nyt sitten on? Kun kerran sinkkupalstalla mellastetaan, niin kysytään jotain sinkku unelmaa.
Osahan on jo luopunut kumppanin löytymisen haaveista, mutta entäs te jotka yhä jaksatte haaveilla, että joku päivä se unelma vielä löytyy?
(kaikkea pa°kaa se Jannu kyselee) ;}
Mimmoinen se unelmakumppani
228
1241
Vastaukset
Mä oon aika huono vastaamaan tällaisiin kysymyksiin, kun vastaukseni on etten tiedä.
Vielä kaksi vuotta sitten olin ihan tyytyväinen elämääni vailla kumppania, ja olin jo totuttautunut ajatukseen etten enää kiinnostuisi kenestäkään. Se oli ihan fine. Olin jo saanut ne omat suhdesekoilut tehtyä, ja viihdyin ihan hyvin yksinkin. Kunnes... No joo, antaa sen asian olla, kun siihenkään en tiedä vastausta, että miksi juuri hän.
Taas olen vuoden verran totutellut ajatukseen yksin olosta, ja toisaalta se on ihan järkeväkin ajatus nykyisessä tilanteessani. Mun kanssa kun minkään suhteen aloittaminen ei ole helppoa. Enkä mä ole luonteeltani muutenkaan mikään helppo. Savu alkaa nousta aika helpostikin korvista, mutta lepyn myös aika nopeaan kuohahduksen jälkeen....kunhan antaa mun mennä omaan rauhaan päästämään höyryjä pihalle.
Jos mut suututtaa verisesti, niin silloin en lepy nopeasti, vaan olen pitkävihainen. Sitä ei kuitenkaan helpolla pysty tekemään. Siihen ei riitä sanat, vaan se vaatii tekoja, joilla...no joo, oon mä niistäkin täällä kertonut.
Ehkä mussa oo kuitenkin ne kaikki mahdolliset syyt, miksi mun kannattaa pysyä yksin. Eikä kivut ja jatkuva stressi ainakaan lievennä niitä syitä.J-a-n kirjoitti:
Okei. Oisko se unelma heppu sitten vaikkapa pitkämielinen ja myötätuntoinen?
Varmaankin, ja pitkäpinnainen, joka ei helposti ota nokkiinsa.
Lauruska kirjoitti:
Varmaankin, ja pitkäpinnainen, joka ei helposti ota nokkiinsa.
No se kuulostaa hyvältä ketä vaan ajatellen.
- Anonyymi
Hieno kirjoitus. Yleensä en lue viestejä joiden pituus on yli 2 riviä. Sinun kirjoituksen kuitenkin jaksoin lukea. En tiedä, johtuuko se kiljusta ja sen kautta olevasta kivuttomuudesta, vai kirjoituksesi mielenkiinnosta.
Joka tapauksessa olet yksi ihminen jonka edesottamuksia jaksan lukea yli 2 riviä. Iso osa siinä on väittääkseni se, että osaat ns. "kappaloida" asiat, ikään kuin pidemmässä Tolstoin romaanissa.
Valitettavasti on Covidin lisäksi kantautunut huonoja uutisia mm. ammattikoulu puolelta. Järkytyin, kun kerrottiin, että osa porukasta ei osaa edes muodostaa lauseita! Itse olen sitä sukupolvea, että olin harmaissa. En kurkkusalaatissa.
Harmaiden jälkeen pääsin AKK:n pros. kurssille. Euroopan suurimmassa Koboltin jalostajassa tein sitten urani. Mutta itse asiaan:
Olen minäkin ollut naimajaisissa sekä kihloissa useasti. Nykyisin on eräs lähihenkilö jo edesmennyt, mutta uutta pukkaa. Ollos siis huoleti ja ole stressaamatta. Panacodia naaman ja menoksi.
>Simiti< Anonyymi kirjoitti:
Hieno kirjoitus. Yleensä en lue viestejä joiden pituus on yli 2 riviä. Sinun kirjoituksen kuitenkin jaksoin lukea. En tiedä, johtuuko se kiljusta ja sen kautta olevasta kivuttomuudesta, vai kirjoituksesi mielenkiinnosta.
Joka tapauksessa olet yksi ihminen jonka edesottamuksia jaksan lukea yli 2 riviä. Iso osa siinä on väittääkseni se, että osaat ns. "kappaloida" asiat, ikään kuin pidemmässä Tolstoin romaanissa.
Valitettavasti on Covidin lisäksi kantautunut huonoja uutisia mm. ammattikoulu puolelta. Järkytyin, kun kerrottiin, että osa porukasta ei osaa edes muodostaa lauseita! Itse olen sitä sukupolvea, että olin harmaissa. En kurkkusalaatissa.
Harmaiden jälkeen pääsin AKK:n pros. kurssille. Euroopan suurimmassa Koboltin jalostajassa tein sitten urani. Mutta itse asiaan:
Olen minäkin ollut naimajaisissa sekä kihloissa useasti. Nykyisin on eräs lähihenkilö jo edesmennyt, mutta uutta pukkaa. Ollos siis huoleti ja ole stressaamatta. Panacodia naaman ja menoksi.
>Simiti<Kiitos kauniista sanoistasi, ja kiva kuulla että sulla on kivuton hetki meneillään. Tässä on vuosien saatossa oppinut tuntemaan itsensä, ja sen mitä minkäkin oloisena pystyy tekemään.
Kun on sairastanut paljon, on oppinut myös arvostamaan niitä hyviä asioita mitä elämässä on vielä jäljellä, sekä niitä parempia päiviä. Nauttimaan niistä asioista mitä pystyy tekemään, ja miten niistä hetkistä ja päivistä saa lisää energiaa.
Mä en etsimällä etsi kumppania, siihen mulla ei ole tarvetta. Mutta jos joku sellainen sattuu tulemaan vastaan joka kolahtaa, ja molemmin puolin löytyy kiinnostusta sekä halua, ja niiden lisäksi kummallakin on tunteet mukana pelissä, en anna täystyrmäystä suhteelle.
Toisaalta on ristiriitainen olo minkään suhteen, kun en kuitenkaan halua olla tässä nykyisessä kunnossa kenellekään taakkana. Kumppanina, joka ei juurikaan pysty lähtemään kotoa minnekään, on jatkuvasti tuskaisena, ja jopa pelkästään mun näkeminen huonoimpana kipupäivänä riittää satuttamaan toista, kun hän avuttomana katsoo vierestä kärsimystäni pystymättä mitenkään auttamaan ja lieventämään kipujani. Sille on/oli syynsä, että opettelin piilottamaan kipuni kaikilta.
Mun kohdalla kaikki kipu- ja hermosärkylääkkeet on testattu, eikä yhdestäkään ole ollut ollenkaan apua, tai apua on saanut hetken aikaa, kunnes on menettänyt tehonsa. Viimeinen lääke kokeilemattomien lääkkeiden listalla tuli testattua alkusyksystä, ja tuloksena oli jälleen että ei apua. Jäljelle jäänyt vaihtoehto on ainoa mikä toistaiseksi auttaa. Se on nimeltään pure hampaat yhteen ja kestä. Onneksi saan nukuttua niin jaksan, muutoin en olisi enää elossa.
Tuosta syystä ajatukset ja tunnot parisuhteesta ovat ristiriitaiset. Reilu vuosi sitten oli toiset ajatukset, ja olin parisuhteen kannalla. Nyt....en edes tiedä haluanko, ja voinko haaveilla mahdollisesta kumppanista. Onko mulla oikeutta sitoa toinen itseeni tässä kunnossa ollessani, kun tiedän etten voi mennä ja tulla, tehdä yhdessä arkisia asioita, tai muuta sellaista mitä parisuhteeseen kuuluu.
Näitä mietin välillä, kun ei ole mitään muutakaan kuin aikaa.
Valitan, kun taas tuli pitkä sepustus. Näköjään en osaa ilmaista ajatuksiani lyhennetysti. Niin, ja kappalejaon opin palstalle tullessa muun muassa Disseltä, kun totesin hänen ja muiden postauksia lukiessa kuinka helpompaa on lukea ajatuksella tekstiä kun se on jaoteltu, sen sijaan että kirjoittaisi kaiken yhteen pötköön, ja jolloin helposti hukkaa kohdan missä oli menossa.
Niitä parempia päiviä odotellessa, ja tietäen että ne kyllä tulee aikanaan. Koska? Se on vielä kaikille salaisuus. Myös itselleni.Lauruska kirjoitti:
Kiitos kauniista sanoistasi, ja kiva kuulla että sulla on kivuton hetki meneillään. Tässä on vuosien saatossa oppinut tuntemaan itsensä, ja sen mitä minkäkin oloisena pystyy tekemään.
Kun on sairastanut paljon, on oppinut myös arvostamaan niitä hyviä asioita mitä elämässä on vielä jäljellä, sekä niitä parempia päiviä. Nauttimaan niistä asioista mitä pystyy tekemään, ja miten niistä hetkistä ja päivistä saa lisää energiaa.
Mä en etsimällä etsi kumppania, siihen mulla ei ole tarvetta. Mutta jos joku sellainen sattuu tulemaan vastaan joka kolahtaa, ja molemmin puolin löytyy kiinnostusta sekä halua, ja niiden lisäksi kummallakin on tunteet mukana pelissä, en anna täystyrmäystä suhteelle.
Toisaalta on ristiriitainen olo minkään suhteen, kun en kuitenkaan halua olla tässä nykyisessä kunnossa kenellekään taakkana. Kumppanina, joka ei juurikaan pysty lähtemään kotoa minnekään, on jatkuvasti tuskaisena, ja jopa pelkästään mun näkeminen huonoimpana kipupäivänä riittää satuttamaan toista, kun hän avuttomana katsoo vierestä kärsimystäni pystymättä mitenkään auttamaan ja lieventämään kipujani. Sille on/oli syynsä, että opettelin piilottamaan kipuni kaikilta.
Mun kohdalla kaikki kipu- ja hermosärkylääkkeet on testattu, eikä yhdestäkään ole ollut ollenkaan apua, tai apua on saanut hetken aikaa, kunnes on menettänyt tehonsa. Viimeinen lääke kokeilemattomien lääkkeiden listalla tuli testattua alkusyksystä, ja tuloksena oli jälleen että ei apua. Jäljelle jäänyt vaihtoehto on ainoa mikä toistaiseksi auttaa. Se on nimeltään pure hampaat yhteen ja kestä. Onneksi saan nukuttua niin jaksan, muutoin en olisi enää elossa.
Tuosta syystä ajatukset ja tunnot parisuhteesta ovat ristiriitaiset. Reilu vuosi sitten oli toiset ajatukset, ja olin parisuhteen kannalla. Nyt....en edes tiedä haluanko, ja voinko haaveilla mahdollisesta kumppanista. Onko mulla oikeutta sitoa toinen itseeni tässä kunnossa ollessani, kun tiedän etten voi mennä ja tulla, tehdä yhdessä arkisia asioita, tai muuta sellaista mitä parisuhteeseen kuuluu.
Näitä mietin välillä, kun ei ole mitään muutakaan kuin aikaa.
Valitan, kun taas tuli pitkä sepustus. Näköjään en osaa ilmaista ajatuksiani lyhennetysti. Niin, ja kappalejaon opin palstalle tullessa muun muassa Disseltä, kun totesin hänen ja muiden postauksia lukiessa kuinka helpompaa on lukea ajatuksella tekstiä kun se on jaoteltu, sen sijaan että kirjoittaisi kaiken yhteen pötköön, ja jolloin helposti hukkaa kohdan missä oli menossa.
Niitä parempia päiviä odotellessa, ja tietäen että ne kyllä tulee aikanaan. Koska? Se on vielä kaikille salaisuus. Myös itselleni.Ja reputin muuten äidinkielen yo-kirjoituksissa ainoana aineena. Vuotta myöhemmin pääsin nippa nappa läpi. Lukioon menin pelkästään musikaalin takia, jossa ekalta luokalta lähtien halusin olla mukana.
- Anonyymi
Lauruska kirjoitti:
Kiitos kauniista sanoistasi, ja kiva kuulla että sulla on kivuton hetki meneillään. Tässä on vuosien saatossa oppinut tuntemaan itsensä, ja sen mitä minkäkin oloisena pystyy tekemään.
Kun on sairastanut paljon, on oppinut myös arvostamaan niitä hyviä asioita mitä elämässä on vielä jäljellä, sekä niitä parempia päiviä. Nauttimaan niistä asioista mitä pystyy tekemään, ja miten niistä hetkistä ja päivistä saa lisää energiaa.
Mä en etsimällä etsi kumppania, siihen mulla ei ole tarvetta. Mutta jos joku sellainen sattuu tulemaan vastaan joka kolahtaa, ja molemmin puolin löytyy kiinnostusta sekä halua, ja niiden lisäksi kummallakin on tunteet mukana pelissä, en anna täystyrmäystä suhteelle.
Toisaalta on ristiriitainen olo minkään suhteen, kun en kuitenkaan halua olla tässä nykyisessä kunnossa kenellekään taakkana. Kumppanina, joka ei juurikaan pysty lähtemään kotoa minnekään, on jatkuvasti tuskaisena, ja jopa pelkästään mun näkeminen huonoimpana kipupäivänä riittää satuttamaan toista, kun hän avuttomana katsoo vierestä kärsimystäni pystymättä mitenkään auttamaan ja lieventämään kipujani. Sille on/oli syynsä, että opettelin piilottamaan kipuni kaikilta.
Mun kohdalla kaikki kipu- ja hermosärkylääkkeet on testattu, eikä yhdestäkään ole ollut ollenkaan apua, tai apua on saanut hetken aikaa, kunnes on menettänyt tehonsa. Viimeinen lääke kokeilemattomien lääkkeiden listalla tuli testattua alkusyksystä, ja tuloksena oli jälleen että ei apua. Jäljelle jäänyt vaihtoehto on ainoa mikä toistaiseksi auttaa. Se on nimeltään pure hampaat yhteen ja kestä. Onneksi saan nukuttua niin jaksan, muutoin en olisi enää elossa.
Tuosta syystä ajatukset ja tunnot parisuhteesta ovat ristiriitaiset. Reilu vuosi sitten oli toiset ajatukset, ja olin parisuhteen kannalla. Nyt....en edes tiedä haluanko, ja voinko haaveilla mahdollisesta kumppanista. Onko mulla oikeutta sitoa toinen itseeni tässä kunnossa ollessani, kun tiedän etten voi mennä ja tulla, tehdä yhdessä arkisia asioita, tai muuta sellaista mitä parisuhteeseen kuuluu.
Näitä mietin välillä, kun ei ole mitään muutakaan kuin aikaa.
Valitan, kun taas tuli pitkä sepustus. Näköjään en osaa ilmaista ajatuksiani lyhennetysti. Niin, ja kappalejaon opin palstalle tullessa muun muassa Disseltä, kun totesin hänen ja muiden postauksia lukiessa kuinka helpompaa on lukea ajatuksella tekstiä kun se on jaoteltu, sen sijaan että kirjoittaisi kaiken yhteen pötköön, ja jolloin helposti hukkaa kohdan missä oli menossa.
Niitä parempia päiviä odotellessa, ja tietäen että ne kyllä tulee aikanaan. Koska? Se on vielä kaikille salaisuus. Myös itselleni.Kiitos vastauksetasi. Niin, ei ole olemassa parempaa tulevaisuutta. Voin vain valitettavasti sanoa, että tervetuloa kerhoon.
Itse olen jo vuosia sitten ollut onnettomuudessa ja saanut mainitsemasi hermokivut. Puoliso on kuollut myös, mutta aina pitää olla posiitivinen ja on yksi lapsi jäljellä.
Isäni, vanha mies on edelleen myös hengissä, joten minun on turha valittaa.
>Simiti< - Anonyymi
"Jos mut suututtaa verisesti, niin silloin en lepy nopeasti, vaan olen pitkävihainen. Sitä ei kuitenkaan helpolla pysty tekemään. Siihen ei riitä sanat, vaan se vaatii tekoja,"
Tuo on ihan normaalia. Sen sijaan ei ole kovinkaan normaalia loukata ketään, etenkään kumppania verisesti.
- Sheena Anonyymi kirjoitti:
"Jos mut suututtaa verisesti, niin silloin en lepy nopeasti, vaan olen pitkävihainen. Sitä ei kuitenkaan helpolla pysty tekemään. Siihen ei riitä sanat, vaan se vaatii tekoja,"
Tuo on ihan normaalia. Sen sijaan ei ole kovinkaan normaalia loukata ketään, etenkään kumppania verisesti.
- SheenaTotta. Loukata verisesti ja sitä kautta saada teoillaan suuttumaan oli se mitä hain takaa. En vain kirjoitushetkellä saanut sitä ajatusta selkeästi kirjoitettua. Exäni loukkasi teoillaan ja käytöksellään mua verisesti, ja se oli sellainen asia mitä en tule antamaan anteeksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hieno kirjoitus. Yleensä en lue viestejä joiden pituus on yli 2 riviä. Sinun kirjoituksen kuitenkin jaksoin lukea. En tiedä, johtuuko se kiljusta ja sen kautta olevasta kivuttomuudesta, vai kirjoituksesi mielenkiinnosta.
Joka tapauksessa olet yksi ihminen jonka edesottamuksia jaksan lukea yli 2 riviä. Iso osa siinä on väittääkseni se, että osaat ns. "kappaloida" asiat, ikään kuin pidemmässä Tolstoin romaanissa.
Valitettavasti on Covidin lisäksi kantautunut huonoja uutisia mm. ammattikoulu puolelta. Järkytyin, kun kerrottiin, että osa porukasta ei osaa edes muodostaa lauseita! Itse olen sitä sukupolvea, että olin harmaissa. En kurkkusalaatissa.
