Faktaa "hakkapeliitoista"

Jokainen historiaa hiukankin tunteva tietää totuuden tästäkin päälle hakkaamisesta. Ruotsin kusipää kuninkaat kaappasi tuhansia nuoria suomalaismiehiä täysin järjettömiin sotiinsa pitkin Eurooppaa!

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen historiaa hiukankin tunteva tietää totuuden tästäkin päälle hakkaamisesta. Ruotsin kusipää kuninkaat kaappasi tuhansia nuoria suomalaismiehiä täysin järjettömiin sotiinsa pitkin Eurooppaa!

Lue lisää

suomessa puhuttin hepreaa 1800-luvulla.

taaskin rkpeshnevien historian vääristelyä- ruotsi on ollut rantaruottalisten kieli- ja ei ne muusta ole ymärtäneet- tottakai kaikki paperit on ruotsiksi kun ne viranomaiset on osanneet vain
ruotsia.

ruotsista ja tanskasta sekaantunut sanoja suomeen.

agrikola oli ruotsinkielinen ja sekoitti sitten lopunkin kun teki ruotsinkielisenä suomen kielen aapisen- josta muodostui nykyinen suomen kieli- jok a ei oikein tomi viläkään-

ja kai sitä yritetään lopettaa nykyään kokonaan?

pärkkeles viäkhön ettem paremmi tuujja sanoh

Anonyymi kirjoitti:

Jokainen historiaa hiukankin tunteva tietää totuuden tästäkin päälle hakkaamisesta. Ruotsin kusipää kuninkaat kaappasi tuhansia nuoria suomalaismiehiä täysin järjettömiin sotiinsa pitkin Eurooppaa!

Lue lisää

Jos ruotsi oli kaikkien suomalaisten äidinkieli 1600- luvulla, mistä kummasta tuli 1880-l. (jolloin ensimmäinen väestönlasku jossa kysyttiin kotikieltä) ne 84% jotka olivat suomenkielisiä väestöstä?
Juu mitään muuttoliikettä ei tullut Venäjältä.
No, aloitushan oli huumoria. 1500-luvun alussa ruotsi oli harvinainen kieli Suomessa ja sitä puhuivat lähinnä 'luotolaiset'. Viralliseksi kieleksi se tuli vasta 1600- l.
'Hakkaa päälle' on väännös vironkielisestä 'hakka piäl' huudosta.

Anonyymi kirjoitti:

suomessa puhuttin hepreaa 1800-luvulla.

taaskin rkpeshnevien historian vääristelyä- ruotsi on ollut rantaruottalisten kieli- ja ei ne muusta ole ymärtäneet- tottakai kaikki paperit on ruotsiksi kun ne viranomaiset on osanneet vain
ruotsia.

ruotsista ja tanskasta sekaantunut sanoja suomeen.

agrikola oli ruotsinkielinen ja sekoitti sitten lopunkin kun teki ruotsinkielisenä suomen kielen aapisen- josta muodostui nykyinen suomen kieli- jok a ei oikein tomi viläkään-

ja kai sitä yritetään lopettaa nykyään kokonaan?

pärkkeles viäkhön ettem paremmi tuujja sanoh

Lue lisää

Agricolan kotikielestä ei kukaan tiedä mitään varmaa.
Kuka kirjoittaisi äidinkielestään siten kuten Agricolan ruotsinkielisistä : 'Kuuluu ruotsia puhuttavan vielä luotolaisten parissa....'
Näin siis tilanne 1500-luvun alussa jolloin kaikki säätyläiset olivat suomenkielisiä tai osasivat suomea.

Taktiikan toteuttivat ensimmäisenä onnistuneesti suomalaiset ratsurykmentit Wallhofin taistelussa 1626. He olivat oppineet taktiikan puolalaisilta,jotka saivat sen tataareilta tataareilta,jotka olivat oppineet sen mongooleilta.Matkalla oli keksitty tuliaseet.

Anonyymi kirjoitti:

Taktiikan toteuttivat ensimmäisenä onnistuneesti suomalaiset ratsurykmentit Wallhofin taistelussa 1626. He olivat oppineet taktiikan puolalaisilta,jotka saivat sen tataareilta tataareilta,jotka olivat oppineet sen mongooleilta.Matkalla oli keksitty tuliaseet.

