Olipa tosi pöljästi kirjoitettu henkirikos

***ohoh, * yhdeksäs kerta*.

Olkoon mikä laki hyvänsä, siihen voi soveltaa sananvapaus lakia , eli jonkun typerän sanan käyttämättä jättäminen on vähintä sanan vapautta, mitä olemassa olla voi. Merkille pantaavaa on kun seuraa näitä rikosuutisia, että aina ei kuitenkaan ole tuota höpö sanaa mukana, vaan poliisi toteaa lakonisesti esim. näin: "rikos nimikkeiksi kirjataan rattijuopus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta sekä ajoneuvon luvaton käyttöön otto!"

Ihan selvästi sinäkin ihannoit tuota höpö sanaa, minä en. Asiahan on niin, ett se pitää jankata asioita tuhanteen kertaan, ennenkuin menee perille, et tuo epäillään sana joutaa romukoppaan, koska sitä aivan liikaa käytetään ikäänkuin mitään muita sanoaj ei olisi olemassa. Myös uskaltamisesta siinä on kyse. Kas kun ei kukaan tule heristelmään sormia, kun täällä tuomitaan tuollainen höpö sana. Kyllä me pärjättäis ilman tuota höpö sanaakin, sillä onhan olemassa paljon järkevämpiäkin sanoja suomen kielessä. Miten se on keneltäkään pois, jos poliisi kertoisi uskovansa selvittäneen rikoksen tai tietävänsä. Miksi poliisista on tehty kynnysmatto, eli kaiksita ala-arvoisin tekijä rikos prosessissa, vaikka asian kuuluisi olla niin, että poliisi on se vahvin lenkki ketjussa.
En ole kyllä tietoinen et sellaista lakia on laadittu , jossa poliisin on rangaistuksen uhalla kirjoitettava rikosuutisiinsa aina epäilevänsä, eikä koskaan tietävänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Olkoon mikä laki hyvänsä, siihen voi soveltaa sananvapaus lakia , eli jonkun typerän sanan käyttämättä jättäminen on vähintä sanan vapautta, mitä olemassa olla voi. Merkille pantaavaa on kun seuraa näitä rikosuutisia, että aina ei kuitenkaan ole tuota höpö sanaa mukana, vaan poliisi toteaa lakonisesti esim. näin: "rikos nimikkeiksi kirjataan rattijuopus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta sekä ajoneuvon luvaton käyttöön otto!"

Ihan selvästi sinäkin ihannoit tuota höpö sanaa, minä en. Asiahan on niin, ett se pitää jankata asioita tuhanteen kertaan, ennenkuin menee perille, et tuo epäillään sana joutaa romukoppaan, koska sitä aivan liikaa käytetään ikäänkuin mitään muita sanoaj ei olisi olemassa. Myös uskaltamisesta siinä on kyse. Kas kun ei kukaan tule heristelmään sormia, kun täällä tuomitaan tuollainen höpö sana. Kyllä me pärjättäis ilman tuota höpö sanaakin, sillä onhan olemassa paljon järkevämpiäkin sanoja suomen kielessä. Miten se on keneltäkään pois, jos poliisi kertoisi uskovansa selvittäneen rikoksen tai tietävänsä. Miksi poliisista on tehty kynnysmatto, eli kaiksita ala-arvoisin tekijä rikos prosessissa, vaikka asian kuuluisi olla niin, että poliisi on se vahvin lenkki ketjussa.
En ole kyllä tietoinen et sellaista lakia on laadittu , jossa poliisin on rangaistuksen uhalla kirjoitettava rikosuutisiinsa aina epäilevänsä, eikä koskaan tietävänsä.

Lue lisää

Vakio H:lle tiedoksi. Oli miten oli, mutta poliisi ei kirjoita mediaan riviäkään, sen tekevät toimittajat.

Anonyymi kirjoitti:

Vakio H:lle tiedoksi. Oli miten oli, mutta poliisi ei kirjoita mediaan riviäkään, sen tekevät toimittajat.

