Minulla on sekä puulämmitteiset uunit joita käytetään kohtalaisesti, koska lämpö jota uuni luovuttaa tuntuu mukavalta.
Lisäksi ILPpi tasaa lämpötiloja.
Vanhastaan on suorasähköradiaattorit joita ei siis ole purettu pois, vain säädetty hätätila lämmitykselle jos vaikkapa ILPpi hajoaa eikä olla paikalla.
Mutta asiaan. Jääkaappi on vuodelta kivi ja keppi ja varmaan kulutus nykymittapuun mukaan reilu.
Sen sähkönkulutus on kuitenkin merkityksetön. Syy on se että koko sähkön kulutus tulee huoneiston lämmittämiseen vai osa sen tuottamasta lämmöstä korvautuisi uunin tai ILPin säästölämmöllä.
Sama APK, kuivausrumpu, TV, liesi jne.
Vaikka kulutus on reilu sen korvaaminen uudella vähäkulutuksisella ei ole taloudellisti kannattavaa.
Monesti ns. remontti tarkoittaa toimivien laitteiden heittämistä tunkiolle ja uusien ostamista.
Poikkeuksetta vanhat laitteet ovat kestävämpiä kuin uudet. Uudet on suunniteltu kestämään väin tietyn aikaa jotta voitaisiin myydä uudet.
Remontit tehdään pöyhkeilyn halusta, silmän ilosta, sukulaisille rehentelystä tai muusta mielenterveydellisestä syystä.
Sähkölaitteen kulutus
11
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Vanha jääkaapin romu kuluttaa paljon sähköä erityisesti kesällä. Tuleeko ylimääräinen lämpö silloinkin hyödyksi?
- Anonyymi
Sijoitus paikasta riippuen myös uudet jääkaapit kuluttavat kesällä paljon enemmän kuin talvella, eivät nekään ole immuuneja ympäristön liian korkealle lämpötilalle ! !
Niin. Suomessa on omakotitaloasujan kannalta vain kaksi vuodenaikaa: lämmityskausi ja ei-lämmityskausi. Lämmityskaudella ei kodin sähkölaitteiden energiatehokkuudella ole mitään väliä jos sisätiloja lisäksi lämmitetään edes osaksi sähköllä, mutta lämmityskauden ulkopuolella kyllä kirpaisee jos jääkaappi-pakastin vuotaa ja huutaa yötäpäivää tuskissaan.
Voitaisiin ehkä sanoa, että etelän maissa on kotitalouden koneiden ja laitteiden vaihtaminen energiataloudellisempiin noin tuplasti kannattavampaa. Ehkä jopa enemmän oikeasti kuumissa maissa, joissa sisätilojen sähkölaitteiden lämpökuormaa pitää poistaa ilmastoinnilla ympäri vuoden.- Anonyymi
> Lämmityskaudella ei kodin sähkölaitteiden energiatehokkuudella ole mitään väliä jos sisätiloja lisäksi lämmitetään edes osaksi sähköllä, mutta lämmityskauden ulkopuolella kyllä kirpaisee jos jääkaappi-pakastin vuotaa ja huutaa yötäpäivää tuskissaan.
Missä harakanpesässä sinä asut?
Lämmityskausi alkaa muinaisen perimätiedon mukaan, kun ulkoilman keskilämpötila painuu alle 17. Mutta pitkälle syksyyn saatetaan pyöriä 10 °C lukemissa, jolloin lämmöntarve on tyyliin 15 % siitä, mitä kovilla pakkasilla. Helposti käy niin, että kodinkoneet, ihmiset, valaistus ja auringon säteily (myös pilviseltä taivaalta tulee energiaa) tuottavat lämpöä yli tarpeen. Näin kävi jo 30 vuotta sitten rakennetuissa taloissa ja 2000 luvun taloissa entistä helpommin, paremman lämmöneristyksen ansiosta. Tuoreemmissa taloissa todellinen lämmitystarve alkaa vasta lämpötilan painuessa nollan tienoille.
Jo muinoin (30-40 vuotta sitten) laskettiin, että lämmönlähteistä, joiden tehoa ei säädetä tarpeen mukaan, saadaan hyödyksi vain 70 % lämmöstä. Loput 30 % menee hukkaa tilanteissa, joissa lämpöä on muutenkin riittävästi. Eristysten parantuessa ja lämmitystarpeen vähentyessä hyödyksi saatava osuus on varmasti laskenut. Unohtamatta tietenkään ilmanstonmuutosta.
