Olen aina ihmetellyt henkilöitä, jotka väittävät, että "elämä on tylsää" ja että "aika ei meinaa kulua". Kun minä taas olen sitä mieltä, että elämä on mielenkiintoista ja monipuolista. Ja ajan kuluminen: Aika kuluu aivan liian nopeasti.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 101
Vanhimmat
Ei tässä meinaa ehtiä elämä tylsäksi käydä, kun tekemistä olisi enempi, kuin mihin aika riittää. Kesken loppuu päivät jatkuvasti. Ja ihan jo hirvittää ajan kulumisen nopeus. Tuntuu, että mitä enempi ikää tulee, niin sitä nopeammin aika etenee.
Yes, kun on ikää tullut meikäläiselle, niin aika menee aina nopeammin.
Sama juttu, aika kuluu niin nopeasti, että yleensä ehdin nukkumaan vasta noin 1.30-2.00
Tunne ajan riittämättömyydestä johtuu omien elintoimintojen hidastumisesta!
Eräs selitys on se, että ikääntyessä ihminen suhteuttaa lähimenneisyyden ajan kulumisen tunteen aikaisempaan elämäänsä jolloin vertailujakso pitenee jokainen päivä.
Onneksi eläkkeellä on vapaa-aikaa, mutta silti aika menee ihmeen äkkiä.
Normaaliin elämään ei ole tullut pitkästymistä niin.
Niinpä. En edes muista, että olisin joskus pitkästynyt.
On joitain ihmisiä joita ei mikään kiinnosta, onhan se tylsää.
Ja harmi, kun jotkut ihmiset, joita ei mikään kiinnosta, odottavat, että toiset keksivät heille ohjelmaa.
No aika mahdoton yhtälö sekin. Toisaalta mahdotonta saada yhteiseen toimintaan mukaan sellaista jota ei kiinnosta mikään yhteinen.
Rautakeuhkot kolisee eniten. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007688151.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=sanakirja.org&utm_content=promobox
Jap jep kyllä perkutta päivät menee sellaisilla vauhdeilla, tänäänkin jouduin priorisoimaan eräitä paperi juttuja, että tein alustavan lohkon tänään, skannasinkin, ja huomenna sitten hoidan postitukset lisäliitteinä.
Se oli vain yksi osa päivän tapahtumista, ehdin hoitaa asioita tekstiviestein ja multimedia tiedostoina-kin. Ja paljon muuta. Nukuin kuitenkin 3 tuntia tänä aamuna noin 5 destä 8 saan.
Mutta huomenna kaikki asiat rauhoittuu. Voin alkaa vaikka joulusaunan odotukseen.
Eniten ihmettelen, miksi ei väsytä? Ei ole tullut edes raukeuden tunnetta koko päivänä. Liikaa energiaa.
Väsymys ei tule niinkään helposti, jos kokee toimintansa mielekkääksi.
Aivan totta, mielenkiinto pitää hereillä.
Minulla nettimielenkiinto näin iltamyöhällä :D
Seitsemän vuotta jo vierähtänyt kestojoutilaana enkä ole vielä kertaakaan päässyt pitkästymään, välillä tuntuu että aika rientää liiankin nopeaan. Joka päivälle on löytynyt tekemistä eikä ole tarvinnut kädet ristissä istua ja ihmetellä mitä tekis. Ihanaa on ollut kun mihinkään ei ole pakko vaan saa tehdä just niinkuin itse haluaa, poikkeuksena ne päivät kun mummon muruset on yökylässä :)
vn
Oma asenne ratkaisee.
Terveisin: Puolireuho
Jotkut jopa odottavat, että toiset keksivät ohjelmaa, jotta itsellä ei olisi tylsää.
Odottakoot rauhassa vaikka 50 vuotta. Minä keksin ohjelmaa itselleni aivan mainiosti. En yritäkään keksiä ohjelmaa toisille.
=Etelä-Suomen mies
Menen mielelläni ohjattuihin, toisten keksimiin ohjelmiin. Järjestäjät tykkää että osallistuu, niinpä ohjelmasta nautin minä ja hän.
Aina en keksi riittävästi, joskus tuijottelen liikaa tvtä, pers puutuu.
