Mitsubishi vai mitsubishi ilmalämpöpumppu?

Moneenko tuhanteen aloitukseen olet vastannut näillä älykkäillä (?) kommenteilla?

Anonyymi kirjoitti:

Moneenko tuhanteen aloitukseen olet vastannut näillä älykkäillä (?) kommenteilla?

Yli kuuteentuhanteen, minulla on voimakas mielialalääkitys mutta se ei auta.

Ja eikö tuon laitteen pystyisi jo tehtaalla rakentamaan niin, ettei mitään lumisuojia tarvitsisi käyttäjän alkaa rakentamaan laitteen päälle?
Ja miksi ilmalämpöpumpulla tuotetun lämmön lämpötilan säätö on äärettömän suuripiirteistä?

Minkäs merkin agentti olet? Teksti on liian paksua, jutut menee uhoamiseksi eikä niillä ole mitään arvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Minkäs merkin agentti olet? Teksti on liian paksua, jutut menee uhoamiseksi eikä niillä ole mitään arvoa.

Kaikki mitä kirjoitin on totta.
Tälläkin hetkellä ulkona on 22 astetta pakkasta. Mistsubishi Electric LN35 on tämän vuorokauden aikana klo 17:40 mennessä kuluttanut 16 kwh sähköä ja tuottanut epätasaista lämpöä.
Tohissut, rutissut, puhaltanut ja paukkanut. Välillä on sulatellut jäätyvää ulkoyksikköä.
Lämpötilan säätö on todella suurpiirteistä ja lämmitettävälle alueelle tasainen lämmön jakaminen mahdoton tehtävä.
Mutta on se tyhjää parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Minkäs merkin agentti olet? Teksti on liian paksua, jutut menee uhoamiseksi eikä niillä ole mitään arvoa.

Moni ilmalämpöpumpun ostaja pettyy samalla tavalla. Varsinkin sulatussessioiden äänimaailma on sellainen, että se tulee järjestäen yllätyksenä niille, jotka ovat lukenee brosyyristä sisäyksikön kuiskaavan hiljaisesta äänitasosta ja kuunnelleet myyjän vakuutusta samasta asiasta vieläpä oman kokemuksen kera, ja juuri siitä samasta laitteesta josta asiakas on kiinnostunut.
Mutta on siinä ostajallakin peiliin katsomisen paikka, ei kai kukaan oleta, että yhdestä pisteestä lämpöä puhaltava laite voisi olla niin upea, että kun siltä pyytää 22C lämpötilaa, niin se antaa sen koko asuntoon, tai oikeastaan juuri mihinkään siellä tuolla tarkkuudella.
Itsellä on jo hieman iäkäs Panasonicin HE pumppu, josta tunnistan nuo sulatuksen ärsyttävät äänet ja myös sen, että lämpötilan pyynti on erittäin suuntaa-antava. Mutta sen ymmärrän, että jos pyydän eteisessä olevalta laitteelta 24C, saan olohuneeseen ja keittiöön 22C, yhteen makuuhuoneeseen 21C, toiseen 20C ja kolmanteen 19C, eteisessä saattaa hyvinkin olla se 24C tai vähän ylikin, mutta siellä ei ole mittaria...ja pakkasen ylittäessä 15C loppuu laitteesta riittävä huipputeho, jonka jälkeen alkavat nuo lämpötilat alittua, ellei asunnon sähköpatterit puuttuisi peliin.
Omassa lämpöpumpussa en ole joutunut koskaan ongelmiin ulkoyksikön tuiskunkeston tai jäätymisten kanssa, mitään vesiastiaakaan en pidä siinä alla, vaan vesi muodostaa muutaman kymmenen litran vetoisen jääkentän laitteen etupuolelle, kun sulatusvesiä ohjaa loivalla luiskalla poi laitteen alta. Ihan satunnaisesti sulatusvesi muodostaa jääpuikon joka yhdistää luiskan ja laitteen pohjan, sellaisen joutuu ehkä kerran joka toisessa talvessa katkaisemaan pois.

Ethän osaa edes käyttää ilpoa, ota ensin automatiikka pois päältä, sehän yrittää tehdä sitä mitä pyytää eli jäähdyttää ja lämmittää vuoroin jos automaatti päällä, isoin virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Moni ilmalämpöpumpun ostaja pettyy samalla tavalla. Varsinkin sulatussessioiden äänimaailma on sellainen, että se tulee järjestäen yllätyksenä niille, jotka ovat lukenee brosyyristä sisäyksikön kuiskaavan hiljaisesta äänitasosta ja kuunnelleet myyjän vakuutusta samasta asiasta vieläpä oman kokemuksen kera, ja juuri siitä samasta laitteesta josta asiakas on kiinnostunut.
Mutta on siinä ostajallakin peiliin katsomisen paikka, ei kai kukaan oleta, että yhdestä pisteestä lämpöä puhaltava laite voisi olla niin upea, että kun siltä pyytää 22C lämpötilaa, niin se antaa sen koko asuntoon, tai oikeastaan juuri mihinkään siellä tuolla tarkkuudella.
Itsellä on jo hieman iäkäs Panasonicin HE pumppu, josta tunnistan nuo sulatuksen ärsyttävät äänet ja myös sen, että lämpötilan pyynti on erittäin suuntaa-antava. Mutta sen ymmärrän, että jos pyydän eteisessä olevalta laitteelta 24C, saan olohuneeseen ja keittiöön 22C, yhteen makuuhuoneeseen 21C, toiseen 20C ja kolmanteen 19C, eteisessä saattaa hyvinkin olla se 24C tai vähän ylikin, mutta siellä ei ole mittaria...ja pakkasen ylittäessä 15C loppuu laitteesta riittävä huipputeho, jonka jälkeen alkavat nuo lämpötilat alittua, ellei asunnon sähköpatterit puuttuisi peliin.
Omassa lämpöpumpussa en ole joutunut koskaan ongelmiin ulkoyksikön tuiskunkeston tai jäätymisten kanssa, mitään vesiastiaakaan en pidä siinä alla, vaan vesi muodostaa muutaman kymmenen litran vetoisen jääkentän laitteen etupuolelle, kun sulatusvesiä ohjaa loivalla luiskalla poi laitteen alta. Ihan satunnaisesti sulatusvesi muodostaa jääpuikon joka yhdistää luiskan ja laitteen pohjan, sellaisen joutuu ehkä kerran joka toisessa talvessa katkaisemaan pois.

Lue lisää

Ei ole meilläkään ongelmia kahden ilpin jäiden kanssa. Vedet ohjaan pois sokkelista sopivan kokoisen pleksinpalan avulla. Toisessa oli alkuun ongelmaa tuiskulumen kanssa, jotenkin ko. paikka lähellä sisäkulmaa kerää lunta. Laitoin ulkoyksikön yläpuolelle kaarevan halvan ovikatoksen, niin auttoi.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki mitä kirjoitin on totta.
Tälläkin hetkellä ulkona on 22 astetta pakkasta. Mistsubishi Electric LN35 on tämän vuorokauden aikana klo 17:40 mennessä kuluttanut 16 kwh sähköä ja tuottanut epätasaista lämpöä.
Tohissut, rutissut, puhaltanut ja paukkanut. Välillä on sulatellut jäätyvää ulkoyksikköä.
Lämpötilan säätö on todella suurpiirteistä ja lämmitettävälle alueelle tasainen lämmön jakaminen mahdoton tehtävä.
Mutta on se tyhjää parempi.

Lue lisää

Itselläni on LN35 ei mitään ongelmia ollut nyt 2v käytössä edellinen FD 25 kesti 8v3kk sama juttu ei ongelmia sähkön kulutus putosi n4500kwh oma mittari seurantaan LN35 on huomattavasti tehokkaampi ja äänettömämpi Epäilen suuresti joko asennus virhettä tai luulisin käyttäjän osaamattomuutta omani on asennettu maajalalle ei seinäkiinnitystä missään nimessä tiiliseinään
sähkäri

Heh heh. Lue vertailutestejä (jos osaat).

Kaikissa lämpöpumpuissa on se sama "bugi", osassa vähän miedompana kuin toisissa. Sulatusjaksot tihenevät kun pakkanen kiristyy, mutta kireällä pakkasella kennossa ei ole yleensä mitään sulatettavaa, siis Suomen ilmasto-olosuhteissa. Mutta hei, nämä härvelit eivät maksa kymmeniä tuhansia euroja, vaan reilun tonnin. Ei sellaisella hinnalla saada mitään älyä rakennettua järjestelmään. Missään laitteessa ei taida olla aitoa huurteentunnistinta tai edes kosteusmittausta, joka pysytyisi yhdessä kennon lämpötilan mittauksen kanssa laskemaan todellisen jäänmuodostuksen riskin ja sovittamaan sulatuksen todelliseen tarpeeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Heh heh. Lue vertailutestejä (jos osaat).

Tuolla ko. ongelmasta satakunta sivua juttua:

https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln-käyttökokemukset-ja-lämmitysjaksot.26011/

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa lämpöpumpuissa on se sama "bugi", osassa vähän miedompana kuin toisissa. Sulatusjaksot tihenevät kun pakkanen kiristyy, mutta kireällä pakkasella kennossa ei ole yleensä mitään sulatettavaa, siis Suomen ilmasto-olosuhteissa. Mutta hei, nämä härvelit eivät maksa kymmeniä tuhansia euroja, vaan reilun tonnin. Ei sellaisella hinnalla saada mitään älyä rakennettua järjestelmään. Missään laitteessa ei taida olla aitoa huurteentunnistinta tai edes kosteusmittausta, joka pysytyisi yhdessä kennon lämpötilan mittauksen kanssa laskemaan todellisen jäänmuodostuksen riskin ja sovittamaan sulatuksen todelliseen tarpeeseen.

Lue lisää

Maksaa asennettuna kaksi tonnia mutta ei pysty lämmön säädössä samaan kuin Tokmannista ostettu 24 euron öljytäytteinen verkkovirralla toimiva lämpöpatteri.
Lisäksi Mitsubishi Electric ilmalämpöpumpun sähköenergian säästö lämmityskäytössä kahden- kolmen suorasähköllä toimivaan öljytäytteiseen lämmityspatteriin verrattuna ei näy missään.
Sähköä kuluu entiseen malliin.

Anonyymi kirjoitti:

Maksaa asennettuna kaksi tonnia mutta ei pysty lämmön säädössä samaan kuin Tokmannista ostettu 24 euron öljytäytteinen verkkovirralla toimiva lämpöpatteri.
Lisäksi Mitsubishi Electric ilmalämpöpumpun sähköenergian säästö lämmityskäytössä kahden- kolmen suorasähköllä toimivaan öljytäytteiseen lämmityspatteriin verrattuna ei näy missään.
Sähköä kuluu entiseen malliin.

Lue lisää

Sulla on laitteessa jotain vikaa.
Lämpötilan säädön epätarkkuuden voi vielä johonkin rajaan asti ymmärtää,
Mutta jos ilmalämpöpumppu ei alenna todella merkittävästi lämmityskuluja suorasähkölämmitteisessä talossa, niin laite on rikki tai laitteen käyttäjä ei ole ymmärtänyt mitä säästöjen muodostuminen edellyttää. Edellytykset lyhykäisyydessään:
1. Lämpöpumpun puhaltaman ilman on päästävä kiertämään asunnossa suhteellisen esteettä, suljettujen ovien läpi lämpö ei mene.
2. talon muu lämmitysjärjestelmä pitää säätää selvästi alle halutun huonelämpötilatason, jolloin muu lämmitysjärjestelmä pysyy poissa päältä ilmalämpöpumpun tehon loppumiseen asti. Eli jos tavoitellaan 21C lämpötilaa, pitää lämöpumpulta todennäköisesti pyytää noin 23C ja talon lämmitysjärjestelmä pitää säätää noin 18-19C lämpötilaan, jossa se sitten varavoimana kytkeytyy jos lämpöpumpun teho ei tosiaan riitä.
Jos talon muu lämmitysjärjestelmä hoitaa halutun lämmön tuoton, puhaltelee lämpöpumppu tyhjäkäynnillä, ei mitään säästöjä

Anonyymi kirjoitti:

Sulla on laitteessa jotain vikaa.
Lämpötilan säädön epätarkkuuden voi vielä johonkin rajaan asti ymmärtää,
Mutta jos ilmalämpöpumppu ei alenna todella merkittävästi lämmityskuluja suorasähkölämmitteisessä talossa, niin laite on rikki tai laitteen käyttäjä ei ole ymmärtänyt mitä säästöjen muodostuminen edellyttää. Edellytykset lyhykäisyydessään:
1. Lämpöpumpun puhaltaman ilman on päästävä kiertämään asunnossa suhteellisen esteettä, suljettujen ovien läpi lämpö ei mene.
2. talon muu lämmitysjärjestelmä pitää säätää selvästi alle halutun huonelämpötilatason, jolloin muu lämmitysjärjestelmä pysyy poissa päältä ilmalämpöpumpun tehon loppumiseen asti. Eli jos tavoitellaan 21C lämpötilaa, pitää lämöpumpulta todennäköisesti pyytää noin 23C ja talon lämmitysjärjestelmä pitää säätää noin 18-19C lämpötilaan, jossa se sitten varavoimana kytkeytyy jos lämpöpumpun teho ei tosiaan riitä.
Jos talon muu lämmitysjärjestelmä hoitaa halutun lämmön tuoton, puhaltelee lämpöpumppu tyhjäkäynnillä, ei mitään säästöjä

Lue lisää

"Jos talon muu lämmitysjärjestelmä hoitaa halutun lämmön tuoton, puhaltelee lämpöpumppu tyhjäkäynnillä, ei mitään säästöjä"

Sinä et ymmärtänyt ongelmaa.
Ovet ovat auki, ilma pääsee kiertämään mutta ilmalämpöpumppu kuluttaa vuorokaudessa saman verran sähköä kun kolme (1000w, 1000w ja 600w) sähköistä lämpöpatteria.