Harmaiden jälkeen pääsin AKK:n pros. kurssille. Euroopan suurimmassa Koboltin jalostajassa tein sitten urani. Mutta itse asiaan:
Olen minäkin ollut naimajaisissa sekä kihloissa useasti. Nykyisin on eräs lähihenkilö jo edesmennyt, mutta uutta pukkaa. Ollos siis huoleti ja ole stressaamatta. Panacodia naaman ja menoksi.
>Simiti<Kiljua ja Panacodia kitaan ja Kobolttifirman työtakki niskaan niin naiset lakoaa kaljakuppiloissa....
Varmaan aivan totta....ja tämä ei ole mitään piruilua.
- Anonyymi
Tuollainen voi joo vähän sattua polkvi ja nilkka rikki, mutta paranen silti.
- Anonyymi
Tää on helppo!
Omaa silmää miellyttävä.
Sitten ne kriteerit muuten: Kummallakin omakin elämä, hyvä olla yhdessä. Arvomaailmat isoilta osin samanmoiset.
Fiksu, rauhallinen, huumorintajuinen ja hymyilevä, omaa käytöstavat ja tilannetajua. That's it. Mut ei ole kohdille osunut.
Vois olla vaikka tuon Jan-miehen näköinen 🌻
T. Nainen ja ikä alkaa kolmosella"Kummallakin omakin elämä, hyvä olla yhdessä. Arvomaailmat isoilta osin samanmoiset.
Fiksu, rauhallinen, huumorintajuinen ja hymyilevä, omaa käytöstavat ja tilannetajua."
-Heh, muutkin tuntomerkit sopii. 😉
"Vois olla vaikka tuon Jan-miehen näköinen"
-Paitsi päästä alaspäin. 😜
- Anonyymi
Kuin Kumpuloinen varmaan sulla?
- Anonyymi
Hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Haluaisin kuitenkin kysyä aloittajalta, kuuluuko hän suukkosuiden klaaniin.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Hmm, suukkosuiden klaaniin? Heh, mitäs tähän uskaltaa vastata.. Ehkä.
Sitähän mä kysyin! Näytät vähän suukkosuulta. ;) ;D
Anonyymi kirjoitti:
Sitähän mä kysyin! Näytät vähän suukkosuulta. ;) ;D
Ääm, mullahan on nk. viiruhuulet. Eiks suukkosuut ole pulleammat? 😅
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ääm, mullahan on nk. viiruhuulet. Eiks suukkosuut ole pulleammat? 😅
Suukkosuisuus on sisäsyntyinen asia. Suukkosuilla voi olla erilaiset huulet. Minäkin kuulun suukkosuiden maailmanlaajuiseen klaaniin. Sitähän sä kysyit? ;D ;O
https://www.youtube.com/watch?v=i4yYT7Y7FY0 Anonyymi kirjoitti:
Suukkosuisuus on sisäsyntyinen asia. Suukkosuilla voi olla erilaiset huulet. Minäkin kuulun suukkosuiden maailmanlaajuiseen klaaniin. Sitähän sä kysyit? ;D ;O
https://www.youtube.com/watch?v=i4yYT7Y7FY0Ahah. Okei.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ahah. Okei.
Kiva, että tuli selväksi. ;) ;)
Anonyymi kirjoitti:
Kiva, että tuli selväksi. ;) ;)
No en ole ihan varma tuliko, mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa. 😄
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
No en ole ihan varma tuliko, mutta ei ollut muuta vaihtoehtoa. 😄
Oot sinä aikamoinen Jaani! ;) ;D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oot sinä aikamoinen Jaani! ;) ;D
Ihana
- Anonyymi
Jaa-a unelmakumppani ... mies, jolla on suht samat elämänarvot ja samanlainen elämänkatsomus kuin itselläni on. Toi on tietysti hyvin suurpiirteisesti sanottu, mutta jos alkais tarkemmin selittämään auki niin siitä tulisi jo vähintään novelli. Esimerkkinä nyt vaikka peruspositiivisuus. Mä en jaksa jatkuvaa negatiivista ajattelua ja negatiivisten asioiden etsimistä kaikesta. Ns. paholaisen asianajajana toiminen on ihan ok ja tuttua itsellenikin. Välillä ajatuksia täytyy ampua alas, jotta saa tilaa uusille. Jatkuva negaatio on kuitenkin myrkkyä itselleni. Joskus aiemmin ajattelin, että mielipiteillä ja ajatuksilla ei olis parisuhteen kannalta niin suurta merkitystä, vaan että oleellista olis vain se miten mua kohtelee. Kyllä niillä mielipiteillä nyt kuitenkin on mulle merkitystä. Maailmaan mahtuu kyllä mielipiteitä, mutta en mä ihan mitä tahansa jaksa ns. kotioloissa kuunnella. Olis tosi rasittavaa yrittää jakaa elämäänsä sellasen ihmisen kanssa, jonka toivoisi vain mun seurassa pitävän mielipiteensä ihan vaan omana tietonaan.
Jotain yhteistä tekemistä, harrastusta, kiinnostuksenkohdetta pitäisi olla. Tähän löytyy useampia vaihtoehtoja, joten ei ole kovin rajottava vaatimus. Yhteisten juttujen lisäksi molemmilla pitää olla myös omaa elämää ja oikeus tehdä ja harrastaa myös niitä omia juttujaan. Mustasukkaista ja/tai omistushaluista miestä en huolisi. Toiseen täytyy kyetä luottamaan ja voida luottaa. Rehellinen ja luotettava pitäisi ehdottomasti olla. Tärkeää on myös kyky ottaa toisen tarpeet ja toiveet huomioon. Myös omat tarpeet ja toiveet pitää kyetä ilmaisemaan.
Ulkoisesti pitäisi tietysti miellyttää silmää. Mulla on kuitenkin sen verran laaja harukka tuossa asiassa, että ei jää tuosta kiinni. Elämänhallinta sen verran kunnossa, että saa pidettyä itsestään huolen. Ei juurikaan käytä alkoa, ei käytä huumausaineita eikä mielellään tupakkaakaan. Ei ole väkivaltainen fyysisesti, eikä henkisesti.
Noilla pääsisi jo pitkälle ja saisi tietysti samanmoisen myös itselleen.Se oli aika kattava kuvaus, mistä pääsi kärryille vaikket novellia kirjoittanutkaan.
Joo, kuulostaa ihan hyvältä. Realistiselta.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Se oli aika kattava kuvaus, mistä pääsi kärryille vaikket novellia kirjoittanutkaan.
Joo, kuulostaa ihan hyvältä. Realistiselta.Toi nimimerkki on hyvä. Tietää kuka on on kyseessä
Terv Kumpulainen - Anonyymi
"Ulkoisesti pitäisi tietysti miellyttää silmää. Mulla on kuitenkin sen verran laaja harukka tuossa asiassa, että ei jää tuosta kiinni."
Ainut kirjoitusvirhe löytyi tuosta ulkoisesta asiaan liittyvästä jutusta.
Asiantuntija voisi sanoa että tässä kohtaa valheenpaljastin olisi hälyttänyt.
Taitaa kuitenkin jäädä kiinni varsinkin tuosta syystä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ulkoisesti pitäisi tietysti miellyttää silmää. Mulla on kuitenkin sen verran laaja harukka tuossa asiassa, että ei jää tuosta kiinni."
Ainut kirjoitusvirhe löytyi tuosta ulkoisesta asiaan liittyvästä jutusta.
Asiantuntija voisi sanoa että tässä kohtaa valheenpaljastin olisi hälyttänyt.
Taitaa kuitenkin jäädä kiinni varsinkin tuosta syystä.Perustele väitteesi kiitos. Sulla ei ole mitään käsitystä mun "miesmaustani" eikä siitä minkä näköisten miesten kanssa olen elämäni aikana seurustellut. Enköhä mä itse tiedä tuon asian parhaiten?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perustele väitteesi kiitos. Sulla ei ole mitään käsitystä mun "miesmaustani" eikä siitä minkä näköisten miesten kanssa olen elämäni aikana seurustellut. Enköhä mä itse tiedä tuon asian parhaiten?
Olet seurustellut. Eli uusi taktiikka peliin miesmaussa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet seurustellut. Eli uusi taktiikka peliin miesmaussa.
Kyllä, olen paitsi seurustellut niin ollut myös pitkässä patisuhteessa. Ja kyllä, muuta taktiikkaa ja ole paljon entistä nirsompi. Kuten taisin jo sanoa niin: "Joskus aiemmin ajattelin, että mielipiteillä ja ajatuksilla ei olis parisuhteen kannalta niin suurta merkitystä, vaan että oleellista olis vain se miten mua kohtelee". En todellakaan kuvittele enää. Mielipiteillä on merkitystä. Niillä on paljon merkitystä. Elämänasenteella on merkitystä. Sillä on valtavan suuri merkitys. Enää en hetkeäkään kuvittele yleisen "kiltteyden" tai "mukavuuden" korjaava yhtään ainoaa törkeää mielipidettä tai negatiivista elämänasennetta.
- Anonyymi
Kiltti, myötätuntoinen, jalo, hyväsydäminen, lempeä, rakastava, aito, rehellinen, näppärä käsistä, kekseliäs, auttavainen, fiksu, harrastaa asioita ja puuhailee välillä omia juttuja, tykkää luonnosta ja eläimistä
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Paljon hyveitä, saako olla paheita?
Eikö kyse ollut unelmakumppanista?
Mutta joo, ei kai niitä hyveitä ole ilman paheita. Riippuu paljon millaisista paheista on kyse ja voiko niiden kanssa elää ilman suurempaa dramatiikkaa. Anonyymi kirjoitti:
Eikö kyse ollut unelmakumppanista?
Mutta joo, ei kai niitä hyveitä ole ilman paheita. Riippuu paljon millaisista paheista on kyse ja voiko niiden kanssa elää ilman suurempaa dramatiikkaa.No mun mielestä unelmakumppanilla on paheitakin. Muuten se on epäinhimillinen. :)
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
No mun mielestä unelmakumppanilla on paheitakin. Muuten se on epäinhimillinen. :)
Unelmoida voi vaikka mistä eikä sen tarvitse olla todellista.
Anonyymi kirjoitti:
Unelmoida voi vaikka mistä eikä sen tarvitse olla todellista.
Tääkin on totta.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Tääkin on totta.
Ja se on juuri se mitä tarkoitin unelmakumppanilla.
Anonyymi kirjoitti:
Ja se on juuri se mitä tarkoitin unelmakumppanilla.
Selvä. Mä ajattelin, että se olis ollut unelmakumppani mikä olisi realistinen. :)
Mutta ei ole kiellettyä unelmoida ilman realiteettejä.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Selvä. Mä ajattelin, että se olis ollut unelmakumppani mikä olisi realistinen. :)
Mutta ei ole kiellettyä unelmoida ilman realiteettejä.Kyllä sellaisia luonteenpiirteitä omaavia ihmisiä on olemassa, mutta harvassa.
Ei sinun pilkkuja tarvitse viilailla. - Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Selvä. Mä ajattelin, että se olis ollut unelmakumppani mikä olisi realistinen. :)
Mutta ei ole kiellettyä unelmoida ilman realiteettejä.Ja lisäyksenä, että realiteetteja ei missään nimessä kannata unohtaa. Me ihmiset kun olemme epätäydellisiä ja erheellisiä. Siksi varmaan ihan suotavaa hyväksyä ne paheetkin. Unelmissa tällaista ei kuitenkaan olisi.
Luulen, että ymmärrät varsin hyvin yskän mutta halut jotenkin veivata asiaa.
Enempää en sinulle selittele.
Se on morjens. Anonyymi kirjoitti:
Ja lisäyksenä, että realiteetteja ei missään nimessä kannata unohtaa. Me ihmiset kun olemme epätäydellisiä ja erheellisiä. Siksi varmaan ihan suotavaa hyväksyä ne paheetkin. Unelmissa tällaista ei kuitenkaan olisi.
Luulen, että ymmärrät varsin hyvin yskän mutta halut jotenkin veivata asiaa.
Enempää en sinulle selittele.
Se on morjens.Juu, ei ollut tarkoitus suututtaa. Ihan harmitonta kyselyä vaan. :)
- Anonyymi
Peilistäni näkyy moinen ja siihen mahtuis vielä toinen...
- Anonyymi
Tervejärkinen, empaattinen, rehellinen, luotettava, huolehtii lähimmäisitään ja kodistaan, kulkee puhtaissa vaatteissa, pesee hampaat ja käy pesulla. Pitää hiukset ja parran siistinä, kiinnostunut maailman menosta, ei öykkäröi, ei ole joka viikko kännissä. Hoitaa raha-asiansa. Ei ole addiktoitunut esim. päihteisiin, harrastuksiin, rahapeleihin, tietokonepelaamiseen. EI tupakoi.
Nainen 50- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Entäpä ikäryhmä?
25-35v.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Oho. Pink Panther.. 😸
Sä oot paras mulle
Ja mä oon paras sulle
Siinäpä tärkeimmät Anonyymi kirjoitti:
Sä oot paras mulle
Ja mä oon paras sulle
Siinäpä tärkeimmätNo niihän se taitaa olla, tärkeimmät siinä.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Entäpä ikäryhmä?
50-60 -vuotias
Sellainen että ollaan kummankin unelma.
Pääkoppa on siinämielessä hyvä olla kondiksessa, että ei ota itseensä, jos täältä suunnalta sattuu pääsemään aivopieruja. Ja niitähän tulee.
Periaatteessa ri mikään mahdottomuus löytää, mutta eipähän noita jokapuolella parveile ja mistähän senkin sitten tietäis? Tuurilla ja ajan kanssa... mutta se on sellaista säätelyä, että ei nappaa nyt... ehkä joskus sit innostuu taas... 😬.Niin, se on aina hyvä jos löytää sen kenkäparinsa.
Heh, no eiköhän niitä aivopieruja lipsahda toisinaan vähän kaikilta. Ainnakin niitä ei niin imartelevia pulautuksia.J-a-n kirjoitti:
Niin, se on aina hyvä jos löytää sen kenkäparinsa.
Heh, no eiköhän niitä aivopieruja lipsahda toisinaan vähän kaikilta. Ainnakin niitä ei niin imartelevia pulautuksia.Joo, kyllä lipsuu. Mutta se onkin luonnollista, kuten tavallisemmatkin rupsut. Joskus nauroinkin, että oikean kunnon suhteen mittari on, että voi kajauttaa originellin pierun pokkana. 😄 ”it’s was me!”
interlocutrice kirjoitti:
Joo, kyllä lipsuu. Mutta se onkin luonnollista, kuten tavallisemmatkin rupsut. Joskus nauroinkin, että oikean kunnon suhteen mittari on, että voi kajauttaa originellin pierun pokkana. 😄 ”it’s was me!”
Heii, eihän muumit piere. 😄
Juu, kaalilaatikkoa pari lautasellista hoitanee homman. 😇💨J-a-n kirjoitti:
Heii, eihän muumit piere. 😄
Juu, kaalilaatikkoa pari lautasellista hoitanee homman. 😇💨😀👌
- Anonyymi
interlocutrice kirjoitti:
😀👌
Mitäpä Savon miehelle? Kysyypi palstaneitokainen. ;)
- Anonyymi
Pääkoppa kondiksessa ettei ota itseensä kun sinä päästelet aivopieruja? Eli vastuuvapaus -kortti sulle, voit heittää mitä tahansa shittiä, mutta vastuu on kuulijalla jos loukkaantuu? Toivottavasti on molemminpuolin sitten.
Anonyymi kirjoitti:
Mitäpä Savon miehelle? Kysyypi palstaneitokainen. ;)
Mitäs tänne?
Kesää odotellaan. 😎Anonyymi kirjoitti:
Pääkoppa kondiksessa ettei ota itseensä kun sinä päästelet aivopieruja? Eli vastuuvapaus -kortti sulle, voit heittää mitä tahansa shittiä, mutta vastuu on kuulijalla jos loukkaantuu? Toivottavasti on molemminpuolin sitten.
Rauhoitu...
- Anonyymi
interlocutrice kirjoitti:
Rauhoitu...
Kenet sä olet suututtanut?
Anonyymi kirjoitti:
Kenet sä olet suututtanut?
Enpä tiedä?
Mutta toisaalta montakin kommentoinnillani. Täällähän ei kysellä haluatteko kuulla mielipiteeni, vaan sen saa lätkästä kysymättä. 😁
Varsinkin palstasetät ei tykkää mun jutuista, selkeästi huomaa. Luulenkin että joku sellainen kirjoitti tuon...😬- Anonyymi
interlocutrice kirjoitti:
Mitäs tänne?
Kesää odotellaan. 😎Kiva. Itse olen tyytyväinen jo kevääseenkin. Olenkin monelle todennut, että jos sää ja päivän pituus olisi vuoden ympäri aina huhti-toukokuu tyyppistä, olisin todella iloinen. Kesän kuumuutta en kaipaa, valoa kuitenkin. Valoahan on jo tarjolla runsaasti ja ainakin itselleni riittävästi huhti-toukokuussa.
Anonyymi kirjoitti:
Kiva. Itse olen tyytyväinen jo kevääseenkin. Olenkin monelle todennut, että jos sää ja päivän pituus olisi vuoden ympäri aina huhti-toukokuu tyyppistä, olisin todella iloinen. Kesän kuumuutta en kaipaa, valoa kuitenkin. Valoahan on jo tarjolla runsaasti ja ainakin itselleni riittävästi huhti-toukokuussa.
No en mäkään helteitä odota. Mullekin riittää ihan valo ja suht lämpöinen keli. Mutta en aio valittaa helteistäkään. 😎
Putsasin Nissanin juuri. Sisältä ja päältä. Sentään vahahommiin en lähtenyt.
