Aihe

Talvisodan hirmupakkaset Neuvostoliiton etu

Anonyymi

Neuvostoliittohan ajoitti hyökkäyksensä syksyllä 1939 Suomeen niin, että vesistöt ja suot olisivat jäätyneet panssarivaunuja kantaviksi.

Suomalaisia hämättiin neuvotteluilla uskomaan ettei sotaa tule jolloin suomalaiset voitaisiin yllättää. Hyökkääjä pyrkii aina saamaan yllätysedun.

Viipurinlahti jäätyikin kantavaksi ja venäläiset pääsivät jäätä pitkin sen yli kun Suomelta puuttui raskasta tykistöä ja lentokoneita joilla ylittäjät olisi voitu tuhota jäälle.

Lauha sumuinen talvi olisi ollut Suomen etu. Venäläisten pommikoneet olisivat jääneet kentilleen ja suot ja vesistöt olisivat olleet luonnollisia esteitä hyökkääjälle.

Rauha olisi voitu tehdä entisillä rajoilla.

29

68

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      1939-1940: Talvisodan hyytävät pakkaset

      Marraskuun viimeisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja taisteluita käytiin ajoittain arktisissa olosuhteissa. Moni muistaakin puhuttavan talvisodan paukkupakkasista. Vielä marraskuu oli vuonna 1939 melko lauha, mutta vuodenvaihteesta lähtien Suomi valahti arktisen ilmamassan piiriin ja ajoittain valtaosassa maata pakkanen kiristyi 40 asteeseen. Tammikuun keskilämpötila oli 3,5-7,2 tavanomaista alhaisempi, ja Etelä-Suomessa rikottiin vanhoja pakkasennätyksiä. Helmikuu oli tammikuutakin hyytävämpi: maan lounaisosassa oli jopa 8-9 astetta tavanomaista kylmempää, eikä kylmyys vielä kunnolla hellittänyt maaliskuussakaan. Helmikuun keskilämpötilat olivat mittaushistorian alhaisimmat mm. Maarianhaminassa, Turussa ja Tampereella.

      https://blogi.foreca.fi/tag/talvisota/

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      kirkas pakkassää suosi venäläisiä pommikoneita ja Suomelta puuttui hävittäjiä niitä pudottamaan.

    • Anonyymi

      Venäläisillä oli ilmahessrruus ja tuhansia panssarivaunuja. Olisi ehdottomasti ollut Suomen etu jos olisi ollut lauha sumuinen sää jolloin venäläiset eivät olisi voineet pommittaa ja suot ja vesistöt eivät olisi kantaneet venäläisten tankkeja.

      Olisi ollut satoja kilometrejä luonnollisia esteitä hyökkääjälle.

    • Anonyymi

      Sen aikainen sotakonetekniikka ei ollut vielä millään lailla varustettu pakkasiin, eikä hankiin, tämä nähtiin Raatteen tiellä. Pommikoneissa oli erittäin harvinaista, että niissä oli riittävät lämmityslaitteet. Tällaisilla toiminen pitempään oli täyttä helvettiä miehistölle.

      • Anonyymi

        Senaikaisista panssarivaunuista puuttui lämmitettävä kaakaomukin pidike ampujalta ja ohjaajalta,ja pommikoneissa oli wc-pöntön rengas lämmittämätön!Pidemmän päälle tämä aiheutti sietämättömiä kärsimyksiä miehistölle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Senaikaisista panssarivaunuista puuttui lämmitettävä kaakaomukin pidike ampujalta ja ohjaajalta,ja pommikoneissa oli wc-pöntön rengas lämmittämätön!Pidemmän päälle tämä aiheutti sietämättömiä kärsimyksiä miehistölle!

        Jopa täydellistä pöhköyttä ja todellisuudentajun katoamisen.


    • Anonyymi

      Toisaalta kovasta pakkasesta oli puolustajalle monella tavalla suurta etua! Vetäytyessään suomalaiset viisaasti polttivat kaikki suojaa antavat rakennukset ja iskivät täten pahasti puna-armeijan heikoimpaan puoleen! Puna-armeija kun oli muutoin hyvin varustettu, mutta siltä puuttuivat tyystin Suomen armeijan omaavat mainiot puolijoukkueteltat ja kamiinat! Ilmeisesti Puna-armeijassa oli ajateltu, että kenttäolosuhteissa yöt vietetään Keski-Euroopan tyyliin leppoisasti laulellen leirinuotiolla.