Lämmitettävässä tilassa on leivinuuni ja pönttöuuni joita lämmitetään talvella päivittäin tai laihoilla ilmoilla vuoropäivin.
Ilmalämpöpumppu hankittiin korvaamaan suorasähköpatterit syystä, että ihan yleisesti on kerrottu ilmalämpöpumpun alentavan jopa kolmanneksella lämmityskulija.
Puulämmitteisessä talossa sähköpatterit ikkunoiden alla tasasivat lämpötiloja ja tuottivat lisälämpöä kovemmilla pakkasilla ja varsinkin silloin kun uunit jäähtyivät.
Samaa odotettiin myös ilmalämpöpumpulta, ja näin tapahtuikin.
Mutta sähköä kuluu saamaan tahtiin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 sähkönkulutus on vain noussut edellisiin joulu- ja tammikuukausiin verrattuna jolloin käytössä oli kolme sähköpatteria uunien lisänä.
Nyt olen siirtynyt lämpöpumpun käsikäyttöön, eli käynnistän ilmalämpöpumpun vain silloin kun lämpöä tuntuu puuttuvan ja sähköä säästyy.
Tänäkin yönä sähköä ilmalämpöpumppu kulutti vain 0w.

En tosin ymmärrä miksi vuonna 2022 ilmalämpöpumppua ei ole vieläkään saatu tekemään lämmönsäätöä ja sähkönsäästöä.ihan itse.

Osaako suurin osa ilmalämpöpumpun käyttäjistä edes seurata säästääkö vai tuhlaako ilmalämpöpumppu sähköä?

Anonyymi kirjoitti:

"Jos talon muu lämmitysjärjestelmä hoitaa halutun lämmön tuoton, puhaltelee lämpöpumppu tyhjäkäynnillä, ei mitään säästöjä"

Sinä et ymmärtänyt ongelmaa.
Ovet ovat auki, ilma pääsee kiertämään mutta ilmalämpöpumppu kuluttaa vuorokaudessa saman verran sähköä kun kolme (1000w, 1000w ja 600w) sähköistä lämpöpatteria.

Lämmitettävässä tilassa on leivinuuni ja pönttöuuni joita lämmitetään talvella päivittäin tai laihoilla ilmoilla vuoropäivin.
Ilmalämpöpumppu hankittiin korvaamaan suorasähköpatterit syystä, että ihan yleisesti on kerrottu ilmalämpöpumpun alentavan jopa kolmanneksella lämmityskulija.
Puulämmitteisessä talossa sähköpatterit ikkunoiden alla tasasivat lämpötiloja ja tuottivat lisälämpöä kovemmilla pakkasilla ja varsinkin silloin kun uunit jäähtyivät.
Samaa odotettiin myös ilmalämpöpumpulta, ja näin tapahtuikin.
Mutta sähköä kuluu saamaan tahtiin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 sähkönkulutus on vain noussut edellisiin joulu- ja tammikuukausiin verrattuna jolloin käytössä oli kolme sähköpatteria uunien lisänä.
Nyt olen siirtynyt lämpöpumpun käsikäyttöön, eli käynnistän ilmalämpöpumpun vain silloin kun lämpöä tuntuu puuttuvan ja sähköä säästyy.
Tänäkin yönä sähköä ilmalämpöpumppu kulutti vain 0w.

En tosin ymmärrä miksi vuonna 2022 ilmalämpöpumppua ei ole vieläkään saatu tekemään lämmönsäätöä ja sähkönsäästöä.ihan itse.

Osaako suurin osa ilmalämpöpumpun käyttäjistä edes seurata säästääkö vai tuhlaako ilmalämpöpumppu sähköä?

Lue lisää

Muuta pumpun säätöjä niin että et pidä sitä asennossa AUTOMAATTI vaan asennossa LÄMMITYS.

Anonyymi kirjoitti:

Muuta pumpun säätöjä niin että et pidä sitä asennossa AUTOMAATTI vaan asennossa LÄMMITYS.

On ollut lämmitys asennossa ja CIRCULATOR päällä, eli kyllä kierrättää ilmaa.
Eilen oli vuorokauden sähkönkulutus 5,02 kwh vaikka ulkona oli 0 astetta ja sisälämpötilan vaihdellessa 21-24 asteen välillä.
Ilmalämpöpumpun termostaatti oli eilen säädetty 19 asteeseen.
Eilen illalla sammutin ilmalämpöpumpun ja nyt yhdeksän tunnin aikana kulutus on ollut 0,009 kwh, eli tunnissa 1w.
Pistokkeen välissä on rasia joka mittaa sähkön kulutusta Cozifyn välittämänä.
Eli yhden watin tuntikulutus johtuu sähkönkulutusta mittaavasta pistorasiasta.
Huoneiden lämpötila on nyt 19,9-22,2 astetta ja yksi uuni on lämpiämässä.
Ulkona on -4,3 astetta pakkasta ja kova pohjoisviima.
Sähkön kulutusta seuraan myös Helenin appilla, joka näyttää kulutuksen muutaman päivän viiveellä.

Anonyymi kirjoitti:

On ollut lämmitys asennossa ja CIRCULATOR päällä, eli kyllä kierrättää ilmaa.
Eilen oli vuorokauden sähkönkulutus 5,02 kwh vaikka ulkona oli 0 astetta ja sisälämpötilan vaihdellessa 21-24 asteen välillä.
Ilmalämpöpumpun termostaatti oli eilen säädetty 19 asteeseen.
Eilen illalla sammutin ilmalämpöpumpun ja nyt yhdeksän tunnin aikana kulutus on ollut 0,009 kwh, eli tunnissa 1w.
Pistokkeen välissä on rasia joka mittaa sähkön kulutusta Cozifyn välittämänä.
Eli yhden watin tuntikulutus johtuu sähkönkulutusta mittaavasta pistorasiasta.
Huoneiden lämpötila on nyt 19,9-22,2 astetta ja yksi uuni on lämpiämässä.
Ulkona on -4,3 astetta pakkasta ja kova pohjoisviima.
Sähkön kulutusta seuraan myös Helenin appilla, joka näyttää kulutuksen muutaman päivän viiveellä.

Lue lisää

Vaikka kylmäkalusteet on vaihdettu kaksi vuotta sitten vähän kuluttaviin, hehkulamput led-valoihin ja ikkunoissa pidetään paksuja verhoja ja osassa ikkunoita on rullaverhot.
Eli myös ikkunoiden läpi tapahtuvaa lämmön pakenemista on estetty.
Kaikesta toimenpiteistä huolimatta sähkönkulutus tasaisesti vuosi vuodelta kasvaa vaikka pääosa lämmöstä tuotetaan puita uunissa polttamalla.
Pari vuotta sitten sähköä kului alle 8000 kwh.
Viime vuonna jo yli 10 000 kwh.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka kylmäkalusteet on vaihdettu kaksi vuotta sitten vähän kuluttaviin, hehkulamput led-valoihin ja ikkunoissa pidetään paksuja verhoja ja osassa ikkunoita on rullaverhot.
Eli myös ikkunoiden läpi tapahtuvaa lämmön pakenemista on estetty.
Kaikesta toimenpiteistä huolimatta sähkönkulutus tasaisesti vuosi vuodelta kasvaa vaikka pääosa lämmöstä tuotetaan puita uunissa polttamalla.
Pari vuotta sitten sähköä kului alle 8000 kwh.
Viime vuonna jo yli 10 000 kwh.

Lue lisää

No eihän vähäkulutuksisiin kylmäkoneisiin ja lamppuihin vaihto vähennä yhtään mitään kokonaiskulutusta koska lämmöksihän se niiden kulutus on mennyt.

Anonyymi kirjoitti:

No eihän vähäkulutuksisiin kylmäkoneisiin ja lamppuihin vaihto vähennä yhtään mitään kokonaiskulutusta koska lämmöksihän se niiden kulutus on mennyt.

Sitähän olen koko ajan yrittänyt selittää, että kaikki konstit sähkön kulutuksen vähentämiseksi vain lisäävät sähkönkulutusta.
Vaikka poltan lämmityskaudella kahdessa uunissa 15-17 pinokuutiota kuivaa pilkottua polttopuuta ja korvannut kolme sähkölämmityspatteria laadukkaalla ilmalämpöpumpulla niin sähkönkulutus vain kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

On ollut lämmitys asennossa ja CIRCULATOR päällä, eli kyllä kierrättää ilmaa.
Eilen oli vuorokauden sähkönkulutus 5,02 kwh vaikka ulkona oli 0 astetta ja sisälämpötilan vaihdellessa 21-24 asteen välillä.
Ilmalämpöpumpun termostaatti oli eilen säädetty 19 asteeseen.
Eilen illalla sammutin ilmalämpöpumpun ja nyt yhdeksän tunnin aikana kulutus on ollut 0,009 kwh, eli tunnissa 1w.
Pistokkeen välissä on rasia joka mittaa sähkön kulutusta Cozifyn välittämänä.
Eli yhden watin tuntikulutus johtuu sähkönkulutusta mittaavasta pistorasiasta.
Huoneiden lämpötila on nyt 19,9-22,2 astetta ja yksi uuni on lämpiämässä.
Ulkona on -4,3 astetta pakkasta ja kova pohjoisviima.
Sähkön kulutusta seuraan myös Helenin appilla, joka näyttää kulutuksen muutaman päivän viiveellä.

Lue lisää

Ainakin se virhe tuosta on havaittavissa, että ilpin pyynti on asetettu 19 asteeseen, todennäköisesti patterit tuottavat sitä korkeampaa lämpöä, jolloin ilp ei käynnisty.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin se virhe tuosta on havaittavissa, että ilpin pyynti on asetettu 19 asteeseen, todennäköisesti patterit tuottavat sitä korkeampaa lämpöä, jolloin ilp ei käynnisty.

Uunit tuottavat lämpöä niin, että tälläkin hetkellä sisälämpötila on keittiö 22,5
olohuone 21,4
kamari 21,7
2 kamari 23,9
Lämpöpumpun käynnistin iltapäivällä ja tällä hetkellä ilmalämpöpumpun kaukosäätimen lämpötilalukema on 18 astetta.
Jos nostan lämpötilaa 19 asteeseen niin ilmalämpöpumppu alkaa lämmittämään.
Mutta, vaikka ilmalämpöpumppu on säädetty 18 asteeseen niin se kuluttaa jatkuvasti 12wattia mutta iltapäivästä lähtien on lisäksi rosvonnut 1,245 kwh sähköä.
Eli silloin tällöin ilmalämpöpumppu touhuaa omiaan kulutusmittarin osoittaessa 200-400 watin kulutusta.
Koska huonelämpötila on korkeampi kuin ilmalämpöpumppuun säädetty lämpötila, niin luulisi ainoastaan ilmalämpöpumpun puhaltimen kuluttavan sähköä kierrättäessään ja puhdistaessaan huoneilmaa?
Mihin ilmalämpöpumppu käyttää nuo 200-400 wattia sähköä jota se rohmuaa tasaisin väliajoin?
Ikkunan alla olevat sähköpatterit eivät 18 asteeseen säädettynä olisi kuluttaneet tänään wattiakaan sähköä

Anonyymi kirjoitti:

Ainakin se virhe tuosta on havaittavissa, että ilpin pyynti on asetettu 19 asteeseen, todennäköisesti patterit tuottavat sitä korkeampaa lämpöä, jolloin ilp ei käynnisty.

Kuinka paljon kaikki Suomen miljoona ilmalämpöpumppua kuluttavat aivan turhaan sähköä?
Eikö ilmalämpöpumpun automatiikan pidä itse säädellä lämmitettävän tilan lämpötila asetetun lämpötilan mukaiseksi?

Olen täysin vakuuttunut, ettei suurin osa ilmalämpöpumpun hankkineista ymmärrä koko laitteesta enempää kuin sika pyhäpäivästä.
Maksavat sähkölaskuja aivan turhasta kulutuksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Muuta pumpun säätöjä niin että et pidä sitä asennossa AUTOMAATTI vaan asennossa LÄMMITYS.

Nimenomaan, tämä käyttäjä lämmittää uunia ja automatiikka pumpussa koittaa pitää valitun lämmön eli viilentää, joskus kannattaisi lukea käyttöohjeet.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa lämpöpumpuissa on se sama "bugi", osassa vähän miedompana kuin toisissa. Sulatusjaksot tihenevät kun pakkanen kiristyy, mutta kireällä pakkasella kennossa ei ole yleensä mitään sulatettavaa, siis Suomen ilmasto-olosuhteissa. Mutta hei, nämä härvelit eivät maksa kymmeniä tuhansia euroja, vaan reilun tonnin. Ei sellaisella hinnalla saada mitään älyä rakennettua järjestelmään. Missään laitteessa ei taida olla aitoa huurteentunnistinta tai edes kosteusmittausta, joka pysytyisi yhdessä kennon lämpötilan mittauksen kanssa laskemaan todellisen jäänmuodostuksen riskin ja sovittamaan sulatuksen todelliseen tarpeeseen.

