Sähkökaapilta jossa on 10 A sulake lähtee ilmeisesti 1,5 mm2 johtimilla varustettu maakaapeli noin 60 metrin päähän pistorasialle. Tuohon olisi vielä tarve kytkeä noin 10 metrin jatkojohto, jonka päähän tulisi 2,2 KW tehoa ottava lämmityslaite, eli 230 V:n jännitteellä virta olisi lähemmäs 9,6 A.
1) Onko peli menetetty, eli onko sulake ja kaapeli liian pieniä? Tuleeko oikosulkuvirrasta ongelma? Meneekö uuden kaapelin kaivuuhommiksi?
2) Auttaako tilannetta yhtään, jos valitsee paksumman 2,5 mm2 johtimisen jatkojohdon? Jos taas haluan, että jatkojohto vaurioituu ennemmin kuin kiinteä kaapeli, niin onko parampi pitäytyä 1,5 mm2 johtimissa myös jatkojohdon osalta?
3) Jos päädyn kokeilemaan systeemin kestävyyttä, niin pystynkö välttämään kaapeleiden vaurioitumisen vikavirtasuojalla?
4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
Kaapeloinnin riittävyys ja oikosulkuvirta
51
2952
Vastaukset
- Anonyymi
Aloittaja ei nyt kytke itse yhtään mitään. Tuollaisten ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa sähköurakoitsijoita, jota ihan rahaa vastaan hoitavat asiat kuntoon.
Kyllä, se maksaa, mutta tuskin aloittajakaan ilmaiseksi työtä tekee?
Yhteiskunta kun toimii niin, että yksi asiakas ostaa palvelun tarjoajalta A, mutta samalla tarjoaja A ostaa palvelun aloittajalta.
Väännetään nyt rautalangasta. A asentaa maakaapelit ja B asfaltin niiden päälle, työt tulee tehdyksi oikein, kumpikin tienaa omasta työstään. Lisäksi maksavat verot siitä, joilla elätetään loispummien elämää.- Anonyymi
Asia onkin tarkoitus hoitaa kuntoon uusimalla maakaapeli urakoitsijan toimesta heti kun siihen on mahdollisuus. Mutta haluaisin silti ymmärtää asian päälle vähän enemmän. Eli voiko edellämainitua kokoonpanoa edes kokeilla väliaikaisratkaisuna (lyhytaikaiskäytössä) aiheuttamatta vaurioita kaapelille?
Mitään sähkökytkentöjä tässä ei siis tehdä, jollei pistokkeiden liittämistä pistorasiaan/jatkojohtoon sellaiseksi lasketa.
- Anonyymi
Riippuu alkuperäisestä oikosulkuvirrasta. Nykyisessä standardissa alhaisen oikosulkuvirran voi korjata lisäämällä vikavirtasuojan, mikä tuohon tulee muutenkin. En täysin ymmärrä tuota sääntöä, mutta tuo sinun systeemi toimii kyllä. Suojajohtimen jatkuvuus on se suurempi ongelma.
- Anonyymi
Edeltävän verkon impedanssi tai oikosulkuvirta pitäisi tietää, jotta tuon voisi laskea.
Noin näppituntumalta sanoisin, että kyllähän tuo sellaisen noin 440 A oikosulkuvirran vaatii. Epäilen, ettei ole. - Anonyymi
Jos oletetaan että oikosulkuvirta on keskuksella 250 A, niin kaikki lukemat ovat vielä niukasti hyväksytyn rajoissa. Vikavirtasuojan kanssa menee läpi pienemmälläkin oikosukuvirralla ihan heittämällä.
2)Ainahan paksumpi jatkojohto on hyväksi, vaikka toleransseihin onkin leivottu sisään kohtuullisen pitkä normaali jatkojohto.
3)Vikavirtasuoja ei auta kaapelin ylikuormittumiseen, vain henkilöturvallisuuteen.
4)Vikavirtasuoja kannattaa laittaa jo siihen pistorasiaan, ei roikan perään.- Anonyymi
Ei ole hyväksyttävä D1 talukon 41.7 mukaan.
Tässä on liian paljon epävarmaa. Onko se nyt sitten gG sulake vai johdonsuoja? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole hyväksyttävä D1 talukon 41.7 mukaan.
Tässä on liian paljon epävarmaa. Onko se nyt sitten gG sulake vai johdonsuoja?Ei taida tuollainen D1 taulukko perustua yhtään mihinkään oikeisiin standardeihin? Laske ihan oikeasti!
