Pesän kaikkia osakkaita ei tavoiteta?

Taas näitä hyviä ilmaisia neuvoja: "Jotta pesä saadaan jaettua perillisille, on melkein pakko ottaa pesänjakaja. Hän voi allekirjoittaa pesän puolesta yksin asiakirjat."

Kuka saattaa pesänjakokuntoon? Pesänjakajan toimivaltuudet rajoittuu vain jakoon, ei pesänselvitykseen.

"Perunkirjaan voidaan lisäksi laittaa maininta, että ko. henkilöille on lähetetty kirjeet, mutta eivät ole reagoineet."

Ei perukirjaan mitään reagointeja kirjoitella.

Kirjataan ainoastaan seuraava lause: Kutsutut eivät ole saapuneet perunkirjoitustilaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Taas näitä hyviä ilmaisia neuvoja: "Jotta pesä saadaan jaettua perillisille, on melkein pakko ottaa pesänjakaja. Hän voi allekirjoittaa pesän puolesta yksin asiakirjat."

Kuka saattaa pesänjakokuntoon? Pesänjakajan toimivaltuudet rajoittuu vain jakoon, ei pesänselvitykseen.

Lue lisää

No jos pesän kaikki läsnäolevat ja tavoitetut osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta, niin mihin sitä selvittäjää tarvitaan? Pesänjakaja vaan laittaa jaon toimeen ja tekee jakokirjan ja allekirjoittaa sen yksin.

Anonyymi kirjoitti:

No jos pesän kaikki läsnäolevat ja tavoitetut osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta, niin mihin sitä selvittäjää tarvitaan? Pesänjakaja vaan laittaa jaon toimeen ja tekee jakokirjan ja allekirjoittaa sen yksin.

Lue lisää

Niiden ei tavoitettujen osalta tarvitaan edunvalvojat ja heidän osuutensa pesän varoista talletetaan sulkutileille muutamaksi vuodeksi ( en muista ulkoa kuinka moneksi). Mikäli perillinen ei nosta perintöään määräajassa, niin se jaetaan tavoitettujen perillisten välillä, kannattaa toki huomioida, että tavoitetut perilliset joutuvat silloin maksamaan lisää perintöveroa.

Mutta asia ei siis todellakaan mene niin, että lähetetäänn kirje johon itse arvottuun osoitteeseen ja sitten ryöstetään pesän osakkaan osuus pesän omaisuudesta!

Anonyymi kirjoitti:

No jos pesän kaikki läsnäolevat ja tavoitetut osakkaat pääsevät yhteisymmärrykseen omaisuuden jaosta, niin mihin sitä selvittäjää tarvitaan? Pesänjakaja vaan laittaa jaon toimeen ja tekee jakokirjan ja allekirjoittaa sen yksin.

Lue lisää

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

Kun osakasta edustaa edunvalvoja, vaihtoehtoja lain mukaan on kaksi:
- jaon tekee pesänjakaja; tai
- jaon hyväksyy holhousviranomainen.

Anonyymi kirjoitti:

mihin sitä pesänjakajaa tarvitaan ?

jakamaan pesää tietty

Anonyymi kirjoitti:

"Perunkirjaan voidaan lisäksi laittaa maininta, että ko. henkilöille on lähetetty kirjeet, mutta eivät ole reagoineet."

Ei perukirjaan mitään reagointeja kirjoitella.

Kirjataan ainoastaan seuraava lause: Kutsutut eivät ole saapuneet perunkirjoitustilaisuuteen.

Lue lisää

Kirjataan, miten on kutsuttu. Ei muuta. Mitä merkitystä sillä edes on, ovatko saapuneet vai eivät juridisesti? Pesänilmoittajan ja uskottujen miesten kuuluu olla, ja pesänilmoittaja kirjoittaa alle perukirjaan ilmoittaneensa oikein pesän varat.
Mutta tieto kuolemasta on vähintään saatava jotenkin lähiomaisille. Eikö jokainen ihminen, joka suomessa asuu, ole kuitenkin kirjoilla jossain kunnassa, ja löydettävissä? Ulkomailla elävistä on sitten jo vaikeampi saada selko, ellei joku sukulaisista tiedä, mistä maastavoi ruveta etsimään henkilön osoitetta että tiedon saa kulkemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjataan, miten on kutsuttu. Ei muuta. Mitä merkitystä sillä edes on, ovatko saapuneet vai eivät juridisesti? Pesänilmoittajan ja uskottujen miesten kuuluu olla, ja pesänilmoittaja kirjoittaa alle perukirjaan ilmoittaneensa oikein pesän varat.
Mutta tieto kuolemasta on vähintään saatava jotenkin lähiomaisille. Eikö jokainen ihminen, joka suomessa asuu, ole kuitenkin kirjoilla jossain kunnassa, ja löydettävissä? Ulkomailla elävistä on sitten jo vaikeampi saada selko, ellei joku sukulaisista tiedä, mistä maastavoi ruveta etsimään henkilön osoitetta että tiedon saa kulkemaan.

Lue lisää

Perintökaari 20:3,2
"Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu."

Lain mukaan siis saapuneet on kirjattava perukirjaan. Luonnollisesti silloin saapumatta jääneitä ovat ne, jotka eivät ole näin tehneet.

Jos henkilö ei ole saapunut perinkirjoitukseen, on lisäksi kirjattava mainitun kohdalta, miten ja milloin hänet on kutsuttu.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari 20:3,2
"Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa saapuvilla. Milloin jollekin 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle ei ole annettu tietoa toimituksesta, on se sekä syy siihen perukirjassa mainittava. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu."

Lain mukaan siis saapuneet on kirjattava perukirjaan. Luonnollisesti silloin saapumatta jääneitä ovat ne, jotka eivät ole näin tehneet.

Jos henkilö ei ole saapunut perinkirjoitukseen, on lisäksi kirjattava mainitun kohdalta, miten ja milloin hänet on kutsuttu.

Lue lisää

Ahaa. Entä tilanteet,joissa Peru kirjoituksiin on kutsuttu(epäselvää miksi) muitakin,kuin viralliset osakkaat. Ei siis minkäänlaista perintöä saava/kenenkään valtuuttama tai avustajakaan. Ihan oikeasti huvittavaa,jos oikeusaputoimisto on tehnyt väärin kun ollut korjaamatta tilaisuudessa läsnäolleita,ja kutsuttujen saapumatta jääneiden osalta ei ole kuin maininta yleisluonteisesti,miten osakkaat on kutsuttu.
Tällaisen peruskirjan kipsi on hallussani etten pulise puutaheinää.

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa. Entä tilanteet,joissa Peru kirjoituksiin on kutsuttu(epäselvää miksi) muitakin,kuin viralliset osakkaat. Ei siis minkäänlaista perintöä saava/kenenkään valtuuttama tai avustajakaan. Ihan oikeasti huvittavaa,jos oikeusaputoimisto on tehnyt väärin kun ollut korjaamatta tilaisuudessa läsnäolleita,ja kutsuttujen saapumatta jääneiden osalta ei ole kuin maininta yleisluonteisesti,miten osakkaat on kutsuttu.
Tällaisen peruskirjan kipsi on hallussani etten pulise puutaheinää.

Lue lisää

Ihmiset eivät ymmärrä sitä, että vaikka laissa määrtään, miten perukirja tehdään, sen voi tehdä hyvinkin suurpiirteisesti, koska lain noudattamatta jättämisestä ei seuraa yleensä mitään. perukirja ei voi olla pätemätön. ilman uskottuja miehiäkin perukirja on pätevä.

Ainoastaan, jollei perukirja selviä pesän taloudellinen tila, verottaja saattaa tehdä arvioverotuksen, josta voi olla haittaa perillisille. Muutoin perukirjan virheet ovat merkityksettömiä.

Lisään, kyseiset toimet ei tule maksaan tekijälle juurikaan mitään.

Edunvalvonta, pesänselvittäjä/jakaja taikka sopimusjakaja (kuolinpesä lain mukaan on aina selvitettävä ennen jakoa, eli velat maksettu ja muut vastuut hoidettu alta pois, vasta sen jälkeen jako) tulee maksamaan tässä tapauksessa vähintään tonnin ja enintään 25 tonnia.

T. Lawetorder

Oikaistaan hieman kirjoittamaanne, muutoin kirjoittamanne on ectactista asiaa.

Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein.

Tätäkin useissa, jopa kaikissa perukirjoitustilaisuuksissa nykyään kierretään ja niin vahinko on tullut ja kertautuu myöhemmin.

Vaikka uskotut miehet olisivat vastuussa oikeellisuudesta, niin harvoin ja tuskin koskaan niitä saadaan vastuuseen.

Anonyymi kirjoitti:

Oikaistaan hieman kirjoittamaanne, muutoin kirjoittamanne on ectactista asiaa.

Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein.

Tätäkin useissa, jopa kaikissa perukirjoitustilaisuuksissa nykyään kierretään ja niin vahinko on tullut ja kertautuu myöhemmin.

Vaikka uskotut miehet olisivat vastuussa oikeellisuudesta, niin harvoin ja tuskin koskaan niitä saadaan vastuuseen.

Lue lisää

Korjaan, ekstaktia

Anonyymi kirjoitti:

Oikaistaan hieman kirjoittamaanne, muutoin kirjoittamanne on ectactista asiaa.

Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein.

Tätäkin useissa, jopa kaikissa perukirjoitustilaisuuksissa nykyään kierretään ja niin vahinko on tullut ja kertautuu myöhemmin.

Vaikka uskotut miehet olisivat vastuussa oikeellisuudesta, niin harvoin ja tuskin koskaan niitä saadaan vastuuseen.

Lue lisää

"Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein."

Pieleen meni, ja pahasti!

Käytäntö on, että kaksi uskottua miestä laativat perukirjan - tai että toinen heistä perukirjan laatii (ja ehkä sihteeri sen puhtaaksikirjoittaa) sen mukaan, mitä pesän ilmoittaja valaehtoisesti ilmoittaa. Molemmat uskotut miehet myös lain mukaan yhdessä arvioivat pesän varojen arvon - ei suinkaan mikään "erikseen kutsuttu/pyydetty laatija". Mitään tällaista erikseen pyydettyä laatijaa ei ole. Uskottujen miesten rooli on selvästi laissa ilmaistu.

PK 20:6.3
"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että =>he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet<= parhaan ymmärryksensä mukaan."

Anonyymi kirjoitti:

"Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein."

Pieleen meni, ja pahasti!

Käytäntö on, että kaksi uskottua miestä laativat perukirjan - tai että toinen heistä perukirjan laatii (ja ehkä sihteeri sen puhtaaksikirjoittaa) sen mukaan, mitä pesän ilmoittaja valaehtoisesti ilmoittaa. Molemmat uskotut miehet myös lain mukaan yhdessä arvioivat pesän varojen arvon - ei suinkaan mikään "erikseen kutsuttu/pyydetty laatija". Mitään tällaista erikseen pyydettyä laatijaa ei ole. Uskottujen miesten rooli on selvästi laissa ilmaistu.

PK 20:6.3
"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että =>he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet<= parhaan ymmärryksensä mukaan."

Lue lisää

Niin, laissa lukee uskottujen miesten ON perukirjaan KIRJOITETTAVA todistus, jne.

Kuka laatii perukirjan kun kerran pesänilmoittajan on ilmoitettava perukirjaan omaisuus ja tietämänsä pesän tilanne??

Laista, koska lainasitte jälleen kohdan joka tukee narsistisen nolon omaa mieltä, " 2 §

====>>>Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka<<<<==== sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, =====>>>>tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, toimituttaa<<<<===== perunkirjoitus. <> 6 §

====>>>Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt<<<===. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.

Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. ====>>Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti".

Jätin vain viimeisestä pykälästä jo teidän tuomanne pois.

Lainsäännöistä ilmenee sellainen seikka, että perukirjan laatija voi olla edunsaaja, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai joku muu.

Lain mukaan uskotut miehet kirjoittavat todistuksen, eli todistavat perukirjan oikeellisuuden (aika hassua, että laatijat todistaa oman laatimansa perukirjan oikeelliseksi, kun taas testamentin laatija ei missään nimessä voi olla todistamassa omaa kirjelmäänsä. Ja laki todistajista on hiukka eri mieltä kuin perintökaari.

Perintökaari ilmaisee selkeästi sen, että uskotut miehet arvioivat omaisuuden ja merkitsevät sen ainoastaan perukirjaan tai että se on jo merkitty, mutta he arvioivat sen ja ilmaisevat arviointinsa perukirjan laatijalle ja todistavat nimikirjoituksillaan ARVIOINTINSA..

Eli pesänhaltuunottaja <> laatija <> uskotut mihet eli omaisuuden arvioitsijat.

Miksi näin, koska tällä estetään se, että pesän ilmoittajan arvioinnit/arvot olisivat mahdollisimman oikeat eli verotus olisi oikea ja kukaan ei hyötyisi verotuksen vähyydestjos narsistinolo123 miljoonaa kertainen on eri mieltä, niin ilmaise osanottosi guruhuru aarniolle.

Anonyymi kirjoitti:

"Uskottumies ei laadi perukirjaa, vaan senctekee erikseen kutsuttu/pyydetty laatija ja kaksi uskottua miestä todistaa asiakirjan oikeellisuuden, eli asiat ja arviot on oikein, eli heidän tulee osata arvioida omaisuus ja tietää muu varallisuus oikein."

Pieleen meni, ja pahasti!

Käytäntö on, että kaksi uskottua miestä laativat perukirjan - tai että toinen heistä perukirjan laatii (ja ehkä sihteeri sen puhtaaksikirjoittaa) sen mukaan, mitä pesän ilmoittaja valaehtoisesti ilmoittaa. Molemmat uskotut miehet myös lain mukaan yhdessä arvioivat pesän varojen arvon - ei suinkaan mikään "erikseen kutsuttu/pyydetty laatija". Mitään tällaista erikseen pyydettyä laatijaa ei ole. Uskottujen miesten rooli on selvästi laissa ilmaistu.

PK 20:6.3
"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että =>he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet<= parhaan ymmärryksensä mukaan."

Lue lisää

Ps, kerrohan se käytäntö ja muistathan, että maantapa ei ole laki, eikä myöskään käytäntö ole laki.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, laissa lukee uskottujen miesten ON perukirjaan KIRJOITETTAVA todistus, jne.

Kuka laatii perukirjan kun kerran pesänilmoittajan on ilmoitettava perukirjaan omaisuus ja tietämänsä pesän tilanne??

Laista, koska lainasitte jälleen kohdan joka tukee narsistisen nolon omaa mieltä, " 2 §

====>>>Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka<<<<==== sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, =====>>>>tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, toimituttaa<<<<===== perunkirjoitus. <> 6 §

====>>>Pesän ilmoittakoon se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai muutoin on sen tilaan parhaiten perehtynyt<<<===. Osakkaan sekä eloonjääneen puolison, vaikkei tämä olisikaan osakas, tulee kehotuksesta antaa tietoja perunkirjoitusta varten.

Pesän ilmoittajan on perukirjaan merkittävä valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta. Hän on velvollinen valallaan vahvistamaan vakuutuksen, jos joku, jonka oikeus saattaa olla tällaisesta valanteosta riippuvainen, tahi pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija sitä vaatii. Valantekovelvollisuus on myös osakkaalla tai eloonjääneellä puolisolla, joka ei ole ilmoittanut pesää. ====>>Jos joku muu on ryhtynyt pesän omaisuutta koskeviin toimiin, voidaan hänetkin määrätä valalle, milloin siihen on syytä.

Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta on, milloin se voi sanottavaa hankaluutta tuottamatta tapahtua, hyvissä ajoin sitä ennen annettava tieto osakkaille ja eloonjääneelle puolisolle silloinkin, kun tämä ei ole osakas, sekä jos joku on perintönä tai testamentilla saava osuuden jäämistöön vasta osakkaan oikeuden lakattua, myös sille, jolla perunkirjoitusta toimitettaessa lähinnä on oikeus saada perintö tai testamentti".

Jätin vain viimeisestä pykälästä jo teidän tuomanne pois.

Lainsäännöistä ilmenee sellainen seikka, että perukirjan laatija voi olla edunsaaja, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai joku muu.

Lain mukaan uskotut miehet kirjoittavat todistuksen, eli todistavat perukirjan oikeellisuuden (aika hassua, että laatijat todistaa oman laatimansa perukirjan oikeelliseksi, kun taas testamentin laatija ei missään nimessä voi olla todistamassa omaa kirjelmäänsä. Ja laki todistajista on hiukka eri mieltä kuin perintökaari.

Perintökaari ilmaisee selkeästi sen, että uskotut miehet arvioivat omaisuuden ja merkitsevät sen ainoastaan perukirjaan tai että se on jo merkitty, mutta he arvioivat sen ja ilmaisevat arviointinsa perukirjan laatijalle ja todistavat nimikirjoituksillaan ARVIOINTINSA..

Eli pesänhaltuunottaja <> laatija <> uskotut mihet eli omaisuuden arvioitsijat.

Miksi näin, koska tällä estetään se, että pesän ilmoittajan arvioinnit/arvot olisivat mahdollisimman oikeat eli verotus olisi oikea ja kukaan ei hyötyisi verotuksen vähyydestjos narsistinolo123 miljoonaa kertainen on eri mieltä, niin ilmaise osanottosi guruhuru aarniolle.

