muualla. Jos mies olisi minun niin olisi lentänyt jo ajat sitten pihalle. Kissat ovat niin rakkaita.
Miehen pitäisi kyllä tajuta, että jos kissa on sinulle rakas niin hän kunnioittaa sitä ja jättää sen rauhaan. On kai sinullakin jotain valtaa teidän asunnossa ja saat kai sinä vaikuttaa siihen pidetäänkö kissaa arestissa jostain inahduksesta.- minsku
parisuhteeseen alkaa, on todellakin osattava huomioida toiselle tärkeät ja rakkaat asiat, eikö miehen kissaviha tullut esille aikaisemmin? Itsekin heittäisin miehen pihalle, mikäli tämä yhtään käyttäytyisi uhkaavasti tai vihoittelevasti "lapsiani" kohtaan. Ja kyllä sen aavistaa heti, kuka on eläinrakas ja kuka ei. Ei toisen toki tarvitse olla yhtä kiinnostunut lemmikeistäsi, kuin sinä olet, mutta kunnioitusta ja fiksua käytöstä, sitä tulee odottaa. Joka tapauksessa miehesi käytös vaikuttaa aika pahalta, jos jo tavaroiden nuuhkiminen ja mielenilmaisut aiheuttavat hänessä vihan tunnetta: mitä sitten jos kissa tekee vahingossa jotain todella kiellettyä; heittääkö mies kissan seinään? Sanon vaan, että JÄTÄ SE SIKA..
- Annuli
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
- Catfan
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
Oikeesti, kannattaa harkita tarkkaan, ajattele sitten että jos jostain syystä ensi kuussa eroatte ja olet ehtinyt antaa rakkaan lemmikkisi pois tai lopettaa sen. Miehesi käytös ei kaikella kunnioituksella kuulosta järin kypsältä, siis jos se suhtautuu eläimiin noin eikä suostu tajuamaan ollenkaan sun näkökulmaasi. Sen olisi pitänyt kyllä tajuta toi juttu kun muutitte yhteen. Ehkä kyseessä voisi olla myös jotain vallankäyttöä, siis että se koettaa näyttää sulle kaapin paikan? Mieti, mistä muusta voitkaan joutua sitten luopumaan kissasi jälkeen. Onko se kissa-polo todella äijäsi kimpussa 24h vuorokaudessa? Ehkä voisitte eristää yhden huoneen kämpästänne (riippuu koosta) ns. kissavapaaksi vyöhykkeeksi, että äijä saisi olla siellä rauhassa, mikäli päätät jatkaa suhdetta. Itse en kyllä voisi olla tyypin kanssa joka ei ymmärrä mulle tärkeiden asioiden perään yhtään.
- Annuli
Catfan kirjoitti:
Oikeesti, kannattaa harkita tarkkaan, ajattele sitten että jos jostain syystä ensi kuussa eroatte ja olet ehtinyt antaa rakkaan lemmikkisi pois tai lopettaa sen. Miehesi käytös ei kaikella kunnioituksella kuulosta järin kypsältä, siis jos se suhtautuu eläimiin noin eikä suostu tajuamaan ollenkaan sun näkökulmaasi. Sen olisi pitänyt kyllä tajuta toi juttu kun muutitte yhteen. Ehkä kyseessä voisi olla myös jotain vallankäyttöä, siis että se koettaa näyttää sulle kaapin paikan? Mieti, mistä muusta voitkaan joutua sitten luopumaan kissasi jälkeen. Onko se kissa-polo todella äijäsi kimpussa 24h vuorokaudessa? Ehkä voisitte eristää yhden huoneen kämpästänne (riippuu koosta) ns. kissavapaaksi vyöhykkeeksi, että äijä saisi olla siellä rauhassa, mikäli päätät jatkaa suhdetta. Itse en kyllä voisi olla tyypin kanssa joka ei ymmärrä mulle tärkeiden asioiden perään yhtään.
Ajattelin tosiaan etten voi olla ihmisen kanssa joka ei ole eläinrakas...mutta kun pitkään oltiin yhessä ilman että asuttiin yhessä ja mä todella rakastuin täydellisesti tähän mieheen pitkän pitkän yksin elämisen jälkeen...niin nyt tämä koko homma tuntuu jotenki liian julmalta!...ja tiedän kyllä että jos kissasta luopuisin niin se tulisi monesti myöhemmin esille ja sitä varmasti ajoittain katuisin syvästi, mutta kun näinkään ei ole hyvä kissalle!...ja sitten taas jos heitän miehen pihalle niin varmasti tulisin sitäkin katumaan, koska asiat eivät ole niin mustavalkoisia, tässä miehessä on oikeasti todella paljon hyvääkin, ja tiedän että hän rakastaa minua...ja sietää kissaa takiani, mutta miehen silmissä vain välähtää aina punaista kun kissa tekee jotain tai maukuu yms. ennen luulin että ihmiset jotka ovat lapsirakkaita ovat myös eläinrakkaita, mutta nähtävästi näin ei ole, sillä mieheni todella rakastaa lapsia, mutta ei eläimiä...ei voi ymmärtää!mutta kun tätä maailmaa on niin monta tapaa katsoa, yhtä monta kuin on ihmisiäkin!...itselläni taitaa nyt vain sitten olla ehkä vaikeimman valinnan paikka edessä, ainakin jos tilanne ei nyt muutu!
- Catfan
Annuli kirjoitti:
Ajattelin tosiaan etten voi olla ihmisen kanssa joka ei ole eläinrakas...mutta kun pitkään oltiin yhessä ilman että asuttiin yhessä ja mä todella rakastuin täydellisesti tähän mieheen pitkän pitkän yksin elämisen jälkeen...niin nyt tämä koko homma tuntuu jotenki liian julmalta!...ja tiedän kyllä että jos kissasta luopuisin niin se tulisi monesti myöhemmin esille ja sitä varmasti ajoittain katuisin syvästi, mutta kun näinkään ei ole hyvä kissalle!...ja sitten taas jos heitän miehen pihalle niin varmasti tulisin sitäkin katumaan, koska asiat eivät ole niin mustavalkoisia, tässä miehessä on oikeasti todella paljon hyvääkin, ja tiedän että hän rakastaa minua...ja sietää kissaa takiani, mutta miehen silmissä vain välähtää aina punaista kun kissa tekee jotain tai maukuu yms. ennen luulin että ihmiset jotka ovat lapsirakkaita ovat myös eläinrakkaita, mutta nähtävästi näin ei ole, sillä mieheni todella rakastaa lapsia, mutta ei eläimiä...ei voi ymmärtää!mutta kun tätä maailmaa on niin monta tapaa katsoa, yhtä monta kuin on ihmisiäkin!...itselläni taitaa nyt vain sitten olla ehkä vaikeimman valinnan paikka edessä, ainakin jos tilanne ei nyt muutu!