Aloituksessa mainittiin että sulake. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida tuollainen D1 taulukko perustua yhtään mihinkään oikeisiin standardeihin? Laske ihan oikeasti!
Aloituksessa mainittiin että sulake.Jep. Sähkökaapissa siis 10 A:n gG sulake.
Muutama lisäkysymys:
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep. Sähkökaapissa siis 10 A:n gG sulake.
Muutama lisäkysymys:
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen?Oikosulkuvirta on se maksimivirta minkä siitä kohtaa kaapelista voit saada. Riippuu kaapeleista ja matkoista. Tarvittava oikosulkuvirta riippuu käytetystä sulakkeesta tai johdonsuojakatkaisijasta ja on about 10x sulakkeen oma virta.
VVSK taas ei mittaa ylivirtaa vaan sähköverkosta ulos hyppäävää virtaa eli esimerkiksi sitä sinun sormeen menevää sähköä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida tuollainen D1 taulukko perustua yhtään mihinkään oikeisiin standardeihin? Laske ihan oikeasti!
Aloituksessa mainittiin että sulake.Olet pösilö! D1 on lyhennetty versio SFS 6000:sta.
Koska on ikävää lukea standardia, niin on tehty selkokielinen lyhennelmä, D1. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikosulkuvirta on se maksimivirta minkä siitä kohtaa kaapelista voit saada. Riippuu kaapeleista ja matkoista. Tarvittava oikosulkuvirta riippuu käytetystä sulakkeesta tai johdonsuojakatkaisijasta ja on about 10x sulakkeen oma virta.
VVSK taas ei mittaa ylivirtaa vaan sähköverkosta ulos hyppäävää virtaa eli esimerkiksi sitä sinun sormeen menevää sähköä.Pitää olla riittävän suuri oikosulkivirta, jotta "sulakkeet" toimivat säädetyssä ajassa.
Tulppasulakkeet kestävät lyhytaikaista virtaa reilusti yli niiden nimellisvirran. 10 patukalle pitää olla vähintään 82 A, jotta se sulaa 0,4 sekunnissa. Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olet pösilö! D1 on lyhennetty versio SFS 6000:sta.
Koska on ikävää lukea standardia, niin on tehty selkokielinen lyhennelmä, D1.Sepä se, se kirja on lasten koulukirja, ei sillä ole mitään määräysasemaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jep. Sähkökaapissa siis 10 A:n gG sulake.
Muutama lisäkysymys:
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen?Oikosulkuvirta on se virta joka kulkisi, jos siinä kohdassa aiheutettaisiin oikea oikosulku. Oikosulkuvirta määritellään usein laskemalla johdon ominaisuuksista aina jakelumuuntajalle saakka. Sitä ei milloinkaan mitata oikeasti tekemällä todellinen oikosulku.
Vikavirtasuoja ei valvo lainkaan vaiheen ja nollan valillä kulkevaa normaalia kuormitusvirtaa. Se ei siis toimi sulakkeena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitää olla riittävän suuri oikosulkivirta, jotta "sulakkeet" toimivat säädetyssä ajassa.
Tulppasulakkeet kestävät lyhytaikaista virtaa reilusti yli niiden nimellisvirran. 10 patukalle pitää olla vähintään 82 A, jotta se sulaa 0,4 sekunnissa. Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja." Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja. "
Perustelepa tuo.
Sulake nimittäin toimii johdon ylikuormitussuojana vallan loistavasti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikosulkuvirta on se virta joka kulkisi, jos siinä kohdassa aiheutettaisiin oikea oikosulku. Oikosulkuvirta määritellään usein laskemalla johdon ominaisuuksista aina jakelumuuntajalle saakka. Sitä ei milloinkaan mitata oikeasti tekemällä todellinen oikosulku.
Vikavirtasuoja ei valvo lainkaan vaiheen ja nollan valillä kulkevaa normaalia kuormitusvirtaa. Se ei siis toimi sulakkeena.Tuo laskenta varmaan usein tehdään ihan voimalaitokselle asti noin käytännön pakosta ja helppoudesta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo laskenta varmaan usein tehdään ihan voimalaitokselle asti noin käytännön pakosta ja helppoudesta?
