Laitan nyt tänne Suhteisiin, kun täällä on paljon erilaisia mielipiteitä, enkä jaksa etsiä vähiten väärää kategoriaa.
Mitä kunnia oikeastaan on? Mitä se on kenellekin? Miten miellät sen omassa elämässäsi? Onko tuo näkemys muuttunut vuosien saatossa, jos niin miten?
Omalta kohdaltani esimerkki, joka koskee nimenomaan Suhteet-kategoriaa.
Kun taannoin eroilmoitus tuli, koin varsin nopeasti tärkeäksi hoitaa olennaiset asiat selviksi pikimmiten ja siten, että molempien tahto tulee huomioiduksi, miten vain mahdollista. Omaisuuden osalta koin tärkeäksi, että sen suhteen menetellään mahdollisimman tasapuolisesti, vaikka jättävä osapuoli selvästi pyrki katumaan olemalla haluamatta juuri mitään.
Erilleenmuuton jälkeenkin koin tärkeäksi, että olennaisilta osin pidän toisen ajan tasalla ja tarvittaessa tiedustelen mielipidettään, teen omat ratkaisuni vasta sen jälkeen, molempien tahtoa kunnioittaen, mikäli tarpeen.
Nyt tuon prosessin kalkkiviivat lähenevät, kuten joulukin. On ollut yhteisiä ponnistuksia, joiden sadosta toinen ei enää pääse nauttimaan. Ja taas koen sen tärkeäksi, että toinen saa halutessaan sen mahdollisuuden, joten miksi ei juuri jouluna, ellei tiedusteltaessa erikseen kiellä?
Lopullisen erohakemuksen voisi muistaakseni nyt jo jättää, mutta laitoin asiasta vireillepanon yhteydessä itselleni merkinnän pari viikkoa alle sen "parasta ennen" -päiväystä, sille on siis oma aikansa. Hoidan tuon asian tuolloin, ellei toinen sillä välin sitä omasta puolestaan ole jo hoitanut ja sittenkin tulen varmistamaan hänen tahtonsa, koska koen sen tärkeäksi.
Nyt sitten tuo kaikki kuulostaa itsestäni hiton oudolta, jos asiaa ulkopuolelta tarkkailen. Mutta toisaalta koen, että on itselleni kunnia-asia hoitaa nuo tietyt pienet jutut juuri näin, vaikka helpommallakin voisi päästä.
Tässä on paljon yhtäläisyyksiä sen suhteen, miten olen jokseenkin kaikissa asioissa toiminut aina, siksi asia ihmetyttää, oman mielen toiminta ihmetyttää. Voisihan tuota oikeudenmukaisuudeksikin kutsua, mutten suoraan tuota osaa yhdistää vain siihen. Niinpä annoin sille työnimeksi "kunnia", vaikkei sekään ehkä ole hyvä.
Eli mitä se kunnia nyt oikeastaan on, kenellekin?
Kunnia, hmm, toisenlainen näkemys tai hulluutta...
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2724468Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2673601Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1591897Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde261799Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991477Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?1341027Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18957en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va122911Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235883