      Todellisuudessa ne vietettiin yli -35:n asteen pakkasessa maakuopissa ja syvenntksissä, jolloin kymmenet tuhannet menettivät sormia ja carpaita paleltumien seurauksena. Jään aksuus saattoi auttaa ps-vaunuja Viipurinlahdella, mutta jokainen voi kuvitella yöpymistä kovassa tuulessa ja pakkasessa jäälakeudella! Kärsimykset ovat olleet melkoisia. Venäläiskertomuksissa oman puolen ruumiiskasoista kyhättiin tuulensuojaa torkkujille!

      • Anonyymi

        "Puna-armeija kun oli muutoin hyvin varustettu, mutta siltä puuttuivat" talvivarusteet.

        On saattanut olla jåätävä tunne piippalakissa teräskypärän alla.


    • Anonyymi

      Neuvostojohto ei varautunut millään tavalla pitkään sotaan Suomea vastaan, vaan parin viikon kahinoihin, jonka jälkeen maa olisi miehitetty ja takana tulevat sisäministeriön joukot aloittaisivat vähänkin epäilyttävien henkilöiden vangitsemiset ja teloitukset.

      "Ainakin Ždanovin, Molotovin ja Kuusisen käsien kautta kulki suunnitelma Suomen valtiojärjestelmän muuttamisesta heti kaavaillun neuvostomiehityksen jälkeen kansanrintamajärjestelmän avulla ja "kansanviholliset" vangitsemalla. Tästä voi päätellä, että neuvostojohdolla oli aikomuksena - ideaalitapauksessa - toteuttaa Suomessa vastaava mullistus, joka Liettuassa, Latviassa ja Virossa toteutettiin kesäkuun 1940 miehityksen jälkeen, siis liittäminen neuvostotasavaltoina Neuvostoliittoon.
      Stalin on tehnyt korjauksia myös SKP:n 30.11. päivätyn vetoomuksen luonnokseen(30.11. delo 578 s. 16-31). Suomen kansanhallitus ilmoitti perustamisestaan julistuksella 1.12.1939. Luonnoksessa on Stalinin korjauksia. Se julkaistiin Pravdassa 2.12. 1939."

      Vihavainen, Timo; Manninen, Ohto; Rentola, Kimmo; Zuravljov, Sergei: Varjo Suomen yllä — Stalinin salaiset kansiot. 2017. ss. 165-166.

    • Anonyymi

      Talvisota oli ensimmäinen Pohjolassa käyty panssarisota ja ensimmäinen arktisissa oloissa toteutettu vahvasti konevoimaan ja aikakautensa moderniin tekniikkaan nojaavan armeijan operaatio muutenkin.

      Neuvostojoukot käyttivät talvisodassa panssarivaunuja jopa massamaisesti, mutta siitä huolimatta kolme ja puoli kuukautta kestäneessä sodassa käytiin vain yksi taistelu suomalaisten ja neuvostoliittolaisten panssareiden välillä.

      Etenkin Neuvostoliitossa oli tajuttu panssariaseen merkitys, ja sitä alettiin määrätietoisesti kehittää. Merkit tästä huomasi sotilasasiamiehenä Moskovassa 1930-luvun alussa palvellut everstiluutnantti Aladár Paasonen, joka raportoi havaintonsa esimiehilleen.

      Myös Saksa oli kaikessa hiljaisuudessa havainnut Neuvostoliiton etevämmyyden panssariaseen kehittämisessä ja teki omia salaisia tutkimus- ja kehitysprojektejaan Neuvostoliitossa.

      Suomessa herättiin panssariaseen kehitykseen liian myöhään ja liian pienin resurssein.

      Lisäksi Neuvostoliiton panssariaseen kehityksestä ei oltu riittävästi selvillä tai ainakaan selvillä oleminen ei johtanut riittäviin toimiin. Niinpä neuvostotankkien runsas esiintyminen talvisodan rintamalla oli yllätys.

