metsät pilalla.

"Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan ainakaan 200 vuoteen."

Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea. Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan...

Veli kirjoitti:

"Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan ainakaan 200 vuoteen."

Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea. Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan...

Lue lisää

"Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea."

Joopa joo. Valtion laitokset noita mittauksia järjestävät. Ehkäpä sinä tiedät enemmän kuin kaikki valtion tutkimuslaitokset yhteensä. Ja sinähän et suuressa viisaudessasi tarvitse mitään koulutusta etkä laajoja maastotutkimuksia.

" Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan..."

En tiedä miten sinä määrittelet "oikean metsän", mutta mikäli oikein muistan, niin läpimitaltaan alle 6 senttisiä puita ei edes huomioida mittauksissa, eli kyllä puuta pitää olla vähän järeämmässäkin muodossa kuin pelkkinä risuina.

Ja sitten on semmoinenkin pikkuseikka, että jos aiotaan hoitaa metsiä kestävän kehityksen periaatteella, niin sitten pitää olla myös sitä nuorta kasvavaa puuta. Ilman nuoria puita "metsänhoito" ei ole mitään muuta kuin tuhoamista. (Laitoin ""-merkit tuohon siksi, että semmoinen ei mitään metsänhoitoa olisikaan, oikea metsänhoito on jotain ihan muuta.)

Jotta metsää kasvaisi tasaiseen tahtiin, niin eikö metsää pidäkin olla jokaista ikäluokkaa suunnilleen yhtä paljon?

Eli jos kierto olisi vaikka 120 vuotta, kuten se Suomessa luonnostaan on, niin alle 60 vuotiaita metsiä pitäisi olla puolet, ja yli 60 vuotiaita loput. Se tarkoittaa sitä, että taimikoita pitääkin olla. Kuten myös nuoria metsiä.

Ja toisaalta voidaan myös kysyä, että missä vaihtoehdot?

Pitäisikö puun käyttö lopettaa kokonaan?

Vai pelkästään avohakkuut?

Avohakkuista voisin kertoa sen verran, että ennen kuin laki metsän hävityksestä säädettiin, muistaakseni ennen Suomen itsenäistymistä, niin tavallisin hakkuutapa oli ns. "harsinta hakkuu", eli metsästä otettiin sieltä täältä hakkuukypsiä puita. Jo yli sata vuotta sitten kuitenkin ymmärrettiin tuollaisen hakkuutavan tuhoavan metsän, ja siksi säädettiin laki metsänhävityksestä.

Lain valvomisessa tuli vastaan semmoinen ongelma, että tuolloin kukaan ei tiennyt miten nopeasti metsän tulisi uusiutua, tai miten se pitäisi uudistaa. Siis kukaan ei tiennyt miten lakia olisi noudatettu, tai valvottu. Asiaa alettiin tutkimaan, ja tuloksena syntyivät mm Metla ja Tapio.

Tutkimuksissa tuli ilmi se, että metsät paloivat keskimäärin 120 vuoden iässä, lukuun ottamatta joitain pieniä alueita, ns. "tulenkiertämiä", jotka syystä taikka toisesta eivät palaneet niin usein kuin muut metsät.

Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta.

Kiertoaikaa on saatu jonkin verran lyhennettyä, ja siten kasvua nopeutettua taimikon hoidolla. Valmiit taimet aloittavat kasvunsa paljon nopeammin kuin siemenet, joita niitäkin saa luonnon menetelmillä odotella jonkin aikaa. Tästäkin huolimatta osa metsän omistajista luottaa luonnolliseen uudistumiseen. Tietysti heti kun taimet alkavat kasvaa tarvitaan ihan normaalia hoitoa, ja jos taimikko ei ole tarpeeksi tiheä voidaan tietysti istuttaa lisää taimia.

Metsäpalot tekevät metsiin kymmenien (satojen?) hehtaarien suuruisia aukkoja. Siis luonnossa, ilman ihmisen puuttumista asioihin. Nykyään kun palot vielä havaitaan (kännyköiden ansiosta) niin nopeasti, ovat metsäpalojen alat kutistuneet lähes olemattomiin.

Kuitenkin nk. "ympäristön suojelijat" jostain syystä vastustavat laajoja hakkuita. Tämän vastustuksen vuoksi hakkuualoja on pienennetty, ja tuloksena on ollut se mitä nuo ympäristön suojelijat itse kutsuvat "elinympäristöjen pirstoutumiseksi".

Avohakkuiden vastustusta on perusteltu mm. sillä, että on olemassa puita jotka ovat selvinneet metsäpaloista. Eli metsäpalo ei olekaan täydellinen tuho.

Ehkäpä niin, mutta toisaalta, jos yksi puu säästyy, ja tuhat palaa, niin kyllä siinä tiheäkin metsä alkaa näyttämään aika avonaiselta. Eikä mikään tietenkään estä säästämästä osaa puista. Mainittakoot, että "luonnollinen uudistaminen" vaatii joidenkin "siemenpuiden" jättämisen, etenkin vähänkin suuremmilla hakkuilla.

Ja sitten, jos ainoa keino pelastaa metsät on joko lopettaa, tai ainakin rajusti vähentää puun käyttöä, niin sitten voidaankin kysyä, että mitä tapahtuu esim. tavoitteille puun energia käytön lisäämisestä? Pitäisikö noiden tavoitteiden vain antaa karata yhä kauemmas, ja poltella hiiltä ja öljyä hakkeen ja pelletin sijaan?

Vastustaminen on helppoa, mutta vaihtoehtojen löytäminen ei. Siispä odotankin mitä vaihtoehdoiksi tarjotaan.

Joo... kirjoitti:

"Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea."

Joopa joo. Valtion laitokset noita mittauksia järjestävät. Ehkäpä sinä tiedät enemmän kuin kaikki valtion tutkimuslaitokset yhteensä. Ja sinähän et suuressa viisaudessasi tarvitse mitään koulutusta etkä laajoja maastotutkimuksia.

" Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan..."

En tiedä miten sinä määrittelet "oikean metsän", mutta mikäli oikein muistan, niin läpimitaltaan alle 6 senttisiä puita ei edes huomioida mittauksissa, eli kyllä puuta pitää olla vähän järeämmässäkin muodossa kuin pelkkinä risuina.

Ja sitten on semmoinenkin pikkuseikka, että jos aiotaan hoitaa metsiä kestävän kehityksen periaatteella, niin sitten pitää olla myös sitä nuorta kasvavaa puuta. Ilman nuoria puita "metsänhoito" ei ole mitään muuta kuin tuhoamista. (Laitoin ""-merkit tuohon siksi, että semmoinen ei mitään metsänhoitoa olisikaan, oikea metsänhoito on jotain ihan muuta.)

Jotta metsää kasvaisi tasaiseen tahtiin, niin eikö metsää pidäkin olla jokaista ikäluokkaa suunnilleen yhtä paljon?

Eli jos kierto olisi vaikka 120 vuotta, kuten se Suomessa luonnostaan on, niin alle 60 vuotiaita metsiä pitäisi olla puolet, ja yli 60 vuotiaita loput. Se tarkoittaa sitä, että taimikoita pitääkin olla. Kuten myös nuoria metsiä.

Ja toisaalta voidaan myös kysyä, että missä vaihtoehdot?

