Mies ja abortti

Erin80

Halusin kirjoittaa tällaisesta asiasta kuin miehen eli lapsen isän suhtautuminen aborttiin.

Oma kokemukseni on seuraava: Olen seurustellut kolmisen vuotta miesystäväni kanssa. Emme asu yhdessä, ja meillä on ollut aikas myrskyisäkin suhde välillä (On/Off, uskottomuutta..) mutta viimeisen puoli vuotta olemme todella siirtyneet jotenkin uudelle tasolle, ja lähentyneet entisestään.
Vuoden vaihteessa tulin raskaaksi - ehkäisy petti. Mieheni oli aluksi noin kuukauden ajan todella suuri tuki, keskustelimme asiasta ja minusta tuntui, että lähennyimme entisestäänkin. Keskustelimme vaihtoehdoista, ja olimme molemmat sitä mieltä, että lapsi ei sovi tämänhetkiseen elämäntilanteeseemme vielä, monista syistä, vaikkemme olekaan enää kovin nuoria. Mies etenkin toi oman kantansa hyvin voimakkaasti esille, sain jopa sen käsityksen, että hän poistuisi elämästäni, jos pitäisin lapsen. Tätä hän tosin ei suoraan sanonut, mutta jotenkin luin sen rivien välistä.

Raskauteni eteni jo aika pitkälle, ennen kuin pääsin keskeytykseen, joten minulla oli todella aikaa ajatella asioita.
Jouduin olemaan paljon sairaslomalla aivan käsittämättömän hirveän pahoinvointini ja sairaalloisen väsymyksen vuoksi, joten vietin paljon aikaa yksin kotona. Oli varmasti luonnollistakin, että minulle tuli ajatuksia myös pitää lapsi. Aborttipäätös tulikin hieman vaikeammaksi. Pohdin kaikkia vaihtoehtoja, ja olin todella ahdistunut ja olisin halunnut jakaa mietteeni jonkun kanssa. Minulla ei tällä paikkakunnalla ole juurikaan ystäviä, ja vanhempani ovat kuolleet.
Tuona aikana mieheni tuki olisi ollut kultaakin kallimpaa, mutta sitä en yht' äkkiä enää saanutkaan. Mies oli koko ajan opiskelemassa, harrastuksissa ja matkoilla (valmentaa nuorten urheiluseuraa joka tekee paljon kisamatkoja). Jos olimme yhdessä, ja koitin puhua tunteistani, hän silminnähden hermostui. Minusta tuntui, että olen aivan hirveässä pattitilanteessa, kun oma ahdistukseni ja suruni oli valtava, mutta mies vaikutti niin välinpitämättömältä.
Kun keskeytys läheni, ajattelin ja hermoilin paljon itse toimenpidettä, sillä pelkään hirveästi lääketieteellisiä toimenpiteitä. Olisin tässäkin kaivannut kuuntelijaa ja tukea.
Keskeytys tehtiin, ja pääsin kotiin toipumaan. Mies kävi luonani kerran viikon aikana, jonka ensin olin sairaslomalla kotona.
Itse kotona ollessani vaan itkin, koska minulla oli kauheasti vuotoa - olin menettänyt paljon verta toimenpiteessä - ja kärsin aika voimakkaista kivuista. Lisäksi hormonitoiminta aiheutti valtavaa herkkyyttä ja mielialamuutoksia, sekä tietysti syyllisyys itse keskeytyksestä.
En tähän päiväänkään asti ole pystynyt uskomaan, että tein oikein. Luultavasti alitajuntaisesti halusin pitää lapseni, mutta miehen mielipide vaikutti minuun valtavasti. Jos hän olisi lapsen halunnut, tiedän, etten itse siinä tapauksessa olisi halunnut keskeytystä.

Tämä oli minun tarinani. En kaipaa yhtään syyllistäviä kommentteja abortinvastustajilta tai keneltäkään, olen itse jo tarpeeksi itseäni syyllistänyt.
Mutta haluaisin kuulla muiden abortin kokeneiden kommentteja siitä, kuinka miehenne ovat suhtautuneet teihin ja koko asiaan tuona aikana ja jälkeenpäin?

Oma kokemukseni sai minut huomaamaan, että mies (en nyt yleistä, puhun vain omasta kokemuksestani) ei todellakaan käy läpi samaa kuin nainen, eikä voi tuntea samoja asioita, vaikka on tasan yhtä paljon vastuussa raskaudesta kuin nainenkin.
Ehkä oma mieheni käsittelikin asiaa muulla tavoin mielessään, mutta minusta se tuntui vain, kuin hänelle koko asia olisi pikku juttu joka vain täytyy hoitaa pois päiväjärjestyksestä ja sitten kaikki on taas niin kuin ennenkin. Ja osittain tunsin myös, että hän odotti samaa minulta, että pääsen asiasta helposti yli ja jatkamme taas elämäämme niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Minulle se oli mahdotonta, olin kuitenkin lopettanut oman lapsemme jo alkaneen elämän, enkä ollut edes varma, että ratkaisuni oli oikea.

Tiedän nyt, että minun olisi pitänyt vaan puhua miehelleni tunteistani tuolloin, mutta kun itse olin niin herkillä, masentunut sen vuoksi kun en tiennyt teenkö oikein, väsynyt ja lähes toimintakyvytön pahoinvoinnin vuoksi, en vain jaksanut ruveta vaatimaan enempää, kun huomasin, kuinka hän hermostui kun otin asian puheeksi.

Toivon, että tämä tälläinen miesten käytös ei ole yleistä, sillä mitä nainen eniten tarvitsee ennen ja jälkeen abortin, on tuo läheisen ihmisen tuki, rakkaus, välittäminen ja se, että joku kuuntelee, ja ehkä jopa ymmärtää, mitä nainen käy läpi. En usko, että abortti on helppo asia kenellekään naiselle, olivat syyt mitkä hyvänsä.

Tällä hetkellä syön masennuslääkkeitä, ja olen ottanut välivuoden opiskeluistani, sillä en ole kunnossa alkuunsakaan. Mieheni opiskelee, harrastaa ja valmentaa - niin kuin ennekin. Hän on lähdössä ulkomaille sukeltamaan kavereidensa kanssa, ja vaikuttaa, että hän olisi jo unohtanut tuon alkuvuoden "pikku ongelman". Tietysti on hyvä, jos se ei ole häntä jäänyt vaivaamaan, mutta minua se satuttaa, sillä itse olen aivan rikki. Ja jos olisin saanut tukea koko tuona aikana, voisi tilanteeni olla erilainen nyt. En ole katkera, mutta toivon vain, että asiat olisivat menneet erilailla.

64

4930

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Minttu

      Juurin tuon syyn vuoksi en itse oikein hyväksy sitä, että jotkut toitottavat miehen oikeutta vaikuttaa naisen päätökseen. Sillä ihan oikeasti oli tilanne mikä tahansa niin naista tuo asia koskettaa paljon enemmän kuin miestä. Väkisinkin naisen harteille jää se fyysinen ja melko pitkälti se henkinenkin puoli. Mies pystyy piiloutumaan ja välttelemään asiaa niin halutessaan. Naiselle se on silkka mahdottomuus. Ellei sitten matkalla synnytys saliin halua kinastella lääkärin kanssa ollaanko sitä raskaana vai ei.

      Mutta voimia sinulle. Koita saada itsesi takaisin jaloillesi.

    • sydän itkee

      Hei.
      Luin kirjoituksessasi paljon samoja tunteita, kuin mitä itse käyn nyt läpi.
      Sain viikko sitten tietää, että olen raskaana ja asia todella yllätys.
      Aluksi ajatuksena ehdoton abortti, mutta nyt n. viikon harkittuani ajatukset muuttuneet paljon monimutkaisemmaksi.Ja itkuisuus ja masennus ajeneet myös sairaslomalle.
      Tässä kai n. 1-2 viikkoa vielä aikaa harkita asiaa.

      Tuosta miehen suhtautumisesta on samoja kokemuksia, kuin sinulla.
      Miehet kai suhtautuu asioihin vain järjellä ei niinkään tunteella, kuin me naiset.
      Minua suututtaa/itkettää mieheni ailahtelevuus mielipiteissään.
      Välillä hän esim. muutaman oluen otettuaan viikonloppuna puhuu lapsen saamisen puolesta jotenkin huumorilla,miettii millaista sitten on, kun lapsi isompi, niin että saa kuvan, että hän voisikin olla lapsen saannin kannalla.
      Mutta seuraavana päivänä taas jyrkkä kanta, että abortti ainoa ratkaisu.

      Surullista ja julmaa, miten yksin nainen tosiaan on tälläisessä tilanteessa.
      Ajatuksia ei yhtään helpota neuvot, joita saa liittyen siihen, että naisen pitäisi yksin päättää tekeekö abortin vai ei, ettei saisi miehen antaa vaikuttaa päätökseen, ettei myöhemmin olisi katkera.
      Tälläisessä tilanteessa sitä ei välttämättä ole vahvimmillaan ja päätökset joutuu tekemään ehkä liiankin lyhyellä miettimisajalla.Ja väkisinkin sitä ottaa miehen mielipiteen huomioon, koska tilanne on niin poikkeuksellinen/uusi.

      Kuulin jostain tutkimuksesta, jonka mukaan suuri osa seurustelusuhteista päätyy eroon abortin jälkeen, koska ilmeisesti abortti niin iso asia, joka heijastuu suhteeseen kauan.

      Toivon jaksamista myös sinulle, koska tiedän mitä käyt läpi ja toivon, että saisit takaisin sen elämänilon, mikä sinulla oli ennen tapahtunutta.
      Minua on lohduteltu, että vaikka päätyisin aborttiin, voi lapsia saada myöhemminkin.Sen voisin sanoa myös sinulle.
      Ehkä joskus jonkun toisen miehen kanssa, jos suhteenne ajautuu erilleen.

      Toisaalta tulee mieleen, että masennukseesi voi vaikuttaa kovasti se, että olet joutunut kokea miehesi ns. tunteettomuuden.
      Itse olen tällä hetkellä juuri tuon suuren tunteettomuuden edessä ja olen käynyt myös ero ajatuksia mielessäni läpi.

      Kaunista kevättä sinulle.
      Ilmoittele kuulumisistasi vielä.

    • Järjellä ajatus

      Aiemmin joku sanoi, että miehet ajattelisivat enemmän järjellä, naiset tunteella. Meillä onneksi molemmat ajattelemme järjellä. Abortti oli ainut järkevä vaihtoehto, joten siihen päädyimme, eikä ole omassatunnossa kolahtanut sen jälkeen, sillä päätös oli täysin punnittu.

      Meillä asiasta ei juuri ole keskusteltu. Etukäteen tietysti paljon, jälkikäteen ei ole sitten ollut enää tarvetta. Yhden keskustelu session pidimme heti toimenpiteen jälkeen, ja totesimme molemmat yhä olevamme varmoja asian oikeellisuudesta. Jos joskus tulisin katuma päälle, olen siinä onnellisessa tilanteessa, että voin taatusti jutella miehen kanssa asiasta. Ei ole varmasti ihme, jos suhteet loppuvat abortin jälkeen, mikäli miehet eivät ole halukkaita juttelemaan. Ei meilläkään kyllä oma-aloitteisesti mistään tuollaisesta juttele, mutta kuuntelee ja vastaa esitettyihin kysymyksiin.

      Jos et voi jutella miehesi kanssa hommaa joku muu jolle voit jutella. Tilanne on ikävä jos sinulla on niinkuin meillä, että asiasta ei tiedä kuin me kaksi, eli ei ole muita vaihtoehtoja. Oletkin jo hakenut apua kun olet saanut lääkkeet. Hyvä niin!

      Laittoi miettimään kun kerroit miten pitkä prosessi toimenpide on ollut, sairaslomaa ja kaikkea, että vaikuttaako henkinen puoli tosiaan noin paljon fyysiseen toipumiseenkin. Itselleni abortin jälkeen ei ollut kuin helpotus, sairaalasta pizzerian kautta kotiin ja seuraavana päivänä töihin. Kokemuksiamme verratessa ei voi kuin todeta ja ennenkaikkea toivoa, että samaan tilanteeseen tuleville naisille löytyisi jokin keino varmistaa, että tekemänsä ratkaisu on henkilökohtaisesti se oikea, ettei joudu kärsimään kuten monet.

      Toisaalta aborttia kriminalisoimalla voisi varmistaa, ettei tuollaista katumusta tulisi ja elämän taso sen kautta heikkenisi, kuten sinulle on sairastumisen myötä käynyt. Toisaalta taas abortin kieltäminen veisi mahdollisuuden minun kaltaisiltani elää elämää jota itse haluan. Miten ihmeessä ihmiset saisi olemaan varmoja ratkaisustaan?

      • haloo?

        "itselleni abortin jälkeen ei ollut kuin helpotus, sairaalasta pizzerian kautta kotiin ja seuraavana päivänä töihin"
        Missä moraali? Aika tunteeton robotti ihmisen täytyy kyllä olla jos pystyy tuolla lailla toimimaan abortin jälkeen.
        Toivottavasti et koskaan tuu saamaan lapsia, sellasia sä et todellakaan ansaitse, etkä näköjään edes tarvitse.

      • siruliini

        Olipa hyvä kuulla että jollain toisella asia on hoitunut näin - niin itsellänikin. Operaation jälkeen olin helpottunut, muu vaihtoehto kun ei olisi tullut kysymykseen; elämäntilanne oli niin vaikea sekä minulla että miehellä. Surimme ja itkimme asian perinpohjin ennen päätöstä; mieheni enemmän kuin minä. Kaikki kokevat tunteensa omaan tapaansa ja aikaansa - turha kenenkään on tulla tuomitsemaan, kummallista miten jotkut luulevat olevansa siihen oikeutettuja!

    • näkökulma asiaan

      Suurimman kysymysmerkin tuosta tilanteestanne tuli tuosta kun kuvailit suhdettanne ja sen etenemistä. Eli myrskyisä On/Off-suhde 2,5 ekaa vuotta ja kuuden viimeisen kuukauden aikana olette "siirtyneet jotenkin uudelle tasolle"...
      Ihan äkkiseltään tuo nyt ei vaikuta sellaiselta suhteelta, jossa itse kykenisin (tai ehkä edes välittäisin vielä niin paljon että) edes pystyisin antamaan sellaista tukea jota nainen tarvitsee.

      Pointti on: Itse ainakin olisin varsin huolissani naisesta, johon tuntisin ylipäätäänsä jotain ja jonka kanssa olisi terve suhde. Muussa tapauksessa olisin enemmän kun miehesi oli/on.
      Uskon, että se oli lapsellennekin parempi vaihtoehto että päädyitte tuohon ratkaisuun.

      Monta muutakin asiaa olen huomannut helpommaksi käsitellä järjellä kuin tunteilla ja toivon sulle/teille voimia tilanteenne kanssa.

      Ja mitä noihin muiden kirjoittajien kommentteihin tulee, niin en millään ymmärrä sitä "logiikkaa" (tai tunteilua) sen takana että nainen yksinomaan tulisi päättää mikä hänelle itselle on paras ratkaisu. Eli päättää jos joko abortoi tai pitää lapsen. Abortoinnin perusteluna käy naisen oma keho, elämä, itsestäänmääräämisoikeus jne., seikkoja johon miehellä ei olisi oikeutta lainkaan sanoa mitään. Lapsen pitämiseen taas perusteluksi kävisi lapsen oikeus elämään, naisen itsestäänmääräämisoikeus & oikeus päättää, naisen keho jne.,. Kummassakin päätöksessä on syy - seuraus JA oikeus naiselle. Miehelle taas syy - seuraus ja vastuu/velvollisuudet.

      Eli naisen oikeus päättää mikä hänelle itselleen on paras, on suurempi kuin miehen oikeus päättää täysin vastaavista asioista omalla kohdallaan?!

      • näkökulmaan

        Eli aborttiin tai lapsen pitämiseen miehellä ei ole osaa eikä arpaa, mutta kun lapsi syntyy (vaikkakin vastoin miehen tahtoa) niin miehelle kuuluu "tietenkin" velvollisuuksia? Vaikka päätös on ollut yksinomaan naisen?

      • kike
        näkökulmaan kirjoitti:

        Eli aborttiin tai lapsen pitämiseen miehellä ei ole osaa eikä arpaa, mutta kun lapsi syntyy (vaikkakin vastoin miehen tahtoa) niin miehelle kuuluu "tietenkin" velvollisuuksia? Vaikka päätös on ollut yksinomaan naisen?

        Pitäisi miestenkin se ymmärtää, että seksin seurauksena voi aina olla raskaus. Ja koska olemme biologisia olentoja, nainen päättää kehostaan kun se sikiö siellä sattuu kehittymään.
        Totuus on, että joka kerta seksiä harrastaessaan mies ja nainen altistuvat mahdollisuudelle saada lapsi.

      • .....
        kike kirjoitti:

        Pitäisi miestenkin se ymmärtää, että seksin seurauksena voi aina olla raskaus. Ja koska olemme biologisia olentoja, nainen päättää kehostaan kun se sikiö siellä sattuu kehittymään.
        Totuus on, että joka kerta seksiä harrastaessaan mies ja nainen altistuvat mahdollisuudelle saada lapsi.

        Jotenkin arvasin tuon.
        Mut hieman ontuu "perusteluksi" tuo.
        Nainen ja mies tietää harrastavansa seksiä ja seksin mahdolliset seuraamukset...Mutta vain yhdellä sukupuolella on hallinta omasta elämästään ja päätäntävalta siitä, mitä elämällään tekee ja mihin kokee olevansa valmis.
        Siinäpä onkin helppo sit syyllistää toista osapuolta, ja samalla pitää raktaisun avaimet omissa käsissä.

        Taas näitä "mitäs harrastit seksiä"-viisastelijoita.

      • äskeiseenkin
        kike kirjoitti:

        Pitäisi miestenkin se ymmärtää, että seksin seurauksena voi aina olla raskaus. Ja koska olemme biologisia olentoja, nainen päättää kehostaan kun se sikiö siellä sattuu kehittymään.
        Totuus on, että joka kerta seksiä harrastaessaan mies ja nainen altistuvat mahdollisuudelle saada lapsi.

        Päättäkööt kehostaan, ihan vapaasti.

        Päättäkööt mies myös samalla mitalla omasta elämästään. Biologiaa vastaan en itteeni aseta, vain politiika, käytännön ja lakien - jotka on vain yhden sukupuolen puolella.

      • okide
        äskeiseenkin kirjoitti:

        Päättäkööt kehostaan, ihan vapaasti.

        Päättäkööt mies myös samalla mitalla omasta elämästään. Biologiaa vastaan en itteeni aseta, vain politiika, käytännön ja lakien - jotka on vain yhden sukupuolen puolella.

        ensinnäkin mun mielestä nainen päättää ite abortista koska naisen vartalo. ja toiseks miehellä on joo velvollisuudet mutta kannattais käyttää ehkäsyy ja näin mut kolmanneks nainen voi synnyttää ja lapsen ja kasvattaa yksinänsä sitten jos mies ei oo auttamas ja saahan nainen tukea.

      • 1977

        En ole tunneihmisiä, mutta silti minäkin olen täysin sitä mieltä että tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan. Sehän on aivan yksinkertaista. Miksikö? No, siksi, että se on hänen kehonsa. En ymmärrä fasistista näkemystäsi, että nainen ei saisi asiaa itse päättää. Tekeehän miehetkin yleensä päätöksiä kun kuulevat esimerkiksi raskaudesta. Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa, lopetan urheilunharrastamisen kokonaan, tai en leikkuuta tuota repsottavaa luomea naamastani... Siis ihan itse ne päätökset tekevät, ei niihin toiset voi vaikuttaa.

        En tiedä oliko tarkoituksesi kuitenkin ilmaista, että mielestäsi isällä olisi myös oikeus ilmaista kantansa ja odottaa sen kunnioittamista siihen tehdäänkö lapsia. Siinä olen satasella samaa mieltä kanssasi. Lapsia ei pitäisi mielestäni milloinkaan tehdä yksin ja parisuhteen pitää siinä vaiheessa kun niitä tehdään olla sillä mallilla, että kyetään löytämään molempia tyydyttävä tilanne.

