Hei,
Jos haluatte kysyä otsikkoasiaan liittyviä kysymyksiä, tässä voi sen tehdä. Olen ollut alalla 25 vuotta ja keskittynyt erityisesti tähän aihekenttään.
Perunkirjoitus ja muut perintöön liittyvät asiat
44
793
Vastaukset
- Anonyymi
Olemme lapseton pariskunta, avioliitossa. Omaisuuteni on n. miljoona euroa. Vaimoni omaisuus n. 100.000 euroa. Ei avioehtoa. Jos vaimoni kuolee ensin, perin hänet. Hänellä on sisaruksia ja näiden lapsia - kuten myös minulla.
Kysymys:
Miten jako menee minun kuoltuani? Voinko suosia omia sisaruksiani? Testamentti? Hei,
Hei,
Tämä kysymys on tullut monesti vastaan. Tässä ei ole siis avioehtoa, joten sinä todellakin perit kaiken. Tässä juridista dataa asiasta:
"Lesken oikeus näin saatuun omaisuuteen ei ole rajoittamatonta omistusoikeutta: leski ei voi määrätä testamentilla siitä omaisuudesta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Leskellä on kuitenkin valta myydä tätä omaisuutta: ns. oikeustoimet elossa olevien kesken ovat sallittuja myös tämän omaisuuden kohdalla.
Lesken kuoltua hänen puolisoltaan perimänsä omaisuus palautuu puolison sukuun toissijaisille perillisille."
Testamentilla ei voi tästä omaisuudesta siten määrätä. On toki olemassa muita juridisesti päteviä keinoja, jossa näiden toissijaisten perillisten oikeudet on turvattu.- Anonyymi
Hei!
Kiitos vastauksesta. Vastaamatta jätit kuitenkin kysymykseni: "Miten jako menee minun kuoltuani? Voinko suosia omia sisaruksiani?"
Kun minä siis olen perinyt vaimolta 100.000, ja omaisuuteni kuollessani on 1.100.000, niin miten tuo omaisuus periytyy? Meneekö siitä vaimon suvulle vain tuo 100.000 ja minun suvulleni 1.000.000? Vai meneekö kummallekin fifty-fifty eli 550.000? Jos vm., niin voinko siihen vaikuttaa?
Näistä yksi täysin pätevä keino on sopimus.
- Anonyymi
Aluksi suoritetaan ositus, koska tiedämme sitten mikä on tasinko. Mutta koska on
lesken tasinkoprivilegi, mikä tarkoittaa lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Jos toisen puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa osituksessa leski omistaa enemmän omaisuutta kuin kuollut puolisonsa, leski ei ole velvollinen luovuttamaan tällöin omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille. Eli käytännössä tuo 100.000 euroa on se, mitä voivat vaatia...- Anonyymi
TÄMÄ OLI TESTI
Sitä et selvittänyt, sillä vastauksesi meni pahasti pieleen. Niin pahasti, että et voi olla juristi (mikä on nimimerkkisi) - tai sitten olet dementoitunut juristi.
Oikea vastaus:
- Kyseessä oli lapseton pariskunta, joten toisen kuoltua eloon jäänyt perii puolisonsa (100.000).
- Ko. tilanteessa ositusta EI VOIDA TOIMITTAA (muutoin kuin laskennallisesti perintöveroa määrättäessä). Siitä on KKO:n ratkaisu, joka juristin tulee tuntea. Tämä merkitsee, että lesken tasinkoprivilegi ei tulee kysymykseen, vaikka leski olisi rikkaampi (1.000.000) osapuoli.
- Lesken kuoleman jälkeenkään EI toimiteta ositusta, vaan LESKEN PESÄN JAKO.
- Lesken pesä lähtökohtaisesti puolitetaan ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten ja viimeksi kuolleen perillisten kesken. Se tarkoittaa, että ensiksi kuolleen köyhemmän puolison toissijaiset perilliset saisivat, ei 100.000 euroa kuten vastasit, vaan 550.000 euroa.
Miten sitten varakkaampi osapuoli voisi sukulaisiaan suosia a) jos hän kuolisi ensin tahi b) jos puoliso kuolisi ensin? Vieläkö "Juristilla" olisi eväitä yrittää tämän ratkaisua? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TÄMÄ OLI TESTI
Sitä et selvittänyt, sillä vastauksesi meni pahasti pieleen. Niin pahasti, että et voi olla juristi (mikä on nimimerkkisi) - tai sitten olet dementoitunut juristi.
Oikea vastaus:
- Kyseessä oli lapseton pariskunta, joten toisen kuoltua eloon jäänyt perii puolisonsa (100.000).
- Ko. tilanteessa ositusta EI VOIDA TOIMITTAA (muutoin kuin laskennallisesti perintöveroa määrättäessä). Siitä on KKO:n ratkaisu, joka juristin tulee tuntea. Tämä merkitsee, että lesken tasinkoprivilegi ei tulee kysymykseen, vaikka leski olisi rikkaampi (1.000.000) osapuoli.