Pitäisikö puun käyttö lopettaa kokonaan?

Vai pelkästään avohakkuut?

Avohakkuista voisin kertoa sen verran, että ennen kuin laki metsän hävityksestä säädettiin, muistaakseni ennen Suomen itsenäistymistä, niin tavallisin hakkuutapa oli ns. "harsinta hakkuu", eli metsästä otettiin sieltä täältä hakkuukypsiä puita. Jo yli sata vuotta sitten kuitenkin ymmärrettiin tuollaisen hakkuutavan tuhoavan metsän, ja siksi säädettiin laki metsänhävityksestä.

Lain valvomisessa tuli vastaan semmoinen ongelma, että tuolloin kukaan ei tiennyt miten nopeasti metsän tulisi uusiutua, tai miten se pitäisi uudistaa. Siis kukaan ei tiennyt miten lakia olisi noudatettu, tai valvottu. Asiaa alettiin tutkimaan, ja tuloksena syntyivät mm Metla ja Tapio.

Tutkimuksissa tuli ilmi se, että metsät paloivat keskimäärin 120 vuoden iässä, lukuun ottamatta joitain pieniä alueita, ns. "tulenkiertämiä", jotka syystä taikka toisesta eivät palaneet niin usein kuin muut metsät.

Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta.

Kiertoaikaa on saatu jonkin verran lyhennettyä, ja siten kasvua nopeutettua taimikon hoidolla. Valmiit taimet aloittavat kasvunsa paljon nopeammin kuin siemenet, joita niitäkin saa luonnon menetelmillä odotella jonkin aikaa. Tästäkin huolimatta osa metsän omistajista luottaa luonnolliseen uudistumiseen. Tietysti heti kun taimet alkavat kasvaa tarvitaan ihan normaalia hoitoa, ja jos taimikko ei ole tarpeeksi tiheä voidaan tietysti istuttaa lisää taimia.

Metsäpalot tekevät metsiin kymmenien (satojen?) hehtaarien suuruisia aukkoja. Siis luonnossa, ilman ihmisen puuttumista asioihin. Nykyään kun palot vielä havaitaan (kännyköiden ansiosta) niin nopeasti, ovat metsäpalojen alat kutistuneet lähes olemattomiin.

Kuitenkin nk. "ympäristön suojelijat" jostain syystä vastustavat laajoja hakkuita. Tämän vastustuksen vuoksi hakkuualoja on pienennetty, ja tuloksena on ollut se mitä nuo ympäristön suojelijat itse kutsuvat "elinympäristöjen pirstoutumiseksi".

Avohakkuiden vastustusta on perusteltu mm. sillä, että on olemassa puita jotka ovat selvinneet metsäpaloista. Eli metsäpalo ei olekaan täydellinen tuho.

Ehkäpä niin, mutta toisaalta, jos yksi puu säästyy, ja tuhat palaa, niin kyllä siinä tiheäkin metsä alkaa näyttämään aika avonaiselta. Eikä mikään tietenkään estä säästämästä osaa puista. Mainittakoot, että "luonnollinen uudistaminen" vaatii joidenkin "siemenpuiden" jättämisen, etenkin vähänkin suuremmilla hakkuilla.

Ja sitten, jos ainoa keino pelastaa metsät on joko lopettaa, tai ainakin rajusti vähentää puun käyttöä, niin sitten voidaankin kysyä, että mitä tapahtuu esim. tavoitteille puun energia käytön lisäämisestä? Pitäisikö noiden tavoitteiden vain antaa karata yhä kauemmas, ja poltella hiiltä ja öljyä hakkeen ja pelletin sijaan?

Vastustaminen on helppoa, mutta vaihtoehtojen löytäminen ei. Siispä odotankin mitä vaihtoehdoiksi tarjotaan.

Lue lisää

Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä.

Puu tarvii kilpailua valosta/auringosta kasvaessaan. Silloin tulee suoraa juoksevaa ja vähäoksaista puuta. Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!

Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia. Nykyisistä avohakkuu taimikoista ei tahdo tulla millään kunnollista tukkia ollenkaan.

Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita? En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!

Metsämies kirjoitti:

Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä.

Puu tarvii kilpailua valosta/auringosta kasvaessaan. Silloin tulee suoraa juoksevaa ja vähäoksaista puuta. Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!

Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia. Nykyisistä avohakkuu taimikoista ei tahdo tulla millään kunnollista tukkia ollenkaan.

Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita? En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!

Lue lisää

"Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä. "

Mutta kun tuolle hakkuu tavalle on nimikin: harsinta hakkuut, ja se taas havaittiin metsälle vahingolliseksi tavaksi jo 1800-luvun puolella.

Sen jälkeen säädettiin laki metsänhävityksestä, ja alettiin tutkimaan miten metsiä tulisi hoitaa.

Yli vuosisadan jatkuneiden tutkimusten tulos on se, että Suomessa metsät ovat uusiutuneet LUONNOSTAAN, suurissa yli sadan hehtaarin aukoissa metsäpaloilla, keskimäärin noin 120 vuoden välein. Tämä on saanut aikaan luonnollisen kiertokulun, jota avohakkuu-menetelmällä jäljitellään.

"Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita?"

Tämän kumoan yhdellä sanalla: aluspuut.

"Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa."

Vain jos taimikko on liian harvaa, mikä saattaa olla seurausta siitä, että uudistamista ei hoideta mitenkään, vaan uudistuminen jätetään luonnon tehtäväksi. Eikä taimikkoa hoideta niinkuin pitäisi.

Tämän jälkeenkin on vielä mahdollista möhliä totaalisesti, nimittäin jos jätetään pois pystykarsinta, ja annetaan "susipuiden" kasvaa, niin eihän siitä mitään tulekaan.

"En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!"

Avohakkuita oli jo kauan ennen motoja. Niitä oli jo ennen traktoreitakin.

Ja lopuksi mielenkiintoinen seikka:

"Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!"

Jos metsän kasvua ei ole tahditettu mitenkään, niin mikä on "oikea aika"?

Kyllä taitaa olla, että se vanhakin mies hakkasi metsät pois, ja kasvatti uutta tilalle. Jos puita tarvittiin voitiin omaan käyttöön ottaa välistä muutama pois...

Metsämies kirjoitti:

Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä.

Puu tarvii kilpailua valosta/auringosta kasvaessaan. Silloin tulee suoraa juoksevaa ja vähäoksaista puuta. Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!

Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia. Nykyisistä avohakkuu taimikoista ei tahdo tulla millään kunnollista tukkia ollenkaan.

Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita? En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!

Lue lisää

Otetaan vaikka käytännön esimerkki...

Minulla on kesämökki, kuten niin monet muutkin kesämökit on tuo mökkinikin vanha pientila.

Siellä on pieni metsäpalsta, jota hoidan harrastuksen vuoksi.

Suurin osa puista on suurinpiirtein saman ikäisiä, joten voin melko perustellusti olettaa, että ko. palsta on ollut taimikkona parisen kymmentä vuotta sitten. Tätä taimikkoa on kuitenkin hoidettu aika huonosti, puita on aivan liikaa.

Toisin kuin sinä väität...

(Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia.)