Dilemma tosiaan... En voi tosin olla ajattelematta, että miehesi ei vaikuta kovin kypsältä, siis huomioiden, että tiesi tilanteesi ennen kuin muutitte yhteen. Miten konkreettisesti kissasi häntä vaivaa? Tuhoaako se miehesi tavaroita yms? Vai onko kyseessä vain se, että kissasi tassuttelee rauhassa ympäri kämppää ja maukaisee aina silloin tällöin? Jos sinä vastaat täysin kissan hoidosta yms, eikä se aiheuta miehelle muuta vaivaa kuin joskus nuuskaisee hänen tavaroitaan tai maukaisee, niin on mielestäni täysin kohtuutonta, että hän tekee asiasta sellaisen ongelman. Varsinkin ensimmäisessä viestissä mainitsemasi rangaistukset vaikuttavat epäsuhtaisilta. Ettekö tosiaan voisi tehdä ns. pelisääntöjä siitä, että sinä omistat kissan, eikä miehelläsi ole sitä oikeutta komentaa/rangaista ellei se nyt yhtäkkiä hyökkäile hänen kimppuunsa/aiheuta tuhoa tavaroille? Entä onnistuisiko tuo aiemmin ehdottamani kissavapaa vyöhyke? Ja noista lapsista, mietin vaan, että jos teillä ei vielä lapsia ole, niin mitenkähän mies suhtautuu sitten yöt huutavaan vauvaan, mikäli kissan naukaisut ovat liikaa?
- Annuli
Catfan kirjoitti:
Dilemma tosiaan... En voi tosin olla ajattelematta, että miehesi ei vaikuta kovin kypsältä, siis huomioiden, että tiesi tilanteesi ennen kuin muutitte yhteen. Miten konkreettisesti kissasi häntä vaivaa? Tuhoaako se miehesi tavaroita yms? Vai onko kyseessä vain se, että kissasi tassuttelee rauhassa ympäri kämppää ja maukaisee aina silloin tällöin? Jos sinä vastaat täysin kissan hoidosta yms, eikä se aiheuta miehelle muuta vaivaa kuin joskus nuuskaisee hänen tavaroitaan tai maukaisee, niin on mielestäni täysin kohtuutonta, että hän tekee asiasta sellaisen ongelman. Varsinkin ensimmäisessä viestissä mainitsemasi rangaistukset vaikuttavat epäsuhtaisilta. Ettekö tosiaan voisi tehdä ns. pelisääntöjä siitä, että sinä omistat kissan, eikä miehelläsi ole sitä oikeutta komentaa/rangaista ellei se nyt yhtäkkiä hyökkäile hänen kimppuunsa/aiheuta tuhoa tavaroille? Entä onnistuisiko tuo aiemmin ehdottamani kissavapaa vyöhyke? Ja noista lapsista, mietin vaan, että jos teillä ei vielä lapsia ole, niin mitenkähän mies suhtautuu sitten yöt huutavaan vauvaan, mikäli kissan naukaisut ovat liikaa?
Kiitos kun vastailet noin asiallisesti, kun tuntuu että jotkut vastaukset tuola loppupäässä ovat aika rankkoja ja tietenkin kun eivät tiedä tapausta...Siis ei mieheni todellakaan ole mitään väkivaltaista tyyppiä ja molemmat todellakin ollaan ihan aikuisia yli 25v., eikä mieheni nyt ole kissaa seinään heittämässä...Ja lapset on sille ihan eri asia...sen veljellä on lapsia joiden takia on todella uhrautuvainen ja tekee kaikkensa niiden eteen, eikä todellakaan suutu pienistä,monesti ovat ollet hoidossakin ja mieheni se on joka pomppaa yöllä niitä hoitamaan jos joku on hätänä, eikä kyllä ärsyynny moisesta pätkääkään, mutta se on vain tuo kissa mikä sitä ärsyttää ja se kokee sen jotenkin tavallaan vastenmielisenä, kun on eläin talossa, kaikki karvat ja kaikki sitä ällöttää. Ja itelläni on ollut kaksi kissaa tätä aiemmin ja tämä nykyinen on kyllä ainut laatuaa, ollut todella vilkas pienestä asti ja muistuttaa lähinnä koiraa eli kaikesa päällään koko ajan ja todella seurallinen tapaus, että tottakai itelläniki joskus meinaa hermo mennä kun kissa vaan touhuais koko ajan!mutta kaikesta huolimatta itse pystyn siihe suhtautumaan ja minua vain lähinnä huvittaa sen touhut, mutta todellakin miehelläni keittää yli harva se päivä...ei se siihen puutu jos kisu nukkuu jossain rauhassa tai käveleskelee ja kattelee ulos, mutta naukuminen sillä ottaa hermoon ja se juoksentelu, mitä kissa kyllä harrastaa suurimman osan hereilläolo ajastaan. Leikkaaminen ei paljon rauhoittanut sitä, mutta ehkä ikä sitten aikanaan, kun se on nyt vasta kolme vuotias!!...mutta en todellakaan tiedä mitä nyt tehdä...kissavapaaseen vyöhykkeeseen pienessä kaksiossa ei oikein ole varaa..
- orava
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
Nuo lopussa olevat viestit menevät jo vähän yli. Sinun pitää nyt punnita suhdettasi molempiin. Olet ollut molempien kanssa noin 3vuotta. Olet asunut kissasi kanssa sen ajan. Miehesi kanssa 3kk.
Kai tajuat, että jos luovut kissasta ja olet edelleen miehen kanssa niin et ikinä voi ottaa enää kissaa? Se ei olisi kissalle oikein. Olen itse kissaihminen ja kaipaan seuraani tassuttelijoita. Äitini väitti, että ei pidä kissoista, mutta meillä on ollut minun elinaikanani 5kissaa, joista edelleen meillä on kaksi. Äitini on siis oppinut pitämään niistä, mutta samanlaista käytöstä hän ei ole ikinä osoittanut kuin miehesi.
Voisit tosin pitää molemmat ja odotella, muuttuuko miehen käytös. Jos hän tajuaa, että kissa jää ja ei ole menossa minnekään niin muuttaisiko hän suhtautumistaan. Sinun pitää keskustella hänen kanssaan edelleen ja sanoa hänelle, että "näin ei voi jatkua. kissa on sinulle rakas ja kuin oma lapsi, etkä aio luopua siitä (?)". Kun mies aloittaa huutamisen tms. niin koppaat kissan syliin ja katsotte miestä ihmeissänne. Menkää sitten toiseen huoneeseen. Jos ei tapahdu minkäänlaista muutosta niin sinun pitää etsiä kisulle uusi hyvä koti tai muuttaa erilleen miehestä. Jos annat rakkaan kissan pois niin se saattaa jäädä varjostamaan suhdettanne ja johtaa eroon. Silloin et saisi kisua enää takaisin. Sano miehelle, että kun hän halusi olla kanssasi niin hän sai koko paketin: sinut ja rakkaan lapsesi kissan. - Catfan
Annuli kirjoitti:
Kiitos kun vastailet noin asiallisesti, kun tuntuu että jotkut vastaukset tuola loppupäässä ovat aika rankkoja ja tietenkin kun eivät tiedä tapausta...Siis ei mieheni todellakaan ole mitään väkivaltaista tyyppiä ja molemmat todellakin ollaan ihan aikuisia yli 25v., eikä mieheni nyt ole kissaa seinään heittämässä...Ja lapset on sille ihan eri asia...sen veljellä on lapsia joiden takia on todella uhrautuvainen ja tekee kaikkensa niiden eteen, eikä todellakaan suutu pienistä,monesti ovat ollet hoidossakin ja mieheni se on joka pomppaa yöllä niitä hoitamaan jos joku on hätänä, eikä kyllä ärsyynny moisesta pätkääkään, mutta se on vain tuo kissa mikä sitä ärsyttää ja se kokee sen jotenkin tavallaan vastenmielisenä, kun on eläin talossa, kaikki karvat ja kaikki sitä ällöttää. Ja itelläni on ollut kaksi kissaa tätä aiemmin ja tämä nykyinen on kyllä ainut laatuaa, ollut todella vilkas pienestä asti ja muistuttaa lähinnä koiraa eli kaikesa päällään koko ajan ja todella seurallinen tapaus, että tottakai itelläniki joskus meinaa hermo mennä kun kissa vaan touhuais koko ajan!mutta kaikesta huolimatta itse pystyn siihe suhtautumaan ja minua vain lähinnä huvittaa sen touhut, mutta todellakin miehelläni keittää yli harva se päivä...ei se siihen puutu jos kisu nukkuu jossain rauhassa tai käveleskelee ja kattelee ulos, mutta naukuminen sillä ottaa hermoon ja se juoksentelu, mitä kissa kyllä harrastaa suurimman osan hereilläolo ajastaan. Leikkaaminen ei paljon rauhoittanut sitä, mutta ehkä ikä sitten aikanaan, kun se on nyt vasta kolme vuotias!!...mutta en todellakaan tiedä mitä nyt tehdä...kissavapaaseen vyöhykkeeseen pienessä kaksiossa ei oikein ole varaa..