Ei nyt sentään voimalaitoksille saakka :)
Kyllä jakelumuuntajan oikosulkuvirta on ensimmäinen josta lähdetään virtaa laskemaan kohti kuluttajaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja. "
Perustelepa tuo.
Sulake nimittäin toimii johdon ylikuormitussuojana vallan loistavasti.Niin ei se johdonsuojan bi-metalli "termostaatti" sen paremmin voi toimia.
Se missä johdonsuoja on parempi, on nopea oikosulkusuojaus. Se solenoidi johdonsuojassa reagoi oikosulkuun välittömästi, mihin sulakkeen langan palaminen vaatii aikaa enemmän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sepä se, se kirja on lasten koulukirja, ei sillä ole mitään määräysasemaa.
Voit tietysti käydä lukemassa standardeista aivan samat asiat vaikeammin kerrottuna
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole hyväksyttävä D1 talukon 41.7 mukaan.
Tässä on liian paljon epävarmaa. Onko se nyt sitten gG sulake vai johdonsuoja?Et taida ymmärtää että nopean poiskytkennän vaatimukset voidaan hoitaa myös vvsk:llä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voit tietysti käydä lukemassa standardeista aivan samat asiat vaikeammin kerrottuna
Vieläkään emme ole nähneet sitä mystistä taulukkoa joka standardista poiketen hylkää kysyjän asennuksen esimerkkiarvoilla. Ei edes perusteluja missä menee yli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vieläkään emme ole nähneet sitä mystistä taulukkoa joka standardista poiketen hylkää kysyjän asennuksen esimerkkiarvoilla. Ei edes perusteluja missä menee yli.
Google löytää taulukon.
https://blogit.gradia.fi/sahkonet/wp-content/uploads/sites/80/2015/11/D1-taulukkosivut_parempi.pdf
Tuossa taulukossa ei ole saraketta 250 A, mutta interpoloimalla saadaan pisimmäksi johto pituudeksi juuri se 60 m, kuten oli kerrottukin.
Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot.
Eli sulake toimii 0,4 sekunnissa, ja kun laitetaan vielä se vikavirtasuoja väliin niin sitten voisi johto olla vaikka niin pitkä että johdon ylikuormitussuojauksen raja tai jännitehäviö tulisi vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Google löytää taulukon.
https://blogit.gradia.fi/sahkonet/wp-content/uploads/sites/80/2015/11/D1-taulukkosivut_parempi.pdf
Tuossa taulukossa ei ole saraketta 250 A, mutta interpoloimalla saadaan pisimmäksi johto pituudeksi juuri se 60 m, kuten oli kerrottukin.
Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot.
Eli sulake toimii 0,4 sekunnissa, ja kun laitetaan vielä se vikavirtasuoja väliin niin sitten voisi johto olla vaikka niin pitkä että johdon ylikuormitussuojauksen raja tai jännitehäviö tulisi vastaan.Mitä tarkoitit tuolla:
"Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot."
En ymmärtänyt mistä tulit tähän päätelmään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tarkoitit tuolla:
"Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot."
En ymmärtänyt mistä tulit tähän päätelmään.No eikö se ole selvää että amispoika jossain on haksahtanut, kun väittää ettei ole hyväksyttävä ko. taulukon mukaan, vaikka jokainen näkee että taulukon hyväksymä suurin kaapelipituus on juuri tuo kysytty 60 metriä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sepä se, se kirja on lasten koulukirja, ei sillä ole mitään määräysasemaa.
Voi mikä pösilö olet!
Tarkasti ottaen standardillakaan ei ole "määräysasemaa". Standardista saa poiketa tietyin ehdoin. Harkittu poikkeaminen on vain sen verran työlästä, että harva viitsii.
D1 on yksi niistä teoksista, minkä saa ottaa mukaa S1, S2 ja S3 sähköturvakokeisiin.
Että sellainen "lastenkirja" se sitten on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei nyt sentään voimalaitoksille saakka :)
Kyllä jakelumuuntajan oikosulkuvirta on ensimmäinen josta lähdetään virtaa laskemaan kohti kuluttajaa.Joo, mutta edeltävä verkko vaikuttaa siihen jakelumuuntajan oikosulkuvirtaan, joten verkkoyhtiössä joku senkin laskee ja mittaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, mutta edeltävä verkko vaikuttaa siihen jakelumuuntajan oikosulkuvirtaan, joten verkkoyhtiössä joku senkin laskee ja mittaa.
