grace laivassa on alimittainen työtöteho, eli suomessa tuulen voima voi ylittää helposti potkurien työtövoiman.
t. Tietäjä
t. Tietäjä
grace laivassa alimittainen teho potkureilla
Anonyymi
41759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Jossain se raja aina tulee vastaan. Olisi pitänyt tietää raja ja jättää Maarianhamina väliin. Sama koskee veneilijöitä. Ei keulapotkurien tehot riitä, kun kunnolla tuulee. Silloin on parasta mennä paikkaan, jonne pääsee ilman keulapotkuria.
Onneksi ei ole 4000m syvää rantakalliolla, muuten tulis pissi pöksyyn?🤪🤪🤪
Varmasti riittävä mutta olosuhteet veivät tällä kertaa voiton. Aina voi jossitella, miksi kapteeni yritti Maarianhaminaan kun tuuli oli myrskyinen. Kenties vain painaumia pohjassa.
Näin päätti maamies-seuran kokous ??
Niinpä tosiaan, maamiesseura täällä viisauksiaan kertoo.
Päällikkönä ollessani (en lauttalaivoissa koskaan) valtamerilaivoissa, sain kiitosta onnistumisistani Tyynenmeren alueella, Intian merellä, Kiinan alueella jne. Joskus oli vastoinkäymisiä jossakin. Jopas löytyi viisaita kommentoijia, no no milloin mistäkin. En kehtaa edes mainita noita viisaita ihmisiä maissa enkä yhtiöitä.
Viisaita olivat.
Terveisin rupuli kippari
Nimimerkki tietäjä ei tiedä edes mitä eroa on teholla ja voimalla.
Höpö höpö, varmasti riittää potkuriteho, haverissa ollut kyse muusta.
Varsingin kun potkurivirta videossa näkyy merellepäin eikä rantaanpäin.
Hienosti havaittu. Tiedätkö miksi niin oli?
Jos tuo viikkari saa ruhonsa 20 solmuun, niin kyllä siinä tehoa välitty propulsiosta mereen ja hyvin. Siinä ei mikän 30 m/s tuuli laivaa vie, ettei kone teho riittäisi.
Vähän malttia, niin tämäkin varmasti aikanaan avautuua hupiveneilijöille.
Alus on lähes pysähtynyt ja tuulee 25-27m/s suoraan sivulta, ei auta vaikka konetehoa olisi enemmänkin.
Vähän+laskuja:
Niin, ei ole tuotakaan laivaa tehty ja tarkoitettu kylki edellä ajettavaksi, koneiston teho käytetään pääosin eteenpäin ajamiseen. Perän potkureilla ja peräsimien asennoilla voidaan jotain sivuttaisvääntöäkin aikaansaada mutta ei riittävästi eikä riittänyt keulapotkurienkaan teho. Alushan oli jo onnistunut kääntymään ja lähtenyt peruuttamaan kohti satamaa kun tuuli siihen noin tarttui, näin kertoi itse päällikkö.
Laivassa on kyllä aivan kunnollisen tehokas kulkukoneisto kun sen ajonopeus on sentään reilusti päälle 20 solmua, mutta mikä tahansa vastaavankokoinen ja - tyyppinen laiva olisi ko. tilanteessa ollut ongelmissa. Laivassa on kuitenkin sen sivuprofiilin tuulipintaa 8000- 9000 neliömetriä...
Se on sitten tulkinta- ja mielipidekysymys voidaanko laivaa pitää merikelpoisena ja turvallisena ellei sitä kaikissa tilanteissa kyetä hallitsemaan, olosuhteet nyt kuitenkaan eivät kai sittenkään aivan poikkeuksellisen ankarat olleet, aallokkoakaan ei tuolla suojaisassa saariston sokkelossa ollut kuin nimeksi...
Tostahan tapahtumat selviää hyvin. https://youtu.be/IWZjU310ZAU
Oli kääntynyt ja näytti siltä, että olisi voinut peruuttaa tai ajaa takaisin ulos. Ilmeisesti luuli pysyvänsä paikallaan ja voivansa odottaa, että Amorella ajaa ulos.