JOO; JOO; JA JOO, kyllä se meillä tiedettään, mut sää et tierä sitä, et mistä toimittajat ne rikosjutut saisi, ellei poliisi niitä lehtitaloille välittäisi. Nämä välittäjät ovat vaan sellasii, et ne panee poliisit epäilemään, vaikka poliisi ei kenties kirjoittaisi epäilevänsä. Tuostapa en tietenkään ole varma, kun en tiedä, miten ne poliisit kirjoittaa toimittajille, mutta arvelen niin, et samal lailla epäilevään tyyliin, se kun on maan tapa ja ei uskalleta poiketa tyylistä piiruakaan. Uhria ei koskaan epäillä, mutta tekijää epäillään epäillyksi vielä sittenkin kun on kuollut aiheutettuaan kuolonkolarin tai poliisi on Yhdysvalloissa ampunut itse teosta. Suomalainen uutismaailma ei uskalla nimittää tekijäksi edes Ranskalaista murhaajaa, jonka poliisi on ampunut paikan päällä, vaan sitä pitää syvästi kunnioittaa nimittämällä epäillyksi murhaajaksi, vaikka ei pienintäkään tarvetta moiseen pehmoiluun olisi.

Kyllä tuomioistuin aina luottaa poliisin epäilyinä tuotuihin rikosnimikkeisiin. Minusta olisi parasta, että lopetettaisiin kokonaan rikosuutisten julkaiseminen. Mitä se palvelee ja ketä se hyödyttää. Alkaa toden totta kyllästyttää tämä jatkuva rikollisista uutisointi ja senkin takia, kun pitää aina tuolla hölmöllä tavalla kertoa. Niinkö teidän mielestänne pitää rikollisia kunnioittaa ettei edes tekijäksi saisi nimittää,. Totta kait kun kysymyksessä on visainen Olof Palmen tai Anneli Auerin tapainen murhamysteeri, et silloin epäillään, mut nämä selvät tapaukset pitää käsitellä tekijä nimtyksin.

Eikö mene kaaliin sellainen asia, et tuomari ei tiedä rikos asiasta yhtikäs mitään ja kuinka voisikaan, koska eihän tuomari ole kentällä. Hänelle vain kerrotaan ja kuullun perusteella hän sitten arvioi vain tuomion kovuuden. En ymmärrä, miksi poliisi, joka on tärkein lenkki koko rikosprosessissa, katsotaan vain pelkäksi epäilijäksi , johon kuitenkin luotetaan ja uskotaan,mutta poliisin pitää siitä huolimatta pelkän muodin vuoksi kirjoittaa MEDI:aan, että poliisi epäilee, vaikka ei oikeasti epäile yhtään. Ja tuo, ettei poliisi mitään kirjoittele MEDI:aan on siinä mielessä totta, että ei suoraan, vaan toimittajat saaavat poliisilta tiedot referoimatta niitä millään tavoin, vaikka tuon epäillään kliseen voisi aivan huoletta jättää pois ja korvata muilla paremmilla ilmaisuilla, kuten poliisi tietää, poliisi uskoo, poliisi arvelee ja poliisi on selvittänyt tekijän. Ei se oikeuslaitos niitä pysty tutkimaan, koska hehän istuvat vain siellä norsunluutorneissaan isoa palkkaa nauttien, kun ovat muka yliviisaita lainoppineita. Poliisin arvostus on tutkitusti kynnysmaton tasoa, vaikka he tekevät arvokkaimman ja tärkeimmän, sekä likaisemman työn. Älä viisastele typeryyksiä aloittajan osuudesta rikosprosessiin. >Mehän täällä vain ruodimme tämän yhteiskunnan epäkohtia, joihin toivoisimme muutoksia. Roskalehdet eivät tiedä mitään, paina tämä visusti mieleesi, mitä nyt tässä kirjoitan, eli sen, minkä olen ennenkin tuonut esiin, et poliisi ne rikokset tutkii ja selvittää ja roskalehdet vaan välittää poliisilta saamansa tiedot MEDI:aan.

Katsos länsimaisessa oikeusvaltiossa pitää maallisen tuomioistuimen todeta syyllisyys, taivaan totuus asiassa ei sekulaarissa maassa riitä.

