Historian siipien havinaa ilmastohihhuleille

Äitini puhui usein tästä 1930-luvun lämpimästä jaksosta. Kesät erittäin helteisiä ja talvet hyvin lauhoja. Tämä myönteinen asia mahdollisti sen että juuri ennen sotia Suomi ensimmäisen kerran koko pitkän historian aikana oli leipäviljan suhteen lähes omavarainen. Siihen aikaan lämmin ilma ymmärrettiin suorastaan siunaukseksi kunhan vettä tuli riittävästi. Nykyisin täysin elämän reaaliteeteistä vieraantuneen ilmastohysteerikot puolestaan rukoilevat kovia pakkasia ja viileitä kesiä. Tyypit ovat seinähulluja.

Ilmasto vaihtelee pitkissä jaksoissa. Nyt manattu lämpeneminen on siihen kuuluvaa heilahtelua pitkän ajan keskiarvon ympärillä.
Ajanjakso jota voidaan tarkastella on satoja vuosia ja isomassa kuviossa kymmeniä tuhansia vuosia.
Nyt nostatetaan hysteriaa että ollaan vain 0,3 asteen päässä lopullisesta katastrofista joka on 1,5 astetta.
Aikaa on siis vähän, joten kaikkien on kiireesti ostettava sähköautoja, aurinkopaneeleita ja vihreää tuulisähköä.

Mutta miksi meidän kaalisopat ovat kylmiä? Aloittaja.

Kun Grönlannin jäät sulavat, niin sieltä löytyy paksuja tukkeja eli on ollut lämmintä ennenkin.
Porilaisten piti luovuttaa tammea Ruotsin kuninkaalle kuka lämmitti ilmaston?

Vuonna 1941 oli käytettävissä paljon nykytilannetta vähemmän tietoa siitä, millainen on ilmaston tila ollut aikaisempina vuosina. Tuohon aikaan ei ollut käytettävissä satelliittimittauksia ja globaali mittausverkosto oli varsin alkutekijöissään. Sodat ja maailmanpolitiikka estivät pääsyn monille alueille.

Tiedettä tehdään parhaan nykyisen käytettävissä olevan tiedon perusteella. Siihen tietoon kuuluvat nykyään pitkän ajan lämpötilarekonstruktiot.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_large-scale_temperature_reconstructions_of_the_last_2,000_years

Tästä aiheesta on käyty yli 15 vuoden ajan vääntöä Suomi24 ilmastonmuutos - palstalla. Jos aihe kiinnostaa niin mukaan sinne osallistumaan.

marin lupasi taas satoja miljooniaa Afrikan poppamiehille ilmaston korjaamiseen

Olikin arvattavissa että valevasemmiston ja cityvihreiden ilmastohipit ryntäävät paikalle CO2-hölynpölynsä kanssa. 🤣😄

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat miltä talvi näyttää. Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Tiedekään ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on samasta asiasta hysteerinen.

Edellisen talven epätoivon jälkeen 1915 Helsingissä oli kunnon hiihtokelit. Sitä lunta nuoret kovasti ihmettelivät silloinkin. Vanhempi sukupolvi kertoi, että tämmöistä se ennen vanhaan oli. Ilo oli lyhytaikaista, kun selataan asioita eteenpäin. 1915 Svantesta ja hiilihaposta kirjoitettiin lehdissä. Svante Arrhenius sanoi, että maapallon CO2-pitoisuus on 400 ppm, eli kuten nykyisin on ja arvioi, että sen tuplaaminen nostaa lämpötiloja 4 C:lla. Sittemmin pyörsi sanansa ja nykysin yli 100 tieteellistä tutkimusta osoittaa CO2:n ilmastoherkkyyden, eli sen pitoisuuden tuplaatumisen vaikutuksen varsin vähäiseksi, koska sen lämpösäteilyä pidättävä teho vähenee logaritmisesti pitoisuuden kasvaessa.

Mikä aiheutti 1860-luvun lopun routavuodet?

1921 heinäkuussa oli tavatonta kuivuutta ja kuumuutta Euroopassa. Asiasta kirjoitti mm. Kauppalehti Suomessa. Ei siis normaalia kuumuutta vaan tavatonta kuumuutta.

"Venäjältä saapuneet tiedot kertovat myös kuivuuden tuottamasta vahingosta".

