grace laivassa alimittainen teho potkureilla

Niinpä tosiaan, maamiesseura täällä viisauksiaan kertoo.
Päällikkönä ollessani (en lauttalaivoissa koskaan) valtamerilaivoissa, sain kiitosta onnistumisistani Tyynenmeren alueella, Intian merellä, Kiinan alueella jne. Joskus oli vastoinkäymisiä jossakin. Jopas löytyi viisaita kommentoijia, no no milloin mistäkin. En kehtaa edes mainita noita viisaita ihmisiä maissa enkä yhtiöitä.

Viisaita olivat.

Terveisin rupuli kippari

Varsingin kun potkurivirta videossa näkyy merellepäin eikä rantaanpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Varsingin kun potkurivirta videossa näkyy merellepäin eikä rantaanpäin.

Hienosti havaittu. Tiedätkö miksi niin oli?

Alus on lähes pysähtynyt ja tuulee 25-27m/s suoraan sivulta, ei auta vaikka konetehoa olisi enemmänkin.

Vähän laskuja:

Gracen akseliteho 21 MW. Tuosta tulee 22 solmun nopeuteen 60% potkurin hyötysuhteella 1,1 MN työntövoima.

Grace korkeus on reilut 40 m ja pituus 200 m. Sivupinta-alaa on 8000 m2. 30 m/s sivutuuli aiheuttaa tuollaiseen suuruusluokkaa 500 N/m2 voiman. Siis 4 MN eli 4-kertaisesti potkureiden työntövoiman.

No eihän tuolla tuullut 30 m/s eikä varsinkaan lähempänä vedenpintaa. Nyhamnissa oli 27 m/s puuskia. 20 m/s tuulikin keskimäärin tuolla poikkipinta-alalla aiheuttaa lähes 2 MN voiman.

Gracen leveys on 32 m, joten edestä katsottuna pintaa on vain 1200 m2. Lisäksi edestä tuon on paljon virtaviivaisempi, jolloin voima jää 30 m/s tuulessakin alle työntövoiman.

Sähkömoottoreilla tai säätölapapotkureilla voi pienissä nopeuksissa kasvattaa työntövoimaa merkittävästi tuohon 22 solmuun nähden. Ehkä tuplaksi, mutta tuskin 4-kertaiseksi.

Tostahan tapahtumat selviää hyvin. https://youtu.be/IWZjU310ZAU

Oli kääntynyt ja näytti siltä, että olisi voinut peruuttaa tai ajaa takaisin ulos. Ilmeisesti luuli pysyvänsä paikallaan ja voivansa odottaa, että Amorella ajaa ulos.

Mikäs tuossa on normaali ajojärjestys? Miksi ihmeessä laivojen pitää yhtäaikaa tuolla kääntyä. Nyt Grace olisi voinut peruuttaa turvaan, mutta ilmeisesti ei halunnut/voinut Amorellan takia.

Harmi kun video ei ole yhtenäinen. 1:30 kaikki oli hyvin, mutta 1:40 paikkeilla video hyppää eteenpäin ja silloin ei enää ole mitään tehtävissä. 1:32:n kohdalla näkyy kuinka tuuli pöllyttää vettä Gracen ja rannan välissä. Taitaa olla reilu puuska jo siinä.

Vertailuksi.... Grace tuulipintaa 8000 m2 - sivupotkurit keulassa 4,6 MW ja perässä 1,5 MW. Perinteiset peräsimet ja peräpotkurit 2x10,5 MW - en osaa sanoa paljonko tuosta on käytettävissä sivulle. Oasis of the Seas tuulipintaa 15000 m2 - keulassa 22 MW ja perässä azipodit 3x20 MW.

Anonyymi kirjoitti:

Tostahan tapahtumat selviää hyvin. https://youtu.be/IWZjU310ZAU

Oli kääntynyt ja näytti siltä, että olisi voinut peruuttaa tai ajaa takaisin ulos. Ilmeisesti luuli pysyvänsä paikallaan ja voivansa odottaa, että Amorella ajaa ulos.

