EU:n yhteislaina luokin säästöjä!

Anonyymi

EUROOPAN UNIONIN jäsenmaat päättivät heinäkuussa ottaa EU:n puitteissa velkaa 750 miljardia euroa koronaviruspandemian takia tehtävää elvytystä varten.

Päätöstä on arvosteltu. On nähty, että lainanotolle ei ole perusteita EU:n perussopimuksessa. On myös väitetty, että unionin velanotto ei olisi taloudellisesti perusteltua, koska jäsenmaat voisivat kukin erikseen ottaa lainaa ja rahoittaa unionin elvytystä.

Talouden perusteet ratkaisee tarkoituksenmukaisuus. Vertailu päätöstä edeltävässä ja päätöksen jälkeisessä raha- ja pääomamarkkina-aineistossa osoittaa, että unionin käyttäminen velanoton välineenä tuo säästöjä jäsenmaille ja Euroopan unionille.

Rahamarkkina-aineisto viittaa siihen, että 750 miljardin euron kokonaislainamäärälle lainan juoksuaikana säästön suuruudeksi tulee noin 16 miljardia euroa.

Menettely alentaa nimenomaan jäsenmaiden keskimääräisiä velkakustannuksia. Kustannusten aleneminen ei ole kuitenkaan tasaista: se painottuu Kreikan ja Italian kaltaisiin maihin, joiden luottokelpoisuus on muita heikompi. Korkean luottoluokituksen maista Saksan ja Hollannin kustannukset jopa kohosivat, kun jäsenmaiden johto päätti elvytyspaketista. Suomen velan kustannus aleni hieman.

8

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      MIKSI EU:lle ei ole aiemmin luotu laajaa pääomataloutta, vaikka se tuo ilmeisiä etuja jäsenvaltioille?

      Taustalla on Euroopan unionin monimutkainen historia. EU sai alkunsa 1950-luvulla perustetuista kolmesta oikeushenkilöstä, hiili- ja teräsyhteisöstä, talousyhteisöstä sekä atomienergiayhteisöistä.

      Hiili- ja teräsyhteisön ja atomienergiayhteisön perussäännöissä oli säädökset lainanotosta. Vastaava säädös puuttui kaupan vapauttamiseen ja kansainvälisiin säädöksiin keskittyvän Euroopan yhteisön perustamissopimuksesta, jonka mukaan pitkäaikainen velanotto ei ollut mahdollista.

      Sittemmin hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2002. Talousyhteisö ja atomienergiayhteisö määrittyvät nykyisin osaksi Euroopan unionia vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

      Lissabonin sopimuksessa EU:n lainanottoa koskevat säännökset toteutuivat talousyhteisön perustamissopimuksen pohjalta. Hiili- ja teräsyhteisön sekä atomienergiayhteisön lainanottoa koskevat säädökset jäivät tässä yhteydessä sivuun. Unionin perussopimukseen jäi talousyhteisön säädös, joka kieltää pitkäaikaisen velanoton talousarvion puitteissa.

    • Anonyymi

      NÄIN EU:hun on muodostunut erikoinen olosuhde, jossa unionilla on lainoja, mutta toisaalta perussopimuksessa on säädös, joka kieltää lainanoton talousarvion piirissä sekä toinen säädös, jonka mukaan talousarvio tulee rahoittaa kokonaisuudessaan unionin omin varoin ilman lainanottoa.

      Ristiriitaa on ratkaistu siirtämällä lainat talousarvion ulkopuolelle. Menettely kuitenkin rikkoo perussopimuksen yhtenäisyysperiaatetta. Komissio teki vuonna 1978 aloitteen lainanoton liittämiseksi osaksi talousarviota, mutta aloite raukesi jäsenmaita edustavan neuvoston vastustuksen takia. Jäsenmaat katsoivat, että velanottoa koskevien päätösten tulee säilyä yksin neuvostolla. Näin päätettiin myös heinäkuussa 2020 jäsenmaiden kesken neuvostossa. Euroopan parlamentti ei osallistunut päätökseen.

      EU:N on syytä selkeyttää perussopimustaan lainanoton suhteen, kun Lissabonin sopimusta aikanaan uudistetaan. Unionin toissijaisuusperiaate tarjoaa lainanotolle luontevan perustelun, kuten raha- ja pääomamarkkinoilla on käynyt ilmi: yhdessä kannattaa tehdä sitä, mikä onnistuu yhdessä tekemällä paremmin.

      Tämä periaate antaa myös rajat EU:n velanotolle. Sellainen unionin velanotto, joka tuo suuremmat kustannukset kuin jäsenmaiden oma toiminta, ei ole perusteltua.

      Aineisto raha- ja pääomamarkkinoilta viittaa siihen, että EU voi yhä ottaa velkaa kustannustehokkaasti. Tämä rahoitus kannattaa varata koko Eurooppaa koskeviin hankkeisiin pikemminkin kuin jäsenvaltioiden tavallisiin tarpeisiin.