Lue lisää

Vai L-höppänen sepustus se olikin ,että erikseen on perukirjan laatija ja erikseen kaksi uskottua miestä. No, sehän on linjassa sen kanssa, että höpö sotkee jäävin ja jäävittömän, ei tiedä, mistä kummassakin on kysymys.

Parempi asiatietoa kaipaavien kannalta olisi, että moinen disinformaatikko pysyisi täältä pois. Mutta toisaalta, onhan täällä niitäkin, jotka hakevat täältä hupia. Täältä siis löytyy kaikille jotakin.

Anonyymi kirjoitti:

Vai L-höppänen sepustus se olikin ,että erikseen on perukirjan laatija ja erikseen kaksi uskottua miestä. No, sehän on linjassa sen kanssa, että höpö sotkee jäävin ja jäävittömän, ei tiedä, mistä kummassakin on kysymys.

Parempi asiatietoa kaipaavien kannalta olisi, että moinen disinformaatikko pysyisi täältä pois. Mutta toisaalta, onhan täällä niitäkin, jotka hakevat täältä hupia. Täältä siis löytyy kaikille jotakin.

Lue lisää

Aivaaan, te tarjoatte sen huvituksen joka ainoa kerta, semiii sinne.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan, ekstaktia

Oikaistaan hieman kirjoittamaanne, muutoin kirjoittamanne on ectactista asiaa
Korjaan, ekstaktia

Se on suomen kielellä eksaktia.Lawetorderin pitäsi nyt opiskella hieman suomen kieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Oikaistaan hieman kirjoittamaanne, muutoin kirjoittamanne on ectactista asiaa
Korjaan, ekstaktia

Se on suomen kielellä eksaktia.Lawetorderin pitäsi nyt opiskella hieman suomen kieltä.

Lue lisää

Loppuiko super-argumentointikyvyt kun tehdään nupista asiaa?

Tässä taas yksi L-höppänän kukkasista: "todistaja ei voi todistaa omaa laatimaansa, eli kun joku laatii/tekee/muodostaa asiakirjan, hän ei sitä voi myöskään todistaa (sama asia kuin päättäisi omasta asiastaan taikka olisi päättämässä, valtakirjan tekijähän voisi todistaa ihan itse valtakirjan, vaiko?)."

Uskotut miehet EIVÄT ole mitään asiakirjan oikeellisuuden todistajia testamentin tai avioehdon todistajien tapaan. He todistavat perukirjan laatijoina verottajalle (tahi muille, joita perukirjan sisältö kiinnostaa), millä tavoin he ovat perukirjan laatineet ELI että "he ovat kaiken ilmoitetun oikein merkinneet ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan".
Todistus tässä = vakuutus. Yhtä hyvin säännös olisi voitu kirjoittaa: Todistajien on perukirjaan merkittävä vakuutus, että he ovat . . . .

Tässäkin jäävi-Lowe sekoilee tapansa mukaan, kun luetun ymmärtäminen on mitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä taas yksi L-höppänän kukkasista: "todistaja ei voi todistaa omaa laatimaansa, eli kun joku laatii/tekee/muodostaa asiakirjan, hän ei sitä voi myöskään todistaa (sama asia kuin päättäisi omasta asiastaan taikka olisi päättämässä, valtakirjan tekijähän voisi todistaa ihan itse valtakirjan, vaiko?)."

Uskotut miehet EIVÄT ole mitään asiakirjan oikeellisuuden todistajia testamentin tai avioehdon todistajien tapaan. He todistavat perukirjan laatijoina verottajalle (tahi muille, joita perukirjan sisältö kiinnostaa), millä tavoin he ovat perukirjan laatineet ELI että "he ovat kaiken ilmoitetun oikein merkinneet ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan".
Todistus tässä = vakuutus. Yhtä hyvin säännös olisi voitu kirjoittaa: Todistajien on perukirjaan merkittävä vakuutus, että he ovat . . . .

Tässäkin jäävi-Lowe sekoilee tapansa mukaan, kun luetun ymmärtäminen on mitä on.

Lue lisää

Luehan laista ihan oikein.

Se joka sekoilee, ei ole Lawetorder, vaan pilkkakauha.

"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan".

Eli uskotut miehet merkitsevät oman arviointinsa omaisuudesta ja vain sen oikeellisuuden todistavat ja ovat arvioineet parhaansa mukaan.

Se ei merkitse sitä, että uskotut miehet laatii perukirjan, vaan pesän ilmoittaja laatii perukirjan.

En ymmärrä miksi tähän saakka on toimittu niin, että on ollut erikseen perukirjan laatija ja uskotut miehet erikseen.

Minulla on monta perukirjaa laadittua.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan laista ihan oikein.

Se joka sekoilee, ei ole Lawetorder, vaan pilkkakauha.

"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan".

Eli uskotut miehet merkitsevät oman arviointinsa omaisuudesta ja vain sen oikeellisuuden todistavat ja ovat arvioineet parhaansa mukaan.

Se ei merkitse sitä, että uskotut miehet laatii perukirjan, vaan pesän ilmoittaja laatii perukirjan.

En ymmärrä miksi tähän saakka on toimittu niin, että on ollut erikseen perukirjan laatija ja uskotut miehet erikseen.

Minulla on monta perukirjaa laadittua.

Lue lisää

Voi noita ite-luulijoita, ite-"tietäjiä", joita tänne tuppaa pilvin pimein! Eivät ymmärrä, että eivät ymmärrä. Mutta päteä pitäisi vaan, vaikka kaikki edellytykset puuttuisivat. Tässä taas yksi:

"Se ei merkitse sitä, että uskotut miehet laatii perukirjan, vaan pesän ilmoittaja laatii perukirjan."

Perintökaari kertoo yksiselitteisesti, että =>perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä<=. Luonnollisesti he myös toimituksestaan laativat toimituskirjan eli perukirjan.

PK 20:2.1
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä =>valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä<=."

Anonyymi kirjoitti:

Voi noita ite-luulijoita, ite-"tietäjiä", joita tänne tuppaa pilvin pimein! Eivät ymmärrä, että eivät ymmärrä. Mutta päteä pitäisi vaan, vaikka kaikki edellytykset puuttuisivat. Tässä taas yksi:

"Se ei merkitse sitä, että uskotut miehet laatii perukirjan, vaan pesän ilmoittaja laatii perukirjan."

Perintökaari kertoo yksiselitteisesti, että =>perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä<=. Luonnollisesti he myös toimituksestaan laativat toimituskirjan eli perukirjan.

PK 20:2.1
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä =>valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä<=."

Lue lisää

Aaivan, noin on laissa, kuten myös näin: " 2 §

Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä. Jollei osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija ole ottanut pesän omaisuutta haltuunsa, tulee muun henkilön, jolla, sen mukaan kuin 18 luvun 4 §:ssä sanotaan, on omaisuus hoidettavanaan, ====>>>toimituttaa perunkirjoitus.<=>

Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan".

Mikä perukirja on?

Perukirja on veroilmoitus jolla saatetaan verohallintoon tieto omaisuus määrästä jotta se voidaan verottaa.

Kuka ilmoittaa verohallinnolle, kuka täyttää veroilmoituksen, verotettavako vaiko uskotut miehet, eli siis kaikki ne, ette voi täyttää henkilökohtaista veroilmoitusta, se pitää uskottujen miesten täyttää.

Eli pesän ilmoittaja täyttää/tekee perukirjan taikka joku muu hänen puolestaan ja uskotut miehet ilmaisee tiedot oikeiksi todistamalla perukirjan.

Ilmoittaja juhlallisella vakuutuksellaan ilmaisee, että veroilmoitus on näin.

Miten uskotut miehet täyttää perukirjan ennen perukirjoitustilaisuutta, kun eivät edes tiedä kuka on perijä, puoliso tai muu, koska tilaisuuden paikan ja ajan ilmoittaa pesänhaltuunottaja, osakas tai pesänselvittäjä ja kun ja jos on pesänselvittäjä, niin hänhän on tällöin myöskin ilmoittaja, eli pesänselvittäjä laatii/tekee perukirjan ja uskotut miehet todistaa arvion omaisuudesta oikeaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan laista ihan oikein.

Se joka sekoilee, ei ole Lawetorder, vaan pilkkakauha.

"Uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan".

Eli uskotut miehet merkitsevät oman arviointinsa omaisuudesta ja vain sen oikeellisuuden todistavat ja ovat arvioineet parhaansa mukaan.

Se ei merkitse sitä, että uskotut miehet laatii perukirjan, vaan pesän ilmoittaja laatii perukirjan.

En ymmärrä miksi tähän saakka on toimittu niin, että on ollut erikseen perukirjan laatija ja uskotut miehet erikseen.