Lisäksi, vaikka kirjoituksesi jotenkin siltä osin on etäisesti asiassa siinä, että tietyn henkilön tiettyyn teonkuvaukseen syllistymisestä ei ole epäselvyyttä, jää oikeuslaitoksen, ei poliisin tai roskalehdistön, tehtäväksi päättää minkä laissa määritellyn rikoksen se täyttää.
Esimerkiksi aloituksesi tapauksessa ei liene ollenkaan "taivaan selvää", että kyse lopulta on murhasta. Lopputulos voi olla tappo, tai vaikka vain törkeä kuolemantuottamus, tai osoittatuuko, että kuolema oli peräti vain tapaturma tai omien käsien tulosta.
Nyt vasta epäillään murhasta, ja voipi tekijä onnistua vielä kiistämään osuutensa koko kuolemaankin. On siis täysin ennenaikaista ja virheellistä monellakin tasolla puhua tekijästä, vaikka kuinka katsoisi oman kristallipallon olevan oikeassa.

Sinä sentään uskallat minun tavoin kyseenalaistaa oikeusterminologiaamme. Kyllä se on tosi, et asioissa on aina korjaamisen varaa, sitähän varten eduskunta on olemassa ja jolta toivoisi muutoksia ja parannuksia elämän eri aloille. Kyllä tässä oikeusjärjestelmässä olisi petrattavaa koskien rikoksen tekijän ja uhrin välistä oikeusturvaa, joka nyt on rikoksentekijällä ylikorostettu, mutta uhrin asema on jäänyt kauas taakse.

Sama se sille rikosprosessin käytännöllisyydelle, mutta ensimäinen asia, johon pitäis tulla muutos, on tuo poliisin rajoitettu sanavarasto, jossa pitää aina esiintyä nuo samat kuluneet kliseet; häntä epäillään, poliisi epäilee ja epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka kyseessä olisi iso vahinko. Siis rikoksen tekijän tekemisiä pitää orjallisen kaunopuheisesti nimittää luvattomaksi, vaarantajaksi, ja epäillyksi epäillyksi

Anonyymi kirjoitti:

Katsos länsimaisessa oikeusvaltiossa pitää maallisen tuomioistuimen todeta syyllisyys, taivaan totuus asiassa ei sekulaarissa maassa riitä.

Lisäksi, vaikka kirjoituksesi jotenkin siltä osin on etäisesti asiassa siinä, että tietyn henkilön tiettyyn teonkuvaukseen syllistymisestä ei ole epäselvyyttä, jää oikeuslaitoksen, ei poliisin tai roskalehdistön, tehtäväksi päättää minkä laissa määritellyn rikoksen se täyttää.
Esimerkiksi aloituksesi tapauksessa ei liene ollenkaan "taivaan selvää", että kyse lopulta on murhasta. Lopputulos voi olla tappo, tai vaikka vain törkeä kuolemantuottamus, tai osoittatuuko, että kuolema oli peräti vain tapaturma tai omien käsien tulosta.
Nyt vasta epäillään murhasta, ja voipi tekijä onnistua vielä kiistämään osuutensa koko kuolemaankin. On siis täysin ennenaikaista ja virheellistä monellakin tasolla puhua tekijästä, vaikka kuinka katsoisi oman kristallipallon olevan oikeassa.

Lue lisää

Murha, tappo, kuolemantuottamus ! Onko olemassa laillista itsepuollustusta, jossa hyökkääjä itse saakin surmansa puollustajan puolustautuessa ?
Monesti käy niin, että hyökkääjä joutuukin alakynteen puolustautujan voittaessa ja eihän puolustaja voi silkkihansikkain puolustautua. Luuletteko et hyökkääjä käyttää silkkihansikkaita ? Kun raiskaaja iskee nuoren naisen kimppuun iltahämärissä lenkkipolulla ja saattukin käymään hyökkääjälle niin, että naisen puolustautuessa päällekarkaaja loukkaantuu pahoin, niin saako nainen syytteen pahoinpitelystä ???

On vain sana sanaa vastaa, ei muita, niin miten tuomari voi tuomita oikein ? Minusta oikea tuomio on selvä, vaikken ole lukenut oikeustiedettä pätkän vertaa, että tuo mies, joka kävi päälle raiskaamis tarkoituksessa on yksinomaan syyllinen.

