Kondensaattosista kysyisin.

Kyllä se konkka vähentää kipinöintiä siinä pedalissa, eli teoriassa pidentää sen käyttöikää.

Voi niinkin olla, mutta AP:n kuvauksen perusteella kyseessä on häiriönvaimentaja. Toinen mieleen tuleva kayttötarve konkalle Singerin polkimessa olisi säätöarvon tasaaminen, silloin konkalla olisi paljon suurempi kapasitanssi ja paperirullakonkkana sellainen olisi mitoiltaan valtavan kokoinen. Jos konkka olisi säätöarvon tasaamista varten, niin sen puuttuminen aiheuttaisi moottorin nopeudessa nykimistä (akillistä vaihtelua) mutta AP:n mukaan kone toimii moitteetta ilman konkkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi niinkin olla, mutta AP:n kuvauksen perusteella kyseessä on häiriönvaimentaja. Toinen mieleen tuleva kayttötarve konkalle Singerin polkimessa olisi säätöarvon tasaaminen, silloin konkalla olisi paljon suurempi kapasitanssi ja paperirullakonkkana sellainen olisi mitoiltaan valtavan kokoinen. Jos konkka olisi säätöarvon tasaamista varten, niin sen puuttuminen aiheuttaisi moottorin nopeudessa nykimistä (akillistä vaihtelua) mutta AP:n mukaan kone toimii moitteetta ilman konkkaa.

Lue lisää

Konkalla voi "tasata" vain tasavirtasähköjä, ei tasaa mitään vaihtovirtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Konkalla voi "tasata" vain tasavirtasähköjä, ei tasaa mitään vaihtovirtaa.

Niinpä. Vanhoissa Singereissä pedaali on vastuksena vaihtovirtatiellä (jolloin konkka on häiriön vaimentimena), uudemmissa pedaali saattaa toimia tasasähköllä tai saattaa jopa olla digitaalinen. Jos varmasti on paperikonkka niin on vanha Singeri.

Onhan siinä jouhea nopeuden säätö. Ei nykyisissä koneissa ole missään näin pehmeää liikkeel lähtöä , ja voi ommella käsittämättömän hitaasti ilman jurinoita.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan siinä jouhea nopeuden säätö. Ei nykyisissä koneissa ole missään näin pehmeää liikkeel lähtöä , ja voi ommella käsittämättömän hitaasti ilman jurinoita.

Tein aikoinani juuri tuollaisesta singerin ompelukoneen jalkapetalimesta pienen porakoneen nopeudensäätimen.Siinä on fiksu toiminto, kun painettu täydet kierrokset, niin kärkien avulla tulee suorakytkentä päälle jota ei huomaa mitenkään kierrokissa.Tuota kärkien yhdistymisen takia siinä on ilmeisesti tuo konkka. Näin minä tämän rakenteen näen, sos joku on eri mieltä niin kerro.

Anonyymi kirjoitti:

Tein aikoinani juuri tuollaisesta singerin ompelukoneen jalkapetalimesta pienen porakoneen nopeudensäätimen.Siinä on fiksu toiminto, kun painettu täydet kierrokset, niin kärkien avulla tulee suorakytkentä päälle jota ei huomaa mitenkään kierrokissa.Tuota kärkien yhdistymisen takia siinä on ilmeisesti tuo konkka. Näin minä tämän rakenteen näen, sos joku on eri mieltä niin kerro.

Lue lisää

Eiköhän se hiilipakka myös kipinöi säätövaiheessa ollessaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän se hiilipakka myös kipinöi säätövaiheessa ollessaan.

Aivan. Ja konkan puuttuminen saattaa nopeuttaa pakan kulumista (hiilipölyn muodostusta).

Tuon kokoluokan sähkölaitteissa se on käytännössa ihan se "de facto" 0,1 µF X1 tai X2.