Moottoripyöränkin voisi pestä samalla kun vaihdan moottoriöljyt Nissaniin. Saavat valua rauhassa. 😊
Mutta nyt syömään jotain ja pikkulevot. 😴
- Anonyymi
No varakas , sellaasta irtorahaa millä voi elämää harrastaa ja kaanis ja koree .
Tshhh, ei saa olla köyhä eikä kipee tai jos on kipee, niin mielellään jo terminaalivaiheessa?
Okei, falski vitsi.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Tshhh, ei saa olla köyhä eikä kipee tai jos on kipee, niin mielellään jo terminaalivaiheessa?
Okei, falski vitsi.Seksuaalisesti minua puoleensavetävä ja myös itse siinä suhteessa aktiivinen.
Samalla tunnetasolla vastaantuleva, hyvässä ja pahassa.
Ehdottomasti liikunnallinen ja nimenomaan tykkää liikunnasta, eikä liiku vaan velvollisuuden takia.
Ei saa polttaa missään tapauksessa ja alkoholia harvakseltaan, kännitkin voi vetää toki, muttei nyt ihan joka vkl.
Ei kovin puhelias välttämättä. Osaan itse kirjoittaa paremmin, kun jutella ja kirjoitan paljon. Jos tykkää lukea mun juttujani, niin se toimisi.
Ei tarvitse olla rikas eikä Ken-nukke, mutta joitain statusta täytyisi olla, koska itsellänikin on. En halua joutua suhteessa viihdyttäjän rooliin todellakaan tai olla joku eksoottinen lemmikki.
Ikää 30 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seksuaalisesti minua puoleensavetävä ja myös itse siinä suhteessa aktiivinen.
Samalla tunnetasolla vastaantuleva, hyvässä ja pahassa.
Ehdottomasti liikunnallinen ja nimenomaan tykkää liikunnasta, eikä liiku vaan velvollisuuden takia.
Ei saa polttaa missään tapauksessa ja alkoholia harvakseltaan, kännitkin voi vetää toki, muttei nyt ihan joka vkl.
Ei kovin puhelias välttämättä. Osaan itse kirjoittaa paremmin, kun jutella ja kirjoitan paljon. Jos tykkää lukea mun juttujani, niin se toimisi.
Ei tarvitse olla rikas eikä Ken-nukke, mutta joitain statusta täytyisi olla, koska itsellänikin on. En halua joutua suhteessa viihdyttäjän rooliin todellakaan tai olla joku eksoottinen lemmikki.
Ikää 30Ohhoh, sori, tuli jotenkin vastauksena jonkun muun määritelmään.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Tshhh, ei saa olla köyhä eikä kipee tai jos on kipee, niin mielellään jo terminaalivaiheessa?
Okei, falski vitsi.Varallisuuteni pohjoismaissa osakkeissa oli viime näkemänä noussut lähes 6%
Tuotot sijoitetaan panacodiin, joten en ole köyhä enkä kipeä astellessani penthousessani.
>Simiti< Anonyymi kirjoitti:
Seksuaalisesti minua puoleensavetävä ja myös itse siinä suhteessa aktiivinen.
Samalla tunnetasolla vastaantuleva, hyvässä ja pahassa.
Ehdottomasti liikunnallinen ja nimenomaan tykkää liikunnasta, eikä liiku vaan velvollisuuden takia.
Ei saa polttaa missään tapauksessa ja alkoholia harvakseltaan, kännitkin voi vetää toki, muttei nyt ihan joka vkl.
Ei kovin puhelias välttämättä. Osaan itse kirjoittaa paremmin, kun jutella ja kirjoitan paljon. Jos tykkää lukea mun juttujani, niin se toimisi.
Ei tarvitse olla rikas eikä Ken-nukke, mutta joitain statusta täytyisi olla, koska itsellänikin on. En halua joutua suhteessa viihdyttäjän rooliin todellakaan tai olla joku eksoottinen lemmikki.
Ikää 30Täällähän on jäänyt väliin yksi vastaus. Millaista statusta tarkoitat?
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Täällähän on jäänyt väliin yksi vastaus. Millaista statusta tarkoitat?
No jotain keskivertoa korkeampaa älyllissyyttä tai muuta lahjakkuutta, yrityskykyä, taitoa, intohimoa johonkin, persoonallisuutta, saavutuksia jne.
Ei mulla mitään ole vastaan ihan tavallistakaan, mutta aika värittömäksi jää mun rinnalla, vaikka itse sanonkin, sen verran on omia pelimerkkejä jo kasassa. Anonyymi kirjoitti:
No jotain keskivertoa korkeampaa älyllissyyttä tai muuta lahjakkuutta, yrityskykyä, taitoa, intohimoa johonkin, persoonallisuutta, saavutuksia jne.
Ei mulla mitään ole vastaan ihan tavallistakaan, mutta aika värittömäksi jää mun rinnalla, vaikka itse sanonkin, sen verran on omia pelimerkkejä jo kasassa.Okei. Mulle nousi ajatuskuplia pään päälle.
🤔💭💣- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Okei. Mulle nousi ajatuskuplia pään päälle.
🤔💭💣Oliko tämä nyt se kuuluisa aivopieru?
Etkö tunnusta statusarvojen olemassaoloa? Se on vain yksi tapa ilmaista jotain, taulukkolaskennan muodossa. Todellisuus poikkeamineen ei siitä miksikään muutu.
Elämässäni on ollut tasan yksi mies, jota voisin sanoa hyväksi, tai itselleni sopivaksi sängyssä.
Kivan näköinen ja hyväluonteinen, hoiti työnsä ja asiansa. Mies kiihoittui voimakkaasti minut nähdessään ja harrastimme seksiä lähetyssaarnaaja-asennossa ilman esileikkejä. Sain orkut joka kerta. Hänessä ei ollut mitään vikaa.
Ei ollut myöskään mitään puhuttavaa eikä yhteistä tekemistä muutenkaan.
Usein muistelen häntä lämmöllä, oli kiva mies, mutta en voi kuvitella, että elämämme olisi sopineet yhteen sen paremmin, kuin siinä suhteessa, valitettavasti. Anonyymi kirjoitti:
Oliko tämä nyt se kuuluisa aivopieru?
Etkö tunnusta statusarvojen olemassaoloa? Se on vain yksi tapa ilmaista jotain, taulukkolaskennan muodossa. Todellisuus poikkeamineen ei siitä miksikään muutu.
Elämässäni on ollut tasan yksi mies, jota voisin sanoa hyväksi, tai itselleni sopivaksi sängyssä.
Kivan näköinen ja hyväluonteinen, hoiti työnsä ja asiansa. Mies kiihoittui voimakkaasti minut nähdessään ja harrastimme seksiä lähetyssaarnaaja-asennossa ilman esileikkejä. Sain orkut joka kerta. Hänessä ei ollut mitään vikaa.
Ei ollut myöskään mitään puhuttavaa eikä yhteistä tekemistä muutenkaan.
Usein muistelen häntä lämmöllä, oli kiva mies, mutta en voi kuvitella, että elämämme olisi sopineet yhteen sen paremmin, kuin siinä suhteessa, valitettavasti.Ei kun se oli ajatus mistä syntyy pommi. :)
En mä oikeen ole statusten perään missään määrin. Mun elämän kannalta turhia ja epäoleellisia.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ei kun se oli ajatus mistä syntyy pommi. :)
En mä oikeen ole statusten perään missään määrin. Mun elämän kannalta turhia ja epäoleellisia.En oikein tajunnut..
Mut ei tarvi selittää, häippään nyt😘
Hyvä ketju kuitenkin👍 Anonyymi kirjoitti:
En oikein tajunnut..
Mut ei tarvi selittää, häippään nyt😘
Hyvä ketju kuitenkin👍No se oli sitä keskivertoa korkeampaa älyllisyyttä. :D
Morjes.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jotain keskivertoa korkeampaa älyllissyyttä tai muuta lahjakkuutta, yrityskykyä, taitoa, intohimoa johonkin, persoonallisuutta, saavutuksia jne.
Ei mulla mitään ole vastaan ihan tavallistakaan, mutta aika värittömäksi jää mun rinnalla, vaikka itse sanonkin, sen verran on omia pelimerkkejä jo kasassa.Nimenomaan tarvitaan personallisuutta, korkeaa lahjakkuutta, ja intohimoa etenkin työhön tai harrastukseen. Ja pesulla on käytävä päivittäin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko tämä nyt se kuuluisa aivopieru?
Etkö tunnusta statusarvojen olemassaoloa? Se on vain yksi tapa ilmaista jotain, taulukkolaskennan muodossa. Todellisuus poikkeamineen ei siitä miksikään muutu.
Elämässäni on ollut tasan yksi mies, jota voisin sanoa hyväksi, tai itselleni sopivaksi sängyssä.
Kivan näköinen ja hyväluonteinen, hoiti työnsä ja asiansa. Mies kiihoittui voimakkaasti minut nähdessään ja harrastimme seksiä lähetyssaarnaaja-asennossa ilman esileikkejä. Sain orkut joka kerta. Hänessä ei ollut mitään vikaa.
Ei ollut myöskään mitään puhuttavaa eikä yhteistä tekemistä muutenkaan.
Usein muistelen häntä lämmöllä, oli kiva mies, mutta en voi kuvitella, että elämämme olisi sopineet yhteen sen paremmin, kuin siinä suhteessa, valitettavasti.Ei huono jos seksi sujuu. Tietysti pidemmän päälle se ei yksin riitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko tämä nyt se kuuluisa aivopieru?
Etkö tunnusta statusarvojen olemassaoloa? Se on vain yksi tapa ilmaista jotain, taulukkolaskennan muodossa. Todellisuus poikkeamineen ei siitä miksikään muutu.
Elämässäni on ollut tasan yksi mies, jota voisin sanoa hyväksi, tai itselleni sopivaksi sängyssä.
Kivan näköinen ja hyväluonteinen, hoiti työnsä ja asiansa. Mies kiihoittui voimakkaasti minut nähdessään ja harrastimme seksiä lähetyssaarnaaja-asennossa ilman esileikkejä. Sain orkut joka kerta. Hänessä ei ollut mitään vikaa.
Ei ollut myöskään mitään puhuttavaa eikä yhteistä tekemistä muutenkaan.
Usein muistelen häntä lämmöllä, oli kiva mies, mutta en voi kuvitella, että elämämme olisi sopineet yhteen sen paremmin, kuin siinä suhteessa, valitettavasti.Ei varmasti ollutkaan puhuttavaa kun mies kyllästyi jatkuvaan lähetyssaarnaaja-asentoon.
Sitä ei tiedä, ennen kuin kokeilisi, mutta vähän epäilen olevani jo niin paatunut sinkku, että mahdollisesti molemmille parhaiten sopisi eräänlainen "kestoseurustelu" l. ei enää tässä vaiheessa yritettäisikään perustaa perhettä tai edes yhteistä taloutta, vaan kaksi samantapaista mörrimöykkyä elelisi jatkossakin omissa koloissaan lähtien aina joskus heilumaan, bräidäämään, tuhisemaan yhdessä parantaen maailmaa sanoin ja teoin. Tai ainakin toisiamme.
Itse en ainakaan havittele mitään "avointa" suhdetta. Olen valmis tyytymään yhteen mörrimöykkyyn, enkä toisia katselisi.Molemmat asuisi oman korpikuusen alla ja välillä jakaisi marjasatonsa ja sienisatonsa keskenään maita ja mantuja katsellen, mörrimöykkyjen hännät sydämiksi kietoen? Ei hullumpi ajatus tuokaan.
- Anonyymi
Mitä on bräidääminen? Mullekin sopis erillishuushollit, mutta kokemus osoittaa että liian moni ottaa sen avoimena suhteena sopimuksista huolimatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä on bräidääminen? Mullekin sopis erillishuushollit, mutta kokemus osoittaa että liian moni ottaa sen avoimena suhteena sopimuksista huolimatta.
Todella huonoja sopimuskumppaneita, kun sopimuksiin ei voi luottaa. Et ole hävinnyt mitään.
Mutta yhdessä asumalla ja kumppania vahtimalla ongelma poistuu. Näinkö ajattelit? :) Anonyymi kirjoitti:
Todella huonoja sopimuskumppaneita, kun sopimuksiin ei voi luottaa. Et ole hävinnyt mitään.
Mutta yhdessä asumalla ja kumppania vahtimalla ongelma poistuu. Näinkö ajattelit? :)Helsingin slangissa braijataan, mutta meilläpäin bräidätään. ; )
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Helsingin slangissa braijataan, mutta meilläpäin bräidätään. ; )
No mitäs braijaaminen sitten on? Oon ihan nevö höörd.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todella huonoja sopimuskumppaneita, kun sopimuksiin ei voi luottaa. Et ole hävinnyt mitään.
Mutta yhdessä asumalla ja kumppania vahtimalla ongelma poistuu. Näinkö ajattelit? :)En, en ajatellut. Tais sun omat kokemukset tulla läpi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En, en ajatellut. Tais sun omat kokemukset tulla läpi?
Ja hävisinhän, mahdollisuuden oikeeseen rakkauteen.
Anonyymi kirjoitti:
No mitäs braijaaminen sitten on? Oon ihan nevö höörd.
Braijaaminen on sekä pelaamista, leikkimistä että myös sellaista yleistä lystinpitoa ja yhdessä sähläämistä, joskus koheltamistakin. Bräidääminen ainakin on myös yhdessä koheltamista. ; )
- Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Braijaaminen on sekä pelaamista, leikkimistä että myös sellaista yleistä lystinpitoa ja yhdessä sähläämistä, joskus koheltamistakin. Bräidääminen ainakin on myös yhdessä koheltamista. ; )
Ok. Ihan mun juttu! Kiits uudesta sanasta!
- Anonyymi
Minulla tuollainen erillissuhde (mörrimöykyistä niin tiedä...). Se on tässä elämänvaiheessa niin paras.
- Anonyymi
Äkänen ja tulinen 70kg kiukkupussi, pituutta saisi olla sen verran että yltää itse ottamaan ruokatarvikkeita jääkaapin ylimmältä hyllyltä.
AsianVierestä- Anonyymi
Eiks sulla ole jo? Vai onko tullut ryppyjä rakkauteen?
- Anonyymi
Unelmakumppani on hyvin koulutettu arkkitehti, jolla on metsää ja lihava kissa.
Nooh, jos totta puhutaan niin eiköhän se unelmakumppani löydy ihan sieltä oman pienen pään sisältä. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta mielitietyn voi löytää yllättäen vaikkapa tällaiselta palstalta.- Anonyymi
Thymallus?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Thymallus?
Ihan vaan >Simiti<😎
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan vaan >Simiti<😎
Ai oletko oikein arkkitehti? Ja kissakin vielä!
Sepä hienoa!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai oletko oikein arkkitehti? Ja kissakin vielä!
Sepä hienoa!!Anteeksi heikko ulosantini. Tarkoitin toki, että orastavan suhteen toinen osapuoli on arkkitehti ja metsänomistaja. Hänen kissansa on laihdutuskuurilloa.
>Simiti<
Ja kommentin loppuun biisi, jonka artistin pihalla olen grillannut ja neuvonut kloppeja harmaiden menossa.
https://www.youtube.com/watch?v=jhtxdo4t544&list=RDMM&index=2
>Simiti< - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anteeksi heikko ulosantini. Tarkoitin toki, että orastavan suhteen toinen osapuoli on arkkitehti ja metsänomistaja. Hänen kissansa on laihdutuskuurilloa.
>Simiti<
Ja kommentin loppuun biisi, jonka artistin pihalla olen grillannut ja neuvonut kloppeja harmaiden menossa.
https://www.youtube.com/watch?v=jhtxdo4t544&list=RDMM&index=2
>Simiti<No mutta sekin on hienoa!
Rakastan itsekkin arkkitehtuuria ja kissojakin😊❤
Nyt ei oikein musiikki iske, kiitoksia vaan, mieluummin nyt hiljaisuus. Todella rasittava päivä takana.
Hysteriaa ilmassa. Tännekkin kun kurkkasi, niin meno oli kuin apinahäkissä😈
Nyt on hiljaista keskustelu, mahtavatko ihmiset olla baarissa ja aikaisemmin terassillakin? Varmasti kiva päästä tuulettumaan, mutta pysyyköhän meno siistinä vai meneekö ördaamiseksi..itsekkin odottelen kuntosalin avautumista varsin levottomissa tunnelmissa, niin kypsä jo pelkästään kotona istumiseen.
- Anonyymi
Unelma? Minua varakkaampi ja haluaa jakaa vauraudestaan- ennen tällä ei ollut väliä, mutta lukuisista erilaisista yrityksistäni huolimatta minulla ei ole kykyä kerryttää varallisuuttani tai edetä urapolulla, aina joko olosuhteet tai oma naiviuus torppaa etenemisen ja olen lopen kyllästynyt köyhäilyyn, tää on nähty, jotain muuta.
Suurinpiirtein samoilla kymmenillä , mutta säilyttänyt uteliaisuuden elämää kohtaan, seikkailunhalun ja heittäytymiskyvyn.
Katseenkestävä ja sytyttää minut kuten minä hänet. " Aamupalaksi munaa ja papuja/makkaris ei oo tabuja."
Tarpeeksi maailmaa ja ihmisiä nähnyt, ymmärtää jo kuviot, ei silti kyyninen. Päinvastoin.
Ois myös kiva tulla kohdelluksi leidinä.
Kelpaa niin tunturivaellus kuin rantalomakin.
Samankaltainen musiikkimaku. Eläinrakas.
Huumorilla läpi harmaan kiven. Yhtä hellyydenkipee kuin minä. Mielikuvitusrikas. Spontaani yhdessä mun kanssa.