      Erityisen yllätyksen muodosti se, että vastustaja käytti tankkeja massamaisesti talviolosuhteissa. Panssarisodankäynnin oli oletettu juuttuvan lumeen sekä hyytyvän pakkasiin. Paksu hanki olikin hankalaa ajettavaa kapeatelaisille T-26- ja BT-5-vaunuille, mutta toisaalta pakkasten jäädyttämät suot ja järvet avasivat lisää panssarimaastoa.

      https://www.reservilainen.fi/uutiset/miksi_suomalaiset_havisivat_talvisodan_ainoan_panssaritaistelun

      • Anonyymi

        Hyökkäyksen ajoittamisessa talveen syksyllä 1939 ja syksyllä 1940 syy luultavasti oli juuri hyödyntää valtavaa ylivoimaa pansarivaunujen määrässä.

        Jäätyvä Viipurinlahti olisi voitu taas ylittää ja suot ja järvet samoin.

        Viipurinlahden kiertäminen kesällä 1944 pakkautti venäläistankit pienelle alueelle suomalaisten panssarikauhujen ja saksalaisten stuka pommittajien tuhottaviksi.

        Hyökkäysvoima tyrehtyi eikä lisävoimaa annettu kun tuli kiire Berliiniin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyökkäyksen ajoittamisessa talveen syksyllä 1939 ja syksyllä 1940 syy luultavasti oli juuri hyödyntää valtavaa ylivoimaa pansarivaunujen määrässä.

        Jäätyvä Viipurinlahti olisi voitu taas ylittää ja suot ja järvet samoin.

        Viipurinlahden kiertäminen kesällä 1944 pakkautti venäläistankit pienelle alueelle suomalaisten panssarikauhujen ja saksalaisten stuka pommittajien tuhottaviksi.

        Hyökkäysvoima tyrehtyi eikä lisävoimaa annettu kun tuli kiire Berliiniin.

        Neuvostoliittolaiset eivät voineet tietää syksyllä 1939 hyökkäysvalmisteluja käynnistäessään Viipurinlahden jäätyvän panssarivaunuja kantavaksi.
        Niin vahva jääpeite Viipurinlahdella oli poikkeusilmiö,joka tuli Puna-armeijalle taivaanlahjana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuvostoliittolaiset eivät voineet tietää syksyllä 1939 hyökkäysvalmisteluja käynnistäessään Viipurinlahden jäätyvän panssarivaunuja kantavaksi.
        Niin vahva jääpeite Viipurinlahdella oli poikkeusilmiö,joka tuli Puna-armeijalle taivaanlahjana.

        "Neuvostoliittolaiset eivät voineet tietää syksyllä 1939 hyökkäysvalmisteluja käynnistäessään Viipurinlahden jäätyvän panssarivaunuja kantavaksi."

        Ei kyse ollut pelkästään Viipurinlahdesta. Venäläisten tapa käyttää panssarivaunuja massamaisesti vaati myös jäätyneitä soita ja järviä.

        Kannaksella ja muualla itärajalla oli paljon soita ja järviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Neuvostoliittolaiset eivät voineet tietää syksyllä 1939 hyökkäysvalmisteluja käynnistäessään Viipurinlahden jäätyvän panssarivaunuja kantavaksi."

        Ei kyse ollut pelkästään Viipurinlahdesta. Venäläisten tapa käyttää panssarivaunuja massamaisesti vaati myös jäätyneitä soita ja järviä.

        Kannaksella ja muualla itärajalla oli paljon soita ja järviä.

        Viipurinlahden jäätyminen oli venäläisille ylimääräinen bonuslahja. Hyökkäystä suunniteltaessa oletettiin että suot ja järvet jäätyy tankkeja kantaviksi.

        Venäläisillä oli talvisodassa tuhansia panssarivaunuja .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Neuvostoliittolaiset eivät voineet tietää syksyllä 1939 hyökkäysvalmisteluja käynnistäessään Viipurinlahden jäätyvän panssarivaunuja kantavaksi."

        Ei kyse ollut pelkästään Viipurinlahdesta. Venäläisten tapa käyttää panssarivaunuja massamaisesti vaati myös jäätyneitä soita ja järviä.