Mikäs tuossa on normaali ajojärjestys? Miksi ihmeessä laivojen pitää yhtäaikaa tuolla kääntyä. Nyt Grace olisi voinut peruuttaa turvaan, mutta ilmeisesti ei halunnut/voinut Amorellan takia.
Harmi kun video ei ole yhtenäinen. 1:30 kaikki oli hyvin, mutta 1:40 paikkeilla video hyppää eteenpäin ja silloin ei enää ole mitään tehtävissä. 1:32:n kohdalla näkyy kuinka tuuli pöllyttää vettä Gracen ja rannan välissä. Taitaa olla reilu puuska jo siinä.
Vertailuksi.... Grace tuulipintaa 8000 m2 - sivupotkurit keulassa 4,6 MW ja perässä 1,5 MW. Perinteiset peräsimet ja peräpotkurit 2x10,5 MW - en osaa sanoa paljonko tuosta on käytettävissä sivulle. Oasis of the Seas tuulipintaa 15000 m2 - keulassa 22 MW ja perässä azipodit 3x20 MW.
Päällikkö ehkä tietää meitä enemmän asiasta, hänen mukaansa oli jo käännytty ja aloitettu peruuttaminen kohti satamaa kun tuuli alkoi viedä alusta sivuun. Ei siis ollut kyse mistään toisen laivan väistämisestä tms. ja jos Amorella olisi ajanut pois satamasta, sen ei enää olisi tarvinnut kääntyä koska se oli kääntynyt jo ennen satamaan menoa, juuri kuten Grace nyt teki...
Tämä liittyy oleellisesti Estonian salaliittoon. Todellisuudessa laivasta pudotettiin salaisia aseita rannalle.
No varmasti päällikkö tietää paremmin, mutta aika vähän on vielä hänen tietämistään kerrottu. Videolla näkyy Amorella poikittain sisempänä, kun Grace oli jo kääntynyt ja vielä kaukana rannasta. Aikataulun mukaan molemmat ovat Maarianhaminassa 14:10-14:25. Amorella siis oli vielä matkalla satamaan tuossa eikä lähdössä. Kuitenkin siis oli tiellä eli Grace ei voinut peruuttaa heti käännyttyään vaan jäi odottamaan puuskan armoille.
Grace ja Amorella ovat yhtäaikaa Maarianhaminassa jotta ns. piknikmatkustajat pääsevät vaihtamaan laivaa.
Linkatulla videolla näkyy 3 eri Vikingin alusta, Grace, Amorella ja vielä yksi jo valmiiksi laiturissa. Mikä se on?
Ja miksi kaikki 3 pitää samaan aikaan saada laituriin?!?
Olis ollut Azipodille käyttöä, ja varmasti tämän tapauksen välttäminen olisi hyödyttänyt rahallisesti enemmän kuin lisähinta Azipodista olisi tullut valmistuksen yhteydessä maksamaan.
Ruoripotkurilla ei todellakaan olisi osunut rantaan, koska sivusuuntaista työntövoimaa olisi ollut käytettävissä vähintäänkin kymmenkertaisesti!
Ei olisi sen kanssa mitään ongelmaa vaikka tuuliroottoreita olisi ollut 3 yhden sijasta.
Ja mistä keksit sen tuuliroottorinkin tähän soppaan sotkea? Ei se tappi enää kovin paljon tuulipintaa ja- kuormaa lisää kun sen koko suhteutetaan noin 8000 neliömetrin kyljen pinta- alaan. Sen sijaan tiedetään ettei siitä ole saatu odotetun kaltaista hyötyäkään, kuten aikanaan ennakoin ja varustamohan ilmoitti ettei uuteen laivaan laiteta niitä alun perin kaavailtuja kahta tappia ollenkaan, sellaisista oli tilausvaiheessa telakan kanssa sovittu.