AC moottoreissa ei ole induktio-ongelmia, niissä on vaiheensiirtokonkka jonka avulla ne lähtevät pyörimään, mutta se yleensä on moottorin kyljessä, ei missään pitkän johdon päässä kuten polkimessa. Google kuvahaku sanoilla: "singer foot pedal capacitor" vie tiedon lähteille, korvaava häirinvaimennuskonkka on 150nF (ja ainakin ainakin ~275V polco).

Anonyymi kirjoitti:

AC moottoreissa ei ole induktio-ongelmia, niissä on vaiheensiirtokonkka jonka avulla ne lähtevät pyörimään, mutta se yleensä on moottorin kyljessä, ei missään pitkän johdon päässä kuten polkimessa. Google kuvahaku sanoilla: "singer foot pedal capacitor" vie tiedon lähteille, korvaava häirinvaimennuskonkka on 150nF (ja ainakin ainakin ~275V polco).

Lue lisää

Oikeastaan itse tarkoitin induktanssia, eli aina kun piirissä on kelakuormaa niin virtapiirin katakaisuvaiheessa kelaan varastoitunut energia purkautuu nopeasti kipinän muodossa. AC-Moottorikäytössä induktanssin osuus on käsittääkseni suurin kun moottori pyörii ilman kuomaa ja pienimmillään suurella kuormalla.

Vanhoissa kärjellisisissä sytytysjärjestelmissä oli saman tyylisesti konkka juuri kärkien juuressa poistamassa radiohäiriöitä mutta myös estämässä kärkien kulumista kuopalle

Meikä-

Anonyymi kirjoitti:

Oikeastaan itse tarkoitin induktanssia, eli aina kun piirissä on kelakuormaa niin virtapiirin katakaisuvaiheessa kelaan varastoitunut energia purkautuu nopeasti kipinän muodossa. AC-Moottorikäytössä induktanssin osuus on käsittääkseni suurin kun moottori pyörii ilman kuomaa ja pienimmillään suurella kuormalla.

Vanhoissa kärjellisisissä sytytysjärjestelmissä oli saman tyylisesti konkka juuri kärkien juuressa poistamassa radiohäiriöitä mutta myös estämässä kärkien kulumista kuopalle

Meikä-

Lue lisää

Tuommoisen yleisvirtamoottorin voisi labrata mittaamalla sen watit jollain tarkalla energiamittarilla. Lisäksi mittaisi ottaman virran ja käyttöjännitteen. Näistä laskemalla saisi kaikki mahdolliset sähköarvot moottorille. Kun vielä mittaisi käämien resistanssin, saisi ns. rautahäviöt erilleen kuparihäviöistä. Induktanssi siitä kyllä löytyisi pienellä kaavojen pyörittelyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuommoisen yleisvirtamoottorin voisi labrata mittaamalla sen watit jollain tarkalla energiamittarilla. Lisäksi mittaisi ottaman virran ja käyttöjännitteen. Näistä laskemalla saisi kaikki mahdolliset sähköarvot moottorille. Kun vielä mittaisi käämien resistanssin, saisi ns. rautahäviöt erilleen kuparihäviöistä. Induktanssi siitä kyllä löytyisi pienellä kaavojen pyörittelyllä.

Lue lisää

Okei tyyppi siis on yleisvirtamoottori. Mittaan siis: mekaaniset watit akselilta, verkosta otettu virta, jännite, niiden välinen vaihekulma ja käämityksen resistanssi?

Z= U/I
Z= R2 X2 ja siitä juuri
XL = 2 *3.14*50*L
Noilla päästään alkuun tun ohmin lailla pyöräytetään eka vaihtovirtavastus, mitataan resistiivinen osuus jolloin meillä on Z ja Rpotenssiin josta saadaan reaktanssi ja reaktanssista kiinteillä arvoilla induktanssi?

Anonyymi kirjoitti:

Okei tyyppi siis on yleisvirtamoottori. Mittaan siis: mekaaniset watit akselilta, verkosta otettu virta, jännite, niiden välinen vaihekulma ja käämityksen resistanssi?