Lue lisää

"Mutta hei, nämä härvelit eivät maksa kymmeniä tuhansia euroja, vaan reilun tonnin. Ei sellaisella hinnalla saada mitään älyä rakennettua järjestelmään"

Käsittämätön kommentti, syynä tämä:

Laitteen fyysiset osat, eli mekaniikka, elektroniikka, kompressorit yms. aiheuttavat kustannuksia per jokainen tuotettu laite.

Ohjelmistosuunnittelu toki vaatii työaikaa sekin, mutta jos esim. ohjelmistosuunnitteluun käytetään 10 miljoonaa euroa, niin 10 miljoonan laitteen myyntimäärällä kustannus on 1€/laite tai vastaavasti miljoonan laitteen myyntimäärällä 10€/laite.

Sitäpaitsi 10 miljoonaa euroa on senverran iso summa, että sillä saa jo huomattavan suuren määrän ohjelmistotyötä !

Toki, jos ehdoin tahdoin käytetään huonoja ohjelmointityökaluja, niin heikentäähän se ns. taloudellista hyötysuhdetta eli saman työn tekemiseksi menee moninkertainen määrä työtunteja !

Anonyymi kirjoitti:

Sitähän olen koko ajan yrittänyt selittää, että kaikki konstit sähkön kulutuksen vähentämiseksi vain lisäävät sähkönkulutusta.
Vaikka poltan lämmityskaudella kahdessa uunissa 15-17 pinokuutiota kuivaa pilkottua polttopuuta ja korvannut kolme sähkölämmityspatteria laadukkaalla ilmalämpöpumpulla niin sähkönkulutus vain kasvaa.

Lue lisää

Satusetä panee parastaan mutta kyllä 500 neliön talon lämmitys on kovaa hommaa.

Anonyymi kirjoitti:

No eihän vähäkulutuksisiin kylmäkoneisiin ja lamppuihin vaihto vähennä yhtään mitään kokonaiskulutusta koska lämmöksihän se niiden kulutus on mennyt.

Kulutus ei mene lämmöksi muulloin kuin lämmityskauden aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa lämpöpumpuissa on se sama "bugi", osassa vähän miedompana kuin toisissa. Sulatusjaksot tihenevät kun pakkanen kiristyy, mutta kireällä pakkasella kennossa ei ole yleensä mitään sulatettavaa, siis Suomen ilmasto-olosuhteissa. Mutta hei, nämä härvelit eivät maksa kymmeniä tuhansia euroja, vaan reilun tonnin. Ei sellaisella hinnalla saada mitään älyä rakennettua järjestelmään. Missään laitteessa ei taida olla aitoa huurteentunnistinta tai edes kosteusmittausta, joka pysytyisi yhdessä kennon lämpötilan mittauksen kanssa laskemaan todellisen jäänmuodostuksen riskin ja sovittamaan sulatuksen todelliseen tarpeeseen.

Lue lisää

Aivan paskapuhetta.
Mitsuissa on ainakin joskus ollut kellosulatukset mutta nykypumpuissa sulatusjaksot pitenee pakkasen kiristyessä kun ilma on kuivempaa eikä sulatustarvetta ole.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos talon muu lämmitysjärjestelmä hoitaa halutun lämmön tuoton, puhaltelee lämpöpumppu tyhjäkäynnillä, ei mitään säästöjä"

Sinä et ymmärtänyt ongelmaa.
Ovet ovat auki, ilma pääsee kiertämään mutta ilmalämpöpumppu kuluttaa vuorokaudessa saman verran sähköä kun kolme (1000w, 1000w ja 600w) sähköistä lämpöpatteria.

Lämmitettävässä tilassa on leivinuuni ja pönttöuuni joita lämmitetään talvella päivittäin tai laihoilla ilmoilla vuoropäivin.
Ilmalämpöpumppu hankittiin korvaamaan suorasähköpatterit syystä, että ihan yleisesti on kerrottu ilmalämpöpumpun alentavan jopa kolmanneksella lämmityskulija.
Puulämmitteisessä talossa sähköpatterit ikkunoiden alla tasasivat lämpötiloja ja tuottivat lisälämpöä kovemmilla pakkasilla ja varsinkin silloin kun uunit jäähtyivät.
Samaa odotettiin myös ilmalämpöpumpulta, ja näin tapahtuikin.
Mutta sähköä kuluu saamaan tahtiin kuin ennenkin tai jopa enemmän.
Joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 sähkönkulutus on vain noussut edellisiin joulu- ja tammikuukausiin verrattuna jolloin käytössä oli kolme sähköpatteria uunien lisänä.
Nyt olen siirtynyt lämpöpumpun käsikäyttöön, eli käynnistän ilmalämpöpumpun vain silloin kun lämpöä tuntuu puuttuvan ja sähköä säästyy.
Tänäkin yönä sähköä ilmalämpöpumppu kulutti vain 0w.

En tosin ymmärrä miksi vuonna 2022 ilmalämpöpumppua ei ole vieläkään saatu tekemään lämmönsäätöä ja sähkönsäästöä.ihan itse.

Osaako suurin osa ilmalämpöpumpun käyttäjistä edes seurata säästääkö vai tuhlaako ilmalämpöpumppu sähköä?

Lue lisää

Meillä on toinen ilmapumppu menossa, ensimmäinen kesti 17 vuotta. Nyt reilun vuoden ollut tämä uusi (mitsubishejä) molemmat. N. 2500kw vievät sähköä vuodessa. Kesäsyvännä n. pari kuukautta ovat seisonnassa muuten pyörii jatkuvasti. Tyytyväisiä ollaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sitähän olen koko ajan yrittänyt selittää, että kaikki konstit sähkön kulutuksen vähentämiseksi vain lisäävät sähkönkulutusta.
Vaikka poltan lämmityskaudella kahdessa uunissa 15-17 pinokuutiota kuivaa pilkottua polttopuuta ja korvannut kolme sähkölämmityspatteria laadukkaalla ilmalämpöpumpulla niin sähkönkulutus vain kasvaa.

Lue lisää

Tuolla puumäärällå mitään ilpiä tartte.

Tässä Helsingin Energian mittaama sähkönkulutus loka-, marras- ja
joulukuulta 2020:
771 kwh, 896 kwh ja 1330 kwh.

Ja tässä samoilta kuukausilta mutta vuodelta 2021:
649 kwh, 868 kwh ja 1520 kw.

Vuoden 2021 mittauksien aikana oli jo ilmalämpöpumppu korvaamassa kolmea sähköpatteria ja säästämässä.
Mutta missä on näkyy sähkönsäästö!?

Anonyymi kirjoitti:

Tässä Helsingin Energian mittaama sähkönkulutus loka-, marras- ja
joulukuulta 2020:
771 kwh, 896 kwh ja 1330 kwh.

Ja tässä samoilta kuukausilta mutta vuodelta 2021:
649 kwh, 868 kwh ja 1520 kw.

Vuoden 2021 mittauksien aikana oli jo ilmalämpöpumppu korvaamassa kolmea sähköpatteria ja säästämässä.
Mutta missä on näkyy sähkönsäästö!?

Lue lisää

Ehkä käytät niin paljon prosessoritehoa appeihin ja yleenäkin sähkönkulutuksen seuraamiseen, että joudut pian jäähdyttämään taloa kun intel ja arm puskee lämpöä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä Helsingin Energian mittaama sähkönkulutus loka-, marras- ja
joulukuulta 2020:
771 kwh, 896 kwh ja 1330 kwh.

Ja tässä samoilta kuukausilta mutta vuodelta 2021:
649 kwh, 868 kwh ja 1520 kw.

Vuoden 2021 mittauksien aikana oli jo ilmalämpöpumppu korvaamassa kolmea sähköpatteria ja säästämässä.
Mutta missä on näkyy sähkönsäästö!?

Lue lisää

Vuosi 2021 oli näiden kuukausien aikana paljon kylmempi. Meidän talon (Tuusulassa)
sähkön kulutus oli:
vuonna 2020 loka marras joulu 1402, 1743, 2202 ja
vuonna 2021 loka marras joulu 1504, 1980, 3459 kWh
Eli kyllä sun ilmalämpöpumppu säästi varsinkin joulukuusssa yli 30%.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä Helsingin Energian mittaama sähkönkulutus loka-, marras- ja
joulukuulta 2020:
771 kwh, 896 kwh ja 1330 kwh.

Ja tässä samoilta kuukausilta mutta vuodelta 2021:
649 kwh, 868 kwh ja 1520 kw.

Vuoden 2021 mittauksien aikana oli jo ilmalämpöpumppu korvaamassa kolmea sähköpatteria ja säästämässä.
Mutta missä on näkyy sähkönsäästö!?

Lue lisää

Verratkaa vastaavien aikojen lämmityskertoimia??Samanlainen huomio ko. vuosien sähkön kulutuksessa itselläkin.Ja kun vähä ihmettelin eroja kulutuksessa niin katselin ko.lukuja(näkyy ainakin Nivoksen sivuilla) niin aika isoja eroja eri vuosien kohdalla ja sähkön kulutus näkyy seuraavan ihan suoraan sitä miten kylmää milloinkin ollu.

Ilmalämpöpumppu lämmittää ostopolttopuuta edullisimmin noin -15 pakkasasteeseen saakka. Uudemmat mallit vieläkin kylmempään saakka. Pikku pakkasilla pumppu ottaa sähköä 1kW ja tuottaa lämpöä 3kW. Tämä hyötysude pienenee pakkasten kiristyessä. Talon lämmitys tarvitsee pienellä pakkasella muutamia kilowatteja ja kovalla pakkasella lähennellään 10kW.
Minulla on 100m2 talo ja ilmalämpöpumppu on säädetty koko ajan 23-24 asteen lämpöön. Patterit on säädetty 17 asteeseen lukuunottamatta kauimmaista huonotta, jossa säätö on 20. Pesutiloissa on lattialämmitys koko ajan päällä. Ilmanvaihtokoneessa on lämmöntalteenotto. Sähköä kuluu meidän kahden hengen taloudessa non 12 000kWh vuodeesa sisältäen kaikki sähköt. Puuta palaa 1-2m3.
Tällä järjestelmällä mennään 15 pakkaseen saakka ja sen jälkeen poltan puuta saunan kiukaassa , jolloin ilmanaihdon lämmöntalteenotto palauttaa lämmön raitisilman mukana huoneisiin. Lämpö pysyy meillä koko ajan 21-22 asteessa huoneiden nurkissa mitattuna. Jos lämmitän takan, joka on samassa huoneessa kuin ilmalämpöpumppu, niin käytännössä pumpun toiminta loppuu, sillä huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi.

Lyhyesti, käytät pumppua väärin. Säädä sen lämpötila kokeilemalla 23-25 asteeseen ja puhallusteho puoliväliin. Pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan kun pyynti on suuri ja puhallus kovalla, jolloin se kierrttää ilmaa koko asunnossa. Säädä patterit kokeilemalla sellaiseksi, että huoneissa ei ole kylmä, mutta niden tulisi olla muutaman asteen pienemmällä kuin pumpun säädön. Älä lämmitä puulla ennen kuin lämpötila laskee liiaksi eli talon energiankulutus on suurempi kuin pumppu pystyy tuottamaan.

Kaiva netistä pumppusi lämpökäyrä, josta näet kuinka paljon lämpöä se pystyy tuottamaan milläkin pakkaslukemalla. Ilmalämpöpumppu ei koskaan pysty pohjoismaissa lämmittämään koko taloa ympäri vuoden vaan lisälämpöä, joko puuta polttamalla tai säköpattereilla.

miksi ihmeessä valitsit pörssisähkön jos olet kiinnostunut lämmityskustannuksista? sen verran hasardia lottoamista tuo pörssisähkö on, että ei tulisi mieleenkään ratkaista sähkölämmitteisen talon sähkösopimusta pörssisähköllä.
ehkä kannattaa palata perusasioihin ja lähteä liikkeelle siitä, että:
1. muuta sähkösopimus "normaaliksi"
2. säädä suorasähköpatterit kipurajalle ja pyydä ilmalämpöpumpulta 3-4 astetta niiden yli. Esim. patterit 19C, lämpöpumppu 22C-23C.
3. käytä takkaa kohtuudella, puu ei ole ilmaista, sillä on aina joku arvo. vaikka se minkä naapuri olisi puistasi valmis maksamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmalämpöpumppu lämmittää ostopolttopuuta edullisimmin noin -15 pakkasasteeseen saakka. Uudemmat mallit vieläkin kylmempään saakka. Pikku pakkasilla pumppu ottaa sähköä 1kW ja tuottaa lämpöä 3kW. Tämä hyötysude pienenee pakkasten kiristyessä. Talon lämmitys tarvitsee pienellä pakkasella muutamia kilowatteja ja kovalla pakkasella lähennellään 10kW.
Minulla on 100m2 talo ja ilmalämpöpumppu on säädetty koko ajan 23-24 asteen lämpöön. Patterit on säädetty 17 asteeseen lukuunottamatta kauimmaista huonotta, jossa säätö on 20. Pesutiloissa on lattialämmitys koko ajan päällä. Ilmanvaihtokoneessa on lämmöntalteenotto. Sähköä kuluu meidän kahden hengen taloudessa non 12 000kWh vuodeesa sisältäen kaikki sähköt. Puuta palaa 1-2m3.
Tällä järjestelmällä mennään 15 pakkaseen saakka ja sen jälkeen poltan puuta saunan kiukaassa , jolloin ilmanaihdon lämmöntalteenotto palauttaa lämmön raitisilman mukana huoneisiin. Lämpö pysyy meillä koko ajan 21-22 asteessa huoneiden nurkissa mitattuna. Jos lämmitän takan, joka on samassa huoneessa kuin ilmalämpöpumppu, niin käytännössä pumpun toiminta loppuu, sillä huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi.

