Aihe

Faktaa "hakkapeliitoista"

Anonyymi

Suomalainen nimi hakkaa päälle on suomennos Ruotsin kielestä

Hacka på. Tätä on hakkapeliitat huutaneet 1600 luvulla.

1600 luvulla äidinkieli on kaikilla melkein 100% varmuudella ollut Ruotsi. Silloin lähes kaikilla oli nimi josta voi katsoa äidinkielen ja mistä lähtöisin.

39

135

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Hölypölyä.

      Ruotsi oli virallinen kieli.
      Papit antoivat kasteessa myös suomenkieliselle enemmistölle ruotsinkieliset nimet.

      Muutos alkoi tulla vasta 1850-luvulla.

      • Anonyymi

        Jokainen historiaa hiukankin tunteva tietää totuuden tästäkin päälle hakkaamisesta. Ruotsin kusipää kuninkaat kaappasi tuhansia nuoria suomalaismiehiä täysin järjettömiin sotiinsa pitkin Eurooppaa!


    • Anonyymi

      Ruotsalaisten mukaanhan(lainaus wikipediasta ) hakkapeliittojen mainetta ja osaamista ja tehokkuutta on suuresti liioiteltu, ja kaikki on oikeastaan Kustaa II Aadolfin ansiota:

      Hakkapeliitit ovat saaneet legendaarisen aseman Suomessa kuuluisina sankareina ja pelätyinä vastustajina. Historiallisen tutkimuksen mukaan hakkapeliitat ovat osa ruotsalaista ratsuväkeä ilman erityisasemaa. Kuitenkin Kustaa II Aadolf oli uudistanut onnistuneesti Ruotsin ratsuväki taktiikan, joka siis poikkesi vastustajista.

      • Anonyymi

        Taktiikan toteuttivat ensimmäisenä onnistuneesti suomalaiset ratsurykmentit Wallhofin taistelussa 1626. He olivat oppineet taktiikan puolalaisilta,jotka saivat sen tataareilta tataareilta,jotka olivat oppineet sen mongooleilta.Matkalla oli keksitty tuliaseet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taktiikan toteuttivat ensimmäisenä onnistuneesti suomalaiset ratsurykmentit Wallhofin taistelussa 1626. He olivat oppineet taktiikan puolalaisilta,jotka saivat sen tataareilta tataareilta,jotka olivat oppineet sen mongooleilta.Matkalla oli keksitty tuliaseet.

        Ruotsalaisten mukaan taktiikan kehitti nimenomaan Kustaa II Aadolf.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsalaisten mukaan taktiikan kehitti nimenomaan Kustaa II Aadolf.

        Niinpä.

        Kertokaa kuitenkin,mistä hän otti ajan suomalaisten ratsurykmenttien kouluttamiseen ja johtamiseen.

        Sen hoitivat mm. herrat Åke Tott ja Torsten Stålhandske.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä.

        Kertokaa kuitenkin,mistä hän otti ajan suomalaisten ratsurykmenttien kouluttamiseen ja johtamiseen.

        Sen hoitivat mm. herrat Åke Tott ja Torsten Stålhandske.

        Suomessa Ake Tottin ja Torsten Stalhandsken sanotaan olleen suomalaiset sotamarsalkka ja kenraali.
        Ruotsissa taas sanotaan herrojen olleen ruotsalaiset sotamarsalkka ja kenraali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa Ake Tottin ja Torsten Stalhandsken sanotaan olleen suomalaiset sotamarsalkka ja kenraali.
        Ruotsissa taas sanotaan herrojen olleen ruotsalaiset sotamarsalkka ja kenraali.

        He olivat nykyisen Suomen alueilla syntyneitä Ruotsin armeijan upseereita, jotka asuivat täällä,silloin kun eivät olleet sotaretkillä.
        Tottin suku oli Tanskasta ja Stålhandske uusmaalaista ruotsinkielistä talonpoikaissukua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        He olivat nykyisen Suomen alueilla syntyneitä Ruotsin armeijan upseereita, jotka asuivat täällä,silloin kun eivät olleet sotaretkillä.
        Tottin suku oli Tanskasta ja Stålhandske uusmaalaista ruotsinkielistä talonpoikaissukua.

        Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.

        Stålhandsken tiedetään todenneen: "Ja är en finne på nation!" Hän osasi tiettävästi ainakin hieman suomea. Hän halusi henkikomppaniansa olevan aina suomenkielisistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.

        Joka tapauksessa ”Vallihovin” eli Wallhofin taistelussa 1626 suomalainen ratsuväki löi Puolan voittamattomat enkelinsiipihusaarit heidän omilla taidoillaan.

        Wikistä löytyy tämä ”Lyhyen tykistövalmistelun jälkeen vasemmalla sivustalla Gustav Hornin johtama suomalainen ratsuväki rynnäköi ajalle epätyypillisesti suoraan vihollisen keskiseen ryhmitykseen saattaen puolalaisen armeijan sekasortoon.[1] Kuningas oli ennen taistelua murehtinut kirjeessä marsalkka Jacob De la Gardielle, ettei uskonut suomalaisten ratsumiesten pärjäävän maineikkaalle puolalaiselle ratsuväelle.[2] Myöhemmin kuninkaan hollantilainen henkilääkäri Juhana Narssius kertoi taistelusta:[3]
        »Etupäässä suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katselijana seurasi taistelun kulkua.»”

        Tässä taistelussa katkesi ruotsin tappioputki ja ilmeisesti näihin aikoihin alkoi kehittyä - ehkä jo täällä - se kuuluisa ”lumiaura”. Näin kerran vajaa 25v sitten Ylöjärvellä, kun Hämeen Eskadroona harjoittelin auran muodostamista. Oli hurjan näköinen operaatio kun 6-7 ratsua ohjattiin kylki kylkeen siten että keskellä olevan molemmin puolin oli ratsu kiinni ja kaksi sivuilla ratsastajaa lykkäisivät polvensa keskellä olevan polvitaipeisiin ja heidän sivuilleen tuli seuraavat ratsukot ulkopuolelle. Ja kun muodostelma oli hitaassa ravissa kasassa, nostettiin vauhti. Kertoivat että 30v-sodassa ajoivat auralla vihollisen jalkamiesten kylkeen, jolloin ”hevosaura” lennätti miehiä metrikaupalla ilmaan ja sivuun.

        Nykykirjallisuus ei tunne auraa vaan luulee että se oli pelkästään Åke Tottin lempinimi, kun se oikeasti oli hänen johtamansa taistelumuodostelman nimi? Tottin esimies 30v sodassa oli Horn, mutta mistään en löytänyt oli Horn jo 1626 Vallihovissa mukana, ja oliko siellä käytössä kyseinen aura ja mahdollisesti ekaa kertaa.


    • Anonyymi

      Ruotsin sotaväessä suomalaisille annettiin ruotsinkieliset nimet.

      • Anonyymi

        Se koski vein ruotuarmeijan sotamiehiä.Rulliinki<rjattesaa he saivat nimenja numeron esim N:o 15, Stolt.

        Tosin useimmat koulutusta saaneet ja yhteiskunnassa edenneet suomalaiset ottivat ruotsinkielisen nimen tai saivat sen jo kasteessa.

        Sukunimiä suomennettiin sitten jo 1800-luvulla,mutta erityisesti 1900-luvun alussa ja taas uudelleen 1920-luvulla.
        Myös täysin ruotsinkieliset vaihtoivat kieltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se koski vein ruotuarmeijan sotamiehiä.Rulliinki<rjattesaa he saivat nimenja numeron esim N:o 15, Stolt.

        Tosin useimmat koulutusta saaneet ja yhteiskunnassa edenneet suomalaiset ottivat ruotsinkielisen nimen tai saivat sen jo kasteessa.

        Sukunimiä suomennettiin sitten jo 1800-luvulla,mutta erityisesti 1900-luvun alussa ja taas uudelleen 1920-luvulla.
        Myös täysin ruotsinkieliset vaihtoivat kieltä.