- Lesken kuoleman jälkeenkään EI toimiteta ositusta, vaan LESKEN PESÄN JAKO.
- Lesken pesä lähtökohtaisesti puolitetaan ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten ja viimeksi kuolleen perillisten kesken. Se tarkoittaa, että ensiksi kuolleen köyhemmän puolison toissijaiset perilliset saisivat, ei 100.000 euroa kuten vastasit, vaan 550.000 euroa.
Miten sitten varakkaampi osapuoli voisi sukulaisiaan suosia a) jos hän kuolisi ensin tahi b) jos puoliso kuolisi ensin? Vieläkö "Juristilla" olisi eväitä yrittää tämän ratkaisua?Pieleen menee ja pahasti,laitatko linkkiä kyseiseen KKO:n päätökseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TÄMÄ OLI TESTI
Sitä et selvittänyt, sillä vastauksesi meni pahasti pieleen. Niin pahasti, että et voi olla juristi (mikä on nimimerkkisi) - tai sitten olet dementoitunut juristi.
Oikea vastaus:
- Kyseessä oli lapseton pariskunta, joten toisen kuoltua eloon jäänyt perii puolisonsa (100.000).
- Ko. tilanteessa ositusta EI VOIDA TOIMITTAA (muutoin kuin laskennallisesti perintöveroa määrättäessä). Siitä on KKO:n ratkaisu, joka juristin tulee tuntea. Tämä merkitsee, että lesken tasinkoprivilegi ei tulee kysymykseen, vaikka leski olisi rikkaampi (1.000.000) osapuoli.
- Lesken kuoleman jälkeenkään EI toimiteta ositusta, vaan LESKEN PESÄN JAKO.
- Lesken pesä lähtökohtaisesti puolitetaan ensiksi kuolleen toissijaisten perillisten ja viimeksi kuolleen perillisten kesken. Se tarkoittaa, että ensiksi kuolleen köyhemmän puolison toissijaiset perilliset saisivat, ei 100.000 euroa kuten vastasit, vaan 550.000 euroa.
Miten sitten varakkaampi osapuoli voisi sukulaisiaan suosia a) jos hän kuolisi ensin tahi b) jos puoliso kuolisi ensin? Vieläkö "Juristilla" olisi eväitä yrittää tämän ratkaisua?Kikkailuakin tapahtuu. Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen. Silloin köyhemmän pieni perintö jaetaan heti tämän suvulle. Kun varakas leski kuolee, hänet perii vain hänen sukunsa, eivätkä ensiksi kuolleen sukulaiset saa mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kikkailuakin tapahtuu. Jos ensin kuollut puoliso on paljon köyhempi, varakkaampi leski voi kieltäytyä tämän perinnöstä ja teettää omaisuuden osituksen. Silloin köyhemmän pieni perintö jaetaan heti tämän suvulle. Kun varakas leski kuolee, hänet perii vain hänen sukunsa, eivätkä ensiksi kuolleen sukulaiset saa mitään.
Ap:
Hyvä! Tämä on oikea vastaus. Juuri noin.
Eikä ratkaisu suinkaan ole mitään kikkailua; se on vähemmän omistaneen puolison kuoltua ainoa keino, jolla enemmän omistava voi taata, että hänen omat perillisensä perivät kokonaan hänen omaisuutensa.
Tästä "Juristilla" ei ollut hajuakaan! Saati sellaisesta perusasiasta kuin perintökaaren 3 luvussa kerrotusta puolison perintöoikeudesta. Testi oli siis varsin paikallaan, kun palstalle oli tulossa uusi "Lawetorder", josta on oikeaa tietoa etsiville on ollut pelkkää harmia.
Ennen avioliiton solmimista varakkaampi mies olisi myös voinut edellyttää avioehdon tekemistä. Avioehdosta huolimatta, siitä riippumatta kumpi ensin kuolisi, jälkeen elävä perisi puolisonsa. Tällöin jälkeen elävän kuoltua hänen pesänsä ei kuitenkaan menisi puoliksi, vaan samassa suhteessa kumpaisenkin lähisuvulle, mikä omaisuuksien suhde oli ensiksi kuolleen kuollessa. (Toki tässä on se riski, että jos rikkaampi puoliso kuolisi ensin, leski voisi panna ranttaliksi ja kuluttaa perinnön pieneksi.) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen menee ja pahasti,laitatko linkkiä kyseiseen KKO:n päätökseen.
Koetahan itse hakea. Se on ollut jo viime vuosisadalla painetussa perintöoikeuden yliopistollisessa oppikirjassa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koetahan itse hakea. Se on ollut jo viime vuosisadalla painetussa perintöoikeuden yliopistollisessa oppikirjassa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I.
Luulija:
"Pieleen menee ja pahasti,laitatko linkkiä kyseiseen KKO:n päätökseen."