Puut eivät ole rehottaneet aivan vapaasti ja kasvattaneet oksastojaan sivusuunnassa. Päinvastoin, puut ovat kasvaneet melkein pelkästään korkeutta. Monet ovat jo kaatuneetkin sen vuoksi että ovat kasvaneet vain pituutta.

Vaikka puut eivät taimina olekaan korkeampien puiden varjossa, niin sivusuunnassa ei välttämättä kuitenkaan ole tilaa kasvulle, vaan taimet kilpailevat keskenään ja kasvavat pitkiksi ja suoriksi.

Joo... kirjoitti:

"Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea."

Joopa joo. Valtion laitokset noita mittauksia järjestävät. Ehkäpä sinä tiedät enemmän kuin kaikki valtion tutkimuslaitokset yhteensä. Ja sinähän et suuressa viisaudessasi tarvitse mitään koulutusta etkä laajoja maastotutkimuksia.

" Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan..."

En tiedä miten sinä määrittelet "oikean metsän", mutta mikäli oikein muistan, niin läpimitaltaan alle 6 senttisiä puita ei edes huomioida mittauksissa, eli kyllä puuta pitää olla vähän järeämmässäkin muodossa kuin pelkkinä risuina.

Ja sitten on semmoinenkin pikkuseikka, että jos aiotaan hoitaa metsiä kestävän kehityksen periaatteella, niin sitten pitää olla myös sitä nuorta kasvavaa puuta. Ilman nuoria puita "metsänhoito" ei ole mitään muuta kuin tuhoamista. (Laitoin ""-merkit tuohon siksi, että semmoinen ei mitään metsänhoitoa olisikaan, oikea metsänhoito on jotain ihan muuta.)

Jotta metsää kasvaisi tasaiseen tahtiin, niin eikö metsää pidäkin olla jokaista ikäluokkaa suunnilleen yhtä paljon?

Eli jos kierto olisi vaikka 120 vuotta, kuten se Suomessa luonnostaan on, niin alle 60 vuotiaita metsiä pitäisi olla puolet, ja yli 60 vuotiaita loput. Se tarkoittaa sitä, että taimikoita pitääkin olla. Kuten myös nuoria metsiä.

Ja toisaalta voidaan myös kysyä, että missä vaihtoehdot?

Pitäisikö puun käyttö lopettaa kokonaan?

Vai pelkästään avohakkuut?

Avohakkuista voisin kertoa sen verran, että ennen kuin laki metsän hävityksestä säädettiin, muistaakseni ennen Suomen itsenäistymistä, niin tavallisin hakkuutapa oli ns. "harsinta hakkuu", eli metsästä otettiin sieltä täältä hakkuukypsiä puita. Jo yli sata vuotta sitten kuitenkin ymmärrettiin tuollaisen hakkuutavan tuhoavan metsän, ja siksi säädettiin laki metsänhävityksestä.

Lain valvomisessa tuli vastaan semmoinen ongelma, että tuolloin kukaan ei tiennyt miten nopeasti metsän tulisi uusiutua, tai miten se pitäisi uudistaa. Siis kukaan ei tiennyt miten lakia olisi noudatettu, tai valvottu. Asiaa alettiin tutkimaan, ja tuloksena syntyivät mm Metla ja Tapio.

Tutkimuksissa tuli ilmi se, että metsät paloivat keskimäärin 120 vuoden iässä, lukuun ottamatta joitain pieniä alueita, ns. "tulenkiertämiä", jotka syystä taikka toisesta eivät palaneet niin usein kuin muut metsät.

Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta.

Kiertoaikaa on saatu jonkin verran lyhennettyä, ja siten kasvua nopeutettua taimikon hoidolla. Valmiit taimet aloittavat kasvunsa paljon nopeammin kuin siemenet, joita niitäkin saa luonnon menetelmillä odotella jonkin aikaa. Tästäkin huolimatta osa metsän omistajista luottaa luonnolliseen uudistumiseen. Tietysti heti kun taimet alkavat kasvaa tarvitaan ihan normaalia hoitoa, ja jos taimikko ei ole tarpeeksi tiheä voidaan tietysti istuttaa lisää taimia.

Metsäpalot tekevät metsiin kymmenien (satojen?) hehtaarien suuruisia aukkoja. Siis luonnossa, ilman ihmisen puuttumista asioihin. Nykyään kun palot vielä havaitaan (kännyköiden ansiosta) niin nopeasti, ovat metsäpalojen alat kutistuneet lähes olemattomiin.

Kuitenkin nk. "ympäristön suojelijat" jostain syystä vastustavat laajoja hakkuita. Tämän vastustuksen vuoksi hakkuualoja on pienennetty, ja tuloksena on ollut se mitä nuo ympäristön suojelijat itse kutsuvat "elinympäristöjen pirstoutumiseksi".

Avohakkuiden vastustusta on perusteltu mm. sillä, että on olemassa puita jotka ovat selvinneet metsäpaloista. Eli metsäpalo ei olekaan täydellinen tuho.

Ehkäpä niin, mutta toisaalta, jos yksi puu säästyy, ja tuhat palaa, niin kyllä siinä tiheäkin metsä alkaa näyttämään aika avonaiselta. Eikä mikään tietenkään estä säästämästä osaa puista. Mainittakoot, että "luonnollinen uudistaminen" vaatii joidenkin "siemenpuiden" jättämisen, etenkin vähänkin suuremmilla hakkuilla.

Ja sitten, jos ainoa keino pelastaa metsät on joko lopettaa, tai ainakin rajusti vähentää puun käyttöä, niin sitten voidaankin kysyä, että mitä tapahtuu esim. tavoitteille puun energia käytön lisäämisestä? Pitäisikö noiden tavoitteiden vain antaa karata yhä kauemmas, ja poltella hiiltä ja öljyä hakkeen ja pelletin sijaan?

Vastustaminen on helppoa, mutta vaihtoehtojen löytäminen ei. Siispä odotankin mitä vaihtoehdoiksi tarjotaan.

Lue lisää

Kun nuori metsätalousinsinööri pääsee tyhjentämään tietopankkinsa, on siinä kuulkaa risuparrat vitsit vähissä. Luettuanne ymmärrätte, että Suomessa on metsää enemmän kuin ikä kuuna päivänä ja se on erittäin laadukasta ja Suomi osaa hoitaa metsänsä. Tällainen pyhäinhäväistys tulisi kieltää, että arvostella nyt suomalaisten metsäasiatuntemusta. Hyi!

metsämies kirjoitti:

Kun nuori metsätalousinsinööri pääsee tyhjentämään tietopankkinsa, on siinä kuulkaa risuparrat vitsit vähissä. Luettuanne ymmärrätte, että Suomessa on metsää enemmän kuin ikä kuuna päivänä ja se on erittäin laadukasta ja Suomi osaa hoitaa metsänsä. Tällainen pyhäinhäväistys tulisi kieltää, että arvostella nyt suomalaisten metsäasiatuntemusta. Hyi!

Lue lisää

olen samaa mieltä metsämies,nuoret taimikot perataan 1600-1800 tainta ha tulee leviä oksaisia turilaita.tälläiset alueet eivät siedä tuhoja ollenkaa.nämä nuoret koulut käyneet inssit sais työntää hevosen persiiseen,teoriassa ei hoideta metsiä vaa käytännössä,vitun viisaita olevinaa.joku kirjotti et pitää olla kaikenlaista metsää,talousmetsistä 75%kehitysluokka alle 4 metsää,eli taimikkoa.

