Jos en palaa osastolle

Kerro mitä tapahtui, ja minkä verran jaksoit tapella vastaan? Taitaa olla aika heikot mahdollisuudet nälkiintyneellä tytöllä tapella hoitoa vastaan, etenkin kun ulkona on kylmä ja pimeä vuodenaika. Metsään et voi paeta näännyttämään itseäsi, eikä ole sen eettisempää kuolla kaverien sohvalle. Eli ainoa järkevä vaihtoehto taitaa olla syödä, vaikka sairautesi saa sinut kokemaan ruuan vaaralliseksi asiaksi.

Itse olen ollut useasti osastolla mielenterveyden ongelmien takia, en kuitenkaan syömishäiriön joten ei siitä ole kokemusta. Se, voidaanko sut pakottaa hoitoon riippuu hyvin paljon sun tilanteesta mutta syömishäiriöisellä kai siitä että ootko laihuutesi takia kuolemanvaarassa. Itse olen ollut pari kertaa lasten akuutilla ja noin 5 kertaa nuorten akuutilla (suljetulla johon ei jonoteta vaan meet osastolle oikeestaan heti tulohaastattelun jälkeen) mutta vain kerran olisivat voineet pakottaa mut sinne, olin sillon niin poikki kaikesta paskasta etten jaksanut 3 tunnin rumban jälkeen enää inttää vastaan.
Olin tosiaan kivennyt kerrostalon katolle hirveässä sateessa ja kurakelillä ja sit yks frendi sai mut soittaa 112. Sieltä sit paloauton kyydillä alas ja ambulanssiin. Eka asia mitä sanoin ambulanssissa oli tyyliin etten halua osastolle. Pääsin kyllä kotiin vaihtaa puhtaat ja kuivat vaatteet mutta vanhemmille sanottiin että pitää soittaa hätäkeskukseen jos en suostu lähtemään mukaan tai karkaan yms. Tällöin tosiaan lopulta sinne osastolle mut kirjattiin vapaaehtoisesti tulleena ja siitä oon ihan iloinen. Ei houkuttele ajatus pakkohoidosta vaikkei siinä mitään isoo eroo ookkaan. Itse en laske tota yritykseksi, lasken sen ennemmin ehkä yrittämisen yrittämiseks :D
Yks tyyppi kans kertonut joutuneensa pakkohoitoon itsemurhayrityksen jälkeen mutta periaatteessa se kriteeri on kuolemanvaara. Voit vaikka googlailla mitä oireita on hengenvaarallisessa tilassa olevalla syömishäiriöisellä ja en taas tiedä mitkä oikeudet pakkohoitoon on jos vanhemmat haluaa ja lapsi ei. Itsellä ehkä ennemmin helpottaisi ajatus nenämahaletkusta, tuolla taas perhe huutaa syömään ja itellä kädet tärisee ja mietin kui lihava oikein oon... Ehkä siitä letkusta tullut ruoka ei oksettais niin paljoo.
Taas täällä yks tyyppi, tällä kertaa minä, jauhaa tätä samaa paskaa mutta sanon nyt tänkin
Kannattaa miettii myös mitä tosissaan haluaa, haluaako paeta sitä tietoo että on sairas vai yrittää parantua. Parantumisessa voi osasto auttaa mutta loppujen lopuksi se täytyy tehdä itse. Kannattaa kuitenkin suostua siihen hoitoon mitä tarjotaan, itsellä oli jonkun aikaa osasto myös tietyllä tapaa turvapaikka. Ei myöskään yhtäkään vastentahtoista jaksoo. Toisaalta monella on myös huonoja kokemuksia ja paljon riippuu siitä keitä saa omahoitajiks, mulla ollut aina heitä 2. Nyt on se tahto ettei sinne taas joutuis mutta paljon riippuu tilanteesta. En nyt myöskään osaa ajatella että mitä jos se osasto auttaa, masennusta ja harhoja saatu jopa kokonaan pois.
Enää on jäljellä tää hemmetin ruuan välttely ja painon pudotuksen epäonnistuminen ja itsesyytökset, paasto, pätkäpaasto, "söin just, ei oo nälkä". Ikinä ei oo syömishäiriöö diagnosoitu eikä nytkään kukaan epäile että mulla semmonen ois. Vedän aina jonkun läpän kaikkeen väliin, mikä viittaa anorektikoihin ja siihen liitettynä joku huomionhaku. Sit vaan todistelen itselleni ettei voi olla mitään syömishäiriöö kun ei paino oo tarpeeksi alhainen. Onneks sentään oon 14, vanhempien silmissä lapsi niin ei nää sitä mahdollisuutta että tosiaan yrittäisin laihduttaa. Mielialalääkkeet lisää ruokahalua ja sit paska fiilis ku syö jotain.
Tiiän etten pysty itsekään nyt näin ajattelemaan mutta yritä miettiä että olisko se osasto kokeilun arvoinen idea. Ne hoitajat kyllä haluaa heittää kotilomille aina tilaisuuden tullen niin jos viikon odotat, mietit ja katsot sit kotilomalla jos sinne pääset. Todennäköisesti pääset jos oot käyttäytynyt hyvin ja ei oo pakottavaa tarvetta pitää sua siellä.
Jos mitenkään pystyt jätä ne mahdolliset treenit vaikka omaan huoneeseen jos sulla semmonen on. Jos on huonekaveri niin meet vaikka vessaan tai suihkuun niin että teet suihkussa treenit kuivalla lattialla ettet liukastu tai vessassa sanot tyyliin et kakka oli kovalla. Eihän sitä tiedä vaikka ummetukseenkin jotain hyvällä tuurilla sais. Älä mee pitkäksi aikaa vessaan heti ruokailun jälkeen, epäilevät että oksennat siellä. Muista myös olla siellä sen aikaa ettet oo enää hengästynyt.
Yhdeltä osastolla tavanneeltani kuulin kauhutarinoita nenämahaletkusta, laittavat vaikka lepositeissä mutta kannattaa rentoutua ettei satu niin paljoo. Paras tietenkin jos on ite toimenpiteessä mukana koska kyllä ne sen letkun saa survottua, oman olosi voit sensijaan tehdä hyvinkin epämukavaksi. Sisko kertonut ja osastolla toinen tyyppi ollut vahvistanut että jos tarjotaan rauhoittavia niin ne kannattaa suun kautta ottaa koska nekin voidaan pistää neulalla lepareissa.
Kans yks kaveri ollut jonkinlaisessa psykoosissa ja herännyt lepositeissä ambulanssissa joten siellä on lepositeet eli jos pakkohoitoon sut laitetaan niin kyllä sinne osastolle voi lepareissa ambulanssin kyydilläkin palata. Ei sentään nukuteta kuitenkaan. Tän takia ei ajatus pakkohoidosta houkuttele, siihen liittyvät myös nää mielikuvat ja kai helpommin voi hoitajat käyttää pakkokeinoja (lepositeitä yms.) Vastentahtoisesti hoidossa oleville kun omasta tahdostaan vastaavassa tilanteessa oleville.

Nuori nainen kuoli anoreksiaan .Sekö on sunkin tavoite?https://www.is.fi/viihde/art-2000007694483.html