Ap:
Palstan ite-tietäjä tyypillisesti julistaa "Pieleen menee ja pahasti" - täysin pihalla aiheesta ollen. No, kun ko. ratkaisu saattaa fiksumpiakin lukijoita kiinnostaa, niin laitan nyt kuitenkin sen linkin:
KKO 1997:107
Leski, joka oli perinyt puolisonsa, oli toimittanut osituksen hänen ja kuolleen puolison sukulaisten välillä. Osituksessa leski, jonka omaisuuden säästön oli todettu olevan kuolleen puolison jäämistön säästöä suurempi, oli vedonnut avioliittolain 103 §:n 2 momenttiin perustuvaan oikeuteen olla luovuttamatta omaisuutta kuolleen puolison perillisille. Ositus oli vailla oikeudellista merkitystä. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970107?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107
KKO 1999:104
Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Ap: Äänestys 6-5 (vähemmistön mielestä ositus voitiin suorittaa).
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990104?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulija:
"Pieleen menee ja pahasti,laitatko linkkiä kyseiseen KKO:n päätökseen."
Ap:
Palstan ite-tietäjä tyypillisesti julistaa "Pieleen menee ja pahasti" - täysin pihalla aiheesta ollen. No, kun ko. ratkaisu saattaa fiksumpiakin lukijoita kiinnostaa, niin laitan nyt kuitenkin sen linkin:
KKO 1997:107
Leski, joka oli perinyt puolisonsa, oli toimittanut osituksen hänen ja kuolleen puolison sukulaisten välillä. Osituksessa leski, jonka omaisuuden säästön oli todettu olevan kuolleen puolison jäämistön säästöä suurempi, oli vedonnut avioliittolain 103 §:n 2 momenttiin perustuvaan oikeuteen olla luovuttamatta omaisuutta kuolleen puolison perillisille. Ositus oli vailla oikeudellista merkitystä. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970107?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107
KKO 1999:104
Perintökaaren 3 luvun 5 a §:ssä tarkoitetun jaon yhteydessä ei voitu laillisesti toimittaa ositusta. Eloonjäänyt puoliso ei siten voinut jaon yhteydessä vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Ap: Äänestys 6-5 (vähemmistön mielestä ositus voitiin suorittaa).
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990104?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107Tässä vielä linkit:
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970107?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1999/19990104?search[type]=pika&search[pika]=KKO 1997:107
Ja siitäkin voit tehdä sopimuksen. Edellä mainitun tekstin kirjoitin myös.
- Anonyymi
Valvoja: olet työtön ja looseri. Ei ole muuta työtä kuin päteä täällä. Surullista.
- Anonyymi
Juristin vastaus oli oikea. Et ymmärrä perus juridiikkaa.
- Anonyymi
Sanoo kuka? Perusjuntti, joka ei osaa edes oikeinkirjoitusta (perusjuridiikka on yhdyssana). Niitähän täällä riittää. Lienetkö itse "Juristi"?
- Anonyymi
Itse olen jo 50 vuotta allalla toiminut erittäin arvostettu juristi, joten voin kertoa, että kaikki vastaukset tähän asti ovat vääriä ja puutteellisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen jo 50 vuotta allalla toiminut erittäin arvostettu juristi, joten voin kertoa, että kaikki vastaukset tähän asti ovat vääriä ja puutteellisia.
Tässä taas yksi "erittäin arvostettu" hännän nostaja 50 vuoden (dementikon?) kokemuksellaan kertomassa höpö höpöä. Häntäveikko ei kykene erottamaan jyviä akanoista, mikä hänen iässään toki on anteeksi annettava ominaisuus. "Kaikki" ovat vääriä, mutta yhtään väärää papparainen ei kykene yksilöimään. Sitä se vanhuus tuo muassaan - joillekin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas yksi "erittäin arvostettu" hännän nostaja 50 vuoden (dementikon?) kokemuksellaan kertomassa höpö höpöä. Häntäveikko ei kykene erottamaan jyviä akanoista, mikä hänen iässään toki on anteeksi annettava ominaisuus. "Kaikki" ovat vääriä, mutta yhtään väärää papparainen ei kykene yksilöimään. Sitä se vanhuus tuo muassaan - joillekin.
Ite-tietäjä taas inisee, koska ei osaa mitään. Voi, voi. Nämä asiat on ihan perintökaaressa jo ollut vuodesta 1966. Hyvä että korkein oikeuskin tajusi miten asiat on, eikä luulleet, kuten Aarnio ja Kangas, että osituksen voiusi toimittaa, vaikka perintökaaressa on selvästi todettu, ettei voi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ite-tietäjä taas inisee, koska ei osaa mitään. Voi, voi. Nämä asiat on ihan perintökaaressa jo ollut vuodesta 1966. Hyvä että korkein oikeuskin tajusi miten asiat on, eikä luulleet, kuten Aarnio ja Kangas, että osituksen voiusi toimittaa, vaikka perintökaaressa on selvästi todettu, ettei voi.
Tämä oman häntänsä nostaja, mielestään "erittäin arvostettu", ei näytä tietävän edes sitä, että perhe- ja perintöoikeuden professori Aulis Aarnio oli tuon vuoden 1965 perintökaaren "isä" eli lain laatimisesta keskeisesti vastannut virkamies. Varmasti Aarniota on myöhemmin sapettanut se, ettei huomannut nyt po. ositusta/tasinkoprivilegia koskevaa säännöstä tarkoittamallaan tavalla yksiselitteiseksi aikanaan kirjoittaa.