Siihen aikaan, kun tuo 70 % hyötyosuus määritettiin, etelässäkin oli talvella pakkasta. Tarkoittaen, että joulu-, tammi-, helmi-, ja maaliskuun keskilämpötila pakkasen puolella. Joulukuun pakkaset ovat jo jonkin aikaa olleet kadonnutta kansanperinnettä ja viime vuonna tammi- ja helmikuukin olivat plussan puolella.
Kun hölmöläinen lämmittään taloaan vaikkapa "ilmaislämpöä" tuottavilla hehkulampuilla ja tämän lämmityksen hyötysuhde on 60 %, niin "ilmaislämmön" todellinen hinta on sähkön hinta/0,6, siis tyyliin 0,12 €/kWh / 0,6 = 0,20 €/kWh. Anonyymi kirjoitti:
> Lämmityskaudella ei kodin sähkölaitteiden energiatehokkuudella ole mitään väliä jos sisätiloja lisäksi lämmitetään edes osaksi sähköllä, mutta lämmityskauden ulkopuolella kyllä kirpaisee jos jääkaappi-pakastin vuotaa ja huutaa yötäpäivää tuskissaan.
Missä harakanpesässä sinä asut?
Lämmityskausi alkaa muinaisen perimätiedon mukaan, kun ulkoilman keskilämpötila painuu alle 17. Mutta pitkälle syksyyn saatetaan pyöriä 10 °C lukemissa, jolloin lämmöntarve on tyyliin 15 % siitä, mitä kovilla pakkasilla. Helposti käy niin, että kodinkoneet, ihmiset, valaistus ja auringon säteily (myös pilviseltä taivaalta tulee energiaa) tuottavat lämpöä yli tarpeen. Näin kävi jo 30 vuotta sitten rakennetuissa taloissa ja 2000 luvun taloissa entistä helpommin, paremman lämmöneristyksen ansiosta. Tuoreemmissa taloissa todellinen lämmitystarve alkaa vasta lämpötilan painuessa nollan tienoille.
Jo muinoin (30-40 vuotta sitten) laskettiin, että lämmönlähteistä, joiden tehoa ei säädetä tarpeen mukaan, saadaan hyödyksi vain 70 % lämmöstä. Loput 30 % menee hukkaa tilanteissa, joissa lämpöä on muutenkin riittävästi. Eristysten parantuessa ja lämmitystarpeen vähentyessä hyödyksi saatava osuus on varmasti laskenut. Unohtamatta tietenkään ilmanstonmuutosta.
Siihen aikaan, kun tuo 70 % hyötyosuus määritettiin, etelässäkin oli talvella pakkasta. Tarkoittaen, että joulu-, tammi-, helmi-, ja maaliskuun keskilämpötila pakkasen puolella. Joulukuun pakkaset ovat jo jonkin aikaa olleet kadonnutta kansanperinnettä ja viime vuonna tammi- ja helmikuukin olivat plussan puolella.
Kun hölmöläinen lämmittään taloaan vaikkapa "ilmaislämpöä" tuottavilla hehkulampuilla ja tämän lämmityksen hyötysuhde on 60 %, niin "ilmaislämmön" todellinen hinta on sähkön hinta/0,6, siis tyyliin 0,12 €/kWh / 0,6 = 0,20 €/kWh.Eli voimme todeta kodinkoneiden ja valaistuksen lyhentävän lämmityskautta. ; )
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Lämmityskaudella ei kodin sähkölaitteiden energiatehokkuudella ole mitään väliä jos sisätiloja lisäksi lämmitetään edes osaksi sähköllä, mutta lämmityskauden ulkopuolella kyllä kirpaisee jos jääkaappi-pakastin vuotaa ja huutaa yötäpäivää tuskissaan.
Missä harakanpesässä sinä asut?
Lämmityskausi alkaa muinaisen perimätiedon mukaan, kun ulkoilman keskilämpötila painuu alle 17. Mutta pitkälle syksyyn saatetaan pyöriä 10 °C lukemissa, jolloin lämmöntarve on tyyliin 15 % siitä, mitä kovilla pakkasilla. Helposti käy niin, että kodinkoneet, ihmiset, valaistus ja auringon säteily (myös pilviseltä taivaalta tulee energiaa) tuottavat lämpöä yli tarpeen. Näin kävi jo 30 vuotta sitten rakennetuissa taloissa ja 2000 luvun taloissa entistä helpommin, paremman lämmöneristyksen ansiosta. Tuoreemmissa taloissa todellinen lämmitystarve alkaa vasta lämpötilan painuessa nollan tienoille.
