Singerin ompelukone lähtee itsestään käyntiin noin puolen tunnin kuluttua kun ommeltu. Lähtee siis ompelemaan vaikka jalkasäätimeen ei kosketa.
Otin jalkasäätimestä kondensattoein pois jonka jälkeen toimii moitteettomast. Pidin itsestään selvänä, että kyseessä on häiriönpoistaja.
Voisiko olla moottorin käyttämä ja tarvitsema kondensaattori? Kondensaattori on vanhanajan paperirulla konkka, eikä mitään merkintöjä. Mittasin arvoksi 150 n f.
Ohmi mittarilla ei lukemia kylmänä, mutta lämpimänä muutama kio-ohmi.
Häiriönpoistajaan viittaa sekin että se on jalkasäätimelle tulevien johtojen välissä rinnan.
Kondensaattosista kysyisin.
Anonyymi
29
1575
Vastaukset
- Anonyymi
Ei ompelukone tai sen moottori sitä konkkaa tarvitse, sellaiset radiot jotka sitä tarvitsivat ovat jo museokamaa.
- Anonyymi
Joo siis kuvittelisin että hyvinkin voi olla häiriökonkka vaika en koskaan ole ommelutkaan mitään. Monessa nykyhärpäkkeessä on moottorin juuressa kelat sarjassa ja konkat rinnan häiriönpoistoa varten. Itse laite toimii yhtä hyvin ilman niitäkin.
Tai sitten nilemässä jotai polkimen koskettimien kipinöintiä virtapiirin katakisussa? eli ilman sitä virtapiirion osien käyttöikä lyhenee teoriassa?
Jos vika kerran korjaantui poistamalla konkka niin anna olla ilman tai laita joku uusi silmämääräisesti samankokoinen jossa jännitekesto riittää?
Meikä-- Anonyymi
Kyllä se konkka vähentää kipinöintiä siinä pedalissa, eli teoriassa pidentää sen käyttöikää.
- Anonyymi
"vanhanajan paperirulla konkka, eikä mitään merkintöjä. Mittasin arvoksi 150 n f.
Ohmi mittarilla ei lukemia kylmänä, mutta lämpimänä muutama kio-ohmi."
Jos noin on, niin lämmettyään se konkka vuotaa resistiivisesti, ja rankasti. Ja siis selittää Singerille että alahan ommella. Jos on paperirulla 150 nF niin sillä ei ole ollut muuta merkitystä kuin (mahdollisten) häiriöiden vaimentaminen.
Minä jättäisin silleen mutta pitäisin mielessäni, jos ommeltaessa alkaa ilmenemään jotain selittämätöntä rapsahdusta tai virhetoimintaa muussa elektroniikassa niin sitten kunnollinen > 400V kerko tilalle.
Meidän pyykinpesukoneesta kärähti iso häiriönvaimennuskonkka parisen vuotta sitten ihan perusteellisesti, se laukaisi sulaketaulusta sulakkeen, suihkuhuoneessa oli kitkerä haju, koneen siltä löytyi kaapelinpätkä jonka vaippa oli sulanut, osittain sulanut molex liitin, sekä ja musta möykky joka ennen oli se konkka. Poistin vaurioituneet osaset ja juotin irti/auki törröttävät johdonpäät toisiinsa (kutistussukalla suojaten), ei ole ollut mitään häiriöitä havaittavissa.
Vähän sama juttu kuin ferriittimöykyt tietovälineiden virransyöttöjohdoissa , USB kaapeleissa tms. Yritän välttää osstamasta sellaisia, mutta joskus niitä tulee huomaamatta. Siitä on tullut jonkinlainen harastus nysvätä ne pois, vaurioittamatta kaapelia.