Minulla on monta perukirjaa laadittua.

Lue lisää

"Minulla on monta perukirjaa laadittua"

Tuota noin, se on kyllä laadittuna!!

Kerro ihmeessä, mitä verottaja tekee saadessaa perukirjan ilman uskottuja miehiä?

- Verottaa kuten muutoinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro ihmeessä, mitä verottaja tekee saadessaa perukirjan ilman uskottuja miehiä?

- Verottaa kuten muutoinkin.

Kerrotaampa.

Jos uskottuja miehiä ei ole, eikä heidän arviotaan, on kyseinen perukirja laiton ja täten harkintaverotuksen kohde.

Verottaja voi myös hylätä peru kirjan.

Verotus on täten normaali perintöverotus 20%, jos ei perukirjaa hylätä puutteellisena.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotaampa.

Jos uskottuja miehiä ei ole, eikä heidän arviotaan, on kyseinen perukirja laiton ja täten harkintaverotuksen kohde.

Verottaja voi myös hylätä peru kirjan.

Verotus on täten normaali perintöverotus 20%, jos ei perukirjaa hylätä puutteellisena.

Lue lisää

Perukirjaa ei "hylätä". Jos perukirjassa on riittävät tiedot jäämistön varoista ja veloista, joiden nojalla verotus voidaan toimittaa, verottaja verottaa lakien mukaan. Arvioverotusta käytetään, jollei oikeita tietoja pesän varallisuudesta saada.

Muotovirheistä perukirjassa ei määrätä myöskään veronkorotusta. Verottaja korkeintaan huomauttaa asiasta.

Lawetorder tiesi tuon asian, että on laiton ja verottaja käsittelee kuin puuttuvaa/puutteellista veroilmoitusta eli käyttää myös harkintaansa hylkääkö perukirjan vaiko ei.

MInäkin soitin verottajalle ja sanoi, että huvin käy ilmankin uskottuja miehhiä. Pitää olla vain oiekat tiedot ja pesän ilmoittajan allekirjoitus. Näitä on mennyt monia läpi.

Te sopisitte hyvin kiusaajaksi, mutta onneksemme valtionhallinnossa ei olla sellaisia.

Anonyymi kirjoitti:

MInäkin soitin verottajalle ja sanoi, että huvin käy ilmankin uskottuja miehhiä. Pitää olla vain oiekat tiedot ja pesän ilmoittajan allekirjoitus. Näitä on mennyt monia läpi.

Te sopisitte hyvin kiusaajaksi, mutta onneksemme valtionhallinnossa ei olla sellaisia.

Lue lisää

Tässä pikku pätkä, gulguta uskotut miehet, löytyy myös minilex sivustolta.

"Uskotut miehet ja perunkirjoitus

parhaiten tuntevalta henkilöltä. Uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan yhdessä pesän ilmoittajan ... uskotut miehet laiminlyövät tämän velvollisuuden, he voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ... mukaista, että uskotut miehet ovat esteettömiä esimerkiksi perukirjan ja siten perintöverotuksen"

Eli pesän ilmoittaja on se joka laatii perukirjan, uskotut miehet vain kirjaavat arvionsa omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä pikku pätkä, gulguta uskotut miehet, löytyy myös minilex sivustolta.

"Uskotut miehet ja perunkirjoitus

parhaiten tuntevalta henkilöltä. Uskotut miehet allekirjoittavat perukirjan yhdessä pesän ilmoittajan ... uskotut miehet laiminlyövät tämän velvollisuuden, he voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ... mukaista, että uskotut miehet ovat esteettömiä esimerkiksi perukirjan ja siten perintöverotuksen"

Eli pesän ilmoittaja on se joka laatii perukirjan, uskotut miehet vain kirjaavat arvionsa omaisuudesta.

Lue lisää

Sama L-höppänä, joka ei erota jääviä jäävittömästä, jakaa sinnikkäästi uskomuksiaan:
"Eli pesän ilmoittaja on se joka laatii perukirjan, uskotut miehet vain kirjaavat arvionsa omaisuudesta."

Laki on kuitenkin se, joka määrää, ja laki sanoo näin:
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava =>sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä<=. (PK 20:2.1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L20P2)

Uskotut miehet siten toimittavat perunkirjoituksen ja laativat toimituksestaan perukirjan, jonka allekirjoittavat pesän ilmoittaja ja uskotut miehet.

Meille tuli pyytämättä pankeista kuolinpäivän saldot eli saavat tiedot jostain virastosta ja näinhän "perijöille" paljastuu salaisetkin säästöt, kai.

Halusin piruilla, mutta en tee sitä.

Se on ihan laissa, vain ja ainoastaan kiinteän omaisuuden tai sellaisen omaisuuden joka ehkä tärkeä perilliselle, tulee olla valtakirja taikka kysyttävä perilliseltä mielipide tai sitten haettava oikeudelta määräys myyntiin

Hautajaiskuluihin pesän varoista ei tarvitse lupia/valtakirjoja, ei myöskään pesän velkojen maksamiseen tai muun tähdellisen maksamiseen.

Ajatelkaa, jos pesässä huoneisto taikka omakotitalo, sen voi yksikin pesän osakas vuokrata itselleen pesän puolesta, siihen ei tarvita valtakirjoja, koska pesää hallitsee jokainen omalta osaltaan.

Anonyymi kirjoitti:

Halusin piruilla, mutta en tee sitä.

Se on ihan laissa, vain ja ainoastaan kiinteän omaisuuden tai sellaisen omaisuuden joka ehkä tärkeä perilliselle, tulee olla valtakirja taikka kysyttävä perilliseltä mielipide tai sitten haettava oikeudelta määräys myyntiin

Hautajaiskuluihin pesän varoista ei tarvitse lupia/valtakirjoja, ei myöskään pesän velkojen maksamiseen tai muun tähdellisen maksamiseen.

Ajatelkaa, jos pesässä huoneisto taikka omakotitalo, sen voi yksikin pesän osakas vuokrata itselleen pesän puolesta, siihen ei tarvita valtakirjoja, koska pesää hallitsee jokainen omalta osaltaan.

Lue lisää

Niin kyllä ne rikkaiden kiumurat ovat ihan toista luokkaa.
Mutta köyhääkin pelotellaan kaikenlaisilla perunkirjoitusvelvollisuuksilla vaikka asioiden selvityksistä tulisi vain lisää velkaa.

"Meillä pesänhoitaja sai pankin kanssa sovittua hautauskulujen maksun vainajan tililtä ilman valtakirjaa."

Ei siihen mitään sopimuksia tarvita, eikä osakkaiden valtakirjoja, koska sanotut maksut maksetaan lain nojalla vainajan tililtä.

PK 21:1.1
"Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. "

Anonyymi kirjoitti:

Halusin piruilla, mutta en tee sitä.

Se on ihan laissa, vain ja ainoastaan kiinteän omaisuuden tai sellaisen omaisuuden joka ehkä tärkeä perilliselle, tulee olla valtakirja taikka kysyttävä perilliseltä mielipide tai sitten haettava oikeudelta määräys myyntiin

Hautajaiskuluihin pesän varoista ei tarvitse lupia/valtakirjoja, ei myöskään pesän velkojen maksamiseen tai muun tähdellisen maksamiseen.

Ajatelkaa, jos pesässä huoneisto taikka omakotitalo, sen voi yksikin pesän osakas vuokrata itselleen pesän puolesta, siihen ei tarvita valtakirjoja, koska pesää hallitsee jokainen omalta osaltaan.

Lue lisää

"Ajatelkaa, jos pesässä huoneisto taikka omakotitalo, sen voi yksikin pesän osakas vuokrata itselleen pesän puolesta, siihen ei tarvita valtakirjoja, koska pesää hallitsee jokainen omalta osaltaan."

Ei kannata uskoa L-höpsön sepustuksia, kuten yllä olevaa. Vuokraukseen toki tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus tahi valtakirja.

Anonyymi kirjoitti:

"Ajatelkaa, jos pesässä huoneisto taikka omakotitalo, sen voi yksikin pesän osakas vuokrata itselleen pesän puolesta, siihen ei tarvita valtakirjoja, koska pesää hallitsee jokainen omalta osaltaan."

Ei kannata uskoa L-höpsön sepustuksia, kuten yllä olevaa. Vuokraukseen toki tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus tahi valtakirja.

Lue lisää

Perusteella millä?

Kiinteän omaisuuden myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden valtakirja, myös pesänselvittäjä tarvitsee nuo ja jollei suostumusta saada, niin oikeuden määräys eli oikeudenkin tulee tutkia asia onko myymiselle esteitä.