Mikäs tuossa on normaali ajojärjestys? Miksi ihmeessä laivojen pitää yhtäaikaa tuolla kääntyä. Nyt Grace olisi voinut peruuttaa turvaan, mutta ilmeisesti ei halunnut/voinut Amorellan takia.

Harmi kun video ei ole yhtenäinen. 1:30 kaikki oli hyvin, mutta 1:40 paikkeilla video hyppää eteenpäin ja silloin ei enää ole mitään tehtävissä. 1:32:n kohdalla näkyy kuinka tuuli pöllyttää vettä Gracen ja rannan välissä. Taitaa olla reilu puuska jo siinä.

Lue lisää

Päällikkö ehkä tietää meitä enemmän asiasta, hänen mukaansa oli jo käännytty ja aloitettu peruuttaminen kohti satamaa kun tuuli alkoi viedä alusta sivuun. Ei siis ollut kyse mistään toisen laivan väistämisestä tms. ja jos Amorella olisi ajanut pois satamasta, sen ei enää olisi tarvinnut kääntyä koska se oli kääntynyt jo ennen satamaan menoa, juuri kuten Grace nyt teki...

Anonyymi kirjoitti:

Päällikkö ehkä tietää meitä enemmän asiasta, hänen mukaansa oli jo käännytty ja aloitettu peruuttaminen kohti satamaa kun tuuli alkoi viedä alusta sivuun. Ei siis ollut kyse mistään toisen laivan väistämisestä tms. ja jos Amorella olisi ajanut pois satamasta, sen ei enää olisi tarvinnut kääntyä koska se oli kääntynyt jo ennen satamaan menoa, juuri kuten Grace nyt teki...

Lue lisää

Tämä liittyy oleellisesti Estonian salaliittoon. Todellisuudessa laivasta pudotettiin salaisia aseita rannalle.

Anonyymi kirjoitti:

Päällikkö ehkä tietää meitä enemmän asiasta, hänen mukaansa oli jo käännytty ja aloitettu peruuttaminen kohti satamaa kun tuuli alkoi viedä alusta sivuun. Ei siis ollut kyse mistään toisen laivan väistämisestä tms. ja jos Amorella olisi ajanut pois satamasta, sen ei enää olisi tarvinnut kääntyä koska se oli kääntynyt jo ennen satamaan menoa, juuri kuten Grace nyt teki...

Lue lisää

No varmasti päällikkö tietää paremmin, mutta aika vähän on vielä hänen tietämistään kerrottu. Videolla näkyy Amorella poikittain sisempänä, kun Grace oli jo kääntynyt ja vielä kaukana rannasta. Aikataulun mukaan molemmat ovat Maarianhaminassa 14:10-14:25. Amorella siis oli vielä matkalla satamaan tuossa eikä lähdössä. Kuitenkin siis oli tiellä eli Grace ei voinut peruuttaa heti käännyttyään vaan jäi odottamaan puuskan armoille.

Anonyymi kirjoitti:

Tostahan tapahtumat selviää hyvin. https://youtu.be/IWZjU310ZAU

Oli kääntynyt ja näytti siltä, että olisi voinut peruuttaa tai ajaa takaisin ulos. Ilmeisesti luuli pysyvänsä paikallaan ja voivansa odottaa, että Amorella ajaa ulos.

Mikäs tuossa on normaali ajojärjestys? Miksi ihmeessä laivojen pitää yhtäaikaa tuolla kääntyä. Nyt Grace olisi voinut peruuttaa turvaan, mutta ilmeisesti ei halunnut/voinut Amorellan takia.

Harmi kun video ei ole yhtenäinen. 1:30 kaikki oli hyvin, mutta 1:40 paikkeilla video hyppää eteenpäin ja silloin ei enää ole mitään tehtävissä. 1:32:n kohdalla näkyy kuinka tuuli pöllyttää vettä Gracen ja rannan välissä. Taitaa olla reilu puuska jo siinä.

Lue lisää

Grace ja Amorella ovat yhtäaikaa Maarianhaminassa jotta ns. piknikmatkustajat pääsevät vaihtamaan laivaa.