Ehdottoman lojaali, luotettava ja uskollinen. Sivistynyt kaikin tavoin. Kallio mulle. Me vastaan muut-asenne, luottopakki. Osaa arvostaa mitä on elämältä saanut, kiitollisuus.
Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lisäys tai mausteeksi: https://youtu.be/ScJPpUiaT8U
Niin ja kyky säilyttää tuo myös. Äh kun tuli ikävä jotain. Mitä ei taida olla olemassakaan😪
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja kyky säilyttää tuo myös. Äh kun tuli ikävä jotain. Mitä ei taida olla olemassakaan😪
❤💔❤💔
- Anonyymi
Eli käytännössä toivotonta mutta voihan sitä haaveilla.
Joo, me-henki pomppasi mun silmille tuolta muutenkin tärkeitä asioita sisältävästä tekstistäsi. Se on tosi tärkeä juttu minustakin, me-henki. Ja laiskotteluun jo näin tottuneelle tietysti Ellun kanat kuulostaa rennolta. :)
- Anonyymi
Nih mimmoinen se nyt olisi?
- Anonyymi
Isot tissit ainakin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isot tissit ainakin
Entäs Takamus isoko sekin?
Anonyymi kirjoitti:
Isot tissit ainakin
Että tissien kanssa ajattelit vaan seurustella? :)
Onhan ne varmasti mukavat, en epäile yhtään, mehevät kupeet muutenkin. Mites se ihminen noin muuten?
- Anonyymi
Aloittajan unelmakumppani?
Jos nyt ei keskitytä minuun, aloittajaan. Mulla se kumppani jo on, enemmän ja vähemmän unelma sellainen ja mielummin keskittyisin siihen olevaan, kuin unelmoimiseen.
Hyvin paljon ketjussa jo mainittuja asioita kuitenkin kuvaa minunkin ns. unelmakumppania. Ihan tavallisia asioita mitä moni kokee tärkeäksi hyvän parisuhteen kannalta. Ihmisenähän kumppani voi olla hyvin monenmoinen persoona. Ja unelmakumppaniksi voi sopia eri tyyppisiä ihmisiä.
Mun unelmakumppani ei ole kopio minusta, sen tiedän.
- Anonyymi
Ihmisaivojen sukupuoli eriytyy kohdussa
- syyskuuta 26, 2018
Ihmisen kuten monien muidenkin nisäkkäiden sikiövaiheen perusasetus on naaraaksi tuleminen. Sikiön aivojen kehitykseen pätee sama. Jos ne eivät altistu riittävästi testosteronille tietyssä, eri lajeilla vaihtelevassa kehitysvaiheessa sikiönkehityksen aikana, nisäkkään sukupuolinen käyttäytyminen on aikuisena tyypillistä naaraalle.
Tätä on tutkittu ainakin hiirillä ja rotilla sekä marsuilla. Naarashiiret, joita on altistettu kohdussa testosteronille käyttäytyvät vain harvoin normaalin naarashiiren tavoin seksuaalisesti. Sen sijaan ne käyttäytyvät urosmaisesti ja kiinnostuvat naaraista.
Ihmisellä tämä kehitys tapahtuu ennen kuudennen raskauskuukauden päättymistä. Silloin poikasikiön kivesten tuottamina on sen veressä normaalisti kymmenkertainen määrä testosteronia tyttösikiöön verrattuna. Tässä vaiheessa sikiön aivot ovat herkistyneet testosteronille. Toinen testosteronipiikki tulee 1-3 kuukautta syntymän jälkeen. Tämän tietyn vaiheen jälkeen hormonivaihteluilla ei ole enää samanlaista vaikutusta aivoihin. Vaiheen tarkoitus on nimenomaisesti maskuliinisoida uroksen aivot pysyvästi, jolloin sen sukupuolinen käyttäytyminen on aikuisena tyypillistä urokselle.
Nämä sikiönkehityksen jäljet näkyvät ihmisillä useissa aivojen alueissa rakenteellisina eroina miesten ja naisten välillä. Homoilla erään näistä aivoalueista on todettu yleensä olevan puolivälin mallia. Kooltaan vastakkaisen sukupuolen tapainen, hermosolujen määrältään oman. Transsukupuolisilla kyseinen aivoalue taas muistuttaa useiden tutkimusten mukaan sekä kooltaan että hermosolujen määrältään sukupuolta, johon he kokevat kuuluvansa. Hormonikorvaushoitoa on ehdotettu syyksi, mutta tutkimuksissa kasvainten takia hyvin korkeista estrogeeni/testosteronitasoista kärsineiltä cissukupuolisilta heteromiehiltä ja -naisilta on löytynyt sukupuolelleen normaalit löydökset.
Kaikki tähän mennessä löydetyt seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä määrittävät tekijät ovat biologisia. Minkäänlaista puhtaasti sosiaalista tekijää, jolla voitaisiin saada ihmiselle aiheutettua sukupuoliristiriita tai tehtyä hänestä homoseksuaali ei tunneta. Myöskään juuri minkäänlaista näyttöä vanhasta teoriasta, jonka mukaan ihmislapsi olisi syntyessään aivoiltaan sukupuolineutraali ei ole olemassa.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Supi http://yonsupi.blogspot.com/2018/09/ihmisaivojen-sukupuoli-ja-seksuaalinen.html?m=1
Kiitos jaosta. Olen miettinyt tätä. Toisaalta ajattelen.. On väsy. Jatkan huomenna. Hyvät yöt.
Anonyymi kirjoitti:
Supi http://yonsupi.blogspot.com/2018/09/ihmisaivojen-sukupuoli-ja-seksuaalinen.html?m=1
Vähän väärä ketju, mutta hyvin tuttua tekstiä löytyi sieltä linkistä. Käy järkeen ja näinhän sen täytyy olla, aivojen tasolla on tapahtunut prosessi joka valmisteli vastakkaiseen sukupuoleen, mutta kehon ja aivojen sukupuoli ei kohtaakkaan. Aivotkin toki kehoon kuuluvat, mutta jos nyt jotenkin erittelen jalkovälin ja pääkopan toisistaan sukupuolina.
Semmosta se on, yritetään pärjätä sillä mitä on.J-a-n kirjoitti:
Vähän väärä ketju, mutta hyvin tuttua tekstiä löytyi sieltä linkistä. Käy järkeen ja näinhän sen täytyy olla, aivojen tasolla on tapahtunut prosessi joka valmisteli vastakkaiseen sukupuoleen, mutta kehon ja aivojen sukupuoli ei kohtaakkaan. Aivotkin toki kehoon kuuluvat, mutta jos nyt jotenkin erittelen jalkovälin ja pääkopan toisistaan sukupuolina.
Semmosta se on, yritetään pärjätä sillä mitä on.Jos nyt tähän vielä sen verran, että veikkaan jossain vaiheessa tulee ilmi, että PCOS liittyy jotenkin tähän sukupuolittumis prosessiin, kehityskaareen sikiönä. Androgeenit.
Tyyliin piti tulla kivekset, eikä munasarjat, piti tulla mies eikä nainen. Jotain tämän tyyppistä tapahtumaa jossain kehitysvaiheessa voisi kuvitella käyneen. Joku kämmi kävi, se on tuo ihmisen jalostuminen aika hienovaraista hommaa.
Nämä sitten taas ei välttämättä liity aivojen tasolla tapahtumaan ollenkaan tai etäisesti, ehkä jopa läheisesti. Riippuu syystä ja seurauksesta.J-a-n kirjoitti:
Jos nyt tähän vielä sen verran, että veikkaan jossain vaiheessa tulee ilmi, että PCOS liittyy jotenkin tähän sukupuolittumis prosessiin, kehityskaareen sikiönä. Androgeenit.
Tyyliin piti tulla kivekset, eikä munasarjat, piti tulla mies eikä nainen. Jotain tämän tyyppistä tapahtumaa jossain kehitysvaiheessa voisi kuvitella käyneen. Joku kämmi kävi, se on tuo ihmisen jalostuminen aika hienovaraista hommaa.
Nämä sitten taas ei välttämättä liity aivojen tasolla tapahtumaan ollenkaan tai etäisesti, ehkä jopa läheisesti. Riippuu syystä ja seurauksesta.Ja todennäköisesti liittyy reseptoreihin aivoissa kuitenkin, ihan kuten tuo sukupuolittuminen aivoissakin. Rest my case, menee ohi ketjun aiheen.
- Anonyymi
Nukkua kiinni toinen toistaan syleillen, ja asentoakin vaihtaessa asettua uudelleen toinen toisiinsa liimautuen. Se että kiintymystä olisi molemmin puolin yhtäpaljon, joka johtaisi edelliseen. Suuteleminen ja halaileminen spontaanisti eri tilanteissa. Erkaantuessa mm kaupoille, jälleen näkemisessä, muuten vain vaikka kesken kattiloiden pesun.
Kaikenlainen toinen toisissaan kiinni kiehnääminen vaikka ilman seksiäkin. Tai tavallaan kiehnääminen voi olla seksiä ilman "penetroitumista" jos kiehnää alasti sängyssä muuten vain ennen nukkumaan alkamista.
Luin pariskunnasta joka oli elänyt koko elämänsä aina nukkuen toinen toistensa kanssa kietoutuneena suuteluasentoon.
Sellainen kuulostaa todelliselta kiintymykseltä ja unelmalta. Ei ole kohdalle osunut ja nyt jo 15 vuotta parisuhteessa erillisissä makuuhuoneissa nukkuen.- Anonyymi
Meillä on menossa toista vuotta eri makuuhuoneissa, sitä ennen osaksi myös. Läheisyydenkaipuu on suuri, mutta haluan olla iholla intiimisti vain sellaisen ihmisen kanssa, johon minulla on tunteita.. En tiedä kauanko jaksan..
-sivusta
- Anonyymi
Itseni pitäisi ehkä tutustua erääseen naapurin tyttöön, vaikuttaa hassulle hän. Mutta niitä monia kaverustyttösiä kai on.
Kun näen vahingossa niin juttelen tuon kanssa kyllä jotain.
Nyt pitää paistaa BIffejä paistin pannulla, pakko syödä pois jotta eivät pilaannu, Biffit kuin jossain Paluu Tulevaisuuteen lihava hahmo Biff. - Anonyymi
Noh vapaita tyttösiä on kaikkialla... mimmit ja mämmit. mämmiset mimmit.
Mutta jooh, on todella kaupungissa kaikkiaqlla on mimmejä ja tyttösiä. - Anonyymi
Jos niin kaupungin tytöt ovat itselleni aika rakkaita ja hauskoja noniin mikäs siinä sitten.
Vastaus ihan yleisellä tasolla. Unelmakumppani määritellään aiempien kumppanien perusteella siten, että säilytetään toivottuja ominaisuuksia, joita aiemmissa kumppaneissa on ollut ja poistetaan ei-toivottuja ominaisuuksia aiemmista kumppaneista ja lisätään toivottuja ominaisuuksia.
Lopputuloksena saadaan sitten määritelmä, joka kertoo lopulta enemmän unelmoijan kumppanihistoriasta kuin unelmoijasta itsestään.
Henkilökohtaisella tasolla yritän tiedostaa ne ominaisuudet, joissa poikkean unelmakumppanista, koska joillekin niistä asioista saattaa jopa joskus pystyä tekemään jotakin.J-a-n kirjoitti:
Selvä. Löytyykö sellainen helposti?
Löytyykö unelmakumppani? Ei sellaista ole olemassa. Olisi vain kerta toisensa jälkeen muuttuva määritys unelmakumppanista.
Mä panostan hyvään elämään, jossa kumppanit ovat todellisia eivätkä unelmia.scrg kirjoitti:
Löytyykö unelmakumppani? Ei sellaista ole olemassa. Olisi vain kerta toisensa jälkeen muuttuva määritys unelmakumppanista.
Mä panostan hyvään elämään, jossa kumppanit ovat todellisia eivätkä unelmia.Ihan hyvä vastaus. Näinpä.
- Anonyymi
Sitä joskus ajatteli että ei ole niin väliksi, vaikka arvot, harrastukset yms ei kohtaa - kunhan on kivaa yhdessä.
Sittemmin on vaatimukset kasvaneet. Unelmanainen: ei ole uskonnollinen, ei ole lapsia eikä halua lapsia eikä naimisiin. Ei ole poliittisesti äärivasemmalla eikä -oikealla. Ei ryyppää eikä vedä kessua, saunakaljat ja viini välillä ruuan kanssa sopii kun itsekin tykkään. Tienaa oman elantonsa eikä ole minun lompakolla.
Unelmanainen on sekasyöjä eikä pelkkä sohvaperuna. Kaikkea ei tarvi yhdessä tehdä mutta olisi kiva jos voisi vaikka välillä vaeltaa, veneillä, käydä konserteissa tai laulamassa karaokea kimpassa.
Kaikkea ei voi saada mutta ainahan sitä haaveilla voi!- Anonyymi
Parisuhde ilman jaettuja arvoja käy usein aika raskaaksi. Arvopohja määrittää elämän päämäärää. Paljolta voi välttyä, jos ottaa ihmisen, jolla on samankaltaiset päämäärät ja ymmärrys parisuhteesta.
Sinun kriteerisi kuulostaa suurelta osin ihan ymmärrettäviltä, vaikka olen itse avioliittoon ja äidiksi haluava uskova poliittisesti valveutunut nainen. En tiedä, kuinka yleistä se on, että mies ei ehdottomasti halua avioliittoon eikä isäksi. Tuollaiset näkemykset kuitenkin aina yllättää. Itselläni taas se, että mies haluaa avioitua ja sitoutua minuun, on ihan ehdoton vaatimus, koska arvostan avioliittoa instituutiota ja pidän itseäni sen arvoisena. Avioliitto (miehen ja naisen välinen sellainen) ja perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, vaikka yksinasuvienkin talouksia ja yksinhuoltajaperheitä on paljon ja ne ovat yhtälailla arvokkaita. Kun itse mietin parisuhdetta en voisi tyytyä yhtään vähempään kuin avioliittoon sellaisen kanssa, joka ymmärtää syvällisesti sen merkityksen ja arvon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parisuhde ilman jaettuja arvoja käy usein aika raskaaksi. Arvopohja määrittää elämän päämäärää. Paljolta voi välttyä, jos ottaa ihmisen, jolla on samankaltaiset päämäärät ja ymmärrys parisuhteesta.
Sinun kriteerisi kuulostaa suurelta osin ihan ymmärrettäviltä, vaikka olen itse avioliittoon ja äidiksi haluava uskova poliittisesti valveutunut nainen. En tiedä, kuinka yleistä se on, että mies ei ehdottomasti halua avioliittoon eikä isäksi. Tuollaiset näkemykset kuitenkin aina yllättää. Itselläni taas se, että mies haluaa avioitua ja sitoutua minuun, on ihan ehdoton vaatimus, koska arvostan avioliittoa instituutiota ja pidän itseäni sen arvoisena. Avioliitto (miehen ja naisen välinen sellainen) ja perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, vaikka yksinasuvienkin talouksia ja yksinhuoltajaperheitä on paljon ja ne ovat yhtälailla arvokkaita. Kun itse mietin parisuhdetta en voisi tyytyä yhtään vähempään kuin avioliittoon sellaisen kanssa, joka ymmärtää syvällisesti sen merkityksen ja arvon.Varmaan se olisi helpompaa löytää naisystävä jos olisi haluja lapsentekoon tai alttarille. Aika monessa asiassa voisin tehdä kompromisseja mutta lapsiasiassa en. Siihen on moni tapailu päättynyt, kun en ole halunnut tuhlata lapsista haaveilevan naisen aikaa kerta minulta ei niitä saa. Avioliiton pointtia en ole koskaan käsittänyt, jos kaksi ihmistä haluaa olla yhdessä niin mihin siinä nyt avioliittoa tarvitsee. Ymmärrän kyllä että se konseptina on joillekin tärkeä mutta itse en vaan koe millään tavalla tarpeelliseksi tai arvokkaaksi asiaksi. Jos muuten olisi unelmanainen niin voisin joustaa ja mennä naimisiin mikäli se naiselle elintärkeää olisi, kunhan vedenpitävät avioehdot tehtäisiin ensin.
Tässä on vuosien mittaan oppinut että nuo samansuuntaiset arvot on tosi tärkeä juttu. Niissä asioissa vastakohdat harvoin täydentää toisiaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmaan se olisi helpompaa löytää naisystävä jos olisi haluja lapsentekoon tai alttarille. Aika monessa asiassa voisin tehdä kompromisseja mutta lapsiasiassa en. Siihen on moni tapailu päättynyt, kun en ole halunnut tuhlata lapsista haaveilevan naisen aikaa kerta minulta ei niitä saa. Avioliiton pointtia en ole koskaan käsittänyt, jos kaksi ihmistä haluaa olla yhdessä niin mihin siinä nyt avioliittoa tarvitsee. Ymmärrän kyllä että se konseptina on joillekin tärkeä mutta itse en vaan koe millään tavalla tarpeelliseksi tai arvokkaaksi asiaksi. Jos muuten olisi unelmanainen niin voisin joustaa ja mennä naimisiin mikäli se naiselle elintärkeää olisi, kunhan vedenpitävät avioehdot tehtäisiin ensin.
