Tehdään tästä hyvä ketju.
1. Haluaisin tarkistaa, että asunnon pistorasiat on asennettu oikein ja maadoitus toimiin.
2. Pitää tarkistaa ettei esim. vesihana tai hella ole pinnaltaan jännitteinen
3. Kattolamppujen johtojen väri on oikein. Eli haluan varmistaa, että keltavihreä on oikeasti maa.
Onko lisättävää? Näiden testaamisella tulee jo tarkastettua, että turvallista on eikä pitäisi olla hankalaa.
1. Ilmeisesti pistorasioiden testausta varten kannattaisi ostaa jokin pistorasiaan laitettava testeri. Onko kokemuksia?
2. Halvalla koetinkynällä käy hanat, hellat yms. metallipinnat läpi.
3. Mitenkäs tämä testataan helpoiten. Ilmeisesti yleismittaria joutuu käyttämään. Sillä testaisi sitten tosin pistorasiatkin niin erillistä testeriä ei tarvitse. Onko laittaa linkiä miten tämä tapahtuu
Kiitos jo valmiiksi
1. Haluaisin tarkistaa, että asunnon pistorasiat on asennettu oikein ja maadoitus toimiin.
2. Pitää tarkistaa ettei esim. vesihana tai hella ole pinnaltaan jännitteinen
3. Kattolamppujen johtojen väri on oikein. Eli haluan varmistaa, että keltavihreä on oikeasti maa.
Onko lisättävää? Näiden testaamisella tulee jo tarkastettua, että turvallista on eikä pitäisi olla hankalaa.
1. Ilmeisesti pistorasioiden testausta varten kannattaisi ostaa jokin pistorasiaan laitettava testeri. Onko kokemuksia?
2. Halvalla koetinkynällä käy hanat, hellat yms. metallipinnat läpi.
3. Mitenkäs tämä testataan helpoiten. Ilmeisesti yleismittaria joutuu käyttämään. Sillä testaisi sitten tosin pistorasiatkin niin erillistä testeriä ei tarvitse. Onko laittaa linkiä miten tämä tapahtuu
Kiitos jo valmiiksi
Vastaukset 37
Vanhimmat
Et siis halunnut googlettaa?
Nollakommentit nähty.
1. Pistorasioiden maadoituksen voit testata yleismittarilla.
Osta johtoa riittävä määrä keskukselta kauimmaiseen pistorasiaan.
Mittaa johdon vastus mittarilla.
Kiinnitä johdon pää keskuksen maadoituskiskoon.
Mittaa vastus kaapelin toisen pään ja pistorasian maadoitusliittimen välillä.
Vähennä jälkimmäisestä vastuksesta ensin mitattu, kaapelin vastus.
Tuloksen pitäisi olla noin 1 tai alle.
Jokainen pistorasia mitataan erikseen.
Periaatteessa keskuksen nousujohtimen nolla pitäisi irroittaa keskuksesta mutta en suosittele ilman että tiedät tarkkaan mitä olet tekemässä.
2. Tiskipöydän, uunin, lieden, vesiputkin, kiukaan ja muiden metallipintojen maadoituksen voit testata samalla tapaa kuin ensimmäisessä kohdassa. Resistanssi voi olla reilusti suurempi kuin pistorasioissa. Riippuu onko esimerkiksi tiskipöytä suoraan maadoitettu, yleensä ei ole.
Samalla voit mitata myös maadoituksen ja esim. lieden maalaamattoman metallipinnan välisen jännitteen. Pitäisi olla hyvin lähelle nolla AC. Koetinkynästäkin voi olla apua mutta halvat kynät voi olla huonoja.
3. Tämän voi mitata monella eri tapaa ja kokenut sähkäri tietää miten. Jos kuitenkin alat tuota itse tekemään niin yo. mittauksilla selviää ainakin jotain.
Yksi hyvä mittaus on testata tulee jokaiseen pistorasiaan noin 230 volttia. 220 - 240V kelpaa.
"Viralliseen" mittaukseen normi yleismittarin mittausvirta ei riitä -pitiköhän olla 0,2A...? mutta kyllä noinkin selvitettyä saa onko suojajohto ok.
Vai että "virallinen mittaus".
Mitenkä se suojajohtimen jatkuvuus "noinkin" selvitetään?
Ainoa järkevä tapa on mitata suoja- ja nollajohtimen muodostaman silmukan resistanssi käyttäen asianmukaista mittalaitetta. Samantien voi mitata vaihe-ja suojajohtimen tai nollajohtimen impedanssin ja laskea oikosulkuvirran jos ei testeri sitä itse tee.
Kaikki ylimääräiset johtimet ja piuhat ovat turhia.
Oikosulkuvirtoja varten pitäisi mitata vastusarvo nollan ja vaiheen kautta. Voi olla hankalaa. Oikea mittari maksaisi vajaan tonnin.
Semmoista on elämä.
Virallisesti tuo pitäisi mitata vaihe- ja suojajohtimesta niin että saadaan selville se, riittääkö virta nopeaan poiskytkentään. Tosin impedanssin joutuu mittaamaan vaihe- ja nollajohtimesta jos haluaa etteivät VVS:t laukea.