Lue lisää

Ruotsalaisten mukaan taktiikan kehitti nimenomaan Kustaa II Aadolf.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsalaisten mukaan taktiikan kehitti nimenomaan Kustaa II Aadolf.

Niinpä.

Kertokaa kuitenkin,mistä hän otti ajan suomalaisten ratsurykmenttien kouluttamiseen ja johtamiseen.

Sen hoitivat mm. herrat Åke Tott ja Torsten Stålhandske.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä.

Kertokaa kuitenkin,mistä hän otti ajan suomalaisten ratsurykmenttien kouluttamiseen ja johtamiseen.

Sen hoitivat mm. herrat Åke Tott ja Torsten Stålhandske.

Lue lisää

Suomessa Ake Tottin ja Torsten Stalhandsken sanotaan olleen suomalaiset sotamarsalkka ja kenraali.
Ruotsissa taas sanotaan herrojen olleen ruotsalaiset sotamarsalkka ja kenraali.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa Ake Tottin ja Torsten Stalhandsken sanotaan olleen suomalaiset sotamarsalkka ja kenraali.
Ruotsissa taas sanotaan herrojen olleen ruotsalaiset sotamarsalkka ja kenraali.

Lue lisää

He olivat nykyisen Suomen alueilla syntyneitä Ruotsin armeijan upseereita, jotka asuivat täällä,silloin kun eivät olleet sotaretkillä.
Tottin suku oli Tanskasta ja Stålhandske uusmaalaista ruotsinkielistä talonpoikaissukua.

Anonyymi kirjoitti:

He olivat nykyisen Suomen alueilla syntyneitä Ruotsin armeijan upseereita, jotka asuivat täällä,silloin kun eivät olleet sotaretkillä.
Tottin suku oli Tanskasta ja Stålhandske uusmaalaista ruotsinkielistä talonpoikaissukua.

Lue lisää

Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.

Stålhandsken tiedetään todenneen: "Ja är en finne på nation!" Hän osasi tiettävästi ainakin hieman suomea. Hän halusi henkikomppaniansa olevan aina suomenkielisistä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ei nuo mitään suomalaisia olleetkaan.

Joka tapauksessa ”Vallihovin” eli Wallhofin taistelussa 1626 suomalainen ratsuväki löi Puolan voittamattomat enkelinsiipihusaarit heidän omilla taidoillaan.

Wikistä löytyy tämä ”Lyhyen tykistövalmistelun jälkeen vasemmalla sivustalla Gustav Hornin johtama suomalainen ratsuväki rynnäköi ajalle epätyypillisesti suoraan vihollisen keskiseen ryhmitykseen saattaen puolalaisen armeijan sekasortoon.[1] Kuningas oli ennen taistelua murehtinut kirjeessä marsalkka Jacob De la Gardielle, ettei uskonut suomalaisten ratsumiesten pärjäävän maineikkaalle puolalaiselle ratsuväelle.[2] Myöhemmin kuninkaan hollantilainen henkilääkäri Juhana Narssius kertoi taistelusta:[3]
»Etupäässä suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katselijana seurasi taistelun kulkua.»”

Tässä taistelussa katkesi ruotsin tappioputki ja ilmeisesti näihin aikoihin alkoi kehittyä - ehkä jo täällä - se kuuluisa ”lumiaura”. Näin kerran vajaa 25v sitten Ylöjärvellä, kun Hämeen Eskadroona harjoittelin auran muodostamista. Oli hurjan näköinen operaatio kun 6-7 ratsua ohjattiin kylki kylkeen siten että keskellä olevan molemmin puolin oli ratsu kiinni ja kaksi sivuilla ratsastajaa lykkäisivät polvensa keskellä olevan polvitaipeisiin ja heidän sivuilleen tuli seuraavat ratsukot ulkopuolelle. Ja kun muodostelma oli hitaassa ravissa kasassa, nostettiin vauhti. Kertoivat että 30v-sodassa ajoivat auralla vihollisen jalkamiesten kylkeen, jolloin ”hevosaura” lennätti miehiä metrikaupalla ilmaan ja sivuun.

Nykykirjallisuus ei tunne auraa vaan luulee että se oli pelkästään Åke Tottin lempinimi, kun se oikeasti oli hänen johtamansa taistelumuodostelman nimi? Tottin esimies 30v sodassa oli Horn, mutta mistään en löytänyt oli Horn jo 1626 Vallihovissa mukana, ja oliko siellä käytössä kyseinen aura ja mahdollisesti ekaa kertaa.

