Aihe

En pääse yli

Anonyymi

En pääse yli tästä ihastumisesta. Kun näen sinut (mies) edes vilaukselta, niin olen samaan aikaan valtavan onnellinen ja valtavan musertunut. Tai ensin tulee se hetkellinen onnen tunne, että ihanaa, vihdoinkin näen sinut, siitä on viikko kun viimeksi nähtiin! Mutta sen jälkeen todellisuus iskee kasvoihin ja tajuan, että sinähän inhoat minua. Muserrun.

Me emme moikkaa, koska... niin, en ole varma. Me emme puhu toisillemme. Kunpa voisin aina moikata sinua kun tulen töihin tai näen sinut ja sanoa vielä jotain ennen lähtöäni. Kunpa se onnistuisi. Mutta ei. Näin ei tule koskaan tapahtumaan. Olit varmaan ihan alussa yrittänyt moikata, mutta en tajunnut, että voin tehdä niin. Myöhemmin yritin tehdä samaa, mutta tajusin, että se tilanne on jo menetetty, eikä sitä korjaa enää mikään.

Et taida sietää minua. Huomaan, että käyttydyt minua kohtaan erilaisesti. Katse kääntyy maahan tai lähdet tilasta pois kun olen sinne tulossa.

Sydäntäni särkee. En pysty tähän enää. Haluan eroon näistä tunteista.

9

420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sitten puhumaan rohkeasti, ei ne asiat selviä noin ja kun on työpaikasta kyse, niin kynnys voi olla molemminpuolin aika iso. Mutta mitään ei selviä, jos ei selvitä, eli sanonta menee onni seuraa rohkeaa.

      • Anonyymi

        Olet oikeassa, kiitos kommentistasi. Haluan rohkaistua ja puhua, mutta tämä vie hieman aikaa. On varmaan parempi, että minä olen "aloitteen tekijä", koska ihastuksen kohteellani on todennäköisesti suurempi kynnys aloittaa juttelua kanssani (hän on korkeammassa asemassa). Persoonista huomaan, että hän on sosiaalinen, itse taas arka ja hiljainen. Persoonani ei tietenkään ole mikään hyväksytty syy olla tekemättä mitään... Olisin esimerkiksi viime lauantaina voinut tehdä jotain, mutta mies käyttäytyi silmissäni hyvin ristiriitaisesti(?), ensin kuumaa, sitten kylmää. Vaikea selittää. Viikonloppuisin olisi kaikista parasta puhua hänen kanssaan, koska häiriötekijöitä on vähemmän.


    • Anonyymi

      Työpaikkaromansseissa on myös se toinen puoli, mitä jos ei löydy sitä yhteistä poltetta? Tai on liikaa menetettävää, siksi lähentyminen vaikeampaa?

      • Anonyymi

        Olet oikeassa, kiitos kommentistasi. Kyllä se vähän syö aikuista ihmistä, kun tunteet käyvät ylikierroksilla ja kuvitelmat ottavat päästä vallan.


    • Anonyymi

      Jaha ja kenelle menee?ja vielä mihin?(T/M/LPR)》

      • Anonyymi

        Kiitos kommentistasi. Sen verran voin sanoa, ettei varmaan mennyt sinulle (nimikirjaimet ei täsmää). En tietenkään halua tunnistamisen pelossa kertoa enempää, mutta sanotaanko näin, että minun koko nimessäni ja hänen nimesssään on paljon i-kirjaimia.


    • Anonyymi

      AP tässä.

      Ottaa päähän. Pyörit työvuoron alussa joka paikassa. Sitten en enää nähnyt sinua loppupäivästä. Tämä on raastavaa ja elämäni on jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa ilman tätä vaaleanpunaista tunnetta. Tänään päätin, että aion todellakin päästä sinusta yli. Aion vältellä sinua niin paljon kuin mahdollista, tauolla istun piilossa ja jos näen sinun tulevan vastaan, vaihdan suuntaa. Olen ennenkin yrittänyt vältellä, sitten heltynyt kun nähnyt sinut, mutta tällä kertaa aion tehdä sen kunnolla.

      Hyvästi, vaaleanpunainen haavemaailma.

      • Anonyymi

        Eeeeeeiiii !!! Tule ja pussaa mua !


      • Anonyymi

        Aapee kuulostaa ihan minulta. Tsemppiä 😄


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Henkirikos Tohmajärvellä

      En ole paikkakuntalainen joten jääköön arvailut tekijöistä sikseen, vaikka tiettyyn suuntaan ne on syytä yhdistääkin.. Poliisi sai lauantaina aamuyöl
      Tohmajärvi
      26
      1588