Sinä hukut desimaaleihin jos meinaat valtakunnanverkon ottaa mukaan laskentaan, ja haluat sen näkyvän lopputuloksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi mikä pösilö olet!
Tarkasti ottaen standardillakaan ei ole "määräysasemaa". Standardista saa poiketa tietyin ehdoin. Harkittu poikkeaminen on vain sen verran työlästä, että harva viitsii.
D1 on yksi niistä teoksista, minkä saa ottaa mukaa S1, S2 ja S3 sähköturvakokeisiin.
Että sellainen "lastenkirja" se sitten on.Miksi ihmeessä lukea kirjaa joka on vain kirjailijan tulkintaa oikeasta standardista?
On parempi lutea alkuperäistä tekstiä ja tulkita itse miten soveltaa.
Tulkinnan tulkinta vie jo liian kauas alkuperäisestä.
- Anonyymi
1) Onko peli menetetty, eli onko sulake ja kaapeli liian pieniä? Tuleeko oikosulkuvirrasta ongelma? Meneekö uuden kaapelin kaivuuhommiksi?
- on ehkäpä liian pieni kaapeli tuohon käyttöön... selvii mittauksilla.
2) Auttaako tilannetta yhtään, jos valitsee paksumman 2,5 mm2 johtimisen jatkojohdon? Jos taas haluan, että jatkojohto vaurioituu ennemmin kuin kiinteä kaapeli, niin onko parampi pitäytyä 1,5 mm2 johtimissa myös jatkojohdon osalta?
- aina parempi käyttää sitä paksumpaa kaapelia, mutta tuossa tapauksessa oikosulkuvirta mitataan kiinteistä asennuksista (pistorasiasta), niin tuo jatkojohdon paksuus ei ole ratkaisu.
3) Jos päädyn kokeilemaan systeemin kestävyyttä, niin pystynkö välttämään kaapeleiden vaurioitumisen vikavirtasuojalla?
- vikavirtasuoja tuohon ulkopistorasiaan vaaditaan ! mutta kestävyyttä pystyt kyllä testaa ja olemassa oleva sulake suojaa kyllä johdon tai ainakin pitäisi jos asentaja on siihen käyttöönottotarkastuksen joskus tehnyt. Ei tavallisen maallikon tarvitse tuollaisia asioita miettiä, jos jostain löytyy pistorasia niin toki sitä voi käyttää huoletta.... Sulakkeet on sitä varten...
4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen
jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
- sähkökeskuksessa se vvs pitää olla.
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
- laki vaatii pistorasioissa 0.4 sek poiskytkentäajan, ettei henki lähtisi oikosulussa ja oikosulkuvirran mukaan se todetaan toimivaksi. Jos käyttää liian ohutta kaapelia, niin tulee ongelmia pitkillä matkoilla. Sun tapauksessa pienin oikosulkuvirta pitäisi pistorasiassa olla yli 102.5A ja se toteutuu kun sähkökeskuksen oikosulkuvirta olisi 550A ja en usko että sulla tuollaista oikosulkuvirtaa olisi, mutta jos liittymä on lähellä muuntajaa niin voi myös olla ! Selvii oikeestaan vaan mittaamalla...
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen?
- vikavirtasuoja suojaa vioilta eikä ylikuormituksilta. Sulake suojaa sitten ylikuorman. Myös on sellaisia johdonsuoja vikavirtasuojia jotka hoitaa kummatkin (ylikuormituksen ja vikasuojauksen)- Anonyymi
Viitaten tähän:
"- aina parempi käyttää sitä paksumpaa kaapelia, mutta tuossa tapauksessa oikosulkuvirta mitataan kiinteistä asennuksista (pistorasiasta), niin tuo jatkojohdon paksuus ei ole ratkaisu."
Eli oikosulkuvirran mittaukseen jatkojohdolla ei ole merkitystä. Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että jatkojohdon (tai ylipäätään minkä tahansa kaapelin) johtimen pinta-ala on kuitenkin suoraan verrannollinen siihen kuinka pitkä se voi systeemissä olla?