Anonyymi kirjoitti:

No varmasti päällikkö tietää paremmin, mutta aika vähän on vielä hänen tietämistään kerrottu. Videolla näkyy Amorella poikittain sisempänä, kun Grace oli jo kääntynyt ja vielä kaukana rannasta. Aikataulun mukaan molemmat ovat Maarianhaminassa 14:10-14:25. Amorella siis oli vielä matkalla satamaan tuossa eikä lähdössä. Kuitenkin siis oli tiellä eli Grace ei voinut peruuttaa heti käännyttyään vaan jäi odottamaan puuskan armoille.

Lue lisää

Linkatulla videolla näkyy 3 eri Vikingin alusta, Grace, Amorella ja vielä yksi jo valmiiksi laiturissa. Mikä se on?
Ja miksi kaikki 3 pitää samaan aikaan saada laituriin?!?
Olis ollut Azipodille käyttöä, ja varmasti tämän tapauksen välttäminen olisi hyödyttänyt rahallisesti enemmän kuin lisähinta Azipodista olisi tullut valmistuksen yhteydessä maksamaan.
Ruoripotkurilla ei todellakaan olisi osunut rantaan, koska sivusuuntaista työntövoimaa olisi ollut käytettävissä vähintäänkin kymmenkertaisesti!
Ei olisi sen kanssa mitään ongelmaa vaikka tuuliroottoreita olisi ollut 3 yhden sijasta.

Anonyymi kirjoitti:

Linkatulla videolla näkyy 3 eri Vikingin alusta, Grace, Amorella ja vielä yksi jo valmiiksi laiturissa. Mikä se on?
Ja miksi kaikki 3 pitää samaan aikaan saada laituriin?!?
Olis ollut Azipodille käyttöä, ja varmasti tämän tapauksen välttäminen olisi hyödyttänyt rahallisesti enemmän kuin lisähinta Azipodista olisi tullut valmistuksen yhteydessä maksamaan.
Ruoripotkurilla ei todellakaan olisi osunut rantaan, koska sivusuuntaista työntövoimaa olisi ollut käytettävissä vähintäänkin kymmenkertaisesti!
Ei olisi sen kanssa mitään ongelmaa vaikka tuuliroottoreita olisi ollut 3 yhden sijasta.

Lue lisää

Ja mistä keksit sen tuuliroottorinkin tähän soppaan sotkea? Ei se tappi enää kovin paljon tuulipintaa ja- kuormaa lisää kun sen koko suhteutetaan noin 8000 neliömetrin kyljen pinta- alaan. Sen sijaan tiedetään ettei siitä ole saatu odotetun kaltaista hyötyäkään, kuten aikanaan ennakoin ja varustamohan ilmoitti ettei uuteen laivaan laiteta niitä alun perin kaavailtuja kahta tappia ollenkaan, sellaisista oli tilausvaiheessa telakan kanssa sovittu.

Azipot- systeemillä todennäköisesti olisi noissa tilanteissa tehokkaammin sivuttaisvoimaa saatavissa, niitä ei vaan nyt ole ja kuten tämä tapaus käytännössä osoitti, aluksesta voi joissain tilanteissa tulla hallitsematon, entä onko sellainen alus sitten ko. vesille ja olosuhteisiin merikelpoinen ja meriturvallinen...

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistä keksit sen tuuliroottorinkin tähän soppaan sotkea? Ei se tappi enää kovin paljon tuulipintaa ja- kuormaa lisää kun sen koko suhteutetaan noin 8000 neliömetrin kyljen pinta- alaan. Sen sijaan tiedetään ettei siitä ole saatu odotetun kaltaista hyötyäkään, kuten aikanaan ennakoin ja varustamohan ilmoitti ettei uuteen laivaan laiteta niitä alun perin kaavailtuja kahta tappia ollenkaan, sellaisista oli tilausvaiheessa telakan kanssa sovittu.

