Aihe

Nyt puhutaan aidanseipäistä, kaisloista, kivistä ja männynkävyistä.

Sanovat jotkut, että helppoa, kun heinän teko. Ei se ennenvanhaan mitään helppoa ollut.
Nykyään vissiin,kun on noi hienot koneet.
Semmosta muistaisin, että noita kaisloja saa keräillä,niinkuin kukkia, muttei isommassa määrin.
Kuusissa oli niin maan perusteellisesti käpyjä, että kyllä oravilla on varmaan juhlat.

47

212

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mökkini pihapiirissä on runsaasti kuusia, ison haltiakuusen jälkeläisiä. Kuusen käpyjä olen kerännyt isojen kesäkukkapurkkien pohjille, eristänyt kävyt suojakankaalla ja lisännyt kankaan päälle multaa. Eihän kesäkukkapurkkeihin kannata multaa hölövätä ; )

      • "korpiaana"

        Miksi turhaan teit kopion Kaisloista?
        Tiedät ihan hyvin kuka Kaisloihin, jo ajat sitten paneutui.

        H.


      • Itse olen myös käyttänyt käpyjä kesällä isompien kukkapurkkien pohjalla.


      • huruksz kirjoitti:

        "korpiaana"

        Miksi turhaan teit kopion Kaisloista?
        Tiedät ihan hyvin kuka Kaisloihin, jo ajat sitten paneutui.

        H.

        Kaislat käy moneen. Kun alku kesästä viikatoin kaislat rannasta ja kerään isolle rantakivelle kuivamaan se on kuin kehto päiväunille kivunneille sorsanpojille.

        Kaislakori oli kaunis kukkien koristeltu viimeinen kehto P.n veljelle.

        Kuivatuista kaisloista voi myös tehdä juhannuskokon rantaan.


      • Eliaana kirjoitti:

        Itse olen myös käyttänyt käpyjä kesällä isompien kukkapurkkien pohjalla.

        Vanhoista aidanseipäistä voi tehdä kivoja pihakoristeita. Tikapuita, johon asettaa kukkasia ja erilaisia kippoja. Jouluna heinäseiväskolmioristikkoon portin pieleen voi asettaa kynttilälyhdyn.


    • Anonyymi

      kävyistä saa hyviä pesänviriä, kun sulattaa vanhoista kynttilöistä talia
      käpyihin, kaislat voin jättää hurulle karikkeeksi huusin alle
      nj

    • Anonyymi

      Hyvä idis, kiitos vinkistä.
      Kunhan joskus kesä tulisi, huoh.

    • Hienoa! Lisää vaan ideoita.

    • Anonyymi

      Kauanko munia keitetään ?

      • Anonyymi

        Saman verran kuin perunoita:
        Kokeile haarukalla ja kun piikit menevät helposti kuoren läpi, niin ne ovat kypsiä...


    • Anonyymi

      Kiitos Eliaana aloituksesta. Huomasinkin tuolla toisessa ketjussa, että kunnalta kannattaa kysyä kaisloista.

      Aidanseipäillä on iso rooli kannatella aitoja jos jonkinmoista. Piikkilanka, sähköpaimen, risuaita tms. Onhan aidoillakin monta virkaa, haat, kirkkomaat, lumiaidat jne.

      Pienenä sain olla laittamassa tappeja heinäseipäisiin mummolassa. Heinänteko seipäille laittaen oli kovaa ruumiillista työtä.

      kaislatar

      • Maalta kun olen kotoisin, tuttuja asioita nuo.
        On jännä, miten toisen kommentti tuo mukanaan vanhan muiston.
        Muistui mieleen, kun vanhemmat olivat vuokranneet erään pellon. Siellä oltiin heinätöissä, me muksut mukana.
        Pellon laidalla oli lato ja ladon vieressä ojan pientareella isoja ihania mansikoita ja niitä oli paljon.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Maalta kun olen kotoisin, tuttuja asioita nuo.
        On jännä, miten toisen kommentti tuo mukanaan vanhan muiston.
        Muistui mieleen, kun vanhemmat olivat vuokranneet erään pellon. Siellä oltiin heinätöissä, me muksut mukana.
        Pellon laidalla oli lato ja ladon vieressä ojan pientareella isoja ihania mansikoita ja niitä oli paljon.