Nämä juontuvat jonkin EU-direktivin varmuuden varmistamisen vuoksi laadituista yliampuvista vaatimuksista. Myös EU hörhöjen pitäisi aina muistaa/ymmärtää, että mitä suurempi määrä komponentteja niin vääjäämättä sen enemmän tulee olemaan vikaantumisia. Ja mitä suurempi jännite on sitä suurempi vikaantumistodennäköisyys on, ja mitä vahvempi tehonsyöttö on sen vakavampi/vaarallisempi vikatapahtuma yleensä on. - Anonyymi
Voihan tuo kapasitanssi olla heikentynyt lähtöasetelmista jos konkka on ollut muutenkin jo ihan kypsä..
- Anonyymi
Voi niinkin olla, mutta AP:n kuvauksen perusteella kyseessä on häiriönvaimentaja. Toinen mieleen tuleva kayttötarve konkalle Singerin polkimessa olisi säätöarvon tasaaminen, silloin konkalla olisi paljon suurempi kapasitanssi ja paperirullakonkkana sellainen olisi mitoiltaan valtavan kokoinen. Jos konkka olisi säätöarvon tasaamista varten, niin sen puuttuminen aiheuttaisi moottorin nopeudessa nykimistä (akillistä vaihtelua) mutta AP:n mukaan kone toimii moitteetta ilman konkkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi niinkin olla, mutta AP:n kuvauksen perusteella kyseessä on häiriönvaimentaja. Toinen mieleen tuleva kayttötarve konkalle Singerin polkimessa olisi säätöarvon tasaaminen, silloin konkalla olisi paljon suurempi kapasitanssi ja paperirullakonkkana sellainen olisi mitoiltaan valtavan kokoinen. Jos konkka olisi säätöarvon tasaamista varten, niin sen puuttuminen aiheuttaisi moottorin nopeudessa nykimistä (akillistä vaihtelua) mutta AP:n mukaan kone toimii moitteetta ilman konkkaa.
Konkalla voi "tasata" vain tasavirtasähköjä, ei tasaa mitään vaihtovirtaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Konkalla voi "tasata" vain tasavirtasähköjä, ei tasaa mitään vaihtovirtaa.
Niinpä. Vanhoissa Singereissä pedaali on vastuksena vaihtovirtatiellä (jolloin konkka on häiriön vaimentimena), uudemmissa pedaali saattaa toimia tasasähköllä tai saattaa jopa olla digitaalinen. Jos varmasti on paperikonkka niin on vanha Singeri.
- Anonyymi
Jutun aloittaja.
Kiitokset kaikille vastaajille. Mielenkiimosta piti oikein avata ja mitata mitä tulee konkalle. Eli, jännite on: AC 235, eli sama kuin mitattu verkkojännite.
Kone on aina lähtenyt käyntiin tasaisesti ja ilman nykimistä kuten konkan poiston jälkeekin.
Kone on tosi vanha, ostettu v 1961 käytössä viikottain. Vaikka on vanha niin silti käyttömukavuudeltaan ylivoimainen nykyisiin verrattuna. Käytössä on ollut 3 uutta nykyaikasta konetta, joista jo 2 on hajonut.
https://aijaa.com/KAsZfo - Anonyymi
Onko tuossa polkimessa nopeudensäätöä ollenkaan vai pelkkä on/off
Jos on pelkkä on/off niin voisiko toi konkka olla ihan kärkien kipinöinnin/jännitepiikin estämiseen mitä pohdin..- Anonyymi
Onhan siinä jouhea nopeuden säätö. Ei nykyisissä koneissa ole missään näin pehmeää liikkeel lähtöä , ja voi ommella käsittämättömän hitaasti ilman jurinoita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan siinä jouhea nopeuden säätö. Ei nykyisissä koneissa ole missään näin pehmeää liikkeel lähtöä , ja voi ommella käsittämättömän hitaasti ilman jurinoita.