Lyhyesti, käytät pumppua väärin. Säädä sen lämpötila kokeilemalla 23-25 asteeseen ja puhallusteho puoliväliin. Pumpun hyötysuhde on parhaimmillaan kun pyynti on suuri ja puhallus kovalla, jolloin se kierrttää ilmaa koko asunnossa. Säädä patterit kokeilemalla sellaiseksi, että huoneissa ei ole kylmä, mutta niden tulisi olla muutaman asteen pienemmällä kuin pumpun säädön. Älä lämmitä puulla ennen kuin lämpötila laskee liiaksi eli talon energiankulutus on suurempi kuin pumppu pystyy tuottamaan.

Kaiva netistä pumppusi lämpökäyrä, josta näet kuinka paljon lämpöä se pystyy tuottamaan milläkin pakkaslukemalla. Ilmalämpöpumppu ei koskaan pysty pohjoismaissa lämmittämään koko taloa ympäri vuoden vaan lisälämpöä, joko puuta polttamalla tai säköpattereilla.

Lue lisää

"Jos lämmitän takan, joka on samassa huoneessa kuin ilmalämpöpumppu, niin käytännössä pumpun toiminta loppuu, sillä huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi."

Kun lämmitän leivinuunin, joka on samassa tilassa kuin ilmalämpöpumppu niin ilmalämpöpumpun pitääkin lopettaa lämmittäminen ja sähkön tuhlaaminen.
Ilmalämpöpumpun tehtävä on silloin vain kierrättää ja puhdistaa huoneilmaa.
Ja osallistua lämmittämiseen vasta sitten kun huoneen lämpötila laskee esim. säädetyn 20 asteen alle.
Tuollainenkin yksinkertainen tehtävä on Mitsubishi ilmalämpöpumpulle liian vaikea.

Lisäksi ilmalämpöpumppu on siitä paska laite, että se kuluttaa sähköä silloinkin kun se ei tuota lämpöä, vaan kuivattelee, puhdistelee ja sulattelee itseään.

Eikä ole pörssisähkö sopimusta.

Anonyymi kirjoitti:

miksi ihmeessä valitsit pörssisähkön jos olet kiinnostunut lämmityskustannuksista? sen verran hasardia lottoamista tuo pörssisähkö on, että ei tulisi mieleenkään ratkaista sähkölämmitteisen talon sähkösopimusta pörssisähköllä.
ehkä kannattaa palata perusasioihin ja lähteä liikkeelle siitä, että:
1. muuta sähkösopimus "normaaliksi"
2. säädä suorasähköpatterit kipurajalle ja pyydä ilmalämpöpumpulta 3-4 astetta niiden yli. Esim. patterit 19C, lämpöpumppu 22C-23C.
3. käytä takkaa kohtuudella, puu ei ole ilmaista, sillä on aina joku arvo. vaikka se minkä naapuri olisi puistasi valmis maksamaan.

Lue lisää

Heti menen takaisin pörssisähköön kun tilanne tasaanttu. Se on ollut vuosia ja on ollut edullista, nyt vain tämä vihervasemmisto sai tilanteen sekaisin.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lämmitän takan, joka on samassa huoneessa kuin ilmalämpöpumppu, niin käytännössä pumpun toiminta loppuu, sillä huoneen lämpötila nousee liian korkeaksi."

Kun lämmitän leivinuunin, joka on samassa tilassa kuin ilmalämpöpumppu niin ilmalämpöpumpun pitääkin lopettaa lämmittäminen ja sähkön tuhlaaminen.
Ilmalämpöpumpun tehtävä on silloin vain kierrättää ja puhdistaa huoneilmaa.
Ja osallistua lämmittämiseen vasta sitten kun huoneen lämpötila laskee esim. säädetyn 20 asteen alle.
Tuollainenkin yksinkertainen tehtävä on Mitsubishi ilmalämpöpumpulle liian vaikea.

Lisäksi ilmalämpöpumppu on siitä paska laite, että se kuluttaa sähköä silloinkin kun se ei tuota lämpöä, vaan kuivattelee, puhdistelee ja sulattelee itseään.

Eikä ole pörssisähkö sopimusta.

Lue lisää

Et ymmärtänyt pointtia.

Ilmalämpöpumpulla lämmittäminen kannattaa puun polttoa enemmän vaikka se ei riittäisi pitämään taloa lämpimänä vaan vaatii lisäksi puun polttoa. Ostopuu on käytännössä aina kalliimpaa kuin säkö, jota ilmalämpöpumppu käyttää.

Älä lämmitä leivinuunia tarpeettomasti. Anna ilmalämpöpumpun hoitaa lämmitys ja vasta kun lämpötila laskee liikaa ala lämmittämään puulla.

Mitä merkitystä on sillä, jos ilmalämpöpumppu käyttää sähköä sulatteluun ym. jos sen kokonaisenergian kulutus on pinempi kuin muilla lämmitustavoilla. Eli ilmalämpöpumppu säästää lämmityskuluissa verrattuna säköpatteriin tai jopa takkauuniin, jos joutuu ostamaan puut.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärtänyt pointtia.

Ilmalämpöpumpulla lämmittäminen kannattaa puun polttoa enemmän vaikka se ei riittäisi pitämään taloa lämpimänä vaan vaatii lisäksi puun polttoa. Ostopuu on käytännössä aina kalliimpaa kuin säkö, jota ilmalämpöpumppu käyttää.

Älä lämmitä leivinuunia tarpeettomasti. Anna ilmalämpöpumpun hoitaa lämmitys ja vasta kun lämpötila laskee liikaa ala lämmittämään puulla.

Mitä merkitystä on sillä, jos ilmalämpöpumppu käyttää sähköä sulatteluun ym. jos sen kokonaisenergian kulutus on pinempi kuin muilla lämmitustavoilla. Eli ilmalämpöpumppu säästää lämmityskuluissa verrattuna säköpatteriin tai jopa takkauuniin, jos joutuu ostamaan puut.

Lue lisää

Se vaan on kumma kun puuta poltaa sopivasti niin kilowatit pysyy kohtuullisena 33 kWh vuorokaudessa,sen jaksaa maksaa vaikka pörssisähkö onkin!

Anonyymi kirjoitti:

Se vaan on kumma kun puuta poltaa sopivasti niin kilowatit pysyy kohtuullisena 33 kWh vuorokaudessa,sen jaksaa maksaa vaikka pörssisähkö onkin!

Puun poltolla sähkölasku kyllä pysyy pienenä, mutta polttopuuhun menevä rahasumma on moninkertainen.
Jos on omaa metsää, niin sillehän ei tietenkään lasketa mitään hintaa, sillä metsä on ilmaista, koneet ilmaisia, puuntekoon käytetty oma aika ilmaista.

Anonyymi kirjoitti:

Puun poltolla sähkölasku kyllä pysyy pienenä, mutta polttopuuhun menevä rahasumma on moninkertainen.
Jos on omaa metsää, niin sillehän ei tietenkään lasketa mitään hintaa, sillä metsä on ilmaista, koneet ilmaisia, puuntekoon käytetty oma aika ilmaista.

Lue lisää

Se on ihan miten sen laskee, maksaa ne energiaa "säästävät" älytalotkin.
Siinä talon väki saa lähteä monena aamuna sorvin ääreen ilmaista aikaa viettämään.

Anonyymi kirjoitti:

Puun poltolla sähkölasku kyllä pysyy pienenä, mutta polttopuuhun menevä rahasumma on moninkertainen.
Jos on omaa metsää, niin sillehän ei tietenkään lasketa mitään hintaa, sillä metsä on ilmaista, koneet ilmaisia, puuntekoon käytetty oma aika ilmaista.

Lue lisää

Moninkertainen, lopeta jo höpöttämästä 150-200 euroo kotiin tuotuna!

Anonyymi kirjoitti:

Moninkertainen, lopeta jo höpöttämästä 150-200 euroo kotiin tuotuna!

Monelle joulukuun sähkölaskun hinnalla ois saanut monen vuoden polttopuut!

Anonyymi kirjoitti:

Monelle joulukuun sähkölaskun hinnalla ois saanut monen vuoden polttopuut!

Ei olisi.

Jos on tyhmyyksissään pitänyt pörssisähkön, niin se on aivan sama kuin olisi polttanut tammesta tehtyä polttopuuta.

Anonyymi kirjoitti:

Moninkertainen, lopeta jo höpöttämästä 150-200 euroo kotiin tuotuna!

Osaatko laskea?

Koivusta heittomotti maksaa kotiin tuotuna noin 80e/motti. Suurissa määrissä vähän vähemmän. Laske polttopuun lämpöarvon perusteella energiasisältö ja takan hyötysuhde niin saat taloa lämmittävän tehon hinnan.

Laske sitten normaalin sähkösopimuksen (10c/kWh) perusteella ilmalämpöpumpun lämmityksen hinta käyttämällä vaikka kerrointa 1/3 aina-10 pakkaseen saakka.

Huomaat hyvin nopeastikummalla kannattaa lämmittää pikku pakkasilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei olisi.

Jos on tyhmyyksissään pitänyt pörssisähkön, niin se on aivan sama kuin olisi polttanut tammesta tehtyä polttopuuta.

Suomessa on vaikea saada tammesta tehtyä polttopuuta.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko laskea?

Koivusta heittomotti maksaa kotiin tuotuna noin 80e/motti. Suurissa määrissä vähän vähemmän. Laske polttopuun lämpöarvon perusteella energiasisältö ja takan hyötysuhde niin saat taloa lämmittävän tehon hinnan.

Laske sitten normaalin sähkösopimuksen (10c/kWh) perusteella ilmalämpöpumpun lämmityksen hinta käyttämällä vaikka kerrointa 1/3 aina-10 pakkaseen saakka.

Huomaat hyvin nopeastikummalla kannattaa lämmittää pikku pakkasilla.

Lue lisää

Kovaksi olet nostanut motti hinnan. Jos haluaa ilmaa ostaa siitä vaan! Kyllä sillä 80 e/ saa lähes kaksi pinokuutiota!

Anonyymi kirjoitti:

Kovaksi olet nostanut motti hinnan. Jos haluaa ilmaa ostaa siitä vaan! Kyllä sillä 80 e/ saa lähes kaksi pinokuutiota!

Sallassa ja Savukoskella voi saada, ei Etelä-Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Osaatko laskea?

Koivusta heittomotti maksaa kotiin tuotuna noin 80e/motti. Suurissa määrissä vähän vähemmän. Laske polttopuun lämpöarvon perusteella energiasisältö ja takan hyötysuhde niin saat taloa lämmittävän tehon hinnan.

Laske sitten normaalin sähkösopimuksen (10c/kWh) perusteella ilmalämpöpumpun lämmityksen hinta käyttämällä vaikka kerrointa 1/3 aina-10 pakkaseen saakka.

Huomaat hyvin nopeastikummalla kannattaa lämmittää pikku pakkasilla.

Lue lisää

Just pinottiin eilen tulleet puut liiteriin. 4 heittomottia koivuklapeja kustansi pihaan tuotuna 220 € (kuitilla). Näin Itä-Suomen pikukaupungissa.
Sähkö täällä on kyllä julmetun hintaista - vallankin siirron perusmaksut.

Anonyymi kirjoitti:

Moninkertainen, lopeta jo höpöttämästä 150-200 euroo kotiin tuotuna!

Takka 6000€ jatkuvasti pitää nuohota
100€ vuosi. Vitutus päälle. Kaljaa menee. 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Kovaksi olet nostanut motti hinnan. Jos haluaa ilmaa ostaa siitä vaan! Kyllä sillä 80 e/ saa lähes kaksi pinokuutiota!

Ei saa edes kahta heittomottia.

Tämän saman asian olen kuullut parilta muultakin. Toinen sanoi että vusitasolla pysynyt kulutus samana ja toisella vähän kasvanut. Ota näistä sitten selvää!

Tuohon on kaksi selitystä joko yhdessä tai erikseenkin.
Eli ensin se että lämpötila ollut korkeampi kuin ennen eli Ilpillä nostettu sitä aivan turhaan jos aiemminkin on tarettu.
Toinen on se että puuta on kulunut paljon vähemmän kun Ilppi on hoitanut huomattavasti suuremman osa lämmityksestä kuin ennen -näin käy hyvin helposti kun lämmitys niin helppoa ja vaivatonta sillä.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon on kaksi selitystä joko yhdessä tai erikseenkin.
Eli ensin se että lämpötila ollut korkeampi kuin ennen eli Ilpillä nostettu sitä aivan turhaan jos aiemminkin on tarettu.
Toinen on se että puuta on kulunut paljon vähemmän kun Ilppi on hoitanut huomattavasti suuremman osa lämmityksestä kuin ennen -näin käy hyvin helposti kun lämmitys niin helppoa ja vaivatonta sillä.