Kissasi kuulostaa todella herttaiselta olennolta. :) Joo, ton ikäisillä kissoilla on tosiaan taipumus "riehua" aina välillä, etenkin, kun on sisäkissana. Luulisin, että rauhoittuu iän myötä, vaikken mikään kissaexpertti todellakaan ole. Jos et kestä eroa kummastakaan rakkaastasi, niin koeta vielä selittää se miehelle mahdollisimman nätisti ja vedota siihen, että hänen pitäisi kyllä ymmärtää se, mitä yhteiselopakettiin kuuluu. Ehkä hän on myös mustasukkainen kissalle jakamastasi huomiosta? Sitten kisu ilmeisesti kaipaa toimintaa, toinen kissa kuulemani mukaan rauhoittaisi (saisivat leikkiä yhdessä), mutta epäilen, ettei miehesi oikein ilahtuisi siitäkään. ;) Joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää, että sinä sitten järjestät katillesi niin paljon leikkimistä ja kiintoisaa tutkailtavaa, ettei se ehdi niin paljoa käydä äijäsi hermoille. InCatin foorumilla huomasin ketjun, jossa oli kerätty erilaisia virike-vinkkejä kissoille, kannattaa ehkä katsoa sitä, mikäli et ole havainnut. Toivottavasti saisit ongelmasi ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. :) Uskon näet, kuten pari muistakin vastaajista, että kissasta luopuminen miehesi painostuksesta voisi johtaa tulevaisuudessa ikäviin riitoihin ja katkeruuteen.
- Annuli
orava kirjoitti:
Nuo lopussa olevat viestit menevät jo vähän yli. Sinun pitää nyt punnita suhdettasi molempiin. Olet ollut molempien kanssa noin 3vuotta. Olet asunut kissasi kanssa sen ajan. Miehesi kanssa 3kk.
Kai tajuat, että jos luovut kissasta ja olet edelleen miehen kanssa niin et ikinä voi ottaa enää kissaa? Se ei olisi kissalle oikein. Olen itse kissaihminen ja kaipaan seuraani tassuttelijoita. Äitini väitti, että ei pidä kissoista, mutta meillä on ollut minun elinaikanani 5kissaa, joista edelleen meillä on kaksi. Äitini on siis oppinut pitämään niistä, mutta samanlaista käytöstä hän ei ole ikinä osoittanut kuin miehesi.
Voisit tosin pitää molemmat ja odotella, muuttuuko miehen käytös. Jos hän tajuaa, että kissa jää ja ei ole menossa minnekään niin muuttaisiko hän suhtautumistaan. Sinun pitää keskustella hänen kanssaan edelleen ja sanoa hänelle, että "näin ei voi jatkua. kissa on sinulle rakas ja kuin oma lapsi, etkä aio luopua siitä (?)". Kun mies aloittaa huutamisen tms. niin koppaat kissan syliin ja katsotte miestä ihmeissänne. Menkää sitten toiseen huoneeseen. Jos ei tapahdu minkäänlaista muutosta niin sinun pitää etsiä kisulle uusi hyvä koti tai muuttaa erilleen miehestä. Jos annat rakkaan kissan pois niin se saattaa jäädä varjostamaan suhdettanne ja johtaa eroon. Silloin et saisi kisua enää takaisin. Sano miehelle, että kun hän halusi olla kanssasi niin hän sai koko paketin: sinut ja rakkaan lapsesi kissan.Totta turiset!En voi kissasta luopua, sillä silloin en ikinä antaisi itseni ottaa enää minkäänlaista elävää olentoa itselleni ikinä, vaikka miehestä eroaisinkin ja luopumalla rakkaasta kisustani luopuisin yhdestä merkittävästä osasta persoonallisuuttani eli eläinrakkaudesta ja en olisi enää oma itseni.
Ajattelin katsella tilanteen kehittymistä ja jos mikään ei muutu ja puheet ei auta niin kissani kanssa muutamme pois!Tiedän kyllä että se ei tule olemaan helppoa, sillä 28-vuotiaana sitä alkaa jo pelätä että jää yksin, ja kun on elämässään rakastunut yhden ainoan kerran, niin pelko on todellakin aiheellista, mutta minkäs teet...en voi itseänikään muuttaa, kisu on minulle niin kovin rakas! - siltä...
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
että alussa kun mies sinua "vokotteli", hän teki kaikkensa saadakseen sinut, tähän kuului myös kissasta pitäminen. Nyt kun sinä olet koukussa, hän paljastaa todellisen luonteensa. Eli on alusta asti ollut kissanvihaaja, mutta manipuloi sinua, kun tiesi, että jos on alusta asti ilkeä kissalle, et ala olemaan hänen kanssaan.
Muuten en kommentoi, mutta mietipä, voiko ihminen, joka on noin ilkeä pienelle viattomalle eläimelle, eikä siedä mitään meteliä tai touhuja siltä, pitää myöhemmin lapsista, niistähän lähtee vielä enemmän ääntä ja touhua kuin kissasta... - orava
Annuli kirjoitti:
Totta turiset!En voi kissasta luopua, sillä silloin en ikinä antaisi itseni ottaa enää minkäänlaista elävää olentoa itselleni ikinä, vaikka miehestä eroaisinkin ja luopumalla rakkaasta kisustani luopuisin yhdestä merkittävästä osasta persoonallisuuttani eli eläinrakkaudesta ja en olisi enää oma itseni.
Ajattelin katsella tilanteen kehittymistä ja jos mikään ei muutu ja puheet ei auta niin kissani kanssa muutamme pois!Tiedän kyllä että se ei tule olemaan helppoa, sillä 28-vuotiaana sitä alkaa jo pelätä että jää yksin, ja kun on elämässään rakastunut yhden ainoan kerran, niin pelko on todellakin aiheellista, mutta minkäs teet...en voi itseänikään muuttaa, kisu on minulle niin kovin rakas!Kävi, miten kävi niin toivon, että mies oppii pitämään kissasta. Odottele ja jatka edelleen keskusteluja aiheesta. Jos mies ei opi kunnioittamaan sinulle tärkeää asiaa niin hän ei ole sinun arvoisesi. Hyvät jatkot ja kevättä :)
- rauhallinen mies
Paras olisi viedä mies leikattavaksi ja mahdollisimman pian....
- Anonyymi
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
Ettei ehdi tulla eläinsuojeluasiaa. Ja muutenkin ikäviä asioita parisuhteessa- Tee selväksi miehelle, että eläin on syytön osapuoli mihinkään.