        Harmaa lato oli. Heinien kuivuttua ajaminen latoon ja me lapset saatiin polkea niitä heiniä tiiviimmiksi. Oi miten sääriä kirveli, kun heinät raapivat ja suolaa joutui haavoihin. Sitä kivempi oli mennä uimaan ja illalla saunaan. Muistan heinien tuoksun ja myös kyseisen järven tuoksun.

        kaislatar


    • Kivet ne vasta ideoita pukkauttavat. Sileäpintaisista eri muotoisista kivistä voi maalata kissoja, pöllöja ja miksi ei ihmishahmojakin.

      Rannassani on kaksi kivikkopuutarhaa. Jos saisin ison kuorman kiviä olisi niille paikkakin tiedossa. Ihan vaan kivikasana, kaunistamassa yhtä tontin kulmaa.

      • Olen aina tykännyt kivistä.
        Jotain 20-30 vuotta sitten ostin sellaisia pieniä maalipurkkeja ja maalailin kiviin kuvia.
        En tiedä minne ovat kadonneet, hautautuneet maahan kai.
        Yhden löysin kerran pihaa siivotessa, siinä oli lentokoneen kuva.


      • Anonyymi

        Mitä niillä tekee ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä niillä tekee ?

        Vain mielikuvitus on rajana.


    • Anonyymi

      " Jokainen, joka on pidellyt kädessään
      meren siloittamaa kiveä
      tietää että jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä tekevä voima "
      Tabermann
      mimmimum-..mi

      • Rupesin oikein miettimään missä ovat kivet, jotka äiti on joskus tuonut Mustalta mereltä.
        Täytyypä kysyä velipojalta.
        (Taas tuli muisto toisen kommentissta.)


    • Kaisla on hyvin harvinainen kasvi,
      mutta ehkä täällä puheen kohteena oleva kasvi on järviruoko.
      Se leviää runsaasti ja valtaa rantoja joudurtaan monilla rannoilla hävittämään niittämällä. On vahvakasvuista, tähän aikaan vuodesta näyttää kivalta okran värisinä pehkoina reunustaen rantoja.

      Aito kaisla on jotain ihan muuta, jotkut lajit jopa hyvin harvinaisia.

    • Tänä vuonna kerättiinkin innolla männynkäpyjä,
      hyvää liikuntaa kunhan ensin on varmistanut luvan metsänomistajalta ja löytänyt ostajan etukäteen kävyilleen.
      1000 kg käpyjä tekee kuivattaessa tulee ainakin viisi kiloa siemeniä.

      • Tuohon tuhanteen kiloon saa kyllä aika monta liikettä tehdä, ennenkuin ovat kasassa.
        Tietysti sitten, vähemmän, jos on paljon porukkaa keräämässä.


      • Anonyymi

        metsänhoityhdistys ostaa käpyjä, ja sieltä saa vihiä hakkuista,
        eikä tarvita kuivata eikä siementää, sieltä voi saada keräys-säkkejäkin foljyyn
        1,20 kilo
        nj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        metsänhoityhdistys ostaa käpyjä, ja sieltä saa vihiä hakkuista,
        eikä tarvita kuivata eikä siementää, sieltä voi saada keräys-säkkejäkin foljyyn
        1,20 kilo
        nj

        Jännä karkeesti laskea, tuosta 1000 kilosta maksetaan 1200 euroa ja jos siitä tulee
        noin 6 kiloa siemeniä, jjoista metsänkasvattaja maksaa 700 euroa kilo
        ja yhden hehtaarin siemennykseen tarvitaan noin 300g
        eli noilla 1000 kilon käpysaaliilla siementää noin 23 hehtaaria,äsh meniköhä mehtään.


    • Anonyymi

      Ja sitten kaupallisuuteen kivistä. Honkkarista saa valkoisia kiviä. Teen niistä rivejä takapihalle varaston ja kukkapenkin viereen. Antaa valoisan piristyksen ja sopii sävy sävyyn valkoisen aidan kanssa.
      Oli pitkään ulkoikkunalaudalla kaksi pahkaa, kunnes aurinko haurastutti ja murennutti ne.