Tein aikoinani juuri tuollaisesta singerin ompelukoneen jalkapetalimesta pienen porakoneen nopeudensäätimen.Siinä on fiksu toiminto, kun painettu täydet kierrokset, niin kärkien avulla tulee suorakytkentä päälle jota ei huomaa mitenkään kierrokissa.Tuota kärkien yhdistymisen takia siinä on ilmeisesti tuo konkka. Näin minä tämän rakenteen näen, sos joku on eri mieltä niin kerro.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tein aikoinani juuri tuollaisesta singerin ompelukoneen jalkapetalimesta pienen porakoneen nopeudensäätimen.Siinä on fiksu toiminto, kun painettu täydet kierrokset, niin kärkien avulla tulee suorakytkentä päälle jota ei huomaa mitenkään kierrokissa.Tuota kärkien yhdistymisen takia siinä on ilmeisesti tuo konkka. Näin minä tämän rakenteen näen, sos joku on eri mieltä niin kerro.
Eiköhän se hiilipakka myös kipinöi säätövaiheessa ollessaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiköhän se hiilipakka myös kipinöi säätövaiheessa ollessaan.
Aivan. Ja konkan puuttuminen saattaa nopeuttaa pakan kulumista (hiilipölyn muodostusta).
- Anonyymi
Eli siis konkka nielee itseinduktiota niin kun mietin? Tämähän olisi harrastamista parhaimmillaan kun joku näyttää kaavan esimerkillä miten tuohon lasketaan uusi konkka tuntemattoman tilalle.
Mikä on piirin oletettu induktanssi ja kuinka paljon sen tuottamasta energiasta pitää mahtua konkkaan? Entä paljonko tuollaisen konkan jännitekesto pitäisi olla? Rajoittamaton itseinduktio nousee kilovoltteihin mutta pysäyttääkö konkka nousun ennen 325V?- Anonyymi
Tuon kokoluokan sähkölaitteissa se on käytännössa ihan se "de facto" 0,1 µF X1 tai X2.
- Anonyymi
AC moottoreissa ei ole induktio-ongelmia, niissä on vaiheensiirtokonkka jonka avulla ne lähtevät pyörimään, mutta se yleensä on moottorin kyljessä, ei missään pitkän johdon päässä kuten polkimessa. Google kuvahaku sanoilla: "singer foot pedal capacitor" vie tiedon lähteille, korvaava häirinvaimennuskonkka on 150nF (ja ainakin ainakin ~275V polco).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
AC moottoreissa ei ole induktio-ongelmia, niissä on vaiheensiirtokonkka jonka avulla ne lähtevät pyörimään, mutta se yleensä on moottorin kyljessä, ei missään pitkän johdon päässä kuten polkimessa. Google kuvahaku sanoilla: "singer foot pedal capacitor" vie tiedon lähteille, korvaava häirinvaimennuskonkka on 150nF (ja ainakin ainakin ~275V polco).
Oikeastaan itse tarkoitin induktanssia, eli aina kun piirissä on kelakuormaa niin virtapiirin katakaisuvaiheessa kelaan varastoitunut energia purkautuu nopeasti kipinän muodossa. AC-Moottorikäytössä induktanssin osuus on käsittääkseni suurin kun moottori pyörii ilman kuomaa ja pienimmillään suurella kuormalla.
Vanhoissa kärjellisisissä sytytysjärjestelmissä oli saman tyylisesti konkka juuri kärkien juuressa poistamassa radiohäiriöitä mutta myös estämässä kärkien kulumista kuopalle
Meikä- - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeastaan itse tarkoitin induktanssia, eli aina kun piirissä on kelakuormaa niin virtapiirin katakaisuvaiheessa kelaan varastoitunut energia purkautuu nopeasti kipinän muodossa. AC-Moottorikäytössä induktanssin osuus on käsittääkseni suurin kun moottori pyörii ilman kuomaa ja pienimmillään suurella kuormalla.