Siihen aikaan kuumuus ja kuivuus olivat vain ilmiöitä joita ajoittain tapahtui, samoin kuin se että talvet olivat hyvin lauhat. Ihmiset eivät vain vajonneet hysteriaan kuten aikamme snowflake-sukupolvi jolla suoraansanottuna ei ole enää todellista kosketuspohjaa luontoon.

Suomesta, Savosta ja Maaningalta kirjoitti paikallislehti seuraavaa vuonna 1921:

" Kuten tunnettua oli kesä 1921 poikkeuksellinen siinä suhteessa että kasvukausi oli huomattavasti pitempi tavallista. Se alkoi jo hyvissä ajoin huhtikuulla, jolloin oli harvinaisen lämpimiä säitä."

1922 oli totuttu jo niin sulaan mereen, että jäät tulivat yllätyksenä. Osuuskauppalehti kirjoitti:

"Maassamme oli jo niin totuttu leutoihin talviin, että nykyinen äkillinen ja laaja jäätyminen Itämerellä muistutuksena pohjoisesta asemastamme tuli melkein yllätyksenä."

🤣 🤣 🤣 🤣 🤣 🤣

Vuonna 1923 ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen.

Vuodelle 1924 löytyy artikkeli... 😄

"Brittein Saarilla ja Ranskassa tulee versomaan troopillinen kasvillisuus..." artikkeli jatkuu....

"Professori Herold päättää, että napamaat kulkevat lämpimämpää aikajaksoa kohti, sillä todistavathan että kivihiilikerrokset että Grönlannissa ja Huippuvuorella on ollut kuuman ilmanalan ilmasto ja kasvillisuus. Niin siis Saksan professori antaa meille tällaista hyvää lohdutusta ja odotusta ja että me tulemme kymmenen vuoden päästä viljelemään viinirypäleitä ja Varsovassa voidaan kävellä palmupuiden alla."

14.tammikuuta 1923 oli suomalaisessa sanomalehdessä ajan ilmoja kuvannut kirjoitus. Siinä mainittiin mm seuraavaa:

"Olimmehan jo ennen joulua päässeet kunnolliseen talven alkuun mutta viime viikkoina on kehitys käynyt enemmän kesään päin. Järvet alkavat vapautua jäistä, ja vieläpä niin kaukana kuin Kajaanin seudulla, ei uskalleta enää ajaa paikoin järvien jäitä myöten. "

"Eipä siis olekaan kumma jos itsekukin on alkanut menettää luottamusta talviemme hyvyyteen, ja onpa muistuneet mieleen entiset hyvät ajat, jolloin oli kylliksi lunta ja pakkasta kaikkiin talven toimituksiin ja sen reippaisiin retkiin, joko suksilla tai mukavassa reessä kulkusten kilistessä ja aisakellojen soidessa."

2.päivä elokuuta 1924 kirjoitti Käkisalmen Sanomat: "Suomessa on nyt lämpöisempää kuin Keski-Euroopassa."

16.päivä tammikuuta 1925: Lämmintä. Lämpömittarit osoittivat eilen Oulusta Ylivieskaan saakka 5 astetta lämmintä.

Kultainen Aika niminen lehti kirjoitti 1.elokuuta 1924:

"Grönlannin jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin. Navoilla lämpenee. Jäävuoret ovat häviämässä." 🤣🤣🤣

Pappani kertoi että 1930 luvulla oli talvia ettei maa jäätynyt ollenkaan.

Ihmetyttää tämäkin https://www.talouselama.fi/uutiset/alaskan-jaatikoiden-alta-paljastuu-puita/51062a66-53c3-3980-a907-d3977da4e281

Kuopiossa 1920-luvulla oli niin lauha tammikuu että ihmiset menivät tammikuun lopun tammimarkkinoille (keskimäärin vuoden kylmin ajanjakso) veneillä ja laivoilla.

1927-1928 talveen liittyen kirjoitettiin yleisesti, että Sveitsin jäätiköt katovat. Kuulostaa jotenkin tutulta vuonna 2020.

Lehti nimeltään Perä-Pohja 11. tammikuuta 1929: "Poikkeuksellisen lämmin talvi vallinnut Lapissa. ILMANPAINE OLLUT HARVINAISEN KORKEA"

Ilmastokeskustelu kävi kuumana 1920-luvun lopulla Euroopassa kun samaan aikaan kun Suomessa oli poikkeuksellisen lämmintä sattui olemaan Keski-Euroopassa helmikuussa 1929 pakkaskausi. Uusi Suomi kirjotti 20.2.1029: "Golf-virranko lämmön lisääntyminen aiheuttaa pakkassään Euroopassa?"