Ja kissasi ollessa sinulle rakas, pidä huoli ettei mies tee kissallesi mitään ikävää. Mistä tiedät, miten kohtelee kissaa kun olet poissa?
Anteeksi typerä kysymykseni, mutta miksi ihmeessä ette selvitä asiaa, tavalla tai toisella? Erilleen muutto? Riittävän kokoinen asunto?
Minulla oli miesystävä joka niin kauheasti oli pitävinään kissoista. Kun kissani oli jo iäkkäämpi, pennusta asti minulla ollut, ja puhuinkin että pidän loppuun asti, niin mies alkoi käytökseltään muuttua.
Hän ei pitänyt siitä että kissani nukkui minun sängyssäni minun kotonani vieressäni. Niinhän se oli aina nukkunut!
Ja muuta pientä, ja monta muutakin juttua jotka kulminoituivat siihen että hän raivosi kissani vuoksi- taaskin minun kotonani.
Raivosi minullekin, että olen hullu.
(edelleen käyn töissä. En ole saanut lääkitystä, hoitoa tai terapiaa)
Sillä siunaaman kerralla pistin kylmästi välit poikki. Vaihdoin puhelinliittymän.
Kissani eli vielä vanhuudessaan toista vuotta, rauhallista kotielämäänsä, ja hiipui hissukseen.
Mutta, luvattu piti, se sai olla loppuun asti kanssani. Ilman kenenkään vihaa. - Anonyymi
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
Lakissa ei ole ongelma vaan miehen asrnne. Vähän samansuuntainen tilanne vaikka suhde alkumatkassa. Kissa ei kuitenkaan lähde.
- Anonyymi
Annuli kirjoitti:
Ajattelin tosiaan etten voi olla ihmisen kanssa joka ei ole eläinrakas...mutta kun pitkään oltiin yhessä ilman että asuttiin yhessä ja mä todella rakastuin täydellisesti tähän mieheen pitkän pitkän yksin elämisen jälkeen...niin nyt tämä koko homma tuntuu jotenki liian julmalta!...ja tiedän kyllä että jos kissasta luopuisin niin se tulisi monesti myöhemmin esille ja sitä varmasti ajoittain katuisin syvästi, mutta kun näinkään ei ole hyvä kissalle!...ja sitten taas jos heitän miehen pihalle niin varmasti tulisin sitäkin katumaan, koska asiat eivät ole niin mustavalkoisia, tässä miehessä on oikeasti todella paljon hyvääkin, ja tiedän että hän rakastaa minua...ja sietää kissaa takiani, mutta miehen silmissä vain välähtää aina punaista kun kissa tekee jotain tai maukuu yms. ennen luulin että ihmiset jotka ovat lapsirakkaita ovat myös eläinrakkaita, mutta nähtävästi näin ei ole, sillä mieheni todella rakastaa lapsia, mutta ei eläimiä...ei voi ymmärtää!mutta kun tätä maailmaa on niin monta tapaa katsoa, yhtä monta kuin on ihmisiäkin!...itselläni taitaa nyt vain sitten olla ehkä vaikeimman valinnan paikka edessä, ainakin jos tilanne ei nyt muutu!
Muuttakaa erilleen ja tapailkaa vaan muuten, jos tilanne ei rauhoitu. Voisi olla hyvä aikalisä
- Anonyymi
Annuli kirjoitti:
Ajattelin tosiaan etten voi olla ihmisen kanssa joka ei ole eläinrakas...mutta kun pitkään oltiin yhessä ilman että asuttiin yhessä ja mä todella rakastuin täydellisesti tähän mieheen pitkän pitkän yksin elämisen jälkeen...niin nyt tämä koko homma tuntuu jotenki liian julmalta!...ja tiedän kyllä että jos kissasta luopuisin niin se tulisi monesti myöhemmin esille ja sitä varmasti ajoittain katuisin syvästi, mutta kun näinkään ei ole hyvä kissalle!...ja sitten taas jos heitän miehen pihalle niin varmasti tulisin sitäkin katumaan, koska asiat eivät ole niin mustavalkoisia, tässä miehessä on oikeasti todella paljon hyvääkin, ja tiedän että hän rakastaa minua...ja sietää kissaa takiani, mutta miehen silmissä vain välähtää aina punaista kun kissa tekee jotain tai maukuu yms. ennen luulin että ihmiset jotka ovat lapsirakkaita ovat myös eläinrakkaita, mutta nähtävästi näin ei ole, sillä mieheni todella rakastaa lapsia, mutta ei eläimiä...ei voi ymmärtää!mutta kun tätä maailmaa on niin monta tapaa katsoa, yhtä monta kuin on ihmisiäkin!...itselläni taitaa nyt vain sitten olla ehkä vaikeimman valinnan paikka edessä, ainakin jos tilanne ei nyt muutu!
Eihän se niin mene, mikään parisuhde että toinen osapuoli yhteenmuutettua alkaa "karsia" toiselle tärkeitä asioita toisen elämästä. Siltä tuo vaan luettuna kuulostaa.
Jos olisin tilanteessasi, ukko lähtisi omaisuutensa mukanaan kun ensi kerran kajoaisi kissaani.
Kissa on sinun. Ja se saa asua ja olla siellä missä sinäkin asut. Ellei tämä sovi jollekin muulle tuyypille joka ei ole edes sukuakaan, niin ratkaise asia kissan eduksi.
Kontrollointia en katselisi hetkeäkään. - Anonyymi
minsku kirjoitti:
parisuhteeseen alkaa, on todellakin osattava huomioida toiselle tärkeät ja rakkaat asiat, eikö miehen kissaviha tullut esille aikaisemmin? Itsekin heittäisin miehen pihalle, mikäli tämä yhtään käyttäytyisi uhkaavasti tai vihoittelevasti "lapsiani" kohtaan. Ja kyllä sen aavistaa heti, kuka on eläinrakas ja kuka ei. Ei toisen toki tarvitse olla yhtä kiinnostunut lemmikeistäsi, kuin sinä olet, mutta kunnioitusta ja fiksua käytöstä, sitä tulee odottaa. Joka tapauksessa miehesi käytös vaikuttaa aika pahalta, jos jo tavaroiden nuuhkiminen ja mielenilmaisut aiheuttavat hänessä vihan tunnetta: mitä sitten jos kissa tekee vahingossa jotain todella kiellettyä; heittääkö mies kissan seinään? Sanon vaan, että JÄTÄ SE SIKA..
Hyvin neuvottu. Ei tuommoisesta hullusta "miehestä" voi tietää mitä olisi tehnyt kissaparalle silmän välttäessä. En luottaisi, ei jatkoon, ulos välittömästi ihmishirviö.
- Anonyymi
Annuli kirjoitti:
Ei tosiaankaan vihannut kissaa silloin kun asuttiin erillään se jopa joskus silloin innostu aina leikkimään sen kanssa...ei sillä ole mitään syytä siihen vihaan, se vaan ei kestä sitä, että joku "elukka" häiritsee sen elämää 24 h vuorokaudessa, on tästä aiheesta jo niin paljon tapeltu, etten oikeen enää tahdo jaksaa...Kyllä mä olen koittanut sille tolkuttaa, että kun se "elukka" on mulle niin kovin rakas ja tärkee ja että koittaisi tajuta munkin näkökannan, mutta vastaus on sitten se että mun pitäis tajuta sen näkökanta, kun sillä ei koskaan mitään eläimiä aiemmin ole ollut ja sen mielestä ne on vaan typeriä elukoita!!!...mutta mun täytyy sit varmaan todella valita kumman haluan pitää, mutta kun muuten meillä menee hyvin kaikin puolin ja seurusteltu ollaan jo kolme vuotta! Kisu todella on se ainut ongelma!!!...tää on liian vaikeeta ja epäreilua että miksi ei saa pitää molempia!!!!!