Vikavirtasuojien laukaisuvirtojen ja -aikojen testaamiseen tarvitaan joka tapauksessa testeri.
Alkuperäinen kysyjä tosin ei oikosulkuvirroista ollut kiinnostunut. Hän halusi vain maadoituksen varmistaa.
Kyllä hän nimenomaan oli kiinnostunut siitä, onko pistorasia kytketty oikein. Suojamaadoituksen testaaminen on vain pieni osa pistorasioiden testaamisesta.
Niin sitähän minä kerroin että normi yleismittarilla ei voi täysin varmasti varmistaa suojajohtimen jatkuvuutta niiden yleensä liian pienen mittausvirran takia -vai onko sinulla ymmärryksessä enemmänkin puutteita.
Kerro vielä mitä täysin varmaa haluat tietää pistorasioista. Ehkä joku suostuu vielä jokelluksesi virallisesti lukemaan.
Väittäisin, että halpakin yleismittari kykenee hyvin mittaamaan onko jokin silmukka alle vai yli yhden ohmin.
Niin kyllähän se kykeneekin, mutta on olemassa viralliset vaatimukset virrasta millä tämä mittaus kuitenkin pitäisi tehdä silloin kun tehdään viralliset käyttöönottotarkastukset.
Etkö edes parempaa keksinyt...
Nyt on kaksi mittausta sekaisin. Suojajohtimen jatkuvuus on yksi ja oikosulkuvirrat on toinen. Ne pitää tehdä erikseen ja toinen on vielä jännitteetön mittaus.
Asuntoon on varmasti joku käyttöönottopöytäkirja tehty. Eihän se takaa, että kaikki on kunnossa, mutta olen varma että sellainen on tehty.
Löytyyhän tuo vaatimus vaikka Wikipediastakin ja kuten muistelinkin niin:
"Mittauksessa on käytettävä 4–24 V:n jännitettä ja 0,2 A:n tasavirtaa"
Olikohan niin että tuohon virtavaatimukseen on syynä että olisi paremmat mahdollisuudet huomata mahdollisten huonojen liitosten lämpenemisestä johtuvat resistanssien kasvut jotka eivät pienellä virralla ilmene.
-ja tämmöisiin vaatimuksiin ei normi yleismittarit siis yleensä pysty.
Mutta kuten sanottu niin kyllä normi yleismittarillakin kykenee melko hyvällä tarkkuudella kunnon arvioimaan vaikkakaan ei virallisesti kelpaakkaan
Aikalailla naimisissa kuitenkin ovat keskenään. Oikosulkuvirtaahan ei ole pakko edes mitata.
Riippuu mitä tarkoitat "ei ole pakko". Se on pakko mitata käyttöönottopöytäkirjaa varten.
Voi olla, etten tajunnut täysin mitä tarkoitit yllä, mutta en ihan ymmärrä miten suojajohtimen jatkuvuus mitataan pelkästään pistorasialta käsin. Samoin nollan ja vaiheen lenkin vastuksen mittaaminen kuulostaa hankalalta pelkällä yleismittarilla ilman, että ruuvaa keskusta ja pistorasiaa auki.
Standardi -tarkastukset ei vaadi oikosulkuvirran mittaamista joten pakollista se ei ole.
Suojajohtimen jatkuvuuden saa selville kun syöttää mittausvirran suojajohtimen ja nollajohtimen muodostamaan virtapiiriin ja mittaa jännitteen. Tuosta saa selville silmukan resistanssin. Suojajohtimen resistanssiksi voi ottaa puolet näin mitatusta arvosta jos nollajohtimen pituus ja pinta-ala ovat samat kuin suojajohtimella tai sitten varmuuden vuoksi käyttää mitattua arvoa.
Suurin sallittu kosketusjännite on 50 V, ja jakamalla tuo todetulla oikosulkuvirralla saadaan selville suurin sallittu suojajohtimen resistanssi. Jos esimerkiksi Ik on 500 A, niin resistanssi saa olla korkeintaan 0,1 ohm.
Nollan ja vaiheen lenkityksillä on merkitystä ainoastaan eristysresitanssin mittauksessa.
Se lenkki tulee mebin kautta. Voi olla vähän enempi vastusta, mutta jos on alle 1 niin väliäkö sillä.
Eikö vaadi? Miksi tuo noissa pöytäkirjoissa silti aina on? Eikö TUKES tai muu viranomainen oikeasti vaadi oikosulkuvirtojen mittauksia?
Oikosulkuvirtaa ei ole pakko mitata, sen riittävyys täytyy kyllä selvittää mutta tämä voidaan tehdä myös laskennallisesti suunnitelmista.
Nick Nailerilla saattaisi olla tästäkin aiheesta parempaa tietoa ?
Kiitos vastauksista. Pitääkin tuohon yleismittaritouhuun perehtyä.