Lue lisää

Lämpötila on asetettu 21 asteeseen pumpussa, uunilämpee jokapäivä mutta ei ehkä niin kuumaksi kuin ennenpumppua, yläkertaoli ennen 2 sähköpatteria ja ne nyt hoidetaan toisella pumpun sisäyksiköllä.
Puun kulutus on ehkä vähentynyt mutta 500kwh tuli lisää sähkölaskua entisen tonninpäälle mikä tuntuu oudolta kun patteritkin on pois yläkerrasta jossa on avointatilaa 25 m2.
Alakerranpumppu hsrvoin lämmittää koska leivinuuni 99 prosenttisesti hoitaa alakerran joka on 90 neliöö

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon on kaksi selitystä joko yhdessä tai erikseenkin.
Eli ensin se että lämpötila ollut korkeampi kuin ennen eli Ilpillä nostettu sitä aivan turhaan jos aiemminkin on tarettu.
Toinen on se että puuta on kulunut paljon vähemmän kun Ilppi on hoitanut huomattavasti suuremman osa lämmityksestä kuin ennen -näin käy hyvin helposti kun lämmitys niin helppoa ja vaivatonta sillä.

Lue lisää

Sähkönkulutus tammikuu 2022:
1450 kWh kk keskilämpö -7,0 °C

Sähkönkulutus tammikuu 2021:
1460 kWh kk keskilämpö -7,6 °C

Missä ilmalämpöpumpun energian säästö näkyy?

Tammikuussa 2021 kahden puulämmitteisen uunin lisänä oli kolme sähköpatteria, yhteinen teho 2600 W.

Tammikuussa 2022 kolme sähköpatteria oli korvattu Mitsubishi Electric MSZ-LN35VG2W ilmalämpöpumpulla.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkönkulutus tammikuu 2022:
1450 kWh kk keskilämpö -7,0 °C

Sähkönkulutus tammikuu 2021:
1460 kWh kk keskilämpö -7,6 °C

Missä ilmalämpöpumpun energian säästö näkyy?

Tammikuussa 2021 kahden puulämmitteisen uunin lisänä oli kolme sähköpatteria, yhteinen teho 2600 W.

Tammikuussa 2022 kolme sähköpatteria oli korvattu Mitsubishi Electric MSZ-LN35VG2W ilmalämpöpumpulla.

Lue lisää

Tuleehan sieltä oikeaakin tietoa, saman olen pannut merkille, ainut hyöty vilentää kesällä!

Anonyymi kirjoitti:

Sähkönkulutus tammikuu 2022:
1450 kWh kk keskilämpö -7,0 °C

Sähkönkulutus tammikuu 2021:
1460 kWh kk keskilämpö -7,6 °C

Missä ilmalämpöpumpun energian säästö näkyy?

Tammikuussa 2021 kahden puulämmitteisen uunin lisänä oli kolme sähköpatteria, yhteinen teho 2600 W.

Tammikuussa 2022 kolme sähköpatteria oli korvattu Mitsubishi Electric MSZ-LN35VG2W ilmalämpöpumpulla.

Lue lisää

Syy on väärä käyttö. Muu lämmitys pitää olla 2-3 astetta alemmalla tasolla ja pumpun asetus "lämmitys", ei missään tapauksessa "automaatti". Ilman pitää päästä kiertämään eri huoneissa mahdollisimman vapaasti. Onko uuneja käytetty saman verran eri vuosina?

Anonyymi kirjoitti:

Syy on väärä käyttö. Muu lämmitys pitää olla 2-3 astetta alemmalla tasolla ja pumpun asetus "lämmitys", ei missään tapauksessa "automaatti". Ilman pitää päästä kiertämään eri huoneissa mahdollisimman vapaasti. Onko uuneja käytetty saman verran eri vuosina?

Lue lisää

Uuneja on käytetty saman verran, eli kerran päivässä olen joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 lämmittänyt leivinuunia ja kamarin pönttöuunia
Tänä talvena jopa isommalla puumäärällä koska olen yrittänyt säästää ilmalämpöpumpun kuluttamaa sähköä.

"Syy on väärä käyttö. Muu lämmitys pitää olla 2-3 astetta alemmalla tasolla"

Ai jaa, siinä taas uutta tietoa, eli minun pitää osata lämmittää uunit 2-3 astetta alle ilmalämpöpumppuun asettamaani 21 astetta?

Anonyymi kirjoitti:

Syy on väärä käyttö. Muu lämmitys pitää olla 2-3 astetta alemmalla tasolla ja pumpun asetus "lämmitys", ei missään tapauksessa "automaatti". Ilman pitää päästä kiertämään eri huoneissa mahdollisimman vapaasti. Onko uuneja käytetty saman verran eri vuosina?

Lue lisää

Saattavat sähköntuottajat nauraa kippurassa ilmalämpöpumpuilla sähköä "säästäville" hölmöläisille.

Anonyymi kirjoitti:

Saattavat sähköntuottajat nauraa kippurassa ilmalämpöpumpuilla sähköä "säästäville" hölmöläisille.

Vertailin sähköntoimittajan sivuilta kulutuksen eroja. Kesäkuu 2021 525 kWh Tammikuu 2022 1030 kWh siinä kaikki talous sähköineen, suora sähkölämmitys. Talvi kuukausina lämpiää päivittäin se paljon parjattu eristetty takka/uuni. Lämmitettävää tilaa noin 125m2 Koneelinen ilmanvaihto.

Anonyymi kirjoitti:

Saattavat sähköntuottajat nauraa kippurassa ilmalämpöpumpuilla sähköä "säästäville" hölmöläisille.

Jos sähkön hinnat säilyvät tällä tasolla talvisin. Ainut hyöty jää ilmalämpöpumpulle kesällä viilennys.

Anonyymi kirjoitti:

Uuneja on käytetty saman verran, eli kerran päivässä olen joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 lämmittänyt leivinuunia ja kamarin pönttöuunia
Tänä talvena jopa isommalla puumäärällä koska olen yrittänyt säästää ilmalämpöpumpun kuluttamaa sähköä.

"Syy on väärä käyttö. Muu lämmitys pitää olla 2-3 astetta alemmalla tasolla"

Ai jaa, siinä taas uutta tietoa, eli minun pitää osata lämmittää uunit 2-3 astetta alle ilmalämpöpumppuun asettamaani 21 astetta?

Lue lisää

Et voi olla noin hölmö, taidat olla vielä paljon hölmömpi. Tunnetko kaikki kirjaimet?

Anonyymi kirjoitti:

Vertailin sähköntoimittajan sivuilta kulutuksen eroja. Kesäkuu 2021 525 kWh Tammikuu 2022 1030 kWh siinä kaikki talous sähköineen, suora sähkölämmitys. Talvi kuukausina lämpiää päivittäin se paljon parjattu eristetty takka/uuni. Lämmitettävää tilaa noin 125m2 Koneelinen ilmanvaihto.

Lue lisää

Minullakin on suora sähkölämmitys, kesällä kulutus on vähän yli 200 kWh kuukaudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Et voi olla noin hölmö, taidat olla vielä paljon hölmömpi. Tunnetko kaikki kirjaimet?

Sinulla on lukihäiriö

Anonyymi kirjoitti:

Sähkönkulutus tammikuu 2022:
1450 kWh kk keskilämpö -7,0 °C

Sähkönkulutus tammikuu 2021:
1460 kWh kk keskilämpö -7,6 °C

Missä ilmalämpöpumpun energian säästö näkyy?

Tammikuussa 2021 kahden puulämmitteisen uunin lisänä oli kolme sähköpatteria, yhteinen teho 2600 W.

Tammikuussa 2022 kolme sähköpatteria oli korvattu Mitsubishi Electric MSZ-LN35VG2W ilmalämpöpumpulla.

Lue lisää

Jos tuo ilmoittamasi pumpunmalli pitää paikkansa, se on etelä-euroopanmarkkinoille tarkoitettu. Pohjolaan tarkoitetussa nordic mallissa pitää olla mallimerkinnän lopussa H tai HZ. Listaus löytyy scanofficen sivuilta. Noita Suomeen sopimattomia pumppuja jotkut pajat Suomessa kuitenkin myyvät. Tässävoisi olla syy ongelmille?

On totta että jos lämmitys on ilmaista niin se ei maksa mitään. Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla. Nykyään on merkkejä joissa sisäyksikkö sijaitsee lattialla. Melun määrä vaihtelee paljon eri merkeillä, ulkoyksikkö pitää asentaa erilliseen telineeseen, ei talon seinään.

Ihmisellä saa olla ihan oma käsitys mistä tahansa asiasta, tämä on vapaa maa.

Anonyymi kirjoitti:

On totta että jos lämmitys on ilmaista niin se ei maksa mitään. Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla. Nykyään on merkkejä joissa sisäyksikkö sijaitsee lattialla. Melun määrä vaihtelee paljon eri merkeillä, ulkoyksikkö pitää asentaa erilliseen telineeseen, ei talon seinään.

Ihmisellä saa olla ihan oma käsitys mistä tahansa asiasta, tämä on vapaa maa.

Lue lisää

"Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla"

Mistä sinä tiedät?
Voin esittää faktaa koska pystyn koko ajan vertailemaan sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumppua ja ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen.
Ennen ilmalämpöpumppua lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla ja viime syksystä lähtien ilmalämpöpumpulla.

Havaintoni perustuvat Helsingin energian sähkön kulutuksen mittaukseen ja raportointiin, jonka perusteella voin vertailla edellisten vuosien ja kuukausien sähkökulutusta tämän päiväiseen.

Nyt pystyn vertaamaan tämän helmikuun sähkönkulutusta viime vuoden helmikuun sähkönkulutukseen jolloin lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla.
Eli asiani ydin on se, että melko harvoin ilmalämpöpumppu hankitaan asunnon pääasialliseksi lämmityksen lähteeksi, vaan lisälämmön tuottajaksi korvaamaan sähköpattereita tai vähentämään öljylämmitteisen talon öljynkulutusta.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan nimen omaan lämmityskäytössä sähkönsäästäjinä!?
Itse haluaisin tietoa miten tuo sähkönsäästö ilmalämpöpumpulla toteutetaan muuten kuin sammuttamalla ilmalämpöpumppu.


Sinä esität vain pelkkiä mielipiteitä ja ne eivät huoneita lämmitä

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla"

Mistä sinä tiedät?
Voin esittää faktaa koska pystyn koko ajan vertailemaan sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumppua ja ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen.
Ennen ilmalämpöpumppua lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla ja viime syksystä lähtien ilmalämpöpumpulla.

Havaintoni perustuvat Helsingin energian sähkön kulutuksen mittaukseen ja raportointiin, jonka perusteella voin vertailla edellisten vuosien ja kuukausien sähkökulutusta tämän päiväiseen.

Nyt pystyn vertaamaan tämän helmikuun sähkönkulutusta viime vuoden helmikuun sähkönkulutukseen jolloin lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla.
Eli asiani ydin on se, että melko harvoin ilmalämpöpumppu hankitaan asunnon pääasialliseksi lämmityksen lähteeksi, vaan lisälämmön tuottajaksi korvaamaan sähköpattereita tai vähentämään öljylämmitteisen talon öljynkulutusta.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan nimen omaan lämmityskäytössä sähkönsäästäjinä!?
Itse haluaisin tietoa miten tuo sähkönsäästö ilmalämpöpumpulla toteutetaan muuten kuin sammuttamalla ilmalämpöpumppu.


Sinä esität vain pelkkiä mielipiteitä ja ne eivät huoneita lämmitä

Lue lisää

Jos vertaa eri aikojen kulutuksia niin ensin pitää tehdä normeeraus eli muuttaa luvut vertailukelpoisiksi lämmitystarvelukujen avulla. Siinä pitää ensin vähentää muun kuin lämmityksen eli sähkön ja veden lämmityksen osuus koska niihin ei vaikuta ilman lämpötila.

Minulla on ollut ilmalämpöpumppu toistakymmentä vuotta, kulutus on laskenut aikaisempaan verrattuna noin kolmasosan. Tänä aikana ei ole ollut mitään korjauksia, suodattimet huuhdellaan kerran kuussa. Kesäinen jäähdytys on tosi hieno ominaisuus, maksaa 1 euron/vuorokausi.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vertaa eri aikojen kulutuksia niin ensin pitää tehdä normeeraus eli muuttaa luvut vertailukelpoisiksi lämmitystarvelukujen avulla. Siinä pitää ensin vähentää muun kuin lämmityksen eli sähkön ja veden lämmityksen osuus koska niihin ei vaikuta ilman lämpötila.

Minulla on ollut ilmalämpöpumppu toistakymmentä vuotta, kulutus on laskenut aikaisempaan verrattuna noin kolmasosan. Tänä aikana ei ole ollut mitään korjauksia, suodattimet huuhdellaan kerran kuussa. Kesäinen jäähdytys on tosi hieno ominaisuus, maksaa 1 euron/vuorokausi.

Lue lisää

"Minulla on ollut ilmalämpöpumppu toistakymmentä vuotta, kulutus on laskenut aikaisempaan verrattuna noin kolmasosan."

Minkä lämmönlähteen korvasit ilmalämpöpumpulla?


"Siinä pitää ensin vähentää muun kuin lämmityksen eli sähkön ja veden lämmityksen osuus koska niihin ei vaikuta ilman lämpötila."

Niin pitääkin vähentää,
Vuodessa on monta kuukautta jolloin sähköpattereita tai ilmalämpöpumppua ei tarvitse huoneiden lämmittämiseen.
Silloin näkee mikä on talouden sähkönkulutus ilman lämmityssähköä.

Hyvin pärjää kahdella puulämmitteisellä uunilla pitkälle myöhäissyksyyn kun lämmittää uuneja satunnaisesti silloin tällöin kun siltä tuntuu.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla"

Mistä sinä tiedät?
Voin esittää faktaa koska pystyn koko ajan vertailemaan sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumppua ja ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen.
Ennen ilmalämpöpumppua lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla ja viime syksystä lähtien ilmalämpöpumpulla.