      • Valkoinen kivi on kaunis koristekivi.
        Pahkat ovat hienoja. Meillä on rannalla olevassa lepässä pahka.
        Jostai isosta koivupahkasta kuulemma maksetaan hyvääkin hintaa.


    • Anonyymi

      Kivi on kauneimmillaan metsässä muiden k7vien joukossa, vihreän sammaleen verhoamana.

      • Anonyymi

        Tuo on täysin totta, luonnontilassa kivi on kaunis ja kauneimmillaan, ei raahattuna kukkapenkin laitaan tai maalattuna räikeillä väreillä.
        Miksi ihmisen pitää puuttua kaikkeen luonnossa olevaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on täysin totta, luonnontilassa kivi on kaunis ja kauneimmillaan, ei raahattuna kukkapenkin laitaan tai maalattuna räikeillä väreillä.
        Miksi ihmisen pitää puuttua kaikkeen luonnossa olevaan.

        Kyllähän kivi kaunis on omalla paikallaan.
        Ihailen joka vuosi alatalon reunalla olevaa suurta sammaloitua kiveä.
        En minä niitä menisi maalaamaan, maalaamani olivat pieniä kivä.
        Kyllä mielestäni luonnon antimia voi käyttää luovuutensa ilmentämiseen.
        Sen voi tehdä ihan luontoa kunnioittaen.


    • Huomenta@

      Kukistapa tuli mieleen. Oletteko säilyttäneet kesäkukkia talven yli? Minulla on tulilatva, joka kasvaa ja levittäytyy kesällä puutarhassa. Talvella hiukan nuoksahtaa, pusottaa lehtiä ja alkaa kevään edetessä tekemään uusia lehtiä rönsyilläkseen taas kesällä. taitaa lähteä nyt neljäs vuosi sen elämän kaatessa.

      Kun vähensin lämmöt mökiltä toin pelargniat kotiin. Kolmelmesta typistin varret ja vein pimeään. Yhden jätin ikkunalaudalle. Mahdankohan onnistua kukittämään ne ensi kesänä?

      • Pakkasessani on jokunen pussi APETIT-yhtiön kukka-sekoituksia.
        Kukka-Kaali ja Parsa-Kaali kukintoina.
        Kukintojen osat ovat eroteltuina toisistaan.

        H.


      • Toissakesänä sain miniältä purkkuksysanteemi synttärilahjaksi.
        Se kukki yli joulun. Sitten se alkoi rapistua. Leikkasin aina kuolleet siitä. Olin jo heittää sen menemään. Vein sen kuitenkin mökille, kun ajattelin, että ulkona on tilaa sille.
        Niin se vaan kasvoi ja kasvoi, koko syksyn kukki komeana jouluun asti, nyt se on jo väsynyt.


      • Eliaana kirjoitti:

        Toissakesänä sain miniältä purkkuksysanteemi synttärilahjaksi.
        Se kukki yli joulun. Sitten se alkoi rapistua. Leikkasin aina kuolleet siitä. Olin jo heittää sen menemään. Vein sen kuitenkin mökille, kun ajattelin, että ulkona on tilaa sille.
        Niin se vaan kasvoi ja kasvoi, koko syksyn kukki komeana jouluun asti, nyt se on jo väsynyt.

        Silloin, kun elinpiiri oli erilainen talvella, kun nyt, pelargonioita sain yli talven elämään ja joskus jonkun muunkin ulkona olleen purkkikukan.
        Nykyään laitan nuo hyasintit tuonne vaatekomeron hyllylle. Sipulit säilyvät, niin, että keväällä laitan mökillä maahan. Useimmat kukkivat heinäkuussa.


    • Anonyymi

      Ostan kukkakaalin ja parsakaalin kokonaisena, kun luulen niiden olevan siten ravintorikkaampia. Joskus rouskutan huuhdottuna (en nyt korona-aikana uskalla), joskus höyrytän itse. Mutta hyvä kun kaupassa lähes valmiina.
      Korppis, mielläni talvehdittaisin moniakin kukkia vaan eipä ole sellaista tilaa. On kylmä varasto ja asunto. Kylmin paikka on itse sauna, kun panee oven kiinni, sieltä puuttuu lattialämmitys, se on vain pesuhuoneen puolella.
      Yritin kerran pelargooniaa vuorattuna sanomalehteen ja tyroksilaatikkoon kylmä-varastoon, kuoli se.