Vanhoissa kärjellisisissä sytytysjärjestelmissä oli saman tyylisesti konkka juuri kärkien juuressa poistamassa radiohäiriöitä mutta myös estämässä kärkien kulumista kuopalle
Meikä-Tuommoisen yleisvirtamoottorin voisi labrata mittaamalla sen watit jollain tarkalla energiamittarilla. Lisäksi mittaisi ottaman virran ja käyttöjännitteen. Näistä laskemalla saisi kaikki mahdolliset sähköarvot moottorille. Kun vielä mittaisi käämien resistanssin, saisi ns. rautahäviöt erilleen kuparihäviöistä. Induktanssi siitä kyllä löytyisi pienellä kaavojen pyörittelyllä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuommoisen yleisvirtamoottorin voisi labrata mittaamalla sen watit jollain tarkalla energiamittarilla. Lisäksi mittaisi ottaman virran ja käyttöjännitteen. Näistä laskemalla saisi kaikki mahdolliset sähköarvot moottorille. Kun vielä mittaisi käämien resistanssin, saisi ns. rautahäviöt erilleen kuparihäviöistä. Induktanssi siitä kyllä löytyisi pienellä kaavojen pyörittelyllä.
Okei tyyppi siis on yleisvirtamoottori. Mittaan siis: mekaaniset watit akselilta, verkosta otettu virta, jännite, niiden välinen vaihekulma ja käämityksen resistanssi?
Z= U/I
Z= R2 X2 ja siitä juuri
XL = 2 *3.14*50*L
Noilla päästään alkuun tun ohmin lailla pyöräytetään eka vaihtovirtavastus, mitataan resistiivinen osuus jolloin meillä on Z ja Rpotenssiin josta saadaan reaktanssi ja reaktanssista kiinteillä arvoilla induktanssi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Okei tyyppi siis on yleisvirtamoottori. Mittaan siis: mekaaniset watit akselilta, verkosta otettu virta, jännite, niiden välinen vaihekulma ja käämityksen resistanssi?
Z= U/I
Z= R2 X2 ja siitä juuri
XL = 2 *3.14*50*L
Noilla päästään alkuun tun ohmin lailla pyöräytetään eka vaihtovirtavastus, mitataan resistiivinen osuus jolloin meillä on Z ja Rpotenssiin josta saadaan reaktanssi ja reaktanssista kiinteillä arvoilla induktanssi?Näissä moottoreissa ei tehoa ilmoiteta akselitehona, vaan ottotehona sähköverkosta, siis pätöteho (W). Sitä tehoa verrataan virrasta ja jännitteestä laskettuun näennäistehoon (VA). Selviää onko cos fii 1 vai pienempi
Cos fii = P/S
S = UI (VA)
P = UI cos fii (W)
Q = UI sin fii (VAr)
R = P/I^2 ---rautahäviöt laskennallisesti mukana
XL = Q/I^2
L = XL/2 pii 50
noin niin kuin teoriassa... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näissä moottoreissa ei tehoa ilmoiteta akselitehona, vaan ottotehona sähköverkosta, siis pätöteho (W). Sitä tehoa verrataan virrasta ja jännitteestä laskettuun näennäistehoon (VA). Selviää onko cos fii 1 vai pienempi
Cos fii = P/S
S = UI (VA)
P = UI cos fii (W)
Q = UI sin fii (VAr)
R = P/I^2 ---rautahäviöt laskennallisesti mukana
XL = Q/I^2
L = XL/2 pii 50
noin niin kuin teoriassa...Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.
Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.
Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm
40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217
Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?
XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044
Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.
Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.
Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm
40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217
Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?
XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044
Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?Lisään vielä että siis nyt ei tietenkään olla moitoittamassa kompensointikonkkaa vaan sellainen joka nielee riittävästi itseinduktiota. Eli riittääkö tässä hommassa 1%, 5%, 10% vai 50% induktanssista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.
Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.
Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm
40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217
Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?
XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044
Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?Taisi mennä tuo laskelma vähän "villisti", ainakaan en pysynyt kärryillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisään vielä että siis nyt ei tietenkään olla moitoittamassa kompensointikonkkaa vaan sellainen joka nielee riittävästi itseinduktiota. Eli riittääkö tässä hommassa 1%, 5%, 10% vai 50% induktanssista?
Pitäisikö laskea paljonko jouleina induktanssi varaa sähköenergiaa, ja sitten mitoittaa konkka joka pystyy sen energian imaisemaan? Tosin jännite on oltava mukana laskelmissa, induktanssista saadaan jännite joka voi olla korkeampi kuin käyttöjännite laitteessa. Aika jännitepiikille on lyhyt, joten joulet ovat varmaan kuitenkin samat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taisi mennä tuo laskelma vähän "villisti", ainakaan en pysynyt kärryillä.