Jo muinoin (30-40 vuotta sitten) laskettiin, että lämmönlähteistä, joiden tehoa ei säädetä tarpeen mukaan, saadaan hyödyksi vain 70 % lämmöstä. Loput 30 % menee hukkaa tilanteissa, joissa lämpöä on muutenkin riittävästi. Eristysten parantuessa ja lämmitystarpeen vähentyessä hyödyksi saatava osuus on varmasti laskenut. Unohtamatta tietenkään ilmanstonmuutosta.
Siihen aikaan, kun tuo 70 % hyötyosuus määritettiin, etelässäkin oli talvella pakkasta. Tarkoittaen, että joulu-, tammi-, helmi-, ja maaliskuun keskilämpötila pakkasen puolella. Joulukuun pakkaset ovat jo jonkin aikaa olleet kadonnutta kansanperinnettä ja viime vuonna tammi- ja helmikuukin olivat plussan puolella.
Kun hölmöläinen lämmittään taloaan vaikkapa "ilmaislämpöä" tuottavilla hehkulampuilla ja tämän lämmityksen hyötysuhde on 60 %, niin "ilmaislämmön" todellinen hinta on sähkön hinta/0,6, siis tyyliin 0,12 €/kWh / 0,6 = 0,20 €/kWh.Ei meillä lämpöä lite päälle alla viiden asteen
- Anonyymi
Eli ilmeisesti korkea jääkaappi eikä jää pakastin tai jokin matala malli. Uuden a kulutus on noin 120kwh/v. Jos vanha kuluttais vaikka 400kwh mikä tarkoittais jo suurinta osaa ajasta käynnissä. Eroitus noin 300kwh no onhan se 40€ luokkaa. Pyykin kuivaaja saattaa ottaa yli 3kwh per satsi. Jos epäilet jääkaappisi tuhlausta, niin mikset laita kulutusmittaria ja katso paljonko on vrk tai viikossa niin selviää.
- Anonyymi
Vanha jääkaappi kannattaa vaihtaa uuteen.
Otaniemen onnelassa, siis teekkarikylässä, vanhat jääkaapit lämmttivät soluasuntoa niin paljon, että vaihto uuteen laski asunnon lämpötilaa ja paljon.
Uusissa passiivitaloissa ongelmana on liika lämpö. Asiakkailla on vesijäähdytteisiä tietokoneita moniydinrposessoreilla. Niissä on 1 kW:n virtalähteet. Pari sellaista työhuoneeseen ja IV-laskelmat voi tehdä uudestaan. Kun ei edes tulo ja poisto
samassa huoneessa enää riitä, eikä yhtä huonetta voi jäähdyttää jäähdyttämättä koko rakennusta. Olen alkanut miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että tietokoneita varten pitäisi tehdä huonekohtainen IV. - Anonyymi
Kuinka paljon jääkaappisi on päällä siis komperrssori surise.
Paljonkos on taloutesi sähkölasku.
Mulla kerran hajoso poikamiesvuosillani rosenlew kaappi ja se kävi kokoajan.
Se jo näkyi silloin sähkölaskussa kun asun silloin vai neukkukaksiossa. Ja sähkön kulutus pientä
Kuunteleppa kuinka paljon laite hurisee . Arvokilvetä m ölee m ottotehon mutta arvelen sen n oleb å va noi yhden kilovatin luokaa.
Sanoisin että jos jo yli kaksikymmen vanha kannataa vaihtsa kiireesti
Kuitenkin hajoaa kohta .
Edisonni - Anonyymi
Mitään kunnossa olevaa kodinkonetta ei kannata vaihtaa uuteen sähkön säästämiseksi.
- Anonyymi
Olisin sitä mieltä että lähtökohtaisesti asuinhuoneistoa tai -taloa kannattaa lämmittää siihen tarkoitukseen tehdyllä laitteella tai laitteistolla. Ei siis jääkaapilla, pakastimella, tietokoneella, valaistuksella yms. Esimerkiksi led-valot kuluttaa 90 % vähemmän sähköä wanhaan kunnon hehkulamppuun verrattuna. Se ilmainen hukkalämpö menee kuitenkin (nimensä mukaisesti) suurelta osin hukkaan kun katsotaan koko kalenterivuotta. Pahimmillaan sitä hukkalämpöä joudutaan varsinkin kesäaikaan siirtämään sähköllä ulos asunnosta.
Toimiva vanha mutta lähes jatkuvasti käyvä pakastin kannattaa varmasti vaihtaa nykyaikaiseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2662647Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!2051710Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt591444Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t11191- 791166
Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni2301053- 791005
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.44910- 64768
Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15730