      • Anonyymi

        Kouluaikana 60-luvulla hiihtelin metsässä ja keräsin käpyjä, niistä maksettiin.
        Oli hyvä tienes koulutytölle.


      • Minäkin suosin kukkakasviksia tuoreena. Ostan joskus itämaisia pakastefokkivihanneksia, mutta suosin tuoreita.

        Vaatekaapistani löytyy vain käyttövaatteet ja askartelukoreja, joten parin neliön vaatekaapin pimein nurkka on hyvä kukkien talvisäilö.

        Mökin varastoja en voi kehua, rojua täynnä ja kylmiä säilytystiloja.

        Laitoin myös mansikka-amppelin pimeään. Toivoisin sen menestyvän talven yli se näet teki koko kesän myöhään syksyyn aamiaismansikat.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Minäkin suosin kukkakasviksia tuoreena. Ostan joskus itämaisia pakastefokkivihanneksia, mutta suosin tuoreita.

        Vaatekaapistani löytyy vain käyttövaatteet ja askartelukoreja, joten parin neliön vaatekaapin pimein nurkka on hyvä kukkien talvisäilö.

        Mökin varastoja en voi kehua, rojua täynnä ja kylmiä säilytystiloja.

        Laitoin myös mansikka-amppelin pimeään. Toivoisin sen menestyvän talven yli se näet teki koko kesän myöhään syksyyn aamiaismansikat.

        Olen kuullut että kasvia pitäisi ihan vähän kastella talvehtimisen aikana. Kasteletko sinä korppis? Pelargoniat paleltuivat jo, niitä oli kuusi, joten olisinpa tuon vaatekomerojutun tiennyt. Saunan nurkka on minulle parempi, en sauno, sauna toimii varastona.
        Mansikka-amppelin kaivoin eräänä syksynä maahan kokonaan rhodorentron jurelle. Siitä tuli seuraavana keväänä pari isoa jalostelun mansikan tainta ja muutama mansikkakin.
        Joulun amaryllis ja hyasintti ovat vielä tuossa. Kannattaisiko niitä säilöä mitenkään? Kirjoitti 16.01.2021 10:44


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen kuullut että kasvia pitäisi ihan vähän kastella talvehtimisen aikana. Kasteletko sinä korppis? Pelargoniat paleltuivat jo, niitä oli kuusi, joten olisinpa tuon vaatekomerojutun tiennyt. Saunan nurkka on minulle parempi, en sauno, sauna toimii varastona.
        Mansikka-amppelin kaivoin eräänä syksynä maahan kokonaan rhodorentron jurelle. Siitä tuli seuraavana keväänä pari isoa jalostelun mansikan tainta ja muutama mansikkakin.
        Joulun amaryllis ja hyasintti ovat vielä tuossa. Kannattaisiko niitä säilöä mitenkään? Kirjoitti 16.01.2021 10:44

        No, amatoorihortonomina sanon, että neuvoja lähinnä kaipaan. Pmeään viemäni pelargoniat eivät ole vettä saaneet. Ikkunalaudalla oleva tietty. Siinä pelargonian vierellä on pieni kukkapurkki jossa on pelastettu ulkokasvi. (nimiä en tiedö) Jo toinen vuosi talvihoidossa.


    • Anonyymi

      äitee teki silälailla, että leikkasi pelargonista verson ja laittoi
      sen vesiastiaan juurtumaan, keväällä sitten äitee laittoi
      sen multapurkkiin, ja niin se alkoi kukkimaan
      nj

      • Paljon olen minäkin elon varrella noin juurruttanut.
        Ennen sanottiin, että jos salaa pystyi nappaamaan oksan toisen pelakuusta, se kasvoi parhaiten.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Paljon olen minäkin elon varrella noin juurruttanut.
        Ennen sanottiin, että jos salaa pystyi nappaamaan oksan toisen pelakuusta, se kasvoi parhaiten.

        joo muistan että he vaihtelivat naapurien kanssa oksia
        päinsä, vaikka kaikilla niitä oli omastakin takaa, taisi olla
        joku uskomus että jos oma ei juurru niin naapurin sitten
        nj


    • Tulin ajattelleeksi noita jokamiehen oikeuksia nykyajan valossa.
      Kun marjafirmat rahtaavat väkeä lappiin marjoja noukkimaan urakalla, se ei mielestäni enää vastaa sitä mihin jokamiehenoikeudet ovat aikanaan tarkoitetut.
      Siis, että mennään toisen metsään ja tehdään sillä sitten mittavaa bisnestä.
      Hirvenmetsästyksessäkin pitää olla maanomistajan lupa maiden käyttöön.
      Jossain kai luvista maksetaankin.