Azipot- systeemillä todennäköisesti olisi noissa tilanteissa tehokkaammin sivuttaisvoimaa saatavissa, niitä ei vaan nyt ole ja kuten tämä tapaus käytännössä osoitti, aluksesta voi joissain tilanteissa tulla hallitsematon, entä onko sellainen alus sitten ko. vesille ja olosuhteisiin merikelpoinen ja meriturvallinen...

Lue lisää

Netin mukaan perinteinen peräsin tuottaa työntövoimaa suoraan sivulle n 40% siitä mitä on käytettävissä suoraan eteen ajettaessa. Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW ja Oasis 88 MW. Eli tuossa ero on kuusinkertainen mutta tuulipinnoissa vain kaksinkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Netin mukaan perinteinen peräsin tuottaa työntövoimaa suoraan sivulle n 40% siitä mitä on käytettävissä suoraan eteen ajettaessa. Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW ja Oasis 88 MW. Eli tuossa ero on kuusinkertainen mutta tuulipinnoissa vain kaksinkertainen.

Lue lisää

Sekoitat työntövoimat ja tehot toisiinsa!
Oasiksen työntövoima sivusuunnassa on yli 15 kertainen Greace:en verrattuna.
Syy ei pääosin tule tehosta, vaan suuremmasta propulsiopinta-alasta ruoripotkureissa Grace:n sivupotkureihin verrattuna.
Paikallaan työntövoima on pinta-ala*(delta_v)^2, mutta tehontarve = pinta-ala*(delta_v)^3.
Kun pinta-alan 8 kertaistaa saa työntövoiman tuplattua samalla teholla, kun samalla puolittaa delta_v:n.

Anonyymi kirjoitti:

Sekoitat työntövoimat ja tehot toisiinsa!
Oasiksen työntövoima sivusuunnassa on yli 15 kertainen Greace:en verrattuna.
Syy ei pääosin tule tehosta, vaan suuremmasta propulsiopinta-alasta ruoripotkureissa Grace:n sivupotkureihin verrattuna.
Paikallaan työntövoima on pinta-ala*(delta_v)^2, mutta tehontarve = pinta-ala*(delta_v)^3.
Kun pinta-alan 8 kertaistaa saa työntövoiman tuplattua samalla teholla, kun samalla puolittaa delta_v:n.

Lue lisää

No juu, tarkoitinkin työntövoimaa vain peräsimen prosentin yhteydessä. Muuten puhuin konetehoista, koska työntövoimia en osaa laskea.

Ei siellä mitään peräsimiä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei siellä mitään peräsimiä ole.

Iäs itellä sitten on?

Anonyymi kirjoitti:

No juu, tarkoitinkin työntövoimaa vain peräsimen prosentin yhteydessä. Muuten puhuin konetehoista, koska työntövoimia en osaa laskea.

Aivan, eli väitteesi:
"Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW"
oli huuhaata perustumatta yhtään mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Vertailuksi.... Grace tuulipintaa 8000 m2 - sivupotkurit keulassa 4,6 MW ja perässä 1,5 MW. Perinteiset peräsimet ja peräpotkurit 2x10,5 MW - en osaa sanoa paljonko tuosta on käytettävissä sivulle. Oasis of the Seas tuulipintaa 15000 m2 - keulassa 22 MW ja perässä azipodit 3x20 MW.

Lue lisää

Oliko tilanteeseen varauduttu, eli oliko sivupotkureille käytössä täysi hydrauliteho?

Luultavimmin hydraulipainetta tehdään apukoneilla, joitten pitää olla valmiiksi käynnissä ja pumput kytkettynä että sivupotkureita voidaan hyödyntää.

Anonyymi kirjoitti:

Netin mukaan perinteinen peräsin tuottaa työntövoimaa suoraan sivulle n 40% siitä mitä on käytettävissä suoraan eteen ajettaessa. Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW ja Oasis 88 MW. Eli tuossa ero on kuusinkertainen mutta tuulipinnoissa vain kaksinkertainen.

Lue lisää

Niin, ja jos peräsin käännetään ääriasentoon ja koneet täysille, niin silloin mennään melkoista vauhtia myös aivan muualle kuin sivusuuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko tilanteeseen varauduttu, eli oliko sivupotkureille käytössä täysi hydrauliteho?