Havaintoni perustuvat Helsingin energian sähkön kulutuksen mittaukseen ja raportointiin, jonka perusteella voin vertailla edellisten vuosien ja kuukausien sähkökulutusta tämän päiväiseen.

Nyt pystyn vertaamaan tämän helmikuun sähkönkulutusta viime vuoden helmikuun sähkönkulutukseen jolloin lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla.
Eli asiani ydin on se, että melko harvoin ilmalämpöpumppu hankitaan asunnon pääasialliseksi lämmityksen lähteeksi, vaan lisälämmön tuottajaksi korvaamaan sähköpattereita tai vähentämään öljylämmitteisen talon öljynkulutusta.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan nimen omaan lämmityskäytössä sähkönsäästäjinä!?
Itse haluaisin tietoa miten tuo sähkönsäästö ilmalämpöpumpulla toteutetaan muuten kuin sammuttamalla ilmalämpöpumppu.


Sinä esität vain pelkkiä mielipiteitä ja ne eivät huoneita lämmitä

Lue lisää

On aivan perusfysiikkaa että ILP säästää verrattuna siihen että sama lämpömäärä tuotettaisiin suoraan sähköllä esim sähköpattereilla.

Anonyymi kirjoitti:

On aivan perusfysiikkaa että ILP säästää verrattuna siihen että sama lämpömäärä tuotettaisiin suoraan sähköllä esim sähköpattereilla.

Antaa vain olla fysiikkaa , mutta todelisuus on toinen, eletään kunnon talvea nytkin- 24 ei sieltä vain lämmintä tule tai jos sitä lehmänhenkäystä tulee se on kallista!

Anonyymi kirjoitti:

On aivan perusfysiikkaa että ILP säästää verrattuna siihen että sama lämpömäärä tuotettaisiin suoraan sähköllä esim sähköpattereilla.

Sitä ei väsynyt puu-uunijankkaaja sulata.

Anonyymi kirjoitti:

Antaa vain olla fysiikkaa , mutta todelisuus on toinen, eletään kunnon talvea nytkin- 24 ei sieltä vain lämmintä tule tai jos sitä lehmänhenkäystä tulee se on kallista!

Ja lehmätkin lentää!

Anonyymi kirjoitti:

"Minulla on ollut ilmalämpöpumppu toistakymmentä vuotta, kulutus on laskenut aikaisempaan verrattuna noin kolmasosan."

Minkä lämmönlähteen korvasit ilmalämpöpumpulla?


"Siinä pitää ensin vähentää muun kuin lämmityksen eli sähkön ja veden lämmityksen osuus koska niihin ei vaikuta ilman lämpötila."

Niin pitääkin vähentää,
Vuodessa on monta kuukautta jolloin sähköpattereita tai ilmalämpöpumppua ei tarvitse huoneiden lämmittämiseen.
Silloin näkee mikä on talouden sähkönkulutus ilman lämmityssähköä.

Hyvin pärjää kahdella puulämmitteisellä uunilla pitkälle myöhäissyksyyn kun lämmittää uuneja satunnaisesti silloin tällöin kun siltä tuntuu.

Lue lisää

Korvasin suoran sähkön patterilämmityksen osittain ilmalämpöpumpulla.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla"

Mistä sinä tiedät?
Voin esittää faktaa koska pystyn koko ajan vertailemaan sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumppua ja ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen.
Ennen ilmalämpöpumppua lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla ja viime syksystä lähtien ilmalämpöpumpulla.

Havaintoni perustuvat Helsingin energian sähkön kulutuksen mittaukseen ja raportointiin, jonka perusteella voin vertailla edellisten vuosien ja kuukausien sähkökulutusta tämän päiväiseen.

Nyt pystyn vertaamaan tämän helmikuun sähkönkulutusta viime vuoden helmikuun sähkönkulutukseen jolloin lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla.
Eli asiani ydin on se, että melko harvoin ilmalämpöpumppu hankitaan asunnon pääasialliseksi lämmityksen lähteeksi, vaan lisälämmön tuottajaksi korvaamaan sähköpattereita tai vähentämään öljylämmitteisen talon öljynkulutusta.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan nimen omaan lämmityskäytössä sähkönsäästäjinä!?
Itse haluaisin tietoa miten tuo sähkönsäästö ilmalämpöpumpulla toteutetaan muuten kuin sammuttamalla ilmalämpöpumppu.


Sinä esität vain pelkkiä mielipiteitä ja ne eivät huoneita lämmitä

Lue lisää

Lämmityksen sammuttaminen onnistuu ihan ilman ilmalämpöpumppoakin. Kokeile joskus!

Anonyymi kirjoitti:

Lämmityksen sammuttaminen onnistuu ihan ilman ilmalämpöpumppoakin. Kokeile joskus!

"Lämmityksen sammuttaminen onnistuu ihan ilman ilmalämpöpumppoakin. Kokeile joskus!"

Haista sinä paska.

Puulämmitteisen varaavan uunin lämmityksen sammuttaminen onnistuu vain purkamalla uuni ja kantamalla kivet ulos jäähtymään.

Ilmalämpöpumpusta on tänä talvena ollut pelkkää riesaa.
Lunta tuiskuttaa seinän ilmalämöpumpun väliin ja kenno jäätyy.
Lisäksi kennon päällä on harva ritilä joka vielä estää sulatuksen aikana irronneita jääpaloja tippumasta maahan
Kuumalla vedellä pitää kennon jäätä sulatella.
Kokeilin myös Sonax jäänsulatusainetta, se ainakin pehmensi jäätä kun lämpötila tänään kohosi -2 °C asteeseen.
Myös kennon alaosaan puhaltimen vastakkaiselle seinän puoleiselle sivulle on tehty ihme uloke kuin keräämään kennolta valuvaa vettä joka taas jäätyyn entisen jään lisäksi.
Myös laitteen mukana tullut jalusta on liian leveä ja kerää lunta ja jäätä.
Koko laite tuntuu, ettei suunnittelijat ole yhtäkään talvea nähneet, tai sitten ovat täysiä pöljiä.
Kaiken lisäksi Mitsubishi ilmalämpöpumpun käyttöohjekirja on perseessä suunniteltu.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä ei väsynyt puu-uunijankkaaja sulata.

Ei ilmalämpöpumppu tietenkään säästä sähköä, koska se kuluttaa sähköä silloinkin kun se ei tuota lämpöä.
Laittakaa sinne ilmalämpöpumpun pistokkeeseen sähkönkulutusmittari niin alkaa se perusfysiikka tökkimään.

Anonyymi kirjoitti:

Korvasin suoran sähkön patterilämmityksen osittain ilmalämpöpumpulla.

"Korvasin suoran sähkön patterilämmityksen osittain ilmalämpöpumpulla."

Korvasin myös kolmen huoneen suorasähköpatterit ilmalämpöpumpulla mutta sähkön säästö on ollut -0.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos lämmittää ilmalämpöpumpulla niin lämmitys ei todellakaan maksa yhtä paljon kuin sama lämmitys sähköpattereilla"

Mistä sinä tiedät?
Voin esittää faktaa koska pystyn koko ajan vertailemaan sähkönkulutusta ennen ilmalämpöpumppua ja ilmalämpöpumpun asennuksen jälkeen.
Ennen ilmalämpöpumppua lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla ja viime syksystä lähtien ilmalämpöpumpulla.

Havaintoni perustuvat Helsingin energian sähkön kulutuksen mittaukseen ja raportointiin, jonka perusteella voin vertailla edellisten vuosien ja kuukausien sähkökulutusta tämän päiväiseen.

Nyt pystyn vertaamaan tämän helmikuun sähkönkulutusta viime vuoden helmikuun sähkönkulutukseen jolloin lisälämpö tuotettiin kolmella sähköpatterilla.
Eli asiani ydin on se, että melko harvoin ilmalämpöpumppu hankitaan asunnon pääasialliseksi lämmityksen lähteeksi, vaan lisälämmön tuottajaksi korvaamaan sähköpattereita tai vähentämään öljylämmitteisen talon öljynkulutusta.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan nimen omaan lämmityskäytössä sähkönsäästäjinä!?
Itse haluaisin tietoa miten tuo sähkönsäästö ilmalämpöpumpulla toteutetaan muuten kuin sammuttamalla ilmalämpöpumppu.


Sinä esität vain pelkkiä mielipiteitä ja ne eivät huoneita lämmitä

Lue lisää

Kun vertaat eri aikojen kulutuksia niin ne pitää normeerata vertailukelpoisiksi käyttämällä lämmitystarvelukuja. Kulutuksesta pitää silloin ensin vähentää muun kuin talon lämmityksen käyttämä sähkö. Sen saa kesäajan kulutuksesta.

Jos vertaa kulutuksia niin ensin pitää kulutukset normeerata lämmöntarveluvuilla keskenään vertailukelpoisiksi. Lukemista pitää vähentää muun kuin lämmityksen osuus.

Tuosta ei voi muuta päätellä kuin että olet kylmemmällä ruokkinut kamiinaa ahkerammin puilla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta ei voi muuta päätellä kuin että olet kylmemmällä ruokkinut kamiinaa ahkerammin puilla.

"Syksy ja talvi ovat parhaat ajankohdat hankkia ilmalämpöpumppu. Saat lämmityskaudelta tuntuvat 30 % säästöt sähkö- tai öljylaskuusi niiltä kuukausilta, kun ilmalämpöpumppu lämmittää asuntoasi."

Siinä yksi esimerkki miten ilmalämpöpumppua markkinoidaan!?

Kertokaa miten tuo säästötemppu tehdään, en ole onnistunut säästämään edes yhtä prosenttia sähköä, en edes sylillistä polttopuita.
Öljyä tosin ei ole lämmitykseen kulunut litraakaan, se olisikin ihme jos olisi kulunut.

Anonyymi kirjoitti:

"Syksy ja talvi ovat parhaat ajankohdat hankkia ilmalämpöpumppu. Saat lämmityskaudelta tuntuvat 30 % säästöt sähkö- tai öljylaskuusi niiltä kuukausilta, kun ilmalämpöpumppu lämmittää asuntoasi."

Siinä yksi esimerkki miten ilmalämpöpumppua markkinoidaan!?

Kertokaa miten tuo säästötemppu tehdään, en ole onnistunut säästämään edes yhtä prosenttia sähköä, en edes sylillistä polttopuita.
Öljyä tosin ei ole lämmitykseen kulunut litraakaan, se olisikin ihme jos olisi kulunut.

Lue lisää

Tosi hienoa että joku laittaa oikeaakin tietoa näistä hömppä pumpuista. Olen kysellyt niiltä joilla se on käytössä, aika epämääräisiä vastauksia olen saannut, lähes kaikilta tulee kommentti, on se hyvä kesällä helteiden sattuessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tosi hienoa että joku laittaa oikeaakin tietoa näistä hömppä pumpuista. Olen kysellyt niiltä joilla se on käytössä, aika epämääräisiä vastauksia olen saannut, lähes kaikilta tulee kommentti, on se hyvä kesällä helteiden sattuessa.

Lue lisää

Missä sitä "oikeaa tietoa" oli?

Anonyymi kirjoitti:

Missä sitä "oikeaa tietoa" oli?

Tuossa missä 5 päivän kulutusta oli verrattu pattereihin. Minusta tuo erotus ei ole päätä huimaava. Tuollainen otanta kyllä mulle ainakin riittää.

Mitsusta en tiedä mutta uudet pumput lämmittävät yli yhden hyötysuhteella vielä yli 30 asteen pakkasessa. Sisäyksikön automaattiasentoa ei pidä käyttää koskaan. Ei ole järkevää jos ei käytä pumppua pakkasella, tosin viilennys kesällä on hyvä toiminto eikä maksa kuin euron/vuorokausi.

Anonyymi kirjoitti:

Mitsusta en tiedä mutta uudet pumput lämmittävät yli yhden hyötysuhteella vielä yli 30 asteen pakkasessa. Sisäyksikön automaattiasentoa ei pidä käyttää koskaan. Ei ole järkevää jos ei käytä pumppua pakkasella, tosin viilennys kesällä on hyvä toiminto eikä maksa kuin euron/vuorokausi.

Lue lisää

Puhallinvoimakkuuden automaattiasento on eri asia kuin lämmitys-viilennys automaattiasento.
-30 pakkasilla ja jo aiemminkin minkä vaan ilpin hyötysuhde on yhtä tyhjän kanssa. Kova pakkanen myös rasittaa pumppua ja käyttöikä lyhenee. Tosin pahinta lienee, jos pumppua sammuttelee ja käynnistelee paukkupakkasilla. Joko aina käynnissä, tai jos sammuttaa niin pitäisi sitten malttaa odotella kelien lauhtumista.

Anonyymi kirjoitti:

Puhallinvoimakkuuden automaattiasento on eri asia kuin lämmitys-viilennys automaattiasento.
-30 pakkasilla ja jo aiemminkin minkä vaan ilpin hyötysuhde on yhtä tyhjän kanssa. Kova pakkanen myös rasittaa pumppua ja käyttöikä lyhenee. Tosin pahinta lienee, jos pumppua sammuttelee ja käynnistelee paukkupakkasilla. Joko aina käynnissä, tai jos sammuttaa niin pitäisi sitten malttaa odotella kelien lauhtumista.

Lue lisää

Siis pumppua ei pidä sammuttaa kovillakaan pakkasilla.

