Sähkökaapilta jossa on 10 A sulake lähtee ilmeisesti 1,5 mm2 johtimilla varustettu maakaapeli noin 60 metrin päähän pistorasialle. Tuohon olisi vielä tarve kytkeä noin 10 metrin jatkojohto, jonka päähän tulisi 2,2 KW tehoa ottava lämmityslaite, eli 230 V:n jännitteellä virta olisi lähemmäs 9,6 A.
1) Onko peli menetetty, eli onko sulake ja kaapeli liian pieniä? Tuleeko oikosulkuvirrasta ongelma? Meneekö uuden kaapelin kaivuuhommiksi?
2) Auttaako tilannetta yhtään, jos valitsee paksumman 2,5 mm2 johtimisen jatkojohdon? Jos taas haluan, että jatkojohto vaurioituu ennemmin kuin kiinteä kaapeli, niin onko parampi pitäytyä 1,5 mm2 johtimissa myös jatkojohdon osalta?
3) Jos päädyn kokeilemaan systeemin kestävyyttä, niin pystynkö välttämään kaapeleiden vaurioitumisen vikavirtasuojalla?
4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
1) Onko peli menetetty, eli onko sulake ja kaapeli liian pieniä? Tuleeko oikosulkuvirrasta ongelma? Meneekö uuden kaapelin kaivuuhommiksi?
2) Auttaako tilannetta yhtään, jos valitsee paksumman 2,5 mm2 johtimisen jatkojohdon? Jos taas haluan, että jatkojohto vaurioituu ennemmin kuin kiinteä kaapeli, niin onko parampi pitäytyä 1,5 mm2 johtimissa myös jatkojohdon osalta?
3) Jos päädyn kokeilemaan systeemin kestävyyttä, niin pystynkö välttämään kaapeleiden vaurioitumisen vikavirtasuojalla?
4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
Vastaukset 57
Vanhimmat
Aloittaja ei nyt kytke itse yhtään mitään. Tuollaisten ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa sähköurakoitsijoita, jota ihan rahaa vastaan hoitavat asiat kuntoon.
Kyllä, se maksaa, mutta tuskin aloittajakaan ilmaiseksi työtä tekee?
Yhteiskunta kun toimii niin, että yksi asiakas ostaa palvelun tarjoajalta A, mutta samalla tarjoaja A ostaa palvelun aloittajalta.
Väännetään nyt rautalangasta. A asentaa maakaapelit ja B asfaltin niiden päälle, työt tulee tehdyksi oikein, kumpikin tienaa omasta työstään. Lisäksi maksavat verot siitä, joilla elätetään loispummien elämää.
Asia onkin tarkoitus hoitaa kuntoon uusimalla maakaapeli urakoitsijan toimesta heti kun siihen on mahdollisuus. Mutta haluaisin silti ymmärtää asian päälle vähän enemmän. Eli voiko edellämainitua kokoonpanoa edes kokeilla väliaikaisratkaisuna (lyhytaikaiskäytössä) aiheuttamatta vaurioita kaapelille?
Mitään sähkökytkentöjä tässä ei siis tehdä, jollei pistokkeiden liittämistä pistorasiaan/jatkojohtoon sellaiseksi lasketa.
Eimse niin mee'''
Sen asvaltin laittaa yritys joka palkaa virolaisen töihin ja verot jää maksamtta ja suimen talous näivettyy mutta se yeityslihoo kun saa. Vielö yritystukee jinka maksaa se.kansalinen
Riippuu alkuperäisestä oikosulkuvirrasta. Nykyisessä standardissa alhaisen oikosulkuvirran voi korjata lisäämällä vikavirtasuojan, mikä tuohon tulee muutenkin. En täysin ymmärrä tuota sääntöä, mutta tuo sinun systeemi toimii kyllä. Suojajohtimen jatkuvuus on se suurempi ongelma.
Edeltävän verkon impedanssi tai oikosulkuvirta pitäisi tietää, jotta tuon voisi laskea.
Noin näppituntumalta sanoisin, että kyllähän tuo sellaisen noin 440 A oikosulkuvirran vaatii. Epäilen, ettei ole.