Pesänselvittäjä voi myydä vain velkojen katteeksi irtainta omaisuutta, mutta on tiedusteltava osakkaiden mielipide myymisestä, (perintökaari).

Millä kohtaa perintökaaressa esitetään vuokraamisesta ja tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus?

Leskellä on hallintaoikeus viimeisimpään yhdessä edesmenneen kanssa asuttuun asuntoon, jollei pesässä taikka leskellä omistuksessaan ole muuta asumiseen sopivaa asuntoa.

Leskellä on siis hallintaoikeus osaan omaisuutta.

Omaisuus pääsääntöisesti menee puolisi ellei laista tai muusta johdu eli edesmenneen omaisuus menee rintaperillisten taikka ja edunsaajien HALLINTAAN.

MILLÄ KOHTAA LAISSA LUKEE, ETTÄ OMAISUUDEN HALLINTAAN TARVITAAN MUIDEN SUOSTUMUS?

Hallitessaan asuntoa, leski voi sen vuokrata, muttei myydä.

Perilliset hallitsevat omalta osaltaan omaisuutta niin kauan kunnes se on jaettu.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä?

Kiinteän omaisuuden myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden valtakirja, myös pesänselvittäjä tarvitsee nuo ja jollei suostumusta saada, niin oikeuden määräys eli oikeudenkin tulee tutkia asia onko myymiselle esteitä.

Pesänselvittäjä voi myydä vain velkojen katteeksi irtainta omaisuutta, mutta on tiedusteltava osakkaiden mielipide myymisestä, (perintökaari).

Millä kohtaa perintökaaressa esitetään vuokraamisesta ja tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus?

Leskellä on hallintaoikeus viimeisimpään yhdessä edesmenneen kanssa asuttuun asuntoon, jollei pesässä taikka leskellä omistuksessaan ole muuta asumiseen sopivaa asuntoa.

Leskellä on siis hallintaoikeus osaan omaisuutta.

Omaisuus pääsääntöisesti menee puolisi ellei laista tai muusta johdu eli edesmenneen omaisuus menee rintaperillisten taikka ja edunsaajien HALLINTAAN.

MILLÄ KOHTAA LAISSA LUKEE, ETTÄ OMAISUUDEN HALLINTAAN TARVITAAN MUIDEN SUOSTUMUS?

Hallitessaan asuntoa, leski voi sen vuokrata, muttei myydä.

Perilliset hallitsevat omalta osaltaan omaisuutta niin kauan kunnes se on jaettu.

Lue lisää

Lisään selventävän.

Pesänosakas tai -osakkaat eivät voi MYYDÄ pesän omaisuutta ilman toisten osakkaiden suostumusta, mutta velkojen maksuun voi pesänhaltuunottaja sen mukaan kuin muista velvoitteista on huolehdittu.

Vuokrauksesta, jossa osakas/pesä ei menetä hallintaoikeuttaan ei määrätä laissa mitään.

Tiedän monia tapauksia jossa edesmennyt on omistanut asunnon joka vuokrattuna, pesä on jatkanut vuoraoikeutta ja jopa on ollut niinkin, että on ollut yksi ainoa osakas joka jatkanut vuokrasopimusta vaikka pesänosakkaita on ollut muitakin.

Ennen kuin inkutat aina joka asiassa alentavasti vastaan, niin esitä aina sanomisesi tueksi FAKTAA.

Anonyymi kirjoitti:

"Meillä pesänhoitaja sai pankin kanssa sovittua hautauskulujen maksun vainajan tililtä ilman valtakirjaa."

Ei siihen mitään sopimuksia tarvita, eikä osakkaiden valtakirjoja, koska sanotut maksut maksetaan lain nojalla vainajan tililtä.

PK 21:1.1
"Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. "

Lue lisää

Joo ei sitä aluksi kukaan tiennyt.
Sitä paitsi tuollainen lause "suoritetaan kulut" ei vielä kerro kuka ne saa suorittaa ja millä valtuuksilla joten jokainen askel on vain haparoitava ja toheloitava kunnes asia selkenee.

Sekopäiden lakiteksti on sekopäistä ja on tehty vain kansan orjuuttamiseksi ja alistamiseksi koska sitä voi tulkita vain sekopäinen kallispalkkainen ammattilainen.

Anonyymi kirjoitti:

Joo ei sitä aluksi kukaan tiennyt.
Sitä paitsi tuollainen lause "suoritetaan kulut" ei vielä kerro kuka ne saa suorittaa ja millä valtuuksilla joten jokainen askel on vain haparoitava ja toheloitava kunnes asia selkenee.

Sekopäiden lakiteksti on sekopäistä ja on tehty vain kansan orjuuttamiseksi ja alistamiseksi koska sitä voi tulkita vain sekopäinen kallispalkkainen ammattilainen.

Lue lisää

Kyllä se laissa sanotaan, pesänhaltuunottaja, mutta laki ei kiellä noita velkpja, hautauskuluja tai muita pesän menoja muiden pesänosakkaiden suorittaa.

Pesänselvittäjä on selviö, koska hän nimikkeellisestikkin ottaa pesän haltuun ja vastaa pesää kolmatta osapuolta kohtaan, eli hoitaa velat ja muut asiat.

Olet ihan oikeassa ja perintökaarestakin huomaa kenen etu on se tärkein, "pesänselvityskulut tulee suorittaa ENNEN muita velkoja, "Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen".

Eli kyllä se niin on jotta, pesänselvittäjä ja -jakaja on se tärkein.

Minusta se pitäisi olla niin, että ensin tähdelliset kulut, hautaus ja muut sellaiset, sitten vasta vainajan velat, sitten pesän ja vasta viimeisenä ulkopuolisen selvittäjän/jakajan kulut eli jaon jälkeen, jos pesään jää varoja lakiosuuksien jälkeen eli lakiosa pitää jäädä vähintään perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä se laissa sanotaan, pesänhaltuunottaja, mutta laki ei kiellä noita velkpja, hautauskuluja tai muita pesän menoja muiden pesänosakkaiden suorittaa.

Pesänselvittäjä on selviö, koska hän nimikkeellisestikkin ottaa pesän haltuun ja vastaa pesää kolmatta osapuolta kohtaan, eli hoitaa velat ja muut asiat.

Olet ihan oikeassa ja perintökaarestakin huomaa kenen etu on se tärkein, "pesänselvityskulut tulee suorittaa ENNEN muita velkoja, "Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen".

Eli kyllä se niin on jotta, pesänselvittäjä ja -jakaja on se tärkein.

Minusta se pitäisi olla niin, että ensin tähdelliset kulut, hautaus ja muut sellaiset, sitten vasta vainajan velat, sitten pesän ja vasta viimeisenä ulkopuolisen selvittäjän/jakajan kulut eli jaon jälkeen, jos pesään jää varoja lakiosuuksien jälkeen eli lakiosa pitää jäädä vähintään perillisille.

Lue lisää

"vasta viimeisenä ulkopuolisen selvittäjän/jakajan kulut eli jaon jälkeen,"

Kaikesta on seurauksensa, jos laki olisi esittämäsi. Kukaan ei ottaisi pesänselvittäjän tehtävää hoitaakseen, ellei saisi perillisiltä vakuuksia palkkionsa varalta. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti ammattitaitoisen selvittäjän hakemista. Pesän velkojen osalta sama asia: jollei niitä suoritettaisi ensin, kukaan ei ottaisi kuolinpesän tekemää tilausta esim. hautakivestä hoitaakseen. Hautauskulutkin ovat pesän velkaa.

Anonyymi kirjoitti:

"vasta viimeisenä ulkopuolisen selvittäjän/jakajan kulut eli jaon jälkeen,"

Kaikesta on seurauksensa, jos laki olisi esittämäsi. Kukaan ei ottaisi pesänselvittäjän tehtävää hoitaakseen, ellei saisi perillisiltä vakuuksia palkkionsa varalta. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti ammattitaitoisen selvittäjän hakemista. Pesän velkojen osalta sama asia: jollei niitä suoritettaisi ensin, kukaan ei ottaisi kuolinpesän tekemää tilausta esim. hautakivestä hoitaakseen. Hautauskulutkin ovat pesän velkaa.

Lue lisää

Siellä huutaa suureen ääneen rahastuksesta huoltapitävä.

Ensinnäkin tuolainen tapa ei aiheuttaisi mitään mainitsemistasi asioista, kuin ainoastaan sen, että kuolinpesien väkisin rahastaminen loppuisi.

Kerro mikä oikeus ulkopuolisella pesänselvittäjä ja -jakajilla on edes menneen varallisuuteen, kuin että se oikeus ensisijaisena on nykyisessä perintökaaressa?

Aivan, ei mitään oikeutta.

Perillisille annetaan oikeus saada vähintään lakiosaoikeus varallisuudesta, tuo oikeus ohittuu pesänselvittäjän ja -jakajan oikeudella.