Joo... kirjoitti:

"Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea."

Joopa joo. Valtion laitokset noita mittauksia järjestävät. Ehkäpä sinä tiedät enemmän kuin kaikki valtion tutkimuslaitokset yhteensä. Ja sinähän et suuressa viisaudessasi tarvitse mitään koulutusta etkä laajoja maastotutkimuksia.

" Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan..."

En tiedä miten sinä määrittelet "oikean metsän", mutta mikäli oikein muistan, niin läpimitaltaan alle 6 senttisiä puita ei edes huomioida mittauksissa, eli kyllä puuta pitää olla vähän järeämmässäkin muodossa kuin pelkkinä risuina.

Ja sitten on semmoinenkin pikkuseikka, että jos aiotaan hoitaa metsiä kestävän kehityksen periaatteella, niin sitten pitää olla myös sitä nuorta kasvavaa puuta. Ilman nuoria puita "metsänhoito" ei ole mitään muuta kuin tuhoamista. (Laitoin ""-merkit tuohon siksi, että semmoinen ei mitään metsänhoitoa olisikaan, oikea metsänhoito on jotain ihan muuta.)

Jotta metsää kasvaisi tasaiseen tahtiin, niin eikö metsää pidäkin olla jokaista ikäluokkaa suunnilleen yhtä paljon?

Eli jos kierto olisi vaikka 120 vuotta, kuten se Suomessa luonnostaan on, niin alle 60 vuotiaita metsiä pitäisi olla puolet, ja yli 60 vuotiaita loput. Se tarkoittaa sitä, että taimikoita pitääkin olla. Kuten myös nuoria metsiä.

Ja toisaalta voidaan myös kysyä, että missä vaihtoehdot?

Pitäisikö puun käyttö lopettaa kokonaan?

Vai pelkästään avohakkuut?

Avohakkuista voisin kertoa sen verran, että ennen kuin laki metsän hävityksestä säädettiin, muistaakseni ennen Suomen itsenäistymistä, niin tavallisin hakkuutapa oli ns. "harsinta hakkuu", eli metsästä otettiin sieltä täältä hakkuukypsiä puita. Jo yli sata vuotta sitten kuitenkin ymmärrettiin tuollaisen hakkuutavan tuhoavan metsän, ja siksi säädettiin laki metsänhävityksestä.

Lain valvomisessa tuli vastaan semmoinen ongelma, että tuolloin kukaan ei tiennyt miten nopeasti metsän tulisi uusiutua, tai miten se pitäisi uudistaa. Siis kukaan ei tiennyt miten lakia olisi noudatettu, tai valvottu. Asiaa alettiin tutkimaan, ja tuloksena syntyivät mm Metla ja Tapio.

Tutkimuksissa tuli ilmi se, että metsät paloivat keskimäärin 120 vuoden iässä, lukuun ottamatta joitain pieniä alueita, ns. "tulenkiertämiä", jotka syystä taikka toisesta eivät palaneet niin usein kuin muut metsät.

Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta.

Kiertoaikaa on saatu jonkin verran lyhennettyä, ja siten kasvua nopeutettua taimikon hoidolla. Valmiit taimet aloittavat kasvunsa paljon nopeammin kuin siemenet, joita niitäkin saa luonnon menetelmillä odotella jonkin aikaa. Tästäkin huolimatta osa metsän omistajista luottaa luonnolliseen uudistumiseen. Tietysti heti kun taimet alkavat kasvaa tarvitaan ihan normaalia hoitoa, ja jos taimikko ei ole tarpeeksi tiheä voidaan tietysti istuttaa lisää taimia.

Metsäpalot tekevät metsiin kymmenien (satojen?) hehtaarien suuruisia aukkoja. Siis luonnossa, ilman ihmisen puuttumista asioihin. Nykyään kun palot vielä havaitaan (kännyköiden ansiosta) niin nopeasti, ovat metsäpalojen alat kutistuneet lähes olemattomiin.

Kuitenkin nk. "ympäristön suojelijat" jostain syystä vastustavat laajoja hakkuita. Tämän vastustuksen vuoksi hakkuualoja on pienennetty, ja tuloksena on ollut se mitä nuo ympäristön suojelijat itse kutsuvat "elinympäristöjen pirstoutumiseksi".

Avohakkuiden vastustusta on perusteltu mm. sillä, että on olemassa puita jotka ovat selvinneet metsäpaloista. Eli metsäpalo ei olekaan täydellinen tuho.

Ehkäpä niin, mutta toisaalta, jos yksi puu säästyy, ja tuhat palaa, niin kyllä siinä tiheäkin metsä alkaa näyttämään aika avonaiselta. Eikä mikään tietenkään estä säästämästä osaa puista. Mainittakoot, että "luonnollinen uudistaminen" vaatii joidenkin "siemenpuiden" jättämisen, etenkin vähänkin suuremmilla hakkuilla.

Ja sitten, jos ainoa keino pelastaa metsät on joko lopettaa, tai ainakin rajusti vähentää puun käyttöä, niin sitten voidaankin kysyä, että mitä tapahtuu esim. tavoitteille puun energia käytön lisäämisestä? Pitäisikö noiden tavoitteiden vain antaa karata yhä kauemmas, ja poltella hiiltä ja öljyä hakkeen ja pelletin sijaan?

Vastustaminen on helppoa, mutta vaihtoehtojen löytäminen ei. Siispä odotankin mitä vaihtoehdoiksi tarjotaan.

Lue lisää

metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään.

http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/ss603.html#9

"Ero perinteisen avohakkuun ja metsäpalon vaikutusten välillä on ekologisesti erittäin merkittävä. Voimakaskin metsäpalo jättää puuston metsään. Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %."

Toinen harha on erirakenteskasvatuksen, ns. harsintahakkuiden, metsiä turmeleva vaikutus. Nykyiset päätehakkuuikäiset metsät ovat suurelta osin syntyneet juuri harsintahakkuilla hoidetuista metsistä ja vasta nyt alkaa vähitellen tulla hakkukypsiksi avohakkuulla uudistettuja metsiä. Korjattavan puun laadun nopeaan laskuun ollaankin vähitellen heräämässä maamme sahoilla.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle. Avohakkuu on edullinen koneellistettua korjuuketjua käytännössä suvereenisti hallinnoivalle metsäteollisuudelle, ei metsänomistajalle eikä metsäekosysteemille.

k.kuusi kirjoitti:

olen samaa mieltä metsämies,nuoret taimikot perataan 1600-1800 tainta ha tulee leviä oksaisia turilaita.tälläiset alueet eivät siedä tuhoja ollenkaa.nämä nuoret koulut käyneet inssit sais työntää hevosen persiiseen,teoriassa ei hoideta metsiä vaa käytännössä,vitun viisaita olevinaa.joku kirjotti et pitää olla kaikenlaista metsää,talousmetsistä 75%kehitysluokka alle 4 metsää,eli taimikkoa.

Lue lisää

"talousmetsistä 75%kehitysluokka alle 4 metsää,eli taimikkoa."