Tässä on vuosien mittaan oppinut että nuo samansuuntaiset arvot on tosi tärkeä juttu. Niissä asioissa vastakohdat harvoin täydentää toisiaan.Vastaan tuohon omasta näkökulmastani. Minulle uskovana ihmisenä avioliitto merkitsee sitä, että minä pyydän avioliitolle ja kaikelle siihen liittyvälle Jumalan siunausta ja toivotan tervetulleeksi Jumalan parisuhteen siunaajaksi ja allekirjoitan sen, mitä minä koen kristinuskon Jumalan avioliitolle tarkoittavan. Minulle itselleni usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan ja elämän tärkein asia. Sen elämän tärkeimmän asian ja suhteen haluan jakaa tulevan aviomieheni kanssa. Toivon, että Jumala on hänelle ykkönen niin kuin Jumala on minullekin ykkönen, mitä tulee tärkeimpään persoonaan ja persoonien väliseen suhteeseen (ihminen ja Jumala). Jumalan jälkeen ja itsen jälkeen tärkein on aviopuoliso. Haluan, että miehellä on myös sama arvojärjestys elämässään. Jos ei ole, minun arvojärjestystä ei voi ymmärtää. Vain toinen uskova voi käsittää tuon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaan tuohon omasta näkökulmastani. Minulle uskovana ihmisenä avioliitto merkitsee sitä, että minä pyydän avioliitolle ja kaikelle siihen liittyvälle Jumalan siunausta ja toivotan tervetulleeksi Jumalan parisuhteen siunaajaksi ja allekirjoitan sen, mitä minä koen kristinuskon Jumalan avioliitolle tarkoittavan. Minulle itselleni usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan ja elämän tärkein asia. Sen elämän tärkeimmän asian ja suhteen haluan jakaa tulevan aviomieheni kanssa. Toivon, että Jumala on hänelle ykkönen niin kuin Jumala on minullekin ykkönen, mitä tulee tärkeimpään persoonaan ja persoonien väliseen suhteeseen (ihminen ja Jumala). Jumalan jälkeen ja itsen jälkeen tärkein on aviopuoliso. Haluan, että miehellä on myös sama arvojärjestys elämässään. Jos ei ole, minun arvojärjestystä ei voi ymmärtää. Vain toinen uskova voi käsittää tuon.
*Siis haluan, että yhteinen asia tulevan puolison kanssa on usko Jumalaan. Siitä seuraa se, että on hengellinen yhteys ja rukousyhteys puolison kanssa. Menee aika mahdottomaksi, jos tuota ei ole. En tiedä, voisinko seurustella enää ei-uskovan miehen kanssa. Jos mies tulee seurusteluaikana uskoon, voisin harkita avioliittoa. Muussa tapauksessa on aika mahdotonta. Joskus käy noinkin, jos toisella on etsikkoaika menossa tavatessa. Sen varaan ei voi kuitenkaan laskea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaan tuohon omasta näkökulmastani. Minulle uskovana ihmisenä avioliitto merkitsee sitä, että minä pyydän avioliitolle ja kaikelle siihen liittyvälle Jumalan siunausta ja toivotan tervetulleeksi Jumalan parisuhteen siunaajaksi ja allekirjoitan sen, mitä minä koen kristinuskon Jumalan avioliitolle tarkoittavan. Minulle itselleni usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan ja elämän tärkein asia. Sen elämän tärkeimmän asian ja suhteen haluan jakaa tulevan aviomieheni kanssa. Toivon, että Jumala on hänelle ykkönen niin kuin Jumala on minullekin ykkönen, mitä tulee tärkeimpään persoonaan ja persoonien väliseen suhteeseen (ihminen ja Jumala). Jumalan jälkeen ja itsen jälkeen tärkein on aviopuoliso. Haluan, että miehellä on myös sama arvojärjestys elämässään. Jos ei ole, minun arvojärjestystä ei voi ymmärtää. Vain toinen uskova voi käsittää tuon.
Tuli joskus hetki heilasteltua syvästi uskovaisen naisen kanssa. Maailmankuvat ei lainkaan kohdanneet, vaikka kumpikin parhaansa yritti ymmärtää ja kunnioittaa toisen näkemyksiä. Siinä taisi puolin ja toisin ihastus olla lähinnä ulkoisista seikoista johtuvaa. Hänellä arvojärjestys oli juuri tuo mitä kuvasit, toki sitä kunnioitin mutta ei vaan istunut omaan elämään moinen ajatusmalli. Varmasti hänkin on lopulta onnellisempi kaltaisensa uskovan kanssa joten täytyy vaan todeta että oli mielenkiintoinen kokemus joka opetti itselle taas lisää, mitä oikeasti kumppanilta toivoo!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli joskus hetki heilasteltua syvästi uskovaisen naisen kanssa. Maailmankuvat ei lainkaan kohdanneet, vaikka kumpikin parhaansa yritti ymmärtää ja kunnioittaa toisen näkemyksiä. Siinä taisi puolin ja toisin ihastus olla lähinnä ulkoisista seikoista johtuvaa. Hänellä arvojärjestys oli juuri tuo mitä kuvasit, toki sitä kunnioitin mutta ei vaan istunut omaan elämään moinen ajatusmalli. Varmasti hänkin on lopulta onnellisempi kaltaisensa uskovan kanssa joten täytyy vaan todeta että oli mielenkiintoinen kokemus joka opetti itselle taas lisää, mitä oikeasti kumppanilta toivoo!
Kun uskova ja ei-uskova seurustelee ja/tai on parisuhteessa keskenään, sitä tilannetta voisi kuvata metaforalla, että he "elävät eri valtakunnissa". Toisella on siis hengellinen näkökyky, toinen on hengellisesti sokea. Toisella on elämässä ikuisuusperspektiivi, jonka mukaan myös elämänvalinnat tehdään, toinen ei ymmärrä sitä eikä hänen perspektiivinsä ole sama eikä ohjaa hänen elämänvalintojaan. (Tämä ei tarkoita sitä, että uskova olisi täydellinen eikä tekisi virheitä. Uskova ei tule myöskään täydelliseksi tässä ajassa, vaikka hän onkin hengellisessä mielessä uudestisyntynyt. Henkinen ja hengellinen kasvu kuitenkin jatkuu läpi koko elämän uskovalla.) Sen vuoksi se on niin vaikeaa. Sen vuoksi jokainen OIKEASTI JA AIDOSTI uskova, jos suostuu ei-uskovan kanssa seurusteluun tai parisuhteeseen, koko ajan toivoo ja rukoilee, että se toinen tulee uskoon ja sisälle "samaan valtakuntaan" ja ymmärrykseen. Siinä on suuri huoli koko ajan myös toisesta, jos se toinen ei tulekaan uskoon (ja on vaarassa joutua kadotukseen). Näiden seikkojen vuoksi uskoville ei suositella avioliittoja ei-uskovien kanssa. (Tämä ei myöskään tarkoita sitä, ettei uskovien avioliitot voisi kaatua. Sitäkin tapahtuu.)
Kaikki oikeasti uskossa olevat kuitenkin toivoo, että jokainen ei-uskova tulisi uskoon ja pelastuu. Sitä toivon sinullekin, kuka ikinä sitten oletkaan. Kysymys ei lopulta ole minun uskomusjärjestelmästä eikä paremmuudesta vaan siitä, että jokainen tekee ratkaisun Jumalan puoleen elämänsä aikana ja tulee Jumalan lapseksi hengellisessä mielessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun uskova ja ei-uskova seurustelee ja/tai on parisuhteessa keskenään, sitä tilannetta voisi kuvata metaforalla, että he "elävät eri valtakunnissa". Toisella on siis hengellinen näkökyky, toinen on hengellisesti sokea. Toisella on elämässä ikuisuusperspektiivi, jonka mukaan myös elämänvalinnat tehdään, toinen ei ymmärrä sitä eikä hänen perspektiivinsä ole sama eikä ohjaa hänen elämänvalintojaan. (Tämä ei tarkoita sitä, että uskova olisi täydellinen eikä tekisi virheitä. Uskova ei tule myöskään täydelliseksi tässä ajassa, vaikka hän onkin hengellisessä mielessä uudestisyntynyt. Henkinen ja hengellinen kasvu kuitenkin jatkuu läpi koko elämän uskovalla.) Sen vuoksi se on niin vaikeaa. Sen vuoksi jokainen OIKEASTI JA AIDOSTI uskova, jos suostuu ei-uskovan kanssa seurusteluun tai parisuhteeseen, koko ajan toivoo ja rukoilee, että se toinen tulee uskoon ja sisälle "samaan valtakuntaan" ja ymmärrykseen. Siinä on suuri huoli koko ajan myös toisesta, jos se toinen ei tulekaan uskoon (ja on vaarassa joutua kadotukseen). Näiden seikkojen vuoksi uskoville ei suositella avioliittoja ei-uskovien kanssa. (Tämä ei myöskään tarkoita sitä, ettei uskovien avioliitot voisi kaatua. Sitäkin tapahtuu.)
Kaikki oikeasti uskossa olevat kuitenkin toivoo, että jokainen ei-uskova tulisi uskoon ja pelastuu. Sitä toivon sinullekin, kuka ikinä sitten oletkaan. Kysymys ei lopulta ole minun uskomusjärjestelmästä eikä paremmuudesta vaan siitä, että jokainen tekee ratkaisun Jumalan puoleen elämänsä aikana ja tulee Jumalan lapseksi hengellisessä mielessä.Hyviä pointteja!
Tuon suhteen aikana tuli noita uskonasioita paljon mietittyä, sattuneesta syystä. Nainen kun oli vasta aikuisiällä tullut uskoon niin hänellä oli paljon ymmärrystä sille, että minulle oli haaste ymmärtää uskovaisuuden syvintä olemusta. Hänellä oli aito huoli minusta ja sekin oli lopulta aika stressaavaa, kun toinen välitti niin kovasti mm. kuoleman jälkeisestä elämästä ja siitä, että meidän loppusijoituspaikat olisi eri osoitteissa. Itse kun ei noita asioita lainkaan pohdi, kun oma uskomus on se, että kaikki päättyy kun hengittäminen lakkaa.
Oli samalla hellyttävää ja ahdistavaa että toinen niin kovasti miettii ja murehtii meikäläisenkin tulevaisuudesta. Hyväähän hän vain tarkoitti, arvostan häntä yhä ihmisenä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyviä pointteja!
Tuon suhteen aikana tuli noita uskonasioita paljon mietittyä, sattuneesta syystä. Nainen kun oli vasta aikuisiällä tullut uskoon niin hänellä oli paljon ymmärrystä sille, että minulle oli haaste ymmärtää uskovaisuuden syvintä olemusta. Hänellä oli aito huoli minusta ja sekin oli lopulta aika stressaavaa, kun toinen välitti niin kovasti mm. kuoleman jälkeisestä elämästä ja siitä, että meidän loppusijoituspaikat olisi eri osoitteissa. Itse kun ei noita asioita lainkaan pohdi, kun oma uskomus on se, että kaikki päättyy kun hengittäminen lakkaa.
Oli samalla hellyttävää ja ahdistavaa että toinen niin kovasti miettii ja murehtii meikäläisenkin tulevaisuudesta. Hyväähän hän vain tarkoitti, arvostan häntä yhä ihmisenä!Itse olen tullut nuorena uskoon mutta olen pääosin tapaluterilaisesta perheestä ja suvusta, jossa tosin on tapahtunut oman uskon jälkeen onneksi myös muillakin hengellistä heräämistä ja toisaalta ollut aina sellainen kunnioitus Jumalaa kohtaan, mikä voi olla myös tapaluterilaisissa perheissä ja suvuissa yleistä. Ymmärrän ei-uskovien ajatusmaailmaa omaa taustaa ja omaa perhetaustaa vasten erittäin hyvin. Minä pidin nuorena ja naiivina tietoa ja tiedettä jumalana sekä koulutusta ja älyykkyyttä lähes jumalaisena ilmentymänä ennen kuin tulin uskoon. Arvostan edellä mainittuja asioita edelleen mutta arvojärjestys on toinen. Uskovalle Jumala tulisi olla aina nro 1 ja sen varassa tehdään tai ainakin yritetään tehdä elämänvalinnat. Uskovienkin keskuudessa voi olla ylpeyttä erilaisista asioista, kateutta, valhetta, vääriä todistuksia, riitelyä ja muuta, mikä ei tosin kyllä kuulu uskovalle. Luopuminen uskosta on myös mahdollista. Ihmisen teot lopulta kertoo aika paljon siitä, ketä ihminen palvoo, seuraa ja kunnioittaa ja kenen ja minkä varaan elämänsä rakentaa. Ei uskova ihminen ole parempi eikä ihmisarvoltaan korkeammalla kuin kukaan muukaan. Jokainen ihminen on Jumalalle korvaamaton, kukaan ei voi korvata minua eikä sinua Jumalalle eikä ottaa minun tai sinun paikkaa. Tuon tulisi olla jokaisen ihmisen ihmisarvon ja itsetunnon perusta.
Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että tulin uskoon jo 16-17-vuotiaana, tosin ei se uskoontuleminenkaan kaikelta suojele eikä tarkoita sitä, ettei elämässä joutuisi syvästikin sen jälkeen erinäisistä syistä kärsimään ja kokemaan negatiivisia asioita. Usein uskossa elämiseen ja Jeesuksen seuraamiseen, ainakin toisilla, voi kuulua se, että siitä joutuu maksamaan hinnan jossain mielessä. Suomessa kristittynä (uskovana) eläminen ainakin vielä on suhteellisen helppoa. Tilanne ei ole suinkaan näin etuoikeutettu muuallapäin maailmaa.
Mielestäni se on jo hieno asia, jos ei-uskova ihminen ymmärtää, että uskovan ihmisen huoli on aito. Siinä ei ole kysymys mistään pakkokäännytyksestä vaan siitä, että aidosti haluaa niin kuin Jumalakin haluaa, että jokainen ihminen vastaanottaa Jeesuksen Kristuksen Herranaan ja vapahtajanaan ja että pelastuu ikuiseen elämään Jumalan kanssa. Jumalahan ei voi ketään pakottaa ikuiseen elämään kanssaan ja toisaalta ikuinen elämä taivaassa on ikuista läsnäoloa Jumalan kanssa. Ei ole olemasta taivasta ilman Jumalan ikuista läsnäoloa. Kyllähän se huoli toisista välillä rehellisesti sanottuna ahdistaa. Ei se koko ajan mielessä ole mutta kyllä sitä miettii etenkin ei-uskovien läheisten kohdalla ja koko ei-uskovan ihmiskunnan kohdalla. En itse myöskään ymmärrä, miten joku uskaltaa elää ilman Jumalaa ja kulkea Jumalan ohi elämässään. Elämässä voi sattua mitä vain ja tämä päivä tai hetki voi olla se viimeinen. Elämän tärkeintä ratkaisua ei tule siirtää vanhuuteen tai oletettuihin vanhuudenpäiviin; voi olla, että niitä ei kaikille tule ja hukkaa mahdollisuuden. Sen vuoksi kehotan kaikkia tekemään sen ratkaisun silloin kuin siihen annetaan vielä se mahdollisuus. Itsepäinen tuossa asiassa ei saa olla, ettei käy huonosti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastaan tuohon omasta näkökulmastani. Minulle uskovana ihmisenä avioliitto merkitsee sitä, että minä pyydän avioliitolle ja kaikelle siihen liittyvälle Jumalan siunausta ja toivotan tervetulleeksi Jumalan parisuhteen siunaajaksi ja allekirjoitan sen, mitä minä koen kristinuskon Jumalan avioliitolle tarkoittavan. Minulle itselleni usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan ja elämän tärkein asia. Sen elämän tärkeimmän asian ja suhteen haluan jakaa tulevan aviomieheni kanssa. Toivon, että Jumala on hänelle ykkönen niin kuin Jumala on minullekin ykkönen, mitä tulee tärkeimpään persoonaan ja persoonien väliseen suhteeseen (ihminen ja Jumala). Jumalan jälkeen ja itsen jälkeen tärkein on aviopuoliso. Haluan, että miehellä on myös sama arvojärjestys elämässään. Jos ei ole, minun arvojärjestystä ei voi ymmärtää. Vain toinen uskova voi käsittää tuon.
Voitko kertoa edes yhden ainoan todisteen siitä että jumala on olemassa tai on koskaan ollut? Ei mitään satukirjasta luettua juttua vaan rehellinen aito todiste siitä.
Muussa tapauksessa huuhaatouhua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voitko kertoa edes yhden ainoan todisteen siitä että jumala on olemassa tai on koskaan ollut? Ei mitään satukirjasta luettua juttua vaan rehellinen aito todiste siitä.
Muussa tapauksessa huuhaatouhua.Jos haluat lukea filosofista pohditaan "Jumala -todistuksista", suosittelen uskonnonfilosofi John Hickin teoksia. Mielestäni jo luomakunnan ihmeellisyys ja suunnitelmallisuus kertoo sen Luojasta. En usko, että sattuma voisi synnyttää tällaista ekosysteemiä ja ihmistä. Ihminen kokonaisuutena ja ihmisen eri osat on jo yksittäin niin "hienoja" ja erikoisia, että niiden syntyminen ilman älykästä suunnittelijaa olisi mahdotonta. Suosittelen myös tutustumaan älykkään suunnittelun -ideaan.
En minä voi kenellekään todistaa Jumalan olemassaoloa, jos ihminen on valmiiksi asennoitunut sillä tavalla, että Jumalaa ei ole ja kantaa siis ateistin ideologiaa ja uskomuksia omassa arvomaailmassa. Ateismikin on ideologia ja uskomusjärjestelmä. Suosittelen olemaan avoin etsijä ja tarvittaessa tarkastamaan omia ennakkoasetuksia ja rajoittuneisuutta. Ei toinen ihminen voi toiselle ihmiselle uskoa saada aikaan. Usko on henkilökohtainen SUHDE Jumalaan ja uskominen syntyy usein silloin, kun ihminen kuulee Jumalan sanan ja on avoin sen vastaanottamaan. Pyhän Hengen eli Jumalan Hengen työ uskon syntymisestä ja ihmisen "tekemisessä vastaanottavaksi" Jumalan sanalle ja ymmärryksen avaaminen ymmärtämään Jumalan sanaa on keskeisessä asemassa. Ihminen ei voi itse puristaa itsestään uskoa eikä toinen ihminen voi saada toista uskomaan eikä ottaa omasta eikä muiden uskoontulemisesta mitään sulkaa hattuun. Kunnia siitä kuuluu yksin Jumalalle. Voin vain suositella lukemaan raamattua ja pyytämään, että Jumala kirkastaa sitä kautta itsensä ja avaa ymmärryksen, "sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voitko kertoa edes yhden ainoan todisteen siitä että jumala on olemassa tai on koskaan ollut? Ei mitään satukirjasta luettua juttua vaan rehellinen aito todiste siitä.