Samoin on pesän velkojien oikeuksien kohdalla.

Huomaathan, että hautauskulut hoidetaan pesän varallisuudella, eli ei niistä tehdä velkaa pesälle, kuin ainoastaan silloin jollei pesän varallisuus riitä kokonaan hautauksen hoitoon.

Siksi annankin tässä erittäin hyvän neuvon pesän haltuunottajalle, tehkää heti pesässä suuntaa antava varallisuuslaskelma ja jos näyttää sille ettei pesän varallisuus riitä kuin osaan hautauskuluista, taikka riittää hautauskuluihin, muttei juurikaan muuhun, niin hakekaa kuolinpesä välittömästi konkurssiin, jopa ennen perunkirjoitusta, jolloinka kuolinpesä vapautuu kaikista asioista ja kuluista.

Hautauskulut eivät, huom. EIVÄT ole pesän velkaa, vaan jos varat riittää, niin hautauskulut ohittaa sentään rahastajien kulut, muttei muut kulut ohita rahastajia.

Anonyymi kirjoitti:

"vasta viimeisenä ulkopuolisen selvittäjän/jakajan kulut eli jaon jälkeen,"

Kaikesta on seurauksensa, jos laki olisi esittämäsi. Kukaan ei ottaisi pesänselvittäjän tehtävää hoitaakseen, ellei saisi perillisiltä vakuuksia palkkionsa varalta. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti ammattitaitoisen selvittäjän hakemista. Pesän velkojen osalta sama asia: jollei niitä suoritettaisi ensin, kukaan ei ottaisi kuolinpesän tekemää tilausta esim. hautakivestä hoitaakseen. Hautauskulutkin ovat pesän velkaa.

Lue lisää

Pst, otathan huomioon sen että laki määrää tuomioistuimen päättämää pesänselvittäjän määrätyissä tapauksissa, mutta toisissa se on, että jos suostuu.

Pesänselvittäjä voi olla henkilö joka parhaiten tehtävästä suoriutuu eli loppuisi kuolin- ja eropesien rahastus.

Anonyymi kirjoitti:

Perusteella millä?

Kiinteän omaisuuden myyntiin tarvitaan kaikkien osakkaiden valtakirja, myös pesänselvittäjä tarvitsee nuo ja jollei suostumusta saada, niin oikeuden määräys eli oikeudenkin tulee tutkia asia onko myymiselle esteitä.

Pesänselvittäjä voi myydä vain velkojen katteeksi irtainta omaisuutta, mutta on tiedusteltava osakkaiden mielipide myymisestä, (perintökaari).

Millä kohtaa perintökaaressa esitetään vuokraamisesta ja tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus?

Leskellä on hallintaoikeus viimeisimpään yhdessä edesmenneen kanssa asuttuun asuntoon, jollei pesässä taikka leskellä omistuksessaan ole muuta asumiseen sopivaa asuntoa.

Leskellä on siis hallintaoikeus osaan omaisuutta.

Omaisuus pääsääntöisesti menee puolisi ellei laista tai muusta johdu eli edesmenneen omaisuus menee rintaperillisten taikka ja edunsaajien HALLINTAAN.

MILLÄ KOHTAA LAISSA LUKEE, ETTÄ OMAISUUDEN HALLINTAAN TARVITAAN MUIDEN SUOSTUMUS?

Hallitessaan asuntoa, leski voi sen vuokrata, muttei myydä.

Perilliset hallitsevat omalta osaltaan omaisuutta niin kauan kunnes se on jaettu.

Lue lisää

L-höpsöä jälleen paljaimmillaan: "MILLÄ KOHTAA LAISSA LUKEE, ETTÄ OMAISUUDEN HALLINTAAN TARVITAAN MUIDEN SUOSTUMUS?"

Kuolinpesän hallinto on yhteishallintoa, mikä tarkoittaa, että kaikkiin toimiin tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus.

Ainoa poikkeus koskee lesken oikeutta yhteisen asunnon ja asuntoirtaimiston hallintaan. Leski siis yksin kykenee panemaan asunnon vuokralle muita kuulematta, ei kukaan muu.

Älä aina valehtele.

Anonyymi kirjoitti:

Älä aina valehtele.

Oliko sinulla muuta?

Voithan esittää toisinkin ja ilmaista missä vale.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko sinulla muuta?

Voithan esittää toisinkin ja ilmaista missä vale.

Joko sinulla on ikää mopokorttiin?

Anonyymi kirjoitti:

Joko sinulla on ikää mopokorttiin?

😜😜😜

Anonyymi kirjoitti:

Joko sinulla on ikää mopokorttiin?

Sunnuntai-illan pelastus, ihan paras!

Anonyymi kirjoitti:

Sunnuntai-illan pelastus, ihan paras!

Voi laps raukkaa, ota tutti.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä huutaa suureen ääneen rahastuksesta huoltapitävä.

Ensinnäkin tuolainen tapa ei aiheuttaisi mitään mainitsemistasi asioista, kuin ainoastaan sen, että kuolinpesien väkisin rahastaminen loppuisi.

Kerro mikä oikeus ulkopuolisella pesänselvittäjä ja -jakajilla on edes menneen varallisuuteen, kuin että se oikeus ensisijaisena on nykyisessä perintökaaressa?

Aivan, ei mitään oikeutta.

Perillisille annetaan oikeus saada vähintään lakiosaoikeus varallisuudesta, tuo oikeus ohittuu pesänselvittäjän ja -jakajan oikeudella.

Samoin on pesän velkojien oikeuksien kohdalla.

Huomaathan, että hautauskulut hoidetaan pesän varallisuudella, eli ei niistä tehdä velkaa pesälle, kuin ainoastaan silloin jollei pesän varallisuus riitä kokonaan hautauksen hoitoon.

Siksi annankin tässä erittäin hyvän neuvon pesän haltuunottajalle, tehkää heti pesässä suuntaa antava varallisuuslaskelma ja jos näyttää sille ettei pesän varallisuus riitä kuin osaan hautauskuluista, taikka riittää hautauskuluihin, muttei juurikaan muuhun, niin hakekaa kuolinpesä välittömästi konkurssiin, jopa ennen perunkirjoitusta, jolloinka kuolinpesä vapautuu kaikista asioista ja kuluista.

Hautauskulut eivät, huom. EIVÄT ole pesän velkaa, vaan jos varat riittää, niin hautauskulut ohittaa sentään rahastajien kulut, muttei muut kulut ohita rahastajia.

Lue lisää

"Hautauskulut eivät, huom. EIVÄT ole pesän velkaa, vaan jos varat riittää"

Tietenkin hautauskulut ovat pesän velkaa. Kun lasku tulee hautaustoimistolta, syntyy velkasuhde, joka kestää yleensä 14 päivää netto, maksuehtojen mukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Hautauskulut eivät, huom. EIVÄT ole pesän velkaa, vaan jos varat riittää"

Tietenkin hautauskulut ovat pesän velkaa. Kun lasku tulee hautaustoimistolta, syntyy velkasuhde, joka kestää yleensä 14 päivää netto, maksuehtojen mukaisesti.

Lue lisää

Huooh, meniköhän jo saivarteluksi, eli koska halusit nupsia pulun sijasta hyttystä jonka onnistuitkin pienellä päälläsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Hautauskulut eivät, huom. EIVÄT ole pesän velkaa, vaan jos varat riittää"

Tietenkin hautauskulut ovat pesän velkaa. Kun lasku tulee hautaustoimistolta, syntyy velkasuhde, joka kestää yleensä 14 päivää netto, maksuehtojen mukaisesti.

Lue lisää

Pst. Mikä on maksuaika, niin sitten kun sen tajuat lähimmän 200 vuoden päästä, voi mennä kauemminkin, niin jutellaan lisää.

Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu.

Epätoivoista on ollut teidän haukkumis-, vähättely- ja kampitusyrityksenne, mutta tuo oli jo melkein pohjanoteeraus.

Anonyymi kirjoitti:

Pst. Mikä on maksuaika, niin sitten kun sen tajuat lähimmän 200 vuoden päästä, voi mennä kauemminkin, niin jutellaan lisää.

Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu.

Epätoivoista on ollut teidän haukkumis-, vähättely- ja kampitusyrityksenne, mutta tuo oli jo melkein pohjanoteeraus.

Lue lisää

"Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu."

Ymmärryksesi velasta on vähäistä. Velka syntyy, kun tehdään tilaus. Tilaaja on siitä alkaen velkavastuussa tilauksen suorittajalle. Velka erääntyy laskutettaessa, ja jollei velkaa suorita, syntyy lisää velkaa, eli oheisvelkaa, mikä tunnetaan viivästyskorkona yms. kuluina velan perimisestä.