???

"Metsämaan metsiköiden kehitysluokat VMI8-VMI9

(Koko maa/E-Suomi/P-Suomi)
Aukea uudistusala: 1,4% / 1,5% / 1,3%
Pieni taimikko: 6,8% / 6,6% / 6,9%
Varttunut taimikko: 15,5% / 14,9% / 16,2%
Nuori kasvatusmetsä: 21,5% / 33,6% / 38,1%
Varttunut kasvatusmetsä: 21,5% / 26,9% / 14,7%
Uudistuskypsä metsikkö: 17,5% / 14,9% / 20,6%
Suojuspuumetsikkö: 0,6% / 0,4% / 0,8%
Siemenpuumetsikkö: 1,3% / 1,2% / 1,4%"

Alkuperäinen lähde: Metsäntutkimuslaitos.

Mielestäni tuo jakauma näyttää aika tasaiselta... Yli 30% osuuksia ei tuosta taulukosta löydy...

Minulla olisi ollut graafisiakin taulukoita, joissa on käsitelty suoraan ikäjakaumaa, eivätkä ne ole mitenkään ristiriidassa minun käsitykseni kanssa.

"teoriassa ei hoideta metsiä vaa käytännössä,"

Näin on. Ei niitä metsiä mistään kirjoituspöydän takaa hoideta.

"vitun viisaita olevinaa.joku kirjotti et pitää olla kaikenlaista metsää"

Eikö sitten pidä?

Pitäisikö suurimman osan metsästä olla yli 60 vuotiaita? ... Yli 100? 120?

Vai pitäisikö mieluummin olla niin, että minkään ikäistä puustoa ei olisi merkittävästi enempää?

Minun mielestäni metsien ikäjakauman pitäisi olla suht tasainen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että tietyllä palstalla pitäisi olla vain yhden ikäisiä puita, vaan sitä, että kaiken ikäisiä puita on suurinpiirtein yhtä paljon.

Nebulosa kirjoitti:

metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään.

http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/ss603.html#9

"Ero perinteisen avohakkuun ja metsäpalon vaikutusten välillä on ekologisesti erittäin merkittävä. Voimakaskin metsäpalo jättää puuston metsään. Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %."

Toinen harha on erirakenteskasvatuksen, ns. harsintahakkuiden, metsiä turmeleva vaikutus. Nykyiset päätehakkuuikäiset metsät ovat suurelta osin syntyneet juuri harsintahakkuilla hoidetuista metsistä ja vasta nyt alkaa vähitellen tulla hakkukypsiksi avohakkuulla uudistettuja metsiä. Korjattavan puun laadun nopeaan laskuun ollaankin vähitellen heräämässä maamme sahoilla.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle. Avohakkuu on edullinen koneellistettua korjuuketjua käytännössä suvereenisti hallinnoivalle metsäteollisuudelle, ei metsänomistajalle eikä metsäekosysteemille.

Lue lisää

"metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään."

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin en yrittänytkään väittää, että kaikki puut palaisivat ihan tuhkaksi asti.

Kerrataampa hieman:

"Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta."

Käyttämäni sana oli "jäljitellään", en sanonut, että vaikutukset olisivat samat.

"Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %." "

Tuoko on sinun vaihtoehtosi?

Eli hyödynnetään puusta korkeintaan 20-40%?

Ja sitäpaitsi, tuohan ei puutu mitenkään hakkuu tapaan. Harsintahakkuissakin poimitaan biomassat talteen.

Jos kasvusta 80-60% pitää jättää metsiin lahoamaan, niin se romahduttaa puun saannin, jolloin väitteesi paremmasta tuloksesta kuulostavat vähintäänkin epäilyttäviltä..

"Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle."

Tai ehkäpä parempi taloudellinen tulos tulee siitä, että jos metsien tuotto romahtaa, niin siitä seuraa armoton puupula, ja hinnat ampaisevat ennennäkemättömään kasvuun.

Samalla tosin jo suht hyvin alkanut puun energia käyttö saa aikamoisen kolauksen, ja tavoitteet energia käytön lisäämisestä voidaan kuopata samantien.

"Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle."

Toisekseen voidaankin kysyä, että mistä nuo tutkimukset ovat peräisin? Kun kotimaiset tutkimuslaitokset tuntuvat toistaiseksi olevan erimieltä...

Ettei vaan olisi kyse jostain ympäristöjärjestöjen maahan tuomista ulkomaisista, eli todennäköisimmin keskieurooppalaisista tutkimuksista.

En epäile keskieurooppalaisten metsäntutkijoiden pätevyyttä, mutta sielläpäin metsäekosysteemi on hieman toisenlainen...

Ja niin tai näin, niin jokatapauksessa keskieurooppalaiset eivät ole mitenkään esimerkillisiä metsänhoidon suhteen... Siellähän onnistuttiin hävittämään suuri osa metsistä jo vuosisatoja sitten. Nyt on jäljellä enää vain rippeet, ja sitten jonkin verran täysin luonnottomiksi luokiteltuja puupeltoja. Enpä menisi ottamaan mallia sieltä.

Nebulosa kirjoitti:

metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään.

http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/ss603.html#9

"Ero perinteisen avohakkuun ja metsäpalon vaikutusten välillä on ekologisesti erittäin merkittävä. Voimakaskin metsäpalo jättää puuston metsään. Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %."

Toinen harha on erirakenteskasvatuksen, ns. harsintahakkuiden, metsiä turmeleva vaikutus. Nykyiset päätehakkuuikäiset metsät ovat suurelta osin syntyneet juuri harsintahakkuilla hoidetuista metsistä ja vasta nyt alkaa vähitellen tulla hakkukypsiksi avohakkuulla uudistettuja metsiä. Korjattavan puun laadun nopeaan laskuun ollaankin vähitellen heräämässä maamme sahoilla.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle. Avohakkuu on edullinen koneellistettua korjuuketjua käytännössä suvereenisti hallinnoivalle metsäteollisuudelle, ei metsänomistajalle eikä metsäekosysteemille.

Lue lisää

Unohtui vielä semmoinenkin asia, että voisit myös lukea kirjoitukseni "esimerkki"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000022&conference=1000000000000011&posting=22000000007842285

Nimittäin, kun se todistaa, että puu voi kasvaa suoraan, pitkäksi, ja oksattomaksi ilman varjostavia ylispuita. Niin että taimet kilpailevat vain keskenään. Jopa liian pitkäksi ja oksattomaksi, osalta nimittäin ovat kaikki oksat pudonneet, hävisivät kilpailun...

Tuolla pienellä palstalla hoito on vain epäonnistui siinä vaiheessa kun entinen isäntä lähti palstaltaan viimeisen kerran. Mutta sehän ei ollut hänen vikansa... Kuten ei myöskään minkään menetelmän.

Nebulosa kirjoitti:

metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään.

http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/ss603.html#9

"Ero perinteisen avohakkuun ja metsäpalon vaikutusten välillä on ekologisesti erittäin merkittävä. Voimakaskin metsäpalo jättää puuston metsään. Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %."

