Debianin asennus windows koneeseen

Aivan kuin olisin tänään jo vastannut tähän kysymykseen?

Ensin Windows-levy piuhoista irti, sitten Debianin asennus omalle levylleen ja tämän jälkeen Windows-levy takaisin kiinni.
Käynnistäessä valitaan boottiasetuksista, kummalta levyltä käynnistetään.

Debian on syytä visusti pitää erillään oikeista käyttöjärjestelmistä ja mieluummin ei asentele ollenkaan noita suurenriskin ympäristöjä, siinä käy ennen pitkää niin että joutuu ostamaan kokonaan uuden koneen.

Boottailu käyttöjärjestelmien välillä on turhauttavaa ja aikaa vievää. "Ylimääräiset" käyttöjärjestelmät kannattaa asentaa virtuaalikoneelle niin näiden ohjelmia voi ajaa yhtä aikaa muiden kanssa jopa samalla työpöydällä.

Vastaus:

Ensinnäkin: nyky -Debianien oletusbuuttilataaja on Grub (eikä tarkoita Grub 0.97, jota nykyisin kutsutaan nimellä "Grub Legacy").

Silloin, kun Grub 0.97 vielä oli se "käypä versio", niin ongelma oli helppo ratkaista:

ÄLÄ asenna GRUB:ia MBR -alueelle (Master Boot Record=LBA 0), vaan sen sijaan VBR -alueelle (Volume Boot Record).

MUTTA: Nyky -Grubeissa tuo ratkaisu ei onnistu: Jos sitä yrittää, niin Grub antaa varoituksen siitä, että tämä johtaa jonkin (mhadollisesti tärkeänkin) tiedon ylikirjoitttamiseen. Varoituksesta ei selviä täsmälleen, mitä tuo VBR -asennus nyky-Grubilla ylikirjoitttaisi.

Itse ratkaisin ongelman näin:

Koska nyky-Grubin tekijät eivät arvosta käyttäjän valinnanvapautta päättää, asennetaanko MBR vai VBR -alueelle, niin ei sitten käytetä GRUBia lainkaan (Se, että GRUB on oletus, ei tarkoita, että se olisi ainoa vaihtoehto buuttilataajaksi).

Tee siis näin:

Unohda Grub, ja asenna lataajaksi Peter H. Anvinin tekemä SysLinux (kuuluu samaan ohjelmaperheeseen, kuin ISOLINUX, jota puolestaan käytetään buuttaavilla CD ja DVD -levyillä).

Varaa buuttiosioksi FAT -formatoitu osio ja asenna SysLinux sinne.

MBR -alueelle saa jäädä Microsoft -ohjelmien sinne asentama koodi, laitat vain aktiiviseksi osioksi sen, mihin se SysLinux asennetaan.
(Paras puoli tässä on se, että jos niin haluat, voit milloin tahansa vaihtaa aktiiviseksi osioksi sen, missä on Windowsin oma buuttilataaja, ja jos näin teet, niin kone käynnistyy suoraan Windowsiin ikään kuin koneella ei olisi Linuxia koskaan ollutkaan).

SysLinuxiin valikko, josta valitset joko Linuxin (Debian), jonka SysLinux käynnistää suoraan, TAI sitten valitset windowsin, jolloin SysLinux chainloadaa windowsin oman buuttilataajan windows -osion VBR -alueelta.

Tämä järjestely toimii sinänsä oikein hyvin, mutta huomaa kuitenkin, että debianin sellaiset päivitykset, jotka liittyvät buuttilataajaan tai joissa itse kernel päivitetään, niin ne eivät enää toimi automaattisesti, vaan niiden osalta joudut tekemään hieman manuaalista "säätöä".

Näin siksi, että debianin automaattipäivitys lataa kyllä uuden päivitetyn kernelin kiintolevylle ja päivittää GRUBin asetustiedostoihin ko uuden kernelin nimen ja sijainnin, mutta ei se debianin automaattipäivitys SysLiunxista ja sen asetustiedostoista mitään ymmärrä.

Huomaa: tee siis erillinen /boot -osio ja formatoi se FAT16 tai FAT32 -formaattiin, ja kun se SysLinux tulee sinne, niin samoin se kernel, mitä oikeasti aiotaan käyttää, pitää myös kopioida sinne /boot -osiolle.

Tee itsellesi toimiva Knoppix CD / DVD / USB -muistitikku, ja testaa, että pystyt tarvittaessa buuttaamaan koneesi knoppixiin tuolta CD:ltä / DVD:ltä / muistitikulta,

näin varmistat sen, että jos jotain menee pieleen ja koneesi on muuten buuttikelvoton, niin knoppixin avulla pääset korjaamaan ongelman.

Koska perinteisessä MBR -osioinnissa voi olla enintään 3 primääriosiota (itseasiassa voi olla max. 4, mutta JOS on 4, niin silloin ei voi olla yhtään ns. jatko-osioita eli engl. extended partition), niin JOS asennat kaiken tyhjälle levylle, silloin esim. näin:

/dev/sda1 = FAT -formatoitu /boot -osio, johon SysLinux

/dev/sda2 = Windowsin buuttiosio

/dev/sda3 = varattu tuleviin tarpeisiin

/dev/sda4 = ns. säilö (engl. container) johon tulevat ne jatko-osiot (eli engl. extended partition)

/dev/sda5 alkaen: tänne loogiset eli jatko-osiot, esim.

Windowsin järjestelmäosio (jos eri asia kuin Windowsin buuttiosio)

Windowsin dataosio(t)

Linuxin järjestelmäosio = "/"

Linuxin dataosio(t)

Linuxin SWAP -osio.

Vanhemmissa windowseissahan "Windowsin buuttiosio" = "Windowsin järjestelmäosio"

Mutta uudemmissa windowseissa nuo ovat yleensä 2 eri asiaa, jollet sitten pakota windowsia vanhempien windowsien tapaan siihen, että ovat sama asia.

Siis C:\Windows on AINA Windowsin järjestelmäosiolla.

sensijaan esim. NTLDR.sys (tai sen Windows10:ssä käytetty uudempi vastine) tulee Windowsin buuttiosiolle. Se on piilotiedosto, eli komentoriviltä:

dir /ah

näyttää myös piilotiedostot ( /ah = näytä myös "attribute hidden").

Ilmeisesti Microsoft halusi vähentää riskiä siitä, että tekniikasta ymmärtämätön käyttäjä esim. poistaisi C:\ -hakemistosta tarpeettomaksi luulemansa NTLDR.sys -tiedoston, sillä seurauksella, että Window muuttuu buuttikelvottomaksi !

Tätä epäilen Windowsin buuttiosion ja Windowsin järjestelmäosion eriyttämiseksi toisistaan.

buuttiosiohan ei käsittääkseni saa edes levyasemakirjainta (esim C: ) joten tämä eriyttäminen vähentää moisten vahinkojen riskiä (mutta ilmeisesti rohmuaa 2 primääriosiota kolmesta mahdollisesta windowsin tarpeisiin).

Voit toki ottaa nyppäistä Windows-levystä piuhat irti, vaikkei se ole tarpeellista, jos lukee asennusvaiheessa mitä asennus on milloinkin tekemässä. Ei esimerkiksi varoituksista huolimatta yritä asentaa Windows-levylle käyttämällä koko levyä jne.

Grubista jää silloin Windows pois. Saa sen toki sinne myöhemminkin ajamalla update-grubin, kun Windows-levy on kiinni koneessa.