        Kannaksella ja muualla itärajalla oli paljon soita ja järviä.

        Venäläiset käytti panssareitaan kaikkialla missä se vähänkin oli mahdollista. Suomalaisten vähät voimat pyrittiin näin hajauttamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäläiset käytti panssareitaan kaikkialla missä se vähänkin oli mahdollista. Suomalaisten vähät voimat pyrittiin näin hajauttamaan.

        Ei se ainakaan Tolvajärvellä onnistunut, panssarikuskit olivat tehdastyöläisiä, eivätkä kyenneet mihinkään vaativiin operaatioihin, varsinkaan talvella. BT5 liikkuvuus oli huonompi kuin Fordson kaivurilla.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ainakaan Tolvajärvellä onnistunut, panssarikuskit olivat tehdastyöläisiä, eivätkä kyenneet mihinkään vaativiin operaatioihin, varsinkaan talvella. BT5 liikkuvuus oli huonompi kuin Fordson kaivurilla.

        Jaahas, onkos nykyään Suomessa Panssariprikaatin vaatimuksissa, että vaununkuljettaja ei saa olla tehdastyöläinen? Taksikuski tai linjakuski kai kuitenkin kelpaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaahas, onkos nykyään Suomessa Panssariprikaatin vaatimuksissa, että vaununkuljettaja ei saa olla tehdastyöläinen? Taksikuski tai linjakuski kai kuitenkin kelpaa?

        Voi ressukkaa, eivät olleet alokaskoulutettuja.


    • Anonyymi

      Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueella useita pommituslentoja

      Pilvisen ilman takia koneet eivät kuitenkaan osuneet kohteeseensa

      Seuraavat pommitukset ajoittuvat klo 15.00-16.20 välille. Tällöin pommit putosivat kantakaupunkiin, pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle.

      Nämä pommitukst jäivätkin koko talvisodan tuhoisimmiksi, ja niissä sai surmansa 91 ihmistä ja loukkaantui vaikeasti 36 henkilöä.

      Kahden ensimmäisen sotapäivän jälkeen sää huononi siinä määrin, että pommituslennot loppuivat, ja Helsingin evakuoiminen päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisodan_pommitukset_Helsingissä

    • Anonyymi

      Pilvinen ja sumuinen sää pelasti helsinkiläiset siviilit suuremmilta menetyksiltä.

      Pommituslennot täytyi keskeyttää parin alkupäivän jälkeen ja kaupungin asukkaat voitiin suurimmaksi osaksi evakuoida.

      Pommikoneet tuli Virosta .

      • Anonyymi

        Virosta ei koskaan ole tullut mitään hyvää.


    • Anonyymi

      Eversti, Mannerheimristin ritari Wolf H.Halstin ”Talvisodan päiväkirja” on kirjoitettu vuonna 1940, kirjana se on julkaistu vuonna 1971.

      Talvisodassa Halsti oli 5. Divisioonan huoltopäällikkö. Divisioonan sijoituspaikka oli Summan alue Karjalan kannaksella.

      Halsti upseeritovereidensa kanssa on pessimistisempi kuin siviilipuoli, joka antanut väestölle luvan palata takaisin rajaseudulle. ”Pidämme varmana, että vastapuoli ajaa tahtonsa läpi hyvän tai pahan avulla. Arvelemme sen vain odottavan järvien ja soiden jäätymistä, jolloin hyökkäysvaunujen ja muidenkin joukkojen liikkumismahdollisuudet suuresti paranevat. Näemme päivittäin tähtimerkkisten lentokoneiden purjehtivan Suomen alueen yllä.” Halsti katsoi lentojen tarkoituksen ärsyttää ja hermostuttaa Suomen rajapartioita ampumiseen.