No niinpä, säästit 700 euroa vuodessa lämmityskuluissa ostamalla ilmalämpöpumpun
Ja jos öljyn ja sähkön hinta nousee, niin säästösi lämmityskuluissa vain kasvavat.
Onnen pekka.

Anonyymi kirjoitti:

No niinpä, säästit 700 euroa vuodessa lämmityskuluissa ostamalla ilmalämpöpumpun
Ja jos öljyn ja sähkön hinta nousee, niin säästösi lämmityskuluissa vain kasvavat.
Onnen pekka.

Lue lisää

Suorasähkölämmitteisessä talossa, jossa patterit tarkoilla termostaateilla, säästö on yleensä vielä tuntuvasti enemmän. Lämmityskulujen puolittuminen ei ole ollenkaan kaukaa haettu, mikäli lämpöpumppu on sieltä valmistan paremman puolen malleista valittu.
Siis ei sähkölaskun puolittuminen, vaan lämmityskulujen.

Anonyymi kirjoitti:

Suorasähkölämmitteisessä talossa, jossa patterit tarkoilla termostaateilla, säästö on yleensä vielä tuntuvasti enemmän. Lämmityskulujen puolittuminen ei ole ollenkaan kaukaa haettu, mikäli lämpöpumppu on sieltä valmistan paremman puolen malleista valittu.
Siis ei sähkölaskun puolittuminen, vaan lämmityskulujen.

Lue lisää

Minä en valmista.

Ilmalämpöpumpun lämpöä tuottava ulkoyksikkö on ulkona viimassa ja pakkasessa.
Puuhailee omiaan, sulattelee itseään, kuluttaa turhaan sähköä ja lämmittää harakoita.
Tarkalla termostaatilla varustettu, ikkunan alle asennettu ikkunan levyinen sähkölämmityspatteri tuottaa lämpöä vain sisälle huoneeseen.
Puulämmitykseen yhdistettynä sähköpatteri on päällä vain lyhyitä jaksoja ja kuluttaa todella vähän sähköä.
Lisäksi on huoltovapaa, ei hautaudu lumeen, eikä jäädy, on helposti säädettävä myös etäohjauksella satojen kilometrien päästä (esim. Cozify)
Lämmetessään sähköpatteri saa ilman kiertävään liikkeeseen oikea oppisesti alhaalta ylös päin.
Eli sähköpatteri kierrättää ja tasaa huoneiston lämpötilaa eikä tarvitse huoneilman kierrätyksen sähköisiä puhaltimia.
Ei aiheuta vedon tunnetta, eikä tee lämmpimän ilman lukkoja nurkkiin ja esteisiin niin kuin väärinpäin toimiva, eli lattialle tai vaakasuunnassa ilmaa puhaltava ilmalämpöpumpun sisäyksikkö.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmalämpöpumpun lämpöä tuottava ulkoyksikkö on ulkona viimassa ja pakkasessa.
Puuhailee omiaan, sulattelee itseään, kuluttaa turhaan sähköä ja lämmittää harakoita.
Tarkalla termostaatilla varustettu, ikkunan alle asennettu ikkunan levyinen sähkölämmityspatteri tuottaa lämpöä vain sisälle huoneeseen.
Puulämmitykseen yhdistettynä sähköpatteri on päällä vain lyhyitä jaksoja ja kuluttaa todella vähän sähköä.
Lisäksi on huoltovapaa, ei hautaudu lumeen, eikä jäädy, on helposti säädettävä myös etäohjauksella satojen kilometrien päästä (esim. Cozify)
Lämmetessään sähköpatteri saa ilman kiertävään liikkeeseen oikea oppisesti alhaalta ylös päin.
Eli sähköpatteri kierrättää ja tasaa huoneiston lämpötilaa eikä tarvitse huoneilman kierrätyksen sähköisiä puhaltimia.
Ei aiheuta vedon tunnetta, eikä tee lämmpimän ilman lukkoja nurkkiin ja esteisiin niin kuin väärinpäin toimiva, eli lattialle tai vaakasuunnassa ilmaa puhaltava ilmalämpöpumpun sisäyksikkö.

Lue lisää

Totta puhut. Meillä pantiin pumppu seisoksiin vuoden vaihteessa. Patterit asetettiin 20 asteeseen. Takkaa lämmitetty päivittäin sähkön kulutus tipahti noin 2000kWh tammi-hemikuu, edelisen vuoden vastaaviin kuukausiin nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Totta puhut. Meillä pantiin pumppu seisoksiin vuoden vaihteessa. Patterit asetettiin 20 asteeseen. Takkaa lämmitetty päivittäin sähkön kulutus tipahti noin 2000kWh tammi-hemikuu, edelisen vuoden vastaaviin kuukausiin nähden.

Lue lisää

Koska Suomi ei ollukaan omavarainen sähköenergian tuotannossa ja sähkön hintaa sähköntuottajat nostavat sotaan vedoten pilviin.
Nyt kun ollaan "sodassa", niin vähäistä sähköä pitää säästää, että kallista millä lie tuotettua sähköä riittäisi kaikille ja kalliin sähkön tuottajien voitot kasvaisivat.

Hatarissa vanhoissa rintamamies taloissaan tonnin eläkeläisten ja omakotitalossa asuvien pienituloisen asuntovelkaisen ihmisten kaikki tulot kuluisivat rosvosähköön ilman yhteiskunnan päättäjien isällistä opastusta

Ja mikäs se lämpimän veden säästön lisäksi on ratkaisu sähkön säästöön?
No, sehän on ILMALÄMPÖPUMPPU!
Niitä nyt kaikki viimeisetkin sähköä lämmitykseen käyttävät hankkimaan.

Iltapäivälehden nettisivuilla oli uutinen kuinka Motiva aloittaa kansan opettamisen sähkönsäästöön.
Uutisessa oli jopa otettu esimerkiksi VTT:n tutkimus ILMALÄMPÖPUMPUN kyvystä alentaa sähköllä lämmittäjän sähkön kulutusta 6000 kw vuodessa!
Kun vaihdoin kolme halpaa 600 watin sähkölämpöpatteria 2500 euron hintaiseen ILMALÄMPÖPUMPPUUN niin ensimmäisen käyttövuoden sähkön kulutus kasvoi.
Kaiken lisäksi ilmalämpöpumppu vaatii jatkuvaa tarkkailua, huoltoa ja säätöä talven ankarissa olosuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Koska Suomi ei ollukaan omavarainen sähköenergian tuotannossa ja sähkön hintaa sähköntuottajat nostavat sotaan vedoten pilviin.
Nyt kun ollaan "sodassa", niin vähäistä sähköä pitää säästää, että kallista millä lie tuotettua sähköä riittäisi kaikille ja kalliin sähkön tuottajien voitot kasvaisivat.

Hatarissa vanhoissa rintamamies taloissaan tonnin eläkeläisten ja omakotitalossa asuvien pienituloisen asuntovelkaisen ihmisten kaikki tulot kuluisivat rosvosähköön ilman yhteiskunnan päättäjien isällistä opastusta

Ja mikäs se lämpimän veden säästön lisäksi on ratkaisu sähkön säästöön?
No, sehän on ILMALÄMPÖPUMPPU!
Niitä nyt kaikki viimeisetkin sähköä lämmitykseen käyttävät hankkimaan.

Iltapäivälehden nettisivuilla oli uutinen kuinka Motiva aloittaa kansan opettamisen sähkönsäästöön.
Uutisessa oli jopa otettu esimerkiksi VTT:n tutkimus ILMALÄMPÖPUMPUN kyvystä alentaa sähköllä lämmittäjän sähkön kulutusta 6000 kw vuodessa!
Kun vaihdoin kolme halpaa 600 watin sähkölämpöpatteria 2500 euron hintaiseen ILMALÄMPÖPUMPPUUN niin ensimmäisen käyttövuoden sähkön kulutus kasvoi.
Kaiken lisäksi ilmalämpöpumppu vaatii jatkuvaa tarkkailua, huoltoa ja säätöä talven ankarissa olosuhteissa.

Lue lisää

Itse tuotan oman talon polttopuut entisillä hakamailla ja joutoalueilla mäkisten peltojen jyrkillä rinteillä.
Polttopuun kasvatusmetsien maapohja on ollut liian jyrkkää rinnettä peltoviljelyyn mutta aikoinaan hyvää laidunmaata.
Kun laidunmaata en tarvinnut niin jo 80-luvun alussa aloitin maisemoida piharinteitä istuttamalla rinteille koivua, kuusta, mäntyä ja leppää.
Osa joutomaista kasvoi jo luonnostaan lehtipuuta, pääasiassa leppää jota lepikkoa vain harventelin.
Nyt pihamaaltani avautuu joka suuntaan upea kylämaisema johon hoitamani maisema ja polttopuu saarekkeet luovat erikoisen tunnelman.
Valot, varjot ja ikään kuin leikkivät kylämetsäni rinteillä, puissa ja pensaissa.
Ja näkyvät myös linnut ja metsän eläimet rakastavan polttopuumaisemametsiäni.
Kun ajan traktorilla metsääni, olen keskellä elämää, en synkässä korvessa.
Vihaan synkkää metsää ja ahdistun "oikeassa metsässä.
Tein työtä metsässä 30 vuotta, syksyt ja talvet.
Pihametsästäni näen leikkupuimurit pelloilla ja suuret rehunkorjuukoneet.
Välillä pelloilla on hiljaista, mutta metsästäni näkyy pikitielle, rautatielle, maantielle ja kylätielle.
Aina on joku menossa tai tulossa.
Kuivia polttopuita minulla olisi myydäkin, mutta olen jo liian vanha bisnekseen.
Jaksan kaataa, karsia ja katkoa 50 cm mittaiseksi parikuutiota poltopuita jotka ladon traktorin peräkauhaan.
Syksyisin pinoan katkotut puut pilkkomatta pinoon.
Vasta keväällä pilkon syksyllä pinotut puut.
Keväällä sitä vastoin pilkon katkotut puut suoraan peräkauhasta pinoon.
Kun keväällä aurinko alkaa lämmittämään aloitan polttopuiden pilkonnan syksyllä ja alkutalvesta vähän lumen ja pienten pakkasten aikaan pihaan ajamistani katkotuista ja pinotuista puista.
Pilkonnan suoritan pienellä kymmenen vuotta sitten IKH:lta ostetulla hydraulihalkojalla joka toimii sähkömoottorilla.
Sähkömoottori käy ja kuluttaa sähköä vain halkaisuliikkeen aikana.
Lisäksi vanha traktorini kuluttaa dieselpolttoainetta jerry kannullisen vuoteen.
Siihen kulutukseen sisältyy myös talven lumityöt.
Lumityöt pihamailla ja pihatiellä teen lumikolalla ja traktoria käytän korkeintaan kerran viikossa kun linkoan tai työnnän peräkauhalla kauemmaksi pihatiestä tai pihamaalta.
Märän ja paljon kerrallaan sataneen lumen toki poistan traktorin voimilla.

Mutta sähköä kuluu liikaa ja sähkön hinta jatkaa nousuaan.
On todella käsittämätöntä, ettei Suomessa oltukaan omavaraisia?
Luulisi, että johtimia ja kaapeleita pitkin kulkeva sähkö olisi Suomen harvaan asutussa maassa ilmastonkin puolesta parasta energiaa lämmittää haja-asutusalueiden taloja.

Itsekin mehustan nyt viinimarjoja ulkona puulämmitteisellä ja keittolevyllä varustetulla kaminalla, sähköä säästyy mutta savuakin tulee vaikka on kuivat puut.

Tätäkö ne nykyiset hyvissä oloissa kasvaneet päättäjät haluaa, paluuta 50- luvulle?

Anonyymi kirjoitti:

Itse tuotan oman talon polttopuut entisillä hakamailla ja joutoalueilla mäkisten peltojen jyrkillä rinteillä.
Polttopuun kasvatusmetsien maapohja on ollut liian jyrkkää rinnettä peltoviljelyyn mutta aikoinaan hyvää laidunmaata.
Kun laidunmaata en tarvinnut niin jo 80-luvun alussa aloitin maisemoida piharinteitä istuttamalla rinteille koivua, kuusta, mäntyä ja leppää.
Osa joutomaista kasvoi jo luonnostaan lehtipuuta, pääasiassa leppää jota lepikkoa vain harventelin.
Nyt pihamaaltani avautuu joka suuntaan upea kylämaisema johon hoitamani maisema ja polttopuu saarekkeet luovat erikoisen tunnelman.
Valot, varjot ja ikään kuin leikkivät kylämetsäni rinteillä, puissa ja pensaissa.
Ja näkyvät myös linnut ja metsän eläimet rakastavan polttopuumaisemametsiäni.
Kun ajan traktorilla metsääni, olen keskellä elämää, en synkässä korvessa.
Vihaan synkkää metsää ja ahdistun "oikeassa metsässä.
Tein työtä metsässä 30 vuotta, syksyt ja talvet.
Pihametsästäni näen leikkupuimurit pelloilla ja suuret rehunkorjuukoneet.
Välillä pelloilla on hiljaista, mutta metsästäni näkyy pikitielle, rautatielle, maantielle ja kylätielle.
Aina on joku menossa tai tulossa.
Kuivia polttopuita minulla olisi myydäkin, mutta olen jo liian vanha bisnekseen.
Jaksan kaataa, karsia ja katkoa 50 cm mittaiseksi parikuutiota poltopuita jotka ladon traktorin peräkauhaan.
Syksyisin pinoan katkotut puut pilkkomatta pinoon.
Vasta keväällä pilkon syksyllä pinotut puut.
Keväällä sitä vastoin pilkon katkotut puut suoraan peräkauhasta pinoon.
Kun keväällä aurinko alkaa lämmittämään aloitan polttopuiden pilkonnan syksyllä ja alkutalvesta vähän lumen ja pienten pakkasten aikaan pihaan ajamistani katkotuista ja pinotuista puista.
Pilkonnan suoritan pienellä kymmenen vuotta sitten IKH:lta ostetulla hydraulihalkojalla joka toimii sähkömoottorilla.
Sähkömoottori käy ja kuluttaa sähköä vain halkaisuliikkeen aikana.
Lisäksi vanha traktorini kuluttaa dieselpolttoainetta jerry kannullisen vuoteen.
Siihen kulutukseen sisältyy myös talven lumityöt.
Lumityöt pihamailla ja pihatiellä teen lumikolalla ja traktoria käytän korkeintaan kerran viikossa kun linkoan tai työnnän peräkauhalla kauemmaksi pihatiestä tai pihamaalta.
Märän ja paljon kerrallaan sataneen lumen toki poistan traktorin voimilla.