Azipot- systeemillä todennäköisesti olisi noissa tilanteissa tehokkaammin sivuttaisvoimaa saatavissa, niitä ei vaan nyt ole ja kuten tämä tapaus käytännössä osoitti, aluksesta voi joissain tilanteissa tulla hallitsematon, entä onko sellainen alus sitten ko. vesille ja olosuhteisiin merikelpoinen ja meriturvallinen...
Netin+mukaan+perinteinen+peräsin+tuottaa+työntövoimaa+suoraan+sivulle+n+40%+siitä+mitä+on+käytettävissä+suoraan+eteen+ajettaessa.+Eli+Grace+suoraan+sivulle+n+14.5+MW+ja+Oasis+88+MW.+Eli+tuossa+ero+on+kuusinkertainen+mutta+tuulipinnoissa+vain+kaksinkertainen.
Sekoitat työntövoimat ja tehot toisiinsa!
Oasiksen työntövoima sivusuunnassa on yli 15 kertainen Greace:en verrattuna.
Syy ei pääosin tule tehosta, vaan suuremmasta propulsiopinta-alasta ruoripotkureissa Grace:n sivupotkureihin verrattuna.
Paikallaan työntövoima on pinta-ala*(delta_v)^2, mutta tehontarve = pinta-ala*(delta_v)^3.
Kun pinta-alan 8 kertaistaa saa työntövoiman tuplattua samalla teholla, kun samalla puolittaa delta_v:n.
No juu, tarkoitinkin työntövoimaa vain peräsimen prosentin yhteydessä. Muuten puhuin konetehoista, koska työntövoimia en osaa laskea.
Ei siellä mitään peräsimiä ole.
Iäs itellä sitten on?
Aivan, eli väitteesi:
"Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW"
oli huuhaata perustumatta yhtään mihinkään.
Oliko tilanteeseen varauduttu, eli oliko sivupotkureille käytössä täysi hydrauliteho?
Luultavimmin hydraulipainetta tehdään apukoneilla, joitten pitää olla valmiiksi käynnissä ja pumput kytkettynä että sivupotkureita voidaan hyödyntää.
Niin, ja jos peräsin käännetään ääriasentoon ja koneet täysille, niin silloin mennään melkoista vauhtia myös aivan muualle kuin sivusuuntaan.
Oliko sivupotkurit sähkö vai hydraulimoottoreilla. Wärtsilän toimittamia ja ymmärsin niiden olevan sähköllä, kuten potkuriakselit.
4 LNG-konetta. Oliko kaikki käynnissä ja sähköä täyttä tehoa varten?
Aivan, silloin mennään myös eteenpäin mutta siellä olikin vettä, syvyydestä en vain tiedä. Jos keulapotkurit vain samalla jaksaisivat tarpeeksi työntää keulaa oikealle mutta tuskin jaksavat.
14,5+MW+laskin+näin:+2+x+2+300+kW+++1+500+kW+++40%+21+000+kW:sta.+Hyvin+karkea+arvio+vain+-+ja+tämä+siis+ei+työntövoimaa+varsinkin+kun+tuo+prosenttiluku+on+työntövoimasta+eikä+konetehosta.+Eikä+tilanne+toki+sama+ole+kuin+azipodeilla.
Kolmas on Mariella, ollut tuossa pidemmän aikaa ja on myynnissä.
Youtubesta löytyy video mm. Hurtigruten- reitin Nordnorge- aluksen laituriin tulosta kovalla tuulella. Alus on huomattavasti esim. Gracea pienempi mutta hyvin siinä tuuli painaa laivaa jopa hieman kallelleen. Keulasta menoa yritetään hillitä myös ankkurilla mutta kohtuu reippaasti lopulta laituriin osutaan, tuulella on voimaa.
