Vanhemmuuden kustannukset

"Ikään kuin naisen määräämisoikeus omasta ruumiistaan liittyisi kustannuksiin, mitä tulee yhdessä hankituista lapsista. Todellakin jos niitä lapsia yhdessä parisuhteessa hankitaan, niin eikö ole aika loogista, että niistä yhdessä myös maksetaan?"

No jos logiikasta puhutaan, niin edellisestä seuraa suoraan että naisen ruumiista raskauden aikana myös määrätään yhdessä.

arccivaari kirjoitti:

"Ikään kuin naisen määräämisoikeus omasta ruumiistaan liittyisi kustannuksiin, mitä tulee yhdessä hankituista lapsista. Todellakin jos niitä lapsia yhdessä parisuhteessa hankitaan, niin eikö ole aika loogista, että niistä yhdessä myös maksetaan?"

No jos logiikasta puhutaan, niin edellisestä seuraa suoraan että naisen ruumiista raskauden aikana myös määrätään yhdessä.

Lue lisää

Naisen oikeus määrätä omasta ruumiistaan tarkoittaa sitä, ettei kenellekään ole oikeutta kajota siihen, se on naisen oma, ja, että aborttipäätös tai päätös pitää lapsi on loppujen lopuksi naisen jos hän joutuu lapsesta vastuun kantamaan. Varmasti jotkut naiset ovat valmiita miettimään tilannetta, jossa he synnyttäisivät lapsen miehelle, joka haluaisi lapsesta huolehtia naisen vetäytyessä suhteesta.

En oikein kyllä ymmärrä mitä muuten tarkoitat tuolla, että raskauden aikana naisen ruumiista määrätään yhdessä.. Miten minun mieheni voi minun ruumistani määrätä raskauteni aikana? Ainakin hän varmasti huolehtisi siitä, että hoidan ruumistani hyvin. Olipas joskus jossain talkshowssa raskaana oleva nainen, jolla oli syömishäiriö. Mies oli ymmärrettästi aivan kauhuissaan lapsen puolesta. Siinä kohtaa tuo sinun heittosi ruumiista määräämisestä kyllä pätee. Luulen, että maailmassa on paljon ihania miehiä, jotka huolehtivat raskaana olevien naistensa hellimisestä.

Parisuhteessa lapsia hankitaan yleensä yhdessä. Voi tietenkin olla, että raskaus johtaa eroon jos lapsi ei ole kummankin osalta haluttu. Jos kuitenkin eletään saman katon alla, perheenä, niin minkä ihmeen takia naisen täytyisi työmarkkinoilla maksaa hinta lapsesta? Todennäköistä kuitenkin on se, että perheessä eletään niin kuin lapset olisivat yhteisiä eikä naisen lapsia. Niin kauan kun lasten hankkimisen kustannuksia ei jaeta, en voi ymmärtää, miten miehet tosissaan odottavat saavansa enemmän huoltajuuksia. Naisen aikanaan maksamaa hintaa voi varmaan verrata panttiin, jonka lunastaa siinä vaiheessa kun avioero tulee. Siksi miesten kannattaisi suostua kustannusten jakamiseen. Ja niinhän todella moni mies ajatteleekin, nämä isot pamput ne vaan haraavat vastaan.

Taitaapa siis vaarin logiikka vähän heittää.... En sanoisi sitä miehen logiikaksi, koska minusta ei ole olemassa mitään erillistä naisen ja miehen logiikkaa. On vain huonoa logiikkaa ja vähän parempaa...

Eli miehen tulee jakaa äitiydestä aiheutuvat kustannukset, mutta naisella on edelleen täysi määräysvalta kaikkiin ruumista koskeviin, silloinkin kun ruumiin sisällä on lapsi, päätöksiin? Kuvaan ainoastaan sitä tosiasiallista tilannetta, joka tässä asiassa vallitsee.

Kyllä tämä on sitä rusinat pullasta - tasa-arvoa.

maaria kirjoitti:

Naisen oikeus määrätä omasta ruumiistaan tarkoittaa sitä, ettei kenellekään ole oikeutta kajota siihen, se on naisen oma, ja, että aborttipäätös tai päätös pitää lapsi on loppujen lopuksi naisen jos hän joutuu lapsesta vastuun kantamaan. Varmasti jotkut naiset ovat valmiita miettimään tilannetta, jossa he synnyttäisivät lapsen miehelle, joka haluaisi lapsesta huolehtia naisen vetäytyessä suhteesta.

En oikein kyllä ymmärrä mitä muuten tarkoitat tuolla, että raskauden aikana naisen ruumiista määrätään yhdessä.. Miten minun mieheni voi minun ruumistani määrätä raskauteni aikana? Ainakin hän varmasti huolehtisi siitä, että hoidan ruumistani hyvin. Olipas joskus jossain talkshowssa raskaana oleva nainen, jolla oli syömishäiriö. Mies oli ymmärrettästi aivan kauhuissaan lapsen puolesta. Siinä kohtaa tuo sinun heittosi ruumiista määräämisestä kyllä pätee. Luulen, että maailmassa on paljon ihania miehiä, jotka huolehtivat raskaana olevien naistensa hellimisestä.

Parisuhteessa lapsia hankitaan yleensä yhdessä. Voi tietenkin olla, että raskaus johtaa eroon jos lapsi ei ole kummankin osalta haluttu. Jos kuitenkin eletään saman katon alla, perheenä, niin minkä ihmeen takia naisen täytyisi työmarkkinoilla maksaa hinta lapsesta? Todennäköistä kuitenkin on se, että perheessä eletään niin kuin lapset olisivat yhteisiä eikä naisen lapsia. Niin kauan kun lasten hankkimisen kustannuksia ei jaeta, en voi ymmärtää, miten miehet tosissaan odottavat saavansa enemmän huoltajuuksia. Naisen aikanaan maksamaa hintaa voi varmaan verrata panttiin, jonka lunastaa siinä vaiheessa kun avioero tulee. Siksi miesten kannattaisi suostua kustannusten jakamiseen. Ja niinhän todella moni mies ajatteleekin, nämä isot pamput ne vaan haraavat vastaan.

Taitaapa siis vaarin logiikka vähän heittää.... En sanoisi sitä miehen logiikaksi, koska minusta ei ole olemassa mitään erillistä naisen ja miehen logiikkaa. On vain huonoa logiikkaa ja vähän parempaa...

Lue lisää

Kyllä nainen huolehtii ensisijaisesti itse omasta ruumistaan myös raskauden aikana, jos naisella on täysi valta päättää kaikista ruumista koskevistaan asioista raskaudenkin aikana.

Tästä on turha kiemurrella irti ja poimia rusinoita pullasta. Niin kauan kuin yksilö pystyy itsestään huolehtimaan, eikä hänellä ole mitään vammoja, niin hän on itse vastuussa itsestään.

Kyllä varmasti mies on kauhuissaan silloinkin kun nainen päättää itse tehdä abortin, jota mies ei kannata. Mutta minkäs teet, nainen päättää omasta ruumistaan ja miehen osana on voivotella hiljaa omassa mielessään.

Arvt kirjoitti:

Eli miehen tulee jakaa äitiydestä aiheutuvat kustannukset, mutta naisella on edelleen täysi määräysvalta kaikkiin ruumista koskeviin, silloinkin kun ruumiin sisällä on lapsi, päätöksiin? Kuvaan ainoastaan sitä tosiasiallista tilannetta, joka tässä asiassa vallitsee.

Kyllä tämä on sitä rusinat pullasta - tasa-arvoa.

Lue lisää

minun miehelleni olisi itsestään selvyys, että siinä vaiheessa kun me päätettäisiin hankkia lapsia niin hänelle ja hänen työnantajalleen kuuluisi yhtäläinen vastuu kustannuksista. Mikä siinä on vaikeaa?

Ja mitä sanot siihen huoltajuuskysymykseen? Onko siinä miehellä sitten yhtäläinen oikeus huoltajuuteen avioeron jälkeen vaikka lapset onkin leimattu ensisijaisesti ainoastaan äidin lapsiksi?

maaria kirjoitti:

minun miehelleni olisi itsestään selvyys, että siinä vaiheessa kun me päätettäisiin hankkia lapsia niin hänelle ja hänen työnantajalleen kuuluisi yhtäläinen vastuu kustannuksista. Mikä siinä on vaikeaa?

Ja mitä sanot siihen huoltajuuskysymykseen? Onko siinä miehellä sitten yhtäläinen oikeus huoltajuuteen avioeron jälkeen vaikka lapset onkin leimattu ensisijaisesti ainoastaan äidin lapsiksi?

Lue lisää

Miten äitiys on jotain, minkä mies voi jakaa? Äitiys on naiseen liittyvä asia, naisen ja lapsen välinen ilmiö.

Etenkin raskausaika on aikaa, jolloin naisen oikeuksia vartalostaan korostetaan. Siitähän seuraa, että nainen huolehtii silloin itse vartalostaan, eikä odota muiden elättävän itseään. Jos siis haluaa olla looginen, eikä poimia rusinoita pullasta.

Arvt kirjoitti:

Miten äitiys on jotain, minkä mies voi jakaa? Äitiys on naiseen liittyvä asia, naisen ja lapsen välinen ilmiö.

Etenkin raskausaika on aikaa, jolloin naisen oikeuksia vartalostaan korostetaan. Siitähän seuraa, että nainen huolehtii silloin itse vartalostaan, eikä odota muiden elättävän itseään. Jos siis haluaa olla looginen, eikä poimia rusinoita pullasta.

Lue lisää

hankkimaan lapsia.. eivät kerta sitten ole sun ollenkaan.. kuinkahan moni mies noin ajattelee? enpä usko, että moni...

Arvt kirjoitti:

Miten äitiys on jotain, minkä mies voi jakaa? Äitiys on naiseen liittyvä asia, naisen ja lapsen välinen ilmiö.

Etenkin raskausaika on aikaa, jolloin naisen oikeuksia vartalostaan korostetaan. Siitähän seuraa, että nainen huolehtii silloin itse vartalostaan, eikä odota muiden elättävän itseään. Jos siis haluaa olla looginen, eikä poimia rusinoita pullasta.