Jos valitsit hirviön, voi uskoa että kaduttaa kovasti ja syyllisyys painaa kissan kohtalon takia. Tuommoinen oikukas peto keksii kyllä uuden kiistan kohteen, niitä riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ettei ehdi tulla eläinsuojeluasiaa. Ja muutenkin ikäviä asioita parisuhteessa- Tee selväksi miehelle, että eläin on syytön osapuoli mihinkään.
Ja kissasi ollessa sinulle rakas, pidä huoli ettei mies tee kissallesi mitään ikävää. Mistä tiedät, miten kohtelee kissaa kun olet poissa?
Anteeksi typerä kysymykseni, mutta miksi ihmeessä ette selvitä asiaa, tavalla tai toisella? Erilleen muutto? Riittävän kokoinen asunto?
Minulla oli miesystävä joka niin kauheasti oli pitävinään kissoista. Kun kissani oli jo iäkkäämpi, pennusta asti minulla ollut, ja puhuinkin että pidän loppuun asti, niin mies alkoi käytökseltään muuttua.
Hän ei pitänyt siitä että kissani nukkui minun sängyssäni minun kotonani vieressäni. Niinhän se oli aina nukkunut!
Ja muuta pientä, ja monta muutakin juttua jotka kulminoituivat siihen että hän raivosi kissani vuoksi- taaskin minun kotonani.
Raivosi minullekin, että olen hullu.
(edelleen käyn töissä. En ole saanut lääkitystä, hoitoa tai terapiaa)
Sillä siunaaman kerralla pistin kylmästi välit poikki. Vaihdoin puhelinliittymän.
Kissani eli vielä vanhuudessaan toista vuotta, rauhallista kotielämäänsä, ja hiipui hissukseen.
Mutta, luvattu piti, se sai olla loppuun asti kanssani. Ilman kenenkään vihaa.Hienosti toimittu. Arvostan.
- ...
Tollanen mies joutaa pihalle! Tai jos mieluummin miehen pidät (!), niin kissalle turvallisempi koti.
- fennojunkkari
Kun mies huutaa kissallesi, vaikkei se ole tenhyt mitään, mistä olisi aiheellista huutaa, ota kissa syliin, tuijottakaa miestä yhdessä niin vihaisesti kuin osaatte, ja menkää toiseen huoneeseen, pistäkää ovi lukkoon ja pysykää siellä. Toistukoon tämä niin monta kertaa, että mies ymmärtää, ettei sellaisesta käyttäytymisestä tykätä.
Tämä niinkuin yhtenä vaihtoehtona. :) Jos sillä vaikka saisi miehen syyllisyydentuntoon.- frank-52
Äijä vaan kartanolle eli ulos.Meillä 3kissaa ei ongelmia koska kummatkin rakastaa kissoja.Jos luovut
kissasta siitä tulee kuitenkin sanomista myöhemmin.
mahtaako tuollainen mies rakastaa kuin itseään???? - panu
frank-52 kirjoitti:
Äijä vaan kartanolle eli ulos.Meillä 3kissaa ei ongelmia koska kummatkin rakastaa kissoja.Jos luovut
kissasta siitä tulee kuitenkin sanomista myöhemmin.
mahtaako tuollainen mies rakastaa kuin itseään????äijä ulos ja HETI!
onneksi en tunne tuonlaisia ihmisiä, kuohahtaisi tunteet usein.
- kolli
Miehesi on mielistellyt sua, jotta pääsisi asumaan luoksesi. Nyt, kun olet päästänyt sen elämääsi, niin alkaa näyttää todellisen luonteensa. Odota vain, niin saat itsekkin vielä kärsiä huonolla tuurilla, jos miehesi on narsisti. Ne on erittäin mukavia ja hyviä näyttelijöitä, tosin mukavuus on vain näyttelyä. Jos sen luonne ja käytös alkaa sun hälytyskelloja heilautteleen, niin äkkiä eroa siitä, muuten kärsit sinä kissasi lisäksi. Normaali rehellinen ihminen olisi kyllä sanonut jo kauan sitten, että ei välttämättä halua asua kissan kanssa. Varmasti on tiennyt ettei tykkää aidosti kisustasi! Voi sua, yritä taata kuitenkin kissallesi turvallinen koti. Keinolla millä hyvänsä. Jos se alkaa kovin vaikeaa olla, niin anna kissasi hoitoon ja aja sillä välin äijäs ulos tai toinen vaihtoehto on, että annat kissan jollekkin hyvälle ihmiselle.
- Sipsu
Et kai anna miehen komentaa SINUN kissaasi? Auta armias jos joku minun kissojen kasvatukseen puuttuisi, saisi kyllä ympäri korvia! Kissa oli elämässäsi ennen miestä, hänen tulee hyväksyä se. Toisekseen kissan telkeäminen arestiin on mieletöntä, koska kissa ei ymmärrä miksi arestiin joutuu. Siksi että uskalsi kävellä vähän reippaammin?
Kun nykyinen mieheni muutti kotiini, ehtona oli, että kissat ovat yhteisiä lapsia. Hänellä ei ole oikeutta laiminlyödä niitä, vaan niitä tulee rakastaa ja kunnioittaa perheenjäseninä. Tämä on pitänyt suhteellisen hyvin.
Puhupa miehelle vähän järkeä ja osoita olevasi tosissasi. Eräänä päivänä voi olla että ei vain kissa vaan myös sinä olet miehen ikeen alla, eikä loppua tästä tarinasta tarvitse kai kertoa...- hessu
kyllä mä ihmettelen tollasia kissanvihaajia.Toisaalta ne vihaa kyllä kaikkea mikä vain liikkuu
- Anonyymi
Se näissä vitun elukoissa ärsyttääkin kun ei tajua mistään mitään naukuu ja maukuu kokoajan jokanen kissa vois painua helvettiin
- allu
Voiko rakkaus olla noin sokeaa/tyhmää ??
Jos sulla olisi lapsia antaisitko ukon heivailla
niitä niinkuin lystää ?
Oiskohan kannattanut ensin kysyä mikä on
ukon kanta kissoihin/muihin eläimiin ?
Täytyy myöntää, että 11 vuotta sitten kun
tän nykyiseni tapasin minulla oli 6 kissa ja 3
murrosikäistä lasta. Ukko funtsasi 3 kuukautta
ja muutti luokseni ja halusi oman kissan. Onneksi
ei omaa lasta. - miauuuuu.......
Oletko jo 15v täyttänyt? Entäs ukkos? Taitaa kummallakin olla vielä aika kasvaa äidin helmoissa jonkin aikaa. Mitä helvettiä tuohan on päivänselvää että äijällä on pahoja ongelmia ittensä kans. Luovu vaam kissasta, seuraavaksi alistu kynnysmatoksi ja ala ottaan turpiin.
- pohdit...
parempi, kun jätät miehen. Niitä piisaa. usko vaan, niin jossakin on sellainen mies olemassa juuri sinua ja sinun kissaasi varten, joka kunnioittaa teitä.