        Eri asia tietenkin sitten on ne vastuu asia, mitkä lapsesta syntyvät kun niitä tehdään. Jos mies ei lasta olisi halunnut, ei voi kuin itkeä ja maksaa, jos sellainen vahingosta syntyy. Ei se äiti taatusti sen onnellisempi ole. Tuskin sekään olisi halunnut lasta miehen kanssa, jos olisi jo etukäteen sen tiennyt vaativan aborttia, taikka pakoilevan vastuutaan. Eli huono kohtalo on molemmilla. Mutta aivan! Olit mies, tottakai sinun mielipahaasi täytyy pitää suurenpana tilanteessa! (Ei pahalla, maailma ei koskaan saavuta tasa-arvoa joissakin asioissa...). Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! Ne lapset ja niiden kasvattamisvastuu jää yleensä sille toiselle, jonka murheilla ei ollut mitään väliä.

        Ja tämä kaikki kumpusi katkeruudesta tuota kauheaa lausettasi kohtaan; Ettei naisella yksinomaan tulisi olla oikeutta päättää mikä hänelle itselle on paras ratkaisu!?! Paino sanoille HÄNELLE ITSELLE. Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?! Onko tämä nyt mielestäsi aivan loppuun asti harkittua? (Maksatko tyttöystävällesi kenties palkkaa vai omistatko hänet ihan muuten vaan, maksutta? Olethan muistanut jo käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?)

        Äärimmäisen nolon kommentin heitit, epäilen myös useamman sukupuolesi edustajan mielestä sellainen olevan. Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta...

      • voi.

        Mikä teitä miehiä vaivaa? Kun kyse on jostain mistä ette voi päättää, harmittaa niin kovasti! Suoraan sanottuna naurettavaa puhetta. Jos nyt olisikin niin että miehet synnyttäisivät, koko keskustelua ei käytäisi. Omasta kehosta päättäminen on miehelle kokemukseni mukaan VIELÄ tärkeämpää kuin naisille yleisesti.

      • ....
        okide kirjoitti:

        ensinnäkin mun mielestä nainen päättää ite abortista koska naisen vartalo. ja toiseks miehellä on joo velvollisuudet mutta kannattais käyttää ehkäsyy ja näin mut kolmanneks nainen voi synnyttää ja lapsen ja kasvattaa yksinänsä sitten jos mies ei oo auttamas ja saahan nainen tukea.

        Sit se menee aina tähän linjalle..."kannattais käyttää ehkäsyy". jos sitä käyttää ja silti sattuu jotain? Eli ei oo alunperinkään halunnut kersaa ja on suojautunut sitä vastaan, mut eukko pamahtaakin paksuksi ja päättää (myös miehen puolesta) pitävänsä kersansa.

        "nainen voi synnyttää ja lapsen ja kasvattaa yksinänsä sitten jos mies ei oo auttamas ja saahan nainen tukea."
        Niin voikin, mut moniko tekee niin? Suurin osa sotkee myös sen miehen elämän elatusmaksuilla ja marisemalla kaikesta. Ja puhun nyt tapauksista jossa, alunperin ei olekaan ollut tarkoitus hankkia lapsia.

      • .....?
        1977 kirjoitti:

        En ole tunneihmisiä, mutta silti minäkin olen täysin sitä mieltä että tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan. Sehän on aivan yksinkertaista. Miksikö? No, siksi, että se on hänen kehonsa. En ymmärrä fasistista näkemystäsi, että nainen ei saisi asiaa itse päättää. Tekeehän miehetkin yleensä päätöksiä kun kuulevat esimerkiksi raskaudesta. Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa, lopetan urheilunharrastamisen kokonaan, tai en leikkuuta tuota repsottavaa luomea naamastani... Siis ihan itse ne päätökset tekevät, ei niihin toiset voi vaikuttaa.

        En tiedä oliko tarkoituksesi kuitenkin ilmaista, että mielestäsi isällä olisi myös oikeus ilmaista kantansa ja odottaa sen kunnioittamista siihen tehdäänkö lapsia. Siinä olen satasella samaa mieltä kanssasi. Lapsia ei pitäisi mielestäni milloinkaan tehdä yksin ja parisuhteen pitää siinä vaiheessa kun niitä tehdään olla sillä mallilla, että kyetään löytämään molempia tyydyttävä tilanne.

        Eri asia tietenkin sitten on ne vastuu asia, mitkä lapsesta syntyvät kun niitä tehdään. Jos mies ei lasta olisi halunnut, ei voi kuin itkeä ja maksaa, jos sellainen vahingosta syntyy. Ei se äiti taatusti sen onnellisempi ole. Tuskin sekään olisi halunnut lasta miehen kanssa, jos olisi jo etukäteen sen tiennyt vaativan aborttia, taikka pakoilevan vastuutaan. Eli huono kohtalo on molemmilla. Mutta aivan! Olit mies, tottakai sinun mielipahaasi täytyy pitää suurenpana tilanteessa! (Ei pahalla, maailma ei koskaan saavuta tasa-arvoa joissakin asioissa...). Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! Ne lapset ja niiden kasvattamisvastuu jää yleensä sille toiselle, jonka murheilla ei ollut mitään väliä.

        Ja tämä kaikki kumpusi katkeruudesta tuota kauheaa lausettasi kohtaan; Ettei naisella yksinomaan tulisi olla oikeutta päättää mikä hänelle itselle on paras ratkaisu!?! Paino sanoille HÄNELLE ITSELLE. Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?! Onko tämä nyt mielestäsi aivan loppuun asti harkittua? (Maksatko tyttöystävällesi kenties palkkaa vai omistatko hänet ihan muuten vaan, maksutta? Olethan muistanut jo käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?)

        Äärimmäisen nolon kommentin heitit, epäilen myös useamman sukupuolesi edustajan mielestä sellainen olevan. Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta...

        "tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan."
        Juu, päättäkööt vaan, sitä en vastusta. Naisella on oikeus päättää vanhemmuudestaan, miehellä ei. Eli, jos nykyisessä suhteessa (johon ei kersoja ole tulossa) nainen ehkäisystä huolimatta pamahtaa raskaaksi, voi hän nakittaa mulle isyyden velvollisuudet, bvaikken hänen kanssa lapsia haluaisikaan. Päättäkööt lapsesta yksin, mut miksi miehen tarvii siitä kärsiä, teki nainen mitä tahansa?

        " Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa" Heh, millä tavoin tuo sotkee/sekaantuu naisen elämään?

        "Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! "
        Naurettava kommentti. onhan siinä tieto myös siitä, että on tosiaankin isä, ja sellaiselle kersalle jota ei halunnut jonkun tietyn naisen kanssa.

        "Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?!"
        TUOTAHAN minä kysyin?! Miten siis nainen voi päättää jonkun toisen elämästä?

        Sä sen nolon kommentin heitit, jos et tuota edes tajunnut.

        "käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?"
        Ilmaisee tahtonsa monessakin asiassa, ja saa sen läpi asioissa, jotka ei mua varsinaisesti koske.

        "Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta... "
        Taisit HIEMAN käsittää väärin. Asiani ydin oli juuri tuo; miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä? Eli isyys, elatusmaksut jne ei ole osa toisen elämää?

      • käytäisiin
        voi. kirjoitti:

        Mikä teitä miehiä vaivaa? Kun kyse on jostain mistä ette voi päättää, harmittaa niin kovasti! Suoraan sanottuna naurettavaa puhetta. Jos nyt olisikin niin että miehet synnyttäisivät, koko keskustelua ei käytäisi. Omasta kehosta päättäminen on miehelle kokemukseni mukaan VIELÄ tärkeämpää kuin naisille yleisesti.

        Naiset marisisivat kun joutuvat äitiyteen kun mies päättääkin vasten naisen tahtoa synnyttää kersan. Ja elatusmaksut jne. Silloin se olisi riistoa, nyt se on vaan oikeudenmukaista.

        Mikäs siinä, jos nainen on valmis pitämään kersan, mut miksi siihen yksipuoliseen päätökseen pitää sotkea myös se, joka haluaa päättää omasta elämästään ja ei koe olevansa valmis isyyteen?!

      • tuohon
        1977 kirjoitti:

        En ole tunneihmisiä, mutta silti minäkin olen täysin sitä mieltä että tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan. Sehän on aivan yksinkertaista. Miksikö? No, siksi, että se on hänen kehonsa. En ymmärrä fasistista näkemystäsi, että nainen ei saisi asiaa itse päättää. Tekeehän miehetkin yleensä päätöksiä kun kuulevat esimerkiksi raskaudesta. Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa, lopetan urheilunharrastamisen kokonaan, tai en leikkuuta tuota repsottavaa luomea naamastani... Siis ihan itse ne päätökset tekevät, ei niihin toiset voi vaikuttaa.

        En tiedä oliko tarkoituksesi kuitenkin ilmaista, että mielestäsi isällä olisi myös oikeus ilmaista kantansa ja odottaa sen kunnioittamista siihen tehdäänkö lapsia. Siinä olen satasella samaa mieltä kanssasi. Lapsia ei pitäisi mielestäni milloinkaan tehdä yksin ja parisuhteen pitää siinä vaiheessa kun niitä tehdään olla sillä mallilla, että kyetään löytämään molempia tyydyttävä tilanne.

        Eri asia tietenkin sitten on ne vastuu asia, mitkä lapsesta syntyvät kun niitä tehdään. Jos mies ei lasta olisi halunnut, ei voi kuin itkeä ja maksaa, jos sellainen vahingosta syntyy. Ei se äiti taatusti sen onnellisempi ole. Tuskin sekään olisi halunnut lasta miehen kanssa, jos olisi jo etukäteen sen tiennyt vaativan aborttia, taikka pakoilevan vastuutaan. Eli huono kohtalo on molemmilla. Mutta aivan! Olit mies, tottakai sinun mielipahaasi täytyy pitää suurenpana tilanteessa! (Ei pahalla, maailma ei koskaan saavuta tasa-arvoa joissakin asioissa...). Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! Ne lapset ja niiden kasvattamisvastuu jää yleensä sille toiselle, jonka murheilla ei ollut mitään väliä.

        Ja tämä kaikki kumpusi katkeruudesta tuota kauheaa lausettasi kohtaan; Ettei naisella yksinomaan tulisi olla oikeutta päättää mikä hänelle itselle on paras ratkaisu!?! Paino sanoille HÄNELLE ITSELLE. Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?! Onko tämä nyt mielestäsi aivan loppuun asti harkittua? (Maksatko tyttöystävällesi kenties palkkaa vai omistatko hänet ihan muuten vaan, maksutta? Olethan muistanut jo käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?)

        Äärimmäisen nolon kommentin heitit, epäilen myös useamman sukupuolesi edustajan mielestä sellainen olevan. Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta...

        Joka kerta kun harrastan seksiä teen sen pelonsekaisin tuntein. Aina takaraivossa on se teoreettinen riski, että jokin voi mennä pieleen ehkäisyn suhteen, (jonka hoidan itse, kiitoksia vaan huolenpidosta). Ja jos jotain ehkäisystä huolimatta tapahtuisi, niin MUN elämä ja sen suunta olisi jonkun MUUN käsissä yksinomaan. (eli naisen). Jos nainen päättää kersan pitää, olen jollakin kummallisella tavalla velvollinen rahoittamaan toisen kotileikkejä. Jos nainen toki tekee abortin, HÄN kantaa vastuunsa. Mies kun ottaa hatkat (mikä on miehen ainut vaihtoehto) niin hän pakenee "vastuuta"...
        Sun syyt katkeruuteen ovat/olivat hieman hataralla pohjalla...

        Jos se, että peräänkuulutan tasa-arvoa myös miehille tässä asiassa on jotenkin vanhollista, niin syön vaikka hatullisen puhtainta paskaa. Meinaat, että on jotenkin tasa-arvoista että nainen päättää koska mies on valmis isäksi? Toinen kun abortoi harrastettuaan seksiä niin hän kantaa vastuun. Miehen arvaksi jää vaan kuunnella, kun muut toitottaa "että mitäs harrastit seksiä" ja odottaa jonku eukon yksipuolista päätöstä...

      • vaihtoehto
        .....? kirjoitti:

        "tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan."
        Juu, päättäkööt vaan, sitä en vastusta. Naisella on oikeus päättää vanhemmuudestaan, miehellä ei. Eli, jos nykyisessä suhteessa (johon ei kersoja ole tulossa) nainen ehkäisystä huolimatta pamahtaa raskaaksi, voi hän nakittaa mulle isyyden velvollisuudet, bvaikken hänen kanssa lapsia haluaisikaan. Päättäkööt lapsesta yksin, mut miksi miehen tarvii siitä kärsiä, teki nainen mitä tahansa?

        " Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa" Heh, millä tavoin tuo sotkee/sekaantuu naisen elämään?

        "Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! "
        Naurettava kommentti. onhan siinä tieto myös siitä, että on tosiaankin isä, ja sellaiselle kersalle jota ei halunnut jonkun tietyn naisen kanssa.

        "Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?!"
        TUOTAHAN minä kysyin?! Miten siis nainen voi päättää jonkun toisen elämästä?

        Sä sen nolon kommentin heitit, jos et tuota edes tajunnut.

        "käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?"
        Ilmaisee tahtonsa monessakin asiassa, ja saa sen läpi asioissa, jotka ei mua varsinaisesti koske.

        "Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta... "
        Taisit HIEMAN käsittää väärin. Asiani ydin oli juuri tuo; miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä? Eli isyys, elatusmaksut jne ei ole osa toisen elämää?

        Miehellä on täysi vaihtoehto kieltäytyä tunnustamasta lasta. Silloin ei tarvi puhua mitään elämään vaikuttamisesta ja elareista.

        Jos vahingossa alkanut raskaus ei jotenkin koskettaisi ihan molempien asianosaisten elämää, se olisi aika kummallista. Toisaalta, jos sitä lapsen tuloa niin kammoaa, niin esittämäni ratkaisu on yksinkertainen.

      • yksinkertaista
        tuohon kirjoitti:

        Joka kerta kun harrastan seksiä teen sen pelonsekaisin tuntein. Aina takaraivossa on se teoreettinen riski, että jokin voi mennä pieleen ehkäisyn suhteen, (jonka hoidan itse, kiitoksia vaan huolenpidosta). Ja jos jotain ehkäisystä huolimatta tapahtuisi, niin MUN elämä ja sen suunta olisi jonkun MUUN käsissä yksinomaan. (eli naisen). Jos nainen päättää kersan pitää, olen jollakin kummallisella tavalla velvollinen rahoittamaan toisen kotileikkejä. Jos nainen toki tekee abortin, HÄN kantaa vastuunsa. Mies kun ottaa hatkat (mikä on miehen ainut vaihtoehto) niin hän pakenee "vastuuta"...
        Sun syyt katkeruuteen ovat/olivat hieman hataralla pohjalla...

        Jos se, että peräänkuulutan tasa-arvoa myös miehille tässä asiassa on jotenkin vanhollista, niin syön vaikka hatullisen puhtainta paskaa. Meinaat, että on jotenkin tasa-arvoista että nainen päättää koska mies on valmis isäksi? Toinen kun abortoi harrastettuaan seksiä niin hän kantaa vastuun. Miehen arvaksi jää vaan kuunnella, kun muut toitottaa "että mitäs harrastit seksiä" ja odottaa jonku eukon yksipuolista päätöstä...

        Kuten jo ylempänä mainitsin, sitä lasta ei sitten tarvitse tunnustaa, jos tuntuu että koko elämä on ihan jonkun muun käsissä.

      • yksinkertaista
        yksinkertaista kirjoitti:

        Kuten jo ylempänä mainitsin, sitä lasta ei sitten tarvitse tunnustaa, jos tuntuu että koko elämä on ihan jonkun muun käsissä.

        Jotta nyt ei tulisi väärää kuvaa asiasta, sanon sen, että näin vaikeassa asiassa on turha odottaa yksinkertaisia ratkaisuja. Biologia on kuitenkin määrännyt eri sukupuolille eri tehtävät lapsen saattamisessa. Niitä ei voida muuttaa.

      • 1977
        .....? kirjoitti:

        "tottakai se nainen päättää siitä omasta kehostaan."
        Juu, päättäkööt vaan, sitä en vastusta. Naisella on oikeus päättää vanhemmuudestaan, miehellä ei. Eli, jos nykyisessä suhteessa (johon ei kersoja ole tulossa) nainen ehkäisystä huolimatta pamahtaa raskaaksi, voi hän nakittaa mulle isyyden velvollisuudet, bvaikken hänen kanssa lapsia haluaisikaan. Päättäkööt lapsesta yksin, mut miksi miehen tarvii siitä kärsiä, teki nainen mitä tahansa?

        " Miehet voivat myös aivan itse päättää ihan mitä vaan muutakin omaan elämäänsä ja kroppaansa kuuluvaa" Heh, millä tavoin tuo sotkee/sekaantuu naisen elämään?

        "Mies sentään selviää valitessaan tilanteesta pelkällä rahalla!!! "
        Naurettava kommentti. onhan siinä tieto myös siitä, että on tosiaankin isä, ja sellaiselle kersalle jota ei halunnut jonkun tietyn naisen kanssa.

        "Siis miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä!?!"
        TUOTAHAN minä kysyin?! Miten siis nainen voi päättää jonkun toisen elämästä?

        Sä sen nolon kommentin heitit, jos et tuota edes tajunnut.

        "käyttää hänet lobotomia leikkauksessa, ettei joku päivä saattaisi vaikka ilmaista omaa tahtoaan jostain asiasta?"
        Ilmaisee tahtonsa monessakin asiassa, ja saa sen läpi asioissa, jotka ei mua varsinaisesti koske.

        "Toisaalta olisi kiva tietää, että ajattelevatko kaikki miehet yhä näillä vuosituhansilla noin, mutta vain tullakseen toimeen toisen sukupuolen kanssa esittävät muuta... "
        Taisit HIEMAN käsittää väärin. Asiani ydin oli juuri tuo; miten ihmeessä kukaan muu ihminen, sukupuolesta huolimatta, voisi päättää toisen ihmisen elämästä? Eli isyys, elatusmaksut jne ei ole osa toisen elämää?

        Hyvä, että olet samaa mieltä kuitenkin, tottakai nainen, tai kuka muu tahansa itse päättää omasta kehostaan! Hän ja yksinomaan hän sen tekee.

        Muuten miehellä on myös oikeus päättää vanhemmuudestaan monin tavoin. Yleensä jos suhde alkaa olla siinä vaiheessa, että nainen haluaa lasta miehen kanssa tarkoituksella, osataan jo puhua edes samaa kieltä, ymmärtämisvaikeuksia ei uskoisi enää siinä vaiheessa olevan. Vahingon sattuessa edelleen korostan sitä, että se naisen osa on paskamaisempi kuin miehen, oli päätös mikä tahansa! Mutta tässä törmäämme jälleen näkemyseroon; sinusta mikään ei voi olla pahempi ongelma, kuin se oma ongelma. Ajattelet siis kuin mies...

      • 1977
        tuohon kirjoitti:

        Joka kerta kun harrastan seksiä teen sen pelonsekaisin tuntein. Aina takaraivossa on se teoreettinen riski, että jokin voi mennä pieleen ehkäisyn suhteen, (jonka hoidan itse, kiitoksia vaan huolenpidosta). Ja jos jotain ehkäisystä huolimatta tapahtuisi, niin MUN elämä ja sen suunta olisi jonkun MUUN käsissä yksinomaan. (eli naisen). Jos nainen päättää kersan pitää, olen jollakin kummallisella tavalla velvollinen rahoittamaan toisen kotileikkejä. Jos nainen toki tekee abortin, HÄN kantaa vastuunsa. Mies kun ottaa hatkat (mikä on miehen ainut vaihtoehto) niin hän pakenee "vastuuta"...
        Sun syyt katkeruuteen ovat/olivat hieman hataralla pohjalla...

        Jos se, että peräänkuulutan tasa-arvoa myös miehille tässä asiassa on jotenkin vanhollista, niin syön vaikka hatullisen puhtainta paskaa. Meinaat, että on jotenkin tasa-arvoista että nainen päättää koska mies on valmis isäksi? Toinen kun abortoi harrastettuaan seksiä niin hän kantaa vastuun. Miehen arvaksi jää vaan kuunnella, kun muut toitottaa "että mitäs harrastit seksiä" ja odottaa jonku eukon yksipuolista päätöstä...