Kuka on väittänytkään että hakkapeliitoilla olisi ollut joku 'erityisasema'?
Mikä tämä olisi ollut?
Hakkapeliitat kuitenkin taistelivat omana joukko-osastonaan. Suurin osa Kustaa II Adolfin ratsujoukoista oli Suomesta tai Virosta.
Taitaa olla Wikipedian kirjoittaja asiassa swekomaani.

Anonyymi kirjoitti:

Taktiikan toteuttivat ensimmäisenä onnistuneesti suomalaiset ratsurykmentit Wallhofin taistelussa 1626. He olivat oppineet taktiikan puolalaisilta,jotka saivat sen tataareilta tataareilta,jotka olivat oppineet sen mongooleilta.Matkalla oli keksitty tuliaseet.

Lue lisää

Tataarit olivat mongoolien jälkeläisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa Ake Tottin ja Torsten Stalhandsken sanotaan olleen suomalaiset sotamarsalkka ja kenraali.
Ruotsissa taas sanotaan herrojen olleen ruotsalaiset sotamarsalkka ja kenraali.

Lue lisää

Saamenmaan saamelaisetkin olivat ruotsalaisia tai tanskalaisia 1600-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsalaisten mukaan taktiikan kehitti nimenomaan Kustaa II Aadolf.

Ruotsin armeijan suomalainen joukko oppi Kirkholman taistelussa joko siivekkäiden husaarien tai ”tataarien” (yleisnimi joka saattoi tarkoittaa 1600-luvun alussa Kultaisen Ordnan alueen esim. Volgan mutkan kansojen edustajia) käyttämää ”aura” -taktiikkaa. Ylöjärvellä Hämeen Ratsukilta harjoitteli joskus 90-luvun lopulla auran muodostamista pienellä n. kuuden ratsukon voimin.

Eli Kirkholmassa mongoleilta opitulla valepakenemisella vedettiin ruotsi epäedulliseen maastoon, jossa hyökkäyksellä pysäytettiin ruotsin jalkaväenhyökkäys (ja heidän takana oleva ratsuväki). Puolan raskaat siivekkäät husaarit (isot hevoset, ratsastajilla siivet) sitoivat Ruotsin ratsuväen oikean sivustan, joilloin kevyt ratsuväki (ilmeisesti ”tataarit”) hyökkäsivät ja löivät Ruotsin etulinjan alkaen oikealta sivustalta.

Tuo kevyt ratsuväki teki mitä ilmeisimmin tuon auran, joka sittemmin kopioitiin Suomen ratsuväelle, joka toteutti kyseisen auran myöhemmin Vallihovin taistelussa. Siellä aura muodostettiin Åke Tottin ollessa ”kärkimies”.

Pienet suomenhevoset kulkivat kevyessä ravissa parijonossa Tottin takana. Kunnes ensimmäinen pari nousi Tottin hevosen molemmille puolille, puoli hevosenmittaa jäljessä, aivan kylki kyljessä. Ratsastajien polvet työntyivät Tottin polvitaipeiden taakse, niin että takana tulevat hevoset työnsivät vatsansa Tottin hevosen kupeeseen kiinni ja ratsastajien jalkojen kautta Tott keveni hevosensa päällä. Ensimmäisen ratsukkoparin voima nosti Tottia hieman ilmaan ja eteenpäin. Parijonosta työntyi sivuille yhä useampia pareja ja lopulta kymmenet hevoset muodostivat auran, jossa sivuilla annettiin omaa liikkuvaa massaa keskelle päin.

Åke Tott käänsi auran kohti Vallihovin taistelun kriittistä Puolan jalkaväen kylkeä. Oli ratkaisu hetki. ruotsin kaikki aiemmat hyökkäykset Vallihovissa olivat epäonnistuneet. Ja Tottin lähtiessä liikkeelle puolalaiset nauroivat pieniä suomenhevosia, joiden ratsastajat tulivat matalalla kohti parijonossa. Nauroi loppui ja taisi olla englantilainen diplomaatti joka kuvasi että puolalaiset jalkaväkisotilaat lensivät monen metrin korkeuteen ja jopa kymmenen metriä sivuun ennen kuin murskautuivat hevosten jalkoihin.