Äläkä vaan lopeta kissaasi tai anna pois sitä miehen takia. Sitä tulet vielä katkerasti katumaan, kun alkaa ukko laittamaan sinuakin arestiin.
Elin itse 5vuotta miehen kanssa, joka mätki minua kuonoon. Tyhmänä kestin, kunnes se kävi minun kissaani kiinni. Silloin pakkasin kaikki tavarani ja tietenkin sen kissan.
Älä ainakaan lapsia hanki ukkos kanssa. - kissa
Kyllä minä miettisin kaksi kertaa omaa suhdettani jos "perheeseen" tullut tuolla tavalla kiintymyksensä osoittaa. Jos kissasi ihan oikeasti (mitä en epäile, koska kerran kissaihminen, aina kissaihminen) merkitsee sinulle paljon, luulisi miehesikin kunnioittavan sitä. Mietippä miten itse suhtautuisit esim. miehesi koiraan, jos sellainen olisi. Jos nyt luovut kissastasi 3 kk yhteisen asumisesi vuoksi, et anna asiaa itsellesi anteeksi koskaan! Ensimmäisen riidan syntyessä miehesi kanssa asia tulee esille ja myöhemmin mahdiollisesti johtaa eroon joka tapauksessa. Asia ei poistu välistänne koskaan. Ja miltä tuntuu sitten eron jälkeen miettiä että olisipa se ihana kissa nyt tässä lohduttamass elämän ohimenevässä kurjuudessa.
Nyt kannattaa ottaa järki käteen ja ihan oikeasti miettiä sitä suhdetta pitkällä tähtäimellä. Eli kun perheessä on lapsia jne. Viestissäsi kerrot että tykkää hän lapsista kunhan ei ole omia... ilmeisesti oli kuitenkin tavannut kissasikin ennen kuin muutitte yhteen ja hän huomasi vihaavansa sitä??! - kuut
älä sentään menetä yöuniasi.
älä anna toisen komennella SINUN kisuasi, sietäisi komentaa komentelijaa takaisinpäin.
nyt leijonaemo asennetta kissa"vauvaasi" kohtaan!
itse en missään nimessä luopuisi ainakaan kissasta. miehestä ennemminkin. - miauuuu.....hmmm....
Ei nuo sinun vakuuttelut miehen erinomaisuudesta tee vaikutusta, päinvastoin, sääliksi käy entistä enemmän. Helpottaako se, että olet tyyppiesimerkki naisesta, joka selittelee, selittelee, ja selittelee itsellensä kaikki asiat parhain päin. Yhteen muuton yhdeydessä, kun arki kohtaa toisen, juuri partnerin "pimeät" puolet tulevatkin esille. Joku aloittaa näin, joku jotenkin toisin. Joko se kontrolloi kenen ystäviesi- sinulle tärkeiden ihmisten kanssa saat olla tekemisissä? Ym Ym. Vain miehen mielikuvitus on rajana, kun alkaa kontrolloida toista noin. Vallankäyttöä. En tiedä tosiaankaan tapausta, mutta näitä tarpeeksi nähneenä, osaan ennustaa tuloksen. Sitten kun sinunkin on pakko kohdata tosiasiat,kun selittely ei mene läpi edes itsellesi enää, muista, kun tunnet itsesi tyhmäksi- KUN KAIKKI MUUT OVAT VAROITUSMERKIT NÄHNEET, TAJUNNEET, PAITSI SINÄ- että varoitettu on.
- fennojunkkari
Jos elo kissan ja miehen kanssa on noin vaikeaa, mutta et kummastakaan tahdo luopua, niin voitko antaa kissasi jonkun ystäväsi tai perheenjäsenen huostaan? Jonnekin, missä voisit käydä katsomassa sitä niin usein kuin tahdot, ja ehkä saisit sen takaisinkin, jos miehesi kanssa menee kaikesta huolimatta poikki?
Äijä pihalle vaan ja se on sillä selvä!!!
- !!!
Samaa mieltä, äijä vaan pihalle, ei voi olla olemassa noin lapsellista äijää, joka kiukuttelee kissan takia kuin pikkukakara, YÖK!!!
- Nelli
Aloin seurustelemaan miehen kanssa, joka kanssa tykkäsi mun kissoista. Ei tosin ollu koskaan olut kissojen kanssa tekemisissä, mut hyvin meni.
No, muutettiin sitten yhteen ja mies toi hienot tekniikan-ihme-laitteensa meille (mun tavarat sai tietysti väistyä). Sitten alkoi stressi siitä ettei kissat nyt revi ja raavi kajareitten verkkoa ja ime kaikkia kalliita johtoja sisuksiinsa spagetin lailla (kovin monet kissathan tekee juuri niin!)
Pitkän painostuksen päätteeksi päätin luopua kissoistani koska, niinkuin sinullakin, muissa asioissa suhteessamme ei ollut vikaa. (ja myös minun mieheni oli erittäin lapsirakas)
Vuoden päästä havahduin siihen että olin pikkuhiljaa joutunut luopumaan suuresta osasta minulle tärkeistä asioista, ja elämä pyöri niin kuin mieheni sen halusi pyörivän. Monen, monen riidan jälkeen päätin että nyt saa riittää. Sillä hetkellä tiesin että se olisi oikea ratkaisu, koska tuli älyttömän vapaa ja helpottunut olo.
Muutin pois asunnosta ja muuton jälkeen seuraavana päivänä hain kaksi kissanpentua. Ikävä on vielä niitä vanhoja kisuja, ja kiukuttaa älyttömästi miksi ikinä suostuin luopumaan niistä. (Ne saivat molemmat kyllä hyvät kodit)
Nämä uudet kissat olivat juuri se mitä olin kaivannut ja elämä tuntui taas elämisen arvoiselta. Tossa ne nytkin köllii sängyn päällä ja hyppää välillä syliin kattomaan et mitä tässä oikein kirjoittelen. :)
IKINÄ en enää luovu kissoista kenenkään miehen takia. Kyllä se niin on että kyllä sen miehen pitää tajuta se mikä sulle on tärkeetä, muuten se rupeaa päättämään sun asioista. Joten mieti vielä, äläkä luovu vielä kissasta. Mieti oletko joutunut jättämään jotain muita asioita miehesi takia.
En tietenkään voi tietää mitä tapahtuu tai ei tapahdu sinun kohdallasi, mutta tarinasi vain tuntui niin tutulta... Onnea päätöksen tekoon, vain sinä voit sen tehdä. - Koirakko
Siskollani oli sama ongelma muutama vuosi sitten, mutta sisko piti päänsä ja kissa jäi vaikka oli vielä riiviö. Rikkoi paikkoja, mourusi kiimassa ennen leikkausta. Niin ja juoksi pirusti ympäri huushollia ja vieraille katti oli vihainen, puri ja kynsi, jos lähelle meni. Eli tosi kamala katti silloin. He muuttivat sitten maalle ja kisuli pääsi hiirijahtiin. Kas kummaa sukeutui ihana kotona makoilija ja sylissä kehrääjä tästä pedosta. Isännän päälle se kipuaa sohvalle päiväunille, mitä ei olisi alkutilanteessa voinut uskoa.
Perheeseen on ilmaantunut pari koiraakin. Toisen koiran kohdalla oli vähän sanomista, mutta siellä se tyytyväisenä elelee...
Eli, jos ei ole allergia syynä, koita sopia ja saada katti pysymään kotona. - nina
ehdottomasti. saunan taa tollaset eläintenvihaajat.