      • Maanomistajat saavat hirvenlihaa kaadoista, onhan se edes jonkinlainen korvaus hirvien syömistä taimikoista. Marjafirmojen väen järeät keruuvälineet tekevät rumaa jälkeä, repivät kuntankin, ja eipähän sellaisen rohmuamisen jälkeen paikallinen väki marjoja löydä. Aikamoisella kulutuksella ovat olleet kansallispuistotkin nyt koronan aikaan, ehkä ohjausta ja rajoituksiakin olisi syytä lisätä jokamiehen oikeuksien vastapainoksi.

        Käpylehmät ovat jo kadonnutta kansanperintöä, mutta hyviä päivitettyjä ideoita olette keksineet, tuokin pesänviri on kiva jo sanana. Kukkaruukun salaojituksena en ole keksinytkään käyttää, lecasoraan tuhlannut rahaa. Meillä kerätään erikoisten havupuiden käpyjä aina kun liikutaan puistoissa ja arboretumeissa, itse kasvatetaan taimia ja istutetaan metsään. Talvetan murattia sisällä viherkasvina ja jaan keväällä, sen on niin kauniisti suikertava esimerkiksi pelargonian seurana ruukussa ja olen joskus onnistunut kauneimmat pelakuunikin talven yli pitämääm hengissä.

        Jostain syystä puhutaan yleisesti kaislasta, kun tarkoitetaan ruokoa, joka on ollut myös perinteinen kattomateriaali esimerkiksi Virossa. Saksassa Rügenin saarella tehdään vieläkin hienoja ruokokattoja, muutenkin käymisen arvoinen paikka. Etelärannikolla on tehty jo pitempään ympäristönhoitoa laiduntamalla lihakarjaa, ne entistävät rantaniittyjä syömällä meriruokoa. Kasvustoja myös alettu niittää isoilla koneilla, saadaan siten rehevöitymistä aiheuttava aines muuhun käyttöön turpeen tapaan. Myös marjanviljelijöiden kasvualustoja on niistä saatu.

        Sileitä kiviä ovat varsinkin lapset aina keränneet saarten avomeren puolelta, aaltojen ja jään sileiksi hiomia ja niitä on maalailtu esimerkiksi pöytäliinan painoiksi ulkokäyttöön ja niistä voi opetella eri kivilajeja. Kivet ovat sellaisinaan aivan täydellisiä ja rantakallioilla näkee myös hauskoja latomuksia niistä. Usein minullakin on jokin hieno luonnon taideteos kotiin tuotavana meriretkeiltä , myös meren mielikuvituksellisiksi hiomia puunkappaleita.

        Minua innostaisi tehdä hiukan isompikin viherkatto, nyt on postilaatikkokatoksena sellainen. Siinä kasvaa matalia maksaruohoja ja mehikasveja, kevätkesästä kukkii keltaisena ja vaaleanpunaisena. Olen nähnyt messuilla ja näyttelypuutarhoissa kedonkukkakaton, erilaisista sammalista kootun turvekattoja , on ollut seassa jopa pieniä sipulikukkia. Viherrakentaminen on luovaa ja rentouttavaa.


      • Ramoona kirjoitti:

        Maanomistajat saavat hirvenlihaa kaadoista, onhan se edes jonkinlainen korvaus hirvien syömistä taimikoista. Marjafirmojen väen järeät keruuvälineet tekevät rumaa jälkeä, repivät kuntankin, ja eipähän sellaisen rohmuamisen jälkeen paikallinen väki marjoja löydä. Aikamoisella kulutuksella ovat olleet kansallispuistotkin nyt koronan aikaan, ehkä ohjausta ja rajoituksiakin olisi syytä lisätä jokamiehen oikeuksien vastapainoksi.