Tarkoituksettomuutta ja tarpeellisuuden puutetta poden joskus. Vaikka teen hyväntekeväisyyttä. On virtuaalikokokouksia. Miten töissä olikaan illalla kotiin tullessa se ihana tunne: sainpa valmiiksi, palkkatyö on tarpeellisempaa kuin eläkkeellä tehty hyväntekeväisyys.
En kerro tätä valittaakseni, tunteilleen vain en voi mitään. Kestän tilanteen.
Sanon vaan että tuhoon joutuu yhteiskunta. Eläkeläisiä tulee aina vaan enemmän, koululaiset ovat koulussa kaksi vuotta pidempään. Ei peruskoulu voi mitään enemmän opettaa kuin nyt oppivelvollisuuden työstäneet ovat oppineet, maleksimista on osa aikaa. Aina vaan pienenee joukko, joka maksaa veroja ja yrityksiä tuetaan ja toisaalta kiristetään. Velkaa velan päälle.
Mutta olen iloinen teidän muiden puolesta että keksitte mielenkiintoista hommaa kaikelle ajalle. Itse en keksi mutta kuten sanoin, totean tilanteen - pärjään valittamatta.
Aloittajan eli Jälkkäri-istujan elämässäkö ei ole yhtään tylsää hetkeä ?
On kivaa elämänsisältöä, joten ei ole edes aikaa miettiä mitään tylsyyttä, koska muutakin ajattelemista on riittävästi.
5:n vuoden "harjoittelun" jälkeen nyt täysjoutilaana 20 vuotta niin tämä vuosi on muuttanut elämäämme melkoisesti.
Kotoiset harrastukset ovat olleet ennallaan mutta vaimoni harmaahapsiklubin riennot ovat olleet jäissä.
Suurin muutos on tapahtunut liikkumisessamme tai oikeastaan sen estymisessä.
Liikehtiminen muissa ympyröissä piristi kummasti hauraiden vanhusten aikaa mutta nyt se on ollut estyneenä.
Siihen liittyy toinen, radikaali muutos. Tämä vuosi on minulle pisin täysin raitis jakso 60:een vuoteen!
Olen ollut ilmeisen huono juoppo koska vaimoni ei ole aplodeerannut tälle luonnottomalle olotilalle.
Aika kuluu kyllä yhtä nopeasti olipa tylsää tai viihtyisää. Eikä kaikki elämää pidä tylsänä, vaikka pitäisi sitä ihan turhana ajanhukkana ja turhuutena. Syödään ja nukutaan kuluttaen maapallon varoja, vaikka olisi paljon viisaampaa niiden elää, jotka eivät tuhoaisi tätä maapalloa.
Ja elämä on...vieraiden pilkkaa sinullekin
levoton tuhkarokko tekee itsestään marttyyrin - lauloi dingo
En ihmettele. Iänaikaa ja aina-aina mun tuttavapiirissä on ollut joku tai jotkut, jotka ovat luonteeltaan olleet kovin negatiivisia. Elämä on heillä ollut "tylsää" enimmäkseen kakskymppisenä ja kolmekymppisenä ja siitä eteenpäin.
En pahemmin ole kaveerannut, suuremmasti, sellaisten kanssa, koska olen katsonut sen saavan aikaan itsessäni negatiivisia ajatteluita. Mikään ei ole heitä auttanut, vaikka olen yrittänyt piristellä heitä. Kunnes olen luovuttanut.
On ikävää todeta, että jotkut ovat vain syntyneet tuollaisiksi.
Mutta ne muut tyypit, mun ystäväpiirin melkein kaikki ihmiset ovat sen tyyppisiä, että monasti ihmettelen, että miten pirussa ne ehtiikään tuon kaiken. Ovat toimeliaita ja ehtiviä ja niin inspiroituneita, että vähä pistää vihaksi, kun en itse ehi tolleen. Vuodenajoista riippumatta huh huh.
Elämän pituisen, tähän astisen siis, tietämyksen mukaan on enemmän niitä, jotka sekä ehtivät että nauttivat elämästään.
Toki olen vuosien saatossa osannut valikoida miun maun mukkaisia tyyppejä kaverikseni, mut kuitenkin päätelmäni on, että on enemmän tyytyväisiä kuin ei-tyytyväisiä tyyppejä.