Toinen harha on erirakenteskasvatuksen, ns. harsintahakkuiden, metsiä turmeleva vaikutus. Nykyiset päätehakkuuikäiset metsät ovat suurelta osin syntyneet juuri harsintahakkuilla hoidetuista metsistä ja vasta nyt alkaa vähitellen tulla hakkukypsiksi avohakkuulla uudistettuja metsiä. Korjattavan puun laadun nopeaan laskuun ollaankin vähitellen heräämässä maamme sahoilla.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle. Avohakkuu on edullinen koneellistettua korjuuketjua käytännössä suvereenisti hallinnoivalle metsäteollisuudelle, ei metsänomistajalle eikä metsäekosysteemille.

Lue lisää

Minuakin kiinnostaisi nämä mainitsemasi "uusimmat tutkimukset" - voitko heittää viitteen?

En väitä, että jaksollinen kasvatus olisi 100 % luonnonmukainen tapa tuottaa puuta. Ihmettelen kuitenkin sitä, että jatkuvaa kasvatusta myydään ratkaisuna kaikkiin metsätalouden ongelmiin - erityisesti monimuotoisuuden turvaamiseen. Itse en keksi kuin yhden uhanalaisen lajin, joka suoranaisesti hyötyy jatkuvasta kasvatuksesta: liito-orava.

Nähdäkseni suurimpia jatkuvaan kasvatukseen liittyviä ongelmia ovat:
* Juurikääpä (kuusen). Paha ongelma E L-Suomessa. Lahovikaisten metsien alikasvoksesta nousee käytännössä aina lahon vaivaama metsä. Monilla kasvupaikoilla ainoa vaihtoehto on puulajin vaihtaminen.
* Kuusettuminen (tosin kuusessa lienee kotimaisen metsäteollisuuden tulevaisuus). Kuusi on ainoa varjopuulajimme (joka kelpaa teollisuudelle).
*Korjuuteknologia. Maasto/juurivaurioiden ehkäisemiseksi puunkorjuun tulisi tapahtua ainoastaan roudan aikana. Toisaalta runkovaurioiden välttämiseksi hakkuita ei tulisi tehdä ainakaan kovalla pakkasella. Koneet ja työt seisoisivat kesäkauden. Entä ilmastonmuutoksen vaikutus routaantumiseen (esim. alkutalvi 2005)?

Lisäksi puutavaran laatu on mielenkiintoinen näkökohta. Em. korjuuvauriot ja lahoprosentti liittyvät tähän tietty läheisesti. Tapana on pitää vertailukohtana maineikkaita 1960-80-lukujen männynistutusaloja. Paljonkohan paljasjuurisia männyntaimia on istutettu 2000-luvulla? En oikein jaksa uskoa, että erirakenteisista metsistä tuleva puutavara olisi huomattavasti parempaa. Väite, ettei tämän maan taimikoissa olisi tarpeeksi kilpailua taimien kesken, on täyttä puppua.

Jatkuvan kasvatuksen kiistattomien etujen koen liittyvän lähinnä maisemaan ja ihmissilmään. Tarkoitukseni ei ole paasata nykymetsätalouden puolesta tai vastustaa kaikkia ehdotettuja muutoksia, vaan tuoda esiin asioiden monet puolet.

Veli kirjoitti:

"Suomen metsissä on enemmän puuta kuin koskaan ainakaan 200 vuoteen."

Tuota ne "metsäammattilaiset" jaksaa hokea. Täytyy olla aika hyvin aivopesty joka noita ojitusalueiden pöheiköitä metsäksi kutsuu. Paljon puuta voi olla vaikkei oikeaa metsää olisi hehtaariakaan...

Lue lisää

katsomaan, niin näette. Jos vain autolla ajeleee kestopäällysteellä, kun ei uskalla poistua siltä.. Silloin näette metsääkin. Sitä nimittäin suomessa on.

Nebulosa kirjoitti:

metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään.

http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2003/ss603.html#9

"Ero perinteisen avohakkuun ja metsäpalon vaikutusten välillä on ekologisesti erittäin merkittävä. Voimakaskin metsäpalo jättää puuston metsään. Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %."

Toinen harha on erirakenteskasvatuksen, ns. harsintahakkuiden, metsiä turmeleva vaikutus. Nykyiset päätehakkuuikäiset metsät ovat suurelta osin syntyneet juuri harsintahakkuilla hoidetuista metsistä ja vasta nyt alkaa vähitellen tulla hakkukypsiksi avohakkuulla uudistettuja metsiä. Korjattavan puun laadun nopeaan laskuun ollaankin vähitellen heräämässä maamme sahoilla.

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle. Avohakkuu on edullinen koneellistettua korjuuketjua käytännössä suvereenisti hallinnoivalle metsäteollisuudelle, ei metsänomistajalle eikä metsäekosysteemille.

Lue lisää

Niistä tutkimuksista en tiedä,mutta ainakaan tuossa kotikankaalla ei männyn taimia ole.Olen siitä ottanut harsimalla rakennuspuita,siinä on nyt järeää mäntyä noin 300 runkoa hehtaarilla, alla ei kasva muuta kuin puolukkaa,epäilen,ettei siihen uutta männikköä tule ennen kuin joku joskus kaataa ne tukit pois varjostamasta.
Kauempana on aukkohakkuun jälkeen kylvämällä uudistettu männyntaimikko, 20 vuodessa se on kehittynyt tosi tiheäksi,enkä usko sen olevan 100 vuoden päästä yhtään sen huonolaatuisempaa kuin nuo kotikankaan männyt.
Heikko laatu johtuu enemmänkin siitä,että mäntyä on laitettu kasvamaan liian rehevälle maalle.
Kuusikko saattaisi paremminkin kestää jatkuvaa harsintaa,se kasvaa varjostettunakin,mutta mielestäni synkkä kuusikko ei ole kovinkaan monimuotoinen.
Mitä tulee siihen edullisuuteen niin monikaan metsäomistaja ei enää kykene itse hrsintahakkuita suorittamaan ja vieraalla teetettynä se takuulla on paljon kalliimpaa kuin avohakkuu.

Metsämies kirjoitti:

Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä.

Puu tarvii kilpailua valosta/auringosta kasvaessaan. Silloin tulee suoraa juoksevaa ja vähäoksaista puuta. Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!

Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia. Nykyisistä avohakkuu taimikoista ei tahdo tulla millään kunnollista tukkia ollenkaan.

Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita? En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!

Lue lisää

Jopas oli tarinaa...

metsään kirjoitti:

katsomaan, niin näette. Jos vain autolla ajeleee kestopäällysteellä, kun ei uskalla poistua siltä.. Silloin näette metsääkin. Sitä nimittäin suomessa on.

metsääkö?risukoita.mitäkö risuista kehittyy,ei mitää jos valtio ei rupea raivuuttamaa puskia.metsäyhtiöt ei sitä tee,oottaat valtion tukia kyseisee hommaa"on muutoin ite maksettava kulut".motot ei kykene kyseiseen työhön,metsätyömiehet irtisanottu.teijän metät ootta hölmöö porukkaa suojelijat.

Metsämies kirjoitti:

Muistellaampa miten vanhamies otti puunsa metsästä! Ei hän tehnyt järjettömiä aukkoja. Hän otti puun sieltä toisen täältä.