Juridiikan peruskurssilla saisit tietoa yksinkertaisista velkasuhteista.

Anonyymi kirjoitti:

"Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu."

Ymmärryksesi velasta on vähäistä. Velka syntyy, kun tehdään tilaus. Tilaaja on siitä alkaen velkavastuussa tilauksen suorittajalle. Velka erääntyy laskutettaessa, ja jollei velkaa suorita, syntyy lisää velkaa, eli oheisvelkaa, mikä tunnetaan viivästyskorkona yms. kuluina velan perimisestä.

Juridiikan peruskurssilla saisit tietoa yksinkertaisista velkasuhteista.

Lue lisää

Luehan nyt ensinnäkin tilauksesta jotain, sitten lue kauppalaki.

Sitten kun olet lukenut, niin älä sekoita tilausta hautaustoimilain mukaiseen toimitukseen.

Eikä muillakaan muuta, mennään ihan aikuisten oikeasti oikean mukaisten lakien mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu."

Ymmärryksesi velasta on vähäistä. Velka syntyy, kun tehdään tilaus. Tilaaja on siitä alkaen velkavastuussa tilauksen suorittajalle. Velka erääntyy laskutettaessa, ja jollei velkaa suorita, syntyy lisää velkaa, eli oheisvelkaa, mikä tunnetaan viivästyskorkona yms. kuluina velan perimisestä.

Juridiikan peruskurssilla saisit tietoa yksinkertaisista velkasuhteista.

Lue lisää

Ps. Lukemalla sinäkin oppisit välttään luridiikkapellenä olemista.

Anonyymi kirjoitti:

Voi laps raukkaa, ota tutti.

Voisitko vastata ihan aikuisten oikeasti aloittajalle?

Anonyymi kirjoitti:

"Ymmärtääkseni maksuaikana tai viimeistään viimeisenä päivänä suoritettu ei ole velka, vaan muuttuu velaksi jollei ole suoritettu."

Ymmärryksesi velasta on vähäistä. Velka syntyy, kun tehdään tilaus. Tilaaja on siitä alkaen velkavastuussa tilauksen suorittajalle. Velka erääntyy laskutettaessa, ja jollei velkaa suorita, syntyy lisää velkaa, eli oheisvelkaa, mikä tunnetaan viivästyskorkona yms. kuluina velan perimisestä.

Juridiikan peruskurssilla saisit tietoa yksinkertaisista velkasuhteista.

Lue lisää

Lisää idiootille.

"SAATAVIEN PERINTÄ
Vapaaehtoinen perintä

Sitten kun lasku on erääntynyt ("14vrk/netto eli huomautusaika ja samalla maksuaika, mutta maksuaika voi olla korkeintaan 30vrk/netto") eikä asiakas ole sitä maksanut, alkaa laskusaatavan perintä".

Laskulla maksaminen ei ole luottokauppaa, tämän tulisi ymmärtää idiootimmankin, koska laskukauppa on kuluttajan ja myyjän välinen sopimus, kun taas luottomyynti on täysin eri asia.

"Maksaminen on kuluttajakaupoissa yleensä ostajan eli kuluttajan keskeisin sopimusvelvoite. Lähtökohtaisesti kuluttajan on maksettava lasku viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Kuluttajansuojan kannalta olisi kuitenkin suositeltavaa, että kuluttajalla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa sovittavaan eräpäivään.

Maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta tavallisesti kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskuhetkestä, jos lasku tulee jälkikäteen. Jos maksamisen eräpäivästä ei ole sovittu, lasku on maksettava kuukauden kuluessa sen lähettämisestä. Muutoin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että lasku lähetetään kuluttajalle riittävän ajoissa ennen eräpäivää, jotta hänelle jää aikaa tarkistaa laskun oikeellisuus ja esittää huomautukset myyjälle.

Myyjä on lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että laskun lähettämisen ja eräpäivän välille jää vähintään kaksi viikkoa aikaa".

Lisätietoa maksuajasta saat toimesi mukaisesti gulguttamalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lisää idiootille.

"SAATAVIEN PERINTÄ
Vapaaehtoinen perintä

Sitten kun lasku on erääntynyt ("14vrk/netto eli huomautusaika ja samalla maksuaika, mutta maksuaika voi olla korkeintaan 30vrk/netto") eikä asiakas ole sitä maksanut, alkaa laskusaatavan perintä".

Laskulla maksaminen ei ole luottokauppaa, tämän tulisi ymmärtää idiootimmankin, koska laskukauppa on kuluttajan ja myyjän välinen sopimus, kun taas luottomyynti on täysin eri asia.

"Maksaminen on kuluttajakaupoissa yleensä ostajan eli kuluttajan keskeisin sopimusvelvoite. Lähtökohtaisesti kuluttajan on maksettava lasku viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Kuluttajansuojan kannalta olisi kuitenkin suositeltavaa, että kuluttajalla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa sovittavaan eräpäivään.

Maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta tavallisesti kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskuhetkestä, jos lasku tulee jälkikäteen. Jos maksamisen eräpäivästä ei ole sovittu, lasku on maksettava kuukauden kuluessa sen lähettämisestä. Muutoin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään laskuun merkittynä eräpäivänä. Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että lasku lähetetään kuluttajalle riittävän ajoissa ennen eräpäivää, jotta hänelle jää aikaa tarkistaa laskun oikeellisuus ja esittää huomautukset myyjälle.

Myyjä on lähtökohtaisesti vastuussa siitä, että laskun lähettämisen ja eräpäivän välille jää vähintään kaksi viikkoa aikaa".

Lisätietoa maksuajasta saat toimesi mukaisesti gulguttamalla.

Lue lisää

Heikkoa on ymmärryksesi velkasuhteista. Velkaa syntyy kaikessa kauppatoimissa, jollei asiakas maksa KÄTEISELLÄ. Velkasuhde on ihan eria asioi kuin LUOTTOkauppa. Varsinainen luoton antaminen on toki sekin velkasuhde.

Kun asiakas ostohetkellä on sitoutunut velkasuhteeseen, hänen tulee maksaa lasku maksuehtojen mukaisesti. Eihän mitään laskua tarvitsisi maksaa, ellei sen perustana olisi velkasuhdetta. Asiakas maksaa aina velkaa, kun hän suorittaa laskun.

Anonyymi kirjoitti:

Heikkoa on ymmärryksesi velkasuhteista. Velkaa syntyy kaikessa kauppatoimissa, jollei asiakas maksa KÄTEISELLÄ. Velkasuhde on ihan eria asioi kuin LUOTTOkauppa. Varsinainen luoton antaminen on toki sekin velkasuhde.

Kun asiakas ostohetkellä on sitoutunut velkasuhteeseen, hänen tulee maksaa lasku maksuehtojen mukaisesti. Eihän mitään laskua tarvitsisi maksaa, ellei sen perustana olisi velkasuhdetta. Asiakas maksaa aina velkaa, kun hän suorittaa laskun.

Lue lisää

Ei se ole velkaa, se vastaa käteiskauppaa, suoritetaan vain eri tavalla.

Luottokauppa, laina, osamaksukauppa, velkakirja-osto, luotolle osto ovat kaikki täysin eri asioita

Huomaathan, käteiskaupassa on sama 14vrk vaihto- ja palautusoikeus, sama asia on ostetaan myöhemmin laskutettaessa eli kyse ei ole velaksi ostosta.

Pitäshän tällainen nyt tietää noinkin viisaan, ymmärrän tietty jos ei viisauskriteeri ylitykkään.

Anonyymi kirjoitti:

Heikkoa on ymmärryksesi velkasuhteista. Velkaa syntyy kaikessa kauppatoimissa, jollei asiakas maksa KÄTEISELLÄ. Velkasuhde on ihan eria asioi kuin LUOTTOkauppa. Varsinainen luoton antaminen on toki sekin velkasuhde.

Kun asiakas ostohetkellä on sitoutunut velkasuhteeseen, hänen tulee maksaa lasku maksuehtojen mukaisesti. Eihän mitään laskua tarvitsisi maksaa, ellei sen perustana olisi velkasuhdetta. Asiakas maksaa aina velkaa, kun hän suorittaa laskun.

Lue lisää

Miksi muute hävisi toinen vastaukseni, sensoritko ne täällä taas inttää vastaan ja poistavat epämiellyttävät itselleen

Anonyymi kirjoitti:

Ei se ole velkaa, se vastaa käteiskauppaa, suoritetaan vain eri tavalla.

Luottokauppa, laina, osamaksukauppa, velkakirja-osto, luotolle osto ovat kaikki täysin eri asioita

Huomaathan, käteiskaupassa on sama 14vrk vaihto- ja palautusoikeus, sama asia on ostetaan myöhemmin laskutettaessa eli kyse ei ole velaksi ostosta.