Ruotsin kuningas antoi taistelun jälkeen Åke Totille lempinimen ”Pohjolan lumiaura” ja Hakkapeliitat saivat lähtemättömän maineen, jota kasvattivat tulevissa taisteluissa.

Se koski vein ruotuarmeijan sotamiehiä.Rulliinki<rjattesaa he saivat nimenja numeron esim N:o 15, Stolt.

Tosin useimmat koulutusta saaneet ja yhteiskunnassa edenneet suomalaiset ottivat ruotsinkielisen nimen tai saivat sen jo kasteessa.

Sukunimiä suomennettiin sitten jo 1800-luvulla,mutta erityisesti 1900-luvun alussa ja taas uudelleen 1920-luvulla.
Myös täysin ruotsinkieliset vaihtoivat kieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Se koski vein ruotuarmeijan sotamiehiä.Rulliinki<rjattesaa he saivat nimenja numeron esim N:o 15, Stolt.

Tosin useimmat koulutusta saaneet ja yhteiskunnassa edenneet suomalaiset ottivat ruotsinkielisen nimen tai saivat sen jo kasteessa.

Sukunimiä suomennettiin sitten jo 1800-luvulla,mutta erityisesti 1900-luvun alussa ja taas uudelleen 1920-luvulla.
Myös täysin ruotsinkieliset vaihtoivat kieltä.

Lue lisää

Värvätyt eli sotaväkeen otetut suomalaiset olivat 1600-luvulla ilman sukunimeä ja varmaan oli kirjurille kurjaa kun oli monta samanimistä ”matti matinpoikaa”. Ruotsin sotaväki alkoi nimetä sekä sotilaat että valloitettujen alueiden asukkaat - ja ruotsiksi. Edelliset jotta sotaväen kirjanpito ansioista, rangaistuksista ja palkasta meni kohdalleen. Jälkimmäiset jotta voidaan heti aloittaa kaikkien valloitetaan alueen henkilöiden verotus.

Anonyymi kirjoitti:

Se koski vein ruotuarmeijan sotamiehiä.Rulliinki<rjattesaa he saivat nimenja numeron esim N:o 15, Stolt.

Tosin useimmat koulutusta saaneet ja yhteiskunnassa edenneet suomalaiset ottivat ruotsinkielisen nimen tai saivat sen jo kasteessa.

Sukunimiä suomennettiin sitten jo 1800-luvulla,mutta erityisesti 1900-luvun alussa ja taas uudelleen 1920-luvulla.
Myös täysin ruotsinkieliset vaihtoivat kieltä.

Lue lisää

Niin ja erityisesti ne jotka tiesivät että heidän sukunsa oli toiselta tai molemmilta puolilta ollut täysin suomenkielinen pari kolme sukupolvea aikaisemmin.
Kun kansakoulua korkeampi koulutus vähitellen yleistyi 1800- luvun alussa, kaikki suomenkielisten rikkaiden talonpoikien ym. Pojat jotka menivät oppiin, he omaksuivat ruotsinkielen. Opetus oli ruotsiksi.
Oli muotijuttu mm. Virkamiesten parissa että kotikieleksi valittiin ruotsi, vaikka tämä ei olisi ollut isän tai äidin äidinkieli. Näin haluttiin näyttää että oltiin 'fiinimpiä' kuin maaseudulla asuvat sukulaiset jotka olivat suomenkielisiä.
Näiden perheiden lapset ja lapsenlapset olivat niitä ensimmäisiä 'fennomaaneja' ja nimenvaihtajia. Varsinaiset suomenruotsalaiset harvoin vaihtoivat sukunimensä suomalaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Värvätyt eli sotaväkeen otetut suomalaiset olivat 1600-luvulla ilman sukunimeä ja varmaan oli kirjurille kurjaa kun oli monta samanimistä ”matti matinpoikaa”. Ruotsin sotaväki alkoi nimetä sekä sotilaat että valloitettujen alueiden asukkaat - ja ruotsiksi. Edelliset jotta sotaväen kirjanpito ansioista, rangaistuksista ja palkasta meni kohdalleen. Jälkimmäiset jotta voidaan heti aloittaa kaikkien valloitetaan alueen henkilöiden verotus.