"Erittäin arvostettu":
"Hyvä että korkein oikeuskin tajusi miten asiat on, eikä luulleet, kuten Aarnio ja Kangas, että osituksen voiusi toimittaa, vaikka perintökaaressa on selvästi todettu, ettei voi."
Kovin selvästi tuota ei ole perintökaaressa todettu, mitä osoittaa ratkaisu KKO 1999:104. Ratkaisuun vahvennetussa jaostossa osallistui viiden asemesta 11 oikeusneuvosta, joista kuusi päätteli, että ositusta ei voida toimittaa ja viisi päätteli, että ositus voidaan toimittaa. Siis 6-5. Paljosta ei ollut kiinni, että ositus ko. tilanteessa nyt kävisikin päinsä.
Hännännostajalle ilmeisesti kaikki on "selvää". Mihinkähän silloin tuomioistuinta tarvitaankaan; "erittäin arvostettu " kertoo, mitä laki sanoo - kuten nyt osituksesta - ja "sitä sitten kaikki noudattakoot". Turhaan KKO:ssakin asioita pohtii 22 neuvosta korkealla palkalla.
Kukahan muuten "nämä asiat" toi täällä esiin? Juuri allekirjoittanut ap., joka laati niistä testin toiselle omahyväiselle "juristille". Testi paljasti "alalla 25 vuotta olleen ja erityisesti tähän aihekenttään keskittyneen" henkilön tietämättömyyden "tämän aihekentän" keskeisestä laista, perintökaaresta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä taas yksi "erittäin arvostettu" hännän nostaja 50 vuoden (dementikon?) kokemuksellaan kertomassa höpö höpöä. Häntäveikko ei kykene erottamaan jyviä akanoista, mikä hänen iässään toki on anteeksi annettava ominaisuus. "Kaikki" ovat vääriä, mutta yhtään väärää papparainen ei kykene yksilöimään. Sitä se vanhuus tuo muassaan - joillekin.
Lawetti on taas tinkimiehen rakkauskirjaa soveltamassa.......
Lawettina en kommentoisi "Sitä se vanhuus tuo muassaan" koska on päässyt päästään eläkkeelle - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lawetti on taas tinkimiehen rakkauskirjaa soveltamassa.......
Lawettina en kommentoisi "Sitä se vanhuus tuo muassaan" koska on päässyt päästään eläkkeelleTässä "näkijä", joka ei osaa tunnistaa "Lawettia", jos ei muusta, niin edes kirjoitusvirheitä vilisevästä tyylistään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä oman häntänsä nostaja, mielestään "erittäin arvostettu", ei näytä tietävän edes sitä, että perhe- ja perintöoikeuden professori Aulis Aarnio oli tuon vuoden 1965 perintökaaren "isä" eli lain laatimisesta keskeisesti vastannut virkamies. Varmasti Aarniota on myöhemmin sapettanut se, ettei huomannut nyt po. ositusta/tasinkoprivilegia koskevaa säännöstä tarkoittamallaan tavalla yksiselitteiseksi aikanaan kirjoittaa.
"Erittäin arvostettu":
"Hyvä että korkein oikeuskin tajusi miten asiat on, eikä luulleet, kuten Aarnio ja Kangas, että osituksen voiusi toimittaa, vaikka perintökaaressa on selvästi todettu, ettei voi."
Kovin selvästi tuota ei ole perintökaaressa todettu, mitä osoittaa ratkaisu KKO 1999:104. Ratkaisuun vahvennetussa jaostossa osallistui viiden asemesta 11 oikeusneuvosta, joista kuusi päätteli, että ositusta ei voida toimittaa ja viisi päätteli, että ositus voidaan toimittaa. Siis 6-5. Paljosta ei ollut kiinni, että ositus ko. tilanteessa nyt kävisikin päinsä.
Hännännostajalle ilmeisesti kaikki on "selvää". Mihinkähän silloin tuomioistuinta tarvitaankaan; "erittäin arvostettu " kertoo, mitä laki sanoo - kuten nyt osituksesta - ja "sitä sitten kaikki noudattakoot". Turhaan KKO:ssakin asioita pohtii 22 neuvosta korkealla palkalla.
Kukahan muuten "nämä asiat" toi täällä esiin? Juuri allekirjoittanut ap., joka laati niistä testin toiselle omahyväiselle "juristille". Testi paljasti "alalla 25 vuotta olleen ja erityisesti tähän aihekenttään keskittyneen" henkilön tietämättömyyden "tämän aihekentän" keskeisestä laista, perintökaaresta.Ymmärrän hyvin, jos olet uskonut prof. Aarnion täysin virheellistä kantaa asiassa vuosikaudet. Sen on täytnyt olla hirveä pettymys, kun laki ei tulkitakaan ihan miten sattuu, vaan korkein oikeus totesi lain sisällön olevan niin kuin se on siihen kirjoitettukin.