Luultavimmin hydraulipainetta tehdään apukoneilla, joitten pitää olla valmiiksi käynnissä ja pumput kytkettynä että sivupotkureita voidaan hyödyntää.

Lue lisää

Oliko sivupotkurit sähkö vai hydraulimoottoreilla. Wärtsilän toimittamia ja ymmärsin niiden olevan sähköllä, kuten potkuriakselit.

4 LNG-konetta. Oliko kaikki käynnissä ja sähköä täyttä tehoa varten?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ja jos peräsin käännetään ääriasentoon ja koneet täysille, niin silloin mennään melkoista vauhtia myös aivan muualle kuin sivusuuntaan.

Aivan, silloin mennään myös eteenpäin mutta siellä olikin vettä, syvyydestä en vain tiedä. Jos keulapotkurit vain samalla jaksaisivat tarpeeksi työntää keulaa oikealle mutta tuskin jaksavat.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, eli väitteesi:
"Eli Grace suoraan sivulle n 14.5 MW"
oli huuhaata perustumatta yhtään mihinkään.

14,5 MW laskin näin: 2 x 2 300 kW 1 500 kW 40% 21 000 kW:sta. Hyvin karkea arvio vain - ja tämä siis ei työntövoimaa varsinkin kun tuo prosenttiluku on työntövoimasta eikä konetehosta. Eikä tilanne toki sama ole kuin azipodeilla.

Anonyymi kirjoitti:

Linkatulla videolla näkyy 3 eri Vikingin alusta, Grace, Amorella ja vielä yksi jo valmiiksi laiturissa. Mikä se on?
Ja miksi kaikki 3 pitää samaan aikaan saada laituriin?!?
Olis ollut Azipodille käyttöä, ja varmasti tämän tapauksen välttäminen olisi hyödyttänyt rahallisesti enemmän kuin lisähinta Azipodista olisi tullut valmistuksen yhteydessä maksamaan.
Ruoripotkurilla ei todellakaan olisi osunut rantaan, koska sivusuuntaista työntövoimaa olisi ollut käytettävissä vähintäänkin kymmenkertaisesti!
Ei olisi sen kanssa mitään ongelmaa vaikka tuuliroottoreita olisi ollut 3 yhden sijasta.

Lue lisää

Kolmas on Mariella, ollut tuossa pidemmän aikaa ja on myynnissä.

olisiko siellä oikealla ollut vain pääpotkurien vaahto?

Akselivetoisella veneellä ilman keulapotkuria vastaavassa tilanteessa saattaisin kääntää ruorin oikealle ja kaasulla yrittäisin ehtiä kääntämään keulan kohti tuulta ja ylikin - kauemmas rannasta. Jos tuntuisi että on myöhäistä - että perä kolahtaa kiviin - kääntäisinkin vasemmalle ja tuuppaisin perän irti rannasta kohti tuulta ja antaisin keulan mennä kohti rantaa niin pitkälle kuin uskaltaa ennen pakkia - parempi että keula osuu kiviin kuin että peräsin ja potkuri. Näin sohvalta arvioituna.

Keulan ohjailupotkurithan ne olivat ensisijaisesti joiden teho siinä loppui ja alus alkoi vajota vasemmalle keulan valuessa perää nopeammin, tällöin tietysti asento muuttui. Ilmeisesti siinä tehtiin niin, että heti kun tilanne huomattiin, päätettiin ajaa pois paikalta ja ihan alkuun pyrittiin pienentämään tuulen ja laivan kohtauskulmaa kääntämällä laivaa oikealle ja siksi perää käännettiin ajomoottorien ja tietysti peräsinten voimalla nopeasti vasemmalle koko laivan asennon muuttamiseksi. On tietenkin mahdollista että hetken aikaa haettiin käännökseen voimaa myös perän ohjailupotkurilla, jopa käyttämällä sitä vasemmalle työntävästi. Joka tapauksessa nuo enimmät virtaukset syntyivät ajopotkurien käytöstä ja aivan hetkeä ennen rantaan tapaamista onkin nähtävissä miten laiva hitaasti alkaa liikkua myös eteenpäin, siis kuten miehistö todennäköisesti halusikin tapahtuvan mutta johon ei kyetty ajoissa ja eteenpäin ajo oli tietenkin lopetettava rantakontaktin seurauksena lyhyeen.