Kun joku on jollekkin aiheuttanut kuoleman, niin taas, vaikka en ole lukenut oikeustiedettä pätkääkään osaan tuomita tappajan ja sillä ei ole mitään väliä, oliko se murha, vai tappo tai tuottamus, sillä kaikissa sama lopputulos. Tuomitun puolustaja tietysti aina vänkää oikeudessa, et se oli vaan tuottamus ja kun se mielentila oli vähän sitä sun tätä ja humalapäissään, niin pitää antaa mahdollisimman lievä tuomio. Myös tekijä aina vänkää sitä samaa litaniaa, et vahingossa minä tapoin ja ei ollut tarkoitus tappaa.

Anonyymi kirjoitti:

Murha, tappo, kuolemantuottamus ! Onko olemassa laillista itsepuollustusta, jossa hyökkääjä itse saakin surmansa puollustajan puolustautuessa ?
Monesti käy niin, että hyökkääjä joutuukin alakynteen puolustautujan voittaessa ja eihän puolustaja voi silkkihansikkain puolustautua. Luuletteko et hyökkääjä käyttää silkkihansikkaita ? Kun raiskaaja iskee nuoren naisen kimppuun iltahämärissä lenkkipolulla ja saattukin käymään hyökkääjälle niin, että naisen puolustautuessa päällekarkaaja loukkaantuu pahoin, niin saako nainen syytteen pahoinpitelystä ???

On vain sana sanaa vastaa, ei muita, niin miten tuomari voi tuomita oikein ? Minusta oikea tuomio on selvä, vaikken ole lukenut oikeustiedettä pätkän vertaa, että tuo mies, joka kävi päälle raiskaamis tarkoituksessa on yksinomaan syyllinen.

Kun joku on jollekkin aiheuttanut kuoleman, niin taas, vaikka en ole lukenut oikeustiedettä pätkääkään osaan tuomita tappajan ja sillä ei ole mitään väliä, oliko se murha, vai tappo tai tuottamus, sillä kaikissa sama lopputulos. Tuomitun puolustaja tietysti aina vänkää oikeudessa, et se oli vaan tuottamus ja kun se mielentila oli vähän sitä sun tätä ja humalapäissään, niin pitää antaa mahdollisimman lievä tuomio. Myös tekijä aina vänkää sitä samaa litaniaa, et vahingossa minä tapoin ja ei ollut tarkoitus tappaa.

Lue lisää

"Kun joku on jollekkin aiheuttanut kuoleman, niin taas, vaikka en ole lukenut oikeustiedettä pätkääkään osaan tuomita tappajan ja sillä ei ole mitään väliä, oliko se murha, vai tappo tai tuottamus, sillä kaikissa sama lopputulos. "

Ja tässäpä se pihvi sitten onkin. Kas kun Suomessa (ja kaikissa länsimaissa) on jo kauan sitten siirrytty tästä kuvailemastasi seuraamusopista iso harppaus kohti moitittavuusoppia, jossa pelkkä tapahtumaketjun lopputulos ei ratkaise, vaan myös se, mitä tekijä on tavoitellut. Ja hyvä niin.
Vai pitäisikö mielestäsi taloyhtiön pihan hiekoittamatta jättänyt ja siten liukastuneen jalakulkijan kuoleman aiheuttanut talkkari tuomita aivan yhtä ankarasti, kuin esimerkiksi taannoin katuojaan hukuttamalla nuoren naisen tappanut nuori mies? No, ei minunkaan mielestäni. Mutta lopputulos kummassakin tapauksessa on sama, ihminen on kuollut. Sinä kuitenkin ilmeisesti pitäisit näitä aivan yhdenvertaisina, murha, tappo, tuottamus, mitä väliä, sinä tuomitsisit "tappajan".

Mutta kun tällaiset perusasiatkin sinulle pitää selittää, niin on se hyvä, että sinulle ei sitä tuomiovaltaakaan ole annettu. Eikä ole onneksi annettu pelkän alemman ammattikorkeakoulututkinnon (ja sitä ennen pelkän opistotutkinnon) suorittaneelle poliisille, eikä edes syyttäjälle, vaan vasta tuomioistuin ratkaisee mikä teonkuvaus on katsottu toteennäytetyksi, ja minkä rikoksen se täyttää.