Se, että korkeimmassa oiekudessakin on epäpäteviä tuomareita ei ole mikään yllätys kenellekään asiaan tuntevalle. Enemmistö kuitenkin onneksi ratkaisee!
Mutta niin kuin todettu, hävinneiden katkeruus on ymmärrettävää ja sitä kommentoija kovasti yrittää peittää siinä onnistumatta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän hyvin, jos olet uskonut prof. Aarnion täysin virheellistä kantaa asiassa vuosikaudet. Sen on täytnyt olla hirveä pettymys, kun laki ei tulkitakaan ihan miten sattuu, vaan korkein oikeus totesi lain sisällön olevan niin kuin se on siihen kirjoitettukin.
Se, että korkeimmassa oiekudessakin on epäpäteviä tuomareita ei ole mikään yllätys kenellekään asiaan tuntevalle. Enemmistö kuitenkin onneksi ratkaisee!
Mutta niin kuin todettu, hävinneiden katkeruus on ymmärrettävää ja sitä kommentoija kovasti yrittää peittää siinä onnistumatta.Taas näitä palstan tyypillisten luulijoiden ja uskojien "ymmärryksiä". Tältä ymmärtäjältä on jäänyt huomaamatta tahi ymmärtämättä, että juuri allekirjoittanut eli Ap. toi tuon ositusproblematiikan täällä esiin, TESTINÄ juristiksi itseään nimittävälle, jolle perintökaari ja oikeuskäytäntö ainakin tältä osin osoittautuivat olevan täyttä hebreaa. Liekö tämä "ymmärtäjä" juuri tuo pihalla oleva nimimerkki" Juristi"? Se koira kun tunnetusti älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Vinksahtanut "ymmärtäjä" ei ole ymmärtänyt myöskään ketjussa ylempänä olevaa KKO:n ennakkopäätöstä koskevaa kommenttia, lainaus:
"Koetahan itse hakea [kyseinen KKO:n ennakkopäätös]. =>Se on ollut jo viime vuosisadalla painetussa perintöoikeuden yliopistollisessa oppikirjassa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I<=". Ymmärtäjälle Aarnion-Kankaan perusteos on tuntematon, koska hän ei tiedä, että ko. ennakkopäätös on siinä julkaistu. Lisäksi se luonnollisesti sisältyy KKO:n vuosikirjoihin, jotka allekirjoittaneella on tallessa kolmelta vuosikymmeneltä vuoteen 2004 asti - minkä jälkeen olen turvautunut Internetin tarjontaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107794723
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107786790 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas näitä palstan tyypillisten luulijoiden ja uskojien "ymmärryksiä". Tältä ymmärtäjältä on jäänyt huomaamatta tahi ymmärtämättä, että juuri allekirjoittanut eli Ap. toi tuon ositusproblematiikan täällä esiin, TESTINÄ juristiksi itseään nimittävälle, jolle perintökaari ja oikeuskäytäntö ainakin tältä osin osoittautuivat olevan täyttä hebreaa. Liekö tämä "ymmärtäjä" juuri tuo pihalla oleva nimimerkki" Juristi"? Se koira kun tunnetusti älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Vinksahtanut "ymmärtäjä" ei ole ymmärtänyt myöskään ketjussa ylempänä olevaa KKO:n ennakkopäätöstä koskevaa kommenttia, lainaus:
"Koetahan itse hakea [kyseinen KKO:n ennakkopäätös]. =>Se on ollut jo viime vuosisadalla painetussa perintöoikeuden yliopistollisessa oppikirjassa Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I<=". Ymmärtäjälle Aarnion-Kankaan perusteos on tuntematon, koska hän ei tiedä, että ko. ennakkopäätös on siinä julkaistu. Lisäksi se luonnollisesti sisältyy KKO:n vuosikirjoihin, jotka allekirjoittaneella on tallessa kolmelta vuosikymmeneltä vuoteen 2004 asti - minkä jälkeen olen turvautunut Internetin tarjontaan.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107794723
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107786790Älämölöllä on tarve peitellä Aarnio-Kankaan perusteoksissaan esittäneen täysin erilaista käsitystä ennen kuin korkein oikeus ennakkopäätöksessään naulasi nykyisen laintulkinnan.
Mutta ymmäärrän katkeroitumisen hyvin, koska kun on vuosia virheellsitä käsitystään ylläpitänyt ja luottanut lujasti epäpätevien professoriden vuodesta toiseen perusteoksissaan kirjoittamiin täysin virheellisiin laintulkintoihin, niin järkytys on tietenkin suurta.
Asiansa osaavalle lakimiehelle asia oli toki selvää jo lakitekstinkin perusteella, eikä sellainen henkilön tarvinnut kuin ihmetellä professoreiden Aarnio ja Kangas kummallisia ja täysin virheellisiä tulkintoja. Mutta se tuppaa olemaan juridiikka sellaista, että täysin virheelliset tulkinnan oikaistaan kyllä aikanaan, vaikka siihen menisikin vuosikymmeniä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älämölöllä on tarve peitellä Aarnio-Kankaan perusteoksissaan esittäneen täysin erilaista käsitystä ennen kuin korkein oikeus ennakkopäätöksessään naulasi nykyisen laintulkinnan.