Lue lisää

Ei nyt aivan. Itä-suomalaisilla oli sukunimi. Savossa ja Karjalassa on yksi Maailman vanhin rahvaan sukunimijärjestelmä joka on periytynyt isältä pojalle.
Muissa Pohjoismaissa oli sama systeemi kuin Länsisuomessa.

"hakkama peale" on nykyistä eestiä ja tarkoittaa "aloittaa". Kuka tietää, vaikka "hakkama peale" olisi joskus napattu suomesta, jos ja kun "hakata päälle" oli käytössä suomessa. Eestiläisethän kuuluivat Ruotsiin noihin aikoihin, ja olivat tekemisissä suomenkielisten Ruotsin sotilaiden kanssa.

Sinänsä taktiikan nimenä nykyään kirjoitetuissa ruotsinmaalisissa teksteissä on usein "gå på".

1600-luvulta on pitkä matka 2020-luvulle. Nykykielen perusteella on turha arvailla, miten asiat sotilasslangissa olivat 400 vuotta sitten.

Hölynpölyä.

Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.

Aatelistossa oli myös paljon saksalaisperäisiä, sekä ranskalaisia ja skotteja, myös tanskalaisia.
Tosin suomenkielisiäkin aatelissukuja oli,mutta käytännössä kaikki ruotsalaistuivat.

Esimerkiksi valtiopäivilläSuomen aatelissäädyn kokouksessa käytettiin suomea ensi kerran 1890.Se herätti suurta huomiota ja sitä pidettiin maailmanlopun enteenä.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.

Aatelistossa oli myös paljon saksalaisperäisiä, sekä ranskalaisia ja skotteja, myös tanskalaisia.
Tosin suomenkielisiäkin aatelissukuja oli,mutta käytännössä kaikki ruotsalaistuivat.

Esimerkiksi valtiopäivilläSuomen aatelissäädyn kokouksessa käytettiin suomea ensi kerran 1890.Se herätti suurta huomiota ja sitä pidettiin maailmanlopun enteenä.

Lue lisää

'Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.'

Ruotsin aika Suomessa alkaa v. 1250 jolloin todistettavasti maksettiin ensimmäiset verot Tukholmaan.
Vasta tämän jälkeen alkoi voimallinen muuttoliike Ruotsista Suomen mantereelle. Suomessa ei siis ollut valmiina ruotsinkielistä väestöä ennen tätä. Suomen säätyläiset olivat kuitenkin suomenkielisiä tai suomen taitoisia aina 1600-luvun alkuun. Ei tätä ennen suomenkieltä syrjitty. Monia hämää 1600-1850 lukujen voimakas svekomaanin propaganda.

Anonyymi kirjoitti:

'Suomen aatelisto oli heti Ruotsin vallan alusta alkaen voimakkaasti ruotsinkielinen,koska suurin osa tuli Ruotsista tai paikallisista ruotsinkielisistä.'

Ruotsin aika Suomessa alkaa v. 1250 jolloin todistettavasti maksettiin ensimmäiset verot Tukholmaan.
Vasta tämän jälkeen alkoi voimallinen muuttoliike Ruotsista Suomen mantereelle. Suomessa ei siis ollut valmiina ruotsinkielistä väestöä ennen tätä. Suomen säätyläiset olivat kuitenkin suomenkielisiä tai suomen taitoisia aina 1600-luvun alkuun. Ei tätä ennen suomenkieltä syrjitty. Monia hämää 1600-1850 lukujen voimakas svekomaanin propaganda.

Lue lisää

Nuijasodasta alkoi syrjiminen ja pakkoruotsitus, ja sotaväen rasitus kasvoi entisestään.

Ruotsin valtiossa oli rippikoulupakko jo tuolloin eli useimmilla sotilailla oli jonkin sortin lukutaito.
Sotilaiden muonitus oli heikkoa ja perustui paljolti ryöstäntään.
Talvileireissä kärsittiin nälästä ja taudeista,joihin menehtyi enemmän miehiä kuin taisteluihin.
Harvat palasivat sotakentiltä terveinä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin valtiossa oli rippikoulupakko jo tuolloin eli useimmilla sotilailla oli jonkin sortin lukutaito.
Sotilaiden muonitus oli heikkoa ja perustui paljolti ryöstäntään.
Talvileireissä kärsittiin nälästä ja taudeista,joihin menehtyi enemmän miehiä kuin taisteluihin.
Harvat palasivat sotakentiltä terveinä.