Jos oletetaan että oikosulkuvirta on keskuksella 250 A, niin kaikki lukemat ovat vielä niukasti hyväksytyn rajoissa. Vikavirtasuojan kanssa menee läpi pienemmälläkin oikosukuvirralla ihan heittämällä.
2)Ainahan paksumpi jatkojohto on hyväksi, vaikka toleransseihin onkin leivottu sisään kohtuullisen pitkä normaali jatkojohto.
3)Vikavirtasuoja ei auta kaapelin ylikuormittumiseen, vain henkilöturvallisuuteen.
4)Vikavirtasuoja kannattaa laittaa jo siihen pistorasiaan, ei roikan perään.
Ei ole hyväksyttävä D1 talukon 41.7 mukaan.
Tässä on liian paljon epävarmaa. Onko se nyt sitten gG sulake vai johdonsuoja?
Ei taida tuollainen D1 taulukko perustua yhtään mihinkään oikeisiin standardeihin? Laske ihan oikeasti!
Aloituksessa mainittiin että sulake.
Jep. Sähkökaapissa siis 10 A:n gG sulake.
Muutama lisäkysymys:
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen?
Oikosulkuvirta on se maksimivirta minkä siitä kohtaa kaapelista voit saada. Riippuu kaapeleista ja matkoista. Tarvittava oikosulkuvirta riippuu käytetystä sulakkeesta tai johdonsuojakatkaisijasta ja on about 10x sulakkeen oma virta.
VVSK taas ei mittaa ylivirtaa vaan sähköverkosta ulos hyppäävää virtaa eli esimerkiksi sitä sinun sormeen menevää sähköä.
Olet pösilö! D1 on lyhennetty versio SFS 6000:sta.
Koska on ikävää lukea standardia, niin on tehty selkokielinen lyhennelmä, D1.
Pitää olla riittävän suuri oikosulkivirta, jotta "sulakkeet" toimivat säädetyssä ajassa.
Tulppasulakkeet kestävät lyhytaikaista virtaa reilusti yli niiden nimellisvirran. 10 patukalle pitää olla vähintään 82 A, jotta se sulaa 0,4 sekunnissa. Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja.
Sepä se, se kirja on lasten koulukirja, ei sillä ole mitään määräysasemaa.
Oikosulkuvirta on se virta joka kulkisi, jos siinä kohdassa aiheutettaisiin oikea oikosulku. Oikosulkuvirta määritellään usein laskemalla johdon ominaisuuksista aina jakelumuuntajalle saakka. Sitä ei milloinkaan mitata oikeasti tekemällä todellinen oikosulku.
Vikavirtasuoja ei valvo lainkaan vaiheen ja nollan valillä kulkevaa normaalia kuormitusvirtaa. Se ei siis toimi sulakkeena.
" Tulppasulake on huono ylikuormitussuoja. "
Perustelepa tuo.
Sulake nimittäin toimii johdon ylikuormitussuojana vallan loistavasti.
Tuo laskenta varmaan usein tehdään ihan voimalaitokselle asti noin käytännön pakosta ja helppoudesta?
Ei nyt sentään voimalaitoksille saakka :)
Kyllä jakelumuuntajan oikosulkuvirta on ensimmäinen josta lähdetään virtaa laskemaan kohti kuluttajaa.
Niin ei se johdonsuojan bi-metalli "termostaatti" sen paremmin voi toimia.
Se missä johdonsuoja on parempi, on nopea oikosulkusuojaus. Se solenoidi johdonsuojassa reagoi oikosulkuun välittömästi, mihin sulakkeen langan palaminen vaatii aikaa enemmän.
Voit tietysti käydä lukemassa standardeista aivan samat asiat vaikeammin kerrottuna
Et taida ymmärtää että nopean poiskytkennän vaatimukset voidaan hoitaa myös vvsk:llä
Vieläkään emme ole nähneet sitä mystistä taulukkoa joka standardista poiketen hylkää kysyjän asennuksen esimerkkiarvoilla. Ei edes perusteluja missä menee yli.
Google löytää taulukon.
https://blogit.gradia.fi/sahkonet/wp-content/uploads/sites/80/2015/11/D1-taulukkosivut_parempi.pdf
Tuossa taulukossa ei ole saraketta 250 A, mutta interpoloimalla saadaan pisimmäksi johto pituudeksi juuri se 60 m, kuten oli kerrottukin.
Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot.
Eli sulake toimii 0,4 sekunnissa, ja kun laitetaan vielä se vikavirtasuoja väliin niin sitten voisi johto olla vaikka niin pitkä että johdon ylikuormitussuojauksen raja tai jännitehäviö tulisi vastaan.
Mitä tarkoitit tuolla:
"Amispoika oli vissiiin haksahtanut laskemaan mukaan myös jatkojohdon, mutta niitä ei tarvitse huomioida kun laskennan varmuuskertoimet kattaa kohtuulliset liitäntäjohdot."
En ymmärtänyt mistä tulit tähän päätelmään.
No eikö se ole selvää että amispoika jossain on haksahtanut, kun väittää ettei ole hyväksyttävä ko. taulukon mukaan, vaikka jokainen näkee että taulukon hyväksymä suurin kaapelipituus on juuri tuo kysytty 60 metriä.
Voi mikä pösilö olet!
Tarkasti ottaen standardillakaan ei ole "määräysasemaa". Standardista saa poiketa tietyin ehdoin. Harkittu poikkeaminen on vain sen verran työlästä, että harva viitsii.
D1 on yksi niistä teoksista, minkä saa ottaa mukaa S1, S2 ja S3 sähköturvakokeisiin.
Että sellainen "lastenkirja" se sitten on.
Joo, mutta edeltävä verkko vaikuttaa siihen jakelumuuntajan oikosulkuvirtaan, joten verkkoyhtiössä joku senkin laskee ja mittaa.
Sinä hukut desimaaleihin jos meinaat valtakunnanverkon ottaa mukaan laskentaan, ja haluat sen näkyvän lopputuloksessa.
Miksi ihmeessä lukea kirjaa joka on vain kirjailijan tulkintaa oikeasta standardista?
On parempi lutea alkuperäistä tekstiä ja tulkita itse miten soveltaa.
Tulkinnan tulkinta vie jo liian kauas alkuperäisestä.
1) Onko peli menetetty, eli onko sulake ja kaapeli liian pieniä? Tuleeko oikosulkuvirrasta ongelma? Meneekö uuden kaapelin kaivuuhommiksi?
- on ehkäpä liian pieni kaapeli tuohon käyttöön... selvii mittauksilla.
2) Auttaako tilannetta yhtään, jos valitsee paksumman 2,5 mm2 johtimisen jatkojohdon? Jos taas haluan, että jatkojohto vaurioituu ennemmin kuin kiinteä kaapeli, niin onko parampi pitäytyä 1,5 mm2 johtimissa myös jatkojohdon osalta?
- aina parempi käyttää sitä paksumpaa kaapelia, mutta tuossa tapauksessa oikosulkuvirta mitataan kiinteistä asennuksista (pistorasiasta), niin tuo jatkojohdon paksuus ei ole ratkaisu.
3) Jos päädyn kokeilemaan systeemin kestävyyttä, niin pystynkö välttämään kaapeleiden vaurioitumisen vikavirtasuojalla?
- vikavirtasuoja tuohon ulkopistorasiaan vaaditaan ! mutta kestävyyttä pystyt kyllä testaa ja olemassa oleva sulake suojaa kyllä johdon tai ainakin pitäisi jos asentaja on siihen käyttöönottotarkastuksen joskus tehnyt. Ei tavallisen maallikon tarvitse tuollaisia asioita miettiä, jos jostain löytyy pistorasia niin toki sitä voi käyttää huoletta.... Sulakkeet on sitä varten...
4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen
jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
- sähkökeskuksessa se vvs pitää olla.
5) En oikein ymmärrä kunnolla oikosulkuvirran käsitettä. Jos se on yleensä moninkertainen sulakkeen kokoon nähden, niin miten tuollaisiin virtoihin oikein päädytään? Eli jos esimerkkitapauksessa lämmityslaitteen tehosta laskettu virta oli 9,6 A, niin ei kai virta tästä montaa prosenttia poikkea maltillisilla kaapelin pituuksilla? Eli mitä oikeastaan tapahtuu, että virta pääsee nousemaan niin korkeaksi?