Kuten aloituksessa ilmaisin, olin lähinnä kiinnostunut turvallisuuden näkökulmasta asiaan. Eikös ongelma lähinnä ole virheellinen kytkentä ja metallisen pinnan tuleminen maadoituksen sijaan jännitteiseksi? Varmasti hyvää sähköturvallisuutta on monta muutakin asiaa, kuten eristeiden eheys. Näkyviltä osin nämä tietysti tarkastan. Mitä muuta kannattaisi tarkastaa?
Sähkökeskus on pölyinen. Sen imuroin.
Hienoa, että joku on tästä kiinnostunut.
Mittauksilla selvitetään seuraavia asioita:
1) suojajohtimen jatkuvuus
- alle 1ohm on suositus, jotta oikosulkusuojaus toimii myös suojajohtimen kautta
- maadoitus pelastaa, jos jännite karkaa viallisesta johtimesta tai muusta piiristä metalliseen runkoon
- samalla testataan ettei maadoitusliittimeen ole kytketty esimerkiksi nolla- tai vaihejohdinta
- samalla voidaan testata kaikki muut pinnat, kuten tiskipöytä. Väärin kytketty uuni/liesi on hyvin yleinen ongelma ja sen vuoksi sekä uunin/lieden ja tiskipöydän rungossa voi olla verkkojännite.
2) eristysvastus
- kaikkien johtimien välillä, mutta etenkin suojajohtimen ja nollan sekä vaiheen.
- 1 megaohmi tai enemmän. Tehdään 500 voltilla ja tarvitsee erityisen mittarin.
3) oikosulkuvirta
- suojaa johtimia oikosulun sattuessa. Liian pieni oikosulkuvirta tarkoittaa, että sulake ei toimi riittävän nopeasti ja kaapeli vaurioituu. Tästä voi tulla tulipalo tai sitten johtimet ovat vain oikosulussa, koska eristeet ovat kypsät.
4) vikavirtasuojat
- poiskytkentäaika (300ms tai nopeampi)
- poiskytkentävirta (30mA tai pienempi)
Itse ilman tätä käyttöönottotesteriä et voi tehdä kuin jatkuvuuden ja vähän kikkailemalla oikosulkuvirrat. Täysin oikeat mittaukset vaativat riittävän kokeneen sähköasentajan paikalle. Mittauksetkaan eivät takaa täyttä turvallisuutta, mutta pahimmat ongelmat löytyvät kyllä. Yleismittarilla saat hyvin nopeasti selville onko jossain pistorasiassa jännite maadoitusliittimessä. Se on se pahin tilanne.
Oikein asennusolosuhteitten ja johtimien poikkipinnan mukaan mitoitettu sulake kyllä suojaa johtimet ja kaapelit oikosulkuvirrasta riippumatta.
Oikosulkuvirta vaatimukset tulevat siitä että poiskytkentäajat olisivat vikatilanteissa tarpeeksi pieniä henkilöturvallisuuden takia.
Tuo "alle 1ohm on suositus" on otettu hatusta eikä se perustu mihinkää standardeihin eikä määräyksiin.
Aikuisten oikeasti suurin sallittu suojajohtimen resistanssi lasketaan oikosulkuvirrasta ja suurimmasta sallitusta kosketusjännitteestä.
Olet oikeassa. Kaikki mittaukset ovat tarpeettomia.
Se on hyvä lukema. Jos haluat sen sähköinsinöörin tiedoilla laskea niin hyvä, mutta alle 1ohm on hyvä nyrkkisääntö.
Ei kelpaa 1 ohm vaikka oikosulkuvirta olisi vain 100 A.
Nyrkkisäännöt voit työntää sinne, minne ei kuu paista.
Sinulla ei taida olla kykyä käytännön realismiin tai ymmärrystä kuinka asioita oikeasti tehdään tai joudutaan tekemään.
Toisaalta kerro ihmeessä kuin isossa prosenttissa pistorasioista on liian korkea vastus suojajohtimessa ja mikä olisi se oikea arvo.
Sinä olet kyllä pahasti väärässä jos kirjoitukseni noin ymmärsit.
Voisit yrittää opiskella asiaa sitten jostain toisaalta jos et minua oikein ymmärrä tai usko, ei pitäis olla kovin vaikeata juttua löytää ja ymmärtääkin oikein.
Minun töideni jäljiltä ei yhdenkään pistorasian suojajohtimen resistanssi ole liian suuri.
Suurimman sallitun arvon saat helposti selville niinkuin tuolla edellä selitettiin.
Kyllä minä kirjoitettua tekstiä aivan hyvin osaan lukea ja ymmärsin jopa sinun kirjoittamasi aivan hyvin. En tosin ymmärrä mitä tekemistä viestilläsi on tässä ketjussa.
Hyvä juttu. Hylätään kaikki noin 1ohm mittaustulokset. Eihän se mihinkään riitä 200A oikosulkuvirroilla. Tehdään uusiksi kunnes päästään tasan... mihin? 4 ohmiin?
Ohmin lailla tuo sallittu resistanssi selviää aivan helposti jos on joskus tutustunut opukseen nimeltä SFS6000.
Sähköasennustöissä arvaaminen on sallittua ainoastaan ranelle.