Hyvin mahdollista sillä elämän_koulun matikalla arvaillaan. Huomasin ainakin, että kelan induktanssin merkkasin Xl kun olisi pitänyt merkata pelkkä L. Sitten kun pitäisi olla Xl on pelkkä X.
Mutta muuten mielestäni pyörittelin peruskoulusta tuttuja kaavoja:
Xl = 2 * pii * F * L
Xc = 1/ 2 * pii * F * C
impedanssia R2 X2 ja siitä neliöjuuri
Kokonaan toinen asia sitten on, että nyt olen tehnyt laskuni resistanssin ja reaktanssin erotuksesta! Moottorissahan menee merkittävä osa liike-energiaksi eikä pelkäksi lämmöksi ja loistehoksi. Joten ei ainakaan pää riitä olisiko tuossa pelkkää induktanssia laskiessa pitänyt pyöräyttää jonkun vaihekulman sinin kautta vareiksi tai jotain muuta ykkösen ja kosinin erotusta..
Vai millä kaavalla valmistajat konkkansa mitoittaa? Sähkömoottori vaa`alle ja painon mukaan sopiva konkka vai pätötehon?
Kuitenkin omalla tasollani erittäin kehittävää aivojumppaa ja parasta harrastamista perjantai-iltaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisikö laskea paljonko jouleina induktanssi varaa sähköenergiaa, ja sitten mitoittaa konkka joka pystyy sen energian imaisemaan? Tosin jännite on oltava mukana laskelmissa, induktanssista saadaan jännite joka voi olla korkeampi kuin käyttöjännite laitteessa. Aika jännitepiikille on lyhyt, joten joulet ovat varmaan kuitenkin samat.
Selkeästi jotain tuollaista yritin laskea kompensoinnin kaavalla... Juuri noin ajattelin, että induktanssi määrää energiamäärän mitä käämi varastoi. Induktanssi myös muuttuu moottorin kuorman mukaan eli siitä tulisi ottaa jokin keskiarvo tai suurin mahdollinen.
Mietin myös että jännitteellä ei olisi niin väliä tuleeko energia pienemmällä jännitteellä pidemmän aikaa vai nopeana korkeampana piikkinä.
Sekin asia on toisarvoisesti huomioitavana, että tuossa käämiä ei katkota sytytyspuolan tavoin vaan polkimella rauhallisesti, jolloin koko konkka on varmaan käytännöntasolla hifistelyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.
Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.
Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm
40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217
Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?
XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044
Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?Oliko laskelmassa oletettu cosinin olevan 1, eli teho olisi myös 230W , kuten näennäistehokin 230 VA? Silloin kuormasta ei löytyisi lainkaan reaktanssia vain resistanssia 230 ohmia, joka olisi sama kuin impedanssikin.
Tässtä seuraisi että induktanssiakaan ei olisi lainkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko laskelmassa oletettu cosinin olevan 1, eli teho olisi myös 230W , kuten näennäistehokin 230 VA? Silloin kuormasta ei löytyisi lainkaan reaktanssia vain resistanssia 230 ohmia, joka olisi sama kuin impedanssikin.
Tässtä seuraisi että induktanssiakaan ei olisi lainkaan.Kun laitteessa on käämityksiä ja rautasydämiä, on sillä aina joku 1 poikkeava cosinin arvo, olipa se minkä tyypin moottori tahansa. Sen cosinin voi laskea pätötehon ja näennäisthon suhteesta.
Wattimittarina voi käyttää kWh-mittaria jonka saa näyttämään hetkellistä tehoa.
Itse pääsin valkkaamaan tässä takavuosina mittarinvaihtajan auton perästä uudenkarhean poistetun diginäyttöisen kWh-mittarin, kun oli vaihtamassa etäluettavia mittreita taloihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381933Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431496Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61421- 171418
Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,231412Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11385Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21347Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11290Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21220Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51207