Mutta ymmäärrän katkeroitumisen hyvin, koska kun on vuosia virheellsitä käsitystään ylläpitänyt ja luottanut lujasti epäpätevien professoriden vuodesta toiseen perusteoksissaan kirjoittamiin täysin virheellisiin laintulkintoihin, niin järkytys on tietenkin suurta.
Asiansa osaavalle lakimiehelle asia oli toki selvää jo lakitekstinkin perusteella, eikä sellainen henkilön tarvinnut kuin ihmetellä professoreiden Aarnio ja Kangas kummallisia ja täysin virheellisiä tulkintoja. Mutta se tuppaa olemaan juridiikka sellaista, että täysin virheelliset tulkinnan oikaistaan kyllä aikanaan, vaikka siihen menisikin vuosikymmeniä.Seniili jatkaa selittelyjään . . . varmaan loputtomiin, jos hänelle vaivautuisin kommentoimaan. Mutta täällä olen jo kauan sitten todennut sen faktan, että vänkääjille vastaaminen on puhdasta ajan hukkaa. Niin on varmasti tämänkin omasta mielestään "erittäin arvostetun" heppulin kanssa.
Lieneekö hän lukenut tai lukemansa huonosti ymmärtänyt, nuo nyt esittämäni KKO:n ennakkopäätökset ovat olleet ajantasaisesti tiedossani. niistä aikaisempi kun oli jo Suomen jäämistöoikeus I:n vuoden 1999 painoksessa - kuten olen ylempänä kertonut.
Mutta kun mielestään "erittäin arvostettu" ja "asiansa osaava" papparainen tuntuu osaavan ainakin vänkäämisen, niin vängätköön minun puolestani niin pitkään kuin jaksaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seniili jatkaa selittelyjään . . . varmaan loputtomiin, jos hänelle vaivautuisin kommentoimaan. Mutta täällä olen jo kauan sitten todennut sen faktan, että vänkääjille vastaaminen on puhdasta ajan hukkaa. Niin on varmasti tämänkin omasta mielestään "erittäin arvostetun" heppulin kanssa.
Lieneekö hän lukenut tai lukemansa huonosti ymmärtänyt, nuo nyt esittämäni KKO:n ennakkopäätökset ovat olleet ajantasaisesti tiedossani. niistä aikaisempi kun oli jo Suomen jäämistöoikeus I:n vuoden 1999 painoksessa - kuten olen ylempänä kertonut.
Mutta kun mielestään "erittäin arvostettu" ja "asiansa osaava" papparainen tuntuu osaavan ainakin vänkäämisen, niin vängätköön minun puolestani niin pitkään kuin jaksaa.Aarnio-Kankaan 1990-luvun alun painoksissa on täysin toinen laintulkinta. Jolelt sitä ole tiennyt, sitten sinä et lakiaslasta tiedä mitään. Mutta oikeasti olet roki vain katkera luultuasi Aarnio-Kankaan virheellistä tulkintaa lain mukaiseksi.
Älämölö tietnkin jatkaa katkeruuttaan loputtomiin vänkäämistään. Mutta se ei muuta sitä faktaa miksikään, että professorit Aarnio ja Kangas esittivät aiemmin täysin virhellisen ja väärän laintulkinnan PK 3 luvun perimyksestä osituksineen.
- Anonyymi
Hei. Mies on kuollut ja luvannut (toivottavasti testamentannut) vaimolleen 75% omaisuudestaan. Vaimo on ulkomaalainen. Vainajan sisarukset eivät hyväksy vainajan tahtoa. Mikä olisi ensimmäinen askel vaimolle puolustaa itseään? mainittakoon että vaimo on täysin tietämätön testamantti- ja lakikiemuroista.
- Anonyymi
onko vainajalla lapsia?
Jos on testamentattu niin sitten ensimmäinen asia mitä vaimo tekee on se että antaa testamentin tiedoksi perillisille,sitten vain odotellaan että tuleeko moitekanteita 6kk kuluessa tiedoksiannosta,jos tulee niin sitten lakimies kehiin ja hän hoitaa homman kotiin jos testamentti on kaikinpuolin pätevä. - Anonyymi
Vainajan sisaruksilla ole mitään sanomista edesmenneen viimeiseen tahtoon, kuin siinä tapauksessa ettei ole rintaperillisiä ja jos on, niin testamentti siltä osin kuin loukkaa rintaperillisten lakiosaoikeutta on rintaperillisillä oikeus vaatia lakiosaoikeuttaan.
Jos taas ei ole, niin koko omaisuus menee lapsettoman vihityn parin eloon jääneelle puolisolle ja edesmenneen sisaret nuolee näppejään, vaikkakin kummallisesti tuo perintökaaren kohta ohittaa perimysoikeuden.