        Värvätyt eli sotaväkeen otetut suomalaiset olivat 1600-luvulla ilman sukunimeä ja varmaan oli kirjurille kurjaa kun oli monta samanimistä ”matti matinpoikaa”. Ruotsin sotaväki alkoi nimetä sekä sotilaat että valloitettujen alueiden asukkaat - ja ruotsiksi. Edelliset jotta sotaväen kirjanpito ansioista, rangaistuksista ja palkasta meni kohdalleen. Jälkimmäiset jotta voidaan heti aloittaa kaikkien valloitetaan alueen henkilöiden verotus.


    • Anonyymi

      Sven Tuuvan sukunimi Dufva on suomeksi "kyyhky".

      Ruotsissa sukunimiä käytettiin kansan keskuudessa varsin vaihtelevasti. Moni käytti etunimen lisäksi vain isännimeä. Koska armeijassa sukunimi oli oltava, sellaisia jouduttiin keksimään milloin milläkin perusteella. Suomessa sukunimi tuli kaikille pakolliseksi vasta 1920.

    • Anonyymi

      Niinpä, aloitus on provo ja hölynpölyä. Ennen nuijasotaa ja sen jälkeistä sotaa Ruotsin vallantavoittelijaa Kaarle Herttuuaa vastaan kaikki Suomen aateliset puhuivat suomea. 1600-luvun alussa aloitettiin Suomen voimallinen ruotsalaistaminen.
      Mikael Agricola kirjoitti 1500-luvun alussa että, 'vielä kuuluu ruotsia puhuttavan luotolaisten (rannikolla) keskuudessa'. Tästä voi päätellä että ruotsi oli paikallinen vähän puhuttu kieli Suomessa. Sen painoarvo kasvoi vasta 1600-1800 luvuilla. Ruotsia osasi puhua Suomen väestöstä 1809 n. 15%. Kaikki kieltä osaavat laskettiin 'ruotsinkielisiksi'.

      Olisikin ollut aika kummallista jos täysin marginaalinen suomenkieli olisi 1850-luvulta lähtien jyrännyt ruotsinkielen, jos sitä olisi puhunut 'kaikki'? Kuten aloittaja väittää.
      Hakkapeliitat olivat suomenkielisiä ja sotahuuto 'hakkaa päälle' on eestiä.
      'Hakka peäl'.

      • Anonyymi

        "hakkama peale" on nykyistä eestiä ja tarkoittaa "aloittaa". Kuka tietää, vaikka "hakkama peale" olisi joskus napattu suomesta, jos ja kun "hakata päälle" oli käytössä suomessa. Eestiläisethän kuuluivat Ruotsiin noihin aikoihin, ja olivat tekemisissä suomenkielisten Ruotsin sotilaiden kanssa.

        Sinänsä taktiikan nimenä nykyään kirjoitetuissa ruotsinmaalisissa teksteissä on usein "gå på".

        1600-luvulta on pitkä matka 2020-luvulle. Nykykielen perusteella on turha arvailla, miten asiat sotilasslangissa olivat 400 vuotta sitten.


      • Anonyymi

        Hölynpölyä.

        Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.

        Aatelistossa oli myös paljon saksalaisperäisiä, sekä ranskalaisia ja skotteja, myös tanskalaisia.
        Tosin suomenkielisiäkin aatelissukuja oli,mutta käytännössä kaikki ruotsalaistuivat.

        Esimerkiksi valtiopäivilläSuomen aatelissäädyn kokouksessa käytettiin suomea ensi kerran 1890.Se herätti suurta huomiota ja sitä pidettiin maailmanlopun enteenä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hölynpölyä.

        Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.

        Aatelistossa oli myös paljon saksalaisperäisiä, sekä ranskalaisia ja skotteja, myös tanskalaisia.
        Tosin suomenkielisiäkin aatelissukuja oli,mutta käytännössä kaikki ruotsalaistuivat.

        Esimerkiksi valtiopäivilläSuomen aatelissäädyn kokouksessa käytettiin suomea ensi kerran 1890.Se herätti suurta huomiota ja sitä pidettiin maailmanlopun enteenä.

        'Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.'