Mutta sähköä kuluu liikaa ja sähkön hinta jatkaa nousuaan.
On todella käsittämätöntä, ettei Suomessa oltukaan omavaraisia?
Luulisi, että johtimia ja kaapeleita pitkin kulkeva sähkö olisi Suomen harvaan asutussa maassa ilmastonkin puolesta parasta energiaa lämmittää haja-asutusalueiden taloja.

Itsekin mehustan nyt viinimarjoja ulkona puulämmitteisellä ja keittolevyllä varustetulla kaminalla, sähköä säästyy mutta savuakin tulee vaikka on kuivat puut.

Tätäkö ne nykyiset hyvissä oloissa kasvaneet päättäjät haluaa, paluuta 50- luvulle?

Lue lisää

Fingrid tuntisähkö sovellus näytti todella halpaa pörssisähköä tälle päivälle.
Yön ajan pörssisähkön hinta on ollut alle 0,5 snt/kw ja tämän hetkinen aamupäivän hinta on parin sentin luokkaa.
Silti sähkönmyyjät soittelevat tarjouksia jossa kahden vuoden sopimuksissa sähkön hinta on 20-30 snt/kw.
Lisäksi pelottelevat, että myöhemmäksi sähkösopimuksen tekemättä jättäminen nostaa hintaa vaikka kuinka korkeaksi.
Siinä sitä mökin ukolle ja akalle pohdiskelua riittää mitä pitäisi tehdä kun entinen kohtuullinen sähkösopimus päättyy.
Sama tilanne on varmasti kaikilla vähätuloisilla omakoti taloissa asuvilla.
Kaikilla ei ole pihametsiä, eikä puulämmitteisiä uuneja.
Eikä se lämpö siirry johtimia myöten sisälle pihametsästäkään.
Uunitkin rapautuvat ja uusi uuni maksaa.
Olisiko pörssisähkö ratkaisu, lämmittäisi uunia sähköllä silloin kun valtakunnan sähkönkulutus olisi pieni.
Peltokivillä täytetty ja sähkövastuksilla varustettu sähköinen teollinen pönttöuuni saattaisi olla hyvä ratkaisu.
Hormia ei tarvittaisi, kuori voisi olla lämpöeristetty ja lämmön luovutus automatisoitu.
Tosin painava kivillä täytetty varaava sähköuuni vaatii alleen kestävän lattian.
Mutta tuskin lattian kestävyys ongelma olisi.
Uuni latautusi aitomaattisesti sillon kun sähköä on liikaa ja pörssisähkö halpaa.
Hyvin eristetty 200 litran pakastin maksoi 199 €.
Peltikuorinen pönttöuuni maksaa tuhansia ja vaatii hormin.
Paljonko sähkövastus maksaa, entä kasa kiviä.
Uuniautomatiikan tekeminen tuskin olisi nykyihmiselle ongelma.
Uuden puulämmitteisen pönttöuunin muuraaminen sitä vastoin saattaisi olla.

Anonyymi kirjoitti:

Koska Suomi ei ollukaan omavarainen sähköenergian tuotannossa ja sähkön hintaa sähköntuottajat nostavat sotaan vedoten pilviin.
Nyt kun ollaan "sodassa", niin vähäistä sähköä pitää säästää, että kallista millä lie tuotettua sähköä riittäisi kaikille ja kalliin sähkön tuottajien voitot kasvaisivat.

Hatarissa vanhoissa rintamamies taloissaan tonnin eläkeläisten ja omakotitalossa asuvien pienituloisen asuntovelkaisen ihmisten kaikki tulot kuluisivat rosvosähköön ilman yhteiskunnan päättäjien isällistä opastusta

Ja mikäs se lämpimän veden säästön lisäksi on ratkaisu sähkön säästöön?
No, sehän on ILMALÄMPÖPUMPPU!
Niitä nyt kaikki viimeisetkin sähköä lämmitykseen käyttävät hankkimaan.

Iltapäivälehden nettisivuilla oli uutinen kuinka Motiva aloittaa kansan opettamisen sähkönsäästöön.
Uutisessa oli jopa otettu esimerkiksi VTT:n tutkimus ILMALÄMPÖPUMPUN kyvystä alentaa sähköllä lämmittäjän sähkön kulutusta 6000 kw vuodessa!
Kun vaihdoin kolme halpaa 600 watin sähkölämpöpatteria 2500 euron hintaiseen ILMALÄMPÖPUMPPUUN niin ensimmäisen käyttövuoden sähkön kulutus kasvoi.
Kaiken lisäksi ilmalämpöpumppu vaatii jatkuvaa tarkkailua, huoltoa ja säätöä talven ankarissa olosuhteissa.

Lue lisää

Et ole osannut säätää ilmalämpöpumppuasi.

Anonyymi kirjoitti:

Totta puhut. Meillä pantiin pumppu seisoksiin vuoden vaihteessa. Patterit asetettiin 20 asteeseen. Takkaa lämmitetty päivittäin sähkön kulutus tipahti noin 2000kWh tammi-hemikuu, edelisen vuoden vastaaviin kuukausiin nähden.

Lue lisää

Tipahtaahan se kulutus kun alentaa huonelämpötilaa.

Kilowatti on tehon yksikkö, energia mitataan kilowattitunteina.

Anonyymi kirjoitti:

Kilowatti on tehon yksikkö, energia mitataan kilowattitunteina.

Niin mitataan.
Yhden 1000 watin tehoisen sähkölaitteen tunnin mittainen käyttö kuluttaa tunnissa yhden kilowattitunnin (kWh) sähköä.
Edellyttäen, että tuo sähkölaite pohottaa kokonaisen tunnin täydellä 1000 watin (eli yhden kilowatin) teholla.
Mutta kun ilmalämpöpumppu käy ulkona talven pakkasissa ja viimoissa niin kukaan ei tiedä etukäteen millä teholla ilmalämpöpumppu käy.
Kukaan ei myöskään tiedä etukäteen paljonko kilowattitunteja (kWh) ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse tuotan oman talon polttopuut entisillä hakamailla ja joutoalueilla mäkisten peltojen jyrkillä rinteillä.
Polttopuun kasvatusmetsien maapohja on ollut liian jyrkkää rinnettä peltoviljelyyn mutta aikoinaan hyvää laidunmaata.
Kun laidunmaata en tarvinnut niin jo 80-luvun alussa aloitin maisemoida piharinteitä istuttamalla rinteille koivua, kuusta, mäntyä ja leppää.
Osa joutomaista kasvoi jo luonnostaan lehtipuuta, pääasiassa leppää jota lepikkoa vain harventelin.
Nyt pihamaaltani avautuu joka suuntaan upea kylämaisema johon hoitamani maisema ja polttopuu saarekkeet luovat erikoisen tunnelman.
Valot, varjot ja ikään kuin leikkivät kylämetsäni rinteillä, puissa ja pensaissa.
Ja näkyvät myös linnut ja metsän eläimet rakastavan polttopuumaisemametsiäni.
Kun ajan traktorilla metsääni, olen keskellä elämää, en synkässä korvessa.
Vihaan synkkää metsää ja ahdistun "oikeassa metsässä.
Tein työtä metsässä 30 vuotta, syksyt ja talvet.
Pihametsästäni näen leikkupuimurit pelloilla ja suuret rehunkorjuukoneet.
Välillä pelloilla on hiljaista, mutta metsästäni näkyy pikitielle, rautatielle, maantielle ja kylätielle.
Aina on joku menossa tai tulossa.
Kuivia polttopuita minulla olisi myydäkin, mutta olen jo liian vanha bisnekseen.
Jaksan kaataa, karsia ja katkoa 50 cm mittaiseksi parikuutiota poltopuita jotka ladon traktorin peräkauhaan.
Syksyisin pinoan katkotut puut pilkkomatta pinoon.
Vasta keväällä pilkon syksyllä pinotut puut.
Keväällä sitä vastoin pilkon katkotut puut suoraan peräkauhasta pinoon.
Kun keväällä aurinko alkaa lämmittämään aloitan polttopuiden pilkonnan syksyllä ja alkutalvesta vähän lumen ja pienten pakkasten aikaan pihaan ajamistani katkotuista ja pinotuista puista.
Pilkonnan suoritan pienellä kymmenen vuotta sitten IKH:lta ostetulla hydraulihalkojalla joka toimii sähkömoottorilla.
Sähkömoottori käy ja kuluttaa sähköä vain halkaisuliikkeen aikana.
Lisäksi vanha traktorini kuluttaa dieselpolttoainetta jerry kannullisen vuoteen.
Siihen kulutukseen sisältyy myös talven lumityöt.
Lumityöt pihamailla ja pihatiellä teen lumikolalla ja traktoria käytän korkeintaan kerran viikossa kun linkoan tai työnnän peräkauhalla kauemmaksi pihatiestä tai pihamaalta.
Märän ja paljon kerrallaan sataneen lumen toki poistan traktorin voimilla.

Mutta sähköä kuluu liikaa ja sähkön hinta jatkaa nousuaan.
On todella käsittämätöntä, ettei Suomessa oltukaan omavaraisia?
Luulisi, että johtimia ja kaapeleita pitkin kulkeva sähkö olisi Suomen harvaan asutussa maassa ilmastonkin puolesta parasta energiaa lämmittää haja-asutusalueiden taloja.

Itsekin mehustan nyt viinimarjoja ulkona puulämmitteisellä ja keittolevyllä varustetulla kaminalla, sähköä säästyy mutta savuakin tulee vaikka on kuivat puut.

Tätäkö ne nykyiset hyvissä oloissa kasvaneet päättäjät haluaa, paluuta 50- luvulle?

Lue lisää

Hieno sana "polttopuumaisemametsäni".

Fakta on vain se että laiskistuit ja et jaksanut puita enää uuniin laittaa, kun mitsulla lämmitys on niin helppoa.

Ainakin käyttöohjeet ovat vihervassareiden laatimia, joka kevät sama säätörumba kauko-ohjaimella.
Pitäsi valmistajien ja maahantuojien ymmärtää, ettei me kaikki ilmalämpöpumppujen käyttäjät ei olla englannin kielitaitoisia tietokonenörttejä!
On säätökapulassa funneja, fanneja, modeja ja vaikka mitä joita painelemalla syttyy tuskin silmin nähtäviä hymynaamoja, neliöitä, korvan kuvakkeita ja kärpäsen paskoja.
En tarvitse mitään muuta toimintoa kuin talvella lämmityksen ja kesähelteellä viilennyksen.
Kun väärän pallukan fanittaa tuhnunäyttöön niin Mitsubishi soutaa ja huopaa lämmityksen ja viilennyksen väliä.
Kaikkien kierrätys ja kuivatus toimintojen tarpeellisuutta ei edes ymmärrä.
Eikö nyt olisi vihdoin aika siirtyä yksinkertaisiin laitteisiin niin, että lämpöpumppu käynnistyisi KÄYNNISTÄ napista ja sammuisi SAMMUTA napista.
Lämpötila säädettäisiin + ja - napeilla.
Sitä paitsi Mitsubishi kerää töhnää puhaltimen siipiin!
Vi##umaisen näköisessä paikassa puhdistaa, ainakin vanhan könttyrän.
Herää ajatus ettei edes puhallus ilmansuodatus ole loppuun asti sunniteltu!?
Vai liekö puhaltimen siivet
suunniteltu pölyn kerääjiksi.

En ole koskaan ymmärtänyt ilppien asennusta mihinkään nosto-ovellisiin halleihin, työtiloihin yms. pölyisiin paikkoihin. En asentaisi edes autotalliin, jos siellä askarrellaan mitään yhtään pölyävää.
Monilla sisäyksikön säännöllinen putsaus unohtuu jo kotioloissa, monellakohan firman hallissa? Sen, mitä olen nähnyt, niin unohtuu todella monilla. Sisäyksikkö sen näköinen, ettei ole asennuksen jälkeen sormellakaan koskettu. Muiden ulkoyksikköjä en ole vilkaissutkaan, mutta voin arvata...

Ja se kaukosäädin, tuskin maailmasta löytyy typerämpää insinööriä Mitsubishi ilmalämpöpumpun kaukosäätimen suunnittelija, se mies pitäisi nähdä, samoin kuin itse laitteen suunnittelija.
Saattaisivat melkoisia nörttejä olla, varmaankin jotakin nindento tai playstadion pelaajia vailla mitään kokemusta mistään talojen lämmityksestä.
Kerrostalossa kasvaneet ja asuneet.