Muussa tapauksessa huuhaatouhua.Haluaisin huomauttaa tuon kommentin tulleen sivusta, eikä ollut minun (uskovaisen naisen kanssa aikanaan heilastelleen) kirjoittama.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Haluaisin huomauttaa tuon kommentin tulleen sivusta, eikä ollut minun (uskovaisen naisen kanssa aikanaan heilastelleen) kirjoittama.
Minulla olikin sellainen tunne, että ei ollut sinulta. Edelliseen kommentoijana vielä viitaten: saahan sitä kysyä ja kannattaa kysyä. Jumala kestää ihmisen kysymykset ja epäilyt. Ihmisen "luontoon" kuuluu kysyä ja epäillä. En itsekään purematta mitään nielisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla olikin sellainen tunne, että ei ollut sinulta. Edelliseen kommentoijana vielä viitaten: saahan sitä kysyä ja kannattaa kysyä. Jumala kestää ihmisen kysymykset ja epäilyt. Ihmisen "luontoon" kuuluu kysyä ja epäillä. En itsekään purematta mitään nielisi.
*kommentoijaan
- Anonyymi
Kysymys Jaanille: "Millainen kumppani itse olisit?" ;) ;)
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ai minä? En osaa sanoa. Tylsä varmaankin. Liian tasanen. :)
Niin, sinä olet Jaani, toivottavasti pidät uudesta lempinimestäsi! ;) Tasainen on parempi kuin vuoristorata. "Vuoristoradat" on ihmistyyppeinä todella haastavia parisuhteessa. Sellaisten kanssa joutuu olemaan varpaillaan ja ahdistus voi tarttua. Moniulotteisuus on eri asia kuin vuoristorata, kun ne eri puolet on balanssissa, rakentavalla tavalla mielenkiintoisia eikä häiritse yhteiseloa ja arkielämää (ainakaan liikaa). Vuoristoradoilla on usein syynsä poukkurointiin ja hekin voivat rauhoittua, kun solmut avataan. Usein ihminen itse kärsii siitä eniten, jos elämä on yhtä vuoristorataa. Sellaista en toivo kenellekään.
Anonyymi kirjoitti:
Niin, sinä olet Jaani, toivottavasti pidät uudesta lempinimestäsi! ;) Tasainen on parempi kuin vuoristorata. "Vuoristoradat" on ihmistyyppeinä todella haastavia parisuhteessa. Sellaisten kanssa joutuu olemaan varpaillaan ja ahdistus voi tarttua. Moniulotteisuus on eri asia kuin vuoristorata, kun ne eri puolet on balanssissa, rakentavalla tavalla mielenkiintoisia eikä häiritse yhteiseloa ja arkielämää (ainakaan liikaa). Vuoristoradoilla on usein syynsä poukkurointiin ja hekin voivat rauhoittua, kun solmut avataan. Usein ihminen itse kärsii siitä eniten, jos elämä on yhtä vuoristorataa. Sellaista en toivo kenellekään.
Jaani? Eipä ole ennen kutsuttu tuolla nimellä. Lempinimiä on kyllä monia ihan kutsumanimenäkin. Riippuen aina ihmisestä kuka miksikin kutsuu. Osa puhuttelee sukunimellä, osa lempinimillä. Kaitpa tuokin käy.
Yym, tasainen vaan taitaa monista tuntua yhtä kuin tylsältä. Pitäisi tunnetilat hyppiä laidasta toiseen ja touhottaa kauheasti. Reuhottaa päänä ja suuna. Sählätä ja säheltää.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Jaani? Eipä ole ennen kutsuttu tuolla nimellä. Lempinimiä on kyllä monia ihan kutsumanimenäkin. Riippuen aina ihmisestä kuka miksikin kutsuu. Osa puhuttelee sukunimellä, osa lempinimillä. Kaitpa tuokin käy.
Yym, tasainen vaan taitaa monista tuntua yhtä kuin tylsältä. Pitäisi tunnetilat hyppiä laidasta toiseen ja touhottaa kauheasti. Reuhottaa päänä ja suuna. Sählätä ja säheltää.Jan kuulostaa suomenruotsalaiselta alkuperältään ja kantasuomalaiseen suuhun sopii paremmin Jaani, koska monella murrealueella vokaaleja pidennetään ja lisäillään, että olisi helpompi lausua. ;D ;)
Tasainen ei ole synonyymi tylsyydelle. Itse pidän moniulotteisista ihmisistä, jollainen olen mielestäni itsekin. Moniulotteisuuteen kuuluu ehkä se, että ihmisessä on enemmän kuin yksi puoli mutta rakentava moniulotteisuus on tasapainossa ja näkyy tasapainona. Tasainen ja moniulotteinen ihminen on mielenkiintoinen eikä liian ennalta arvattava. Moniulotteinen ihminen osaa yllättää ja yllättää. Moniulotteisen ihmisen mielestäkin oma elämä ja arki voi tuntua välillä tai jossain elämänvaiheessa tylsältä. Pitää osata tehdä ero ihmisen ja ihmisen arjen välillä. Arjen sisällöt riippuu monista asioista ja toisaalta rutiinit ja tietty toistuvuus rutiineissa on suojelevaa ja rakentavaa eikä sellaisesta ole edes tarkoitus irrottautua. Anonyymi kirjoitti:
Jan kuulostaa suomenruotsalaiselta alkuperältään ja kantasuomalaiseen suuhun sopii paremmin Jaani, koska monella murrealueella vokaaleja pidennetään ja lisäillään, että olisi helpompi lausua. ;D ;)
Tasainen ei ole synonyymi tylsyydelle. Itse pidän moniulotteisista ihmisistä, jollainen olen mielestäni itsekin. Moniulotteisuuteen kuuluu ehkä se, että ihmisessä on enemmän kuin yksi puoli mutta rakentava moniulotteisuus on tasapainossa ja näkyy tasapainona. Tasainen ja moniulotteinen ihminen on mielenkiintoinen eikä liian ennalta arvattava. Moniulotteinen ihminen osaa yllättää ja yllättää. Moniulotteisen ihmisen mielestäkin oma elämä ja arki voi tuntua välillä tai jossain elämänvaiheessa tylsältä. Pitää osata tehdä ero ihmisen ja ihmisen arjen välillä. Arjen sisällöt riippuu monista asioista ja toisaalta rutiinit ja tietty toistuvuus rutiineissa on suojelevaa ja rakentavaa eikä sellaisesta ole edes tarkoitus irrottautua.Juu, mulla onkin suomenruotsalaista sukua isäni puolelta. Suku on tullut Keski-Euroopasta Pommerista aikoinaan Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Isän pappa puhui ruotsia samoin mummo ja kaikki sitä edeltävät. Suomi on tarttunut vasta meihin nuorempiin sukupolviin kantakieleksi. Nimetkin oli joko Saksalaisia tai Ruotsalaisia tai niiden sekoitusta.
Jan on hyvä nimi, koska Saksa ja Ruotsi on osa mun geeniperimääkin.
Niin, en nyt tiedä sitten miten moniulotteinen olen. Onhan minusta moneksi, jos niin haluan. Tykkään kuitenkin elää tasaisesti, vaikka välillä repäistä ja tehdä jotain pähkähullua. :)- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Juu, mulla onkin suomenruotsalaista sukua isäni puolelta. Suku on tullut Keski-Euroopasta Pommerista aikoinaan Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Isän pappa puhui ruotsia samoin mummo ja kaikki sitä edeltävät. Suomi on tarttunut vasta meihin nuorempiin sukupolviin kantakieleksi. Nimetkin oli joko Saksalaisia tai Ruotsalaisia tai niiden sekoitusta.
Jan on hyvä nimi, koska Saksa ja Ruotsi on osa mun geeniperimääkin.
Niin, en nyt tiedä sitten miten moniulotteinen olen. Onhan minusta moneksi, jos niin haluan. Tykkään kuitenkin elää tasaisesti, vaikka välillä repäistä ja tehdä jotain pähkähullua. :)Kyllä minäkin tykkään elää tasaisesti, vaikka olen moniulotteinen. Moniulotteinen tarvitsee monia erilaisia elämänsisältöjä ollakseen onnellinen tai tyydyttääkseen eri puoliaan itsessä tai kokeaakseen tyydyttävää onnellisuutta elämässä. Pidän itsekin spontaniudesta ripauksella hullunrohkeutta, se tekee elämästä mielenkiintoista! ;) ;)
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minäkin tykkään elää tasaisesti, vaikka olen moniulotteinen. Moniulotteinen tarvitsee monia erilaisia elämänsisältöjä ollakseen onnellinen tai tyydyttääkseen eri puoliaan itsessä tai kokeaakseen tyydyttävää onnellisuutta elämässä. Pidän itsekin spontaniudesta ripauksella hullunrohkeutta, se tekee elämästä mielenkiintoista! ;) ;)
Yym, ainakin rikas mielikuvitus auttaa jaksamaan, jos muuten on tappavan tasaista ja tylsää. :)
Mä olen ihan tyytyväinen tasaiseen, toimivaan elämään mutta olen elämyshakuinen ihminen, jolloin se arki voi joskus tuntua siltä ettei siitä saa tarpeeksi elämyksiä. Olisin varmaan onnellisimmillani, kun mikään ei pitelisi mua väkisin missään, vaan saisin elää vapaasti just niin kun haluan. Mä olen huono elämään muottien mukaan, alistun niihin pakon sanelemana mutta inhoan niitä.
Joskus tuntuu, ettei tämä maailma ole mua varten. Mulla olis itelläni mielenkiintoisempi maailma, jos rakentaisin sellaisen.J-a-n kirjoitti:
Yym, ainakin rikas mielikuvitus auttaa jaksamaan, jos muuten on tappavan tasaista ja tylsää. :)
Mä olen ihan tyytyväinen tasaiseen, toimivaan elämään mutta olen elämyshakuinen ihminen, jolloin se arki voi joskus tuntua siltä ettei siitä saa tarpeeksi elämyksiä. Olisin varmaan onnellisimmillani, kun mikään ei pitelisi mua väkisin missään, vaan saisin elää vapaasti just niin kun haluan. Mä olen huono elämään muottien mukaan, alistun niihin pakon sanelemana mutta inhoan niitä.
Joskus tuntuu, ettei tämä maailma ole mua varten. Mulla olis itelläni mielenkiintoisempi maailma, jos rakentaisin sellaisen.High Sensation Seeker kuvastaa mua.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä minäkin tykkään elää tasaisesti, vaikka olen moniulotteinen. Moniulotteinen tarvitsee monia erilaisia elämänsisältöjä ollakseen onnellinen tai tyydyttääkseen eri puoliaan itsessä tai kokeaakseen tyydyttävää onnellisuutta elämässä. Pidän itsekin spontaniudesta ripauksella hullunrohkeutta, se tekee elämästä mielenkiintoista! ;) ;)
Jos en olisi perheellinen, voisin ottaa vaan extemporee matkan tyyliin arpomalla mihin vaan ja lähteä seikkailemaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Tulla takaisin kun sille tuntuu tai olla tulematta.
Voisin kokeilla asumista alkeellisissa olsuhteissa ja nauttia siitä ettei mitään ylimääräistä rojua ole missään.
Voisin nauttia siitä, ettei ole kelloa ja aikatauluja ja pakko mennä töihin joka päivä.
Voisin nauttia siitä, että saan rakastaa just niin kun haluan eikä kukaan katso kieroon mua.
Voisin nauttia siitä, että vaan ole koko päivän ottamatta mitään murhetta siitä miten muu maailma kulkee.
Stressaannun tästä muiden laatimasta maailmasta, mä en oikein istu tähän maailmaan.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Yym, ainakin rikas mielikuvitus auttaa jaksamaan, jos muuten on tappavan tasaista ja tylsää. :)
Mä olen ihan tyytyväinen tasaiseen, toimivaan elämään mutta olen elämyshakuinen ihminen, jolloin se arki voi joskus tuntua siltä ettei siitä saa tarpeeksi elämyksiä. Olisin varmaan onnellisimmillani, kun mikään ei pitelisi mua väkisin missään, vaan saisin elää vapaasti just niin kun haluan. Mä olen huono elämään muottien mukaan, alistun niihin pakon sanelemana mutta inhoan niitä.
Joskus tuntuu, ettei tämä maailma ole mua varten. Mulla olis itelläni mielenkiintoisempi maailma, jos rakentaisin sellaisen.Rikas sisäinen maailma auttaa, jos ja kun ulkoinen käy tylsäksi tai ahdistavaksi tai rajoittavaksi. Mieli ja mielikuvitus vapauttaa unelmoimaan ja irtautumaan ulkoisista olosuhteista ainakin hetkeksi. Positiivisuus taas pitää liikkeellä ja auttaa kulkemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä auttaa sietämään sitä arjen tylsyyttä.
Olen itsekin elämyshakuinen ja haen niitä tietyistä lähteistä, jotka itselleni ovat tärkeitä. Henkireikiä itselleni on esim. musiikki, matkustelu, luonto, luonnossa liikkuminen, elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen, lukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen jne. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin on ymmärtänyt "arjen juhla" käsitteen, mikä auttaa löytämään ilon pienistä asioista. - Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Jos en olisi perheellinen, voisin ottaa vaan extemporee matkan tyyliin arpomalla mihin vaan ja lähteä seikkailemaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Tulla takaisin kun sille tuntuu tai olla tulematta.
Voisin kokeilla asumista alkeellisissa olsuhteissa ja nauttia siitä ettei mitään ylimääräistä rojua ole missään.
Voisin nauttia siitä, ettei ole kelloa ja aikatauluja ja pakko mennä töihin joka päivä.
Voisin nauttia siitä, että saan rakastaa just niin kun haluan eikä kukaan katso kieroon mua.
Voisin nauttia siitä, että vaan ole koko päivän ottamatta mitään murhetta siitä miten muu maailma kulkee.
Stressaannun tästä muiden laatimasta maailmasta, mä en oikein istu tähän maailmaan.Ymmärrän tuon, että perhe tuo vastuun. Moni kuitenkin haluaa sen vastuun sitoutuessaan ja hankkiessaan lapsia. Niihin kuuluu vastuu. Voihan sitten tehdä erilaisia ratkaisuja, kun lapset ovat lentäneet pesästä ja toteuttaa spontaniutta siinä rajoissa kuin se perheelliselle on mahdollista. Ei kaikki perheettömätkään voi tehdä mitä vain. Perheettömälläkin on työ- ja/tai opiskeluvelvoitteet ja paikalla pysymisen velvoite. Taloudelliset ja muut resurssit eivät myöskään kaikilla perheettömillä ole sellaiset, että voi tehdä mitä vain.
Anonyymi kirjoitti:
Rikas sisäinen maailma auttaa, jos ja kun ulkoinen käy tylsäksi tai ahdistavaksi tai rajoittavaksi. Mieli ja mielikuvitus vapauttaa unelmoimaan ja irtautumaan ulkoisista olosuhteista ainakin hetkeksi. Positiivisuus taas pitää liikkeellä ja auttaa kulkemaan kohti tavoitteita ja unelmia sekä auttaa sietämään sitä arjen tylsyyttä.
Olen itsekin elämyshakuinen ja haen niitä tietyistä lähteistä, jotka itselleni ovat tärkeitä. Henkireikiä itselleni on esim. musiikki, matkustelu, luonto, luonnossa liikkuminen, elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen, lukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen jne. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä paremmin on ymmärtänyt "arjen juhla" käsitteen, mikä auttaa löytämään ilon pienistä asioista.Sulla on runsaasti henkireikiä. Mulla on lähinnä nyt musiikki, runot, luonto, tämä palsta.
Kunnon päiväunet. :)Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän tuon, että perhe tuo vastuun. Moni kuitenkin haluaa sen vastuun sitoutuessaan ja hankkiessaan lapsia. Niihin kuuluu vastuu. Voihan sitten tehdä erilaisia ratkaisuja, kun lapset ovat lentäneet pesästä ja toteuttaa spontaniutta siinä rajoissa kuin se perheelliselle on mahdollista. Ei kaikki perheettömätkään voi tehdä mitä vain. Perheettömälläkin on työ- ja/tai opiskeluvelvoitteet ja paikalla pysymisen velvoite. Taloudelliset ja muut resurssit eivät myöskään kaikilla perheettömillä ole sellaiset, että voi tehdä mitä vain.
Haluan minäkin vastuun, olen vaan ikäni kantanut vastuuta muista ja muiden mielen mukaan. Taitaa olla vaan kiintiö täynnä sitä mitä muut haluaa.
Lapset on tässä vielä vuosia, ehdin olla vanhus kun he lähtee. Siksi olisi kiva, että edes kumppani ymmärtäisi tarpeitani ja tukisi niissä.J-a-n kirjoitti:
Haluan minäkin vastuun, olen vaan ikäni kantanut vastuuta muista ja muiden mielen mukaan. Taitaa olla vaan kiintiö täynnä sitä mitä muut haluaa.