Esimerkkitapauksessa Mies on aloitteentekijä. Hän haluaa suojata omaisuutensa toissijaisilta perillisiltä. Sopimus tässä tapauksessa tetamentti. Määrää omansa omilleen ja jättää, hyvä mies kun on, ensiksi kuolleen omaisuuden tämän perillisille....
- Anonyymi
Vastasiko "juristi" ap:lle? Ei. (Ap: "Mikä olisi ensimmäinen askel vaimolle puolustaa itseään? mainittakoon että vaimo on täysin tietämätön testamantti- ja lakikiemuroista.")
Tässä vastaus:
Ensimmäinen askel olisi ottaa yhteys oikeaan lakiasiantuntijaan, esim. kunnalliseen oikeusaputoimistoon. Toinen askel olisi antaa testamentti tiedoksi puolison toissijaisille perillisille (toimisto hoitaa). Kolmas askel olisi huolehtia perunkirjoituksesta (toimisto hoitaa).
"Juristi":
"Sopimus tässä tapauksessa tetamentti."
Testamentti ei ole sopimus. Se on yksipuolinen määräämistoimi.
testamentti
Määritelmä: kuolemanvarainen, vastikkeeton ja yksipuolinen oikeustoimi, jolla omistaja määrää siitä, miten hänen omaisuutensa on hänen kuolemansa jälkeen jaettava.
sopimus
Määritelmä: kahden tai useamman toisiaan edellyttävän tahdonilmaisun yhdistelmä.
Sopimus synnyttää velvoitteita osapuolten välille.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimus
Edes oikeustieteen peruskäsitteet eivät ole selvillä tälle "juristille".
Sopimus on sopimus ja testamentti on testamentti. Ennen testamenttia pitää olla päänsisäinen sopimus tehdä se. Oikeustoimitahto.
- Anonyymi
Sopimus ja testamentti ei KÄYTÄNNÖSSÄ ole niin kaukana kuin teoreetikot luulevat. Ainoa selvä ero niin kesken on, että sopimus tehdään elävien kesken (lat. inter vivos) ja testamentti on kuolemanvarainen (lat. mortis causa) toimi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sopimus ja testamentti ei KÄYTÄNNÖSSÄ ole niin kaukana kuin teoreetikot luulevat. Ainoa selvä ero niin kesken on, että sopimus tehdään elävien kesken (lat. inter vivos) ja testamentti on kuolemanvarainen (lat. mortis causa) toimi.
Sinähän se tässä teoretisoit.
Sopimus nimenomaan on kahden elävän osapuolen keskinäinen tahdonilmaisu. Ei kuolleen kanssa voi mitään sopia, kun vainajalta puuttuu oikeuskelpoisuus.
Testamentti on siten, kuten se on tieteen termipankissa määritelty, "kuolemanvarainen, vastikkeeton ja =>yksipuolinen oikeustoimi<=, jolla omistaja määrää siitä, miten hänen omaisuutensa on hänen kuolemansa jälkeen jaettava".
Yksipuolinen oikeustoimi ei ole sopimus. Sopimuksessa on vähintään kaksi osapuolta.
Testamentinsaaja ei ole sopijapuoli, eihän hänen tarvitse olla testamentista tietoinenkaan testaattorin eläessä. Eikä hän sopijapuoleksi muutu testaattorin kuoltuakaan sillä, että ottaa hänelle testamentatun edun vastaan. Tarjous - hyväksyminen -konstruktio on kovin kaukaa haettu.
Sitä paitsi testamentin sen tekijä voi kuolemaansa asti muuttaa tai peruuttaa mielensä mukaan. Sopimuksen yksipuolinen muuttaminen tai peruuttaminen ei lähtökohtaisesti käy päinsä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinähän se tässä teoretisoit.
Sopimus nimenomaan on kahden elävän osapuolen keskinäinen tahdonilmaisu. Ei kuolleen kanssa voi mitään sopia, kun vainajalta puuttuu oikeuskelpoisuus.
Testamentti on siten, kuten se on tieteen termipankissa määritelty, "kuolemanvarainen, vastikkeeton ja =>yksipuolinen oikeustoimi<=, jolla omistaja määrää siitä, miten hänen omaisuutensa on hänen kuolemansa jälkeen jaettava".
Yksipuolinen oikeustoimi ei ole sopimus. Sopimuksessa on vähintään kaksi osapuolta.
Testamentinsaaja ei ole sopijapuoli, eihän hänen tarvitse olla testamentista tietoinenkaan testaattorin eläessä. Eikä hän sopijapuoleksi muutu testaattorin kuoltuakaan sillä, että ottaa hänelle testamentatun edun vastaan. Tarjous - hyväksyminen -konstruktio on kovin kaukaa haettu.
Sitä paitsi testamentin sen tekijä voi kuolemaansa asti muuttaa tai peruuttaa mielensä mukaan. Sopimuksen yksipuolinen muuttaminen tai peruuttaminen ei lähtökohtaisesti käy päinsä.Sinun täytyy olla jokseenkin vajaaälyinen. Kun testamentti laaditaan, perittävä ei ole vielä kuollut. Vainaja ei voi laatia enää testamenttia kuolleena!