- Satru
Tämä on vain oma mielipiteeni, mutta jotenkin tuntuu ettei tuollainen suhde voi olla toimiva. Miksi miehesi vihoittelee kissalle? Onko kyseessä mustasukkaisuus? Jos on, niin mistä asiasta joudut seuraavaksi luopumaan "toimivan" suhteesi vuoksi? Mustasukkaisuus on vallankäyttöä toista ihmistä kohtaan. Pahimmillaan se voi mennä siihen, että et saa puhua muille ihmisille, et saa käydä heidän luonaan, et voi pitää lemmikkejä, sinulla ei saa olal harrastuksia yms yms yms.
Mieti tarkkaan mitä elämältäsi haluat ja onko tämä mies todella sellainen jonka vuoksi haluat luopua sinulle mahdollisesti hyvinkin tärkeistä asioista. Kun annat pikkusormen voi olla, että kohtapuoliin sinulta viedäänkin koko käsi.
Kun kissa on ilmeisesti sinulla seurusteluaikoinakin ollut, niin luulisi ettei ihan normaali kissaviha/kissapelko olisi nyt vasta esiintullu jos siitä olisi kysymys. Koita keskustella asiasta miehesi kanssa ja saada häntä ymmärtämään miltä tuollainen käytös tuntuu kissastasi. Koitam yös muistaa, että olet vastuusi kissasi hyvinvoinnista ja nyt asiat eivät ole siltä kantilta todellakaan hyvin.
Tsemppiä päätöksissäsi. - vekkuli
Mies,joka on tuollainen eläinvihaaja(siis TOSI ITSEKÄS)ei tarvitse naista! VAIHDA se ukko!Pidä oma pikkukisusi itselläsi,kyllä löydät varmasti eläinrakkaan kaverin!
- kissa ja vanhapiika
Eihän siinä nyt mitään kummallista ole jos kissa on tärkeämpi kuin mies niin mies vaihtoon ja jos päinvastoin niin kissa myyntiin. Mieti nyt vähän.
- Mirri
Yksinkertaisesti mies vaihtoon, kissasi on varmasti todella tärkeä sinulle eikä TODELLAKAAN ansaitse niin huonoa kohtelua!! Joskus lemmikkikin voi mennä suhteen edelle!! Itselläni on ainakin niin ihanat kissat, että niihin ei yksikään mies kajoa tai sano pahaa sanaa... siinä mies häipyy ja kissa jää =)!!!
- totuus tai
moi..
tuli vaan mieleen.. jospa mies vain paljasti jotain hyvin todellista itsestään..
olisiko hän mustasukkainen, vähän sairaan sellainen..
entä jos tulisi lapsia..kestäisikö niitäkään, vai joutuisiko nekin nököttämään hiljaa arestissa..
ehkä saat olla "onnellinen" että mies paljasti kasvonsa noin pian..
vielähän ei ole mitään lopullista tapahtunut..
voimia! viisautta! rohkeutta!
sulle toivon!
t. jaana - Stressi-mies.
Itse olisin tuossa tapauksessa sitä mieltä, että sitä täytyisi läksyttää ja vaikka lopulta vaihtoon jos tuo tolkuttomuus jatkuu (Piikille vienti herättää yllättävän suurta polemikkia, jengi ei katsois hyvällä, vaikka kyseinen häirikkö on ikävä, kyseessä kuitenkin yksinkertainen mies. ;D ).
Moinen kohtelu kisaa kohtaa, joka toteuttaa luonatista olemustaan on yksinkertaisuudessaan väärin. Syytönhän kissa on, jos on kissamainen ihmismaailmassa.
laitan tähän oman tilanteen. Olen mies ja koen kissamme suurena stressin aiheuttajana, vaikka muuten, aika ajoin ihana kissa onkin:
Itse olen parisuhteessa, asumme samassa osoitteessa ja meillä on kissa. Astetta haasteellisempi, sillä se luovutettiin vähän liian aikasin emostaan ja siksi on osittain käytöshäiriöinen. Hermostuu helposti ja villiintyy ja saattaa pissata piilopaikkoihin. Saattaa jyrsiä johtoja, jos olo käy liian tylsäksi, koska tämä kissa on niin tomera leikkimään leluillaan, että osaa hukata lelunsa ties mitä merkillisimpiin paikkoihin. Tai protestoi, kun ei pääsekään ulos, kun ulko-ovi käy auki jonkun tullessa sisään tai mennessä ulos.
Itse tunnen olevani koko ajan varuillaan. Vartioin ja en kykene olemaan rauhallinen, kun olen samoissa tiloissa kissamme kanssa. Meidän kissa on jyrsinyt laitteista johtoja poikki. Onneksi ei ole vielä virtajohtoa jyrsinyt, sillä se olisi pikkukissan menoa... Ties vaikka samassa hötäkässä sytyttäen paikat tuleen, jos on vielä huonompi tuuri, sillä verkkovirta on "raakana" enemmänkin kuin tappava.
Itse saatan ärähtää kissalle ja hätyytellä pois "rikospaikalta" (jota joudun tekemään vähän liiankin usein), joka riittää riittää nostattamaan stressin ikävämmälle tasolle. Muutaman kerran olen nostanut kissan niskasta siirtäen sen pos hankalammasta paikasta, jolloin tyttöystävä huomautti, että meidän kissa ei ole enään pikkuruinen pentu, vaan neljä kiloinen mötkäle, joten niskasta nostelu ei ole sille hyväksi, eli opinpa siinä kissan hoidosta jotain tärkeää.
Itse olen kaikkien turvaksi siirtänyt tietokoneen kaikkine lisälaitteineen ja härpättimineen pikkuiseen makuhuoneeseen. Sinäänsä ihan ok ratkaisu, kun ei päästä pikkuista makkariin. Nyt vaan olen itsessäni huomannut, että vietän valtaosan ajasta makkarissa. En tykkää laisinkaan mennä olohuoneeseen stressailemaan, siinä tilanteessa ei kukaan viihdy, vaan kulutan väkisinkin aikaa koneen äärellä. Joskus ahistavaa, sillä mieleni tekisi asua meidän kämpässämme, ei kyyhöttää kopissa vain koneen äärellä.
Koska minulla on stressivatsa ja tulehduksellinen suolistosairaus - vaikealuonteinen sellainen, stressi itsessään nostaa tulehdusarvoja. Katson vatsani hyväksi linnoittautua ahistavaan nurkkaukseen. Siinä nurkkauksessa en aina mieti, että tekeekö kissa kolttosia, mutta sairastan sitä, että en tunne asuvani tässä kämpässä, vaan tässä piilottelen itseäni makuhuoneen nurkakuksessa.
Elikkäs:
Mitä jos mies ei vihaakaan kissaa, mutta stressaa suunnattomasti hastavan kissan edesottamuksien vuoksi ja voi siksi pahoin?
Kissa on tyttöystäväni hankinta, mutta hän ei oikain tahtoisi siitä luopuakaan, jonka ymmärrän kyllä, suuri eläinystävä kun on.
Ajattein laittaa tämän tähän kommenttiketjuun enkä aloittaa uutta aihetta, koska aihe on pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta miltein sama. - katit wc:stä alas
Minun yksi kaveri heittää kaikki kissat hännästä vessanpönttöön ja vetää vessan. Itse en ihan niin radikaalisti toimi, mutta kyllä minäkin katit nyppään niskasta kiinni ja heitän pois.