Pitäshän tällainen nyt tietää noinkin viisaan, ymmärrän tietty jos ei viisauskriteeri ylitykkään.

Lue lisää

Kun et ymmärrä velkasuhteita, niin on ymmärrettävää sekin, ettet ymmärrä käteiskauppaakaan. Käteisellä ostettaessa ei voi syntyä velkaa, koska se on käteisellä maksettaessa mahdottomuus.

Mitään vaihto- tai palautusoikeuskai ei ole käteiskaupassa, ellei siitä ole sovittu tai ole kysymys etäkaupasta. Käteiskaupassa ei anneta LASKUA, koskei ole mitään laskutettavaa, mutta asiakas on oikeutettu saamaan KUITIN.

Anonyymi kirjoitti:

Kun et ymmärrä velkasuhteita, niin on ymmärrettävää sekin, ettet ymmärrä käteiskauppaakaan. Käteisellä ostettaessa ei voi syntyä velkaa, koska se on käteisellä maksettaessa mahdottomuus.

Mitään vaihto- tai palautusoikeuskai ei ole käteiskaupassa, ellei siitä ole sovittu tai ole kysymys etäkaupasta. Käteiskaupassa ei anneta LASKUA, koskei ole mitään laskutettavaa, mutta asiakas on oikeutettu saamaan KUITIN.

Lue lisää

Miksi poistatat vastaukset joilla sinut naulataan?

Kun olet poistattanut, niin aasimaisest vaihdat kiistelyn aluetta toiseksi ja muutat oman perustelusi selviöksi ja esität, että sen takia laskutuskauppa olisi velkaa.

Tuo systemaattinen häviäjän taktiikka ei onnistu, koska asia ei siitä muuksi muutu.

Lasku ja sen maksaminen tekee siitä kaupan sitovaksi KUITIKSI, jota niin kovasti kaipaat.

Idiootti

Anonyymi kirjoitti:

Miksi poistatat vastaukset joilla sinut naulataan?

Kun olet poistattanut, niin aasimaisest vaihdat kiistelyn aluetta toiseksi ja muutat oman perustelusi selviöksi ja esität, että sen takia laskutuskauppa olisi velkaa.

Tuo systemaattinen häviäjän taktiikka ei onnistu, koska asia ei siitä muuksi muutu.

Lasku ja sen maksaminen tekee siitä kaupan sitovaksi KUITIKSI, jota niin kovasti kaipaat.

Idiootti

Lue lisää

Ps. Lukisiyko kuluttajansuojalain ja kauppalain, kun et ole sitä koskaan lukenut.

Palautus- ja vaihtooikeus on lakisääteinen 14vrk ja jollet usko, niin tarkista.

En ala sitä tänne laittaan, koska olen vain Matti.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Lukisiyko kuluttajansuojalain ja kauppalain, kun et ole sitä koskaan lukenut.

Palautus- ja vaihtooikeus on lakisääteinen 14vrk ja jollet usko, niin tarkista.

En ala sitä tänne laittaan, koska olen vain Matti.

Lue lisää

Ei tavallisessa kaupassa ole mitään palautus- ja vaihto-oikeutta. Kauppa on sitova, ja jos tuotteessa tai palvelussa on VIRHE, siitä voi reklamoida. Nyt sassiin sinne peruskurssille, jotta jutuissasi olisi edes hitunen järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tavallisessa kaupassa ole mitään palautus- ja vaihto-oikeutta. Kauppa on sitova, ja jos tuotteessa tai palvelussa on VIRHE, siitä voi reklamoida. Nyt sassiin sinne peruskurssille, jotta jutuissasi olisi edes hitunen järkeä.

Lue lisää

Ei ny jumalauta, et siis käy kaupassa ollenkaan ja metsäperän ainoa kauppa vain ruokakauppa jossa peräkamarin viiskymppisen isäpappa käy.

Joka kaupassa on melkein joka hyllyssä lappu josa ilmaistaan, että tuotteilla on vaihto- ja palautusoikeus nn päivää, alusvaatteilla ei ole.

Pysy siellä perähikiällä, katkaise sähkö, äläkä tule tänne kirjoittaa potaskaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tavallisessa kaupassa ole mitään palautus- ja vaihto-oikeutta. Kauppa on sitova, ja jos tuotteessa tai palvelussa on VIRHE, siitä voi reklamoida. Nyt sassiin sinne peruskurssille, jotta jutuissasi olisi edes hitunen järkeä.

Lue lisää

Lue itse vaihto ja palautusoikeudesta laista, vaikkei suoraan sanotakkaan, nii on kyllä.

Lakeja on vain huononnettu sinun kaltaisten paskojen toimesta rahanahneuse dellä.

Kaupat antaa sen takia vaihto- ja palautusoikeuden, ettei heidän tarvitsisi alkaa tappeleen kalliisti oikeuksissa.

Yhtäkään aasitta-ajajaa ei pitäisi päästää lakeja säätämään ja valvomaan.

Johan se on nähty kuinka kuralla suomessa lainsäädäntö ja säätäminen on, mutta onneksi löytyy muutamia duoraselkäisijä jotka torppaa, vaikkei luridiikkapelle oikeuskansleri näe mitään vikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tavallisessa kaupassa ole mitään palautus- ja vaihto-oikeutta. Kauppa on sitova, ja jos tuotteessa tai palvelussa on VIRHE, siitä voi reklamoida. Nyt sassiin sinne peruskurssille, jotta jutuissasi olisi edes hitunen järkeä.

Lue lisää

Häviät yhdessä asiassa, siirryt toiseen, jotkut kutsuisi väsytystaktiikaksi, mutta minä kutsun sitä homeaivoisuudeksi eli ruikkuperseen tyyliksi.

Koettaisit edes kerrankin pysyä aloitusaiheessa.

Anonyymi kirjoitti:

Lue itse vaihto ja palautusoikeudesta laista, vaikkei suoraan sanotakkaan, nii on kyllä.

Lakeja on vain huononnettu sinun kaltaisten paskojen toimesta rahanahneuse dellä.

Kaupat antaa sen takia vaihto- ja palautusoikeuden, ettei heidän tarvitsisi alkaa tappeleen kalliisti oikeuksissa.

Yhtäkään aasitta-ajajaa ei pitäisi päästää lakeja säätämään ja valvomaan.

Johan se on nähty kuinka kuralla suomessa lainsäädäntö ja säätäminen on, mutta onneksi löytyy muutamia duoraselkäisijä jotka torppaa, vaikkei luridiikkapelle oikeuskansleri näe mitään vikaa.

Lue lisää

Kauppaain oma asia on antaa vaihto-oikeus, eli kysymys on ns. avoimesta kaupasta. Tämä ei johdu laista, vaan sopimusvapaudesta solmia sellaisia sopimusehtoja kuin haluaa.

Sinun ei tarvitse hyppiä asiasta toiseen, vaan voit opiskella näitä perusasioita juridiikan peruskurssilta.

Anonyymi kirjoitti:

Kauppaain oma asia on antaa vaihto-oikeus, eli kysymys on ns. avoimesta kaupasta. Tämä ei johdu laista, vaan sopimusvapaudesta solmia sellaisia sopimusehtoja kuin haluaa.

Sinun ei tarvitse hyppiä asiasta toiseen, vaan voit opiskella näitä perusasioita juridiikan peruskurssilta.

Lue lisää

Luehan hiukka tarkemmin kuluttajansuojalaki.

Eikä muillakaan muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Luehan hiukka tarkemmin kuluttajansuojalaki.

Eikä muillakaan muuta.

Kuluttajansuojastakin on kursseja. Sinne vaan rohkeasti mukaan. Kyllä ne opettajat kertovat, mikä on avoin kauppa ja milloin kyse on sitovasta käteiskaupasta. Ei ole vaikeaa, mutta kaltaisellesi tietenkin haastavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuluttajansuojastakin on kursseja. Sinne vaan rohkeasti mukaan. Kyllä ne opettajat kertovat, mikä on avoin kauppa ja milloin kyse on sitovasta käteiskaupasta. Ei ole vaikeaa, mutta kaltaisellesi tietenkin haastavaa.

Lue lisää

Niin, sinulta se vain kaikki on jäänyt väliin, kuten nettiketti.

Kannattaisi tuo solvaaminen piilottaa paremmin, yhtä hyvin kuin olet saanut älykkyytesikin piiloitettua,

Kun luet, siis jos osaatkaan, nii kuluttajansuojalaki kunnolla, jossa määrätään sopimusehdoista ja kaikenlainen kauppa on sitovaa, ellei toisin sovita.

Kauppatavara on aina myyjän, niin kauan kunnes se on maksettu.

Lisää löydät kyllä, mutta muista ottaa joku mukaasi.