Itse ihmettelin kovasti, että miksi videolla näkyy useamman metrin potkurivirtaus laivan oikealla puolella ennen laivan vasemalla puolella olevalle kivelle kolahtamista. Virtaus tulee siis ahterin ohjauspotkurista joka käy siis mielestäni videolla ottaa vettä vasemmalta ja työntää sen oikealle?
Siis tuo laivan oikealla oleva vesivirta kertoo maallikolle, että ohjauspotkuri työntää laivan perää myötätuuleen vasemmalle eli kalliolle??
olisiko siellä oikealla ollut vain pääpotkurien vaahto?
Akselivetoisella veneellä ilman keulapotkuria vastaavassa tilanteessa saattaisin kääntää ruorin oikealle ja kaasulla yrittäisin ehtiä kääntämään keulan kohti tuulta ja ylikin - kauemmas rannasta. Jos tuntuisi että on myöhäistä - että perä kolahtaa kiviin - kääntäisinkin vasemmalle ja tuuppaisin perän irti rannasta kohti tuulta ja antaisin keulan mennä kohti rantaa niin pitkälle kuin uskaltaa ennen pakkia - parempi että keula osuu kiviin kuin että peräsin ja potkuri. Näin sohvalta arvioituna.
Keulan ohjailupotkurithan ne olivat ensisijaisesti joiden teho siinä loppui ja alus alkoi vajota vasemmalle keulan valuessa perää nopeammin, tällöin tietysti asento muuttui. Ilmeisesti siinä tehtiin niin, että heti kun tilanne huomattiin, päätettiin ajaa pois paikalta ja ihan alkuun pyrittiin pienentämään tuulen ja laivan kohtauskulmaa kääntämällä laivaa oikealle ja siksi perää käännettiin ajomoottorien ja tietysti peräsinten voimalla nopeasti vasemmalle koko laivan asennon muuttamiseksi. On tietenkin mahdollista että hetken aikaa haettiin käännökseen voimaa myös perän ohjailupotkurilla, jopa käyttämällä sitä vasemmalle työntävästi. Joka tapauksessa nuo enimmät virtaukset syntyivät ajopotkurien käytöstä ja aivan hetkeä ennen rantaan tapaamista onkin nähtävissä miten laiva hitaasti alkaa liikkua myös eteenpäin, siis kuten miehistö todennäköisesti halusikin tapahtuvan mutta johon ei kyetty ajoissa ja eteenpäin ajo oli tietenkin lopetettava rantakontaktin seurauksena lyhyeen.
Näitä erilaisia satamapyörimisiä tuulisemmilla ilmoilla on näillä laivoilla ollut vuosien mittaan monet kerrat, on tehty useampiakin lähestymisyrityksiä ja pyritty löytämään se vähän tyynempi hetki tuulen suhteen, nyt oli tuulta liikaa.
Mielenkiintoista olisi nähdä video myös Amorellan laituriin ajosta samaan aikaan, oliko siellä ongelmia?
Tosiaan me kommentoimme täällä istuen mukavasa työtuolissa ilman stressiä. Tiedän varmasti, että tuollaisen aluksen kipparit ovat valikoituneet isosta joukosta parhaimpina. Asia on mielenkintoinen kommentoitava mutta täällä tuskin on yhtään kommentaattoria joka olisi osaamisessa lähelläkään turma-aluksen kipparia.
Tuolini on kulahtanut vanha nahkasohvakaluston tuoli ja stressi painaa koko ajan päälle.
Miten mittavasta joukosta esim. Costa Concordian päällikkö oli valikoitunut? Tai sally Albatrossin, tai...? Alusten päälliköt hoitavat myös erilaisia hallinnollisia tehtäviä sun muuta, eivät he joka silmänräpäyksessä alusten navigoinnista ehdi olla vastaamassa, siellä on sitä varten muitakin alan ammatti- ihmisiä. Toki satamamanoovereissä päälliköt yleensä haluavat olla itsekin mukana.
Lähti juuri Turusta Tukholmaan
https://marinetraffic.com/en/ais/home/centerx:22.170/centery:60.425/zoom:12