Lapset on tässä vielä vuosia, ehdin olla vanhus kun he lähtee. Siksi olisi kiva, että edes kumppani ymmärtäisi tarpeitani ja tukisi niissä.Plus että nuorena huono terveydentila rajoitti elämää merkittävästi. Jäi paljon tekemättä ja valitsematta asioita, kuten terveet valitsee ja tyydyttyä siihen mihin kykenee.
Nyt kun migreeni on hyvin harvoin, ei enää viikottain ja montaa kertaa viikossa, endometriiosikivut on poissa. Tunnen pystyväni elämään. Haluaisin elää, kun viimeinkin voin ja pystyn.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Jos en olisi perheellinen, voisin ottaa vaan extemporee matkan tyyliin arpomalla mihin vaan ja lähteä seikkailemaan ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. Tulla takaisin kun sille tuntuu tai olla tulematta.
Voisin kokeilla asumista alkeellisissa olsuhteissa ja nauttia siitä ettei mitään ylimääräistä rojua ole missään.
Voisin nauttia siitä, ettei ole kelloa ja aikatauluja ja pakko mennä töihin joka päivä.
Voisin nauttia siitä, että saan rakastaa just niin kun haluan eikä kukaan katso kieroon mua.
Voisin nauttia siitä, että vaan ole koko päivän ottamatta mitään murhetta siitä miten muu maailma kulkee.
Stressaannun tästä muiden laatimasta maailmasta, mä en oikein istu tähän maailmaan.Monta samantyylistä ajatusta minullakin. Vaikka viihdynkin kehossani naisellisena naisena. Silloinkin kun minulla oli siilitukka näytin niin tytöltä, että vain miehet lähestyivät..
Naisissa tykkään naisen kehosta, ja naisellisuuttakin pitää olla, mutta ehkä jollain tapaa maskuliinisuutta persoonassa myös. Sellainen kiehtoo minua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Monta samantyylistä ajatusta minullakin. Vaikka viihdynkin kehossani naisellisena naisena. Silloinkin kun minulla oli siilitukka näytin niin tytöltä, että vain miehet lähestyivät..
Naisissa tykkään naisen kehosta, ja naisellisuuttakin pitää olla, mutta ehkä jollain tapaa maskuliinisuutta persoonassa myös. Sellainen kiehtoo minua.Minulla oli siis hetken punainen siilitukka.. Silloin tapailin pitkähiuksisia miehiä :DNaisiin asti en koskaan päässyt, vaikka taisi olla lesboidentiteetti, mitä silloin yritin etsiä.. Voi minua ;)
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Haluan minäkin vastuun, olen vaan ikäni kantanut vastuuta muista ja muiden mielen mukaan. Taitaa olla vaan kiintiö täynnä sitä mitä muut haluaa.
Lapset on tässä vielä vuosia, ehdin olla vanhus kun he lähtee. Siksi olisi kiva, että edes kumppani ymmärtäisi tarpeitani ja tukisi niissä.Ymmärrän. Toivon, että tilanteensi muuttuu parempaan suuntaan ja että saat omaa aikaa tarvittaessa.
Anonyymi kirjoitti:
Monta samantyylistä ajatusta minullakin. Vaikka viihdynkin kehossani naisellisena naisena. Silloinkin kun minulla oli siilitukka näytin niin tytöltä, että vain miehet lähestyivät..
Naisissa tykkään naisen kehosta, ja naisellisuuttakin pitää olla, mutta ehkä jollain tapaa maskuliinisuutta persoonassa myös. Sellainen kiehtoo minua.Hyvä että viihdyt. Kyllä mäkin enimmän aikaa viihdyn kehossani, olen siihen tottunut jo ettei se ole mun mielipiteitäni kysellyt, kuka onkin rakentamassa ollut.
Pyrin kääntämään epämukavat tuntemukset pois mielestäni, jos ne yrittää hyökyä päälle.
En vaan anatomiasta huolimatta tunne olevani nainen. Tiedän olevani, en tunne olevani. Enkä mä halua oikeastaan sitä edes miettiä mikä mä olen.
Miehenä multa olisi jäänyt moni murhe pois, mitkä olen läpi käynyt naiseuden takia. Niiden suhteen olis ollut helpompaa. Mutta realistina tiedän, että miehenä mulla olis ollut vaan eri murheet. Joten olen mitä olen ja koitan nauttia siitä, että ylipäänsä olen.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulla oli siis hetken punainen siilitukka.. Silloin tapailin pitkähiuksisia miehiä :DNaisiin asti en koskaan päässyt, vaikka taisi olla lesboidentiteetti, mitä silloin yritin etsiä.. Voi minua ;)
Miksi tulit säätämään siihen keskelle? Olisit edes kirjoittanut, että vastaat sivusta, ettei mene viestit sekaisin. Tässä oli dialogi menossa minun ja Jaanin kanssa!
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Plus että nuorena huono terveydentila rajoitti elämää merkittävästi. Jäi paljon tekemättä ja valitsematta asioita, kuten terveet valitsee ja tyydyttyä siihen mihin kykenee.
Nyt kun migreeni on hyvin harvoin, ei enää viikottain ja montaa kertaa viikossa, endometriiosikivut on poissa. Tunnen pystyväni elämään. Haluaisin elää, kun viimeinkin voin ja pystyn.Tuo on varmasti vaikea tilanne kenelle vain, jos joutuu vierestä seuraamaan, kun toiset saa elää täysillä elämää eikä itse pysty. Hyvä, että tilanteesi on toinen nyt.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Hyvä että viihdyt. Kyllä mäkin enimmän aikaa viihdyn kehossani, olen siihen tottunut jo ettei se ole mun mielipiteitäni kysellyt, kuka onkin rakentamassa ollut.
Pyrin kääntämään epämukavat tuntemukset pois mielestäni, jos ne yrittää hyökyä päälle.
En vaan anatomiasta huolimatta tunne olevani nainen. Tiedän olevani, en tunne olevani. Enkä mä halua oikeastaan sitä edes miettiä mikä mä olen.
Miehenä multa olisi jäänyt moni murhe pois, mitkä olen läpi käynyt naiseuden takia. Niiden suhteen olis ollut helpompaa. Mutta realistina tiedän, että miehenä mulla olis ollut vaan eri murheet. Joten olen mitä olen ja koitan nauttia siitä, että ylipäänsä olen.Hei, tuo 15:40 ja 15:48 viesti ei ole minulta. Joku tuli tuohon langan keskelle kommentoimaan, huoh... ;) ;)
Anonyymi kirjoitti:
Minulla oli siis hetken punainen siilitukka.. Silloin tapailin pitkähiuksisia miehiä :DNaisiin asti en koskaan päässyt, vaikka taisi olla lesboidentiteetti, mitä silloin yritin etsiä.. Voi minua ;)
Mulla on ollut suurimman osan elämääni lyhyet hiukset. Aina vaan lyhyemmät ja siilikin. Enkä aio koskaan kasvattaa enää pidempiä hiuksia. Mä viihdyn tällaisena kun nyt olen.
Pidän mistä tykkään päälläni, näytän miltä näytän, jätän karvat ajamatta, olen vaan naturellisti minä itte.
Juujuu. Tuota lesbo identiteettiä miettinyt ja en vaan koe sitäkään omaksi, kun en siitä naiseudesta saa mitään otetta itsessäni psyykkisesti.Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän. Toivon, että tilanteensi muuttuu parempaan suuntaan ja että saat omaa aikaa tarvittaessa.
Täytyy yrittää saada ja olla vähän itsekkäämpikin. Mä liikaa joustan muiden vuoksi edelleen.
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on varmasti vaikea tilanne kenelle vain, jos joutuu vierestä seuraamaan, kun toiset saa elää täysillä elämää eikä itse pysty. Hyvä, että tilanteesi on toinen nyt.
Oli se raskasta, pahinta kuitenkin oli ettei kukaan tuntunut ymmärtävän etten voinut sille itse mitään. Usein kohdeltiin kuin olisin itse valinnut ja päättänyt olla kipeä, ilonpilaaja. Fibromyalgiaan suhtauduttiin myös, että valehtelen.
Siitä on syyllistetty koulussa, töissä ja parisuhteissa todella paljon ja kovasanaisesti. Sitten on vaan pitänyt väkisin säryissäkin mennä ja tehdä. Ei ole voinut jäädä potemaan.
Nyt on sitten kaularanka ongelmana ja hermokipu. Aina jotain.
Mutta parempi kuitenkin olla nyt kun nuorena.Anonyymi kirjoitti:
Hei, tuo 15:40 ja 15:48 viesti ei ole minulta. Joku tuli tuohon langan keskelle kommentoimaan, huoh... ;) ;)
Juu. Ok.
J-a-n kirjoitti:
Mulla on ollut suurimman osan elämääni lyhyet hiukset. Aina vaan lyhyemmät ja siilikin. Enkä aio koskaan kasvattaa enää pidempiä hiuksia. Mä viihdyn tällaisena kun nyt olen.
Pidän mistä tykkään päälläni, näytän miltä näytän, jätän karvat ajamatta, olen vaan naturellisti minä itte.
Juujuu. Tuota lesbo identiteettiä miettinyt ja en vaan koe sitäkään omaksi, kun en siitä naiseudesta saa mitään otetta itsessäni psyykkisesti.Siis jos seurustelisin naisen kanssa, en mä kokisi olevani lesbosuhteessa. Tiedän, että anatomiani perusteella se sitä olisi, mutta mä näen itseni miehenä naisen rinnalla.
Se on ollut aina vähän haastavaa luoda niitä kaverisuhteitakin naisten kanssa, kun ei kohtaa niin kun nainen naisen kanssa. Vähän äijämäiset naiset kyllä on onnistunut luoda kaverisuhteita. Mutta naiselliset naiset, ne erot näkyy ja tuntuu niin selvästi. Etten mä osaa olla kaveri naisellisen naisen kanssa mitenkään helposti.J-a-n kirjoitti:
Siis jos seurustelisin naisen kanssa, en mä kokisi olevani lesbosuhteessa. Tiedän, että anatomiani perusteella se sitä olisi, mutta mä näen itseni miehenä naisen rinnalla.
Se on ollut aina vähän haastavaa luoda niitä kaverisuhteitakin naisten kanssa, kun ei kohtaa niin kun nainen naisen kanssa. Vähän äijämäiset naiset kyllä on onnistunut luoda kaverisuhteita. Mutta naiselliset naiset, ne erot näkyy ja tuntuu niin selvästi. Etten mä osaa olla kaveri naisellisen naisen kanssa mitenkään helposti.Siinä tulee helposti se, etten mä ymmärrä yhtään mitään naisjuttua tai ihastun sitten ja tunnen tuohon itsestäni radikaalisti poikkeavaan naiselliseen naiseen.
Tulee ihan muuta mieleen, kun lähetäänkö ostaa meikkejä bileisiin tai nätti mekko kesämenoihin.
Eikö ookkin ongelma. :)J-a-n kirjoitti:
Siinä tulee helposti se, etten mä ymmärrä yhtään mitään naisjuttua tai ihastun sitten ja tunnen tuohon itsestäni radikaalisti poikkeavaan naiselliseen naiseen.
Tulee ihan muuta mieleen, kun lähetäänkö ostaa meikkejä bileisiin tai nätti mekko kesämenoihin.
Eikö ookkin ongelma. :)Ja tämä on sosiaalisesti ongelma. Vastaantulija katsoo aa, tissit se on nainen. Ja olettaa, että käyttäydyn kuin nainen ja hätääntyy, kun en olekkaan kuten odotettiin. Sama joidenkin miesten ja naisten kanssa.
Miesten kanssa lumpsahdan helposti porukkaan, jollei ne aa tissit se on nainen ole ongelma miehille/miehelle. Olo on kodikas mulla.
Sitten ne naiselliset naiset, olo on kaikkea muuta kun helppo ja mukava heidän seurassa. Kun ei olla samanlaisia. Tulee kielimuuri, naiseusmuuri, tisdit ei helpota asiaa yhtään.
Ja sitten tulee vielä se, että kattelen helposti seksuaalisella silmällä, jos nainen sattuu olemaan mun makuun. Hetero tai ei. Sekin on ongelma, peitellä sitä ja koko homma on haaste.
Siksi ängen miesporukkaan aina kun mahdollista tai atselen vähän miesmäisen naisen seuraani, on luonnollisempi olla eikä tuu kiusauksiakaan. :)- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tulit säätämään siihen keskelle? Olisit edes kirjoittanut, että vastaat sivusta, ettei mene viestit sekaisin. Tässä oli dialogi menossa minun ja Jaanin kanssa!
Kirjoiti ensimmäiseen. Toiseen unohdin. Sori.
-sivusta - Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ja tämä on sosiaalisesti ongelma. Vastaantulija katsoo aa, tissit se on nainen. Ja olettaa, että käyttäydyn kuin nainen ja hätääntyy, kun en olekkaan kuten odotettiin. Sama joidenkin miesten ja naisten kanssa.
Miesten kanssa lumpsahdan helposti porukkaan, jollei ne aa tissit se on nainen ole ongelma miehille/miehelle. Olo on kodikas mulla.
Sitten ne naiselliset naiset, olo on kaikkea muuta kun helppo ja mukava heidän seurassa. Kun ei olla samanlaisia. Tulee kielimuuri, naiseusmuuri, tisdit ei helpota asiaa yhtään.
Ja sitten tulee vielä se, että kattelen helposti seksuaalisella silmällä, jos nainen sattuu olemaan mun makuun. Hetero tai ei. Sekin on ongelma, peitellä sitä ja koko homma on haaste.
Siksi ängen miesporukkaan aina kun mahdollista tai atselen vähän miesmäisen naisen seuraani, on luonnollisempi olla eikä tuu kiusauksiakaan. :)Seuraan mielenkiinnolla Jan kokemuksiasi ja keskustelua, sillä mietiskelen omaa suhdettani naisiin näin mh lesbona. - sivusta..
Anonyymi kirjoitti:
Seuraan mielenkiinnolla Jan kokemuksiasi ja keskustelua, sillä mietiskelen omaa suhdettani naisiin näin mh lesbona. - sivusta..
Okei. No en minäkään näistä ole kovin kauaa avoimesti keskustellut ja kirjoitellut. Ihan vaan omassa päässäni pitänyt omana tietonani. Ja luovinut ihmisjoukossa parhaan kykyni ja taitoni mukaan. Onneksi osaan heittäytyä hiukan rooliinkin, jos on pakko. Tällaisena on pakko osata kaikenlaista, että pärjää ihmisten kanssa.
Ja huumorin varjolla on monesta kiperästä paikasta selvitty. :D
- Anonyymi
Suunnilleen samanikäinen kuin itse on, hyväluonteinen ja toiset huomioonottava. Osaa näyttää tunteensa ja osaa keskustella myös parisuhteeseen liittyvistä asioista.
J-a-n kirjoitti:
Saako näyttää myös negatiiviset tunteensa?
Lisäys, negatiiviseksi koetaan usein siis suuttumus, ärtymys, uupumus, apatia.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Saako näyttää myös negatiiviset tunteensa?
Saa, mutta sellaista jatkuvaa narinaa ei saa olla, eikä myöskään sellaista että suuttuu helposti ja huutaa. Olen itse rauhallinen ja kun voin hyvin olen iloinen ja tyytyväinen elämääni. Siksi toisenkin on hyvä olla samanhenkinen, koska silloin ilmapiiri on hyvä ja myönteinen. En jaksa sellaista suhdetta missä toinen jatkuvasti negailee. Sellainen pilaa elämää liikaa.
Anonyymi kirjoitti:
Saa, mutta sellaista jatkuvaa narinaa ei saa olla, eikä myöskään sellaista että suuttuu helposti ja huutaa. Olen itse rauhallinen ja kun voin hyvin olen iloinen ja tyytyväinen elämääni. Siksi toisenkin on hyvä olla samanhenkinen, koska silloin ilmapiiri on hyvä ja myönteinen. En jaksa sellaista suhdetta missä toinen jatkuvasti negailee. Sellainen pilaa elämää liikaa.
Se on kyllä rasittavaa. Lähipiirissä on sellainen ihminen jolla on jokainen päivä jotakin negaa sanottavana maailmasta mistä vaan. Rasittavaa seuraa. Kaikki on aina jotenkin väärin tai huonosti, yleensä kaikki on vielä aina muiden syy.
Ei tajua, että itsellä on asennevamma.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Lisäys, negatiiviseksi koetaan usein siis suuttumus, ärtymys, uupumus, apatia.
Kaikenlaisia tunteita saa ja on hyväkin näyttää. Kyse on vaan siitä MITEN niitä näyttää. Tunteiden näyttäminen ei kuitenkaan tarkoita tunteiden hallitsemattomia purkauksia, rähinöintiä ja kumppanin syyttämistä.
Anonyymi kirjoitti:
Kaikenlaisia tunteita saa ja on hyväkin näyttää. Kyse on vaan siitä MITEN niitä näyttää. Tunteiden näyttäminen ei kuitenkaan tarkoita tunteiden hallitsemattomia purkauksia, rähinöintiä ja kumppanin syyttämistä.
Hyvä. Mikään ei ole niin hankalaa, kun teeskennellä tunteita pois. Piilottaa niitä.
- Anonyymi
Naiset on yksinkertaisia ja niille kelpaa vain pitkä komea mies. Varakas myöss ja vaikka mies on kusipää jännämies niin naisille kelpaa silti.
- Anonyymi
Ei kaikki naiset. Varakkuus, komeus ja kusipäisyys voi esiintyä tai voi olla esiintymättä erikseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kaikki naiset. Varakkuus, komeus ja kusipäisyys voi esiintyä tai voi olla esiintymättä erikseen.