        Ruotsin aika Suomessa alkaa v. 1250 jolloin todistettavasti maksettiin ensimmäiset verot Tukholmaan.
        Vasta tämän jälkeen alkoi voimallinen muuttoliike Ruotsista Suomen mantereelle. Suomessa ei siis ollut valmiina ruotsinkielistä väestöä ennen tätä. Suomen säätyläiset olivat kuitenkin suomenkielisiä tai suomen taitoisia aina 1600-luvun alkuun. Ei tätä ennen suomenkieltä syrjitty. Monia hämää 1600-1850 lukujen voimakas svekomaanin propaganda.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        'Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.'

        Ruotsin aika Suomessa alkaa v. 1250 jolloin todistettavasti maksettiin ensimmäiset verot Tukholmaan.
        Vasta tämän jälkeen alkoi voimallinen muuttoliike Ruotsista Suomen mantereelle. Suomessa ei siis ollut valmiina ruotsinkielistä väestöä ennen tätä. Suomen säätyläiset olivat kuitenkin suomenkielisiä tai suomen taitoisia aina 1600-luvun alkuun. Ei tätä ennen suomenkieltä syrjitty. Monia hämää 1600-1850 lukujen voimakas svekomaanin propaganda.

        Nuijasodasta alkoi syrjiminen ja pakkoruotsitus, ja sotaväen rasitus kasvoi entisestään.


    • Anonyymi

      Nämä ruotsalaiset hakkapeliitat tuskin puustaimia tunsivat, olivat värväytyneet Ruotsin armeijaan vain syömään ja juomaan.

      • Anonyymi

        Ruotsin valtiossa oli rippikoulupakko jo tuolloin eli useimmilla sotilailla oli jonkin sortin lukutaito.
        Sotilaiden muonitus oli heikkoa ja perustui paljolti ryöstäntään.
        Talvileireissä kärsittiin nälästä ja taudeista,joihin menehtyi enemmän miehiä kuin taisteluihin.
        Harvat palasivat sotakentiltä terveinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ruotsin valtiossa oli rippikoulupakko jo tuolloin eli useimmilla sotilailla oli jonkin sortin lukutaito.
        Sotilaiden muonitus oli heikkoa ja perustui paljolti ryöstäntään.
        Talvileireissä kärsittiin nälästä ja taudeista,joihin menehtyi enemmän miehiä kuin taisteluihin.
        Harvat palasivat sotakentiltä terveinä.

        Miehistö ja aliupseerit kuolivat enimmäkseen tauteihin ja paleltumiin jne.

        Upseereilla oli paremmat leiriolosuhteet, joten kuolleisuus taisteluista johtumattomista syistä oli alhaisempi. Toisaalta upseereita kuoli suhteellisesti enemmän taistelujen seurauksena, kuin miehistöä.


    • Anonyymi

      Taas joku hullu tantta haluaa tehä suomalaisista ruotsalaisia vaikka varmaa
      tietoa ei ole.
      Nyt on nyt eikä historian ja raamatun kertomuksia voi varmuudella todistaa eikä ne ole kuitenkaan ko osa totuuksia,
      Anna menneiden olla ja keskity nykyaikaan
      Vaikka olisi jokunen palkattu suomi viikinki ollutkin hurrien palveluksesa, niin se mennyttä aikaa.
      Ja tulevaisuuteen keskittyminen on tärkeämpäää.
      Historiasta ja raamatusta väitteleminen on turhamaista, eikä tuota verorahoja valtion kassaan.
      Olet kouluttautunut tyhmäksi, etkä näe nyky ajan ongelmia ja työttömyyttä.
      Varmaan sinunkin palkka maksetaan köyhien veroista.

      • Anonyymi

        Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.

        Aateli oli verovapaa sääty. He saivat verovapauden alunperin kuninkaan ratsupalveluksen ja myöhemmin muunkinlaisen palveluksen myötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aateli oli verovapaa sääty. He saivat verovapauden alunperin kuninkaan ratsupalveluksen ja myöhemmin muunkinlaisen palveluksen myötä.

        On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.