Eli jos jatkojohdon maksimipituus 1,5 mm2 johtimella olisi 6 m, niin 2,5 mm2 johtimella se olisi 10 m. Näinkö se menee? - Anonyymi
" 4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen
jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
- sähkökeskuksessa se vvs pitää olla. "
Käyttäjän turvallisuuden kannalta vikavirtasuoja hoitaa hommansa aivan yhtä hyvin vaikka olisi vasta siinä pistorasiassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viitaten tähän:
"- aina parempi käyttää sitä paksumpaa kaapelia, mutta tuossa tapauksessa oikosulkuvirta mitataan kiinteistä asennuksista (pistorasiasta), niin tuo jatkojohdon paksuus ei ole ratkaisu."
Eli oikosulkuvirran mittaukseen jatkojohdolla ei ole merkitystä. Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että jatkojohdon (tai ylipäätään minkä tahansa kaapelin) johtimen pinta-ala on kuitenkin suoraan verrannollinen siihen kuinka pitkä se voi systeemissä olla?
Eli jos jatkojohdon maksimipituus 1,5 mm2 johtimella olisi 6 m, niin 2,5 mm2 johtimella se olisi 10 m. Näinkö se menee?Jos käytät jatkojohtoa jatkuvasti, niin otat sen impedanssin huomioon myös oikosulkuvirtaa laskiessasi. Muistat sitten vielä sen, että jatkojohto ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön. Tuo aiottu käyttö ylittää suositukset (7A).
"Amispoika"
A.K.A. Tekn. Tri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos käytät jatkojohtoa jatkuvasti, niin otat sen impedanssin huomioon myös oikosulkuvirtaa laskiessasi. Muistat sitten vielä sen, että jatkojohto ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön. Tuo aiottu käyttö ylittää suositukset (7A).
"Amispoika"
A.K.A. Tekn. Tri."Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön."
No nyt tuli amispojalta todella pätevää standardintulkintaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön."
No nyt tuli amispojalta todella pätevää standardintulkintaa.Ja ihan oikea tulkintakin vielä.
- Anonyymi
Sähkö onkin mielenkiintoinen aihe asun kerrostalossa ja väillä häviää eteisen ja vessan valot kuinka ollakkaan eteiseen tulee ihan ykskaks valot takaisin mutta vessasta palaa molemmat lamput tai sitten toinen samoin kun imuroin ja irrotin seinän pistorasiasta töpseliä ei ihan kulmakarvat palanut kun lieska välähti mistähän mahtoi johtua. Sulake ei joka kerta pala kuitenkaan talo on rakennettu 1970 luvulla vanha kerrostalo siis.
- Anonyymi
1,5 neliön kuparin resistanssi 120 m (2x 60m) on luokkaa 1,6...1,8 ohmia. 10A virralla jännitehäviö on siten yli 15 V ja ei se oikosulkuvirtakaan enää korkea voi olla, jos keskuskin jo pitkän Amkan päässä.
- Anonyymi
Kysyjän tapauksessa on kyse sähkölämmittimestä, ja tarkka jännitehäviö on 5,89 %, ei vielä pahemmin haittaa lämmitintä. Varsinkin kun sähkön toimittaja sallii jopa10 % vaihtelun yli tai ali nimellisen 230 V.
Tuo 60 m hyväksyttävyyden raja oli vähintään 250 A oikosukuvirta, ilman että avuksi tarvittaisiin vikavirtasuojaa.
- Anonyymi
Joku taas nähnyt vaivaa asentaa 60 m ohutta maakaapelia muutaman kymmenen euron säästön takia.
- Anonyymi
Ei köhän se ole niin että se säästö olisi ollut markkoja, ja siihen aikaan olisi pidetty hulluna jos tuommoiseen tarpeeseen olisi vetänyt paksumpaa kaapelia.
Silloin ei ollut myöskään päivähoidossa olevia amiksia, vaan ihan vakavasti otettavia ammattiin opiskelijoita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei köhän se ole niin että se säästö olisi ollut markkoja, ja siihen aikaan olisi pidetty hulluna jos tuommoiseen tarpeeseen olisi vetänyt paksumpaa kaapelia.
Silloin ei ollut myöskään päivähoidossa olevia amiksia, vaan ihan vakavasti otettavia ammattiin opiskelijoita.Nykyisin 1,5 mm2 - > 2,5 mm2 maakaapeli hintalisä 50 snt metri. Hulluko vain vaihtaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyisin 1,5 mm2 - > 2,5 mm2 maakaapeli hintalisä 50 snt metri. Hulluko vain vaihtaa?
Markka aikaan osattiin panna suu säkkiä myöten.