      Halsti kirjoittaa päiväkirjaansa sodan syttymisen jälkeisenä päivänä. ”Heittäydyn vuoteelle täysissä pukimissa. En saa unta väsymyksestäni huolimatta. Pian on meidän vuoromme! Miten kestämme? Meille on uskottu Summan lohko, joudumme varmasti ottamaan vastaan vihollisen päähyökkäyksen. Miten käy Suomen? Saammeko mistään apua. Taistelen epäilyksiäni vastaan. Vieressäni heittelehtii työtoverini vuoteellaan ja puhuu tuskaisesti unissaan. Sodan käsi on raskas… ”

      Karjalan Kannaksella Halsti kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Päivä päivältä siirtyy rintama lähemmäksi meitä. Ilmoitukset kertovat vihollisen suurista tappioista. …”

      Venäläisten tarkoituksena on ilmeisesti nopean ja voimakkaan iskun avulla murtaa suomalaisten asemat. Pyrittiin suureen ratkaisuun. ”Ainoastaan miestemme kylmäverisyys ja rohkeus pelasti tilanteen. He antoivat panssarijyrän vyöryä ylitseen ja kaatoivat sitä seuraavan jalkaväen tulellaan. Erilleen joutuneiden hyökkäysvaunujen kimppuun kävivät sitten panssaritorjuntamiehet miinoin, kasapanoksin ja polttopulloin, tehden suurta tuhoa”, Halsti kuvaa.

      Yleishyökkäys sammuu joulun alla. Halstin saamien ”varovaisten laskelmien” mukaan ”nukkuu silloin yli 7000 vihollista ikuista unta asemiemme edessä. Omasta puolestani luulen, että kaksinkertainen määrä voi olla oikea. Poikamme ovat hajoittaneet 130 hyökkäysvaunua. Useana yönä tuo tuuli asemiimme inhoittavaa löyhkää. Toisella puolella polttavat ruumiita, valeltuaan ensin kasoja petroolilla. Itse suremme kahtasataa kaatunutta. Haavoittuneet ja sairaat mukaan luettuina n. 1000 miestä poistunut riveistä.”

      Suomalaisten asemat kestävät Neuvostoliiton rajun joulukuisen hyökkäyksen. Murtuja on suurvallan armeija. Halsti tavoittaa komentajan lukemasta Uutta Testamenttia omassa sopessaan komentopaikassaan. Halsti tunnustaa itsekin lähettävänsä suojelijallemme hartaan kiitosrukouksen.

      Halstin päiväkirjaan kirjautuvat joulunajan mietteet: ”Minun täytyy kuitenkin jälleen ihmetellä kansamme kestävyyttä. Inhimillisesti katsottuna on asiamme toivoton. Ylivoima on musertava, poliittinen tilanne mustaa mustempi. Suurhyökkäyksen torjuminen, itsepintainen, väistämätön vastarinta, mikään säikkymätön uhrivalmius on sellaisissa oloissa ihme.

      Alkaa helmikuu 1940 ja sen mukana suurhyökkäys.

      Venäläiset ampuvat Suokannan, Summan, Lähteen ja Merkin lohkoja tykistöllään. Raskaita ja järeitä ammuksia on joukossa paljon aina 30 cm:n kaliiperiin asti. Ilmavoimat pommittavat. Toiminta on kiivainta Lähteen lohkolla Summanjärvestä Munasuohon.

      Rummutus jatkuu päivästä päivään. Vihollinen menettää päivässä kymmeniä hyökkäysvaunuja, mutta omien joukkojen materiaalipula alkaa tuntua.

      Seitsemäs päivä rumputulta. Kahdeksas päivä rumputulta, entistä kiihkeämpää. Yhdeksäs päivä. Kymmenes. Välillä rummutus on hiljennyt. Lähteessä on sisäänmurto. Tilanne kiristyy. Yhdestoista päivä eikä Lähteen murtoa ole saatu tukituksi.

      ”Kahdennentoista päivän iltapuolella saamme käskyn lähteä eteen vanhalle lohkollemme. Odotuksemme on päättynyt.”

      Mutta lopulta ihmeitten ihme: ”Sanomalehdet ovat puhuneet paljon ’Summan ihmeestä’. Olemme kironneet tuota puhetta nähdessämme asemiemme jauhautuvan poroksi ja rintaman murtuvan. Mutta nyt on ihme sittenkin tapahtunut.”