    • Anonyymi

      Aika selvää tekstiä,mutta juuri siksi EU-vihaajille mahdoton ymmärtää.

      • Anonyymi

        Asioissa on usein kaksi tai useampikin puolta.

        EU-vihaajien ymmärrys ei sellaiseen riitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asioissa on usein kaksi tai useampikin puolta.

        EU-vihaajien ymmärrys ei sellaiseen riitä.

        Ei kai sitä coronavirusta tarvitse elvyttää kun se on jo
        voittamassa koko maailman?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asioissa on usein kaksi tai useampikin puolta.

        EU-vihaajien ymmärrys ei sellaiseen riitä.

        Kritiikki velkaunionia kohtaan johtuu jostain. Niitä syitä te öyhöttävät eu-palvojat yritätte saada jatkuvasti vääristelyä, jotta ansaittu kritiikki saadaan uskoteltua olevan "eu-vihaajien valeita". Tosiasiassa te räksyt levitätte valheita joka päivä, kun kehutte eu:ta ja väitätte, että eu elvyttää, ja samalla kiellätte mainitsemistasi monista puolista ne huonot puolet ja sen, että ne huonot puolet on paljon suuremmat kuin hyvät puolet. Hyvinvointi on kärsinyt rökäletappion, ja sama touhu tulee jatkumaan, mutta te ette sitä myönnä, vaan levitätte siitä valheita.


    • Anonyymi

      Vaikka Sanna Marin puhuukin uusi normaali ja ryhdistäytyä, niin hän ei ole sanonut niin kuin Li Andersson, että velkaa ei tarvitse koskaan maksaa pois, eikä hän ole sanonut myöskään, että velka olisi valtakunnan rikkaus, vaikka varmasi hän näin olisikin halunut sanoa.
      Ohisalo on sanonut, heikommassa asemassa olevia on autettava (ei suomalaisia) ja vihreät eivät ole sanoneet, että maahan muutto on valtakunnan tuho, sensijaan ovat sitämieltä että monikulttuuri on rikkaus.
      Perussuomalaiset taasen ovat sitä mieltä, että monikulttuuri on sairaus ja tautia ei pitäisi levittää eteenpäin.

    • Anonyymi

      Seliseliseliseliseliselässynlässynlässyn... Tätä riittää kun lukee eu-palvojen kommentteja. Katsokaa nyt niitä Suomen talouslukuja ja mitä jää viivan alle. Se luku on miinusmerkkinen. On ollut jo pitkään ja tulee olemaankin pitkään. Työttömiä tulee enemmän kuin kyetään työllistämään, konkursseja ja yt-neuvotteluita tapahtuu jatkuvasti. Massatyöttömyys on pysyvä ilmiö, samoin velkaantuminen, samoin täydellinen riippuvuus eu-sossusta. Tähän päälle muut yhteiskunnalle vahingolliset ilmiöt, jotka hajotaa yhtenäisyyttä, luo epätasa-arvoa, aiheuttaa jatkuvaa riitelyä ja vihanpitoa, valtamedia on siirtynyt puolueettomasta haastajasta punavihreän koalition PR-toimistoksi, poliittinen kenttä hajoaa ja etääntyy toisistaan ideologisin perustein, kaikenlaisia trendejä tuputetaan väkisin, joiden mukaan täytyy elää, tai muuten...!

      Kaikesta tästä fiaskosta huolimatta moni jaksaa ihannoida fiaskoa ja fiaskon aiheuttajia. Sitten kun joku tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat fiaskosta, sellainen persoona/taho pitää äkkiä maalittaa, jotta nämä tosiasiat saadaan vaikuttamaan "valheilta" ja "vihanlietsonnalta".

      Tosiasia on, että eu, eu-palvonta, punavihreä öyhötys, velkaantuminen, massatyöttömyys, konkurssit ja yt-neuvottelut, kansan hajoaminen jne jne jne on hyvinvointimme todellisia vihollisia. Mutta nämä tietyt tuholaiset vaativat, että heitä täytyy pitää "ainoina oikeina valintoina". Aivan käsittämätöntä touhua, että vahingollisia seurauksia, sekä niistä puhuvia vaiennetaan ja sensuroidaan mielivaltaisesti. Näköjään mm. Hitler ja Stalin eivät olleet ainoita maailman persereikiä. Samankaltaisia on joka puolella paskomassa ihmisten elämää. Ja sitä pitäisi kehua ja kannattaa.... Sekaisin on menty ja pahasti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      250
      5201
    2. Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki

      Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o
      Maailman menoa
      120
      4221
    3. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      59
      3961
    4. Mistä se kertoo

      Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä
      Ikävä
      36
      3627
    5. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      51
      3580
    6. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      41
      3335
    7. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      12
      2733
    8. Nyt on sanottava että sattuu kipeästi

      Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu
      Ikävä
      20
      2606
    9. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      23
      2496
    10. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      61
      2397
    Aihe