Lue lisää

nyt hoksasin! Noiden mielipiteiden takana täytyy olla todella nuori ihminen. Ehkä yläasteelainen? Meneekö pahasti pieleen..?

maaria kirjoitti:

nyt hoksasin! Noiden mielipiteiden takana täytyy olla todella nuori ihminen. Ehkä yläasteelainen? Meneekö pahasti pieleen..?

Toista henkilöä vastaan hyökkääminen ei ole asiallista, enkä vaivaudu edes kommentoimaan tällaista keskustelua.

Näitä asioita ei ratkaista sillä miten muut asiasta ajattelevat, mihin viittaat toisessa viestissäsi. Palaan ehkä asiaan, jos osaat keskustella asiallisesti.

Naisella on yksinmmäräämisvalta, mitä tulee raskauteen ja lapseen. Nainen voi jopa kieltää isyyden vahvistamisen, jos sattuu huvittamaan. Syitä ei kysy kukaan!

Joten sinun kommenttiasi en ymmärtänyt lainkaan!

maaria kirjoitti:

Naisen oikeus määrätä omasta ruumiistaan tarkoittaa sitä, ettei kenellekään ole oikeutta kajota siihen, se on naisen oma, ja, että aborttipäätös tai päätös pitää lapsi on loppujen lopuksi naisen jos hän joutuu lapsesta vastuun kantamaan. Varmasti jotkut naiset ovat valmiita miettimään tilannetta, jossa he synnyttäisivät lapsen miehelle, joka haluaisi lapsesta huolehtia naisen vetäytyessä suhteesta.

En oikein kyllä ymmärrä mitä muuten tarkoitat tuolla, että raskauden aikana naisen ruumiista määrätään yhdessä.. Miten minun mieheni voi minun ruumistani määrätä raskauteni aikana? Ainakin hän varmasti huolehtisi siitä, että hoidan ruumistani hyvin. Olipas joskus jossain talkshowssa raskaana oleva nainen, jolla oli syömishäiriö. Mies oli ymmärrettästi aivan kauhuissaan lapsen puolesta. Siinä kohtaa tuo sinun heittosi ruumiista määräämisestä kyllä pätee. Luulen, että maailmassa on paljon ihania miehiä, jotka huolehtivat raskaana olevien naistensa hellimisestä.

Parisuhteessa lapsia hankitaan yleensä yhdessä. Voi tietenkin olla, että raskaus johtaa eroon jos lapsi ei ole kummankin osalta haluttu. Jos kuitenkin eletään saman katon alla, perheenä, niin minkä ihmeen takia naisen täytyisi työmarkkinoilla maksaa hinta lapsesta? Todennäköistä kuitenkin on se, että perheessä eletään niin kuin lapset olisivat yhteisiä eikä naisen lapsia. Niin kauan kun lasten hankkimisen kustannuksia ei jaeta, en voi ymmärtää, miten miehet tosissaan odottavat saavansa enemmän huoltajuuksia. Naisen aikanaan maksamaa hintaa voi varmaan verrata panttiin, jonka lunastaa siinä vaiheessa kun avioero tulee. Siksi miesten kannattaisi suostua kustannusten jakamiseen. Ja niinhän todella moni mies ajatteleekin, nämä isot pamput ne vaan haraavat vastaan.

Taitaapa siis vaarin logiikka vähän heittää.... En sanoisi sitä miehen logiikaksi, koska minusta ei ole olemassa mitään erillistä naisen ja miehen logiikkaa. On vain huonoa logiikkaa ja vähän parempaa...

Lue lisää

Kaikkien työntajienkin tiedossa on, että nainen määrää raskaudestaan itse. Kukaan nainen ei siis joudu vastentahtoisesti äidiksi. Se on mahdotonta.
Toisaalta tämä tietää työnantajan näkökulmasta poissaoloa työpaikalta, jota hän tuskin haluaa kun hän palkkaa työlleen tekijää.
Yhtä hyvin työnantaja tietää, että jos/kun naista kohtaa ero parisuhteesta, hän myöskin jää yksinhuoltajaksi. Se jälleen tuo muassaan lapsen sairastaessa poissaoloa.

Nämä seikat eivät voi olla vaikuttamatta siihen, valitaanko työhön mies vai nainen.

Jos tasataan kustannukset, se on VAIN yksi osa ongelmaa. Eikä todellakaan tuo tasa-arvoa työmarkkinoille.

"Koko keskustelu lähtee väärältä pohjalta. - - - Sosiaaliset vastuut kuuluvat pääosin yhteiskunnalle. Työntekijöiden henkilökohtaisten ratkaisujen kustannuksia ei tule sälyttää työnantajille."

Ei se ratkaisisi mitään, jos myös isien työnantajien pitäisi osallistua perhekoon kasvamisen kustannuksiin. Se vain pahentaisi perheellisten vs. perheettömien työntekijöiden välistä arvoa työmarkkinoilla - pian yhtäkään lisääntymisikäistä miestäkään ei uskallettaisi palkata vakituisesti... Vanhempainavapaiden kustannukset tulisikin kattaa jollain yhteisellä verolla tms. ja samalla poistaa muut kulut asiaan liittyen työnantajilta. Näin on ymmärtääkseni toimittu mm. Ruotsissa.

perhemyönteisyyttä, kiitos kirjoitti:

"Koko keskustelu lähtee väärältä pohjalta. - - - Sosiaaliset vastuut kuuluvat pääosin yhteiskunnalle. Työntekijöiden henkilökohtaisten ratkaisujen kustannuksia ei tule sälyttää työnantajille."

Ei se ratkaisisi mitään, jos myös isien työnantajien pitäisi osallistua perhekoon kasvamisen kustannuksiin. Se vain pahentaisi perheellisten vs. perheettömien työntekijöiden välistä arvoa työmarkkinoilla - pian yhtäkään lisääntymisikäistä miestäkään ei uskallettaisi palkata vakituisesti... Vanhempainavapaiden kustannukset tulisikin kattaa jollain yhteisellä verolla tms. ja samalla poistaa muut kulut asiaan liittyen työnantajilta. Näin on ymmärtääkseni toimittu mm. Ruotsissa.

Lue lisää

Käsittääkseni tätä mallia käytetään Pohjoismaista ainoastaan Suomessa.

Jotakin järkevämpää mallia siis kehiin.

Kustannetaanhan esim. lasten koulutuskin yhteiskunnan taholta, ei pelkästään naisten työnantajien pussista.

Koska asiasta on tehty "top secret" työhaastattelussa.

miksi joidenkin tutkimusten mukaan avioitunut mies etenee paremmin urallaan kuin sinkkumies? Asia ei sinänsä liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta osoittaa, että naiset eivät ole ainoita, joilla on ylipäätään ongelmia työelämässä.

Jokaisella yksilöllä on ongelmia jossain vaiheessa elämää.

Arvt kirjoitti:

miksi joidenkin tutkimusten mukaan avioitunut mies etenee paremmin urallaan kuin sinkkumies? Asia ei sinänsä liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta osoittaa, että naiset eivät ole ainoita, joilla on ylipäätään ongelmia työelämässä.

Jokaisella yksilöllä on ongelmia jossain vaiheessa elämää.

Lue lisää

Ei se katsos mene sillä tavoin, että minä kysyn ja sinä siirryt toiseen aiheeseen esittämällä siitä kysymyksen.

Eli: Miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään? (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään)

Tämä jos jokin on rakenteellista syrjintää joka kohdistuu vain naisiin huolimatta siitä tekevätkö lapsia vai eivät - miehiähän tämä ei koske.

Ja mikään "top secret" ei kelpaa vastaukseksi: koska naiset (nykyään yli nelikymppisetkin) ovat potentiaalisia riskejä työnantajan kannalta katsottuna, eli vaikka nainen ei juuri sillä hetkellä olekaan raskaana, voi hän sitä olla vaikka jo kk:n päästä.

Lisään vielä, että tasa-arvobarometrin mukaan 83 % suomalaisista on sitä mieltä, että kustannukset pitäisi jakaa:

Perhevapaista koituvia työnantajakustannuksia tulee tasata nykyistä enemmän nais- ja miesvaltaisten alojen kesken
Täysin, tai jokseenkin samaa mieltä:

Naiset 87 %:a
Miehet 79 %:a

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000007175242#22000000007175242

Ja vastauksestasi (vaikkei vastaus ollutkaan)
Ensinnäkin minkä joidenkin tutkimusten? Pistä lähde, joissa todetaan sinkkumiesten etenevän urallaan hitaammin kuin perheellisten miesten, (pidetäänkö esim. vastuullisempina?) entäs eronneet miehet tai yh-isät?

Jännä juttu sekin, että kun lasten saanti heikentää naisen asemaa työmarkkinoilla, niin vastaavasti se ainakin sinun mukaasi taas miehen asemaa siellä parantaisi. Miehelle annetaan palkankorotus, "kun nyt on perhe elätettävänä"- asennetta? Nainen vastaavasti "pääsee" pätkätöihin, "kun nyt on perhe rasitteena"-asennetta?

cisma kirjoitti:

Ei se katsos mene sillä tavoin, että minä kysyn ja sinä siirryt toiseen aiheeseen esittämällä siitä kysymyksen.

Eli: Miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään? (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään)

Tämä jos jokin on rakenteellista syrjintää joka kohdistuu vain naisiin huolimatta siitä tekevätkö lapsia vai eivät - miehiähän tämä ei koske.

Ja mikään "top secret" ei kelpaa vastaukseksi: koska naiset (nykyään yli nelikymppisetkin) ovat potentiaalisia riskejä työnantajan kannalta katsottuna, eli vaikka nainen ei juuri sillä hetkellä olekaan raskaana, voi hän sitä olla vaikka jo kk:n päästä.