- laki vaatii pistorasioissa 0.4 sek poiskytkentäajan, ettei henki lähtisi oikosulussa ja oikosulkuvirran mukaan se todetaan toimivaksi. Jos käyttää liian ohutta kaapelia, niin tulee ongelmia pitkillä matkoilla. Sun tapauksessa pienin oikosulkuvirta pitäisi pistorasiassa olla yli 102.5A ja se toteutuu kun sähkökeskuksen oikosulkuvirta olisi 550A ja en usko että sulla tuollaista oikosulkuvirtaa olisi, mutta jos liittymä on lähellä muuntajaa niin voi myös olla ! Selvii oikeestaan vaan mittaamalla...
6) Mistä johtuu, ettei vikavirtasuoja auta kaapelin ylikuormittumiseen?
- vikavirtasuoja suojaa vioilta eikä ylikuormituksilta. Sulake suojaa sitten ylikuorman. Myös on sellaisia johdonsuoja vikavirtasuojia jotka hoitaa kummatkin (ylikuormituksen ja vikasuojauksen)
Viitaten tähän:
"- aina parempi käyttää sitä paksumpaa kaapelia, mutta tuossa tapauksessa oikosulkuvirta mitataan kiinteistä asennuksista (pistorasiasta), niin tuo jatkojohdon paksuus ei ole ratkaisu."
Eli oikosulkuvirran mittaukseen jatkojohdolla ei ole merkitystä. Mutta olenko ymmärtänyt oikein, että jatkojohdon (tai ylipäätään minkä tahansa kaapelin) johtimen pinta-ala on kuitenkin suoraan verrannollinen siihen kuinka pitkä se voi systeemissä olla?
Eli jos jatkojohdon maksimipituus 1,5 mm2 johtimella olisi 6 m, niin 2,5 mm2 johtimella se olisi 10 m. Näinkö se menee?
" 4) Kannattaako vikavirtasuoja kytkeä pistorasiaan (ennen jatkojohtoa) vai vasta sen
jälkeen (lämmityslaitteen päähän)?
- sähkökeskuksessa se vvs pitää olla. "
Käyttäjän turvallisuuden kannalta vikavirtasuoja hoitaa hommansa aivan yhtä hyvin vaikka olisi vasta siinä pistorasiassa.
Jos käytät jatkojohtoa jatkuvasti, niin otat sen impedanssin huomioon myös oikosulkuvirtaa laskiessasi. Muistat sitten vielä sen, että jatkojohto ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön. Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön. Tuo aiottu käyttö ylittää suositukset (7A).
"Amispoika"
A.K.A. Tekn. Tri.
"Otat sitten vielä huomioon sen, että pistorasiaa ei ole tarkoitettu suurten virtojen jatkuvaan käyttöön."
No nyt tuli amispojalta todella pätevää standardintulkintaa.
Ja ihan oikea tulkintakin vielä.
Sähkö onkin mielenkiintoinen aihe asun kerrostalossa ja väillä häviää eteisen ja vessan valot kuinka ollakkaan eteiseen tulee ihan ykskaks valot takaisin mutta vessasta palaa molemmat lamput tai sitten toinen samoin kun imuroin ja irrotin seinän pistorasiasta töpseliä ei ihan kulmakarvat palanut kun lieska välähti mistähän mahtoi johtua. Sulake ei joka kerta pala kuitenkaan talo on rakennettu 1970 luvulla vanha kerrostalo siis.
1,5 neliön kuparin resistanssi 120 m (2x 60m) on luokkaa 1,6...1,8 ohmia. 10A virralla jännitehäviö on siten yli 15 V ja ei se oikosulkuvirtakaan enää korkea voi olla, jos keskuskin jo pitkän Amkan päässä.
Kysyjän+tapauksessa+on+kyse+sähkölämmittimestä,+ja+tarkka+jännitehäviö+on+5,89+%,+ei+vielä+pahemmin+haittaa+lämmitintä.+Varsinkin+kun+sähkön+toimittaja+sallii+jopa10+%+vaihtelun+yli+tai+ali+nimellisen+230+V.