Z= U/I
Z= R2 X2 ja siitä juuri
XL = 2 *3.14*50*L
Noilla päästään alkuun tun ohmin lailla pyöräytetään eka vaihtovirtavastus, mitataan resistiivinen osuus jolloin meillä on Z ja Rpotenssiin josta saadaan reaktanssi ja reaktanssista kiinteillä arvoilla induktanssi?

Lue lisää

Näissä moottoreissa ei tehoa ilmoiteta akselitehona, vaan ottotehona sähköverkosta, siis pätöteho (W). Sitä tehoa verrataan virrasta ja jännitteestä laskettuun näennäistehoon (VA). Selviää onko cos fii 1 vai pienempi
Cos fii = P/S
S = UI (VA)
P = UI cos fii (W)
Q = UI sin fii (VAr)
R = P/I^2 ---rautahäviöt laskennallisesti mukana
XL = Q/I^2
L = XL/2 pii 50
noin niin kuin teoriassa...

Anonyymi kirjoitti:

Näissä moottoreissa ei tehoa ilmoiteta akselitehona, vaan ottotehona sähköverkosta, siis pätöteho (W). Sitä tehoa verrataan virrasta ja jännitteestä laskettuun näennäistehoon (VA). Selviää onko cos fii 1 vai pienempi
Cos fii = P/S
S = UI (VA)
P = UI cos fii (W)
Q = UI sin fii (VAr)
R = P/I^2 ---rautahäviöt laskennallisesti mukana
XL = Q/I^2
L = XL/2 pii 50
noin niin kuin teoriassa...

Lue lisää

Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.

Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.

Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm

40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217

Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?

XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044

Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?

Anonyymi kirjoitti:

Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.

Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.

Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm

40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217

Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?

XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044

Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?

Lue lisää

Lisään vielä että siis nyt ei tietenkään olla moitoittamassa kompensointikonkkaa vaan sellainen joka nielee riittävästi itseinduktiota. Eli riittääkö tässä hommassa 1%, 5%, 10% vai 50% induktanssista?

Anonyymi kirjoitti:

Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.

Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.

Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm

40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217

Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?

XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044

Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?

Lue lisää

Taisi mennä tuo laskelma vähän "villisti", ainakaan en pysynyt kärryillä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä että siis nyt ei tietenkään olla moitoittamassa kompensointikonkkaa vaan sellainen joka nielee riittävästi itseinduktiota. Eli riittääkö tässä hommassa 1%, 5%, 10% vai 50% induktanssista?

Lue lisää

Pitäisikö laskea paljonko jouleina induktanssi varaa sähköenergiaa, ja sitten mitoittaa konkka joka pystyy sen energian imaisemaan? Tosin jännite on oltava mukana laskelmissa, induktanssista saadaan jännite joka voi olla korkeampi kuin käyttöjännite laitteessa. Aika jännitepiikille on lyhyt, joten joulet ovat varmaan kuitenkin samat.

Anonyymi kirjoitti:

Taisi mennä tuo laskelma vähän "villisti", ainakaan en pysynyt kärryillä.

Hyvin mahdollista sillä elämän_koulun matikalla arvaillaan. Huomasin ainakin, että kelan induktanssin merkkasin Xl kun olisi pitänyt merkata pelkkä L. Sitten kun pitäisi olla Xl on pelkkä X.

Mutta muuten mielestäni pyörittelin peruskoulusta tuttuja kaavoja:
Xl = 2 * pii * F * L
Xc = 1/ 2 * pii * F * C
impedanssia R2 X2 ja siitä neliöjuuri

Kokonaan toinen asia sitten on, että nyt olen tehnyt laskuni resistanssin ja reaktanssin erotuksesta! Moottorissahan menee merkittävä osa liike-energiaksi eikä pelkäksi lämmöksi ja loistehoksi. Joten ei ainakaan pää riitä olisiko tuossa pelkkää induktanssia laskiessa pitänyt pyöräyttää jonkun vaihekulman sinin kautta vareiksi tai jotain muuta ykkösen ja kosinin erotusta..

Vai millä kaavalla valmistajat konkkansa mitoittaa? Sähkömoottori vaa`alle ja painon mukaan sopiva konkka vai pätötehon?