Lue lisää

Miehistö ja aliupseerit kuolivat enimmäkseen tauteihin ja paleltumiin jne.

Upseereilla oli paremmat leiriolosuhteet, joten kuolleisuus taisteluista johtumattomista syistä oli alhaisempi. Toisaalta upseereita kuoli suhteellisesti enemmän taistelujen seurauksena, kuin miehistöä.

Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.

Aateli oli verovapaa sääty. He saivat verovapauden alunperin kuninkaan ratsupalveluksen ja myöhemmin muunkinlaisen palveluksen myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Aateli oli verovapaa sääty. He saivat verovapauden alunperin kuninkaan ratsupalveluksen ja myöhemmin muunkinlaisen palveluksen myötä.

On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.

Anonyymi kirjoitti:

On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.

Lue lisää

Jo Kaarle XII kirjautti Ruotsin verotuksen tavoitteeksi, että verotus ei saa perustua veronmaksajan syntyperään. Ruotsin lukuisat luksustuotteiden verot kohdistuivat itse asiassa erityisesti aateliston ja porvariston kulutustottumuksiin. Vähän samaan tapaan sodanjälkeisen Suomen tasavallan autoverotus on rasittanut eniten uuden kalliin auton ostajaa.

Anonyymi kirjoitti:

On hyvä muistaa, että Ruotsi oli jo varhain kykenevä myös reduktioihin. Kun katsottiin, että aatelilla oli jo liikaa erivapauksia, kruunu viileän rauhallisesti perui aiemmin aatelille annettuja etuja. Se oli kylmää kyytiä monelle kartanonherralle.

Lue lisää

Hyviä esimerkkejä 1600-luvun reduktioista löytyy Jönköpingin pohjoispuolelta E4-tien varrelta. Nykysuomalaisillekin nimeltä tuttu Brahe-suku menetti kruunulle mm linnat Brahehus, jonka komea raunio näkyy hyvin tielle, ja Visingsborg, jonka raunio sijaitsee Vättern-järven historiallisesti tärkeällä saarella nimeltä Visingsö.

Ruotsissa aateli joutui alistumaan tämänkaltaisiin rajuihin toimenpiteisiin, ja kuningas vastaavasti sai talonpoikaiselta kansaltaan kunnioitusta ja arvostusta.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi oli osa Ruotsia 1100-luvulta vuoteen 1809. Valtion palvelijat olivat kaikki Ruotsin palkoissa. Tosin ne usein maksettiin suomalaisilta kootuista veroista.

Ei ollut.
Kirjalliset todisteet kertovat että valtiollinen yhteys oli v. 1250-1809.
'Ensimmäisen ristiretken' kanssa Ruotsin valtiolla ei ollut mitään tekemistä. Yhtenäinen 'Ruotsi' perustettiin vasta 1160.

Tietysti kruunu keräsi rahaa sotiin ja tarvittaessa esim Älvsborgin [Göteborgin] lunastamiseen Tanskalta. Mutta silti kahvin, sokerin, peililasin, ulkomaisten kankaiden jne verotus ei kirpaissut mitenkään erityisesti talonpoikaisväestöä, päinvastoin. Samoin Axel Oxenstiernan ideoima myllytulli -- tavallaan nykyisen arvonlisäverotuksen esiaste -- rasitti tasapuolisesti kaikkia.

Esi-isä kuoli 30-vuotisessa sodassa. Sotilaan leski ei menettänyt tilaa, kun muuten tilat menivät kruunulle kolmen vuoden verorästien jälkeen. Lapsia häneltä jäi, koskapa olen tässä.

Ei tullut Mannerheimin suku Hollannista vaan Saksasta: "Hampurin kaupunginarkistosta löytyi kirkonkirja, jonka mukaan suvun vanhin tunnettu esi-isä Henrik (silloin Hinrich) Marhein kastettiin 28. joulukuuta 1618 Hampurissa Pyhän Jaakobin kirkossa."

Mutta minun esi-isäni oli kaukopartiomiehenä 30 vuotisessa sodassa!!!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta minun esi-isäni oli kaukopartiomiehenä 30 vuotisessa sodassa!!!

Kaikki 30-vuotisen sodan suomalaiset sotilaat olivat kaukopartiomiehiä. Osa kävi Wienissä asti.