Joku taas nähnyt vaivaa asentaa 60 m ohutta maakaapelia muutaman kymmenen euron säästön takia.
Ei köhän se ole niin että se säästö olisi ollut markkoja, ja siihen aikaan olisi pidetty hulluna jos tuommoiseen tarpeeseen olisi vetänyt paksumpaa kaapelia.
Silloin ei ollut myöskään päivähoidossa olevia amiksia, vaan ihan vakavasti otettavia ammattiin opiskelijoita.
Nykyisin 1,5 mm2 - > 2,5 mm2 maakaapeli hintalisä 50 snt metri. Hulluko vain vaihtaa?
Markka aikaan osattiin panna suu säkkiä myöten.
Vikasuojauksen ja oikosulkusuojauksen erot
12.5.2010
Vikasuojaus- ja oikosulkusuojausvaatimukset sekoitetaan toisinaan, vaikka vaatimusten perusteet ja myös itse suojausehdot poikkeavat selkeästi toisistaan.
Vikasuojauksessa suojataan vaaralliselta jännitteeltä, joka voi eristysvian seurauksena esiintyä sähkölaitteen rungossa. Jännite tulee kytkeä pois, ennen kuin se ehtii aiheuttaa vaaraa. Oikosulkusuojauksessa suojaudutaan oikosulkuvirran aiheuttamalta johtimien lämpenemiseltä ja siten palovaaralta.
Vikasuojauksen ehtojen kannalta tulee tarkastella vikaa vaihejohtimen ja suojajohtimen välillä. Oikosulkusuojauksen tarkastelu on paljon työläämpää, koska siinä tulee tarkastella kaikkia mahdollisia oikosulkuja eri jännitteisten johtimien välillä sekä johdon loppu- että alkupäässä. Oikosulkusuojaukselle ei ole myöskään määritelty yksittäistä poiskytkentäaikaa, vaan aika riippuu oikosulkuvirran lisäksi johtimien ominaisuuksista (johdinaine ja eriste) sekä poikkipinnasta.
Vikasuojaus
Vikasuojauksessa on selkeät säännöt. Enintään 32 A ryhmäjohdoilla vian täytyy kytkeytyä pois enintään 0,4 sekunnissa. Tätä suuremmilla ryhmäjohdoilla ja kaikilla pääjohdoilla sallitaan enintään 5,0 s vian poiskytkentäaika. Vikasuojauksen toteutuminen tulee tarkastaa käyttöönottovaiheessa joko mittaamalla oikosulkuvirta ja vertaamalla saatua arvoa suojalaitteen toiminnan edellyttämään virtaan tai vaihtoehtoisesti laskemalla.
Suositeltavampi tapa on selvittää oikosulkuvirta laskemalla suunnitteluvaiheessa, jolloin käyttöönottovaiheessa tarkastetaan suunnitelman toteutuminen. Yleensä suojaus tulisi toteuttaa ylivirtasuojilla, mutta mikäli oikosulkuvirta ei ole riittävä, voi suojaukseen käyttää vikavirtasuojaa.
Oikosulkusuojaus
Oikosulkusuojan täytyy kytkeä oikosulku pois, ennen kuin johtimien lämpötila nousee niin suureksi, että johdineristeet sulavat. Poiskytkentäaika voidaan laskea kaavasta:
t = (k x A/I)2, missä t = aika sekunneissa
k = johdin- ja eristemateriaalista riippuva vakio
A = johdin poikkipinta-ala (mm2)
I = oikosulkuvirta (A)
Kaavaa voidaan käyttää enintään 5 sekuntia kestävissä oikosuluissa, koska pidemmillä vian kestoajoilla laskentakaava ei ole tarkka. Kaava perustuu olettamalle, että oikosulun kehittämä lämpö kokonaisuudessaan lämmittää kaapelia. Mikäli oikosulku kestää 5 sekuntia kauemmin, alkaa johdin jo luovuttaa lämpöä pois. 5 sekuntia pidemmissä oikosuluissa kaava antaisi siten ajan, joka on lyhyempi kuin se aika, mikä johtimen lämpenemisessä rajalämpötilaan todellisuudessa menisi.