        Jo Kaarle XII kirjautti Ruotsin verotuksen tavoitteeksi, että verotus ei saa perustua veronmaksajan syntyperään. Ruotsin lukuisat luksustuotteiden verot kohdistuivat itse asiassa erityisesti aateliston ja porvariston kulutustottumuksiin. Vähän samaan tapaan sodanjälkeisen Suomen tasavallan autoverotus on rasittanut eniten uuden kalliin auton ostajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.

        Hyviä esimerkkejä 1600-luvun reduktioista löytyy Jönköpingin pohjoispuolelta E4-tien varrelta. Nykysuomalaisillekin nimeltä tuttu Brahe-suku menetti kruunulle mm linnat Brahehus, jonka komea raunio näkyy hyvin tielle, ja Visingsborg, jonka raunio sijaitsee Vättern-järven historiallisesti tärkeällä saarella nimeltä Visingsö.

        Ruotsissa aateli joutui alistumaan tämänkaltaisiin rajuihin toimenpiteisiin, ja kuningas vastaavasti sai talonpoikaiselta kansaltaan kunnioitusta ja arvostusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.

        Ei ollut.
        Kirjalliset todisteet kertovat että valtiollinen yhteys oli v. 1250-1809.
        'Ensimmäisen ristiretken' kanssa Ruotsin valtiolla ei ollut mitään tekemistä. Yhtenäinen 'Ruotsi' perustettiin vasta 1160.


    • Anonyymi

      Aivan lapsellisia kirjoituksia, ruotsalaiset ryhtyivät välittömästi varustautumaan uutta sotaa varten 1699, heti samana vuonna valtakunnassa kannettiin ylimääräinen varusteluvero, ja seuraavana vuonna toinen.

      • Anonyymi

        Tietysti kruunu keräsi rahaa sotiin ja tarvittaessa esim Älvsborgin [Göteborgin] lunastamiseen Tanskalta. Mutta silti kahvin, sokerin, peililasin, ulkomaisten kankaiden jne verotus ei kirpaissut mitenkään erityisesti talonpoikaisväestöä, päinvastoin. Samoin Axel Oxenstiernan ideoima myllytulli -- tavallaan nykyisen arvonlisäverotuksen esiaste -- rasitti tasapuolisesti kaikkia.


    • Anonyymi

      Ei ole vaan hakkaa päälle. Latinankielisissä teksteissä viitataan nimeen haccapelites eikä mikään haccapoos, eli saksalaiset kuulivat heidän huutavan hakkaa peele.

    • Anonyymi

      Tammelan pitäjässä oli 17 ratsutilaa 1600-luvulla. Minun esi-isäni oli yksi hakkapeliitoista, minkä rinta kaarella kerron. Tammela oli suomenkielinen pitäjä, jos kielellä nyt mitään merkitystä on.
      Tott-suvulla oli kartano Hämeessä yli 100 vuotta.
      Sotilaspäällystö oli varsin kansainvälistä väkeä. Ensimmäinen Mannerheim tuli Suomeen Hollannista sotilasuralle juuri 1600-luvulla.

      • Anonyymi

        Esi-isä kuoli 30-vuotisessa sodassa. Sotilaan leski ei menettänyt tilaa, kun muuten tilat menivät kruunulle kolmen vuoden verorästien jälkeen. Lapsia häneltä jäi, koskapa olen tässä.


      • Anonyymi

        Ei tullut Mannerheimin suku Hollannista vaan Saksasta: "Hampurin kaupunginarkistosta löytyi kirkonkirja, jonka mukaan suvun vanhin tunnettu esi-isä Henrik (silloin Hinrich) Marhein kastettiin 28. joulukuuta 1618 Hampurissa Pyhän Jaakobin kirkossa."


      • Anonyymi

        Mutta minun esi-isäni oli kaukopartiomiehenä 30 vuotisessa sodassa!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta minun esi-isäni oli kaukopartiomiehenä 30 vuotisessa sodassa!!!

        Kaikki 30-vuotisen sodan suomalaiset sotilaat olivat kaukopartiomiehiä. Osa kävi Wienissä asti.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      255
      18226
    2. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      40
      13804
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      331
      10191
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      58
      7370
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      333
      4509