        ...olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan. Lauseesi antoi totaalisen kuvan mielipiteestäsi, että nainen on miehen omaisuutta, joka ei toimi kuin miehen käskystä tai tarvittaessa.

        Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi?

        Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä.

        Kannattaa pelätä, kokemuksesta tiedän, että hyvin hoidettu ehkäisykään ei ole varmaa. Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla. Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava. Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi...

      • 1977
        1977 kirjoitti:

        ...olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan. Lauseesi antoi totaalisen kuvan mielipiteestäsi, että nainen on miehen omaisuutta, joka ei toimi kuin miehen käskystä tai tarvittaessa.

        Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi?

        Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä.

        Kannattaa pelätä, kokemuksesta tiedän, että hyvin hoidettu ehkäisykään ei ole varmaa. Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla. Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava. Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi...

        Sinä huolehdit ehkäisystä--> käy vahinko--> sinä mokasit! Mokistaan joutuu maksamaan aina tässä elämässä. Tämä moka vaan ei ole mikään pikku juttu, vaan siinä on pilalla myös jonkun naisen ja lapsen elämä.

        Yhäkö mielestäsi pitäisi itkeä säälistä sinua kohtaan kun joutuisit maksamaan ihan oikeaa rahaa, vai sen puolesta joka syyttömänä kärsii sinun mokastasi (siis ei ole mokannut itse). Myötätunnot ovat kaukana sinusta...

      • näin...
        .... kirjoitti:

        Sit se menee aina tähän linjalle..."kannattais käyttää ehkäsyy". jos sitä käyttää ja silti sattuu jotain? Eli ei oo alunperinkään halunnut kersaa ja on suojautunut sitä vastaan, mut eukko pamahtaakin paksuksi ja päättää (myös miehen puolesta) pitävänsä kersansa.

        "nainen voi synnyttää ja lapsen ja kasvattaa yksinänsä sitten jos mies ei oo auttamas ja saahan nainen tukea."
        Niin voikin, mut moniko tekee niin? Suurin osa sotkee myös sen miehen elämän elatusmaksuilla ja marisemalla kaikesta. Ja puhun nyt tapauksista jossa, alunperin ei olekaan ollut tarkoitus hankkia lapsia.

        no tiedän yhe jätkän jonka ei tarvitse maksaa elatusmaksuja sillä eholla ettei se saa nähä sitä. et jos mies ei oo kiinnostunu lapsesta niin miks sen pitäs si nähäkkää sitä.ja näi.. ja saa nainen muitaki tukia ku elatusmaksun.

      • hyvä...
        näin... kirjoitti:

        no tiedän yhe jätkän jonka ei tarvitse maksaa elatusmaksuja sillä eholla ettei se saa nähä sitä. et jos mies ei oo kiinnostunu lapsesta niin miks sen pitäs si nähäkkää sitä.ja näi.. ja saa nainen muitaki tukia ku elatusmaksun.

        Jos nainen kerta ite haluaa sen kersan, niin pitäkööt. ja mies pysykööt asian ulkopuolella, sillä tavoin päättäen koska on valmis vanhemmuuteen (kuten nainen pystyy omalla kohdallaan päättämään).

      • ????
        1977 kirjoitti:

        Hyvä, että olet samaa mieltä kuitenkin, tottakai nainen, tai kuka muu tahansa itse päättää omasta kehostaan! Hän ja yksinomaan hän sen tekee.

        Muuten miehellä on myös oikeus päättää vanhemmuudestaan monin tavoin. Yleensä jos suhde alkaa olla siinä vaiheessa, että nainen haluaa lasta miehen kanssa tarkoituksella, osataan jo puhua edes samaa kieltä, ymmärtämisvaikeuksia ei uskoisi enää siinä vaiheessa olevan. Vahingon sattuessa edelleen korostan sitä, että se naisen osa on paskamaisempi kuin miehen, oli päätös mikä tahansa! Mutta tässä törmäämme jälleen näkemyseroon; sinusta mikään ei voi olla pahempi ongelma, kuin se oma ongelma. Ajattelet siis kuin mies...

        Meinaat siis, että se sukupuoli joka joka voi 100-prosenttisesti päättää omasta elämästään, on jotenkin altavastaajana ja kusisemmassa asemassa kuin se, jolla ei ole sanomista oman elämänsä suuntaukseen?

        Eli oikeus päättää omasta elämästään ja kehostaan on "hyvä juttu" naisen kohdalla, miehen kohdalla taas on pakko huomioida lapsi ja nainenkin?

        Tunteilet siis kuin nainen...

      • biologian
        yksinkertaista kirjoitti:

        Jotta nyt ei tulisi väärää kuvaa asiasta, sanon sen, että näin vaikeassa asiassa on turha odottaa yksinkertaisia ratkaisuja. Biologia on kuitenkin määrännyt eri sukupuolille eri tehtävät lapsen saattamisessa. Niitä ei voida muuttaa.

        ja juridiikan välillä.

        Käsittääkseni monikin mies joutuu isyystesteihin, jotta isyys saadaan vahvistettua ja elatusnakit toimimaan. (sanoin tuon tuolla ylempänäkin)

      • näin?
        vaihtoehto kirjoitti:

        Miehellä on täysi vaihtoehto kieltäytyä tunnustamasta lasta. Silloin ei tarvi puhua mitään elämään vaikuttamisesta ja elareista.

        Jos vahingossa alkanut raskaus ei jotenkin koskettaisi ihan molempien asianosaisten elämää, se olisi aika kummallista. Toisaalta, jos sitä lapsen tuloa niin kammoaa, niin esittämäni ratkaisu on yksinkertainen.

        Käsittääkseni monikin mies joutuu isyystesteihin, jotta isyys saadaan vahvistettua ja elatusnakit toimimaan. Koneisto on naisen puolella (eiku anteeksi, LAPSEN tietty).

      • .....
        1977 kirjoitti:

        ...olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan. Lauseesi antoi totaalisen kuvan mielipiteestäsi, että nainen on miehen omaisuutta, joka ei toimi kuin miehen käskystä tai tarvittaessa.

        Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi?

        Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä.

        Kannattaa pelätä, kokemuksesta tiedän, että hyvin hoidettu ehkäisykään ei ole varmaa. Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla. Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava. Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi...

        "Mun syyt katkeruuteen......olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan."
        Tässä on pieni ristiriita jota en ymmärrä. Otat sen loukkauksena JOS nainen ei saisi päättää omista asioistaan, mutta miehen kohdalla et näe mitään ongelmaa KUN hän on vailla samoja oikeuksia.

        "Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi? "
        Jos olisin kiintynyt kyseiseen naiseen, niin kyllä. Jos hän kärsisi abortista, niin kyllä. Ja mikä vastuu miehellä on naisesta? Juuri itse toitotit tuolla aiemmin, ettei nainen ole miehen omaisuutta ja että nainen itse päättää asioistaan.

        "Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä. "
        Niin kun olenkin, ja kaikki ovat sanoneet ettei lapsi kuulu nykyhetkeen. Toki, mitä tuolla tiedolla sit tekisin, kun/jos vahinko sattuu? Kaikki oikeutenihan menetän samalla sitten.

        "Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? "
        Ei ole, sillä naisella on aina vaan valta tehdä omat valinnat, jotka koskee omaa elämää. Suuremmat, kuin miehellä siis.

        "Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla."
        Korjaus, en mokaa ehkäisyn kanssa, se on varma. Ja leikkauttaisin "johdotkin" poikki jos se olisi mahdollista. Aina vaan, naisella on kaikki keinot päästä tilanteesta ulos, minulla ei.

        "Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava."
        Luehan hieman aikaisempia keskusteluita abortista. Huomaat, että yllättävän monikin nainen on verrannut aborttia hammaslääkärillä käyntiin. On turha vedota ääripäähän ja tehdä naisesta joka abortin kohdalla marttyyria. Monesti se ei ole kuin yhden tabletin syömisen päässä koko touhu.

        "Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi"
        Pieni reikä on aina mahdollinen, siis sellainen, jota ei todellakaan huomaa. Moka ei ole vaihtoehtona, sillä olen perusteellinen. Ja voihan nainen myös tehostaakseen tätä syödä pillereitä tai pitää mielessään jälkiehkäisyn. (joka monen kohdalla ei ole edes vastannut lievää krapulaakaan)

      • .....????
        1977 kirjoitti:

        Sinä huolehdit ehkäisystä--> käy vahinko--> sinä mokasit! Mokistaan joutuu maksamaan aina tässä elämässä. Tämä moka vaan ei ole mikään pikku juttu, vaan siinä on pilalla myös jonkun naisen ja lapsen elämä.

        Yhäkö mielestäsi pitäisi itkeä säälistä sinua kohtaan kun joutuisit maksamaan ihan oikeaa rahaa, vai sen puolesta joka syyttömänä kärsii sinun mokastasi (siis ei ole mokannut itse). Myötätunnot ovat kaukana sinusta...

        "Sinä huolehdit ehkäisystä--> käy vahinko--> sinä mokasit! " Korjaus; kun nainen ei omalta osaltaan hoida.

        "Tämä moka vaan ei ole mikään pikku juttu, vaan siinä on pilalla myös jonkun naisen ja lapsen elämä. "
        Ei ole. Abortista toipuminen on monen kohdalla ihan helppoa ja verrattavissa juuri siihen hammalääkärillä käyntiin. Sitä lasta kun ei ole pakko synnyttää. Ja jos abortti ei sovi naisen maailmankuvaan, niin miksi miehen tulisi olla vastuussa siitä asiasta sit?

        "Yhäkö mielestäsi pitäisi itkeä säälistä sinua kohtaan kun joutuisit maksamaan ihan oikeaa rahaa, vai sen puolesta joka syyttömänä kärsii sinun mokastasi (siis ei ole mokannut itse)."
        Tottahan toki, marisithan siitäkin, kun väitit tekeväni rajoituksia naisten oikeuksiin. Omistani en luovu, enkä koskaan rahoittaisi kenenkään kotileikkejä, jos hän yksinoikeudella päättää siitäkin asiasta. Rahan maksaminen kun on mun elämästä pois ja menisi sellaiseen, josta vain yhdellä on ollut oikeus päättää.

        "Myötätunnot ovat kaukana sinusta... "
        Tiedän, sillä olen mies, ja joudun taistelemaan sitä illuusiota vastaan, että nainen on aina se heikko ja ihailtava vastuunkantaja ja se osapuoli jolle kuuluu oikeudet - viis toisesta sukupuolesta. Se seikka, että lapsi kehittyy NAISEN KEHOSSA ei riitä siihen, että pitäisin naista mitenkään ylemmällä tasolla tässä asiassa, se on pelkkää biologiaa. (Seikka, jossa naisen osuus ja panos on se ett joko raskaus viedään loppuun tai keskeytetään).

      • Silva
        hyvä... kirjoitti:

        Jos nainen kerta ite haluaa sen kersan, niin pitäkööt. ja mies pysykööt asian ulkopuolella, sillä tavoin päättäen koska on valmis vanhemmuuteen (kuten nainen pystyy omalla kohdallaan päättämään).

        Hetkinen hetkinen, mielestäni alkuperäinen ei kysynyt kenenkään mielipidettä tuohon ristiriitaan mitä täällä nyt käsitellään, eli miehen ja naisen ns. juridisiin eroihin ja oikeuksiin ja mahdollisuuksiin ei-toivotun raskauden yllättäessä!!!
        Hän kysyi vain kokemuksia vastaavassa tilanteessa olleilta!!!!
        Aloittakaa uusi aihe tästä esim tuonne Arvot&Etiikka- , tai Laki&Oikeus- palstalle, KIITOS!!!! Aiheesta varmasti riittää keskustelua...

      • sai voimaan pahoin
        ..... kirjoitti:

        "Mun syyt katkeruuteen......olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan."
        Tässä on pieni ristiriita jota en ymmärrä. Otat sen loukkauksena JOS nainen ei saisi päättää omista asioistaan, mutta miehen kohdalla et näe mitään ongelmaa KUN hän on vailla samoja oikeuksia.

        "Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi? "
        Jos olisin kiintynyt kyseiseen naiseen, niin kyllä. Jos hän kärsisi abortista, niin kyllä. Ja mikä vastuu miehellä on naisesta? Juuri itse toitotit tuolla aiemmin, ettei nainen ole miehen omaisuutta ja että nainen itse päättää asioistaan.

        "Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä. "
        Niin kun olenkin, ja kaikki ovat sanoneet ettei lapsi kuulu nykyhetkeen. Toki, mitä tuolla tiedolla sit tekisin, kun/jos vahinko sattuu? Kaikki oikeutenihan menetän samalla sitten.

        "Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? "
        Ei ole, sillä naisella on aina vaan valta tehdä omat valinnat, jotka koskee omaa elämää. Suuremmat, kuin miehellä siis.

        "Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla."
        Korjaus, en mokaa ehkäisyn kanssa, se on varma. Ja leikkauttaisin "johdotkin" poikki jos se olisi mahdollista. Aina vaan, naisella on kaikki keinot päästä tilanteesta ulos, minulla ei.

        "Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava."
        Luehan hieman aikaisempia keskusteluita abortista. Huomaat, että yllättävän monikin nainen on verrannut aborttia hammaslääkärillä käyntiin. On turha vedota ääripäähän ja tehdä naisesta joka abortin kohdalla marttyyria. Monesti se ei ole kuin yhden tabletin syömisen päässä koko touhu.

        "Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi"
        Pieni reikä on aina mahdollinen, siis sellainen, jota ei todellakaan huomaa. Moka ei ole vaihtoehtona, sillä olen perusteellinen. Ja voihan nainen myös tehostaakseen tätä syödä pillereitä tai pitää mielessään jälkiehkäisyn. (joka monen kohdalla ei ole edes vastannut lievää krapulaakaan)

        Oikeaan rakkauteen ja aitoihin tunteisiin kuuluu toisesta välittäminen ja vastuun kantaminen asioista.
        Edellämainittuihin sinä tuskin edes pystyt.

        Kirjoituksestasi paistaa hyvin läpi tietämättömyytesi, miten asiat oikeasti on.
        Aborttia tuskin kukaan henkisesti kypsä nainen voi verrata hammaslääkärillä käyntiin.
        Ja on tutkittu, että toisille psyykkiset oireet voivat tulla vasta myöhemmin.
        Sinun kannattaisi oikeasti tutkia miten asiat oikeasti ovat, ennen kuin kirjoitat:
        "Monesti se ei ole kuin yhden tabletin syömisen päässä koko touhu".
        Näin asia ei todellakaan ole.

        Kirjoitat täällä kirjoittamisen ilosta kaikkien miehien puolesta, vaikka teksteistäsi paistaa läpi keskenkasvuinen ajattelutapasi.
        Oikeasti olen todella onnellinen, etten ole törmännyt sinun kaltaisiin "miehiin".Voin hyvin kuvitella millaista sinun antamasi "rakkaus" naiselle/naisillesi on.
        Laitat esimerkkiisi, JOS olisit KIINTYNYT naiseen, niin tukisit häntä sbortin jälkeen.
        Eli jos et enään olisi niin kiintynyt, niin pärjäilkööt itsekseen.

        Oikeasti kiitän luojaa tai mitä lienee siitä, että olen aina ollut hyvä ihmistuntija.Vaikka luokseni tulee kaikenlaisia komeita, mutta sisältä tyhjiä miehiä, kuin sinä.Pystyn onnekseni nähdä tuon kuoren läpi mitä sinunkin sydämmessäsi on annettavaa.
        Ei juuri mitään.

        Elämän yksi suurista tarkoituksista on kuitenkin jokaisen kasvaa henkisesti omalla tahdillaan ja toivottavasti joskus myös arvostaa oikeita arvoja elämässä.

        Ihmisten vinoutuneen arvomaailman tulokset näemme joka päivä uutisissa rahanahneutta,vallanhimoa...

      • heijastus
        sai voimaan pahoin kirjoitti:

        Oikeaan rakkauteen ja aitoihin tunteisiin kuuluu toisesta välittäminen ja vastuun kantaminen asioista.
        Edellämainittuihin sinä tuskin edes pystyt.

        Kirjoituksestasi paistaa hyvin läpi tietämättömyytesi, miten asiat oikeasti on.
        Aborttia tuskin kukaan henkisesti kypsä nainen voi verrata hammaslääkärillä käyntiin.
        Ja on tutkittu, että toisille psyykkiset oireet voivat tulla vasta myöhemmin.
        Sinun kannattaisi oikeasti tutkia miten asiat oikeasti ovat, ennen kuin kirjoitat:
        "Monesti se ei ole kuin yhden tabletin syömisen päässä koko touhu".
        Näin asia ei todellakaan ole.

        Kirjoitat täällä kirjoittamisen ilosta kaikkien miehien puolesta, vaikka teksteistäsi paistaa läpi keskenkasvuinen ajattelutapasi.
        Oikeasti olen todella onnellinen, etten ole törmännyt sinun kaltaisiin "miehiin".Voin hyvin kuvitella millaista sinun antamasi "rakkaus" naiselle/naisillesi on.
        Laitat esimerkkiisi, JOS olisit KIINTYNYT naiseen, niin tukisit häntä sbortin jälkeen.
        Eli jos et enään olisi niin kiintynyt, niin pärjäilkööt itsekseen.

        Oikeasti kiitän luojaa tai mitä lienee siitä, että olen aina ollut hyvä ihmistuntija.Vaikka luokseni tulee kaikenlaisia komeita, mutta sisältä tyhjiä miehiä, kuin sinä.Pystyn onnekseni nähdä tuon kuoren läpi mitä sinunkin sydämmessäsi on annettavaa.
        Ei juuri mitään.

        Elämän yksi suurista tarkoituksista on kuitenkin jokaisen kasvaa henkisesti omalla tahdillaan ja toivottavasti joskus myös arvostaa oikeita arvoja elämässä.

        Ihmisten vinoutuneen arvomaailman tulokset näemme joka päivä uutisissa rahanahneutta,vallanhimoa...

        naisten tavasta käyttäytyä.

        Hieman pieleen meni sunkin ihmistuntemus.
        Avoimesta ja ennakkoluulottomasta miehestä olen muuttunut enemmän laskelmoivaksi ja oman selustani turvaavaksi mieheksi. Suurin syy tähän on tapa jolla tuttaviani (miespuolisia) on kohdeltu. Joukkoon mahtuu pillereiden poisjättäjiä (yllätän "mieheNI" lapsella - periaate) ja moninkertainen kokemus siitä että rehellisyys ja vastuu ei pitkälle riitä naisten kanssa. Eikä edes ole eduksi.

        "Oikeaan rakkauteen ja aitoihin tunteisiin kuuluu toisesta välittäminen ja vastuun kantaminen asioista. Edellämainittuihin sinä tuskin edes pystyt."
        Pystyn, oikeassa seurassa. Mutta sitä etsiessä, tyydytään kompromisseihin.

        "Kirjoituksestasi paistaa hyvin läpi tietämättömyytesi, miten asiat oikeasti on. "
        Eli jos vetoan miten muut on asian sanoneet ja kokeneet, niin minä olen tietämätön sen takia, ettei kuulemani jutut pidä paikkaansa sun maailmankatsomuksen kanssa?

        "Näin asia ei todellakaan ole. "
        Vaan?

        "Kirjoitat täällä kirjoittamisen ilosta kaikkien miehien puolesta, vaikka teksteistäsi paistaa läpi keskenkasvuinen ajattelutapasi."
        Jos sanani olisivat naisen suusta peräänkuuluttaisin tasa-arvoa. Nyt se on keskenkasvuisuutta...Omituista.

        "Voin hyvin kuvitella millaista sinun antamasi "rakkaus" naiselle/naisillesi on. "
        Riippuu hieman minkälainen olet.

        "Laitat esimerkkiisi, JOS olisit KIINTYNYT naiseen, niin tukisit häntä sbortin jälkeen.
        Eli jos et enään olisi niin kiintynyt, niin pärjäilkööt itsekseen. "
        Eli olen ainut joka harrastaa joskus irtosuhteita? Salli mun nauraa. Kykenisin silloinkin tukemaan naista, mut en näe velvollisuukseni jäädä vuosikausia pitelemään kädestä.
        Ja jos kyseessä on nainen jota vastaan minulla olisi tunteita, kykenisin ja osaisin tukea erittäin hyvin.

