Kuinka minä sain keskiarvoksi 9.2

Tai täti, papat täällä yleensä kannustaa runkkaamiseen.

Niin totta. Minulla oli 7.7 lukuaineet ja 8.1 kaikki aineet peruskoulusta ja sillä koko todistuksella ei liiemmin ollut muuta merkitystä kuin, että mitä kouluja valitsin ensimmäisessä haussa. Sen jälkeen se on aika turha numero, ellei käy huono tuuri eikä ole paikkoja valitsemissa koulutuksissa - mikä on harvinaista, koska yleensä koulut ottaa ylemääräisiä, koska osa vaihtaa tai muusta syystä tippuu pois, tai koulutuskeskukset tekee yhteistyötä ja ottaa selvää jos jossain muussa samassa koulutuksessa on tilaa.
Lukioonkin olisin päässyt heittämällä sisään ja pärjännyt kyllä lukihäiriöstä huolimatta, mutta en tarvinnut lukiota itselleni ja omille tavoitteilleni. Plus lukion kirjat olisi maksanut liikaa.

Kaikista turhinta on nykyään hukata aikaa koulussa ilman päämäärää, koska mihin tahansa työhön ei vain pääse noin vain sisään vaan sinun pitää oikeasti olla siihen soveltuva koulutus tai jotenkin monen vuoden työkokemus alalta - ja nykyään alan kokemusta ei saa ellei tyyliin vanhemmat omista firmaa tai muuten ole samanlaisia suhteita.
Tottakai kaikkea mahdollista tietoa tarvitaan, mutta lukiopärjääminen on niin kaukana todellisesta työmaailmasta. Aina kannattaa yrittää tietää mihin tähtää. Monissa ylikoulutetuissakin aloissa ei enää tehdä sillä koulutuksella paljoa mitään vaan se on niin vanhentunutta juttu sitten kentällä tai ei mitään tekemistä työn kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Niin totta. Minulla oli 7.7 lukuaineet ja 8.1 kaikki aineet peruskoulusta ja sillä koko todistuksella ei liiemmin ollut muuta merkitystä kuin, että mitä kouluja valitsin ensimmäisessä haussa. Sen jälkeen se on aika turha numero, ellei käy huono tuuri eikä ole paikkoja valitsemissa koulutuksissa - mikä on harvinaista, koska yleensä koulut ottaa ylemääräisiä, koska osa vaihtaa tai muusta syystä tippuu pois, tai koulutuskeskukset tekee yhteistyötä ja ottaa selvää jos jossain muussa samassa koulutuksessa on tilaa.
Lukioonkin olisin päässyt heittämällä sisään ja pärjännyt kyllä lukihäiriöstä huolimatta, mutta en tarvinnut lukiota itselleni ja omille tavoitteilleni. Plus lukion kirjat olisi maksanut liikaa.

Kaikista turhinta on nykyään hukata aikaa koulussa ilman päämäärää, koska mihin tahansa työhön ei vain pääse noin vain sisään vaan sinun pitää oikeasti olla siihen soveltuva koulutus tai jotenkin monen vuoden työkokemus alalta - ja nykyään alan kokemusta ei saa ellei tyyliin vanhemmat omista firmaa tai muuten ole samanlaisia suhteita.
Tottakai kaikkea mahdollista tietoa tarvitaan, mutta lukiopärjääminen on niin kaukana todellisesta työmaailmasta. Aina kannattaa yrittää tietää mihin tähtää. Monissa ylikoulutetuissakin aloissa ei enää tehdä sillä koulutuksella paljoa mitään vaan se on niin vanhentunutta juttu sitten kentällä tai ei mitään tekemistä työn kanssa.