Lisään vielä, että tasa-arvobarometrin mukaan 83 % suomalaisista on sitä mieltä, että kustannukset pitäisi jakaa:

Perhevapaista koituvia työnantajakustannuksia tulee tasata nykyistä enemmän nais- ja miesvaltaisten alojen kesken
Täysin, tai jokseenkin samaa mieltä:

Naiset 87 %:a
Miehet 79 %:a

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000007175242#22000000007175242

Ja vastauksestasi (vaikkei vastaus ollutkaan)
Ensinnäkin minkä joidenkin tutkimusten? Pistä lähde, joissa todetaan sinkkumiesten etenevän urallaan hitaammin kuin perheellisten miesten, (pidetäänkö esim. vastuullisempina?) entäs eronneet miehet tai yh-isät?

Jännä juttu sekin, että kun lasten saanti heikentää naisen asemaa työmarkkinoilla, niin vastaavasti se ainakin sinun mukaasi taas miehen asemaa siellä parantaisi. Miehelle annetaan palkankorotus, "kun nyt on perhe elätettävänä"- asennetta? Nainen vastaavasti "pääsee" pätkätöihin, "kun nyt on perhe rasitteena"-asennetta?

Lue lisää

Oli kyllä minun vastaukseni asiaan. Ja perustelen asian vielä, koska et näköjään tapasi mukaan halua ymmärtää keskustelukumppanisi pointtia ilman että se väännetään rautalangasta.

Siis, jos raskausaikeista voitaisiin kysyä työhönotossa, ne olisivat sitovia. Jos joku yltiöpää valehtelee työhaastattelussa se olisi automaattisesti irtisanomisen peruste! Mikä helvetti siinä on vaikea käsittää, että tämä malli suosisi niitä, joilla ei ole tarkoituksena hankkia ainoastaan parempi palkkainen äitiysloma?

ave.maria kirjoitti:

Oli kyllä minun vastaukseni asiaan. Ja perustelen asian vielä, koska et näköjään tapasi mukaan halua ymmärtää keskustelukumppanisi pointtia ilman että se väännetään rautalangasta.

Siis, jos raskausaikeista voitaisiin kysyä työhönotossa, ne olisivat sitovia. Jos joku yltiöpää valehtelee työhaastattelussa se olisi automaattisesti irtisanomisen peruste! Mikä helvetti siinä on vaikea käsittää, että tämä malli suosisi niitä, joilla ei ole tarkoituksena hankkia ainoastaan parempi palkkainen äitiysloma?

Lue lisää

..että tämä top sikritti oli sun ehdotuksesi.

Elikäs vastasin tässä samalla myös sinulle.

Rautalangasta vääntäen (taas)

Tämä top secret ei siis vastannut siihen kysymykseen miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään) Eli vääntäen: miksi riski koskee lapsettomia/lapsia suunnitelemattomiin naisiin, mutta ei miehiin - ei edes niihin joilla ne ovat suunnitelmissa. (Mikä helvetti tässä on niin vaikeata käsittää?)

Mutta jos mennään siihen, että työhönottotilanteessa naiselta (mieheltä ei tarvitse) saisi kysyä lapsentekoaikeista sitovasti eron uhkauksella johtaisi se siis siihen, että nainen raskaaksi tullessaan erotettaisiin työpaikaltaan, mikä ilmeisesti olisi sinun mielestäsi sitten kiva jutska.

Ja kuten mainitsin, niin moni nainen tekee lapsen nykyään jopa yli nelikymppisenä, eli 20 vuodenkin työsuhde saattaisi johtaa eroon ilman korvauksia sen perusteella että nainen työhonottotilanteessa olisi "juksannut" lapsentekoaikeistaan, vaikka työhönottotilanteessa olisi toista mieltä ollut. Entäs vahinkoraskaudet? Potkut vaan? Vai pitäisiköhän työnantajan pistää sitovaksi ehdoksi sekin, että näin tapahtuessa nainen abortoi sikiön?

Toinen huom. ääritilanne olisi taas se, että nainen myöntäisi lastentekosuunnitelmansa ja naista ei palkattaisi lainkaan, mikä johtaisi naisten massatyöttömyyteen.

Entäs jos nämä kustannukset huom jaettaisiin, niin olisiko mielestäsi ihan ok kysyä myös miehen työnantajalta tulevia lapsentekosuunnitelmia samalla ehdollistaen ne sitoviksi?

Mihin tämä mielestäsi johtaisi?

Miehistä muuten 79 % olisi valmis nämä perhevapaista johtuvat kustannukset työnantajien kesken jakamaan.

Entäs mitä muuta sitovaa (eron uhkaus) työnantaja saisi kysyä? Esim lupaus siitä, ettei tulevaisuudessa mene laskettelulomille, koska siellä saattaa katkaista jalkansa ja siten joutua sairaslomalle, mikä on taas rasite työnantajalle katsoen työnantajan vinkkelistä asiaa.
Entäs lupaus ettei pyydä koskaan palkankorotusta, tai ettei koskaan käy esim ravintoloissa. Kaikenlaisia riskejä löytyy, miksei niistäkin voisi tehdä sitovia?

cisma kirjoitti:

..että tämä top sikritti oli sun ehdotuksesi.

Elikäs vastasin tässä samalla myös sinulle.

Rautalangasta vääntäen (taas)

Tämä top secret ei siis vastannut siihen kysymykseen miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään) Eli vääntäen: miksi riski koskee lapsettomia/lapsia suunnitelemattomiin naisiin, mutta ei miehiin - ei edes niihin joilla ne ovat suunnitelmissa. (Mikä helvetti tässä on niin vaikeata käsittää?)

Mutta jos mennään siihen, että työhönottotilanteessa naiselta (mieheltä ei tarvitse) saisi kysyä lapsentekoaikeista sitovasti eron uhkauksella johtaisi se siis siihen, että nainen raskaaksi tullessaan erotettaisiin työpaikaltaan, mikä ilmeisesti olisi sinun mielestäsi sitten kiva jutska.

Ja kuten mainitsin, niin moni nainen tekee lapsen nykyään jopa yli nelikymppisenä, eli 20 vuodenkin työsuhde saattaisi johtaa eroon ilman korvauksia sen perusteella että nainen työhonottotilanteessa olisi "juksannut" lapsentekoaikeistaan, vaikka työhönottotilanteessa olisi toista mieltä ollut. Entäs vahinkoraskaudet? Potkut vaan? Vai pitäisiköhän työnantajan pistää sitovaksi ehdoksi sekin, että näin tapahtuessa nainen abortoi sikiön?

Toinen huom. ääritilanne olisi taas se, että nainen myöntäisi lastentekosuunnitelmansa ja naista ei palkattaisi lainkaan, mikä johtaisi naisten massatyöttömyyteen.

Entäs jos nämä kustannukset huom jaettaisiin, niin olisiko mielestäsi ihan ok kysyä myös miehen työnantajalta tulevia lapsentekosuunnitelmia samalla ehdollistaen ne sitoviksi?

Mihin tämä mielestäsi johtaisi?

Miehistä muuten 79 % olisi valmis nämä perhevapaista johtuvat kustannukset työnantajien kesken jakamaan.

Entäs mitä muuta sitovaa (eron uhkaus) työnantaja saisi kysyä? Esim lupaus siitä, ettei tulevaisuudessa mene laskettelulomille, koska siellä saattaa katkaista jalkansa ja siten joutua sairaslomalle, mikä on taas rasite työnantajalle katsoen työnantajan vinkkelistä asiaa.
Entäs lupaus ettei pyydä koskaan palkankorotusta, tai ettei koskaan käy esim ravintoloissa. Kaikenlaisia riskejä löytyy, miksei niistäkin voisi tehdä sitovia?

Lue lisää

"saisi kysyä lapsentekoaikeista sitovasti eron uhkauksella johtaisi se siis siihen, että nainen raskaaksi tullessaan erotettaisiin työpaikaltaan"

- katsotko, että kaikki naiset valehtelevat, eivätkö osaa puhua totta? Omituinen näkemys.

"moni nainen tekee lapsen nykyään jopa yli nelikymppisenä, eli 20 vuodenkin työsuhde saattaisi johtaa eroon ilman korvauksia sen perusteella että nainen työhonottotilanteessa olisi "juksannut" lapsentekoaikeistaan"

- mitä sitten? Jos hän puhuu aikeistaan avoimesti, mikä oikeus on työnanatjalla irtisanoa häntä kun hän toimii kuten työhaastattelussa on kertonut?
Kuinka todennäköisesti joku on tänä päivänä elämänsä samassa työpaikassa? Tai edes sen kaksikymmentä vuotta?

Vahingot...voi sentään. Kysyn aluksi, tunnetko montakin naista, jotka ovat synnyttäneet vastoin omaa tahtoaan? Kuka nämä mahd. tuntemasi naiset on pakottanut vastentahtoiseen synnytykseen? Femisnisteissa olet sitä mieltä, että naisen on saatava päättää raskauksistaan.
Jos nainen EI suunnittele raskautta, hän ehkäisee, ja vahingon sattuessa korjaan tilanteen abortilla/jälkiehkäisyllä. Jos taas hän ei tee näin on viisainta kertoa sekin. Työnantaja saa sitten päättää ottaako työhön tehtaan, jolla on määrätön lisääntymisenhalu.
Peli on reilua, eikä sorra ketään.

Loppuosasta kysyisin, kuinka pitkään ENNEN sairautta tiedät sairastuvasi? Entä kuinka monta viikkoa ennen tiedät joutuvasi onnettomuuksiin? Minun käsitykseni on se, että näitä on jonkin verran vaikeampi ehkäistä kuin raskautta. Miten sinä ajattelet?

En liioin jaksa uskoa, että kukaan lähtee rinteeseen vain katkomaan kinttujaan, jotta saa maata sairaalassa lonnkkavedossa ja nauttia työnantajan maksamasta suuremmasta päivärahasta...

Mies kannattaa laittaa yhtälaiseen syyniin sinä päivänä, jolloin 90% yh:sta on miehiä ja miehellä oikeus päättää raskaudesta, sen lisäksi että mies pitää itseään lapselleen ainoana oikeana huoltajana (=parempana kuin puolisoaan).
Tähän voisi vielä lisätä kepin tästä keinohed. höpinästä.