- Anonyymi
Vikasuojauksen ja oikosulkusuojauksen erot
12.5.2010
Vikasuojaus- ja oikosulkusuojausvaatimukset sekoitetaan toisinaan, vaikka vaatimusten perusteet ja myös itse suojausehdot poikkeavat selkeästi toisistaan.
Vikasuojauksessa suojataan vaaralliselta jännitteeltä, joka voi eristysvian seurauksena esiintyä sähkölaitteen rungossa. Jännite tulee kytkeä pois, ennen kuin se ehtii aiheuttaa vaaraa. Oikosulkusuojauksessa suojaudutaan oikosulkuvirran aiheuttamalta johtimien lämpenemiseltä ja siten palovaaralta.
Vikasuojauksen ehtojen kannalta tulee tarkastella vikaa vaihejohtimen ja suojajohtimen välillä. Oikosulkusuojauksen tarkastelu on paljon työläämpää, koska siinä tulee tarkastella kaikkia mahdollisia oikosulkuja eri jännitteisten johtimien välillä sekä johdon loppu- että alkupäässä. Oikosulkusuojaukselle ei ole myöskään määritelty yksittäistä poiskytkentäaikaa, vaan aika riippuu oikosulkuvirran lisäksi johtimien ominaisuuksista (johdinaine ja eriste) sekä poikkipinnasta.
Vikasuojaus
Vikasuojauksessa on selkeät säännöt. Enintään 32 A ryhmäjohdoilla vian täytyy kytkeytyä pois enintään 0,4 sekunnissa. Tätä suuremmilla ryhmäjohdoilla ja kaikilla pääjohdoilla sallitaan enintään 5,0 s vian poiskytkentäaika. Vikasuojauksen toteutuminen tulee tarkastaa käyttöönottovaiheessa joko mittaamalla oikosulkuvirta ja vertaamalla saatua arvoa suojalaitteen toiminnan edellyttämään virtaan tai vaihtoehtoisesti laskemalla.
Suositeltavampi tapa on selvittää oikosulkuvirta laskemalla suunnitteluvaiheessa, jolloin käyttöönottovaiheessa tarkastetaan suunnitelman toteutuminen. Yleensä suojaus tulisi toteuttaa ylivirtasuojilla, mutta mikäli oikosulkuvirta ei ole riittävä, voi suojaukseen käyttää vikavirtasuojaa.
Oikosulkusuojaus
Oikosulkusuojan täytyy kytkeä oikosulku pois, ennen kuin johtimien lämpötila nousee niin suureksi, että johdineristeet sulavat. Poiskytkentäaika voidaan laskea kaavasta:
t = (k x A/I)2, missä t = aika sekunneissa
k = johdin- ja eristemateriaalista riippuva vakio
A = johdin poikkipinta-ala (mm2)
I = oikosulkuvirta (A)
Kaavaa voidaan käyttää enintään 5 sekuntia kestävissä oikosuluissa, koska pidemmillä vian kestoajoilla laskentakaava ei ole tarkka. Kaava perustuu olettamalle, että oikosulun kehittämä lämpö kokonaisuudessaan lämmittää kaapelia. Mikäli oikosulku kestää 5 sekuntia kauemmin, alkaa johdin jo luovuttaa lämpöä pois. 5 sekuntia pidemmissä oikosuluissa kaava antaisi siten ajan, joka on lyhyempi kuin se aika, mikä johtimen lämpenemisessä rajalämpötilaan todellisuudessa menisi.
Koska kaava ei ole tarkka 5 sekuntia pidemmissä oikosuluissa, tulee suojauksen toimivuus tarvittaessa tarkastaa toisella tavalla. Voidaan laskea, mikä on pienin oikosulkuvirta, joka lämmittää johtimen 5 sekunnissa rajalämpötilaan. Jos oikosulkuvirta on tätä pienempi, ei haitallista lämpenemistä ehdi tapahtua 5 sekunnissa.
Oikosulkusuojauksen toimivuus tulee tarkastaa suunnitteluvaiheessa. Käyttöönottotarkastuksissa ei ole mittausvaatimuksia oikosulkusuojauksen toimivuudesta. Käytännössä tämä olisi hyvin työlästä, koska ensin täytyisi selvittää, mikä on poiskytkentäaikavaatimus ja sitten myös selvittää kaikki mahdolliset oikosulkutilanteet.