Aina on ollut niitä poikkeavia valittavia ja negatiivisia ihmisiä, iästä riippumatta.
Itse olen vaihteleva tyyppi. Vuodenajoista riippuen. Tänä pimeänä aikana en ole parhaimmillani. Paskapäivien monilukuisuus on riippuvainen "tänästä ajasta".
Kevään puhjetessa kukkaansa, alan oleen niin kovin ihanainen tyyppi:)
Nyt talven synkkyydessä voisin saada hepulikohtauksia ja känkkäränkkäisyyttä, vain äärimmäinen sivistyneisyyteni estää pahat puuskahdukseni:) Jep, näin se menee. Talvella pidätellään sanoja ja keväällä alkaa ihanainen pulputus. Ku kaik´on niin hyvin. Ja ihanaa. Ja sen sanon, että keväisin on askeleeni kevyt ja ehtivyyteni huippuluokkaa.
Heikunkeikku
On kokemusta sellaisesta ihmisestä, joka on aina valittanut elämän tylsyyttä, ja joka on yrittänyt päästä tylsyydestä eroon ylenpalttisella syömisellä, juomisella, ja ainaisella rahan tuhlaamisella. Kaiken huippu on ollut, kun hänen mielestään runsas syöminen, juominen ja tuhlailu ovat toisten ihmisten syytä.
Terveisin: Puolireuho
Elämä on joskus tylsää, mutta välillä ihan kivaa. Aika vaan menee todella näin vanhana kovin nopeasti. Liian nopeasti. Haluaisin vielä elää ja nähdä, mitä maailmassa tapahtuu.
Eläkkeelläollessa on niin kiva, kun voi rytmittää päivänsä ja välillä valvoskella tosi pitkään, ihan aamuvarhaiseen asti kuten nyt teen.
Ei niinkään tylsää, ostin uuden kirjan kuukausi sitten ja ajattelin lukea kun kerkiän.
Kerkiäisin mutta mukavuuden haluisena jostain syystä en ole aloittanut lukemaan sitä, tiedän että se on mielenkiintoinen, aihe ja kirjailija sen takia.
Laiskuus on mukavaa, kiirehtimällä hitaasti jää vähemmän aikaa tylsistyä.
Minulle käy usein samalla tavalla. Olisi luettavana mielenkiintoinen kirja ( tai useampia ), mutta en viitsi alkaa lukemaan. Meikäläisen lukemiskauhu juontaa juurensa opiskeluajalta, kun tuli vastenmielinen asenne tenttilukemisiin.
Terveisin: Puolireuho
Minä kans tykkäsin käydä luennolla, ja nähdä muita ihmisiä, mutta ... tentteihin lukeminen... en tykännyt olla nenä kirjassa, koska olen mieluummin maisemienkatselutyyppi.
=Etelä-Suomen tyyppi
Maisemienkatselutyypit pärjäävät auton ajossa ehkä paremmin kuin nenä-kirjassa -tyypit.
Miten autoa ajaessa voi katsella maisemia, kun pitää seurata tietä ja liikennettä? - Nm. Tuskin
Hö, tosi helposti. Eihän tietä ja liikennettä vilkaista kuin ohimennen samalla kun katsoo maisemia. Ei kai autoa ajeta hampaat irvessä kurttu otsassa molemmat kädet ratissa rystyset valkoisena, hö.
Niin, totta kai tietä ja liikennettä seurataan, ja siinä samalla näkyy maisemia.
Toivottavasti et ajele koskaan meitsiä vastaan. - Nm. Tosi "hö"
Ajaessa ei katsella maisemia. Niitä pysähdytään katsomaan, jos jotain katsomista on. - Nm. Autokoulu uusiksi heti
Asiallinen neuvo, siis maisemia voi katsella, kun auto on pysähdyksissä.
Eikö joku edesmennyt sanonot, että elämä on laiffii. - Nm. Ajoittain tylsää
Ajoittain tylsää, mutta usein mielenkiintoista.
Eikö se mennyt niin, että "ajoittain tylsää" pitää olla. Aivot saavat rentoutua ja rentoutuneet aivot alkavat tuottaa uusia ajatuksia. - Nm. Mahdollisesti
alotkseen :
On se vanhana tylsää,
varsinki jos puoliso on jo tuonpuoleisessa,
Päinvastoin, eikö itselle ole vihdoinkin aikaa kun puolisoa ei ole? Voihan silti puolisoa kunnioittaa, vähän kaivata, tuntea haikeuttakin ajoittain.