Palaa asiaan jos vielä jäi epäselvää.

cisma kirjoitti:

..että tämä top sikritti oli sun ehdotuksesi.

Elikäs vastasin tässä samalla myös sinulle.

Rautalangasta vääntäen (taas)

Tämä top secret ei siis vastannut siihen kysymykseen miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään) Eli vääntäen: miksi riski koskee lapsettomia/lapsia suunnitelemattomiin naisiin, mutta ei miehiin - ei edes niihin joilla ne ovat suunnitelmissa. (Mikä helvetti tässä on niin vaikeata käsittää?)

Mutta jos mennään siihen, että työhönottotilanteessa naiselta (mieheltä ei tarvitse) saisi kysyä lapsentekoaikeista sitovasti eron uhkauksella johtaisi se siis siihen, että nainen raskaaksi tullessaan erotettaisiin työpaikaltaan, mikä ilmeisesti olisi sinun mielestäsi sitten kiva jutska.

Ja kuten mainitsin, niin moni nainen tekee lapsen nykyään jopa yli nelikymppisenä, eli 20 vuodenkin työsuhde saattaisi johtaa eroon ilman korvauksia sen perusteella että nainen työhonottotilanteessa olisi "juksannut" lapsentekoaikeistaan, vaikka työhönottotilanteessa olisi toista mieltä ollut. Entäs vahinkoraskaudet? Potkut vaan? Vai pitäisiköhän työnantajan pistää sitovaksi ehdoksi sekin, että näin tapahtuessa nainen abortoi sikiön?

Toinen huom. ääritilanne olisi taas se, että nainen myöntäisi lastentekosuunnitelmansa ja naista ei palkattaisi lainkaan, mikä johtaisi naisten massatyöttömyyteen.

Entäs jos nämä kustannukset huom jaettaisiin, niin olisiko mielestäsi ihan ok kysyä myös miehen työnantajalta tulevia lapsentekosuunnitelmia samalla ehdollistaen ne sitoviksi?

Mihin tämä mielestäsi johtaisi?

Miehistä muuten 79 % olisi valmis nämä perhevapaista johtuvat kustannukset työnantajien kesken jakamaan.

Entäs mitä muuta sitovaa (eron uhkaus) työnantaja saisi kysyä? Esim lupaus siitä, ettei tulevaisuudessa mene laskettelulomille, koska siellä saattaa katkaista jalkansa ja siten joutua sairaslomalle, mikä on taas rasite työnantajalle katsoen työnantajan vinkkelistä asiaa.
Entäs lupaus ettei pyydä koskaan palkankorotusta, tai ettei koskaan käy esim ravintoloissa. Kaikenlaisia riskejä löytyy, miksei niistäkin voisi tehdä sitovia?

Lue lisää

"Tämä top secret ei siis vastannut siihen kysymykseen miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään) Eli vääntäen: miksi riski koskee lapsettomia/lapsia suunnitelemattomiin naisiin, mutta ei miehiin - ei edes niihin joilla ne ovat suunnitelmissa. (Mikä helvetti tässä on niin vaikeata käsittää?)"

Se nimenomaan vastaa tähän, pienellä päättelykyvyllä asia olisi ollut jo sinullekin selvä. Toivottavasti rautakisko ei takerru mihinkään herkkään paikkaan.
;D

Vinkkinä vielä, että ota vielä tosiasiat huomioon. Vaikka ne eivät olisi naisille edullisia.

Kenen muuten kuvittelet korvaavan/joutuvan korvaamaan harkitun "tapaturman"? Miten on harkitun raskauden kanssa? Kuka maksaa ilman että on mitenkään osallisena, vaikka homma perustuisi miten selvästi pelkkään hyötymistarkoitukseen (päivärahassa)?

Periaatteessa minä en edes usko, että raha tässä suurtakaan osaa näyttelee (työnantajan äitiyslomakustannuksissa). Se on periaatteesta kiinni. On monia seikkoja, joita työnantajana on pakko huomioida. Raskausaika on aikaa, jolloin työnteko ei oikein maistu. Ainoa mitä päähän mahtuu on perille saatu siemen. Onhan se monelle elämän saavutus...Muun kanssa on sitten vähän huonommin.

Olet ilmeisesti heitä, joilla on periaatteena tuuliviirin kaltainen kieppuminen sinne päin, mikä milloinkin eniten vetää puoleensa. Ilman tavoitteita, jotka olisi edes yritetty suunnitella etukäteen. Sillä periatteella on monia huonoja puolia, joista kannattaa erityisesti huomioida pään hakkaamiset seinään ja kantapään kautta opit...

Miehet tuskin päättävät miten kustannukset jaetaan, vaikka täällä Suomessa onkin tapana, että kaksi päättää kolmannen kulut.
Ja kuten sanoin, se ei naisten asemaan työelämässä paranna ollenkaan niin paljon kuin luullaan. Kukaan ei työllistä ketään siksi, että hän on koko ajan poissa. Sen varmasti ymmärrät.

ave.maria kirjoitti:

"saisi kysyä lapsentekoaikeista sitovasti eron uhkauksella johtaisi se siis siihen, että nainen raskaaksi tullessaan erotettaisiin työpaikaltaan"

- katsotko, että kaikki naiset valehtelevat, eivätkö osaa puhua totta? Omituinen näkemys.

"moni nainen tekee lapsen nykyään jopa yli nelikymppisenä, eli 20 vuodenkin työsuhde saattaisi johtaa eroon ilman korvauksia sen perusteella että nainen työhonottotilanteessa olisi "juksannut" lapsentekoaikeistaan"

- mitä sitten? Jos hän puhuu aikeistaan avoimesti, mikä oikeus on työnanatjalla irtisanoa häntä kun hän toimii kuten työhaastattelussa on kertonut?
Kuinka todennäköisesti joku on tänä päivänä elämänsä samassa työpaikassa? Tai edes sen kaksikymmentä vuotta?

Vahingot...voi sentään. Kysyn aluksi, tunnetko montakin naista, jotka ovat synnyttäneet vastoin omaa tahtoaan? Kuka nämä mahd. tuntemasi naiset on pakottanut vastentahtoiseen synnytykseen? Femisnisteissa olet sitä mieltä, että naisen on saatava päättää raskauksistaan.
Jos nainen EI suunnittele raskautta, hän ehkäisee, ja vahingon sattuessa korjaan tilanteen abortilla/jälkiehkäisyllä. Jos taas hän ei tee näin on viisainta kertoa sekin. Työnantaja saa sitten päättää ottaako työhön tehtaan, jolla on määrätön lisääntymisenhalu.
Peli on reilua, eikä sorra ketään.

Loppuosasta kysyisin, kuinka pitkään ENNEN sairautta tiedät sairastuvasi? Entä kuinka monta viikkoa ennen tiedät joutuvasi onnettomuuksiin? Minun käsitykseni on se, että näitä on jonkin verran vaikeampi ehkäistä kuin raskautta. Miten sinä ajattelet?

En liioin jaksa uskoa, että kukaan lähtee rinteeseen vain katkomaan kinttujaan, jotta saa maata sairaalassa lonnkkavedossa ja nauttia työnantajan maksamasta suuremmasta päivärahasta...

Mies kannattaa laittaa yhtälaiseen syyniin sinä päivänä, jolloin 90% yh:sta on miehiä ja miehellä oikeus päättää raskaudesta, sen lisäksi että mies pitää itseään lapselleen ainoana oikeana huoltajana (=parempana kuin puolisoaan).
Tähän voisi vielä lisätä kepin tästä keinohed. höpinästä.

Palaa asiaan jos vielä jäi epäselvää.

Lue lisää

"katsotko, että kaikki naiset valehtelevat, eivätkö osaa puhua totta?"

- Kuten aiemmin sanoin, juuri työhonottohetkellä naisella ei saata olla mitään lapsentekoaikeita. Mitenkä siis tulkitsit tämän siten, että kaikki naiset valehtelevat?

"mitä sitten? Jos hän puhuu aikeistaan avoimesti, mikä oikeus on työnanatjalla irtisanoa häntä kun hän toimii kuten työhaastattelussa on kertonut?
Kuinka todennäköisesti joku on tänä päivänä elämänsä samassa työpaikassa? Tai edes sen kaksikymmentä vuotta? "

- Niin, että kenkää vain naisille, jotka tulevat raskaaksi sen perusteella, että jopa 20 vuotta sitten ovat sanoneet, ettei heillä sillä hetkellä ole lastentekosuunnitelmia. (tämähän ei tietenkään miestä koskisi - eipä tietennii). Aika monikin on samassa firmassa töissä jopa koko työikänsä. Harvemmassa taitavat olla tapaukset, joissa hypätään yrityksestä toiseen vähän väliä, enkä nyt tietenkään puhu mistään kesätyöpaikoista.

"Kysyn aluksi, tunnetko montakin naista, jotka ovat synnyttäneet vastoin omaa tahtoaan?"

- En tunne (tosin esim. Nari ja muut abortoinnin vastustajat kannattavat pakkosynnytystä)
Mutta eikö tämä nyt johtaisi ei-toivottujen raskauksien osalta juuri siihen (työpaikan menettämisen pelon takia) että abortoinnit tulisivat entisestään lisääntymään?

"Femisnisteissa olet sitä mieltä, että naisen on saatava päättää raskauksistaan. "

- Ei, vaan olen sitä mieltä, että jokainen nainen siitä saa päättää Suomen lakien mukaisesti, (olkoon feministi tahi ei), mutta jos tähän lisätään vielä pelote siitä, että työpaikasta saa automaattisesti potkut, jos on aikoinaan sanonut, ettei sillä hetkellä ole suunnitelmissa perheenlisäystä tulee se kääntymään siihen, että abortoinnit lisääntyvät.

"Jos nainen EI suunnittele raskautta, hän ehkäisee, ja vahingon sattuessa korjaan tilanteen abortilla/jälkiehkäisyllä. Jos taas hän ei tee näin on viisainta kertoa sekin. Työnantaja saa sitten päättää ottaako työhön tehtaan, jolla on määrätön lisääntymisenhalu."