P.S. Pidän silti pitkistä ja komeista miehistä eikä se tee minusta yksinkertaista. Ulkonäkö on osa viehätysvoimaa ja vaikuttaa seksuaaliseen haluttavuuteen. Jos joku haluaa pitää lyhytkasvuisista pikkumiehistä, saa ihan vapaasti pitää. En aseta ihmisiä muottiin. Jokainen valitkoon kumppanin omien mieltymystensä mukaan.
P.P.S. En vaadi mitään tiettyä tulotasoa mieheltä. Riittää, että saa itsensä elätetty ja laskunsa maksettua palkallaan tai saamillaan tuilla. Voisin ottaa opiskelijan tai työttömänkin (olen itse opiskelija ja tiedän, mitä se on), jos on aktiivinen omassa elämässään ja pyrkii eteenpäin, on aktiivinen työnhakija, tekee vapaaehtoistyötä tai jotain muuta rakentavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
P.S. Pidän silti pitkistä ja komeista miehistä eikä se tee minusta yksinkertaista. Ulkonäkö on osa viehätysvoimaa ja vaikuttaa seksuaaliseen haluttavuuteen. Jos joku haluaa pitää lyhytkasvuisista pikkumiehistä, saa ihan vapaasti pitää. En aseta ihmisiä muottiin. Jokainen valitkoon kumppanin omien mieltymystensä mukaan.
P.P.S. En vaadi mitään tiettyä tulotasoa mieheltä. Riittää, että saa itsensä elätetty ja laskunsa maksettua palkallaan tai saamillaan tuilla. Voisin ottaa opiskelijan tai työttömänkin (olen itse opiskelija ja tiedän, mitä se on), jos on aktiivinen omassa elämässään ja pyrkii eteenpäin, on aktiivinen työnhakija, tekee vapaaehtoistyötä tai jotain muuta rakentavaa.P.P.P.S. Varakkuus ei kompensoi hyviä sisäisiä ominaisuuksia eikä hyvää ulkonäköä - ainakaan minulle. Tietysti kyllä niitäkin naisia on, joille se raha voi kompensoida asioita. Varmaan niitä miehiäkin on, jotka kalastelee naisen kautta eri asioita ja tekee kompromissin, jos nainen on rikas. En näe kuitenkaan varakkuutta negatiivisena asiana, jos se perustuu rehelliseen omaan työhön (ei peritty rahakaan välttämättä huono asia ole) eikä riistoon ja kun siitä on rehellisesti maksettu verot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
P.S. Pidän silti pitkistä ja komeista miehistä eikä se tee minusta yksinkertaista. Ulkonäkö on osa viehätysvoimaa ja vaikuttaa seksuaaliseen haluttavuuteen. Jos joku haluaa pitää lyhytkasvuisista pikkumiehistä, saa ihan vapaasti pitää. En aseta ihmisiä muottiin. Jokainen valitkoon kumppanin omien mieltymystensä mukaan.
P.P.S. En vaadi mitään tiettyä tulotasoa mieheltä. Riittää, että saa itsensä elätetty ja laskunsa maksettua palkallaan tai saamillaan tuilla. Voisin ottaa opiskelijan tai työttömänkin (olen itse opiskelija ja tiedän, mitä se on), jos on aktiivinen omassa elämässään ja pyrkii eteenpäin, on aktiivinen työnhakija, tekee vapaaehtoistyötä tai jotain muuta rakentavaa.Ai pitkän. No ei ihan pidä paikkaansa.. pitkä olen ja ihan komea.. mutta en ainaskaa saa naista.?
- Anonyymi
Ei kelpaa pitkä komea mies.. olen ihan ok näkönen pitkä mies.. en saa naista.. en kelpaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kelpaa pitkä komea mies.. olen ihan ok näkönen pitkä mies.. en saa naista.. en kelpaa.
Ulkonäkö ei riitä. Sisäiset ominaisuudet pitää myös kiinnostaa. Kokonaisuuden täytyy kolahtaa muuten juttu ei toimi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ulkonäkö ei riitä. Sisäiset ominaisuudet pitää myös kiinnostaa. Kokonaisuuden täytyy kolahtaa muuten juttu ei toimi.
Siis ulkonäkö ei yksistään riitä parinvalinnassa, kaiken muunkin pitää olla kohdillaan. Onnea etsintään!
Ilmeisesti kaikki parisuhteessa olevat miehet ovat sinun mielestäsi jännämiehiä. Vai miten perustelet väittämäsi? Missä näin sanotaan? Mikään latteat palstatotuudet ja oletukset eivät tällä kertaa riitä, vaan nyt vaaditaan sitä faktaa pöytään.
- Anonyymi
profiili biisi 🤘😁
- Anonyymi
Kyllä se jotain Piia Pasasen tyylistä varmaan olisi. Kaunis, järkevä, vähän hillitty niin ettei kaikki tunteet tule ihan suoraan naamalle vaan niitä joutuu hieman houkuttelemaan viinin ja muun tunnelmoinnin kautta.
- Anonyymi
Se on jo ! Itä-Helsinki.Merta.meren rantoja. vuosaari on aurinko lahti ,kesä kun siellä on kuin Ranskan rivera.Sori en loppu osaa osanut kirjotaa.Köyhän kaupunki,mutta kaikki on.Voi onkia,pyöräillä,kävellä! On metsiä ymm ja aina palata yöksi kotia.Metro vie kaikialle aina Vuosaaresta-Espoon Matinkylään.Mitä voisi muuta toivoa köyhä autoton?
- Anonyymi
Oishan se ihana nukkua toisen kainalossa.
Iho ihoa vasten
Tuntea silityksiä
Antaa haleja
Ei varmaan raskis nukkua
- Anonyymi
Voi olla joo vähän typerää käytösträ jooh.
- Anonyymi
Olispa nainen nukkumas kainalos.. semmonen söpö nätti tyttö.. ai että se olisi ihanaa
- Anonyymi
Päivä yöhön kuljettaapi
https://m.youtube.com/watch?v=6hdMyYD0wLo Laitan esimerkkejä. Ne kaikki kyllä tulee musiikin maailmasta, kun kuuntelen paljon musiikkia ja eritoten 1960-80 -lukujen musiikkia, jos joku ei vielä sattunut tietämään. Olen kyllä ennenkin vastannut tämän tyyppisiin kyselyihin, tälläkin Sinkut-palstalla olen tainnut, mutta vastataanpa vielä.
Rory Gallagher (1948-1995, irlantilainen muusikko ja laulaja-lauluntekijä) nuorena
https://fi.pinterest.com/15indiana/rory-gallagher/
Peter Frampton (englantilainen muusikko ja laulaja) nuorena
https://fi.pinterest.com/pin/414612709426160156/
David Coverdale nuorena
https://fi.pinterest.com/lnickels2/david-coverdale/
Robert Plant nuorena
https://fi.pinterest.com/pin/556053885248052750/
Chris Rea nuorena
https://www.pinterest.com.au/pin/196539971216424649/
Holliesin laulaja Alan Clarke nuorena (Hollies 1962 perustettu brittiläinen bändi)
https://fi.pinterest.com/garnetruby/allan-clarke/
Smokien (myös brittibändi, oli suosittu 1970-luvulla) alkuperäinen laulaja Chris Norman nuorena
https://pl.pinterest.com/pin/159455643046640864/
Paul McCartney nuorena
https://fi.pinterest.com/pin/635077984923383784/
Jimmy Page nuorena
https://fi.pinterest.com/shadowhunter126/jimmy-page-young/
Glenn Hughes (brittiläinen basisti ja laulaja) nuorena
https://fi.pinterest.com/pin/538250592959470041/
Oliskohan tässä jo riittämiin.
Nyt muuten kuuntelen sellaisen hepun kuin Eric Carmen laulantaa. Hän on usalainen muusikko ja laulaja-lauluntekijä. Tuli tunnetuksi 1970-luvulla. Vähän samantyylinen ehkä kuin Billy Joel ja ehkä Chris Norman. Muistuttaa välillä ehkä myös vähän Chris Reaa. Todella hyvä. Hänen yksi tunnetuimmista kappaleistaan on ehkä "All by myself", josta Celine Dion teki coverin joskus ysärinä tai 2000-luvun alussa.Nuo mun listan miehet edustaa vain ulkoisia seikkoja, joiden tyyppiset mua viehättää niin kuin esim. enemmän tai vähemmän pitkä tukka. Luonteesta en nyt jaksa ruveta kirjoittamaan. Tulis liian paljon selittelyä ja en jaksa nyt alkaa sepustaa pitkiä stooreja.
Ja kuten voi huomata, jos katsoo noiden linkkien kuvia, että yhdistävä tekijä pitkän tukan lisäksi on enemmän tai vähemmän poikamainen ulkonäkö.
J-a-n kirjoitti:
Jep. Meinasin luonteista kysyä, mutta luin ettet jaksa, niin en kysykkään.
Hyväluonteinen eli kohtelias ja ystävällinen. Eikä juoppo. Siinä pähkinänluoressa. Muuta en nyt jaksa kirjoittaa.
J-a-n kirjoitti:
Jep. Meinasin luonteista kysyä, mutta luin ettet jaksa, niin en kysykkään.
Mutta väkisin hakemmalla en ketään hae.
Norppa83 kirjoitti:
Hyväluonteinen eli kohtelias ja ystävällinen. Eikä juoppo. Siinä pähkinänluoressa. Muuta en nyt jaksa kirjoittaa.
Okei. Hyväluontoisuus on monelle tärkeä asia syystäkin. Häijyn kanssa on paskaa elämää.
J-a-n kirjoitti:
Jep. Meinasin luonteista kysyä, mutta luin ettet jaksa, niin en kysykkään.
Enkä neonvalot pään päällä vilkkuen, kun en muissakaan asioissa. Aika hiljakseen elelen ja siinä sivussa teen omia juttujani ja arkipäivän askareita.
Sellainen joka rakastaa minua ja jota minä rakastan.
Itse en luo mitään toivellistaa vaan välillä jään miettimään että minkälaista olisi yhteiselo ollut jonkun naisen kanssa joka ei löytänyt meissä kemiaa mutta halusi jatkaa yhteydenpitoa ystävänä.- Anonyymi
Fiksu vastaus. Osa ihmisistä sanoo jonkun tv-naaman jota eivät varmasti edes tunne ja mielikuvien perusteella vastaavat.
Hienosti tiivistetty. Moni kuvaili niitä seikkoja jotka vaikuttavat rakastumiseen ja rakastamiseen.
Kemia on tärkeää.
Kyllä Robert Plant oli nuorena todella kaunis. Joskus oikein häkeltyy, kun katsoo hänen nuoruuskuviaan. Rory Gallagherkin oli tosi hyvännäköinen. Viehättäviä miehiä molemmat aikoinaan. Mutta kyllä nuo mun listaamat miehet oli kaikki nuorina hyvännäköisiä. Onko yksi salaisuus pitkä tukka, kun valtaosalla heistä oli nuorena enemmän tai vähemmän pitkä tukka? En osaa sanoa.
Ja jos nyt joku sanoo, että olen pinnallinen ja ulkonäkökeskeinen, niin minkäs sille voi jos tietynlainen ulkonäkö viehättää ja kiinnittää huomion. Joku tykkää tuon tyylisistä kuin esim. Robert Plant nuorena ja joku tykkää vaikka bodareista tai vaikka Daniel Craigin ulkonäkö nappaa (itseäni ei nappaa niin paljon).
Kyllä luonnekin painaa paljon, mutta jos vain katsoo, esim. miltä joku laulaja/muusikko/näyttelijä näytti nuorena eli vain näkee kuvan ja ulkonäkö miellyttää, niin siinä on kyse vain ulkoisista seikoista, mutta sitten jos jonkun tyypin tapaa jossain tietyssä paikassa ja päivittäin ja keskustellaan, niin kyllä se luonne alkaa lopulta painottua ulkonäköä enemmän. Mutta jokaisella on toki ne ihanteet, mutta ihanne ja todellisuu eivät aina kohtaa ja vaikka kohtaisivat, niin ei luonne välttämättä sitten nappaa.- Anonyymi
Itse en polta enkä juo, joten olisi hyvä ettei hänkään niitä harrastaisi. Että hänessä olisi vielä sitä lapsenomaisuutta tehdä kanssani kaikkea ”tyhmää”. Vaikka uimaan nakuna keskellä yötä, läiskyttää vettä lätäköistä, lähteä vaeltamaan metsään kanssani, nukkumaan laavussa.
Minulle on aivan sama, minkä näköinen mies on. Se kuuluisa kemiahan siinä osaa näyttelee, että kolahtaa oikein kunnolla. Niin ja huumorintajua, se on tärkeintä. Hyväksyisi minut sellaisena kuin olen, eikä yrittäisi muuttaa minua mieleisekseen.
”Kestäisi” minun omalaatuisuuttani, jota omat lähimmätkään eivät aina ymmärrä. Minä kun saatan sanoa, mitä sylki suuhun tuo. Kai sitä pitäisi enemmän miettiä mitä sanoo, mutta onko sillä väliä? Ei me täällä maapallolla niin kauaa olla.
Silloin olisin sulaa vahaa, jos mies kirjoittaisi kanssani vaikkapa eroottisen novellin, jossa olisimme pääosassa. Tai ottaisi minut kainaloonsa ja lukisi minulle ääneen Freudia, Jungia ja Nietzscheä ja selittäisi niitä minulle.
Sellaisen kumppanin kun löytäisin tai tulisi eteen.
Antsu- Anonyymi
Janin unelma nainen.
'Silloin olisin sulaa vahaa, jos mies kirjoittaisi kanssani vaikkapa eroottisen novellin, jossa olisimme pääosassa. '
=DD - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Janin unelma nainen.
'Silloin olisin sulaa vahaa, jos mies kirjoittaisi kanssani vaikkapa eroottisen novellin, jossa olisimme pääosassa. '
=DDJan & Lillis novellit oli viihdyttäviä. :D
-harmiseikirj. - - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jan & Lillis novellit oli viihdyttäviä. :D
-harmiseikirj. -Antsu ei olekaan sellaisia lukenut. Missä niitä on?
Anonyymi kirjoitti:
Antsu ei olekaan sellaisia lukenut. Missä niitä on?
Ää, Harmis höpöttää omiaan. Muutaman lyhyen vähän eroottissävyisen tekstin olen joskus kirjoitellut. Anonyymiä pääasiassa.
- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Ää, Harmis höpöttää omiaan. Muutaman lyhyen vähän eroottissävyisen tekstin olen joskus kirjoitellut. Anonyymiä pääasiassa.
Ok. Mutta haaveeni on tosiaan kirjoittaa sellainen eroottinen novelli. Nyt kirjoittelen niitä itsekseni pöytälaatikkoon.
Mutta ei sellaista voi keneltäkään mieheltä kysyä, että kirjoittaisitko mun kanssa!
Antsu Anonyymi kirjoitti:
Ok. Mutta haaveeni on tosiaan kirjoittaa sellainen eroottinen novelli. Nyt kirjoittelen niitä itsekseni pöytälaatikkoon.
Mutta ei sellaista voi keneltäkään mieheltä kysyä, että kirjoittaisitko mun kanssa!
AntsuGentsu, helmiä. sioille, gnuk niminen vinetto heebo saattais lämmetä. Käy varmaan viikonloppuna palstailemassa ja hekottelemassa muiden jutuille.
Tunnistaa huonosta musiikkimausta ja vittuilevasta omahyväisestä sävystä. Ja pätee muiden lineilla siteeraten.
Lukee varmaan Nietzscheäkin.
Eiköhän tuo osaa erottiset novellitkin kirjoittaa.- Anonyymi
J-a-n kirjoitti:
Gentsu, helmiä. sioille, gnuk niminen vinetto heebo saattais lämmetä. Käy varmaan viikonloppuna palstailemassa ja hekottelemassa muiden jutuille.
Tunnistaa huonosta musiikkimausta ja vittuilevasta omahyväisestä sävystä. Ja pätee muiden lineilla siteeraten.
Lukee varmaan Nietzscheäkin.
Eiköhän tuo osaa erottiset novellitkin kirjoittaa.Pitäisi olla kemiaa, täytyisi nähdä oikein livenä, ennen kuin kirjoittaisin kenenkään kanssa.
Nyt menen katselemaan Morsea.
Antsu Anonyymi kirjoitti:
Pitäisi olla kemiaa, täytyisi nähdä oikein livenä, ennen kuin kirjoittaisin kenenkään kanssa.
Nyt menen katselemaan Morsea.
AntsuOkei. Gentsu on kyllä sähäkkä sopimaan treffitkin vaikka irl. Monta naista hurmannut ja tavannut ihan puskanakin.
- Anonyymi
Unelmanaisen tuntomerkit:
– omasta mielestään ihan tavallinen nainen
– ei käytä/tarvitse olkaimia
– nukkuu alasti
– ei tissihikeä
– ei ole himosaunoja
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun443126Kova karman laki
Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko5081917Päivieni piristys, missä olet?
Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei171900Näen jatkuvasti Sompasaunalla alastomia miehiä ja naisia
jotka menevät siihen viereiseen rantaan myös uimaan alasti. Sompasaunat on siis Mustikkamaalla Helsingissä, ja kuljen si781680- 181502
Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo431388- 261322
Millainen kaivattusi luonne on?
Millaisia luonteenpiirteitä arvostat kaivatussa? Oletteko samanlaisia luonteeltanne?901319Helena ja Mikko Koivun ero jatkuu edelleen ja loppua ei näy.
Voi eikä, miksi menee noin vaikeaksi avioero ja sopua ei tää ex- pari vaan saa.1141147UPM suunnittelee paperintuotannon lopettamista LPR:ssa
Ilta-Sanomissa oli uutinen. Metsäyhtiö UPM suunnittelee paperintuotannon lopettamista Kaukaan-tehtaalla Lappeenrannassa1101123