Koska kaava ei ole tarkka 5 sekuntia pidemmissä oikosuluissa, tulee suojauksen toimivuus tarvittaessa tarkastaa toisella tavalla. Voidaan laskea, mikä on pienin oikosulkuvirta, joka lämmittää johtimen 5 sekunnissa rajalämpötilaan. Jos oikosulkuvirta on tätä pienempi, ei haitallista lämpenemistä ehdi tapahtua 5 sekunnissa.
Oikosulkusuojauksen toimivuus tulee tarkastaa suunnitteluvaiheessa. Käyttöönottotarkastuksissa ei ole mittausvaatimuksia oikosulkusuojauksen toimivuudesta. Käytännössä tämä olisi hyvin työlästä, koska ensin täytyisi selvittää, mikä on poiskytkentäaikavaatimus ja sitten myös selvittää kaikki mahdolliset oikosulkutilanteet.
Käytännössä oikosulkusuojauksen toteutuminen voidaan varmistaa käyttämällä apuna valmiiksi laskettuja taulukoita, esimerkiksi D1-2009 taulukko 43.2 tai käyttämällä suunnittelun apuna soveltuvaa laskentaohjelmaa. Laskeminen on tarpeen monimutkaisimmissa suojaustarkasteluissa, esimerkiksi kytkettäessä 3 tai useampi kaapeli rinnan.
Esimerkkitarkastelu vikasuojauksen ja oikosulkusuojauksen eroista
Oikosulkuvirta 160 A johdon loppupäässä
Vikasuojauksen toiminta-aika: 0,4 s (tai 5,0 s)
Oikosulkusuojauksen toiminta-aika:
1,5 mm2 johdin: 1,16 s
(t = 1152 x 1,52/1602)
2,5 mm2 johdin: 3,23 s
Jos vastaavasti oikosulkuvirta johdon alkupäässä olisi 250 A, olisi oikosulkusuojauksen toiminta-aikavaatimus
1,5 mm2 johdin 0,48 s
2,5 mm2 johdin 1,32 s
Vastaavasti voidaan laskea pienin oikosulkuvirran arvo, jolla johdin lämpenee 5 sekunnissa (kaava ei ole tarkka tätä pitemmissä oikosuluissa) suurimpaan sallittuun lämpötilaansa.
Pienimmät oikosulkuvirrat PVC-eristeiselle kuparijohtimelle ovat seuraavat:
1,5 mm2 77, 1 A (I = 115 x1,5/√5)
2,5 mm2 128,5 A
6 mm2 308,6 A
10 mm2 514,3 A
Teksti ja kuvat: Esa Tiainen
Kirjoittaja toimii teknisenä johtajana Sähköinfo Oy:ssä ja on Standardisoimiskomitean SK 64 puheenjohtaja.
Artikkeli on tiivistelmä Sähköala-leden numerossa 5/2010 julkaistusta kirjoituksesta.
On tainnut standardi päivittyä tuon suhteen 2017.
On kyllä, mutta periaate on sama.
Ne erot ovat aika merkittäviä kuitenkin.
Kerroppa lisää...
Ei tuossa muuta päivittämisen paikkaa ole kuin tuota 32 A rajaa on voitu kiilata ylös päin.
Vaikkapa sulakkeen oikosulkuvirran vaatimusten luopumisesta.
Vain kosketusjännitteen suhteen nopeassa vikakatkaisussa.
Vähentääkö muuten paksumman jatkojohdon käyttö myös kiinteiden sähkökaapelien kuormitusta vai onko sillä vaikutusta vain oikosulkuvirtoihin?
Eli jos vaikka esimerkkitapauksessa olisi talojohto 60 m pitkä ohuempaa 1,5 mm2 kaapelia ja pistorasiaan kytkettäisiin vaikkapa 25 metrinen jatkojohto paksumpaa 2,5 mm2 kaapelia sen sijaan, että olisi ohuempi 1,5 mm2 jatkojohto.
Noin lyhyellä jatkojohdolla ei ole mitään merkitystä johdon kuormitukseen. Ehkä jollain kaapelitutkalla pystyisit toteamaan jatkojohdon olemassaolon.