- Elikäs työhönotossa on naisen selvitettävä myös kantansa siihen, että on valmis mahdolliseen abortointiin.

"Peli on reilua, eikä sorra ketään. "

Niin, paitsi niitä naisia (ei siis miehiä), jotka lapsia aikovat tehdä, samoin niitä, joilla lastentekosuunnitelmat eivät juuri työhönottotilanteessa ole ajankohtaisia, mutta tekevät lapsen kuitenkin esim 15 vuotta myöhemmin joutuen siis silloin automaattisesti työttömiksi.

"Loppuosasta kysyisin, kuinka pitkään ENNEN sairautta tiedät sairastuvasi? Entä kuinka monta viikkoa ennen tiedät joutuvasi onnettomuuksiin?"

- Nyt itse asiassa en puhunut varsinaisista sairauksista, vaan esim siitä, että työnantaja voisi sitovasti (eron uhalla) vaatia työntekijää välttämään mahdollisia riskitekijöitä, jotka onnettomuuksille voivat altistaa, esim juuri laskettelulomilla sattuu paljon haavereita, joista voi seurata hyvinkin pitkä sairasloma-aika, mikä on rasite työnantajalle. Miksei siis sekin voisi olla yksi sitova edellytys eron uhalla?

"Mies kannattaa laittaa yhtälaiseen syyniin sinä päivänä, jolloin 90% yh:sta on miehiä ja miehellä oikeus päättää raskaudesta, sen lisäksi että mies pitää itseään lapselleen ainoana oikeana huoltajana (=parempana kuin puolisoaan)."

- Mutta ei siinä tilanteessa-ko, kun mies ja nainen yhdessä päättävät lapsen tehdä?
Kannatat siis sitä, että mies saisi päättää naisen puolesta synnyttääkö nainen vai eikö synnytä lasta? (Ainakin muuten fem.palstalla [ilman lähdettä] Mariamagda sanoi, että nykyisin Helsingissä huoltajuuden saa 40 % miehistä.)
Eli toiveesi syynäykseen voi piankin totetua, -muutatkohan silloin kantaasi?

ave.maria kirjoitti:

"Tämä top secret ei siis vastannut siihen kysymykseen miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään) Eli vääntäen: miksi riski koskee lapsettomia/lapsia suunnitelemattomiin naisiin, mutta ei miehiin - ei edes niihin joilla ne ovat suunnitelmissa. (Mikä helvetti tässä on niin vaikeata käsittää?)"

Se nimenomaan vastaa tähän, pienellä päättelykyvyllä asia olisi ollut jo sinullekin selvä. Toivottavasti rautakisko ei takerru mihinkään herkkään paikkaan.
;D

Vinkkinä vielä, että ota vielä tosiasiat huomioon. Vaikka ne eivät olisi naisille edullisia.

Kenen muuten kuvittelet korvaavan/joutuvan korvaamaan harkitun "tapaturman"? Miten on harkitun raskauden kanssa? Kuka maksaa ilman että on mitenkään osallisena, vaikka homma perustuisi miten selvästi pelkkään hyötymistarkoitukseen (päivärahassa)?

Periaatteessa minä en edes usko, että raha tässä suurtakaan osaa näyttelee (työnantajan äitiyslomakustannuksissa). Se on periaatteesta kiinni. On monia seikkoja, joita työnantajana on pakko huomioida. Raskausaika on aikaa, jolloin työnteko ei oikein maistu. Ainoa mitä päähän mahtuu on perille saatu siemen. Onhan se monelle elämän saavutus...Muun kanssa on sitten vähän huonommin.

Olet ilmeisesti heitä, joilla on periaatteena tuuliviirin kaltainen kieppuminen sinne päin, mikä milloinkin eniten vetää puoleensa. Ilman tavoitteita, jotka olisi edes yritetty suunnitella etukäteen. Sillä periatteella on monia huonoja puolia, joista kannattaa erityisesti huomioida pään hakkaamiset seinään ja kantapään kautta opit...

Miehet tuskin päättävät miten kustannukset jaetaan, vaikka täällä Suomessa onkin tapana, että kaksi päättää kolmannen kulut.
Ja kuten sanoin, se ei naisten asemaan työelämässä paranna ollenkaan niin paljon kuin luullaan. Kukaan ei työllistä ketään siksi, että hän on koko ajan poissa. Sen varmasti ymmärrät.

Lue lisää

Se nimenomaan vastaa tähän, pienellä päättelykyvyllä asia olisi ollut jo sinullekin selvä. Toivottavasti rautakisko ei takerru mihinkään herkkään paikkaan."

- Ei, se ei todellakaan vastaa siihen kysymykseen miksi nämä riskit kohdistuvat lastentekoaikeissa/ei aikeissa oleviin naisiin, mutta ei lainkaan miehiin.
Ps. Mitäs jos keskittyisit siihen, ettet takerruta sitä rautakiskoasi omiin herkkiin tahi vähemmän herkempiin paikkoihisi.

"Kenen muuten kuvittelet korvaavan/joutuvan korvaamaan harkitun "tapaturman"? Miten on harkitun raskauden kanssa? Kuka maksaa ilman että on mitenkään osallisena, vaikka homma perustuisi miten selvästi pelkkään hyötymistarkoitukseen (päivärahassa)? "

- Työtilanteessa naisen työnantaja korvaa, vai mistä aidanseipäistä nyt höpiset?

"Periaatteessa minä en edes usko, että raha tässä suurtakaan osaa näyttelee (työnantajan äitiyslomakustannuksissa)."

- No kyllähän tämä näyttelee suurtakin osaa, esim. juuri pätkätyötilanteissa ja työhönotossa, niinkuin itsekin olet todennut.

" Se on periaatteesta kiinni. On monia seikkoja, joita työnantajana on pakko huomioida. Raskausaika on aikaa, jolloin työnteko ei oikein maistu. Ainoa mitä päähän mahtuu on perille saatu siemen. Onhan se monelle elämän saavutus...Muun kanssa on sitten vähän huonommin."

- Niin, uskon asiat ovat uskon asioita. Ilmeisesti miehen ajatukset eivät sitten pyöri lainkaan siinä siemenensä lopputuloksessa, eikä se ole miehelle tietennii mikään elämän saavutus tai muutoinkaan tärkeä asia, pikku juttu vai?

"Olet ilmeisesti heitä, joilla on periaatteena tuuliviirin kaltainen kieppuminen sinne päin, mikä milloinkin eniten vetää puoleensa. Ilman tavoitteita, jotka olisi edes yritetty suunnitella etukäteen. Sillä periatteella on monia huonoja puolia, joista kannattaa erityisesti huomioida pään hakkaamiset seinään ja kantapään kautta opit..."

- Jaa, no minun mielestäni sinä taas tuuliviirimäisesti dundeillen aina käännyt siihen mikä nyt miehen kannalta parhaimmalta näyttää. Ehkäpä sinun kannattaisi keskittyä niihin elämänohjeopuksiesi lukemiseen :)

"Miehet tuskin päättävät miten kustannukset jaetaan, vaikka täällä Suomessa onkin tapana, että kaksi päättää kolmannen kulut."

- Tämä 79 % oli siis miesten mielipide asiasta. Kokonaisuudessaan naiset mukaan lukien oli luku 83 %. Se taas onkin eri asia, mitä erinäiset työmarkkinajärjestöt päättävät ja toki lienee selvää, että segregaation yhteydessä etenkin miesvaltaisten alojen järjestöt kustannusten jakoa vastustavat.

"Ja kuten sanoin, se ei naisten asemaan työelämässä paranna ollenkaan niin paljon kuin luullaan. Kukaan ei työllistä ketään siksi, että hän on koko ajan poissa. Sen varmasti ymmärrät. "

- No tämähän on tietty taas sitä sinun uskomustasi, minä taas uskon, että se poistaisi esim. naisten pätkätöitä.

Niin ja poissaolopäiviä naisillahan on keskimäärin kaksi päivää vuodessa enemmän kuin miehillä, haluatko liitteen?
Lisäksi vielä, jos miehet ottaisivat suuremman vastuun lastenhoidosta tasoittuisi tämäkin tilanne myös huoltajuuksia päätettäessä.

cisma kirjoitti:

"katsotko, että kaikki naiset valehtelevat, eivätkö osaa puhua totta?"

- Kuten aiemmin sanoin, juuri työhonottohetkellä naisella ei saata olla mitään lapsentekoaikeita. Mitenkä siis tulkitsit tämän siten, että kaikki naiset valehtelevat?

"mitä sitten? Jos hän puhuu aikeistaan avoimesti, mikä oikeus on työnanatjalla irtisanoa häntä kun hän toimii kuten työhaastattelussa on kertonut?
Kuinka todennäköisesti joku on tänä päivänä elämänsä samassa työpaikassa? Tai edes sen kaksikymmentä vuotta? "

- Niin, että kenkää vain naisille, jotka tulevat raskaaksi sen perusteella, että jopa 20 vuotta sitten ovat sanoneet, ettei heillä sillä hetkellä ole lastentekosuunnitelmia. (tämähän ei tietenkään miestä koskisi - eipä tietennii). Aika monikin on samassa firmassa töissä jopa koko työikänsä. Harvemmassa taitavat olla tapaukset, joissa hypätään yrityksestä toiseen vähän väliä, enkä nyt tietenkään puhu mistään kesätyöpaikoista.

"Kysyn aluksi, tunnetko montakin naista, jotka ovat synnyttäneet vastoin omaa tahtoaan?"

- En tunne (tosin esim. Nari ja muut abortoinnin vastustajat kannattavat pakkosynnytystä)
Mutta eikö tämä nyt johtaisi ei-toivottujen raskauksien osalta juuri siihen (työpaikan menettämisen pelon takia) että abortoinnit tulisivat entisestään lisääntymään?