        "Oikeasti kiitän luojaa tai mitä lienee siitä, että olen aina ollut hyvä ihmistuntija.Vaikka luokseni tulee kaikenlaisia komeita, mutta sisältä tyhjiä miehiä, kuin sinä.Pystyn onnekseni nähdä tuon kuoren läpi mitä sinunkin sydämmessäsi on annettavaa. Ei juuri mitään. "
        Siinä mielessä olet oikeassa, jos et ole nainen johonka edes voisin kiintyä. Muuten oot toki väärässä.

        "Elämän yksi suurista tarkoituksista on kuitenkin jokaisen kasvaa henkisesti omalla tahdillaan ja toivottavasti joskus myös arvostaa oikeita arvoja elämässä. "
        Niin onkin. Pehmeät arvot kunniaan silloin kun ne rajaa miesten oikeuksia, muussa tapauksessa ei.

        "Ihmisten vinoutuneen arvomaailman tulokset näemme joka päivä uutisissa rahanahneutta,vallanhimoa... "
        Älä sotke noita asioita tähän. Omia oikeuksiani vaan peräänkuulutan, asia joka on luonnollinen naisten kohdalla vain, ilmeisesti.

      • 1977
        .....???? kirjoitti:

        "Sinä huolehdit ehkäisystä--> käy vahinko--> sinä mokasit! " Korjaus; kun nainen ei omalta osaltaan hoida.

        "Tämä moka vaan ei ole mikään pikku juttu, vaan siinä on pilalla myös jonkun naisen ja lapsen elämä. "
        Ei ole. Abortista toipuminen on monen kohdalla ihan helppoa ja verrattavissa juuri siihen hammalääkärillä käyntiin. Sitä lasta kun ei ole pakko synnyttää. Ja jos abortti ei sovi naisen maailmankuvaan, niin miksi miehen tulisi olla vastuussa siitä asiasta sit?

        "Yhäkö mielestäsi pitäisi itkeä säälistä sinua kohtaan kun joutuisit maksamaan ihan oikeaa rahaa, vai sen puolesta joka syyttömänä kärsii sinun mokastasi (siis ei ole mokannut itse)."
        Tottahan toki, marisithan siitäkin, kun väitit tekeväni rajoituksia naisten oikeuksiin. Omistani en luovu, enkä koskaan rahoittaisi kenenkään kotileikkejä, jos hän yksinoikeudella päättää siitäkin asiasta. Rahan maksaminen kun on mun elämästä pois ja menisi sellaiseen, josta vain yhdellä on ollut oikeus päättää.

        "Myötätunnot ovat kaukana sinusta... "
        Tiedän, sillä olen mies, ja joudun taistelemaan sitä illuusiota vastaan, että nainen on aina se heikko ja ihailtava vastuunkantaja ja se osapuoli jolle kuuluu oikeudet - viis toisesta sukupuolesta. Se seikka, että lapsi kehittyy NAISEN KEHOSSA ei riitä siihen, että pitäisin naista mitenkään ylemmällä tasolla tässä asiassa, se on pelkkää biologiaa. (Seikka, jossa naisen osuus ja panos on se ett joko raskaus viedään loppuun tai keskeytetään).

        Mieleeni tuli, että olen tästä aiheesta joskus lukenut, ja muistinpa. Etsi käsiisi kirjastosta Röngän ja Kinnusen toimittama kirja Perhe ja Vanhemmuus (Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen). Siellä on Eija Sevon ja Jouko Huttusen kirjoittama artikkeli; Odottavan äidin vastuu. Siis kuvaus heidän tekemästään tutkimukseta isän ja äidin rooleista lapsen elämässä ja juuri ennenkaikkea vastuuta. Tuloshan on kaikille selvä; niinkuin aina on ollut äiti kantaa suurimman vastuun lapsesta, vauvaikäisestä ja raskausaikana se on aivan luonnollistakin. Kun olet lukenut, eli sinulla on jotain tietoa asioista, ole hyvä ja tule sitten jotain vielä sanomaan (tietysti löytyy muutakin asia tietoa, mutta tämä oli nyt minkä satuin muistamaan äkkiseltään...). Löydät itsesikin artikkelista, erilaisten isätyyppien määrittelyistä; olet kirjoitustesi perusteella se joka on äidin asianajaja, puolesta puhuja, eli perheen pää, asiantilojen määrääjä.

        Että abortti on kuin hammaslääkärissä käynti... Todellakin! Itse olen niitä jotka ovat selviytyneet abortista hyvin. Valinta oli aivan selvä, jälkikäteen ei mitään tunnontuskia, sillä päätös oli varma. Toimenpide ei ollut paha, fyysiseti eikä psyykkisesti ole ottanut ollenkaan koville. Mutta käypä itse poistattamassa kiveksesi, naisnäkökulmasta se on aivan sama kuin hammaslääkärillä käynti, ei juuri liikuta meikäläisiä, ei mitenkään saa liikuttaa sinuakaan... Kuten huomaat en ole puhunut mitään sosiaaliseta selviytymisestä, se on itselleni ollut ehkä se rankin, suurimmalle osalle se on kuitenkin se psyykkinen puoli. Muilla on lapsia jo minun ikäisistäni jne., työkaverit odottavat jälkikasvua, puhumattakaan vanhemmistamme. Niin, sinä et voi ymmärtää, sinulla ei ole mitään aikomustakaan yrittää, sillä olet varmasti oikeassa. Mutta toivon kun asia on näin läheinen sinulle, että sivistät itseäsi esimerkiksi edellä kertomani kirjan avulla. Sillä sinä olet todellakin väärässä, kun kuvittelet raskauden olevan naiselle pikkujuttu ja miehellä olevan lapsesta suuri vastuu, jotain mitä voi edes verrata naisen vastuuseen.

        Anteeksi, mutta etkö aiemmin kertonut että itse huolehdit ehkäisystä? Niin luonnollisestikin, kun sinä ehkäisyn hoidat, jos vahinko käy se on luonnollisestikin sen naisen vika. Mitä ihmettä varten menikään antamaan juuri sinä päivänä kun sinun ehkäisy tumpelointisi ei onnistunutkaan? Tyhmä minä kun en ymmärrä, että yhä keskustelen miehen (pojan?) kanssa. No, onneksi teitäkin on erilaisia, muuten suurin osa naisista joutuisi ruveta homoiksi.

        Mä en osaa tuolleen kerätä toisten tekstejä tähän viestiini, niinpä joudun kirjoittamaan ihan itse, harmi sinäkin varmasti tykkäisit kuunnella kun jokaista sanomaasi lainaillaan...

        Niin, siinäpä sinulla miettimistä, miksi miehen pitäisi ottaa vastuuta lapsestaan. Tämä on varmasti paha... Yhä edelleen onneksi monet miehet, jotka niitä lapsia alkaa tekemään ovat tämän asian yhdessä naisensa kanssa miettineet. Jos vahinko sattuu, niin yhä se nainen on se kenen asiat ovat paskemmin. Yhä sen miehen ei tarvitse jäädä sen lapsen ja naisen luo. Naisen on jäätävä jos lapsen tekee, lapsen luo joka vielä muistuttaa jokapäivä siitä kusipäisestä ukosta (pojasta?)...

        Kun tutustut asiaan paremmin, toivot ettet kirjoittanut tuota viimeistä kappalettasi ja sitä hammaslääkäri juttua...

        Minua nyt kyllä vähän nolottaa, kun tässä pikkuhiljaa valkenee, että keskustelen tälläisistä asioista lapsen kanssa, jonka ei pitäisi vielä edes olla tietoinen tälläisistä aikuisten vaikeista asioista ja ratkaisuista. Nyt järkytän maailman kuvaasi, mutta koet sen vanhentuessasi jokatapauksessa; maailma ei pyöri sinun ympärilläsi. On hyvä, että niin lapsena kokee, tuntee olonsa perusturvallisemmaksi, mutta se onnen tunne ei kestä iäisesti. Maailmassa ja toisten ihmisten kanssa toimeen tullakseen on pystyttävä myös ajattelemaan empaattisesti ja vain oman edun tavoittelun takia ei voi kylvää tuhoa mielinmäärin.

        Kasva muutamia vuosia (kymmenen ehkä) ja opiskele, sillä koulutus lisää kykyä toimia yhteiskunnassa ja pidä pippeli housuissa ainakin vielä vähän aikaa, niin palataan sitten astialle.

      • 1977
        ..... kirjoitti:

        "Mun syyt katkeruuteen......olivat siis täysin sitä, että sinusta nainen ei yksinomaan itse saa päättää omista asioistaan."
        Tässä on pieni ristiriita jota en ymmärrä. Otat sen loukkauksena JOS nainen ei saisi päättää omista asioistaan, mutta miehen kohdalla et näe mitään ongelmaa KUN hän on vailla samoja oikeuksia.

        "Kannatko muuten vastuusi myös sen abortin jälkeen? Niin ja muuten tiedätkö edes miten sen voisit tehdä? Kerropa? Vai sittenkö voit vain huokaista helpoituksesta ja lähteä jokatapauksessa pakenemaan sitä vastuutasi? "
        Jos olisin kiintynyt kyseiseen naiseen, niin kyllä. Jos hän kärsisi abortista, niin kyllä. Ja mikä vastuu miehellä on naisesta? Juuri itse toitotit tuolla aiemmin, ettei nainen ole miehen omaisuutta ja että nainen itse päättää asioistaan.

        "Abortti voi olla vastuun ottamista virheestä naiselle, mutta sitä voi olla myös vastuun ottaminen lapsesta, mikäli abortti ei käy naisen luonteeseen. Sinunkin kannattaa varmaan tutustua etukäteen naisiisi kumpaan suuntaan hän on kallellaan, ennen sänkyä. "
        Niin kun olenkin, ja kaikki ovat sanoneet ettei lapsi kuulu nykyhetkeen. Toki, mitä tuolla tiedolla sit tekisin, kun/jos vahinko sattuu? Kaikki oikeutenihan menetän samalla sitten.

        "Jos sinä huolehdit ehkäisystä, onko silloin naisella täysi oikeus syyttää sinua näin miten sinä täällä syytät naisia, elämän pilaamisesta? "
        Ei ole, sillä naisella on aina vaan valta tehdä omat valinnat, jotka koskee omaa elämää. Suuremmat, kuin miehellä siis.

        "Eikö ole suuri huoli? Mikäli mokaat ehkäisysi kanssa, myös sen naisen elämä on auttamatta pilalla."
        Korjaus, en mokaa ehkäisyn kanssa, se on varma. Ja leikkauttaisin "johdotkin" poikki jos se olisi mahdollista. Aina vaan, naisella on kaikki keinot päästä tilanteesta ulos, minulla ei.

        "Abortti ei ole toimenpide jossa vain käydään, se on psyykkisesti rankka homma, joskus jopa sairastuttava."
        Luehan hieman aikaisempia keskusteluita abortista. Huomaat, että yllättävän monikin nainen on verrannut aborttia hammaslääkärillä käyntiin. On turha vedota ääripäähän ja tehdä naisesta joka abortin kohdalla marttyyria. Monesti se ei ole kuin yhden tabletin syömisen päässä koko touhu.

        "Ja siihen joudutaan kun mokasit kortsuinesi, tai se pieni reikä... Myöskin vahinkona ei se hirveesti jonkun opiskelijan elämänlaatua nosta, että joutuu tekemään sen lapsen. Ja yhä koska sinä et osannut hoitaa hommaasi"
        Pieni reikä on aina mahdollinen, siis sellainen, jota ei todellakaan huomaa. Moka ei ole vaihtoehtona, sillä olen perusteellinen. Ja voihan nainen myös tehostaakseen tätä syödä pillereitä tai pitää mielessään jälkiehkäisyn. (joka monen kohdalla ei ole edes vastannut lievää krapulaakaan)

        Koko keskustelu on siis ollut turha, koska sinulle ei vahinkoa tapahdu... Miksi siis olit huolissasi oikeuksistasi ja otit osaa keskusteluun, sillä kaikki on turhaa kohdallasi? Älä huoli, sillä olet löytänyt sen 100% ehkäisyn...

        Miehelle tehdään johtimien katkaisu, senkun menet lääkärille. Toisaalta sinun pitää kyllä odottaa, että täytät kahdeksantoista vuotta.

        Vielä kerro jos naisella sitten kumminkin on ne oikeudet tehdä päätöksiä, jotka koskevat omaa elämäänsä, miksi miehen pitää voida päättää siitä kasvaako naisen kehossa lapsi vai ei? Ai, siis naisella ei olekaan oikeutta tehdä omaa kehoaan koskevia päätöksiä, sillä mieskin voi päättää hänen puolestaan...

        Minä tiedän ehkäisystä myös. Mutta kun elän vakituisessa parisuhteessa aina ajateltiin, että kyllä se yksi ehkäisy on riittävä. Ei ollut. Nyt elän vakituisessa parisuhteessa ja käytämme tuplaehkäisyä. Ei ole kivaa, mutta todella ainut mahdollisuus kun emme lasta halua. Sinä olet ilmeisesti tämän tajunnut. Tärkeää olisi, että muutkin tämän tajuaisivat, sillä abortti ei ole toimenpiteenä suositeltava, kuten hammaslääkärissä käynti on.

      • ...diagnoosi...
        heijastus kirjoitti:

        naisten tavasta käyttäytyä.

        Hieman pieleen meni sunkin ihmistuntemus.
        Avoimesta ja ennakkoluulottomasta miehestä olen muuttunut enemmän laskelmoivaksi ja oman selustani turvaavaksi mieheksi. Suurin syy tähän on tapa jolla tuttaviani (miespuolisia) on kohdeltu. Joukkoon mahtuu pillereiden poisjättäjiä (yllätän "mieheNI" lapsella - periaate) ja moninkertainen kokemus siitä että rehellisyys ja vastuu ei pitkälle riitä naisten kanssa. Eikä edes ole eduksi.

        "Oikeaan rakkauteen ja aitoihin tunteisiin kuuluu toisesta välittäminen ja vastuun kantaminen asioista. Edellämainittuihin sinä tuskin edes pystyt."
        Pystyn, oikeassa seurassa. Mutta sitä etsiessä, tyydytään kompromisseihin.

        "Kirjoituksestasi paistaa hyvin läpi tietämättömyytesi, miten asiat oikeasti on. "
        Eli jos vetoan miten muut on asian sanoneet ja kokeneet, niin minä olen tietämätön sen takia, ettei kuulemani jutut pidä paikkaansa sun maailmankatsomuksen kanssa?

        "Näin asia ei todellakaan ole. "
        Vaan?

        "Kirjoitat täällä kirjoittamisen ilosta kaikkien miehien puolesta, vaikka teksteistäsi paistaa läpi keskenkasvuinen ajattelutapasi."
        Jos sanani olisivat naisen suusta peräänkuuluttaisin tasa-arvoa. Nyt se on keskenkasvuisuutta...Omituista.

        "Voin hyvin kuvitella millaista sinun antamasi "rakkaus" naiselle/naisillesi on. "
        Riippuu hieman minkälainen olet.

        "Laitat esimerkkiisi, JOS olisit KIINTYNYT naiseen, niin tukisit häntä sbortin jälkeen.
        Eli jos et enään olisi niin kiintynyt, niin pärjäilkööt itsekseen. "
        Eli olen ainut joka harrastaa joskus irtosuhteita? Salli mun nauraa. Kykenisin silloinkin tukemaan naista, mut en näe velvollisuukseni jäädä vuosikausia pitelemään kädestä.
        Ja jos kyseessä on nainen jota vastaan minulla olisi tunteita, kykenisin ja osaisin tukea erittäin hyvin.

        "Oikeasti kiitän luojaa tai mitä lienee siitä, että olen aina ollut hyvä ihmistuntija.Vaikka luokseni tulee kaikenlaisia komeita, mutta sisältä tyhjiä miehiä, kuin sinä.Pystyn onnekseni nähdä tuon kuoren läpi mitä sinunkin sydämmessäsi on annettavaa. Ei juuri mitään. "
        Siinä mielessä olet oikeassa, jos et ole nainen johonka edes voisin kiintyä. Muuten oot toki väärässä.

        "Elämän yksi suurista tarkoituksista on kuitenkin jokaisen kasvaa henkisesti omalla tahdillaan ja toivottavasti joskus myös arvostaa oikeita arvoja elämässä. "
        Niin onkin. Pehmeät arvot kunniaan silloin kun ne rajaa miesten oikeuksia, muussa tapauksessa ei.

        "Ihmisten vinoutuneen arvomaailman tulokset näemme joka päivä uutisissa rahanahneutta,vallanhimoa... "
        Älä sotke noita asioita tähän. Omia oikeuksiani vaan peräänkuulutan, asia joka on luonnollinen naisten kohdalla vain, ilmeisesti.

        ...se on narsistinen persoonallisuus" kuultaa selvästi kirjoituksistasi. itse olen lähemmäs nelikymppinen mies. abortti vaimon kanssa käyty läpi. lapsia kaksi. et tiedä mistä puhut. parempi hiljentyä ja yrittää ottaa oppia.

      • jo narsisti-korttikin
        ...diagnoosi... kirjoitti:

        ...se on narsistinen persoonallisuus" kuultaa selvästi kirjoituksistasi. itse olen lähemmäs nelikymppinen mies. abortti vaimon kanssa käyty läpi. lapsia kaksi. et tiedä mistä puhut. parempi hiljentyä ja yrittää ottaa oppia.

        esille.

        Kerrohan hieman äijä, mitä pitäs oppia jne?

        Miltä osin en tiedä, mistä puhun?

      • ....?
        1977 kirjoitti:

        Koko keskustelu on siis ollut turha, koska sinulle ei vahinkoa tapahdu... Miksi siis olit huolissasi oikeuksistasi ja otit osaa keskusteluun, sillä kaikki on turhaa kohdallasi? Älä huoli, sillä olet löytänyt sen 100% ehkäisyn...

        Miehelle tehdään johtimien katkaisu, senkun menet lääkärille. Toisaalta sinun pitää kyllä odottaa, että täytät kahdeksantoista vuotta.

        Vielä kerro jos naisella sitten kumminkin on ne oikeudet tehdä päätöksiä, jotka koskevat omaa elämäänsä, miksi miehen pitää voida päättää siitä kasvaako naisen kehossa lapsi vai ei? Ai, siis naisella ei olekaan oikeutta tehdä omaa kehoaan koskevia päätöksiä, sillä mieskin voi päättää hänen puolestaan...

        Minä tiedän ehkäisystä myös. Mutta kun elän vakituisessa parisuhteessa aina ajateltiin, että kyllä se yksi ehkäisy on riittävä. Ei ollut. Nyt elän vakituisessa parisuhteessa ja käytämme tuplaehkäisyä. Ei ole kivaa, mutta todella ainut mahdollisuus kun emme lasta halua. Sinä olet ilmeisesti tämän tajunnut. Tärkeää olisi, että muutkin tämän tajuaisivat, sillä abortti ei ole toimenpiteenä suositeltava, kuten hammaslääkärissä käynti on.

        "Koko keskustelu on siis ollut turha, koska sinulle ei vahinkoa tapahdu... Miksi siis olit huolissasi oikeuksistasi ja otit osaa keskusteluun, sillä kaikki on turhaa kohdallasi? Älä huoli, sillä olet löytänyt sen 100% ehkäisyn... "
        Syyllistit mua, vaikka mä oon se vastuullisempi. Ja aina vaan (kuten säkin sanoit) vika on minun ja samoin seuraamukset, oikeudet on vaan naisella.

        "Miehelle tehdään johtimien katkaisu, senkun menet lääkärille. Toisaalta sinun pitää kyllä odottaa, että täytät kahdeksantoista vuotta. "
        Kysyin tuota jo muutama vuosi sitten, mut ei suositellut. Ja älä nyt kuule eukko siel ollenkaan väitä mua nuoreksi, vaan sen perusteella etten ole asioista samaa mieltä kuin sä. Heh.