Puu tarvii kilpailua valosta/auringosta kasvaessaan. Silloin tulee suoraa juoksevaa ja vähäoksaista puuta. Tällaisesta kehittyy kunnon tukkipuuta, kun vain tehdään harvennushakkuu oikealla aikaan!

Kun hakataan suuria aukkoja, puun ei tarvi kilpailla, vaan se voi rehoittaa aivan vapaasti ja kasvattaa oksastoaan sivusuunnassa. Näin syntyy puita jotka ovat kuin heinähäkkejä, leveitä, lyhkäsiä ja oksaisia. Nykyisistä avohakkuu taimikoista ei tahdo tulla millään kunnollista tukkia ollenkaan.

Kuka onkaan luonut opin, ettei metsässä saa olla kuin yhden ikäisiä puita? En tiedä mutta se ainakin ajaa metsäkoneyrittäjien asiaa! On edullista viedä MOTO metsään kun saa lyödä laidasta lukien nurin!

Lue lisää

itse olen vertaillut vanhoja harsinta menetelmällä hakattuja metsiä ja avohakkualoja kotipalstalla ja täytyy sanoa että avohakku ja siemenpuuhakkuu toimii kunhan taimikoista tehdään tarpeeksi tiheitä jolloin taimet joutuvat kilpailemaan latvustilasta ja silloin niistä kasvaa suoria vähä oksaisia puita.
vanhat harsintahakkuilla pilatut metsät eivät tuota kunnon taimikoita koska aikoinaan niistä on poistettu juuri ne parhaimmat puut ja lisäksi hakkuissa syntyneet aukot kasvavat vain lahoa haapaa joka voittaa taimettumisessa havu- ja koivutaimet leikiten. avohakkuun ja maanmuokkauksen seurauksena haapa ei ehdi tukahduttaa istutettua taimikkoa koska sen juuri versot suurimmaksi osaksi tuhoutuvat maanmuokkauksessa. itse olen kaatanut pikkutukkeja itse istuttamastani männiköstä vain kolmekymmentä vuotta istutuksen jälkeen.

k.kuusi kirjoitti:

metsääkö?risukoita.mitäkö risuista kehittyy,ei mitää jos valtio ei rupea raivuuttamaa puskia.metsäyhtiöt ei sitä tee,oottaat valtion tukia kyseisee hommaa"on muutoin ite maksettava kulut".motot ei kykene kyseiseen työhön,metsätyömiehet irtisanottu.teijän metät ootta hölmöö porukkaa suojelijat.

Lue lisää

muistakaahan että ei valtio omista suomen metsistä kuin 25%, yksityiset 61%, metsäyritykset9%, muut5%. metsämaata on yhteensä 20 miljoonaa hehtaaria. teollisuuden käyttämästä puusta yksityisiltä tulee 66%. valtion metsistä 6%, yhtiöiden omista metsistä 25%. siinä teille lukuja joita luonnonsuojelijat ei ilmeisesti tiedä tai ei halua tietää. ja risukoista kun puhutaan niin jos kaikki yksityiset hoitaa hyvin metsät niin suurin osa suomen metsästä on hyvässä kunnossa. teollisuuden käyttämästä puusta ulkomailta tuodaan viides osa. suomessa istutetaan vuosittain n. 200 miljoonaa tainta.

Joo... kirjoitti:

"metsäpalon ja avohakkuun vastaavuuksista on hyvin vääristynyt. Vain äärimmäisen harvoin metsäpalossa suurin osa puista kuolee, ja kuolleidenkin puiden biomassa jää palon jäljiltä metsään."

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin en yrittänytkään väittää, että kaikki puut palaisivat ihan tuhkaksi asti.

Kerrataampa hieman:

"Lähes säännöllisesti toistuvat metsäpalot saivat aikaan luonnossa tietyn kiertokulun. Ja nykyään tuota luonnollista kiertokulkua jäljitellään suomalaisissa metsissä ihmisen toimesta."

Käyttämäni sana oli "jäljitellään", en sanonut, että vaikutukset olisivat samat.

"Puut eivät pala tuhkaksi, vaan biomassasta häviää voimakkaassakin palossa ehkä vain 20 - 40 %." "

Tuoko on sinun vaihtoehtosi?

Eli hyödynnetään puusta korkeintaan 20-40%?

Ja sitäpaitsi, tuohan ei puutu mitenkään hakkuu tapaan. Harsintahakkuissakin poimitaan biomassat talteen.

Jos kasvusta 80-60% pitää jättää metsiin lahoamaan, niin se romahduttaa puun saannin, jolloin väitteesi paremmasta tuloksesta kuulostavat vähintäänkin epäilyttäviltä..

"Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle."

Tai ehkäpä parempi taloudellinen tulos tulee siitä, että jos metsien tuotto romahtaa, niin siitä seuraa armoton puupula, ja hinnat ampaisevat ennennäkemättömään kasvuun.

Samalla tosin jo suht hyvin alkanut puun energia käyttö saa aikamoisen kolauksen, ja tavoitteet energia käytön lisäämisestä voidaan kuopata samantien.

"Uusimmat tutkimukset osoittavat, että erirakenteisena kasvatettu metsä tuottaa paitsi korkealaatuista puuta, myös paremman taloudellisen tuloksen metsänomistajalle."

Toisekseen voidaankin kysyä, että mistä nuo tutkimukset ovat peräisin? Kun kotimaiset tutkimuslaitokset tuntuvat toistaiseksi olevan erimieltä...

Ettei vaan olisi kyse jostain ympäristöjärjestöjen maahan tuomista ulkomaisista, eli todennäköisimmin keskieurooppalaisista tutkimuksista.

En epäile keskieurooppalaisten metsäntutkijoiden pätevyyttä, mutta sielläpäin metsäekosysteemi on hieman toisenlainen...

Ja niin tai näin, niin jokatapauksessa keskieurooppalaiset eivät ole mitenkään esimerkillisiä metsänhoidon suhteen... Siellähän onnistuttiin hävittämään suuri osa metsistä jo vuosisatoja sitten. Nyt on jäljellä enää vain rippeet, ja sitten jonkin verran täysin luonnottomiksi luokiteltuja puupeltoja. Enpä menisi ottamaan mallia sieltä.

Lue lisää

kasvatuksen periatteisiin tutustumisen voi aloittaa kolmen metsätieteen tohtorin kirjoittamasta kirjasta
http://www.sarmala.com/ostoskori/naytakirja.php?ix=4408
Siinä on pätevästi popularisoitu tutkimustuloksia ja löytyy myös viitteet alkuperäisiin tutkimuksiin.

en se minä ollut kirjoitti:

muistakaahan että ei valtio omista suomen metsistä kuin 25%, yksityiset 61%, metsäyritykset9%, muut5%. metsämaata on yhteensä 20 miljoonaa hehtaaria. teollisuuden käyttämästä puusta yksityisiltä tulee 66%. valtion metsistä 6%, yhtiöiden omista metsistä 25%. siinä teille lukuja joita luonnonsuojelijat ei ilmeisesti tiedä tai ei halua tietää. ja risukoista kun puhutaan niin jos kaikki yksityiset hoitaa hyvin metsät niin suurin osa suomen metsästä on hyvässä kunnossa. teollisuuden käyttämästä puusta ulkomailta tuodaan viides osa. suomessa istutetaan vuosittain n. 200 miljoonaa tainta.