"Femisnisteissa olet sitä mieltä, että naisen on saatava päättää raskauksistaan. "

- Ei, vaan olen sitä mieltä, että jokainen nainen siitä saa päättää Suomen lakien mukaisesti, (olkoon feministi tahi ei), mutta jos tähän lisätään vielä pelote siitä, että työpaikasta saa automaattisesti potkut, jos on aikoinaan sanonut, ettei sillä hetkellä ole suunnitelmissa perheenlisäystä tulee se kääntymään siihen, että abortoinnit lisääntyvät.

"Jos nainen EI suunnittele raskautta, hän ehkäisee, ja vahingon sattuessa korjaan tilanteen abortilla/jälkiehkäisyllä. Jos taas hän ei tee näin on viisainta kertoa sekin. Työnantaja saa sitten päättää ottaako työhön tehtaan, jolla on määrätön lisääntymisenhalu."

- Elikäs työhönotossa on naisen selvitettävä myös kantansa siihen, että on valmis mahdolliseen abortointiin.

"Peli on reilua, eikä sorra ketään. "

Niin, paitsi niitä naisia (ei siis miehiä), jotka lapsia aikovat tehdä, samoin niitä, joilla lastentekosuunnitelmat eivät juuri työhönottotilanteessa ole ajankohtaisia, mutta tekevät lapsen kuitenkin esim 15 vuotta myöhemmin joutuen siis silloin automaattisesti työttömiksi.

"Loppuosasta kysyisin, kuinka pitkään ENNEN sairautta tiedät sairastuvasi? Entä kuinka monta viikkoa ennen tiedät joutuvasi onnettomuuksiin?"

- Nyt itse asiassa en puhunut varsinaisista sairauksista, vaan esim siitä, että työnantaja voisi sitovasti (eron uhalla) vaatia työntekijää välttämään mahdollisia riskitekijöitä, jotka onnettomuuksille voivat altistaa, esim juuri laskettelulomilla sattuu paljon haavereita, joista voi seurata hyvinkin pitkä sairasloma-aika, mikä on rasite työnantajalle. Miksei siis sekin voisi olla yksi sitova edellytys eron uhalla?

"Mies kannattaa laittaa yhtälaiseen syyniin sinä päivänä, jolloin 90% yh:sta on miehiä ja miehellä oikeus päättää raskaudesta, sen lisäksi että mies pitää itseään lapselleen ainoana oikeana huoltajana (=parempana kuin puolisoaan)."

- Mutta ei siinä tilanteessa-ko, kun mies ja nainen yhdessä päättävät lapsen tehdä?
Kannatat siis sitä, että mies saisi päättää naisen puolesta synnyttääkö nainen vai eikö synnytä lasta? (Ainakin muuten fem.palstalla [ilman lähdettä] Mariamagda sanoi, että nykyisin Helsingissä huoltajuuden saa 40 % miehistä.)
Eli toiveesi syynäykseen voi piankin totetua, -muutatkohan silloin kantaasi?

Lue lisää

Meillä on perustavaa laatua oleva ero. Minä en olisi milloinkaan edennyt urallani ja saavuttanut mitä halusin, jos olisin joka vuosi tavoitellut eri asiaa. Päämäärän asettaminen ja siihen tähtäämin ei ole typerää vaan hyvin viisasta. Meni siihen sitten vaikka sata vuotta.

Nauroin kun luin listaasi. Ei sinulta ainakaan mielikuvitusta puutu! Mutta jatketaan sitkeästi.


"- Kuten aiemmin sanoin, juuri työhonottohetkellä naisella ei saata olla mitään lapsentekoaikeita. Mitenkä siis tulkitsit tämän siten, että kaikki naiset valehtelevat? "

Erota valehtelu ja elämä suunnitelemattomasti. Se kannattaa kertoa, ettei osaa suunnitella niin pitkälle asioita, kuin kuukauden päähän...;D Työnantaja ratkaiskoon haluaako sellaisen henkilön palvelukseensa.

"- Niin, että kenkää vain naisille, jotka tulevat raskaaksi sen perusteella, että jopa 20 vuotta sitten ovat sanoneet, ettei heillä sillä hetkellä ole lastentekosuunnitelmia. (tämähän ei tietenkään miestä koskisi - eipä tietennii). Aika monikin on samassa firmassa töissä jopa koko työikänsä. Harvemmassa taitavat olla tapaukset, joissa hypätään yrityksestä toiseen vähän väliä, enkä nyt tietenkään puhu mistään kesätyöpaikoista."

Lue aloitukseni uudelleen, se sopii tähän vastaukseksi. (ekat neljä riviä)

"- En tunne (tosin esim. Nari ja muut abortoinnin vastustajat kannattavat pakkosynnytystä)
Mutta eikö tämä nyt johtaisi ei-toivottujen raskauksien osalta juuri siihen (työpaikan menettämisen pelon takia) että abortoinnit tulisivat entisestään lisääntymään?"

Miksi sotket asioita taas? Jos on päättänyt olla lapseton, sitä on, vaikka raskaus sattuisikin kohdalle! Tämä on saman kertaamista, mutta JOS haluaa vahinkonsa synnyttää, voi työnantajalle kertoa, että jos niin käy, synnytän jokaisen. Luulisin jopa NAISEN tuntevan itsensä. Ei se edellenkään ole muuta kuin rehellisyyttä! Tiedätkö muuten mitä se tarkoittaa?

"- Ei, vaan olen sitä mieltä, että jokainen nainen siitä saa päättää Suomen lakien mukaisesti, (olkoon feministi tahi ei), mutta jos tähän lisätään vielä pelote siitä, että työpaikasta saa automaattisesti potkut, jos on aikoinaan sanonut, ettei sillä hetkellä ole suunnitelmissa perheenlisäystä tulee se kääntymään siihen, että abortoinnit lisääntyvät."

Olet käsittämätön. Miten niin automaattisesti? Edelleen ymmärrän sen niin että mielestäsi naiset valehtelevat aina. He eivät osaa puhua totta edes omista suunnitelmistaan. Siinäkään tapauksessa, ettei niitä suunnitelmia ole!

"- Elikäs työhönotossa on naisen selvitettävä myös kantansa siihen, että on valmis mahdolliseen abortointiin."

Tämän sanoit sinä.

"Niin, paitsi niitä naisia (ei siis miehiä), jotka lapsia aikovat tehdä, samoin niitä, joilla lastentekosuunnitelmat eivät juuri työhönottotilanteessa ole ajankohtaisia, mutta tekevät lapsen kuitenkin esim 15 vuotta myöhemmin joutuen siis silloin automaattisesti työttömiksi."

Toistan jälleen. Saman voi kertoa työhaastattelussa...

"- Nyt itse asiassa en puhunut varsinaisista sairauksista, vaan esim siitä, että työnantaja voisi sitovasti (eron uhalla) vaatia työntekijää välttämään mahdollisia riskitekijöitä, jotka onnettomuuksille voivat altistaa, esim juuri laskettelulomilla sattuu paljon haavereita, joista voi seurata hyvinkin pitkä sairasloma-aika, mikä on rasite työnantajalle. Miksei siis sekin voisi olla yksi sitova edellytys eron uhalla?"

Vastasin jo tuohon.

"- Mutta ei siinä tilanteessa-ko, kun mies ja nainen yhdessä päättävät lapsen tehdä?
Kannatat siis sitä, että mies saisi päättää naisen puolesta synnyttääkö nainen vai eikö synnytä lasta? (Ainakin muuten fem.palstalla [ilman lähdettä] Mariamagda sanoi, että nykyisin Helsingissä huoltajuuden saa 40 % miehistä.)
Eli toiveesi syynäykseen voi piankin totetua, -muutatkohan silloin kantaasi?"

Niin kauan kuin naisella on KAIKKI raskauteen ja lapseen littyvät oikeudet lähes automaattisesti käytössään, en voi ajatella muuta. On aivan sama kuinka paljon MIES haluaa lasta, sillä nainen saa YKSIN päättää synnyttääkö vai ei. Tässä on jutun ydin. Jos femakoitten ajatus menee läpi, pian niitä lapsia sorvataan ilman isää hed.hoidon voimalla sinkkunaiselle. Ollaan jälleen yhä lähempänä täydellistä lasten omaistamista.
Tällöin kaikissa yllä mainituissa tapauksissa hänen tulee tietää aikeensa. Sillä häntä EI VOIDA pakottaa synnyttämään, keskeyttämään, eikä adoptoimaan vasten tahtoaan. Ymmärrät varmasti tämän faktan. OPnko sinulla muuten käsitys, että lapset hankitaan hetken mielijohteesta?


Tästä mariamagdan jutusta minulla on käsitys, että tuo 40% koskee RIITAISIA oikeuden päättämiä huoltajuuksia. Ei kaikkia huoltajuuksia. Asun niin lähellä Helsinkiä, että näin muistaisin. Mutta en vanno. Se oli vain muistikuva. Ja siltikin, 40%:sta 90%:iin on vielä 50% välissä... Sitten muutan mieleni.

Missä muuten sanoin, että kannatan miehen oikeutta päättää synnyttämisestä taikka raskaudesta? Tyhmemmille kerron (sinulle tässä samalla) että tämä osio oli vertausta nykytilanteseen (ehkä pikkuisen ironistakin), joka on täysin naisten hallussa, ilman että siitä eräät haluavat kantaa vastuuta. Voi tätä toiston määrää...Yrittäkää mahdolliset muut lukijat ymmärtää...

Tyypillinen feministinen näkemys on se, että muutetaan muu maailma minulle sopivaksi, ei muuteta itseä mihinkään! Kuitenkin itsensä ihminen vain pystyy muuttamaan, joka siihen yleensä kykenee. Henkilö, joka ei hyväksy itseään, ei hyväksy ketään muutakaan. Tuntuu välillä, että feministit ovat heitä, jotka eivät kykene itseään muuttamaan, eivät hyväksy itseään ja ovat oman surkean itsensä vallassa ja yrittävät saada muut tekemään itsensä onnelliseksi. Väittäen sen olevan näsinäkökulma ja kaikkien naisten etu! PYH! - Tästäkin muutan mieltäni sitten, kun näen, ettei asia näin ole.

cisma kirjoitti:

Se nimenomaan vastaa tähän, pienellä päättelykyvyllä asia olisi ollut jo sinullekin selvä. Toivottavasti rautakisko ei takerru mihinkään herkkään paikkaan."