Mutta oma elämä on tärkein. Ellei sitä huomioi, on pian haudassa itsekin tai masennuksesta maan tasalla, ei hyvä.
Eikö maailmassasi ole ketään muita ihmisiä kuin tuonpuoleiseen muuttanut puoliso? - Nm. Maapallolla on ylikansoitusta
Onhan tässä tullut asuttua noin 10 paikkalunnalla ja ammattejakin on tullut
Elämä ei ole tylsää, kunhan saa rauhassa mörköillä ja puuhailla kotona ja katsoa ylen dokkareita. Toki taidettakin tulee tehtyä, kunhan pysyy erossa joutavista ihmistä. Ei ole yhdentekevää, kenen seurassa aikaansa viettää. Joskus TVkin on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ihminen.
Tämä on sinulle, joka oot asustellut kymmenellä paikkakunnalla.
Joo, elämä ei ole tylsää, kunhan saa rauhassa mörköillä...
Kivasti kirjoitettu. Ole hyvä kehuistani:)
Mut parasta kirjoituksessasi oli toi, että "Joskus TVkin on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ihminen."
Vaikken TV:tä pahemmin katsele, niin toden totta se voittaa "tyhjät ihmiset".
Voi olla, että on vähän kurja sanonta tuo tyhjät ihmiset, mutta heitäkin on ja en itse ainakaan voi sille mitään, kun ajattelen etten heidän kanssaan jaksa kauheesti kaveerata.
Mutta. Herttileijaa. Huomenna on aatto. Sukkelaan se putkahti esiin.
Ihan kiva. Siis hyvä kun äkkiä esiin tulevi, niin sukkelammin ohitte on. Nykyään se näin menee tuo ajatteluni joulusta:)
Minä odotan päivien pidennyksiä nääs ihan satasella.
Heikunkeikku
Onko tyhjä ihminen sama kuin tylsä ihminen? Sellainen, joka istuu, katsoo maahan, eikä puhu oma-aloitteisesti.
alotukseen :
onhan se tylsää, kun on tylsä ihminen itsekki,
Ma arvelen, että kaikki osaavat olla ajoittain tylsiä. Kuten myös.
Tyhjiä ihmisiä? Minä häiriinnyn pikkasen, jos täytyy vallan pinnallisia jutella.
Erilaisuuden sieto?
Tykkään syväluotaamisesta.
Tai joskus lyödä ihan läskiksi.
Beng
Niin, pikku hassuttelu joskus ihan hyvä idea.
Nimenomaan pikku hassuttelu silloin tällöin, mutta ei kokoaikainen pelleily.
Pienen pieni huvihurvittelu pitää otsarypyt loitolla.
Tänään 27.12. aion leipoa kolmea sorttia pipareita. Nähkääs minulla on huomenna jouluaatto.
Menikö niin, että joulu yksillä, kesä kaikilla.
Koronauhan takia pysyimme kulpissamme varuulta. Tietenkin oli kenkkua.
Beng
Eräässä autoharrastusporukassa aikoinaan pidettiin aina ns. jälkijoulu, tammikuun puolivälissä.
Terveisin: Puolireuho
Olen ollut myös sellaisessa duunissa, jossa sesonkiaikana ei voinut työporukalla juhlia. Parhaat pikkujoulut olivat kerran helmi-maaliskuussa. - Nm. Ikimuistoiset
Voisi kuvitella, että jälkijoulun viettäminen on edukkaampaa kuin sesonkiaikaan.
Kaikenlaiset joulujuhlapaketit yrityksillekin sesonkiaikaan ei ole ilmaista.
Beng
Jälkijoulu tammikuussa myös siinä mielessä hyvä idea, koska silloin ei ihmisillä ole joulukiireet, eikä hiihtolomatouhut vielä ole alkamassa.