Käytännössä oikosulkusuojauksen toteutuminen voidaan varmistaa käyttämällä apuna valmiiksi laskettuja taulukoita, esimerkiksi D1-2009 taulukko 43.2 tai käyttämällä suunnittelun apuna soveltuvaa laskentaohjelmaa. Laskeminen on tarpeen monimutkaisimmissa suojaustarkasteluissa, esimerkiksi kytkettäessä 3 tai useampi kaapeli rinnan.
Esimerkkitarkastelu vikasuojauksen ja oikosulkusuojauksen eroista
Oikosulkuvirta 160 A johdon loppupäässä
Vikasuojauksen toiminta-aika: 0,4 s (tai 5,0 s)
Oikosulkusuojauksen toiminta-aika:
1,5 mm2 johdin: 1,16 s
(t = 1152 x 1,52/1602)
2,5 mm2 johdin: 3,23 s
Jos vastaavasti oikosulkuvirta johdon alkupäässä olisi 250 A, olisi oikosulkusuojauksen toiminta-aikavaatimus
1,5 mm2 johdin 0,48 s
2,5 mm2 johdin 1,32 s
Vastaavasti voidaan laskea pienin oikosulkuvirran arvo, jolla johdin lämpenee 5 sekunnissa (kaava ei ole tarkka tätä pitemmissä oikosuluissa) suurimpaan sallittuun lämpötilaansa.
Pienimmät oikosulkuvirrat PVC-eristeiselle kuparijohtimelle ovat seuraavat:
1,5 mm2 77, 1 A (I = 115 x1,5/√5)
2,5 mm2 128,5 A
6 mm2 308,6 A
10 mm2 514,3 A
Teksti ja kuvat: Esa Tiainen
Kirjoittaja toimii teknisenä johtajana Sähköinfo Oy:ssä ja on Standardisoimiskomitean SK 64 puheenjohtaja.
Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-leden numerossa 5/2010 julkaistusta kirjoituksesta.- Anonyymi
On tainnut standardi päivittyä tuon suhteen 2017.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tainnut standardi päivittyä tuon suhteen 2017.
On kyllä, mutta periaate on sama.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kyllä, mutta periaate on sama.
Ne erot ovat aika merkittäviä kuitenkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne erot ovat aika merkittäviä kuitenkin.
Kerroppa lisää...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On tainnut standardi päivittyä tuon suhteen 2017.
Ei tuossa muuta päivittämisen paikkaa ole kuin tuota 32 A rajaa on voitu kiilata ylös päin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerroppa lisää...
Vaikkapa sulakkeen oikosulkuvirran vaatimusten luopumisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikkapa sulakkeen oikosulkuvirran vaatimusten luopumisesta.
Vain kosketusjännitteen suhteen nopeassa vikakatkaisussa.
- Anonyymi
Vähentääkö muuten paksumman jatkojohdon käyttö myös kiinteiden sähkökaapelien kuormitusta vai onko sillä vaikutusta vain oikosulkuvirtoihin?
Eli jos vaikka esimerkkitapauksessa olisi talojohto 60 m pitkä ohuempaa 1,5 mm2 kaapelia ja pistorasiaan kytkettäisiin vaikkapa 25 metrinen jatkojohto paksumpaa 2,5 mm2 kaapelia sen sijaan, että olisi ohuempi 1,5 mm2 jatkojohto.- Anonyymi
Noin lyhyellä jatkojohdolla ei ole mitään merkitystä johdon kuormitukseen. Ehkä jollain kaapelitutkalla pystyisit toteamaan jatkojohdon olemassaolon.
Jos kytkisit kilometrin tai kymmenen kilometrin pituisen jatkojohdon niin ehkä sitten mutta jatkojohdon poikkipina-alalla ei ole merkitystä. - Anonyymi
25 metriä on jo melko pitkä matka. Varmasti 2,5 neliöinen olisi se oikea vaihtoehto, niin kuin käytännössä aina on. Tuo matka on niin pitkä, että isompi kaapeli on varmasti oikea. Se isompi jatkojohto ei talon omiin kaapeleihin niin vaikuta, mutta sulakkeisiin ja ehkäpä vikavirtasuojaankin voi vaikuttaa. Käyttäjän itsensä turvallisuuteen kyllä vaikuttaa. 1,5 neliön jatkojohtoja, eteenkään kelalla olevia, ei edes pitäisi myydä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän371826Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61401Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431396- 141362
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11355Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71324Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01294Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11260Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21183