Näitä erilaisia satamapyörimisiä tuulisemmilla ilmoilla on näillä laivoilla ollut vuosien mittaan monet kerrat, on tehty useampiakin lähestymisyrityksiä ja pyritty löytämään se vähän tyynempi hetki tuulen suhteen, nyt oli tuulta liikaa.
Mielenkiintoista olisi nähdä video myös Amorellan laituriin ajosta samaan aikaan, oliko siellä ongelmia?

Anonyymi kirjoitti:

Keulan ohjailupotkurithan ne olivat ensisijaisesti joiden teho siinä loppui ja alus alkoi vajota vasemmalle keulan valuessa perää nopeammin, tällöin tietysti asento muuttui. Ilmeisesti siinä tehtiin niin, että heti kun tilanne huomattiin, päätettiin ajaa pois paikalta ja ihan alkuun pyrittiin pienentämään tuulen ja laivan kohtauskulmaa kääntämällä laivaa oikealle ja siksi perää käännettiin ajomoottorien ja tietysti peräsinten voimalla nopeasti vasemmalle koko laivan asennon muuttamiseksi. On tietenkin mahdollista että hetken aikaa haettiin käännökseen voimaa myös perän ohjailupotkurilla, jopa käyttämällä sitä vasemmalle työntävästi. Joka tapauksessa nuo enimmät virtaukset syntyivät ajopotkurien käytöstä ja aivan hetkeä ennen rantaan tapaamista onkin nähtävissä miten laiva hitaasti alkaa liikkua myös eteenpäin, siis kuten miehistö todennäköisesti halusikin tapahtuvan mutta johon ei kyetty ajoissa ja eteenpäin ajo oli tietenkin lopetettava rantakontaktin seurauksena lyhyeen.

Näitä erilaisia satamapyörimisiä tuulisemmilla ilmoilla on näillä laivoilla ollut vuosien mittaan monet kerrat, on tehty useampiakin lähestymisyrityksiä ja pyritty löytämään se vähän tyynempi hetki tuulen suhteen, nyt oli tuulta liikaa.
Mielenkiintoista olisi nähdä video myös Amorellan laituriin ajosta samaan aikaan, oliko siellä ongelmia?

Lue lisää

Tosiaan me kommentoimme täällä istuen mukavasa työtuolissa ilman stressiä. Tiedän varmasti, että tuollaisen aluksen kipparit ovat valikoituneet isosta joukosta parhaimpina. Asia on mielenkintoinen kommentoitava mutta täällä tuskin on yhtään kommentaattoria joka olisi osaamisessa lähelläkään turma-aluksen kipparia.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiaan me kommentoimme täällä istuen mukavasa työtuolissa ilman stressiä. Tiedän varmasti, että tuollaisen aluksen kipparit ovat valikoituneet isosta joukosta parhaimpina. Asia on mielenkintoinen kommentoitava mutta täällä tuskin on yhtään kommentaattoria joka olisi osaamisessa lähelläkään turma-aluksen kipparia.

Lue lisää

Tuolini on kulahtanut vanha nahkasohvakaluston tuoli ja stressi painaa koko ajan päälle.
Miten mittavasta joukosta esim. Costa Concordian päällikkö oli valikoitunut? Tai sally Albatrossin, tai...? Alusten päälliköt hoitavat myös erilaisia hallinnollisia tehtäviä sun muuta, eivät he joka silmänräpäyksessä alusten navigoinnista ehdi olla vastaamassa, siellä on sitä varten muitakin alan ammatti- ihmisiä. Toki satamamanoovereissä päälliköt yleensä haluavat olla itsekin mukana.