Lue lisää

Lukio lähinnä valmentaa opiskeluun yliopistossa/korkeakouluissa. En väheksy lukiota missään mielin, heille jotka tähtäävät akateemiselle uralle, on tuo oikeastaan ainoa mahdollinen reitti. Tietty lukio antaa monille hyvän hetken miettiä, mitä haluaa "isona" tehdä. Itse olen ilman lukiota ja korkeakouluja pärjännyt, ja niinkuin aiempaan viestiini kirjoitin, pidän ammattitaitoa omassa työssä tärkeämpänä. Itse olen kouluttautunut it-alalle ja ollut alalla töissä todella pitkään. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt 2.tason softatuessa, missä meitä aloitti samaan aikaan 15 henkilöä. Kaikki meidät koulutettiin tuohon tehtävään, ja osalla ei edes ollut it-alan taustaa. Tässä työssä ei mistään lukiossa saaduista numeroista olisi mitään hyötyä, koska niillä tiedoilla ei vaan yksinkertaisesti tekisi mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Lukio lähinnä valmentaa opiskeluun yliopistossa/korkeakouluissa. En väheksy lukiota missään mielin, heille jotka tähtäävät akateemiselle uralle, on tuo oikeastaan ainoa mahdollinen reitti. Tietty lukio antaa monille hyvän hetken miettiä, mitä haluaa "isona" tehdä. Itse olen ilman lukiota ja korkeakouluja pärjännyt, ja niinkuin aiempaan viestiini kirjoitin, pidän ammattitaitoa omassa työssä tärkeämpänä. Itse olen kouluttautunut it-alalle ja ollut alalla töissä todella pitkään. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt 2.tason softatuessa, missä meitä aloitti samaan aikaan 15 henkilöä. Kaikki meidät koulutettiin tuohon tehtävään, ja osalla ei edes ollut it-alan taustaa. Tässä työssä ei mistään lukiossa saaduista numeroista olisi mitään hyötyä, koska niillä tiedoilla ei vaan yksinkertaisesti tekisi mitään.

Lue lisää

Niinpä. En ole tehnyt minkään koulun numereilla mitään työelämässä. Jos ei aika tarkkaan tiedä mihin alalle on tähtäämässä ja niinkin tarkkaan, että mihin asemaan niin työelämä on aikamoista arpomista. Todella vaikea ennakoida ja pitää olla valmis vähän kaikkeen. Paras olisi jos nykyään opetettaisiin enemmän siihen, että oppii omat vahvuutensa käytännössä: Tekeekö paljon käsillään, huomaako käyttävänsä matikkaa musiikin ymmärtämiseen, onko parempi kemiassa käytännön vai teorian jutuissa... Tällaisia konkreettisia juttuja eikä pelkästää numeroita.

Kuten sanoin, kaikesta tiedosta on jotain hyötyä, mutta siitä voi olla enemmän haittaa kun tekee vain koska pitää olla hyvät numerot. Ne numerot auttaa pääsemään kouluihin sisälle, mutta muuten on aika omillaan ja tulee kova todellisuuden isku kasvoille, jos luottaa siihen hyvään koulumenestykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. En ole tehnyt minkään koulun numereilla mitään työelämässä. Jos ei aika tarkkaan tiedä mihin alalle on tähtäämässä ja niinkin tarkkaan, että mihin asemaan niin työelämä on aikamoista arpomista. Todella vaikea ennakoida ja pitää olla valmis vähän kaikkeen. Paras olisi jos nykyään opetettaisiin enemmän siihen, että oppii omat vahvuutensa käytännössä: Tekeekö paljon käsillään, huomaako käyttävänsä matikkaa musiikin ymmärtämiseen, onko parempi kemiassa käytännön vai teorian jutuissa... Tällaisia konkreettisia juttuja eikä pelkästää numeroita.

Kuten sanoin, kaikesta tiedosta on jotain hyötyä, mutta siitä voi olla enemmän haittaa kun tekee vain koska pitää olla hyvät numerot. Ne numerot auttaa pääsemään kouluihin sisälle, mutta muuten on aika omillaan ja tulee kova todellisuuden isku kasvoille, jos luottaa siihen hyvään koulumenestykseen.