Lue lisää

yksityiset metät ne vasta kunnossa ovatkin,raiskattuja,roju hehtaareita,taimia työnnetää tuhansittai ha turhaa.taimikot syntyy etupäässä luonnonmenetelmillä,mut saasteet,sairaudet,ötökät pitää huolta metsistä.kaupunki metsänomistajalle tuotto kelpaa mut hoito jostai syystä ei kiinnosta.nyt etenkin puu liikkunut yksityisten tiloilta rajusti ton verojutun takia.saa nähdä miten uusi metsä tiloille kehittyy vai tuleeko esm,heinätuhot suureen osaan.

k.kuusi kirjoitti:

yksityiset metät ne vasta kunnossa ovatkin,raiskattuja,roju hehtaareita,taimia työnnetää tuhansittai ha turhaa.taimikot syntyy etupäässä luonnonmenetelmillä,mut saasteet,sairaudet,ötökät pitää huolta metsistä.kaupunki metsänomistajalle tuotto kelpaa mut hoito jostai syystä ei kiinnosta.nyt etenkin puu liikkunut yksityisten tiloilta rajusti ton verojutun takia.saa nähdä miten uusi metsä tiloille kehittyy vai tuleeko esm,heinätuhot suureen osaan.

Lue lisää

Kerro nyt jo kiireesti miten sitä metsää pitää hoitaa ja kasvattaa.

Ei mene hyvin, totisesti. Metsät raiskataan ja sitten työnnetään turhaan tuhansia taimia. Taimikot ovat pelkkää risukkoa, jota kukaan ei hoida mutta joka kuitenkin harvennetaan aina liian harvaksi. Ja Metlassakin on töissä pelkkiä teollisuuden kätyreitä. Kaiken lisäksi minulla on jo pitkään ollut tunne, että minua seurataan.

mitä ruikutusta kirjoitti:

Kerro nyt jo kiireesti miten sitä metsää pitää hoitaa ja kasvattaa.

Ei mene hyvin, totisesti. Metsät raiskataan ja sitten työnnetään turhaan tuhansia taimia. Taimikot ovat pelkkää risukkoa, jota kukaan ei hoida mutta joka kuitenkin harvennetaan aina liian harvaksi. Ja Metlassakin on töissä pelkkiä teollisuuden kätyreitä. Kaiken lisäksi minulla on jo pitkään ollut tunne, että minua seurataan.

Lue lisää

millos oot harvennellu metsiä?mee ihmees hoitoo jos luulet jonkuu seuraavan.varo kulkiessa rakennusten kulmia....voi joku hörhö yllättää.

k.kuusi kirjoitti:

yksityiset metät ne vasta kunnossa ovatkin,raiskattuja,roju hehtaareita,taimia työnnetää tuhansittai ha turhaa.taimikot syntyy etupäässä luonnonmenetelmillä,mut saasteet,sairaudet,ötökät pitää huolta metsistä.kaupunki metsänomistajalle tuotto kelpaa mut hoito jostai syystä ei kiinnosta.nyt etenkin puu liikkunut yksityisten tiloilta rajusti ton verojutun takia.saa nähdä miten uusi metsä tiloille kehittyy vai tuleeko esm,heinätuhot suureen osaan.

Lue lisää

"taimikot syntyy etupäässä luonnonmenetelmillä"

Joopa joo... Ja usein liian harvana.

Ja muutenkin luontaisen uudistumisen kannattajat ovat luontaisen uudistamisen kannalla yleensä laiskuuttaan. Kun ei viitsitä panostaa metsän hoitoon edes taimien istutuksen verran, niin jätetään vain pari puuta keskelle aukkoa, ja sanotaan että, kyllä se siitä.

"kaupunki metsänomistajalle tuotto kelpaa mut hoito jostai syystä ei kiinnosta."

Ihme juttu, nimittäin, kun monille kaupunkilais omistajille ne metsät ovat semmoinen harrastus, ja siksi se aika ja kulutkin ovat ikäänkuin toissijainen juttu. Moni kaupunkilainen hoitaa metsiään paremmin kuin maaseudulla asuvat metsän omistajat. Ja sen verran mitä asiaa on tutkittu, niin mitään hirveän suurta eroa ei ole löydetty. Eli puheet kaupunkilaisten huonosta metsänhoidosta ovat vain legendaa, eli tarua, eli soopaa.

Tietysti kaupunkilaiset ovat ihmisiä siinä missä muutkin, ja joukkoon mahtuu aivan varmasti myös niitä jotka ensitöikseen pistävät metsät matalaksi, ja kun eurot ovat turvallisesti omalla tililla lakkaa kiinnostus metsään samantien.

"yksityiset metät ne vasta kunnossa ovatkin,raiskattuja,roju hehtaareita,taimia työnnetää tuhansittai ha turhaa.taimikot syntyy etupäässä luonnonmenetelmillä,mut saasteet,sairaudet,ötökät pitää huolta metsistä."

Kummallista marinaa noilla "ympäristön suojelijoilla"... Välillä "tehometsätalous" tuottaa puuta liikaa, hirmutahtia kasvavat puut eivät ole laatupuuta. Toisena hetkenä taas harsinta menetelmällä hoidettu puusto suorastaan "räjähtää kasvuun"... Mutta tämä "kasvu räjähdys" ei kuitenkaan tuota huonoa puuta, kuten muulla tavalla tuotettuna. Ja toisena hetkenä talousmetsät eivät edes kasva, vaan taimikot kuolevat. Heinä tappaa kaiken. Omistajat eivät ole lainkaan kiinnostuneita...

Joopa joo... Mutta miksi metsien inventoinnit kuitenkin kertovat jatkuvasti puumäärien kasvusta?

Mutta ehkäpä sinä tiedät enemmän kuin kaikki valtion tutkimuslaitokset yhteensä. Etkä suuressa viisaudessasi tarvitse mitään maastokokeita, etkä koulutusta. Relaskoopit ja sateelliitit voi siirtää samantien historian kirjoihin, meillä on tässä yli-ihminen, joka tietää metsän OIKEAN tilan ilman mittauksia ja laajoja kartoituksia.

Jos noiden "ympäristön suojelijoiden" muka-totuuksilla olisi edes jokin yhteys tosimaailmaan, mutta kun ei.

Nebulosa kirjoitti:

kasvatuksen periatteisiin tutustumisen voi aloittaa kolmen metsätieteen tohtorin kirjoittamasta kirjasta
http://www.sarmala.com/ostoskori/naytakirja.php?ix=4408
Siinä on pätevästi popularisoitu tutkimustuloksia ja löytyy myös viitteet alkuperäisiin tutkimuksiin.

Lue lisää

Harsinta hakkuista olen lukenut jo ihan tarpeeksi. Ja nähnytkin.

Mitä hyötyä siitä muka on?

Taimet eivät tarvitse suuria puita varjostamaan. Muuta taimet riittävät ihan hyvin. Myöhemmin vielä vähän asianmukaista hoitoa, pystykarsintaa yms. ja hyvä tulee.

Toisekseen, esim. mänty ei edes suostu kasvamaan varjossa. Eli jatkuvan kasvatuksen tuloksena on lähinnä kuusikkoa.