        Käpylehmät ovat jo kadonnutta kansanperintöä, mutta hyviä päivitettyjä ideoita olette keksineet, tuokin pesänviri on kiva jo sanana. Kukkaruukun salaojituksena en ole keksinytkään käyttää, lecasoraan tuhlannut rahaa. Meillä kerätään erikoisten havupuiden käpyjä aina kun liikutaan puistoissa ja arboretumeissa, itse kasvatetaan taimia ja istutetaan metsään. Talvetan murattia sisällä viherkasvina ja jaan keväällä, sen on niin kauniisti suikertava esimerkiksi pelargonian seurana ruukussa ja olen joskus onnistunut kauneimmat pelakuunikin talven yli pitämääm hengissä.

        Jostain syystä puhutaan yleisesti kaislasta, kun tarkoitetaan ruokoa, joka on ollut myös perinteinen kattomateriaali esimerkiksi Virossa. Saksassa Rügenin saarella tehdään vieläkin hienoja ruokokattoja, muutenkin käymisen arvoinen paikka. Etelärannikolla on tehty jo pitempään ympäristönhoitoa laiduntamalla lihakarjaa, ne entistävät rantaniittyjä syömällä meriruokoa. Kasvustoja myös alettu niittää isoilla koneilla, saadaan siten rehevöitymistä aiheuttava aines muuhun käyttöön turpeen tapaan. Myös marjanviljelijöiden kasvualustoja on niistä saatu.

        Sileitä kiviä ovat varsinkin lapset aina keränneet saarten avomeren puolelta, aaltojen ja jään sileiksi hiomia ja niitä on maalailtu esimerkiksi pöytäliinan painoiksi ulkokäyttöön ja niistä voi opetella eri kivilajeja. Kivet ovat sellaisinaan aivan täydellisiä ja rantakallioilla näkee myös hauskoja latomuksia niistä. Usein minullakin on jokin hieno luonnon taideteos kotiin tuotavana meriretkeiltä , myös meren mielikuvituksellisiksi hiomia puunkappaleita.

        Minua innostaisi tehdä hiukan isompikin viherkatto, nyt on postilaatikkokatoksena sellainen. Siinä kasvaa matalia maksaruohoja ja mehikasveja, kevätkesästä kukkii keltaisena ja vaaleanpunaisena. Olen nähnyt messuilla ja näyttelypuutarhoissa kedonkukkakaton, erilaisista sammalista kootun turvekattoja , on ollut seassa jopa pieniä sipulikukkia. Viherrakentaminen on luovaa ja rentouttavaa.

        Nytkun turpeen käyttö rajusti vähenee, ovat alkaneet rahkasammaltakin kasvualustoiksi ottaa, tiedä onko se sitten sen parempi.
        Jostain uudemmastakin ideasta muistan jotain lukeneeni.
        Ajattelin tuota kanssa, että kun paljon väkeä, jotka eivät tiedä Suomen metsissä kulkemisesta, kuinka metsä kärsii.
        Aina ihmisestä jälki jää.
        Nuo viherkatot ovat varmasti ilo silmälle.
        Kyllä mekin olemme saaneet lihaa. Hirveä toisesta paikasta ja toisesta peuraa.
        Joskus koristelin terassin pylväitä männynkävyillä, maalaten ne hopeavärillä.
        No ne olivat koiran mielestä niin kiinnostavia, että irti jossain vaiheessa oli niitä kiskonut.


      • Eliaana kirjoitti:

        Nytkun turpeen käyttö rajusti vähenee, ovat alkaneet rahkasammaltakin kasvualustoiksi ottaa, tiedä onko se sitten sen parempi.
        Jostain uudemmastakin ideasta muistan jotain lukeneeni.
        Ajattelin tuota kanssa, että kun paljon väkeä, jotka eivät tiedä Suomen metsissä kulkemisesta, kuinka metsä kärsii.
        Aina ihmisestä jälki jää.
        Nuo viherkatot ovat varmasti ilo silmälle.
        Kyllä mekin olemme saaneet lihaa. Hirveä toisesta paikasta ja toisesta peuraa.
        Joskus koristelin terassin pylväitä männynkävyillä, maalaten ne hopeavärillä.
        No ne olivat koiran mielestä niin kiinnostavia, että irti jossain vaiheessa oli niitä kiskonut.