        "Vielä kerro jos naisella sitten kumminkin on ne oikeudet tehdä päätöksiä, jotka koskevat omaa elämäänsä, miksi miehen pitää voida päättää siitä kasvaako naisen kehossa lapsi vai ei? "
        OLENKO NÄIN SANONUT?! Pitäkööt perkele yksin omalla päätöksellään sen (oikeuden jonka hyväksyn naiselle) kersan, mut miksi sit sekin osapuoli joka ei koe moiseen olevan valmis vielä sotketaan siihen juttuun?! Yhdellä on oikeus päättää vanhemmuudestaan, toisella ei. Yksi voi päättää koska sellaisellen on otollinen hetki, toinen ei. Mutta vain yhden sukupuolen tekemä päätös koskien "omaa elämää" veloittaa myös toista sukupuolta moneenkin asiaan, ja sotkee tämän elämän. (ja loukkaa tämän oman elämänsä päätäntävaltaa). Raskauden sattuessa mies on vailla oikeuksia. Aborttiin en ole ketään pakottamassa, mut jos kerran yksin tekee päätöksen pitää lapsen, niin kantakoot myös vastuun sitten ihan yksin.

        "Ai, siis naisella ei olekaan oikeutta tehdä omaa kehoaan koskevia päätöksiä, sillä mieskin voi päättää hänen puolestaan... "
        Tehkööt kehollaan mitä tahtoo, kunhan ei toisen vailla oikeuksia olevan osapuolen, elämää sotke.

        "Ei ole kivaa, mutta todella ainut mahdollisuus kun emme lasta halua. Sinä olet ilmeisesti tämän tajunnut."
        Olen, mutta silti olen vailla oikeuksia jos jotain menisi pieleen. Ei ole mitään sitä vastaan jos nainen päättää pitää kersan, kunhan se yksin tehty päätös ei mua velvoita mihinkään. Tukenakin olisi valmis olemaan raskauden aikana, mut siihen se sitten jäisikin, mikäli kyseessä on nainen jonka kanssa tiedän ettei ole tulevaisuutta. (ja joo, moni muukin suomessa harrastaa irtosuhteita joskus)

      • ....?
        1977 kirjoitti:

        Mieleeni tuli, että olen tästä aiheesta joskus lukenut, ja muistinpa. Etsi käsiisi kirjastosta Röngän ja Kinnusen toimittama kirja Perhe ja Vanhemmuus (Suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen). Siellä on Eija Sevon ja Jouko Huttusen kirjoittama artikkeli; Odottavan äidin vastuu. Siis kuvaus heidän tekemästään tutkimukseta isän ja äidin rooleista lapsen elämässä ja juuri ennenkaikkea vastuuta. Tuloshan on kaikille selvä; niinkuin aina on ollut äiti kantaa suurimman vastuun lapsesta, vauvaikäisestä ja raskausaikana se on aivan luonnollistakin. Kun olet lukenut, eli sinulla on jotain tietoa asioista, ole hyvä ja tule sitten jotain vielä sanomaan (tietysti löytyy muutakin asia tietoa, mutta tämä oli nyt minkä satuin muistamaan äkkiseltään...). Löydät itsesikin artikkelista, erilaisten isätyyppien määrittelyistä; olet kirjoitustesi perusteella se joka on äidin asianajaja, puolesta puhuja, eli perheen pää, asiantilojen määrääjä.

        Että abortti on kuin hammaslääkärissä käynti... Todellakin! Itse olen niitä jotka ovat selviytyneet abortista hyvin. Valinta oli aivan selvä, jälkikäteen ei mitään tunnontuskia, sillä päätös oli varma. Toimenpide ei ollut paha, fyysiseti eikä psyykkisesti ole ottanut ollenkaan koville. Mutta käypä itse poistattamassa kiveksesi, naisnäkökulmasta se on aivan sama kuin hammaslääkärillä käynti, ei juuri liikuta meikäläisiä, ei mitenkään saa liikuttaa sinuakaan... Kuten huomaat en ole puhunut mitään sosiaaliseta selviytymisestä, se on itselleni ollut ehkä se rankin, suurimmalle osalle se on kuitenkin se psyykkinen puoli. Muilla on lapsia jo minun ikäisistäni jne., työkaverit odottavat jälkikasvua, puhumattakaan vanhemmistamme. Niin, sinä et voi ymmärtää, sinulla ei ole mitään aikomustakaan yrittää, sillä olet varmasti oikeassa. Mutta toivon kun asia on näin läheinen sinulle, että sivistät itseäsi esimerkiksi edellä kertomani kirjan avulla. Sillä sinä olet todellakin väärässä, kun kuvittelet raskauden olevan naiselle pikkujuttu ja miehellä olevan lapsesta suuri vastuu, jotain mitä voi edes verrata naisen vastuuseen.

        Anteeksi, mutta etkö aiemmin kertonut että itse huolehdit ehkäisystä? Niin luonnollisestikin, kun sinä ehkäisyn hoidat, jos vahinko käy se on luonnollisestikin sen naisen vika. Mitä ihmettä varten menikään antamaan juuri sinä päivänä kun sinun ehkäisy tumpelointisi ei onnistunutkaan? Tyhmä minä kun en ymmärrä, että yhä keskustelen miehen (pojan?) kanssa. No, onneksi teitäkin on erilaisia, muuten suurin osa naisista joutuisi ruveta homoiksi.

        Mä en osaa tuolleen kerätä toisten tekstejä tähän viestiini, niinpä joudun kirjoittamaan ihan itse, harmi sinäkin varmasti tykkäisit kuunnella kun jokaista sanomaasi lainaillaan...

        Niin, siinäpä sinulla miettimistä, miksi miehen pitäisi ottaa vastuuta lapsestaan. Tämä on varmasti paha... Yhä edelleen onneksi monet miehet, jotka niitä lapsia alkaa tekemään ovat tämän asian yhdessä naisensa kanssa miettineet. Jos vahinko sattuu, niin yhä se nainen on se kenen asiat ovat paskemmin. Yhä sen miehen ei tarvitse jäädä sen lapsen ja naisen luo. Naisen on jäätävä jos lapsen tekee, lapsen luo joka vielä muistuttaa jokapäivä siitä kusipäisestä ukosta (pojasta?)...

        Kun tutustut asiaan paremmin, toivot ettet kirjoittanut tuota viimeistä kappalettasi ja sitä hammaslääkäri juttua...

        Minua nyt kyllä vähän nolottaa, kun tässä pikkuhiljaa valkenee, että keskustelen tälläisistä asioista lapsen kanssa, jonka ei pitäisi vielä edes olla tietoinen tälläisistä aikuisten vaikeista asioista ja ratkaisuista. Nyt järkytän maailman kuvaasi, mutta koet sen vanhentuessasi jokatapauksessa; maailma ei pyöri sinun ympärilläsi. On hyvä, että niin lapsena kokee, tuntee olonsa perusturvallisemmaksi, mutta se onnen tunne ei kestä iäisesti. Maailmassa ja toisten ihmisten kanssa toimeen tullakseen on pystyttävä myös ajattelemaan empaattisesti ja vain oman edun tavoittelun takia ei voi kylvää tuhoa mielinmäärin.

        Kasva muutamia vuosia (kymmenen ehkä) ja opiskele, sillä koulutus lisää kykyä toimia yhteiskunnassa ja pidä pippeli housuissa ainakin vielä vähän aikaa, niin palataan sitten astialle.

        Otin tämän viimeiseksi, oli niin hauskaa luettavaa ja paljon kommentoitavaa.

        Yleensä, kun joku suosittelee minulle kirjaa, niin sanon että odotan elokuvaversiota. Pistän korvan taakse toki tuon kirjan, vaikkei se esittämiäni asetelmia miksikään muuta. Toki en usko että yksi kirja, vaikka kuinka mieleeni se olisi, vaikuttaisi juuri lainkaan mielipiteisiini. Ne perustuutuu m.m. siihen miten miehiä kohdellaan eron sattuessa ja huoltajuuskiistoissa, tapaukseen jossa tuttavani luotti naisen pillereiden käyttöön, omiin juridisiin oikeuksiin jotka yhdellä sukupuolella on ja minulla ei jne. Asioita, joita mikään kirjallisuus ei muuta.

        "Tuloshan on kaikille selvä; niinkuin aina on ollut äiti kantaa suurimman vastuun lapsesta, vauvaikäisestä ja raskausaikana se on aivan luonnollistakin."
        Tuo on ihan totta.

        "Löydät itsesikin artikkelista, erilaisten isätyyppien määrittelyistä; olet kirjoitustesi perusteella se joka on äidin asianajaja, puolesta puhuja, eli perheen pää, asiantilojen määrääjä."
        Pieleen menee tuokin, suurelta osin.

        "Että abortti on kuin hammaslääkärissä käynti... Todellakin! Itse olen niitä jotka ovat selviytyneet abortista hyvin."
        lainasin vain mitä moni nainen on sanonut, niin tällä palstalla ja "todellisuudessakin". Mut ilmeisesti sekin oli jotenkin naurettavaa ja väärin, että perustelin asian sen sukupuolen sanoin, joka asian on kokenu ja läpikäyny.

        "Mutta käypä itse poistattamassa kiveksesi, naisnäkökulmasta se on aivan sama kuin hammaslääkärillä käynti, ei juuri liikuta meikäläisiä, ei mitenkään saa liikuttaa sinuakaan... "
        Tuo nyt on hieman naurettava vertaus. Ensinäkään naisella ei ole ollut mitään tekemistä kiveksieni muodostumisen kanssa. Ja toiseksi, kivekset ei ole mikään organismi joka kehittyy KAHDEN ihmisen kanssakäymisen seurauksena, tai uusiudu. Oletan toki että tiesit jo tuon. Jos tuo todellakin on sun ja muiden naisten kuva, niin koko keskustelu asiasta lienee turha, sillä olette niin kaukana totuudesta kuin vain on mahdollista olla.

        "Muilla on lapsia jo minun ikäisistäni jne., työkaverit odottavat jälkikasvua, puhumattakaan vanhemmistamme."
        Tuo on hyvin yleinen virhe johon moni sortuu. Eli verrataan oman elämän menoa katsomalla muiden elämää ja otetaan paineita itselle siitä, jos kokee että joku muu etenee paremman kaavan mukaan.

        "Niin, sinä et voi ymmärtää, sinulla ei ole mitään aikomustakaan yrittää, sillä olet varmasti oikeassa."
        Jäi epäselväksi mihin viittasit tuolla. Aborttiin, vaiko oman elämän puutteellisuuden katsominen muiden elämän kautta?

        "Anteeksi, mutta etkö aiemmin kertonut että itse huolehdit ehkäisystä? Niin luonnollisestikin, kun sinä ehkäisyn hoidat, jos vahinko käy se on luonnollisestikin sen naisen vika. Mitä ihmettä varten menikään antamaan juuri sinä päivänä kun sinun ehkäisy tumpelointisi ei onnistunutkaan? "
        Vahinkoja sattuu, niin kauan kun on ihmisiä. Kondomitkin on ihmisten tekemiä. Se mihin otan vahvasti kantaa on se, miten vielä vuonna 2005 kaksi sukupuolta voi olla näin eriarvoisessa asemassa kun tulee kysymykseen vahinkojen aiheuttama vastuu, velvollisuudet ja oikeus.

        "Mä en osaa tuolleen kerätä toisten tekstejä tähän viestiini, niinpä joudun kirjoittamaan ihan itse, harmi sinäkin varmasti tykkäisit kuunnella kun jokaista sanomaasi lainaillaan... "
        Suosittelen tätä. Merkkaa haluttu teksi ja pidä CTRL pohjassa ja samalla painat C:tä. Noin kone kopioi tekstin. Liität sen haluamaasi paikkaan painamalla taas CTRL ja sitten samalla V:tä.

        "Yhä edelleen onneksi monet miehet, jotka niitä lapsia alkaa tekemään ovat tämän asian yhdessä naisensa kanssa miettineet. "
        Tottahan toki, jos moinen nainen olisi tullut vastaan. Nykyhetkellä toki on vaan sellaisia, jonka kanssa en lapsia halua. Vahingon sattuessa olisi naisella mahdollisuudet päättää haluaako hän pitää lapsen jolla olisin sitten biologinen isä (vaikken naisen kanssa haluaisi pitkällä tähtäimellä olla edes tekemisissä) ja minulla ei olisi siihen lainkaan sanottavaa.

        "Yhä sen miehen ei tarvitse jäädä sen lapsen ja naisen luo. "
        Ei niin, mutta velvollisuuksia on kuitenkin, vaikkei ole ollut lainkaan oikeuksia.
        Pidän lapsista tosi paljon, siksi olisikin tärkeetä jos minulla olisi yhtä ehdoton oikeus kuin naisella valita kenen kanssa vanhemmuuteen ryhdyn.

        "Naisen on jäätävä jos lapsen tekee, lapsen luo joka vielä muistuttaa jokapäivä siitä kusipäisestä ukosta (pojasta?)... "
        Tai vastaavasti miehen seurattava sivusta kun nainen abortoi tulevan lapsen (eiku siis on vastuullinen, niinhän se olikin naisen kohdalla)

        "Minua nyt kyllä vähän nolottaa, kun tässä pikkuhiljaa valkenee, että keskustelen tälläisistä asioista lapsen kanssa, jonka ei pitäisi vielä edes olla tietoinen tälläisistä aikuisten vaikeista asioista ja ratkaisuista."
        No huh... Saat vapaasti haukkua lapseksi, otan sen vaan kehuna. Pysy toki ihmeessä samalla asialinjalla ja vastaa kysymyksiin jne. Jotenkin tuntuu että kun joku velvollisuus tallaa miestä niin luokittelet sen "helpoksi", kun taas joku olisi naisilta pois, niin se menee "vaikeaksi".

        "Nyt järkytän maailman kuvaasi, mutta koet sen vanhentuessasi jokatapauksessa; maailma ei pyöri sinun ympärilläsi."
        Ok, eli se pyörii sen yhden eukon napan ympärillä, jonka teoriassa voisin panna paksuksi, jos oikeen paha vahinko sattuisi. Selvä. Eli ei edes mun oma elämä pyöri mun elämän ympärillä, olenhan vain mies.

        "On hyvä, että niin lapsena kokee, tuntee olonsa perusturvallisemmaksi, mutta se onnen tunne ei kestä iäisesti. "
        Jatka vaan tuota linjaa, en ota moiseen enää kantaa.

        "Maailmassa ja toisten ihmisten kanssa toimeen tullakseen on pystyttävä myös ajattelemaan empaattisesti ja vain oman edun tavoittelun takia ei voi kylvää tuhoa mielinmäärin. "
        Kerrohan, miten olen ollut ymmärtämätön? Sun naiselle TÄYDEN oikeuden päättää omista menoistaan, kehostaan ja elämästään, mutta peräänkuulutan samaa oikeutta myös itselleni. Mikä tuos menee sun mielestä pieleen?

        "Kasva muutamia vuosia (kymmenen ehkä) ja opiskele, sillä koulutus lisää kykyä toimia yhteiskunnassa ja pidä pippeli housuissa ainakin vielä vähän aikaa, niin palataan sitten astialle. "
        Heh, sun profiili minusta on kyllä nyt pikkaisen hakusessa ja hukassa, mut suon sulle senkin ilon.

      • 1977
        ....? kirjoitti:

        Otin tämän viimeiseksi, oli niin hauskaa luettavaa ja paljon kommentoitavaa.

        Yleensä, kun joku suosittelee minulle kirjaa, niin sanon että odotan elokuvaversiota. Pistän korvan taakse toki tuon kirjan, vaikkei se esittämiäni asetelmia miksikään muuta. Toki en usko että yksi kirja, vaikka kuinka mieleeni se olisi, vaikuttaisi juuri lainkaan mielipiteisiini. Ne perustuutuu m.m. siihen miten miehiä kohdellaan eron sattuessa ja huoltajuuskiistoissa, tapaukseen jossa tuttavani luotti naisen pillereiden käyttöön, omiin juridisiin oikeuksiin jotka yhdellä sukupuolella on ja minulla ei jne. Asioita, joita mikään kirjallisuus ei muuta.

        "Tuloshan on kaikille selvä; niinkuin aina on ollut äiti kantaa suurimman vastuun lapsesta, vauvaikäisestä ja raskausaikana se on aivan luonnollistakin."
        Tuo on ihan totta.

        "Löydät itsesikin artikkelista, erilaisten isätyyppien määrittelyistä; olet kirjoitustesi perusteella se joka on äidin asianajaja, puolesta puhuja, eli perheen pää, asiantilojen määrääjä."
        Pieleen menee tuokin, suurelta osin.

        "Että abortti on kuin hammaslääkärissä käynti... Todellakin! Itse olen niitä jotka ovat selviytyneet abortista hyvin."
        lainasin vain mitä moni nainen on sanonut, niin tällä palstalla ja "todellisuudessakin". Mut ilmeisesti sekin oli jotenkin naurettavaa ja väärin, että perustelin asian sen sukupuolen sanoin, joka asian on kokenu ja läpikäyny.

        "Mutta käypä itse poistattamassa kiveksesi, naisnäkökulmasta se on aivan sama kuin hammaslääkärillä käynti, ei juuri liikuta meikäläisiä, ei mitenkään saa liikuttaa sinuakaan... "
        Tuo nyt on hieman naurettava vertaus. Ensinäkään naisella ei ole ollut mitään tekemistä kiveksieni muodostumisen kanssa. Ja toiseksi, kivekset ei ole mikään organismi joka kehittyy KAHDEN ihmisen kanssakäymisen seurauksena, tai uusiudu. Oletan toki että tiesit jo tuon. Jos tuo todellakin on sun ja muiden naisten kuva, niin koko keskustelu asiasta lienee turha, sillä olette niin kaukana totuudesta kuin vain on mahdollista olla.

        "Muilla on lapsia jo minun ikäisistäni jne., työkaverit odottavat jälkikasvua, puhumattakaan vanhemmistamme."
        Tuo on hyvin yleinen virhe johon moni sortuu. Eli verrataan oman elämän menoa katsomalla muiden elämää ja otetaan paineita itselle siitä, jos kokee että joku muu etenee paremman kaavan mukaan.

        "Niin, sinä et voi ymmärtää, sinulla ei ole mitään aikomustakaan yrittää, sillä olet varmasti oikeassa."
        Jäi epäselväksi mihin viittasit tuolla. Aborttiin, vaiko oman elämän puutteellisuuden katsominen muiden elämän kautta?

        "Anteeksi, mutta etkö aiemmin kertonut että itse huolehdit ehkäisystä? Niin luonnollisestikin, kun sinä ehkäisyn hoidat, jos vahinko käy se on luonnollisestikin sen naisen vika. Mitä ihmettä varten menikään antamaan juuri sinä päivänä kun sinun ehkäisy tumpelointisi ei onnistunutkaan? "
        Vahinkoja sattuu, niin kauan kun on ihmisiä. Kondomitkin on ihmisten tekemiä. Se mihin otan vahvasti kantaa on se, miten vielä vuonna 2005 kaksi sukupuolta voi olla näin eriarvoisessa asemassa kun tulee kysymykseen vahinkojen aiheuttama vastuu, velvollisuudet ja oikeus.

        "Mä en osaa tuolleen kerätä toisten tekstejä tähän viestiini, niinpä joudun kirjoittamaan ihan itse, harmi sinäkin varmasti tykkäisit kuunnella kun jokaista sanomaasi lainaillaan... "
        Suosittelen tätä. Merkkaa haluttu teksi ja pidä CTRL pohjassa ja samalla painat C:tä. Noin kone kopioi tekstin. Liität sen haluamaasi paikkaan painamalla taas CTRL ja sitten samalla V:tä.

        "Yhä edelleen onneksi monet miehet, jotka niitä lapsia alkaa tekemään ovat tämän asian yhdessä naisensa kanssa miettineet. "
        Tottahan toki, jos moinen nainen olisi tullut vastaan. Nykyhetkellä toki on vaan sellaisia, jonka kanssa en lapsia halua. Vahingon sattuessa olisi naisella mahdollisuudet päättää haluaako hän pitää lapsen jolla olisin sitten biologinen isä (vaikken naisen kanssa haluaisi pitkällä tähtäimellä olla edes tekemisissä) ja minulla ei olisi siihen lainkaan sanottavaa.