      Kuukauden ajan puna-armeija valmisteli jättiläisiskua suomalaisia vastaan. Se syyti kahden viikon ajan ammuksia suomalaisten niskaan enemmän kuin suomalaiset ampuivat koko aikana. ”Se uhrasi verivirtoja. Sillä oli kaikki, aivan kaikki mahdollisuudet tuhota meidät. Ja nyt, kolmen viikon jälkeen seisomme uudessa asemassa kaksikymmentä kilometriä taaempana. Joukkomme on järjestyksessä, taistelukykyinen. Se on ihme, totta tosiaan ihmeitten ihme. Olkoon sitten vaikka Summan ihme.”

      Halstin mielestä Neuvostoliitolla ei ollut mitään käsitystä Suomen kansan sisäisestä rakenteesta, sen ajatusmaailmasta eikä sen aatteellisuudesta. Vihollisen yksi suurimmista erehdyksistä oli luulo, että ”puolet meistä ihastuneena ryntäisi puna-armeijalaisten kaulaan kun taas toinen puoli ylen kauhistuneena juoksisi pakoon”.

      http://www.sermones.fi/2010/02/kolme-talvisotaa-tai-niin-monta-kuin-on-muistelijaa/

    • Anonyymi

      Lumipukujen, suksien ja hiihtotaidon puute oli esimerkki puna-armeijan huonosta valmistautumisesta talvella käytävään sotaan, mikä oli yksi virhearvio, sillä odotuksena oli pikamarssit halki Suomen ja työväestön nousu puna-armeijan tueksi.

    • Anonyymi

      Korjatkaa jos olen väärässä. NL:n iskujoukot talvisodassa olivat enimmäkseen ukrainalaisia, ja vieläpä niin että nämä olivat itä-Puolan valloituksen "sankareita"? Kun kiireellä käskettiin, niin myös talvivarusteet jäivät saamatta.

      • Anonyymi

        Raatteentielle toisessa portaassa saapunut divisioona oli ukrainalainen. Muualla Laatokan pohjoispuolella ei tainnut ukrainalaisia taistellla.

        Taistelussa kovimpia olivat pohjoisimman alueen joukot , kuten 122. ja 54.D. Jälkimmäinen saarrettiin motteihin, mutta sitä ei pystytty tuhomaan sodan loppuun mennessä.

        Nopein tuho tuli juuri ukrainalaiselle 44.D:lle, joka oli täysin tottumaton olosuhteisiin, sen miehistö pelkäsi liikkumista metsämaastossa ja pakkanen ja paksu lumi koettelivat sitä ankarasti jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta oli ammuttu.


    • Anonyymi

      Kyllä paukkupakkaset olivat tässä tapauksessa puolustajalle suuri etu!

      Pakastettuja puna-armeijalaisia syntyi liukuhihnalla kiihtyvällä vauhdilla tahtiin, joka vastasi myöhempien sotien suurtaisteluja!

    • Anonyymi

      Laatokan pohjoispuolitse hyökkäävä puna-armeijan 18. jalkaväkidivisioona ja sille alistettu 34. kevyt hyökkäysvaunuprikaati joutuivat Kenraali Pakkasen ja suomalaisten korpisotureiden motittamiksi. Tuho oli väistämätön. Omien puolelle pääsi vain 1000 sotilasta. 15 000 jäi sodan jumala Marsin saaliina hangille.
      Divisioonan komentaja G. F. Kondrashov teloitettiin.

      "Sään vaihtelu oli nopea. Yöllä 15. tammikuuta pakkanen putosi ennätykselliseen 48 asteeseen. Päivästä tuli piiritetyille venäläisille hyinen, sillä pakkanen pysytteli sitkeästi 42 asteessa."

      https://seura.fi/ilmiot/historia/kuoleman-divisioona/

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi suomalaiset eivät lähde mellakoimaan kaduille?

      Minä pitkän työuran ravintolayrittäjänä tehneenä ja kohta kotini, kesämökkini ja yritykseni menettäneenä, olisin valmis lähes mihin vain, seurauksista
      Maailman menoa
      680
      6701
    2. Dannyyn liitetty Helmi Loukasmäki täytti vasta 20 vuotta! Poseeraa "vanhuksen" kanssa...

      Voi että hän on vielä niin nuori: https://www.suomi24.fi/viihde/dannyyn-78-liitetty-helmi-loukasmaki-taytti-20-vuotta-poseeraa-vanhuksen-kanssa-kuin-m
      Kotimaiset julkkisjuorut
      176
      5265