Lue lisää

Ei niillä numeroilla omallakaan kohdalla ole koulujen jälkeen ollut hirveästi merkitystä. Ne työpaikat on tullut saatua ihan oman osaamisen kautta ja yleensä on aina joku suosittelija löytynyt. Se on tietenkin vaikea tilanne, jos ei oikein tiedä mihin haluaa suuntautua. Nykyisellään varsinkin ammatillinen opetus on verrattavissa huonoon vitsiin, sen taso on pudonnut todella paljon, mutta valitettavasti sama on käynyt opiskelijoille. Motivaatio oppia asioita on osalla todella heikko. Esim. niinkin arkipäiväinen asia, kuin opiskeluihin kuuluva työharjoittelu ei onnistu, kun töihin tullaan milloin halutaan, ja jos yleensä edes tullaan. Pahimmillaan on onnistuttu aiheuttamaan vaaratilanteita muille. Itse olen omalla alallani joutunut opettelemaan paljon ihan työn ohessa, ei kukaan ole tullut antamaan valmiita vastauksia, ne on pitänyt itse löytää/keksiä. Tämän jälkeen onkin ollut se toteuttamisen vuoro.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. En ole tehnyt minkään koulun numereilla mitään työelämässä. Jos ei aika tarkkaan tiedä mihin alalle on tähtäämässä ja niinkin tarkkaan, että mihin asemaan niin työelämä on aikamoista arpomista. Todella vaikea ennakoida ja pitää olla valmis vähän kaikkeen. Paras olisi jos nykyään opetettaisiin enemmän siihen, että oppii omat vahvuutensa käytännössä: Tekeekö paljon käsillään, huomaako käyttävänsä matikkaa musiikin ymmärtämiseen, onko parempi kemiassa käytännön vai teorian jutuissa... Tällaisia konkreettisia juttuja eikä pelkästää numeroita.

Kuten sanoin, kaikesta tiedosta on jotain hyötyä, mutta siitä voi olla enemmän haittaa kun tekee vain koska pitää olla hyvät numerot. Ne numerot auttaa pääsemään kouluihin sisälle, mutta muuten on aika omillaan ja tulee kova todellisuuden isku kasvoille, jos luottaa siihen hyvään koulumenestykseen.

Lue lisää

Monet tällaiset numeroiden tavoittelijat, kyllä tietävät miten asiat teoriassa tehdään ja mitä siellä koulukirjassa sanotaan. Käytännön taidot työelämässä voivatkin olla hakusessa. Eli sitä opittua tietoa ei osata käyttää/mukauttaa tilanteeseen sopivaksi. Yritetään tehdä ainoastaan sillä tavalla, mitä ne kirjat ja koulu ovat opettaneet. Tämä kuvio ei valitettavasti toimi.

Tulee noin huonolla pohjalla lukiossa tiukat paikat ja kylmä hiki. No, onnea vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tulee noin huonolla pohjalla lukiossa tiukat paikat ja kylmä hiki. No, onnea vaan.

Ei välttämättä jos tietää mihin halua panostaa. Parempi tietää mihin haluaa tähdätä ja panostaa kuin, että turhan päiväisiä numeroita nostelee. Yli ysin keskiarvolla, etenkin jostain yläasteelta todella harvoin tekee mitään ellei ole tietoinen tasan mihin speciaali lukioon tai alaan hakee missä sellainen keskisarvo menee. Sillä ei tee v:täkään sen jälkeen kun on ensimmäiset jatkokouluvalinnat tehty.
Fiksuimmat tyypit opettelee yläasteella mitkä on heidän rajansa ja kiinnostuksensa, sen pohjalta sitten tähtää siihen keskiarvoon ja panostaa niihin aineisiin joita tarvitsee. Sama aikalailla pätee nykyään lukiossakin.

Yleensä myös on moniin paikkoihin erikseen vielä pääsykokeet, speciaali paikkoihin tuo yli ysin keskiarvo saattaa edistää sitä, että pääsee pääsykokeisiin tai nostaa pistesaldoa niin ei tarvitse olal niin hyvä päåäsykokeissa - mutta yleisesti ottaen siinä ei ole mitään järkeä ihan turhaa hukata energiaa mihinkään yläasteen keskiarvoon ilman, että tietää minne on menossa jatkossa.

Olen ylpeä sinusta!

Anonyymi kirjoitti:

Olen ylpeä sinusta!

Enpä oikein usko, että joku tuntematon olisi ylpeä jostain tuntemattomasta henkilöstä. Olet varmaan pedofiili, joka yrittää houkutella viattomia lapsia. Se jos jokin on todella sairasta.

Anonyymi kirjoitti:

Enpä oikein usko, että joku tuntematon olisi ylpeä jostain tuntemattomasta henkilöstä. Olet varmaan pedofiili, joka yrittää houkutella viattomia lapsia. Se jos jokin on todella sairasta.

Lue lisää

Täällä on aika paljon näitä petofi.ilejä jotka esittää olevansa lasten/nuorten kavereita ja sitten sillä tavoin houkuttelee tai groomaa. Jotkut on näkyvämpiä tässä, eikä silti heille tehdä mitään, kun toiset taas on hieman vaikeampia huomata.