Meillä kaveriporukalla pidetty kuusenkaatajaisia joskus jopa helmikuulla, yleensä kylläkin tammikuun puolivälissä tai loppukuulla, riippuen miten on saatu porukka kasaan :)
Aikaa on kaikilla saman verran ja se kuluu kaikilla samalla lailla. Elämänasenne ratkaisee. Joku näkee kiinnostavaa vaikka syksyisessä sateessa ja nauttii, toinen taas haluaa elämäänsä kaikenkarvaisia extreme- elämyksiä, jotta tuntisi elävänsä. Minkäpä tuolle voi,
Ei kai kenenkään elämän faktojen perusteella ole tylsää, pitäisi vain huomioida mitä ympärillä tapahtuu ja mitä voi itse tehdä esim. ajatusmaailmalleen.
Oma elämäni on luultavasti aika tavallista mutta nautin siitä; on ihanaa juoda aamukahvi puolison kanssa, mennä töihin, tehdä iltaruoka yhdessä, ehkä käydä kävelyllä, ehkä elokuvissa. Iltalukemiseksi hyvä kirja jne.jne. Viikonloput ovat oma lukunsa, silloin tapaan ystäviä ja vietetään myös hauskoja illanistujaisia, tykkään olla emäntänä.
Aivan tavallinen elämä onkin parasta elämää.
Terveisin: Puolireuho
Yes, juhlia en juurikaan minäkään halua.
Sinulla Puolireuho varmaan on harrastuksia, jotka pitävät sinut elämänmyönteisenä.
Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Jokainen elämme omaa elämäämme ja koemme sen myös sen mukaisesti. Koemme asioista eri tavoin. Minä en jaksa ihmetellä toisten elämää ja siihen suhtautumista. Kukin kukee tavallaan. Omassakin elämässä ja olemisessa riittä ihmettelemistä :). Ja ympäröivän maailman tapahtumissa.
Kun menin opettajaksi Etelä-Satakuntaan 1980-luvulla, siellä ihmettelivät minun elämääni enemmän kuin omaa (alkeellista) elämäänsä. Suurin ihmettelyn aihe oli, kun olin "jo" 28-vuotias, ja olin vielä poikamies. Voi kauheeta sentään... Hihhihhii.... No, muutaman vuoden päästä menin naimisiin. Tosin naimisiin meno ei ole mielestäni mikään mainostamisen arvoinen asia.
=Tavallinen tyyppi
Onpas siellä ollut outoa porukkaa.
Keikun kanssasi samoilla aalloilla: hyvää parisuhetta ei kannata pilata papin amenella. - Nm. Mikä siinä mättää
Papin aamen on vanha perinne heillekin jotka eivät Jumalaan usko. Jumalan kasvojen edessä vannotaan ikuista rakkautta ja uskollisuutta kunnes kuolema erottaa.
Nii-in, mutku se "perinne" näyttää / tuntuu tekevän siitä ikuisesta rakkaudesta ja uskollisuudesta maanpäällisen helwetin ja kalterein kahlitun sellin. - Nm. Kalteritango
Ei kai se perinne tee vaan ihmiset ihan ite.
No niiin-niiin; miksi ne "ihmiset ihan ite" rupeavat sen perinteen jälkeen omimaan toisen elämää ja kaikkea? - Nm. Ihmisiä ei omisteta
Mitä tarkoitat tuolla "alkavat omimaan"?
Jos ikäisesi ihminen ei tiedä, millaisia entisaikain perinteiset avioliitot olivat, niin en usko, että mun selittelyt auttavat aihetta pätkääkään. - Nm. En jaksa enää
Minä en yleistäisi. Ei kaikki olleet samanlaisia.....
No ei tietenkään eikä onneksi. Mutta poikkeukset vahvistivat / vahvistavat vieläkin, säännön. - Nm. Yksikin alistaminen on liikaa
Tiedän joitakin onnellisia avioliittoja, tai ... oletan tietäväni. Ei tosin ole varmaa todistetta kyseisten onnellisten avioliittojen onnellisuudesta...
J.S.V.
Siis yhdistätkö papin aamenen ja alistamisen? Kai sitä alistamista on kaikenlaisissa ihmissuhteissa, niin vihityissä kuinvihkimättömissä. Ja muissakin ihmissuhteissa kuin parisuhteissa.
Arki tulee joka parisuhteeseen ja alkhuuman jälkeen kyse lienee tahtotilasta pysyä yhdessä.