Mitä tulee siihen, kuka "tietää" mitäkin tapahtuneen, niin ei muuten ole yksi eikä kaksi kertaa, kun myöhemmin on osoitettu uuden todistusaineiston valossa jo tuomitun rikollisen olleenkin syytön. Kun virheitä tapahtuu koko pitkän esitutkinta-syyteharkinta-tuomioistuinkäsittely(-hovioikeus-korkeinoikeus)-prosessin seurauksenakin, niin mitä luulisit asialle tapahtuvan, jos tuomioon ei vaadittaisi syyteharkintaa ja tuomioistuimen ratkaisua, vaan parin duunarin löydökset asiassa?
Mitä ikinä poliisi saisi selvitetyksi, riittäisi tuomioon? Sitähän sinä lopulta ehdotat kertoessasi, että termit "epäilty" ja "syytetty" ovat turhia, ja mielummin pitäisi uutisoida "tekijästä" tai "tappajasta".

Anonyymi kirjoitti:

"Kun joku on jollekkin aiheuttanut kuoleman, niin taas, vaikka en ole lukenut oikeustiedettä pätkääkään osaan tuomita tappajan ja sillä ei ole mitään väliä, oliko se murha, vai tappo tai tuottamus, sillä kaikissa sama lopputulos. "

Ja tässäpä se pihvi sitten onkin. Kas kun Suomessa (ja kaikissa länsimaissa) on jo kauan sitten siirrytty tästä kuvailemastasi seuraamusopista iso harppaus kohti moitittavuusoppia, jossa pelkkä tapahtumaketjun lopputulos ei ratkaise, vaan myös se, mitä tekijä on tavoitellut. Ja hyvä niin.
Vai pitäisikö mielestäsi taloyhtiön pihan hiekoittamatta jättänyt ja siten liukastuneen jalakulkijan kuoleman aiheuttanut talkkari tuomita aivan yhtä ankarasti, kuin esimerkiksi taannoin katuojaan hukuttamalla nuoren naisen tappanut nuori mies? No, ei minunkaan mielestäni. Mutta lopputulos kummassakin tapauksessa on sama, ihminen on kuollut. Sinä kuitenkin ilmeisesti pitäisit näitä aivan yhdenvertaisina, murha, tappo, tuottamus, mitä väliä, sinä tuomitsisit "tappajan".

Mutta kun tällaiset perusasiatkin sinulle pitää selittää, niin on se hyvä, että sinulle ei sitä tuomiovaltaakaan ole annettu. Eikä ole onneksi annettu pelkän alemman ammattikorkeakoulututkinnon (ja sitä ennen pelkän opistotutkinnon) suorittaneelle poliisille, eikä edes syyttäjälle, vaan vasta tuomioistuin ratkaisee mikä teonkuvaus on katsottu toteennäytetyksi, ja minkä rikoksen se täyttää.

Mitä tulee siihen, kuka "tietää" mitäkin tapahtuneen, niin ei muuten ole yksi eikä kaksi kertaa, kun myöhemmin on osoitettu uuden todistusaineiston valossa jo tuomitun rikollisen olleenkin syytön. Kun virheitä tapahtuu koko pitkän esitutkinta-syyteharkinta-tuomioistuinkäsittely(-hovioikeus-korkeinoikeus)-prosessin seurauksenakin, niin mitä luulisit asialle tapahtuvan, jos tuomioon ei vaadittaisi syyteharkintaa ja tuomioistuimen ratkaisua, vaan parin duunarin löydökset asiassa?
Mitä ikinä poliisi saisi selvitetyksi, riittäisi tuomioon? Sitähän sinä lopulta ehdotat kertoessasi, että termit "epäilty" ja "syytetty" ovat turhia, ja mielummin pitäisi uutisoida "tekijästä" tai "tappajasta".

Lue lisää

Joo, aletaanpa taas vänkäämään oikein miehissä, josko tuo sitten auttaisi mitään, vaan kumpikin pitäisi oman päänsä ja periaatteellisuutensa.
Aloitan siitä, et poliisi se tutkii ja keskusrikospoliisi sitten, kun on kyse oikein visaisesta tehtävästä. Jatkan edelleen siitä, et oikeuslaitos ei tiedä tapahtumien kulusta yhtikä mitään, vaan kentällä olevat tutkijat sen tekevät. Isossa liikenneturmassa paikalle tulee se tutkintalautakunta. Tuomioistuimen herrat eivät siis tutki mitään, he vaan jakelevat tuomioita sen mukaan, mitä kentältä tutkijat heille tuovat pähkäiltäviksi.
Kun jotain tapahtuu, niin siinä on aina osapulina tekijä ja mahdollinen uhri tai useampiakin uhreja tai tekijöitä. Koska lehdistön pitää elää ja herkutella näillä rikosjutuilla, niin on aivan se ja sama, vaikka näitä tapahtumien osallisia nimitetään tekijöiksi. Tuomioistuin voi sitten niin halutessaan vapauttaa tekijät tekemättömiksi.

Ranskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja nyt viimeksi Venäjällä poliisit ampuivat kouluampuja tekijän paikan päälle, eivätkä jääneet epäilemään turhia. Asiaa on siten pöljää kertoa uutisissa poliisi epäilee ampujaa ampujaksi.
Siitähän tässä on koko ajan vaan ollut kysymys, ettei se ole niin suurimerkityksellistä nimittää tekijöitä tekijöiksi, koska eihän me juuri koskaan edes tiedetä, kenestä tekijöistä on kyse ja jos ei ollut syyllinen, lehdistö voisi sitten kertoa, ettei se tekijä ollutkaan tekijä, vaan syytön.
Tuskinpa oikeus vapauttaa oikeata syyllistä, se on aniharva tapaus ja ei ne murhat ja tapot eikä raiskaukset itsestänsä tapahdu, vaan kyllä niillä on aina tekijä olemassa.. Oikea syyllinen voidaan vapauttaa myös näytön puutteesta, kuten Anneli Auerin tapauksessa, vaikka Aueri mitä suurimmalla todennäköisyydellä oli syyllinen, mutta kun tutkijat sössivät tutkinnan alussa pahasti ja taitava Anneli osaisi järjestää niin hienon näytöksen, että poliisillakin meni pasmat sekaisin.
Se hiekoittamatta jättäminen ei ole murha, ei tappo, eikä edes kuoleman tuottamus. Talonmies on vaan ollut huolimaton, joka saa sakkoa, eli rikosnimikkeenä on huolimattomuus. Onhan työmaillakin vastaavat mestarit tuomittu vain sakkoihin, kun työmaalla on joku kuollut työtapaturmassa. Mitä taas tulee katuojaan hukutettuun naiseen, niin sehän on päivänselvä murha, jota puolustaja tavan mukaan selittää vahingoksi tai äkkipikaistukseksi s.o ei ollut tarkoitus tappaa, mutta niin siinä vaan sattui käymään niin ikävästi. Melkoista farssia nämä käräjät oikeustaloissa. Jari Aarnio selitti, ettei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen ja niinhän ne kaikki muutkin aina esittää, etten ole syyllinen, en myönnä mitään. Mutta siinä on vain sana sanaa vastaan, kun varas tulee yöllä kauppaliikkeeseen ja omistaja lyö varasta niin, että pökertyy ja saa kallovamman. On paljon näitä tapauksia, että hyökkääjän on tuomioistuin vapauttanut ja uhrin on pitänyt jäädä nuolemaan näppejään. Siksi minä en kunnioita suomen oikeuslaitosta.

Mutta veisataan viis näille oikeuslaitoksen termeille ja käytännöille, kunhan vaan lehdistö vapautettaisiin noista typeristä lakitermeistä, joita he uskollisesti seuraavat. Kyllä ymmärretään visaiset rikokset, mutta kun ylivoimaisesti suurin osa on selviä tapauksia, niin niistä ei pidä eikä tarvitse kirjoitella tyyliin häntä epäillään.
Kyllä vitutti raskaastis illoin muutama vuosi sitten, kun puukkohyökkääjä iski Turun torilla ja poliisi ei uskaltanut ampua tekijää, vaan kehtasi vielä lehditölle sanella, että tätä marokkolais taustaista puukottaja epäillään murhista ja murhan yrityksistä. Jotain rotia siis tähän uutiskäytäntöön. Samate kävi Kuopiossa, että hyökkääjä puukotti hengiltä naisen ja tätä piti sitten tyhmästi uutisoida kertomalla, et puukottajaa epäillään murhasta.

Tiedän, mutta en kerro.
Tietäjät tietää.