        "Eliaana"

        Luonto kuuluu jokaiselle.
        Luontoa saa suojella, Luonnossa saa Metsästää, Marjastaa, Sienestää...
        Saa syödä Kaloja, Rapuja, Toukkia, Matoja.
        Kasvattaa Lehmiä, Kettuja, Kuttuja, Lampaita, Kanoja...
        Ajaa Hevosilla kakkaa levitellen, Kuljettaa Koiria kuseskeleviakin.
        Saa pissata luonnossa, kakata Kuusikkossa, kuljettaa kerättyä Turvetta kotiin kassissa.
        Mutta aina pitää muistaa, Luonto on jokaiselle vapautta.
        Ei lapsellisen typerää Suojelun ankeaa vankeutta.

        H.


      • huruksz kirjoitti:

        "Eliaana"

        Luonto kuuluu jokaiselle.
        Luontoa saa suojella, Luonnossa saa Metsästää, Marjastaa, Sienestää...
        Saa syödä Kaloja, Rapuja, Toukkia, Matoja.
        Kasvattaa Lehmiä, Kettuja, Kuttuja, Lampaita, Kanoja...
        Ajaa Hevosilla kakkaa levitellen, Kuljettaa Koiria kuseskeleviakin.
        Saa pissata luonnossa, kakata Kuusikkossa, kuljettaa kerättyä Turvetta kotiin kassissa.
        Mutta aina pitää muistaa, Luonto on jokaiselle vapautta.
        Ei lapsellisen typerää Suojelun ankeaa vankeutta.

        H.

        Aina pitää muistaa, että vapauteen kuuluu myös vastuu, muuten meillä ei kohta koko luontoa ole.


      • Eliaana kirjoitti:

        Aina pitää muistaa, että vapauteen kuuluu myös vastuu, muuten meillä ei kohta koko luontoa ole.

        "Eliaana"

        Luonto on antanut meille jokaiselle vastuun.
        Ja Luonto ei ole laki.
        Joten meitä ei määrää kukaan.
        Et edes sinäkään.

        "Lisääntykää ja kalvakaa Kiveykselle maa."
        Noin sanoo Siirakki.

        H.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa ja Mikko eroaa!

      https://www.seiska.fi/kotimaa/maisa-torppa-ja-mikko-rakas-hakivat-avioeroa-erikoinen-erosotku/1158170 Mitäs tähän sanotte? Mä en voi muuta kuin naura
      Kotimaiset julkkisjuorut
      370
      20926
    2. Poliisit vei pakolla Virolaisen Joogayrittäjän Koronatestiin

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/poliisilta-poikkeuksellinen-toimenpide-julkaisi-korona-altistumisketjusta-epaillyn-joogayrittajan-kuvan/8080476#gs
      Maailman menoa
      675
      14801
    3. Kohujulkkis Maisa Torppa ja erosekoilu räjäytti somen: "Valehtelee viimeiseen asti" "Työtön äiti..."

      Maisa Torpan ja Mikko-rakkaan erospekulointi saa tunteet kuumenemaan: https://www.suomi24.fi/viihde/kohujulkkis-maisa-torppa-ja-erosekoilu-rajaytti-so
      Kotimaiset julkkisjuorut
      214
      14530
    4. Hallitus sekaisin kuin seinäkello, olis kuitenkin pitänyt ottaa se Nyrkki

      Yle: Toisen asteen rajoitukset saavat hallituksen rivit rakoilemaan. "Nuorisojärjestöt vaativat koronanyrkkiä: Onko tilanne kenenkään hallussa?" Ris
      Maailman menoa
      622
      8798
    5. Johanna Tukiainen menetti vauvansa Solnan sosiaalihuollolle - myös vuokra-asunto liipasimella!

      Tänään 4.3. ilmestynyt Seiska tietää kertoa saman minkä näädät ovat tienneet jo 3 viikon ajan. Näätien tiedothan koskivat Tukiaisen vauvan huostaanot
      Kotimaiset julkkisjuorut
      674
      5447