- Ei, se ei todellakaan vastaa siihen kysymykseen miksi nämä riskit kohdistuvat lastentekoaikeissa/ei aikeissa oleviin naisiin, mutta ei lainkaan miehiin.
Ps. Mitäs jos keskittyisit siihen, ettet takerruta sitä rautakiskoasi omiin herkkiin tahi vähemmän herkempiin paikkoihisi.

"Kenen muuten kuvittelet korvaavan/joutuvan korvaamaan harkitun "tapaturman"? Miten on harkitun raskauden kanssa? Kuka maksaa ilman että on mitenkään osallisena, vaikka homma perustuisi miten selvästi pelkkään hyötymistarkoitukseen (päivärahassa)? "

- Työtilanteessa naisen työnantaja korvaa, vai mistä aidanseipäistä nyt höpiset?

"Periaatteessa minä en edes usko, että raha tässä suurtakaan osaa näyttelee (työnantajan äitiyslomakustannuksissa)."

- No kyllähän tämä näyttelee suurtakin osaa, esim. juuri pätkätyötilanteissa ja työhönotossa, niinkuin itsekin olet todennut.

" Se on periaatteesta kiinni. On monia seikkoja, joita työnantajana on pakko huomioida. Raskausaika on aikaa, jolloin työnteko ei oikein maistu. Ainoa mitä päähän mahtuu on perille saatu siemen. Onhan se monelle elämän saavutus...Muun kanssa on sitten vähän huonommin."

- Niin, uskon asiat ovat uskon asioita. Ilmeisesti miehen ajatukset eivät sitten pyöri lainkaan siinä siemenensä lopputuloksessa, eikä se ole miehelle tietennii mikään elämän saavutus tai muutoinkaan tärkeä asia, pikku juttu vai?

"Olet ilmeisesti heitä, joilla on periaatteena tuuliviirin kaltainen kieppuminen sinne päin, mikä milloinkin eniten vetää puoleensa. Ilman tavoitteita, jotka olisi edes yritetty suunnitella etukäteen. Sillä periatteella on monia huonoja puolia, joista kannattaa erityisesti huomioida pään hakkaamiset seinään ja kantapään kautta opit..."

- Jaa, no minun mielestäni sinä taas tuuliviirimäisesti dundeillen aina käännyt siihen mikä nyt miehen kannalta parhaimmalta näyttää. Ehkäpä sinun kannattaisi keskittyä niihin elämänohjeopuksiesi lukemiseen :)

"Miehet tuskin päättävät miten kustannukset jaetaan, vaikka täällä Suomessa onkin tapana, että kaksi päättää kolmannen kulut."

- Tämä 79 % oli siis miesten mielipide asiasta. Kokonaisuudessaan naiset mukaan lukien oli luku 83 %. Se taas onkin eri asia, mitä erinäiset työmarkkinajärjestöt päättävät ja toki lienee selvää, että segregaation yhteydessä etenkin miesvaltaisten alojen järjestöt kustannusten jakoa vastustavat.

"Ja kuten sanoin, se ei naisten asemaan työelämässä paranna ollenkaan niin paljon kuin luullaan. Kukaan ei työllistä ketään siksi, että hän on koko ajan poissa. Sen varmasti ymmärrät. "

- No tämähän on tietty taas sitä sinun uskomustasi, minä taas uskon, että se poistaisi esim. naisten pätkätöitä.

Niin ja poissaolopäiviä naisillahan on keskimäärin kaksi päivää vuodessa enemmän kuin miehillä, haluatko liitteen?
Lisäksi vielä, jos miehet ottaisivat suuremman vastuun lastenhoidosta tasoittuisi tämäkin tilanne myös huoltajuuksia päätettäessä.

Lue lisää

"
- Ei, se ei todellakaan vastaa siihen kysymykseen miksi nämä riskit kohdistuvat lastentekoaikeissa/ei aikeissa oleviin naisiin, mutta ei lainkaan miehiin. "

Mitkä riskit?
Onko naisella siellä sun maassa yksinoikeus omaan ruumiinseensa vai ei? Täällä meillä, josta minä puhun, naisella on täysi oikeus.

"Työtilanteessa naisen työnantaja korvaa, vai mistä aidanseipäistä nyt höpiset?"

Mihin kysymykseen tämä vastaa? Puhuin tahallaan aiheutetusta tapaturmasta. Kenellä luulet olevan TÄYDEN korvausvelvollisuuden? (vrt. aiempaan höpinääsi onnettomuuksista)

"Niin, uskon asiat ovat uskon asioita. Ilmeisesti miehen ajatukset eivät sitten pyöri lainkaan siinä siemenensä lopputuloksessa, eikä se ole miehelle tietennii mikään elämän saavutus tai muutoinkaan tärkeä asia, pikku juttu vai? "

Täällä miedän yhtiössä on moni mies tullut isäksi niin, että tieto siitä on saatu tänne vasta synnytyksen jälkeen. Mutta ne naiset, jotka meiltä ovat jääneet äippälomalle, puhuivat siitä koko raskauden ajan...Aivan kuin ketään oikeasti olisi kiinnostanut 8h/päivä TYÖPAIKALLA! Porukka odotti kiivasti että kyseisen henkilöt jo jäisivät lomille. Ja jäihän ne. Eikä tulleet koskaan takasin...Sattuneista syistä.

"No tämähän on tietty taas sitä sinun uskomustasi, minä taas uskon, että se poistaisi esim. naisten pätkätöitä."

Näistä tulee varmasti vielä olemaan tutkimuksia julkisuudessa, palaan sitten, sillä TIEDÄN olevani oikeassa. Pätkätyöt perustuvat hyviin moniin muihinkin sekkoihin kuin äitiysloman kustannuksiin!

Joten odotellaan. Meillä se ei ainakaan estä palkkaamista, nuo sivukulut. Mutta se laittaa miettimään, miten motivoitunut hakija on tekemään työtään meillä. Jos se on luokkaa "lähden heti äitiyslomille kunhan saan itseni paksuksi" ymmärrät varmasti, että emme sellaista ota. Tällä periaatteella ei toimi yhtään mikään. Paitsi synnytysosasto. Vahinko vain, että KOSKA asiaa ei saa sitovasti kysyä, on syrjittävä joka ainoaa naista. Jopa MINÄ koen sen valitettavana. Mutta minkäs teet. Molemmat pitävät päänsä. Mielstäni tässä asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Pakote tuottaa kiertotien. Koska feministit oppivat tämän?

Tämä motivaatio on se, johon mielestäni perhesuunnitelmat kiinteästi liittyvät. Ja koska naisnäkökulma kertoo, että lapset kuuluvat naiselle ja nainen päättää raskaudestaan, onko oikein savustaa siitä ulos henkilö, joka asiaan ei voi vaikuttaa mitenkään, vaikka jopa haluaisi? Monessa tapauksessa se lapsi on vieläpä saatettu alulle VAIMON nimenomaisesta halusta. Miehet ovat tunnestusti (ja ymmärrettävästi) tässä asiassa poikapuolen asemassa. Ja alistuvat koska haluavat säilyttää perherauhan, jotteivat leimaannu perheväkivallan käyttäjiksi...;D


Loppuun sanon vielä, että EI - en vaadi sinulta tätä ymmärtämään. Tiedän, ettei sinulla ole siihen tarvittavaa pääomaa. :)

cisma kirjoitti:

"katsotko, että kaikki naiset valehtelevat, eivätkö osaa puhua totta?"

- Kuten aiemmin sanoin, juuri työhonottohetkellä naisella ei saata olla mitään lapsentekoaikeita. Mitenkä siis tulkitsit tämän siten, että kaikki naiset valehtelevat?

"mitä sitten? Jos hän puhuu aikeistaan avoimesti, mikä oikeus on työnanatjalla irtisanoa häntä kun hän toimii kuten työhaastattelussa on kertonut?
Kuinka todennäköisesti joku on tänä päivänä elämänsä samassa työpaikassa? Tai edes sen kaksikymmentä vuotta? "

- Niin, että kenkää vain naisille, jotka tulevat raskaaksi sen perusteella, että jopa 20 vuotta sitten ovat sanoneet, ettei heillä sillä hetkellä ole lastentekosuunnitelmia. (tämähän ei tietenkään miestä koskisi - eipä tietennii). Aika monikin on samassa firmassa töissä jopa koko työikänsä. Harvemmassa taitavat olla tapaukset, joissa hypätään yrityksestä toiseen vähän väliä, enkä nyt tietenkään puhu mistään kesätyöpaikoista.

"Kysyn aluksi, tunnetko montakin naista, jotka ovat synnyttäneet vastoin omaa tahtoaan?"

- En tunne (tosin esim. Nari ja muut abortoinnin vastustajat kannattavat pakkosynnytystä)
Mutta eikö tämä nyt johtaisi ei-toivottujen raskauksien osalta juuri siihen (työpaikan menettämisen pelon takia) että abortoinnit tulisivat entisestään lisääntymään?

"Femisnisteissa olet sitä mieltä, että naisen on saatava päättää raskauksistaan. "

- Ei, vaan olen sitä mieltä, että jokainen nainen siitä saa päättää Suomen lakien mukaisesti, (olkoon feministi tahi ei), mutta jos tähän lisätään vielä pelote siitä, että työpaikasta saa automaattisesti potkut, jos on aikoinaan sanonut, ettei sillä hetkellä ole suunnitelmissa perheenlisäystä tulee se kääntymään siihen, että abortoinnit lisääntyvät.

"Jos nainen EI suunnittele raskautta, hän ehkäisee, ja vahingon sattuessa korjaan tilanteen abortilla/jälkiehkäisyllä. Jos taas hän ei tee näin on viisainta kertoa sekin. Työnantaja saa sitten päättää ottaako työhön tehtaan, jolla on määrätön lisääntymisenhalu."

- Elikäs työhönotossa on naisen selvitettävä myös kantansa siihen, että on valmis mahdolliseen abortointiin.