Kuitenkin omalla tasollani erittäin kehittävää aivojumppaa ja parasta harrastamista perjantai-iltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisikö laskea paljonko jouleina induktanssi varaa sähköenergiaa, ja sitten mitoittaa konkka joka pystyy sen energian imaisemaan? Tosin jännite on oltava mukana laskelmissa, induktanssista saadaan jännite joka voi olla korkeampi kuin käyttöjännite laitteessa. Aika jännitepiikille on lyhyt, joten joulet ovat varmaan kuitenkin samat.

Lue lisää

Selkeästi jotain tuollaista yritin laskea kompensoinnin kaavalla... Juuri noin ajattelin, että induktanssi määrää energiamäärän mitä käämi varastoi. Induktanssi myös muuttuu moottorin kuorman mukaan eli siitä tulisi ottaa jokin keskiarvo tai suurin mahdollinen.

Mietin myös että jännitteellä ei olisi niin väliä tuleeko energia pienemmällä jännitteellä pidemmän aikaa vai nopeana korkeampana piikkinä.

Sekin asia on toisarvoisesti huomioitavana, että tuossa käämiä ei katkota sytytyspuolan tavoin vaan polkimella rauhallisesti, jolloin koko konkka on varmaan käytännöntasolla hifistelyä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu näinhän se kait on, viimeksi katsottiin sitä mankelia.. Vaihekulmaa ei siis tarvitse ilmoittaa koska sen saa laskettua tehosta, virrasta ja jännitteestä. Hyötusuhde (n) ei taida olla näissä ilmoitettu mitenkään joten akselitehoa ei voi arvoista laskea mittaamatta.

Jos ajatellaan että mitoitetaan aloittajalle se konkka niin ompelukone ottaisi testiolosuhteissa 50Hz verkosta 1A virtaa kun sen yli on 230V.

Tästä saadaan Z = 230ohm Sitten yleismittarilla selviäisi vaikka että käämityksen resistiivinen osuus on 40ohm

40ohm potenssiin 1600.
230 potensiin 52900
52900 - 1600= 51300 ja siitä juuri X= 226.6ohm
0.7217 = 226.6/ (2 * 3.14 * 50)
XL= 0.7217

Mitoitetaanko hyvän harrasttustavan mukaan konkka kumoamaan kokonaan tuo induktanssi vai vaikka vain puolet siitä?

XC = 1/ (2*3.14*50*C)
1 / 0.722 = 1.385
1.385 / 314 = 0.0044

Hatuista vedetyillä arvoilla siis 4400uF konkka kokonaiskompensoinnille? Meniköhän yhtään oikein? Paha tarkistaa "mututuntumalla" kun induktiivinen reaktanssikin on varmaan aivan yläkanttiin arvattu?

Lue lisää

Oliko laskelmassa oletettu cosinin olevan 1, eli teho olisi myös 230W , kuten näennäistehokin 230 VA? Silloin kuormasta ei löytyisi lainkaan reaktanssia vain resistanssia 230 ohmia, joka olisi sama kuin impedanssikin.
Tässtä seuraisi että induktanssiakaan ei olisi lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko laskelmassa oletettu cosinin olevan 1, eli teho olisi myös 230W , kuten näennäistehokin 230 VA? Silloin kuormasta ei löytyisi lainkaan reaktanssia vain resistanssia 230 ohmia, joka olisi sama kuin impedanssikin.
Tässtä seuraisi että induktanssiakaan ei olisi lainkaan.

Lue lisää

Kun laitteessa on käämityksiä ja rautasydämiä, on sillä aina joku 1 poikkeava cosinin arvo, olipa se minkä tyypin moottori tahansa. Sen cosinin voi laskea pätötehon ja näennäisthon suhteesta.
Wattimittarina voi käyttää kWh-mittaria jonka saa näyttämään hetkellistä tehoa.
Itse pääsin valkkaamaan tässä takavuosina mittarinvaihtajan auton perästä uudenkarhean poistetun diginäyttöisen kWh-mittarin, kun oli vaihtamassa etäluettavia mittreita taloihin.