Koira on älykäs ihmisen ystävä, kissa petollinen epäluotettava maanvaiva mouruaja. - Samira52
No kukaan ei voi päättää puolestasi mitä teet! Se on sinun itsesi päätettävä. Mikäli olet eläinrakas ihminen (kuten uskon) ja haluat pitää eläimiä kodissasi ei yhteiselo saman katon alla eläimiä (kissaa) vihaavan henkilön kanssa onnistu!
Oletteko keskustelleet asiasta ennen yhteen muuttoa? Entä sen jälkeen? Minkälaisia myönnytyksiä kumpikin teistä on valmis tekemään toimivan parisuhteen vuoksi? Niitähän nimittäin KAIKKI joutuvat tekemään!
Onko kyseinen henkilö varmasti sellainen jonka kanssa voit ajatella eläväsi loppuelämäsi? Asettaako hän vaatimuksia muiden asioiden suhteen? Näitä asioita kannattaa miettiä ennen päätöksen tekoa. (Olen itse muuttanut yhteen aikanaan erään kissanvihaajan kanssa - joka minun kanssani asuessa myös hankki oman kissan myöhemmin.) Mutta mikäli kumppanisi ei halua hyväksyä kissaa - vaikka tietää sen olevan sinulle tärkeän - kannattaa miettiä miten kyseinen henkilö suhtautuu ystäviisi, sukulaisiisi ja/tai myöhemmin esim. lapsiin? Toinen vaihtoehto on että molemmilla on eri asunnot! Toivottavasti löydät kompromissin jonka kanssa voit elää! - Santtu-kissan iskä
Jätä tuollainen mies.
Ihminen, joka vihaa eläimiä, on psyykkisesti epätasapainoinen. - Murrr eikä miau
en ihmettele miestä itse vihaan muijani kissaa pirusti...on niin ärsyttävä tonkii rapistelee ja tuhoo joka paikan ja onko kiva istua sohvalla kattomassa tvtä kissan karvapalloja lemahtaa naamalle koko ajan vaik kuin imurois ja harjais tuota rottaa... voin kertoo ei häävii oo ja ku ne ei opi mittää koira sentää osaa käyttäytyy ku sen opettaa
- 11+3
Lopettakaa hemmetin pikku trollaajat jauhaminen tässä ikivanhassa ketjussa. Aina te päättömät nostatte jokun vuosia vanhan keskustelun esiin ja sitten alatte mesomaan, luultavasti vain itsenne kanssa!
Jos ei ole mielikuvitusta kehittää uutta provoa johon kansa lankeaa niin antakaa olla ja vaihtakaa alaa!
- paha ukko hyvä akka
Heivaa helevettiin tollanen ukko, jossain vaiheessa se alkaa vihata myös sua!
- hukkali
Ei tsiibus työ kissaihmiset oletten tyhmiä, kun ''inhimillistätte'' jotain naurettavia kissoja, joilla ei ole tietoisuutta! Palvotte eläintä, joka ei tajua maailmanmenosta mitään ja se kertoo teistä jo paljon.
- Anonyymi
Tää on niin totta!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää on niin totta!!!
Niin mikä on totta,,,,,
- Anonyymi
tsiisus mikä olevinaan tuo tsiisus
- Tau
Jätä se mies!!! Kissasi on tärkeämpi kuin kissan vihaaja.
- Pou
Sekopään kirjoittamaa tekstiä
- fingerkyrö
Juuri niinTauno olet oikeassa sama se onko marsu vai papukaija jos vihaa eläintä niin ei se muutu.
- Piikki
On luonnollista ettei pidä kissoista. Kissat aiheuttavat vuosittain useita vakavia vammautumisia. Piikille vain.
- Anonyymi
Väärässä olet luonnoton. Sen kun menet piikille.
- jätäsinne
Luonnollista että mene piikille itsesi kanssa.
Normaalia on ettei eläimiä vihata, ei kanoja, ei hevosia, lemmikkijyrsijöitä, ei koiria eikä kissoja epänormaalia on vihata elimiä, pelkokin sallitaan mm. sudet karhut mutta viha.
Ja taitaa oikeasti olla vammautumisista että koira ja hevonen ovat kärjessä vammautumisissa ja vahingoissa. - 77777777777777777
Eiköhän ne ole jo eronneet ja kissa kuollut kun aloitus on tehty 2005
- Anonyymi
Kissat ovat yleensä pitkäikäisiä.
- kissa.huostaan
Aloittaja: oltko ihan viisas? Haluaisitko todella elää ja hankkia lapsia noin pimeän tyypin kanssa? Eikö sulla ole minkäänlaista itsekunnioitusta. Toivottavasti tämä aloitus on vitsi!
- mahdoton.yhtälö
Itse olen heti pannut suhteen poikki, jos on ilmennyt, että tapaamallani naisella on kissa. Sellaisen naisen kanssa ei suhteesta voi tulla sopuisaa eikä pitkäaikaista.
- Eitajua
Olet mukamas aikuinen mies/nainen joka ei ilmeisesti pidä kissoista. Mitä helvettiä teet kissapalstalla?
- pettynytolen
niin.miksi pitää tulla palstalle???me jotka täällä keskutelemme,useimmat pidämme ihankaikista eläimistä.ja olis todella suotavaa,et nämä poistettas ihan heti kuten tää jankkaaja.HEITTEILLÄ?se ei todellakaan johda mihinkään.on provo ja jopa minut 50 v kissamumoon ihan paskaa tuntemaan.olen pettynyt.
- F00-F99
Minkä tahansa eläinlajin vihaajien käyttäytyminen ja ulosanti tälläkin palstalla pistää miettimään, että eläinviha olisi syytä lisätä tautiluokitukseen joko omaksi pääluokakseen tai luokkaan "mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt". Sellaista eläinvihaajaa ei tälläkään palstalla ole vielä ajatuksiaan julistanut, etteikö olisi ollut täysin selvää jonkin olevan pahasti pois raiteiltaan kyseisen henkilön korvien välissä.
- Anonyymi
Eniten huolestuisin kissanomistajan siitä miten puolisokanditaatti kohtelee lemmikkiä kahdenkesken ollessaan.
Kissojen ja koirien myrkyttäjiä riittää varsinkin näin keväisin kun pihoille heitettyjä "lääkittyjä" ja "lasisirutettuja" lihapullia ei erota muusta roskasta/koirankakasta.
Rivitalojen pihoilta on ainakin Oulun Patelasta näitä taas bongattu.
- kissavihaaja
kissan kusi haisee
- Anonyymi
Niinku myös kissat hyi vittu
- Anonyymi
Luovu miehestä. Älä hylkää kissaa, joka on tila teeseen syytön.
Eiköhän kyseinen kissa ole jo näin kahdeksantoista vuoden jälkeen kuollut vanhuuteen...
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Eiköhän kyseinen kissa ole jo näin kahdeksantoista vuoden jälkeen kuollut vanhuuteen...
Ois ollut mielenkiintoista tietää mihin ratkaisuun aloittaja lopulta päätyi.
- Anonyymi
Myöhäistä ongelmaasi vastata mutta muille samassa tilanteessa oleville neuvon ettei kenenkään takia pidä lemmikkiä laiminlkyödä. Aloittajan kertoman tapauksen "miehen" olisin pihalle heittänyt kiukuttelun alettua välittömästi. Kyllähän se k-päätiesi kisusta aiemminkin mutta vasta yhteenmuuton jälkeen alkoi temppuilla. Jälkeenjääneeltä vaikuttaa tapaus.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561876Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,481638- 521574
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51517Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61405Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41163Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41138