Minusta tuossa on ajatusta, mitä voisi toisessa ketjussa pohtia. Omiminen.
Beng
Jotenkin asiaa pohtii, kun läheinen kuolee yks kaks. Pohtii, mikä on osuuteni hänen elämässään ollut.
Teeppä Beng aiheesta aloitus.
En. Juu-u, kaikissa suhteissa sitä varmasti on, mutta papin siunaamassa sitä ei saisi olla. Tai jotenkin toivoisi, ettei siunatussa olisi mitään väärää. - Nm. Rakastaa on teonsana
Ihminen on vajavainen papin aamenella tai ilman.
Niiih, onneksi on lupa olla "vajavainen", ei tarvitse olla eikä kukaan olekaan täydellinen. Mutta sitä on hyvä tavoitella edes vähäisessä määrin. - Nm. Tärkeissä aiheissa
Joo mut mites se tavoittelu liittyy omimiseen. Minusta hänellä jolla on taipumusta omimiseen ei kykene ajattelemaan et ois väärässä ja pyrkis tavoittelemaan ei-omimista :).
No niinpä, vaikea aihe ja kysymys eikä tämän luonteisia juttuja opeteta ikinä missään eikä kenellekään. Omien, itse- ja kotoa opittujen käsitysten, ajatusten ja asenteiden varassa moni elelee ikänsä eikä koskaan edes kyseenalaista ... Nm. Onneksi omani hoksasi
Siis 'omani', vihitty, virallinen, papin siunaama, tms., ei omistamani ... - Nm. Hups
Onnea teille. Kaikk7 eivät hoksaa😃👍
Tuli aika pyhinä pitkäksi eikä oikein viitsinyt tehdä kotona mitään.
Mutta eilen, pomppasin sohvalta, kävin lenkillä, vaihdoin lakanat, jumppasin, kävin suihkussa ja järjestin kodin. Ja kaikki johtui siitä että ystävä pyysi tänään kanssaan syömään, lähden tunnin päästä. Kuin taikaiskusta tylsyys muuttui tapahtumarikkaaksi. Ei se paljoa tartte.
Elämä on hieno juttu. Minä yritän elää ainakin 90-vuotiaaksi.
Terveisin: Puolireuho
Jos ja kun tätä koronaa pitää pelätä
elämä muuttuu entistäkin tylsemmäksi,
yksinään höpöttää neljänseinen sisällä sitä mitä sylki suuhun tuo,
Kuka on käskenyt "pelätä"? - Nm. Pelko kangistaa
Aivan, minä en edes osaa pelätä koronaa. Varsinkin, kun se pelkääminen ei auta tilannetta yhtään. Turhanpäiväinen pelkääminen vain sekoittaa pään.
Terveisin: Puolireuho
Pelko myös estää suhtautumast asioihin järkevästi, jotta kykenee ottamaan selvää ja löytämään selviytymiskeinot. - Nm. Paniikki on paha
Mulle ei elämä ole hyvin tylsää. Valvon kun ei nukuta ja katson ohjelmia telkkarista ja tallenteita, niissä riittää kaikkea.
Olen jo vanha ja nähnyt kaikenlaista, se riittää tällä erää. Jos korona hellittää ja voi vielä matkustaa jonnekin lämpimään, mikä sen parempaa. Toivossa on hyvä elää .....
Kouluaikaisen luokan luokkatapaamiset on ollut hieno juttu.
... luokkatapaamiset ovat olleet ... ! - Nm. Mikä koulu
Luokkatapaaminen joka 5. vuosi.
Oli meilläkin luokkatapaaminen 45 vuotta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Kiva tunnelma siellä oli.
Luokkatapaamiset mainio asia, mutta niiden järjestely on melkoinen urakka.
Minustakin aika kuluu liian nopeasti. Vuosikymmenetkin vain hurahtaa ohi niin että ei meinaa mukana pysyä.
Harvoin, tuskin koskaan tulee tunne että ei saa aikaansa kulumaan.
alottajalle :
ai jaaa,
mä kun luulin
ettt miulki oo enemmän terävä pää ,
ku pipoonki tulee jatkuvasti reikiä,
Elämässä on kivoja hetkiä paljon enemmän kuin tylsiä hetkiä.