Jos kytkisit kilometrin tai kymmenen kilometrin pituisen jatkojohdon niin ehkä sitten mutta jatkojohdon poikkipina-alalla ei ole merkitystä.
25 metriä on jo melko pitkä matka. Varmasti 2,5 neliöinen olisi se oikea vaihtoehto, niin kuin käytännössä aina on. Tuo matka on niin pitkä, että isompi kaapeli on varmasti oikea. Se isompi jatkojohto ei talon omiin kaapeleihin niin vaikuta, mutta sulakkeisiin ja ehkäpä vikavirtasuojaankin voi vaikuttaa. Käyttäjän itsensä turvallisuuteen kyllä vaikuttaa. 1,5 neliön jatkojohtoja, eteenkään kelalla olevia, ei edes pitäisi myydä.
70-metrisen 3x1,5 mm² jatkojohdon perään voi asettaa enintään noin 920–1150 watin (4–5 A) kuorman, mikäli halutaan noudattaa suositeltua enintään 4–5 % jännitteenalenemaa. Vaikka 1,5 mm² kaapeli kestää itsessään lyhyillä matkoilla 10 A tai 16 A virran, näin pitkällä matkalla jännitteenalenema ja laitteiden toimintavarmuus muodostuvat rajoittaviksi tekijöiksi.
Jos lähdön oikosulkuvirta on esim. 400A: Oikosulkuvirta ja suojaus (Laukaisuehto)Alkupään 400 A oikosulkuvirta tarkoittaa, että syöttävän verkon impedanssi on noin 0,58 Ω. Kun tähän lisätään 70 metrin mittaisen 1,5 mm² kuparijohdon resistanssi (meno-paluu lämpimänä n. 2,52 Ω), oikosulkuvirta johdon päässä putoaa noin 74 ampeeriin.10 A B-käyrän johdonsuoja-automaatti vaatii vähintään 50 A virran lauetakseen välittömästi. 74 A riittää tähän turvallisesti.16 A B-käyrä (vaatii 80 A) tai 10 A C-käyrä (vaatii 100 A) ei välttämättä laukea sähköturvallisuusstandardien vaatimassa ajassa (0,4 s), mikä aiheuttaa palovaaran oikosulkutilanteessa.
Jos siellä on perässä lämmitin, ei jännitehäviöstä kannata olla hirveästi huolissaan. Oikosulkumoottoreille jännitehäviö on kyllä myrkkyä, ne kun kierrosten laskiessa ottavat helposti ylivirtaa. Nykyiset Led-valotkin toimivat laajan jännitealueensa johdosta yhtä kirkkaasti vaikka jännite laskisi reippaastikin, ellei ole sitten erehtynyt ostamaan himmennettäviä LED-lamppuja, niiden valo himmenee jännitteen mukaan.
Kaapelin matka ei vaikuta mitään kaapelin virrankestoisuuteen.
Kaapelilla ei ole tässä mitään hätää kun sulake on se 10 A. Riittää että sulake palaa järjellisessä ajassa, ei jää muhimaan tuntikausiksi.
Henkilöturvallisuus on tietenkin hoidettava vikavirtasuojalla, se laukaisee jo viimeistään 30 mA:lla.
Paksumpia jatkojohto autaa aina
'
Älkää koskaa ostako kuin käyttöön muita kuin 2,5m²
Johtoa
Asiantuntija osaa
Keskustelussa on näköjään unohdettu mitä aloittaja kysyi kohdissa 1
-- 4.
Vastataanpa nyt lyhyesti niihin kysymyksiin.
1) Ei ole peliä menetetty, sillä sähkölämmitintä ei suuremmin haittaa vaikka jännite pitkässä johdossa aleneekin.
2) Auttaa jännitteen alenemiseen paksumpi jatkojohto. Johtojen vaurioitumista ei tapahdu jos 1,5 mm2 johdolla on 10 A sulake.
3) Vikavirta suoja ei vahdi johdon kuormitusvirtaa, sen tekee sulake.
4) Ei ole toiminnan kannalta väliä kummassa päässä jatkojohtoa vikavirtasuoja on. Pistorasiassa on kätevintä olla vikavirtasuoja, suojaa siinä myös jatkojohdon vikaantumistakin.