        "Yhä sen miehen ei tarvitse jäädä sen lapsen ja naisen luo. "
        Ei niin, mutta velvollisuuksia on kuitenkin, vaikkei ole ollut lainkaan oikeuksia.
        Pidän lapsista tosi paljon, siksi olisikin tärkeetä jos minulla olisi yhtä ehdoton oikeus kuin naisella valita kenen kanssa vanhemmuuteen ryhdyn.

        "Naisen on jäätävä jos lapsen tekee, lapsen luo joka vielä muistuttaa jokapäivä siitä kusipäisestä ukosta (pojasta?)... "
        Tai vastaavasti miehen seurattava sivusta kun nainen abortoi tulevan lapsen (eiku siis on vastuullinen, niinhän se olikin naisen kohdalla)

        "Minua nyt kyllä vähän nolottaa, kun tässä pikkuhiljaa valkenee, että keskustelen tälläisistä asioista lapsen kanssa, jonka ei pitäisi vielä edes olla tietoinen tälläisistä aikuisten vaikeista asioista ja ratkaisuista."
        No huh... Saat vapaasti haukkua lapseksi, otan sen vaan kehuna. Pysy toki ihmeessä samalla asialinjalla ja vastaa kysymyksiin jne. Jotenkin tuntuu että kun joku velvollisuus tallaa miestä niin luokittelet sen "helpoksi", kun taas joku olisi naisilta pois, niin se menee "vaikeaksi".

        "Nyt järkytän maailman kuvaasi, mutta koet sen vanhentuessasi jokatapauksessa; maailma ei pyöri sinun ympärilläsi."
        Ok, eli se pyörii sen yhden eukon napan ympärillä, jonka teoriassa voisin panna paksuksi, jos oikeen paha vahinko sattuisi. Selvä. Eli ei edes mun oma elämä pyöri mun elämän ympärillä, olenhan vain mies.

        "On hyvä, että niin lapsena kokee, tuntee olonsa perusturvallisemmaksi, mutta se onnen tunne ei kestä iäisesti. "
        Jatka vaan tuota linjaa, en ota moiseen enää kantaa.

        "Maailmassa ja toisten ihmisten kanssa toimeen tullakseen on pystyttävä myös ajattelemaan empaattisesti ja vain oman edun tavoittelun takia ei voi kylvää tuhoa mielinmäärin. "
        Kerrohan, miten olen ollut ymmärtämätön? Sun naiselle TÄYDEN oikeuden päättää omista menoistaan, kehostaan ja elämästään, mutta peräänkuulutan samaa oikeutta myös itselleni. Mikä tuos menee sun mielestä pieleen?

        "Kasva muutamia vuosia (kymmenen ehkä) ja opiskele, sillä koulutus lisää kykyä toimia yhteiskunnassa ja pidä pippeli housuissa ainakin vielä vähän aikaa, niin palataan sitten astialle. "
        Heh, sun profiili minusta on kyllä nyt pikkaisen hakusessa ja hukassa, mut suon sulle senkin ilon.

        Tähän asti olet kertonut, että...

        Olet aikuinen ihminen. Olet mies. Mikäli vahinko sattuisi ja naisesi tulisi raskaaksi, perään kuulutat sitä, että myös sinulla on sanan valta mitä tapahtuu. Ja jos teille tulee erimielisyyttä asiasta, eli kantanne poikkeaa täysin, niin silloin:

        a) Naisella on oikeus päättää kehostaan koska hän on se ketä päätös/lapsi enemmän koskee...

        vai

        b) Sinun sanasi miehenä on se painavampi, koska sinulla on mielestäsi isompi vastuu lapsesta, sillä joudut rahaa siitä maksamaan... Ai niin ja onhan sinulla tieto siitä että olet isä...

        Lisäksi olet kertonut, että huolehdit ehkäisystä, mutta tämän ikävän vahingon tullen, se on kuitenkin naisen vika ja mielestäsi nainen siis

        a) kantaa vastuunsa tekemällä abortin ja on sen sinulle velkaa virheestään

        vai

        b) Jokin muu vaihtoehto


        Lisäksi mielessäsi vallitsee käsitys, että abortti on todella helppo toimenpide, koska täällä moni niin kirjoittaa. (Täällähän kirjoittavat ne jotka ovat abortin tehneet, tai miettivät, eli sellaiset ihmiset, joille se on vaihtoehto.)Sinä siis...

        a) suostuisit poistattamaan sukukalleutesi ja täten riskeeraamaan lisääntymiskykysi ja mahdollisen ainoan mahdollisuutesi jälkeläisiin, koska joku sattumanvarainen naisystäväsi niin toivoisi...

        vai

        b) haluaisit pitää kiveksesi, mikäli olisit niihin jotenkin kiintynyt...

      • .....
        1977 kirjoitti:

        Tähän asti olet kertonut, että...

        Olet aikuinen ihminen. Olet mies. Mikäli vahinko sattuisi ja naisesi tulisi raskaaksi, perään kuulutat sitä, että myös sinulla on sanan valta mitä tapahtuu. Ja jos teille tulee erimielisyyttä asiasta, eli kantanne poikkeaa täysin, niin silloin:

        a) Naisella on oikeus päättää kehostaan koska hän on se ketä päätös/lapsi enemmän koskee...

        vai

        b) Sinun sanasi miehenä on se painavampi, koska sinulla on mielestäsi isompi vastuu lapsesta, sillä joudut rahaa siitä maksamaan... Ai niin ja onhan sinulla tieto siitä että olet isä...

        Lisäksi olet kertonut, että huolehdit ehkäisystä, mutta tämän ikävän vahingon tullen, se on kuitenkin naisen vika ja mielestäsi nainen siis

        a) kantaa vastuunsa tekemällä abortin ja on sen sinulle velkaa virheestään

        vai

        b) Jokin muu vaihtoehto


        Lisäksi mielessäsi vallitsee käsitys, että abortti on todella helppo toimenpide, koska täällä moni niin kirjoittaa. (Täällähän kirjoittavat ne jotka ovat abortin tehneet, tai miettivät, eli sellaiset ihmiset, joille se on vaihtoehto.)Sinä siis...

        a) suostuisit poistattamaan sukukalleutesi ja täten riskeeraamaan lisääntymiskykysi ja mahdollisen ainoan mahdollisuutesi jälkeläisiin, koska joku sattumanvarainen naisystäväsi niin toivoisi...

        vai

        b) haluaisit pitää kiveksesi, mikäli olisit niihin jotenkin kiintynyt...

        "Mikäli vahinko sattuisi ja naisesi tulisi raskaaksi, perään kuulutat sitä, että myös sinulla on sanan valta mitä tapahtuu. "
        Oikein.

        "Naisella on oikeus päättää kehostaan"
        Oikein myös lauseen alku.

        "koska hän on se ketä päätös/lapsi enemmän koskee... "
        Lapsi kehittyy naisessa biologisten syiden takia. Lapsi on yhtä paljon miehen. Ja ellei ole, niin ei myöskään syntymisen jälkeen siten (eli silloin kun naisten vaatimukset alkavat)

        " Sinun sanasi miehenä on se painavampi, koska sinulla on mielestäsi isompi vastuu lapsesta, sillä joudut rahaa siitä maksamaan... Ai niin ja onhan sinulla tieto siitä että olet isä... "
        Aina vain, yhtä painavia ovat sanan vallat. Minkään eukon kotileikkejä en rahoittaisi, jos hän pitäisi sen lapsen vastoin sopimusta tai yksinpäätöksellä. Hänellä kun on oikeus päättää koska on "henkisesti valmis" vanhemmaksi (vastoin miehen tahtoa), niin näen että minullakin on (vastoin naisen tahtoa). Pidän kiinni oman elämäni koskettamattomuudesta, kuten kaikki naisetkin tällä palstalla. Naisten kohdalla omasta elämästä päättäminen on luonnollista, miesten ei. Pitäkööt kersan, mutta yksinään.

        "Lisäksi mielessäsi vallitsee käsitys, että abortti on todella helppo toimenpide, koska täällä moni niin kirjoittaa. (Täällähän kirjoittavat ne jotka ovat abortin tehneet, tai miettivät, eli sellaiset ihmiset, joille se on vaihtoehto.)Sinä siis... "
        Joillekin se voi olla vaikeekin toimenpide. Jotenkin siihen pieneen ryhmään aina vedotaan, notta naisten oikeudet saataisiin taattua. Ja kirjoittaisiko noin moni, että se oli helppo toimenpide, ellei se niin olisi?

        "suostuisit poistattamaan sukukalleutesi ja täten riskeeraamaan lisääntymiskykysi ja mahdollisen ainoan mahdollisuutesi jälkeläisiin, koska joku sattumanvarainen naisystäväsi niin toivoisi... "
        Tuo on kastraatio, ei abortti. Kannattaisi perehtyä asiaan. Hieman vanhentunut tieto tuo, että abortti vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Parempi toki tuokin, kuin synnyttää isätön/äiditön lapsi maailmaan, lapsen joka sit joutuu elämänsä katumaan synnyttäjän itsekästä päätöstä.

        "haluaisit pitää kiveksesi, mikäli olisit niihin jotenkin kiintynyt... "
        Kuten jo sanoin, kivekseni ei ole olemassa sen takia että olisi muhinut kenenkään muun kanssa. Niihin, naisella ei ole ollenkaan oikeutta, kun se kerran on mun kroppaa. Lapsi taas on osa miestä ja sattuu kehittymään naisen kehossa.

        Meinaat aina vain, että kun mies joutuu maksamaan elatusmaksuja ja joutuu kokemaan vanhemmuuden naisen toimesta, että miehellä on valinnanvaraa? Ja että se tilanne on ok?

      • 1977
        ..... kirjoitti:

        "Mikäli vahinko sattuisi ja naisesi tulisi raskaaksi, perään kuulutat sitä, että myös sinulla on sanan valta mitä tapahtuu. "
        Oikein.

        "Naisella on oikeus päättää kehostaan"
        Oikein myös lauseen alku.

        "koska hän on se ketä päätös/lapsi enemmän koskee... "
        Lapsi kehittyy naisessa biologisten syiden takia. Lapsi on yhtä paljon miehen. Ja ellei ole, niin ei myöskään syntymisen jälkeen siten (eli silloin kun naisten vaatimukset alkavat)

        " Sinun sanasi miehenä on se painavampi, koska sinulla on mielestäsi isompi vastuu lapsesta, sillä joudut rahaa siitä maksamaan... Ai niin ja onhan sinulla tieto siitä että olet isä... "
        Aina vain, yhtä painavia ovat sanan vallat. Minkään eukon kotileikkejä en rahoittaisi, jos hän pitäisi sen lapsen vastoin sopimusta tai yksinpäätöksellä. Hänellä kun on oikeus päättää koska on "henkisesti valmis" vanhemmaksi (vastoin miehen tahtoa), niin näen että minullakin on (vastoin naisen tahtoa). Pidän kiinni oman elämäni koskettamattomuudesta, kuten kaikki naisetkin tällä palstalla. Naisten kohdalla omasta elämästä päättäminen on luonnollista, miesten ei. Pitäkööt kersan, mutta yksinään.

        "Lisäksi mielessäsi vallitsee käsitys, että abortti on todella helppo toimenpide, koska täällä moni niin kirjoittaa. (Täällähän kirjoittavat ne jotka ovat abortin tehneet, tai miettivät, eli sellaiset ihmiset, joille se on vaihtoehto.)Sinä siis... "
        Joillekin se voi olla vaikeekin toimenpide. Jotenkin siihen pieneen ryhmään aina vedotaan, notta naisten oikeudet saataisiin taattua. Ja kirjoittaisiko noin moni, että se oli helppo toimenpide, ellei se niin olisi?

        "suostuisit poistattamaan sukukalleutesi ja täten riskeeraamaan lisääntymiskykysi ja mahdollisen ainoan mahdollisuutesi jälkeläisiin, koska joku sattumanvarainen naisystäväsi niin toivoisi... "
        Tuo on kastraatio, ei abortti. Kannattaisi perehtyä asiaan. Hieman vanhentunut tieto tuo, että abortti vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Parempi toki tuokin, kuin synnyttää isätön/äiditön lapsi maailmaan, lapsen joka sit joutuu elämänsä katumaan synnyttäjän itsekästä päätöstä.

        "haluaisit pitää kiveksesi, mikäli olisit niihin jotenkin kiintynyt... "
        Kuten jo sanoin, kivekseni ei ole olemassa sen takia että olisi muhinut kenenkään muun kanssa. Niihin, naisella ei ole ollenkaan oikeutta, kun se kerran on mun kroppaa. Lapsi taas on osa miestä ja sattuu kehittymään naisen kehossa.

        Meinaat aina vain, että kun mies joutuu maksamaan elatusmaksuja ja joutuu kokemaan vanhemmuuden naisen toimesta, että miehellä on valinnanvaraa? Ja että se tilanne on ok?

        Sinultapa saa helposti vastauksia...

        Minä en oikein nyt ymmärrä tuota ajatustasi, miksi se ei olisi ok, että mies joutuu maksamaan elatusmaksuja. Aivan kuten kerroit se lapsi on puoliksi sen miehenkin. Miehet vaan kun ei edelleen voi olla raskaana, se päätös sen lapsen tulevaisuudesta on äidin käsissä, mikäli isän ja äidin mielipiteet eivät käy yhteen. sinä siis edelleen meinaat että vahinko raskauden kohdalla isän osuus on paskempi, oli päätös toimenpiteestä mikä vaan?


        Kiveksesi ovat olemassa koska vanhempasi ovat harrastaneet seksiä, joten niihinkin on tarvittu kaksi ihmistä... Pääasiassa tämä kuitenkin on vertaus sille, että mikä toimenpide OIKEASTI on yhtä helppo kuin hammaslääkärissä käynti.

        Tämän vielä kun sanot mikä on sitten se ratkaisu sen lapsen suhteen kun ne sanan vallat ovat yhtä painavat? (Siis tottakai silleen yhtäpainavat, että se miehen sana ei ole sen painavampi kuin sen naisen.) Eikö silloin luonnollisestikin ole yksinpäätös, sillä on kaksi ihmistä ja kaksi tiukkaa kantaa. Toinen vaihtoehdoista on valittava, sillä puoliksikaan ei voi laittaa. Eikö mielestäsi ole silloin järkevämpää kunnioittaa sen naisen päätöstä, sillä eihän siinä oikeen muutakaan voi, sillä se lapsi on siellä naisessa? Se on tosiaan biologiaa, luontoa vastaan on turha taistella... Niin sitten sanotkin, että pitäkööt kersan, mutta yksinään. Eli et olisi elämässä, etkä maksaisi. Jotkut naiset tänä päivinä eivät vaadikaan mieheltä sen lapsen elättämistä, vaan haluavat miehen totaalisen ulos elämästään. Mutta mihin hävisi sitten se suuri vastuu siitä, että mies tietää olevansa isä, johon vetosit rahan lisäksi, se että miehen koskemattomuutta/lapsettomuutta on loukattu? Sillä ei sitten olekaan merkitystä, jos rahoista ei tarvitse luopua?

        Abortti ei pilaa lisääntymiskykyä, mutta saattaa tappaa ainoan mahdollisuutesi. Kornia kyllä raskaaksi tulo ei yrittäville olekaan niin helppoa.

        Hei muuten aiemmin joskus sanoit haluavasi johtimet poikki, mutta lääkäri ei ole suositellut... Lääkäri ei suosittele myöskään terveelle aikuiselle naiselle aborttia, mutta sen saa silti kun haluaa. Kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni. Miehellä on oikeus tehdä itsestään tuhkis, eikä siihen tarvitse edes vaimon suostumusta (niin se on sitä oman kehon päätösvaltaa, vaikka samalla menee myös vaimolta mahdollisuudet lapseen, ei sitä tarvitse siltä kysyä).

        Eli lyhyesti (en kyllä osaa mitään sanoa lyhyesti...) vastaatko tähän, kumman tahtoa tulisi noudattaa jos vanhemmat ovat täysin eri linjoilla, siitä abotoidaanko vai pidetäänkö?

      • ......
        1977 kirjoitti:

        Sinultapa saa helposti vastauksia...

        Minä en oikein nyt ymmärrä tuota ajatustasi, miksi se ei olisi ok, että mies joutuu maksamaan elatusmaksuja. Aivan kuten kerroit se lapsi on puoliksi sen miehenkin. Miehet vaan kun ei edelleen voi olla raskaana, se päätös sen lapsen tulevaisuudesta on äidin käsissä, mikäli isän ja äidin mielipiteet eivät käy yhteen. sinä siis edelleen meinaat että vahinko raskauden kohdalla isän osuus on paskempi, oli päätös toimenpiteestä mikä vaan?


        Kiveksesi ovat olemassa koska vanhempasi ovat harrastaneet seksiä, joten niihinkin on tarvittu kaksi ihmistä... Pääasiassa tämä kuitenkin on vertaus sille, että mikä toimenpide OIKEASTI on yhtä helppo kuin hammaslääkärissä käynti.

        Tämän vielä kun sanot mikä on sitten se ratkaisu sen lapsen suhteen kun ne sanan vallat ovat yhtä painavat? (Siis tottakai silleen yhtäpainavat, että se miehen sana ei ole sen painavampi kuin sen naisen.) Eikö silloin luonnollisestikin ole yksinpäätös, sillä on kaksi ihmistä ja kaksi tiukkaa kantaa. Toinen vaihtoehdoista on valittava, sillä puoliksikaan ei voi laittaa. Eikö mielestäsi ole silloin järkevämpää kunnioittaa sen naisen päätöstä, sillä eihän siinä oikeen muutakaan voi, sillä se lapsi on siellä naisessa? Se on tosiaan biologiaa, luontoa vastaan on turha taistella... Niin sitten sanotkin, että pitäkööt kersan, mutta yksinään. Eli et olisi elämässä, etkä maksaisi. Jotkut naiset tänä päivinä eivät vaadikaan mieheltä sen lapsen elättämistä, vaan haluavat miehen totaalisen ulos elämästään. Mutta mihin hävisi sitten se suuri vastuu siitä, että mies tietää olevansa isä, johon vetosit rahan lisäksi, se että miehen koskemattomuutta/lapsettomuutta on loukattu? Sillä ei sitten olekaan merkitystä, jos rahoista ei tarvitse luopua?

        Abortti ei pilaa lisääntymiskykyä, mutta saattaa tappaa ainoan mahdollisuutesi. Kornia kyllä raskaaksi tulo ei yrittäville olekaan niin helppoa.

        Hei muuten aiemmin joskus sanoit haluavasi johtimet poikki, mutta lääkäri ei ole suositellut... Lääkäri ei suosittele myöskään terveelle aikuiselle naiselle aborttia, mutta sen saa silti kun haluaa. Kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni. Miehellä on oikeus tehdä itsestään tuhkis, eikä siihen tarvitse edes vaimon suostumusta (niin se on sitä oman kehon päätösvaltaa, vaikka samalla menee myös vaimolta mahdollisuudet lapseen, ei sitä tarvitse siltä kysyä).

        Eli lyhyesti (en kyllä osaa mitään sanoa lyhyesti...) vastaatko tähän, kumman tahtoa tulisi noudattaa jos vanhemmat ovat täysin eri linjoilla, siitä abotoidaanko vai pidetäänkö?

        En tiedä tuliko tää viesti jo kertaalleen.

        "Sinultapa saa helposti vastauksia... "
        Vaikee sanoa, mitä tuo tarkoitti.

        "Minä en oikein nyt ymmärrä tuota ajatustasi, miksi se ei olisi ok, että mies joutuu maksamaan elatusmaksuja. "
        Kopska päätös pitää lapsi on yksin naisen tekemä - kantakoot sit sen vastuun itse. Nainen päättää itse, koska on valmis vanhemmuuteen, olkoot miehilläkin se perusoikeus. Synnyttäkööt siis kersan, mut hoitakoot itse kokonaan.

        "Aivan kuten kerroit se lapsi on puoliksi sen miehenkin. "
        Hupaisaa. Sovellat tätä kyllä mielelläsi silloin kun lapsi on syntynyt, mutta et silloin kun kyse on abortista. Heh, silloin ei miehellä ole sanomista, mut jos Nainen, oi nainen päättää yksin kersan pitää, niin sit miehellä on automaattisesti velvollisuuksia?!