"Peli on reilua, eikä sorra ketään. "

Niin, paitsi niitä naisia (ei siis miehiä), jotka lapsia aikovat tehdä, samoin niitä, joilla lastentekosuunnitelmat eivät juuri työhönottotilanteessa ole ajankohtaisia, mutta tekevät lapsen kuitenkin esim 15 vuotta myöhemmin joutuen siis silloin automaattisesti työttömiksi.

"Loppuosasta kysyisin, kuinka pitkään ENNEN sairautta tiedät sairastuvasi? Entä kuinka monta viikkoa ennen tiedät joutuvasi onnettomuuksiin?"

- Nyt itse asiassa en puhunut varsinaisista sairauksista, vaan esim siitä, että työnantaja voisi sitovasti (eron uhalla) vaatia työntekijää välttämään mahdollisia riskitekijöitä, jotka onnettomuuksille voivat altistaa, esim juuri laskettelulomilla sattuu paljon haavereita, joista voi seurata hyvinkin pitkä sairasloma-aika, mikä on rasite työnantajalle. Miksei siis sekin voisi olla yksi sitova edellytys eron uhalla?

"Mies kannattaa laittaa yhtälaiseen syyniin sinä päivänä, jolloin 90% yh:sta on miehiä ja miehellä oikeus päättää raskaudesta, sen lisäksi että mies pitää itseään lapselleen ainoana oikeana huoltajana (=parempana kuin puolisoaan)."

- Mutta ei siinä tilanteessa-ko, kun mies ja nainen yhdessä päättävät lapsen tehdä?
Kannatat siis sitä, että mies saisi päättää naisen puolesta synnyttääkö nainen vai eikö synnytä lasta? (Ainakin muuten fem.palstalla [ilman lähdettä] Mariamagda sanoi, että nykyisin Helsingissä huoltajuuden saa 40 % miehistä.)
Eli toiveesi syynäykseen voi piankin totetua, -muutatkohan silloin kantaasi?

Lue lisää

Tähän möläytykseen, jonka päästit suustasi. Pitäisi sinun tietää (tilastoihmeenä) että huonosti sopii yhteen väite siitä, että pätkätöitä on paljon ja samalla myöskin huomattava määrä elinikäisiä työsuhteita, nimenomaan NAISILLA. Elinikäiset työsuhteet ( nämä kymmeniä vuosia jatkuvat) ovat vähentyneet rajusti. Tilalle ovat tulleet nimenomaan pätkätyöt. Joten elinikäiset työsuhteet ovat nimenomaan NAISTEN kohdalla vähentyneet eniten. Ja KUN laaditaan lakeja, niitä vain harvoin voidaan laatia niin, ettei kukaan putoa väliin. Ja ainahan voi sanoa, ettei ole/aio olla 20 vuotta lapseton...Se ei ole työnantaja joka se idiootti on vaan nähtävästi se toinen osapuoli...

"" Niin, että kenkää vain naisille, jotka tulevat raskaaksi sen perusteella, että jopa 20 vuotta sitten ovat sanoneet, ettei heillä sillä hetkellä ole lastentekosuunnitelmia. (tämähän ei tietenkään miestä koskisi - eipä tietennii). Aika monikin on samassa firmassa töissä jopa koko työikänsä. Harvemmassa taitavat olla tapaukset, joissa hypätään yrityksestä toiseen vähän väliä, enkä nyt tietenkään puhu mistään kesätyöpaikoista.""

Tuosta pätkätyöstä puheenollen, miksi vastustat sitä? Sinun ei kannata alkaa esitelmää minulle sen haittapuolista työntekijälle, sillä tiedät kyllä julkisuudessa olleet väittämät asiasta. Haluan tietää, miksi juuri sinä näet sen kielteisenä? Kuka päättää yrityksessä? Sinne pyrkivä työntekijä vaiko sen johto?

cisma kirjoitti:

Ei se katsos mene sillä tavoin, että minä kysyn ja sinä siirryt toiseen aiheeseen esittämällä siitä kysymyksen.

Eli: Miksi tämä rasite/riski kohdistuu myös niihin naisiin, jotka lapsia eivät ole tehneet, tai eivät edes tule tekemään, muttei niihin miehiin, jotka lapsia ovat tehneet tai tulevat tekemään? (saati niihin miehiin, jotka eivät lapsia tule tekemään)

Tämä jos jokin on rakenteellista syrjintää joka kohdistuu vain naisiin huolimatta siitä tekevätkö lapsia vai eivät - miehiähän tämä ei koske.

Ja mikään "top secret" ei kelpaa vastaukseksi: koska naiset (nykyään yli nelikymppisetkin) ovat potentiaalisia riskejä työnantajan kannalta katsottuna, eli vaikka nainen ei juuri sillä hetkellä olekaan raskaana, voi hän sitä olla vaikka jo kk:n päästä.

Lisään vielä, että tasa-arvobarometrin mukaan 83 % suomalaisista on sitä mieltä, että kustannukset pitäisi jakaa:

Perhevapaista koituvia työnantajakustannuksia tulee tasata nykyistä enemmän nais- ja miesvaltaisten alojen kesken
Täysin, tai jokseenkin samaa mieltä:

Naiset 87 %:a
Miehet 79 %:a

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000007175242#22000000007175242

Ja vastauksestasi (vaikkei vastaus ollutkaan)
Ensinnäkin minkä joidenkin tutkimusten? Pistä lähde, joissa todetaan sinkkumiesten etenevän urallaan hitaammin kuin perheellisten miesten, (pidetäänkö esim. vastuullisempina?) entäs eronneet miehet tai yh-isät?

Jännä juttu sekin, että kun lasten saanti heikentää naisen asemaa työmarkkinoilla, niin vastaavasti se ainakin sinun mukaasi taas miehen asemaa siellä parantaisi. Miehelle annetaan palkankorotus, "kun nyt on perhe elätettävänä"- asennetta? Nainen vastaavasti "pääsee" pätkätöihin, "kun nyt on perhe rasitteena"-asennetta?

Lue lisää

Kyllä se nyt niin menee. Kysymykseksi sinänsä on rakennettu tavalla, johon vastaaminen ei olisi hedelmällistä.

Minulle on ihan yksi ja sama, mitä tasa-arvobarometrisi sinulle kertovat. Enemmistö on ollut ennenkin väärässä, eikä näiden asioiden oikeellisuutta ratkaista enemmistön turvin.

Minä en käy käsittelemään ennakkoluulojasi. Taisi tulla shokkina sinulle, että perheellinen mies etenee helpommin urallaan. Tyypillisenä kapea-alaisena feministinä et ole tietoinen tai et yksinkertaisesti välitä mistään muusta kuin siitä kapeakatseisesta ideologiasta, jonka tehtävä on tuottaa sinulle agitaatiotarkoituksiin feminististä materiaalia.

Arvt kirjoitti:

Kyllä se nyt niin menee. Kysymykseksi sinänsä on rakennettu tavalla, johon vastaaminen ei olisi hedelmällistä.

Minulle on ihan yksi ja sama, mitä tasa-arvobarometrisi sinulle kertovat. Enemmistö on ollut ennenkin väärässä, eikä näiden asioiden oikeellisuutta ratkaista enemmistön turvin.

Minä en käy käsittelemään ennakkoluulojasi. Taisi tulla shokkina sinulle, että perheellinen mies etenee helpommin urallaan. Tyypillisenä kapea-alaisena feministinä et ole tietoinen tai et yksinkertaisesti välitä mistään muusta kuin siitä kapeakatseisesta ideologiasta, jonka tehtävä on tuottaa sinulle agitaatiotarkoituksiin feminististä materiaalia.

Lue lisää

"Taisi tulla shokkina sinulle, että perheellinen mies etenee helpommin urallaan"

- Miksi se olisi shokki? Johan pistin veikkailuja siitä miksi näin voisi olla.

Minua kiinnostaisi ne tutkimukset, jotka näin todistavat, muutoin se on huuhaata

"Enemmistö on ollut ennenkin väärässä,"

- No mikä sitten on oikein? Pitäisikö enemmistön vai vähemmistön mielipiteen mukaisesti toimia?
Entäs demokratia noin yleensä?

Mitäs mieltä olet siitä, että saman tasa-arvobarometrin mukaan 70 % suomalaisista pitää miehen asemaa yhteiskunnassa naisen asemaa parempana? Aijuu, enemmistö on väärässä ja mielipide on muokkaantunut feministisen propagandan ansiosta-ko?

cisma kirjoitti:

"Taisi tulla shokkina sinulle, että perheellinen mies etenee helpommin urallaan"

- Miksi se olisi shokki? Johan pistin veikkailuja siitä miksi näin voisi olla.

Minua kiinnostaisi ne tutkimukset, jotka näin todistavat, muutoin se on huuhaata

"Enemmistö on ollut ennenkin väärässä,"

- No mikä sitten on oikein? Pitäisikö enemmistön vai vähemmistön mielipiteen mukaisesti toimia?
Entäs demokratia noin yleensä?

Mitäs mieltä olet siitä, että saman tasa-arvobarometrin mukaan 70 % suomalaisista pitää miehen asemaa yhteiskunnassa naisen asemaa parempana? Aijuu, enemmistö on väärässä ja mielipide on muokkaantunut feministisen propagandan ansiosta-ko?

Lue lisää

Asenteesi on tyypillisen torjuva ja aggressiivinen, tietosi tyypillisen yksipuolista. Olet tyypillinen feministi, joka pelkää.

Se tutkimus on olemassa, riippumatta siitä annanko sinulle lähdettä vai en. Jos sinulla olisi monipuolisempi käsitys yhteiskunnasta, jos seuraisit monipuolisemmin mediaa, sinäkin olisit tietoinen tästä tutkimuksesta.

Kuten totesin, minua ei kiinnosta kyseenalaisen tasa-arvobarometrisi tulokset. Enemmistö on ennenkin erehtynyt, eikä väitteen oikeellisuutta ratkaista sillä mitä mieltä enemmistö on.

Minulla on parempaakin tekemistä kuin yrittää keskustella fanaatikon kanssa.