Tosiasiassa kylmät talvet tuolla jaksolla olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin 2 C asteeseen.

Vaikka huhtikuu 1929 oli kylmä ,kesä 1929 kuitenkin oli helteinen. Annettiin ohjeita helteen varalle. Nuoria ei siihen aikaan aivopesty, vaan opastettiin, koska helle kuuluu Suomeen ikiaikaiseen kesään kuin nenä päähän.

Suomessa lämmin, Euroopassa kylmä ja Japanissa superhelteet. Kirsikanpoiminta olisi medialta ja ilmatieteeltä onnistunut jo silloin, jos siihen olisi ollut tarvetta, mutta siihen aikaan kerrottiin muustakin kuin maapallon lämpöisistä paikoista.

Laitilassa kylvettiin ruista tammikuussa 1930.

Ilmastonmuutoksen varjolla voidaan kohdistaa verot halutulle maksaja joukolle.

Mustia jouluja Helsingissä sotien välisenä aikana:

1920. 1924, 1928.1929.1930, 1932, 1934,1936

Jääkauden jälkeisen ajan lämpimin jakso Holocene Maximum oli noin 6 000 vuotta sitten. Sen jälkeen hiili-isotooppitutkimusten mukaan jokainen vuosituhat on ollut edellistä keskimäärin 0.15 - 0.3 astetta viileämpi. Suurimmat erot pohjoisella pallonpuoliskolla, vähäisemmät trooppisella vyöhykkeellä.

Suomen Lapissa ilmasto oli n. 6 000 vuotta sitten keskimäärin 2.5 astetta lämpimämpi ainakin kesien osalta. Tämän vahvistavat puunlustotutkimukset. IPCC on tietokonemallinnuksiensa kanssa mennyt täysin hakoteille.

Iso-Britanniassa on tehty listoja pahimmista sitä kohdanneista sääkatastrofeista. Kuuden merkittävimmän Iso-Britanniaa kohdanneen sään ääri-ilmiön listassa mukana mainittu vuoden 1556 aikainen Euroopan laajuinen helleaalto.

Ja muita. 16.tammikuuta 1362 oli hirmumyrsky, joka tuhosi tärkeitä rakennuksia, kuten Salisburyn ja Winchesterin katedraaleja, ja repi ilmaan satoja tuhansia puita.
Kysymyksessä oli siis hirmumyrsky, joka iski Englantiin. Ilmatieteen mukaan nykyään erinimisiä hirmumyrskyjä esiintyy vuosittain noin 100 kpl plus miinus 10 kpl. Niiden määrä eikä voima, ei ole lisääntynyt vuosien varrella, vaikka niinkin yleisesti väitetään. Suomessakin myrskyt ovat koko 2000-luvun ajan vähentyneet, vaikka siihen liittyvä FMI:n jakamaan tietoon liittyvä valeuutisointi on yleistä.

Edelleen. Euroopan kylmä talvi, 1407–8. Suuri Tudorin kuivuus, 1540–41. The Lewes-lumivyöry, 1836. Vakava kylmänpurkaus alkoi 23. joulukuuta 1836, ja jouluaattona oli yksi 1800-luvun kovimmista lumimyrskyistä, jolloin lunta kertyi paikoin jopa 10–40 jalan verran (3-12 metriä).

Myrsky 26. marraskuuta 1703.
Merivoimat menettivät yhteensä noin 1500 upseeria ja miestä – kolmasosan tuolloin koko joukoistaan. Lisäksi arvioidaan, että pelkästään myrskystä johtui jopa 15 000 kuolemaa, eniten merellä. Jopa kuningatar pakotettiin viettämään yönsä henkilökuntansa kanssa suojassa viinikellarissa.

Ilmastokriisi, 1815–17.Kriisi aiheutui Mt Tamboran Sumbawan saarella aiheutuneesta tulivuorenpurkauksesta. Jopa 60 000 ihmistä kuoli purkauksesta; monet kuolivat myöhemmin nälkään ja tauteihin. Tulivuoresta ilmakehään levinnyt noin 140 miljardin tuhkatonnin määrä aiheutti muutaman vuoden pituisen kylmän jakson.

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla.

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan.

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien mukaan ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet (melkein kaikki hotellit palvelivat). Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistä.

Tässä lähde: https://en.chrontime.com/sobytiya-eastern-north-america-heat-wave