        "sinä siis edelleen meinaat että vahinko raskauden kohdalla isän osuus on paskempi, oli päätös toimenpiteestä mikä vaan? "
        Kyllä on, kun mies on vailla oikeuksia. Ja ajattele isätöntä lasta kans hieman.

        "Kiveksesi ovat olemassa koska vanhempasi ovat harrastaneet seksiä, joten niihinkin on tarvittu kaksi ihmistä..."
        Heh, jotenkin arvasin tuon myös. Ja varmaan äitiäni saan vaan kiittää?
        Kives ja kersa - vertaus ei ole onnistunut ollenkaan. Jälkimmäinen on kahden henkilön tekeles ja riippuvainen kahdesta ihmisestä (aikaansaaminen siis). Kivekseni ei ole kenenkään ulkopuolisen tekeleitä, joten vertaus ei onnistu.

        "Tämän vielä kun sanot mikä on sitten se ratkaisu sen lapsen suhteen kun ne sanan vallat ovat yhtä painavat? "
        Jos nainen nyt kokee olevansa valmis äidiksi ja mies ei koe olevansa valmis isäksi, niin pitäkööt nainen sit kersan. Kunhan jättää miehen ulkopuolelle.

        "Se on tosiaan biologiaa, luontoa vastaan on turha taistella..."
        SÄ näet asian pelkkänä biologiana. Asiaan kun nyt vaan sattuu kuulumaan politiikka ja lakejakin (jotka suojaavat yhtä sukupuolta ja syrjivät toista, toisella oikeuksia - toisella vain velvollisuuksia)

        "Jotkut naiset tänä päivinä eivät vaadikaan mieheltä sen lapsen elättämistä, vaan haluavat miehen totaalisen ulos elämästään. "
        Käsitykseni mukaan, sellaisessa tilanteessa missä mies tosiaankin haluaa pois, niin nainen on erittäin tarkasti pitämässä miestä mukana kuvioissa, kiusaten lakien y.m. juttujen kautta.

        "Mutta mihin hävisi sitten se suuri vastuu siitä, että mies tietää olevansa isä, johon vetosit rahan lisäksi, se että miehen koskemattomuutta/lapsettomuutta on loukattu?"
        Miehen elämän koskemattomuus katoaa siinä, että joku eukko nakittaa tälle vanhemmuuden taakan. Toinen sukupuoli voi tuosta omalla kohdallaan päättää (koska on otollinen aika) ja toinen joutuu mukautumaan tähän päätökseen. Abortista päättäkööt yksin, mutta jos nainen päättää taas pitää lapsen (vastoin miehen tahtoa), niin peli muuttuu täysin.
        Mun pointti on: jos nainen kerran yksin tehdyllä päätöksellä haluaa sen kersan pitää, niin pitäkööt - kunhan se ei koske miestä mitenkään se päätös, ei niin henkisesti kuin ei rahallisestikaan. Eli jos tilanne on miehen kohdalla niin, kuin ei lasta olisikaan, niin hyväksyisin sen omalle kohdallekin.

        Ja se, että mies poikkaisee itseltään johdot ei tosiaankaan ole sama asia kun jos nainen tekee abortin tai päättää synnyttää lapsen vastoin miehen tahtoa. Naisen oma elämä ja päätäntävalta siitä säilyy hänen OMISSA käissään kuitenkin, eikä joudu toisen käsiin - kuten miehillä tekee.

        "Eli lyhyesti (en kyllä osaa mitään sanoa lyhyesti...) vastaatko tähän, kumman tahtoa tulisi noudattaa jos vanhemmat ovat täysin eri linjoilla, siitä abotoidaanko vai pidetäänkö? "
        Jos yhteinen päätös, niin kummatkin käy, ei ongelmia. Jos erimielisyyttä abortista, niin naisella oikeus tehdä se vastoin miehen tahtoa. Tämä oikeus johtaa myös siihen, että miehen oikeudet kasvaa sellaisessa tilanteessa, jossa nainen pättää lapsen pitää omalla yksin tehdyllä päätöksellä. Tämän oikeuden tulisi olla sellainen, ettei lapsen tulo maailmaan muuta miehen elämää ollenkaan - ei millään tavalla. (sama perusoikeus omaan elämään kuin naisellakin on).

      • 1977
        ...... kirjoitti:

        En tiedä tuliko tää viesti jo kertaalleen.

        "Sinultapa saa helposti vastauksia... "
        Vaikee sanoa, mitä tuo tarkoitti.

        "Minä en oikein nyt ymmärrä tuota ajatustasi, miksi se ei olisi ok, että mies joutuu maksamaan elatusmaksuja. "
        Kopska päätös pitää lapsi on yksin naisen tekemä - kantakoot sit sen vastuun itse. Nainen päättää itse, koska on valmis vanhemmuuteen, olkoot miehilläkin se perusoikeus. Synnyttäkööt siis kersan, mut hoitakoot itse kokonaan.

        "Aivan kuten kerroit se lapsi on puoliksi sen miehenkin. "
        Hupaisaa. Sovellat tätä kyllä mielelläsi silloin kun lapsi on syntynyt, mutta et silloin kun kyse on abortista. Heh, silloin ei miehellä ole sanomista, mut jos Nainen, oi nainen päättää yksin kersan pitää, niin sit miehellä on automaattisesti velvollisuuksia?!

        "sinä siis edelleen meinaat että vahinko raskauden kohdalla isän osuus on paskempi, oli päätös toimenpiteestä mikä vaan? "
        Kyllä on, kun mies on vailla oikeuksia. Ja ajattele isätöntä lasta kans hieman.

        "Kiveksesi ovat olemassa koska vanhempasi ovat harrastaneet seksiä, joten niihinkin on tarvittu kaksi ihmistä..."
        Heh, jotenkin arvasin tuon myös. Ja varmaan äitiäni saan vaan kiittää?
        Kives ja kersa - vertaus ei ole onnistunut ollenkaan. Jälkimmäinen on kahden henkilön tekeles ja riippuvainen kahdesta ihmisestä (aikaansaaminen siis). Kivekseni ei ole kenenkään ulkopuolisen tekeleitä, joten vertaus ei onnistu.

        "Tämän vielä kun sanot mikä on sitten se ratkaisu sen lapsen suhteen kun ne sanan vallat ovat yhtä painavat? "
        Jos nainen nyt kokee olevansa valmis äidiksi ja mies ei koe olevansa valmis isäksi, niin pitäkööt nainen sit kersan. Kunhan jättää miehen ulkopuolelle.

        "Se on tosiaan biologiaa, luontoa vastaan on turha taistella..."
        SÄ näet asian pelkkänä biologiana. Asiaan kun nyt vaan sattuu kuulumaan politiikka ja lakejakin (jotka suojaavat yhtä sukupuolta ja syrjivät toista, toisella oikeuksia - toisella vain velvollisuuksia)

        "Jotkut naiset tänä päivinä eivät vaadikaan mieheltä sen lapsen elättämistä, vaan haluavat miehen totaalisen ulos elämästään. "
        Käsitykseni mukaan, sellaisessa tilanteessa missä mies tosiaankin haluaa pois, niin nainen on erittäin tarkasti pitämässä miestä mukana kuvioissa, kiusaten lakien y.m. juttujen kautta.

        "Mutta mihin hävisi sitten se suuri vastuu siitä, että mies tietää olevansa isä, johon vetosit rahan lisäksi, se että miehen koskemattomuutta/lapsettomuutta on loukattu?"
        Miehen elämän koskemattomuus katoaa siinä, että joku eukko nakittaa tälle vanhemmuuden taakan. Toinen sukupuoli voi tuosta omalla kohdallaan päättää (koska on otollinen aika) ja toinen joutuu mukautumaan tähän päätökseen. Abortista päättäkööt yksin, mutta jos nainen päättää taas pitää lapsen (vastoin miehen tahtoa), niin peli muuttuu täysin.
        Mun pointti on: jos nainen kerran yksin tehdyllä päätöksellä haluaa sen kersan pitää, niin pitäkööt - kunhan se ei koske miestä mitenkään se päätös, ei niin henkisesti kuin ei rahallisestikaan. Eli jos tilanne on miehen kohdalla niin, kuin ei lasta olisikaan, niin hyväksyisin sen omalle kohdallekin.

        Ja se, että mies poikkaisee itseltään johdot ei tosiaankaan ole sama asia kun jos nainen tekee abortin tai päättää synnyttää lapsen vastoin miehen tahtoa. Naisen oma elämä ja päätäntävalta siitä säilyy hänen OMISSA käissään kuitenkin, eikä joudu toisen käsiin - kuten miehillä tekee.

        "Eli lyhyesti (en kyllä osaa mitään sanoa lyhyesti...) vastaatko tähän, kumman tahtoa tulisi noudattaa jos vanhemmat ovat täysin eri linjoilla, siitä abotoidaanko vai pidetäänkö? "
        Jos yhteinen päätös, niin kummatkin käy, ei ongelmia. Jos erimielisyyttä abortista, niin naisella oikeus tehdä se vastoin miehen tahtoa. Tämä oikeus johtaa myös siihen, että miehen oikeudet kasvaa sellaisessa tilanteessa, jossa nainen pättää lapsen pitää omalla yksin tehdyllä päätöksellä. Tämän oikeuden tulisi olla sellainen, ettei lapsen tulo maailmaan muuta miehen elämää ollenkaan - ei millään tavalla. (sama perusoikeus omaan elämään kuin naisellakin on).

        Sinusta kaikki olikin kiinni siitä rahasta. Jos nainen ei halua rahaa, saa sen lapsen sinusta katsoen pitää...

        Säästaväisyys on hyve!

      • Hehhee...
        1977 kirjoitti:

        Sinusta kaikki olikin kiinni siitä rahasta. Jos nainen ei halua rahaa, saa sen lapsen sinusta katsoen pitää...

        Säästaväisyys on hyve!

        Sanoin, kunhan se lapsen tulo maailmaan ei muuta/koske miehen elämää ollenkaan, niin tehtkööt kuten haluaa.

      • .......
        1977 kirjoitti:

        Sinusta kaikki olikin kiinni siitä rahasta. Jos nainen ei halua rahaa, saa sen lapsen sinusta katsoen pitää...

        Säästaväisyys on hyve!

        Miten hemmetissä pystyitkään ohittamaan KAIKKI muut vastaukseni pointit ja takertua tuohon?! Ihmeellistä. Mut mikäpäs siinä väittelemään ja perustelemaan mitään, naisena kun tiedät sun ehdottomat oikeudet ja miehen heikot vastaavat.
        Ole kuin kuka tahansa muu nainen, ja "tyydy" tähän tilanteeseen, älä missään nimessä koetakaan nähdä toisen pakottamisesta vanhemmaksi mitään pahaa (siis kun nainen tekee sen miehelle, toiseen suuntaanhan sä kauhistelit asiaa täysin äänin)

      • 1977
        ....... kirjoitti:

        Miten hemmetissä pystyitkään ohittamaan KAIKKI muut vastaukseni pointit ja takertua tuohon?! Ihmeellistä. Mut mikäpäs siinä väittelemään ja perustelemaan mitään, naisena kun tiedät sun ehdottomat oikeudet ja miehen heikot vastaavat.
        Ole kuin kuka tahansa muu nainen, ja "tyydy" tähän tilanteeseen, älä missään nimessä koetakaan nähdä toisen pakottamisesta vanhemmaksi mitään pahaa (siis kun nainen tekee sen miehelle, toiseen suuntaanhan sä kauhistelit asiaa täysin äänin)

        Niin en jaksa kirjoittaa moneen kertaan samoja asioita. Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan...

        Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. Sinulla tämä muutos ei todella nyt mennyt huonompaan suuntaan.

      • kompromissi?
        1977 kirjoitti:

        Niin en jaksa kirjoittaa moneen kertaan samoja asioita. Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan...

        Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. Sinulla tämä muutos ei todella nyt mennyt huonompaan suuntaan.

        Katso hieman todellisuutta. Suomeenkin syntyy moni lapsi pelkästään äidin päätöksellä. Näiden lapsien todellisuus on se, että heille nakitettaan kaikenmoisia velvollisuuksia, vaikkeivät ole saaneet lainkaan vaikuttaa päätökseen lapsen abortoinnista/pitämisestä.
        Kantaani en siis muuttanut, ongelma on vielä olemassa. Niistä lapsista jotka syntyy pelkästään äidin päätöksellä, niin suurinta osaa käytetään lyömäaseena lapsen isää vastaan, elatusmaksujen ja muun marinan muodossa. Eli päätökset halutaan kyllä tehdä yksin, mutta vastuu ja työ jaetaankin sitten ilomielin... Eli toistan: Kantaani en muuttanu, halusit vaan sen nähdä niin.

      • .......
        1977 kirjoitti:

        Niin en jaksa kirjoittaa moneen kertaan samoja asioita. Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan...

        Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. Sinulla tämä muutos ei todella nyt mennyt huonompaan suuntaan.

        "Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan... "
        Otan kantaa epäkohtiin, joita sun jutuissa on.

        "Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. "
        Annoin ehkä liiankin vapaat kädet naiselle tuossa. Tuli mieleen, että se on suuri asia miehelle ja miehen perheelle ja suvulle kun/jos nainen päättää pitää lapsen, mikä on väärin miestä ja miehen perhettä&sukua kohtaan. Eli on parempi, jos miehellä on enemmän sanavaltaa ja että lapsen synnyttäminen/abortioiminen velvoittaisi naisen myös johonkin. Eli että miehellä olisi myös mahdollisuus sitoa naisen elämä johonkin, aivan kuten naisella on oikeus tehdä miehelle niin. Asetelma, että nainen voi päättää miehen puolesta on aivan väärä ja että naisen yksin tekemä päätös saa vaikutuksia myös miehen elämään. Vähin mitä tuossa tilanteessa voi peräänkuuluttaa on se, että lapsen tulo maailmaan ei sotke/koske/liikuta miehen elämää mitenkään, ellei mies niin itse halua. Kummallekin päätäntävalta omista asioistaan siis, se oli juttuni pointti. Toki siinä on ristiriita, että nainen saa halunsa läpi ja mies joutuu tyytymään siihen päätökseen... Jos asetelma olisi toisinpäin niin olisi hirveä älämölö naisten oikeuksista. Mutta nyt kun asia on näin, niin kaikki jotka kyseenalaistaa sitä on lapsellisia ja epäkypsiä, väite jolta toki puuttuu pohja ja perustelut.

      • 1977
        ....... kirjoitti:

        "Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan... "
        Otan kantaa epäkohtiin, joita sun jutuissa on.

        "Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. "
        Annoin ehkä liiankin vapaat kädet naiselle tuossa. Tuli mieleen, että se on suuri asia miehelle ja miehen perheelle ja suvulle kun/jos nainen päättää pitää lapsen, mikä on väärin miestä ja miehen perhettä&sukua kohtaan. Eli on parempi, jos miehellä on enemmän sanavaltaa ja että lapsen synnyttäminen/abortioiminen velvoittaisi naisen myös johonkin. Eli että miehellä olisi myös mahdollisuus sitoa naisen elämä johonkin, aivan kuten naisella on oikeus tehdä miehelle niin. Asetelma, että nainen voi päättää miehen puolesta on aivan väärä ja että naisen yksin tekemä päätös saa vaikutuksia myös miehen elämään. Vähin mitä tuossa tilanteessa voi peräänkuuluttaa on se, että lapsen tulo maailmaan ei sotke/koske/liikuta miehen elämää mitenkään, ellei mies niin itse halua. Kummallekin päätäntävalta omista asioistaan siis, se oli juttuni pointti. Toki siinä on ristiriita, että nainen saa halunsa läpi ja mies joutuu tyytymään siihen päätökseen... Jos asetelma olisi toisinpäin niin olisi hirveä älämölö naisten oikeuksista. Mutta nyt kun asia on näin, niin kaikki jotka kyseenalaistaa sitä on lapsellisia ja epäkypsiä, väite jolta toki puuttuu pohja ja perustelut.

        Joo, näinhän se menee. Niin kauan kun on, että se lapsi kasvaa äidissä, on naisella se viimeinen sanavalta.

        Kun vahinko käy ja keskustelun jälkeen molemmilla on yhä eri kanta tulevaisuudesta, loppuu isän vaikuttamis mahdollisuudet siihen paikkaan. On olemassa naisia, jotka eivät vaadi mieheltä yhtään mitään enää keskustelujen jä'lkeen. Mutta koska vahinko on yhteinen on oikeus ja kohtuus, että naisella on oikeus vaatia mieheltä osuuttaan. Oli se sitten abortin teettämisen kustannukset tai sen lapsen elättämistä.

        Minä en todella ole väittänyt, että mies ei saisi osallistua päätöksen tekoon, mutta tässä asiassa kun ei voi kompromisseja tehdä. Se lapsi joko jää henkiin tai ei, eli toisen vanhemman tahto ei toteudu. Ja se että se on yleensä se isä, jonka tahto ei toteudu, johtuu vain ja ainoastaan siitä syystä, että se lapsi on naisessa ja se nainen on se joka kantaa päävastuun ja seuraukset asiasta, oli ratkaisu mikä tahansa.

        Tottakai ruikutettaisiin tasa-arvoa toiseen suuntaan, jos se lapsi kasvaisi miehessä ja naisilla ei mielestään olisi oikeuksia tarpeeksi. Mutta eikös täällä juuri ruikuteta toiseenkin suuntaan. Maailma siis tuskin muuttuisi kovin paljoa, jos urokset alkaisivat penikoimaan.

        Naisen oikeuksista valita, tehdä päätöksiä miehen tahdon yli, en ymmärrä mikä siinä on niin vaikeata ymmärtää, sillä kysehän on sen naisen kehosta. Niin on siinä miestäkin se yksi onnistunut sukusolu, mutta ei sillä pitäisi olla miehelle niin hirveää merkitystä, sillä onhan sen ulostanut itsestään, ei siis ollut niin läheinen, että sitä olisi pusseissaan säilönyt. Niin uskon, että se olisi vaikeampaa minunkin ymmärtää mikäli tilanne olisi toisin päin, ja mies voisi tehdä ne päätökset naisen tahdon yli. (Mutta sitä minun olisi silti vaikea sulattaa, että joku vaatisi oikeutta määrätä, pois siltä ihmiseltä, jota asia enimmäkseen koskettaa, eli siltä joka on raskaana...) Mutta siitä voit olla aivan varma, että mikäli äänestys pidettäisiin, niin naiset olisivat valmiita antamaan lasten tekemisen riemun miehen hommaksi, jos olisi mahdollista.

      • 1977
        ....... kirjoitti:

        "Huomaan kyllä, että sinä takerrut jokaiseen pieneen kirjoitettuun asiaan ja poistat lauseita asia yhteydestään, niin pääset ruopimaan... "
        Otan kantaa epäkohtiin, joita sun jutuissa on.

        "Aiemmin kirjoitit, että sitä lasta ei saa tehdä kun, isälle on suuri asia, että tietää sen lapsen olevan olemassa. Muutit kuitenkin kantasi, että se lapsi saakin olla, kunhan isälle ei siitä huolta/vastuuta synny. Se vaan on aika outoa, mutta totta ihmisellä on oikeus muuttaa kantaansa. "
        Annoin ehkä liiankin vapaat kädet naiselle tuossa. Tuli mieleen, että se on suuri asia miehelle ja miehen perheelle ja suvulle kun/jos nainen päättää pitää lapsen, mikä on väärin miestä ja miehen perhettä&sukua kohtaan. Eli on parempi, jos miehellä on enemmän sanavaltaa ja että lapsen synnyttäminen/abortioiminen velvoittaisi naisen myös johonkin. Eli että miehellä olisi myös mahdollisuus sitoa naisen elämä johonkin, aivan kuten naisella on oikeus tehdä miehelle niin. Asetelma, että nainen voi päättää miehen puolesta on aivan väärä ja että naisen yksin tekemä päätös saa vaikutuksia myös miehen elämään. Vähin mitä tuossa tilanteessa voi peräänkuuluttaa on se, että lapsen tulo maailmaan ei sotke/koske/liikuta miehen elämää mitenkään, ellei mies niin itse halua. Kummallekin päätäntävalta omista asioistaan siis, se oli juttuni pointti. Toki siinä on ristiriita, että nainen saa halunsa läpi ja mies joutuu tyytymään siihen päätökseen... Jos asetelma olisi toisinpäin niin olisi hirveä älämölö naisten oikeuksista. Mutta nyt kun asia on näin, niin kaikki jotka kyseenalaistaa sitä on lapsellisia ja epäkypsiä, väite jolta toki puuttuu pohja ja perustelut.