Nykyisin monissa tapauksissa perittävä sopii perillisten kanssa, miten omaisuutta jaetaan jo elinaikana ja testamentin laatiminen on osa tällaista menettelyä. Siinä on useita osapuolia, vaikka Suomen laki ei sallikaan varsinaista perintösopimusta.
Usein voidaan sopia myös vastikkeesta, mitä joku perillisistä maksaa toisille perillisille saadakseen osuuteensa esim. perittävän yritystoiminnan sukupolvenvaihdostilanteissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun täytyy olla jokseenkin vajaaälyinen. Kun testamentti laaditaan, perittävä ei ole vielä kuollut. Vainaja ei voi laatia enää testamenttia kuolleena!
Nykyisin monissa tapauksissa perittävä sopii perillisten kanssa, miten omaisuutta jaetaan jo elinaikana ja testamentin laatiminen on osa tällaista menettelyä. Siinä on useita osapuolia, vaikka Suomen laki ei sallikaan varsinaista perintösopimusta.
Usein voidaan sopia myös vastikkeesta, mitä joku perillisistä maksaa toisille perillisille saadakseen osuuteensa esim. perittävän yritystoiminnan sukupolvenvaihdostilanteissa.Tässä jälleen yhden palstan vajaaälyisen kommentti.
Testamentti on yksipuolinen määräämistoimi, ei sopimus. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä jälleen yhden palstan vajaaälyisen kommentti.
Testamentti on yksipuolinen määräämistoimi, ei sopimus.Hyvä, kun tunnustit olevasi.
Oikeuskirjallisuudestakin löytyy tarkempaa tietoa testamentin määritelmästä. Hopi hopi tutkimaan! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä, kun tunnustit olevasi.
Oikeuskirjallisuudestakin löytyy tarkempaa tietoa testamentin määritelmästä. Hopi hopi tutkimaan!Kun tämä palsta ei ole mikään oikeudellinen tutkimuslaitos, niin eiköpähän täällä testamentin vs. sopimuksen määritelmiksi riitä tieteen termipankin määritelmät, jotka ylempänä on jo kerrottu.
Kysymys lähti siitä, että epäpätevä nm. "Juristi" esitti testamentin olevan sopimus. Ja sitähän se ei ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107798796
Sopimus https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimus (Heikki Halila)
Testamentti https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:testamentti (Aulis Aarnio) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun tämä palsta ei ole mikään oikeudellinen tutkimuslaitos, niin eiköpähän täällä testamentin vs. sopimuksen määritelmiksi riitä tieteen termipankin määritelmät, jotka ylempänä on jo kerrottu.
Kysymys lähti siitä, että epäpätevä nm. "Juristi" esitti testamentin olevan sopimus. Ja sitähän se ei ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16911260/perunkirjoitus-ja-muut-perintoon-liittyvat-asiat#comment-107798796
Sopimus https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:sopimus (Heikki Halila)
Testamentti https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:testamentti (Aulis Aarnio)Termipankit eivät riitä, koska testamentin tyhjentävää määritelmää ei ole olemassa.
Testamenti perustunnusmerkkejä ovat seuraavat: kuolemanvaraisuus ja tahdonilmaisu jäämistöä koskevana.
Yksipuolisuus ei esimerkiksi ole sen perustunnusmerkki vaan liitännäinen tunnusmerkki. Testamentissa voidaan antaa vastikkeellinen ehto jollekin henkilötaholle (testamentin saajalle) sopimuksen tapaisesti, eikä se tee tällaista testamentin ehtoa epäpäteväksi.
Yksipuolisuudesta testamentin osalta on hyvä huomata, että testamenttia ei ole pakko ottaa vastaan, joten testamentti ei ole täysin yksiselitteisesti "yksipuolinen", vaikkakaan testamentin pätevyys ei edellytä testamentinsaajan hyväksymistä PERITTÄVÄN ELINAIKANA.
- Anonyymi
Huikeen asiallinen ketju jälleen kerran... :-)
- Anonyymi
Tämä todellakin on "huikeen" asiallinen ketju - hyvin pitkästä aikaa. Suuri ansio asiallisuudesta lankeaa sille tosiasialle, että mukana ei ole eräs L-alkuinen nimimerkki, keskustelujen vakiosotkija.
- Anonyymi
Kerrankin jotain hienoa tällä palstalla.Toivottavasti pysytte palstalla pitkään,sillä kysymyksiä varmaan satelee runsaasti.
- Anonyymi
Isäni kuoli ja jätti asunnon perinnöksi puoliksi sisareni kanssa.onko oikein että sisko aikoo muuttaa asuntoon ja maksaa vain asumiskulut ja vastikkeen ?mietin vain etten itse saa varmaan perintöverojakaan maksettua eikö hänen kuuluisi maksaa minulle jonkunlaista vuokraa puolikkaasta asunnosta?perunkirjoitustakaan ei ole vielä tehty ja hän olisi muuttamassa siihen heti.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S618110- 1334614
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.353936- 213258
- 232832
- 292767
- 532487
- 252230
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3972171- 322119