        Siis uudelleen luin tuota tekstiäsi. Ymmärsinkö oikein; mielestäsi miehellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta enemmän, koska päätös koskettaa myös miehen sukua ja perhettä? Tai kuitenkin, että miehellä täytyisi olla suurempi sananvalta asiasta, siis täytyisi voida tehdä päätös äidin puolesta? Ymmärsin jossain vaiheessa, että sen myönsit, että se äiti sen vastuun siitä lapsesta kuitenkin kantaa, siksi mielestäni on järjetöntä edes ajtella moisia ajatuksia. Että se isä, jolla ei tule olemaan mitään tekemistä sen lapsen kasvatuksen ja elämisen kanssa, olisi kuitenkin se joka määrää jääkö se lapsi henkiin? Kyllä tuollaiset suuret päätökset tekee se joka on lapsen huoltaja (Tämän jutun luulin sinunkin jo hyväksyneen; suurin vastuu siitä lapsesta on sillä huoltajalla, yleensä äidillä...). Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus.

      • ......?
        1977 kirjoitti:

        Siis uudelleen luin tuota tekstiäsi. Ymmärsinkö oikein; mielestäsi miehellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta enemmän, koska päätös koskettaa myös miehen sukua ja perhettä? Tai kuitenkin, että miehellä täytyisi olla suurempi sananvalta asiasta, siis täytyisi voida tehdä päätös äidin puolesta? Ymmärsin jossain vaiheessa, että sen myönsit, että se äiti sen vastuun siitä lapsesta kuitenkin kantaa, siksi mielestäni on järjetöntä edes ajtella moisia ajatuksia. Että se isä, jolla ei tule olemaan mitään tekemistä sen lapsen kasvatuksen ja elämisen kanssa, olisi kuitenkin se joka määrää jääkö se lapsi henkiin? Kyllä tuollaiset suuret päätökset tekee se joka on lapsen huoltaja (Tämän jutun luulin sinunkin jo hyväksyneen; suurin vastuu siitä lapsesta on sillä huoltajalla, yleensä äidillä...). Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus.

        Et siis näe yhtään ristiriitaa seuraavissa asetelmissa?
        Tapahtuu raskaus:
        A) Nainen ei koe olevansa valmis vanhemmaksi, mies kokee. Nainen abortoi; "kärsi mies, kärsi", tämä on minun oikeus naisena.
        b) Nainen kokee olevansa valmis vanhemmaksi, mies ei. Nainen pitää lapsen; "Maksa mies, maksa", se on sinun velvollisuus miehenä.
        Et näe siis mitään väärää noissa asetelmissa?!

        Tämmöiset PITÄISI löytyä vielä.
        c) Nainen kokee olevansa valmis vanhemmaksi, mies ei. Nainen pitää lapsen. Mies päättää omasta elämästään, ottaa hatkat ja ei ole yhteydessä sen koommin naisen eikä lapseen, vaan valitsee myöhemmin sen henkilön jonka kanssa hän tosiaankin haluaa perheen/vanhemmaksi ja jonka kanssa haluaa lapsen ja ajankohdan koska kokee olevansa valmis vanhemmaksi. (aivan kuten naisellakin on se ehdoton oikeus). Mies ei toisen elämästä sitten päätä, kuten ei nainenkaan päättäisi miehen elämästä (miehen elämästä päättämisestä on kyse, kun nainen nakittaa miehelle kersan ja siten automaattiset lain takaamat velvollisuudet). Totta hemmetissä sen pitäisi olla niin, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden nimiin, että kummallakin on täysi oikeus päättää koska on valmis vanhemmuuteen. Miehellä se taataisiin niin, ettei tarvi tunnustaa lasta omaksi eikä myöskään olla yhteydessä eikä rahoittaa toisen kotileikkejä missään muodossa.

        Tuo onkin kans aika omituinen vertaus sulta. Kun/jos mies päättäisi lapsen elämästä näet sen elämä/kuolema-asetelmana...Kun nainen tekee niin, niin on kyse oikeuksista.

        Sekoitat myös aika hyvin lapsen SYNNYTTÄMISEN ja vastuun. Synnyttäminen ja vastuu on 2 eri asiaa. Siksi ajatus ei todellakaan ole järjetön.

        Syntymättömän lapsen kohdalla ei ole huoltajuudesta.

        "Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus. "
        Ja tuo on sun mielestä päivänselvä asia?! Eli kun joku päättää omalla yksin tehdyllä päätöksellä synnyttää, niin hyväksyt sen että se päätös myös koskee toisen elämää?! Mutta vain jos se menee naisesta mieheen, ei toisinpäin? Aika naurettavaa.

      • ......?
        1977 kirjoitti:

        Siis uudelleen luin tuota tekstiäsi. Ymmärsinkö oikein; mielestäsi miehellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta enemmän, koska päätös koskettaa myös miehen sukua ja perhettä? Tai kuitenkin, että miehellä täytyisi olla suurempi sananvalta asiasta, siis täytyisi voida tehdä päätös äidin puolesta? Ymmärsin jossain vaiheessa, että sen myönsit, että se äiti sen vastuun siitä lapsesta kuitenkin kantaa, siksi mielestäni on järjetöntä edes ajtella moisia ajatuksia. Että se isä, jolla ei tule olemaan mitään tekemistä sen lapsen kasvatuksen ja elämisen kanssa, olisi kuitenkin se joka määrää jääkö se lapsi henkiin? Kyllä tuollaiset suuret päätökset tekee se joka on lapsen huoltaja (Tämän jutun luulin sinunkin jo hyväksyneen; suurin vastuu siitä lapsesta on sillä huoltajalla, yleensä äidillä...). Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus.

        Perustelut loppui ja tyydyt ilmeisesti toteamaan vaan, että on hyvä kun nainen on se joka päättää vapaasti omasta elämästään ja suurena plussana pidät sitä, että pystyy myös päättämään miehen elämästä, velvoittamaan tätä vaikka mihin ja loukkaamaan niitä perusoikeuksia joita naisen kohdalla pidät ilmiselvänä...huhhuh.

      • Kysymyksiä

        Olisiko sitten reilua, jos miehellä ja naisella olisi yhtä suuri oikeus päättää lapsen pitämisestä tai abortista? Täytyy siis olla yhteinen sopimus, jonka molemmat allekirjoittavat. Se olisi ehkä hyvä ratkaisu, mutta...

        Mitäs sitten, kun mies ja nainen eivät vain pääse yksimielisyyteen asiasta? Vaihtoehdot ovat siis pitää lapsi tai abortoida se. Ei voi tehdä kompromisseja. Jonkunhan se viimeinen päätös on tehtävä. Ei molemmat voi saada tahtoaan läpi, jos tahto on vastakkainen.

        Yleensä miehellä on sanottavansa asiaan ja usein miehen mielipide myös ratkaisee. Alkuperäinenkin teki sen abortin juuri miehen tahdosta, ei omastaan. Näin on usein.

        Pitäisikö sitten miehen saada päättää asiasta täysin? Mies voi päättää, että nainen synnyttää lapsen tai tekee abortin. Kuitenkin mies voi myös lähteä tilanteesta ja jättää naisen yksin lapsen kanssa tai kärsimään abortin tunneperäiset seuraukset. Jopa siinä tapauksessa, että lapsi syntyy, miehen pakollisiksi velvollisuuksiksi jää vain maksaa, nainen joutuu kantamaan vastuun lapsen hoidosta ja myös maksamaan. Ei niillä pelkillä elatusmaksuilla lasta elätetä.

        Naisella on siis ehdottomasti enemmän pelissä mukana kuin miehellä. Eikö siis ole reilua, että nainen myös päättää asiasta, koska kompromissiratkaisuja ei ole olemassa. Jonkun siis on tehtävä se päätös.

        Tai, ehkä sitten olisi reiluinta, että erimielisyystapauksissa tuomioistuin arpoisi ratkaisun, jolloin kumpikaan ei saisi päättää asiasta vaan se olisi sattumaa, mitä tehtäisiin.

      • 1977
        1977 kirjoitti:

        Siis uudelleen luin tuota tekstiäsi. Ymmärsinkö oikein; mielestäsi miehellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta enemmän, koska päätös koskettaa myös miehen sukua ja perhettä? Tai kuitenkin, että miehellä täytyisi olla suurempi sananvalta asiasta, siis täytyisi voida tehdä päätös äidin puolesta? Ymmärsin jossain vaiheessa, että sen myönsit, että se äiti sen vastuun siitä lapsesta kuitenkin kantaa, siksi mielestäni on järjetöntä edes ajtella moisia ajatuksia. Että se isä, jolla ei tule olemaan mitään tekemistä sen lapsen kasvatuksen ja elämisen kanssa, olisi kuitenkin se joka määrää jääkö se lapsi henkiin? Kyllä tuollaiset suuret päätökset tekee se joka on lapsen huoltaja (Tämän jutun luulin sinunkin jo hyväksyneen; suurin vastuu siitä lapsesta on sillä huoltajalla, yleensä äidillä...). Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus.

        Miksi pyörittää samaa asiaa ees taas? Olen kuullut kantasi, olet kuullut kantani. Emme jousta, emme ymmärrä toisiamme, mutta onneksi sillä ei ole väliäkään, emme tuskin koskaan lapsia yhdessä tee, joten asian pyörittely on turhaa.

        Keskustelu on mielestäni hienoa ja on hyvä kun sitä on, pidän asioden pohtimisesta, mutta jotain uutta näkökulmaa jo kaipaisi ainakin tähän aiheeseen.

      • .....?
        1977 kirjoitti:

        Siis uudelleen luin tuota tekstiäsi. Ymmärsinkö oikein; mielestäsi miehellä pitäisi olla oikeus päättää asiasta enemmän, koska päätös koskettaa myös miehen sukua ja perhettä? Tai kuitenkin, että miehellä täytyisi olla suurempi sananvalta asiasta, siis täytyisi voida tehdä päätös äidin puolesta? Ymmärsin jossain vaiheessa, että sen myönsit, että se äiti sen vastuun siitä lapsesta kuitenkin kantaa, siksi mielestäni on järjetöntä edes ajtella moisia ajatuksia. Että se isä, jolla ei tule olemaan mitään tekemistä sen lapsen kasvatuksen ja elämisen kanssa, olisi kuitenkin se joka määrää jääkö se lapsi henkiin? Kyllä tuollaiset suuret päätökset tekee se joka on lapsen huoltaja (Tämän jutun luulin sinunkin jo hyväksyneen; suurin vastuu siitä lapsesta on sillä huoltajalla, yleensä äidillä...). Elättäjä on erikseen, elättämään joutuu lastaan vaikka vain sillä perusteella, että se on biologisesti oma jälkeläinen, jolloin vanhemmalla on elätysvelvollisuus.

        Vaihtoehto C oli sitä sun peräänkuuluttamaa "jotain uutta". Mut et noteerannut sitä uudeksi. Jos taas olisin sanonut, että miehen tulee luopua kaikesta elämässään ja elättää lastaan naisen ehdoilla, niin olisit kaiketi kokenut että keskustelussa olisi ollut sitä "jotain uutta". Kyse ei ole mun kannasta, vaan siitä, että yksi sukupuoli joutuu kärsimään toisen sukupuolen päätöksistä ja joutuu velvolliseksi myös sen sukupuolen yksin tekemistä päätöksistä. Ironista asiassa on, että juuri se nakittava sukupuoli kokee asian omalla kohdallaan niiiiin kauheaksi. Eli jos nakittaminen etenee naisesta mieheen, niin homma on ok. Taas jos miehellä olisi asiassa mitään valtaa tai oikeuksia (sanottavaa voi olla, mutta mitäs sanoilla kun toisella on teot) ja nakittaminen menisi miehestä naiseen, niin se olisi vääryys. Muussa tapauksessa oikeus. Ristiriitaista. Eli mun KANNASTA tuossa ei todellakaan ole kyse.

      • Anonyymi
        käytäisiin kirjoitti:

        Naiset marisisivat kun joutuvat äitiyteen kun mies päättääkin vasten naisen tahtoa synnyttää kersan. Ja elatusmaksut jne. Silloin se olisi riistoa, nyt se on vaan oikeudenmukaista.

        Mikäs siinä, jos nainen on valmis pitämään kersan, mut miksi siihen yksipuoliseen päätökseen pitää sotkea myös se, joka haluaa päättää omasta elämästään ja ei koe olevansa valmis isyyteen?!

        Siksi, koska ovat sen lapsen alulle pistäneet ja jotta äiti saisi elätettyä ja kasvatettua lapsen edes itsekseen. Lapsella on siihen oikeus. Helpolla mies pääsee, jos vaan tulonsiirroilla asian kuittaa, joka on vastuun välttely. Miehen pitäisi itsekin olla tarkka ehkäisystä sitten jos ei halua isäksi. Nykyiset miehet ovat sokerista ja feminiinisiä prinsessoja, eivät miehiä, jotka suojelevat jälkikasvuaan ja naisiaan. Halutaan haahuta, ei ottaa vastuuta.

      • Anonyymi
        yksinkertaista kirjoitti:

        Kuten jo ylempänä mainitsin, sitä lasta ei sitten tarvitse tunnustaa, jos tuntuu että koko elämä on ihan jonkun muun käsissä.

        Isä voidaan velvoittaa isyystestiin.. Vaikka tuomioistuimen kautta. Lapsen oikeus. Mitäpä törppöilette ja teette naisia raskaaksi? Ruikkimisella on kova hinta🤷‍♀️.

    • suru

      Niin, minulle kävi juuri päin vastoin. Naiseni halusi ja teki abortin, vaikka olisin halunnut pitää lapsen ja vastustin kaikin keinoin. Toimeentulo ei ollut ongelma ja suhdekin tuntui aikaisemmin toimivan.

      Naisen jätin siitä paikasta. Suru lapsesta oli karmea ja tuntuu vielä vuosien jälkeen.

      Ei mies eikä nainen joka haluaa lapsensa surmata ole rakkauden eikä edes kumppanuuden arvoinen. Pistä urheileva kloppisi kasvamaan ja etsi oikea mies!

      Ihmisoikeuksien verinen loukkaus on se, ettei laki suojaa isän oikeuksia lapseensa eikä edes lapsen oikeutta omaan elämäänsä.

      • mirva¤%&

        "Ihmisoikeuksien verinen loukkaus on se, ettei laki suojaa isän oikeuksia lapseensa eikä edes lapsen oikeutta omaan elämäänsä"

        tässä lauseessa oli järkeä!

      • Kriti
        mirva¤%& kirjoitti:

        "Ihmisoikeuksien verinen loukkaus on se, ettei laki suojaa isän oikeuksia lapseensa eikä edes lapsen oikeutta omaan elämäänsä"

        tässä lauseessa oli järkeä!

        "Ihmisoikeuksien verinen loukkaus on se, ettei laki suojaa isän oikeuksia lapseensa eikä edes lapsen oikeutta omaan elämäänsä"

        Erittäin hyvin sanottu ja täyttä totta
        eli yhdyn kahteen edelliseen.

    • Emilia

      Hei

      Kokemus on hieman tuttu, olen juuri käymässä läpi tätä samaa, ja olen välillä jopa tuntenutkin suurta syyllisyyttä ja tuskaa teosta... olen tekemässä parhaillaan rask. keskeytystä lääkkeillä, ja se ei ole tosiaankaan aivan helppoa.. Kirjoita, voisimme keskustella enemmän.
      Omani oli toivottu myös, ei vahinko, mies halusi lasta yhtä paljon (kai) mutta jostain syystä (monestakin syystä)päädyinkin aborttiin......

      E.mailini on [email protected]

    • *Sandy*

      Minulla oli hiukan samantapainen tilanne itselläni. Eli minulle tehtiin raskaudenkeskeytys juuri ennen juhannusta. Olin tapaillut miehen kanssa n. 3 kk, ennen raskaaksi tuloani. Käytin siis ehkäisypillereitä, joten raskaus ei todellakaan ollut suunniteltu. Tilanne tuli kun salama kirkkaalta taivaalta ja ensimmäinen reaktio olikin epäusko. Mies oli heti abortin kannalla ja tivasikin minulta joka välissä, etten varmasti pitäisi lasta. Mietin tilannetta realistisesti: olin aina ajatellut haluavani lapsia...ja halusin lapsella olevan äidin lisäksi myös isän. Biologisesti ikänikin kannalta olisin ollut kypsä äidiksi, mutta keskeytyspäätöksen tein loppujen lopuksi kuitenkin. Nyt jälkikäteen olen surrut asiaa kovasti ja miettinyt olisinko jaksanut kuitenkin yksinhuoltajana, vaikka mies ei olisi tahtonut olla kuvioissa mukana ollenkaan...

      Aluksi keskustelimme miehen kanssa asiasta ja hän esitti hyvinkin realistisia kommentteja tilanteesta. Tosiasia on myös se, että naisen ollessa raskaana on hän herkässä ja tunteellisessa mielentilassa. Tuntui, että olin tosi yksin asian kanssa. Lääkäritkin vaan tuomitsivat, eikä kukaan kertaakaan kysynyt, kuinka minä voin. Eiväthän he voi tietää elämäntilannettani, tai sitä kuinka paljon asiaa suren. Sairaalassakin itkin koko ajan.

      Eikä mies voi tietenkään fyysisestikään kokea asiaa. Ei hän välttämättä tiedä, miltä tuntuu tajuta (raskauspahoinvoinnin ja väsymyksen kautta) jonkin olevan sisälläsi. Nyt jälkikäteenkin mies on ollut lähinnä helpottunut (tietenkin) ja toivonut varmasti että minäkin unohdan koko jutun. Tai ainakin luullut niin.

      Eipä se auta, kuin yrittää tulla toimeen näiden surujen ja murheiden kera, mitä elämä tielleen heittää.

      Voimia toivotan sinulle kovasti! :)

    • Anonyymi

      Miksi te miehet itkette, jos itse olette laittaneet naisen raskaaksi, ilman kumia tai muuta.. Seksiin jos ryhtyy, nainen voi tulla raskaaksi!

      Ei miehellä ole osaa tai arpaa naisen kehon päättämisestä, jos kerran on jo aiheuttanut naiselle sen, että muuttaa hänen elämänsä ruikkimisellaan.

      Seksi on muuta kuin vaan pornoa ruudulla. Se on biologinen keino elämän jatkumiseksi. Tässä on sen "harrastuksen riski".

      Missä nykyajan miehet on, jotka kantavat vastuunsa? Osallistuvat lapsen kasvatukseen ja kantavat vastuun...?

      Jos mies ei kykene vastuuseen, hänen on osallistuttava taloudellisesti lapsen elatukseen. Kasvatus jne. isot asiat jää naiselle, eli verrattaen pieni asia.

      Se on lapsen oikeus ja turva, hän on viaton siihen ettei mies kykene tai halua olemaan mukana.

      Miehillä on muutenkin isompi palkka kuin naisilla niin tämä on ihan hyvä järjestely, jos nainen haluaa pitää lapsen.

      Jos suomalaisia ei synny, eipä kansakuntamme jatku.

      Nykyajan miehet on sokeria ja ollaan prinsessoja. Ei MIEHIÄ, jotka seisovat naisen rinnalla kantamassa vastuunsa lapsestaan ja perheestään, turvaavat siis olosuhteet.

      Ei ihme, että suomalaisten miesten kromosomit ovat yhä vain feminiinisempiä. Nynnyjä.

      Ulkomailla miehet ovat usein miehiä, osaavat kohdella naista kuten naista kuuluu.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      5055

    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      32
      3187

    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1827

    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1790

    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1655

    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1501

    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      11
      1295

    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1276

    9. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1257

    10. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1247
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt