Pääseekö opiskelemaan?

Jos ammattikoulu/opisto-pohjainen koulusi on kestänyt kolme vuotta, antaa se oikeuden hakea myös yliopistoon!

Kyllä pääsee kirjoitti:

Jos ammattikoulu/opisto-pohjainen koulusi on kestänyt kolme vuotta, antaa se oikeuden hakea myös yliopistoon!

ollaan paikassa, jossa esim. suurempi osa kirjoista on englanniksi ja itse ei hallita tätä kieltä juuri laisinkaan.

Olen nähnyt miten amiksesta amk:n kautta ( !) yliopistoon tullut ei osaa ratkaista edes ensimmäisen asteen yhtälöä !

Kyllähän suurin osa yo:hon tulijoista tulee lukion kautta. Silti tuo mahdollisuus myös vaikkapa suoraan amiksesta, ei juuri tuo kuin pienenmäärän tulevia keskeyttäjiä.

ja sitten kirjoitti:

ollaan paikassa, jossa esim. suurempi osa kirjoista on englanniksi ja itse ei hallita tätä kieltä juuri laisinkaan.

Olen nähnyt miten amiksesta amk:n kautta ( !) yliopistoon tullut ei osaa ratkaista edes ensimmäisen asteen yhtälöä !

Kyllähän suurin osa yo:hon tulijoista tulee lukion kautta. Silti tuo mahdollisuus myös vaikkapa suoraan amiksesta, ei juuri tuo kuin pienenmäärän tulevia keskeyttäjiä.

Lue lisää

Opiskelukaverini on tullut teekkariksi amiksen ja amk:n kautta ja valmistuu piakkoin. Tyypillä on jo paikka elokuussa alkaviin jatko-opintoihin, joissa syntyy väikkäri. Että sillai..

On toki harvinaista, en kiellä. Valtaosalla amikseen menevistä eivät pärjäisi edes lukiossa, saati yliopistossa.

ja sitten kirjoitti:

ollaan paikassa, jossa esim. suurempi osa kirjoista on englanniksi ja itse ei hallita tätä kieltä juuri laisinkaan.

Olen nähnyt miten amiksesta amk:n kautta ( !) yliopistoon tullut ei osaa ratkaista edes ensimmäisen asteen yhtälöä !

Kyllähän suurin osa yo:hon tulijoista tulee lukion kautta. Silti tuo mahdollisuus myös vaikkapa suoraan amiksesta, ei juuri tuo kuin pienenmäärän tulevia keskeyttäjiä.

Lue lisää

Olen käynyt lukion, valmistun kohta maisteriksi, enkä edes tiedä, mikä ensimmäisen asteen yhtälö on...
Ja tuskin tarvitsee psykan lukijankaan tietää.

Elena kirjoitti:

Olen käynyt lukion, valmistun kohta maisteriksi, enkä edes tiedä, mikä ensimmäisen asteen yhtälö on...
Ja tuskin tarvitsee psykan lukijankaan tietää.

Valitettavasti tarvitsee tietää. Pääsykokeissa ja myöhemmin tilastotieteiden kurssilla.

+erika+ kirjoitti:

Valitettavasti tarvitsee tietää. Pääsykokeissa ja myöhemmin tilastotieteiden kurssilla.

Oikiksessa ei tarvitse ymmärtää edes 1. asteen yhtälöitä. Ei pääsykokeissa eikä myöhemminkään. Tarkasti ajatellen, ei edes lukiossa, koska oikikseen pääsyssä ei matematiikan nrolla ole mitään vaikutusta.. Ja hyvä näin! :)

Kannattaa varmaan olla yhteydessä kys. yliopistoon ja kysyä.
Itse opiskelen yliopistossa aivan jotain muuta kuin psyka, mutta laitoksessani on monia, jotka eivät ole ylioppilaita.
Ja voihan sen lukion psykan lukea kotonakin, tiedän psykan opiskelijoita, jotka eivät ole lukeneet ainetta ollenkaan lukiossa. Eikä sitä tilastomatematiikkaakaan välttämättä opeteta lukiossa, ainakaan lyhyessä matikassa.

Kyllä pääsee. Ja opisto-tai amk-tutkinto sisältää myös ihan riittävästi kieli-ja matikkaopintoja yliopistoon.Lukion psyka taas on ihan pelletouhua, ne kirjat voi lukea kotonakin jos haluaa ottaa pohjia,joita ei kyllä tarvitse.

Hain itse opistotutkinnolla ja pääsinekalla kerralla sisään ja ihan hyvin on mennyt ilman lukiota ja pohjaopintoja psykasta.Elämänkokemusta tosin oli ehkä enemmän kun näillä ihan nuorilla abeilla.Pieni hidaste ryhmää ajatellen,että osq on aikuisia ja osa opettelee sitomaan kengännauhojaan.

Tsemppiä!!

Sara kirjoitti:

Kyllä pääsee. Ja opisto-tai amk-tutkinto sisältää myös ihan riittävästi kieli-ja matikkaopintoja yliopistoon.Lukion psyka taas on ihan pelletouhua, ne kirjat voi lukea kotonakin jos haluaa ottaa pohjia,joita ei kyllä tarvitse.

Hain itse opistotutkinnolla ja pääsinekalla kerralla sisään ja ihan hyvin on mennyt ilman lukiota ja pohjaopintoja psykasta.Elämänkokemusta tosin oli ehkä enemmän kun näillä ihan nuorilla abeilla.Pieni hidaste ryhmää ajatellen,että osq on aikuisia ja osa opettelee sitomaan kengännauhojaan.

Tsemppiä!!

Lue lisää

, mutta monella alalla niin suuri osa kirjoista on englanninkielisiä, että englannin taidon puute lienee yksi yleisimmistä keskeyttämissyistä.

Ne kirjat ovat siis usein sen verran paksuja, että mikäli kieli liikaa hidastaa lukemista tulisi siinä turhan paljon kompensoitavaa ahkeruudelle.

Itseasiassa minusta tuntuu, että myös psykologiassa voi peruskurssit selvitä suomen kielellä, mutta pitemmälle edetessä voivat asiat vähän muuttua. Mikäli siis et ole vielä opinnoissa kovinkaan pitkällä, niin malta vielä vähän aikaa ennenkuin käyt neuvoja antamaan...

Ikävältähän se varmasti opiskelijasta tuntuu kuin se seinä vain tulee vastaan. Tälläistäkin käy. Toisin kuin jotkut luulevat ei se valintakirje, vaikka paksu onkin sisällä vielä niitä maisterin papereita...

Sara kirjoitti:

Kyllä pääsee. Ja opisto-tai amk-tutkinto sisältää myös ihan riittävästi kieli-ja matikkaopintoja yliopistoon.Lukion psyka taas on ihan pelletouhua, ne kirjat voi lukea kotonakin jos haluaa ottaa pohjia,joita ei kyllä tarvitse.

Hain itse opistotutkinnolla ja pääsinekalla kerralla sisään ja ihan hyvin on mennyt ilman lukiota ja pohjaopintoja psykasta.Elämänkokemusta tosin oli ehkä enemmän kun näillä ihan nuorilla abeilla.Pieni hidaste ryhmää ajatellen,että osq on aikuisia ja osa opettelee sitomaan kengännauhojaan.

Tsemppiä!!

Lue lisää

ota huomioon että nämä kengännauhojensa sitojat ovat niinkin nuorina yltäneet sinun tasollesi. Mietis sitten että millä tasolla mahdoit itse olla abi-iässä, joka et kuitenkaan koskaan ollut?

Avoimen yliopiston kautta ei ole varsinaista väylää psykologiaan, aina mennään pääsykokeiden kautta. Näin ainakin Jyväskylässä, uskoisin että muuallakin. Toki lukemisesta aina hyötyä on.

Ylioppilaatko sitten hallitsevat kielet? Kyllähän lukiosta pääsee sillä armovitosella läpi tyyppejä, joilla ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa olevan kielitaitoa.

Vielä synkempi on tilanne toisen kotimaisen kielen kanssa. En todellakaan ylioppilaana tuntenut osaavan ruotsia, ennen kuin yliopistossa huomasi tulleensa sellaiseen tilanteeseen, että oli pakko opetella, jos mielii valmistua.

jäpö kirjoitti:

Ylioppilaatko sitten hallitsevat kielet? Kyllähän lukiosta pääsee sillä armovitosella läpi tyyppejä, joilla ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa olevan kielitaitoa.

Vielä synkempi on tilanne toisen kotimaisen kielen kanssa. En todellakaan ylioppilaana tuntenut osaavan ruotsia, ennen kuin yliopistossa huomasi tulleensa sellaiseen tilanteeseen, että oli pakko opetella, jos mielii valmistua.

Lue lisää

Kauheaa ylimielisyyttä täällä. Ollaan olevinaan niin helvetin hienoja kun ihan yliopistossa opiskellaan...
Miten muka amiksen käynyt ei voisi osata kirjoittaa... Opiskelen itse kääntämistä (eli just niitä kieliä) ja mulla on useita amispohjaisia opiskelukavereita, jotka osaavat kieliä siinä missä muutkin.
Lukion kielenopetushan on yleensä aivan pelkkää paskaa.
Ja mikäli englanti ei olisikaan niin hyvin hallussa, kielitaitoja voi parantaa myös opiskelujen aikana.

jäpö kirjoitti:

Ylioppilaatko sitten hallitsevat kielet? Kyllähän lukiosta pääsee sillä armovitosella läpi tyyppejä, joilla ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa olevan kielitaitoa.

Vielä synkempi on tilanne toisen kotimaisen kielen kanssa. En todellakaan ylioppilaana tuntenut osaavan ruotsia, ennen kuin yliopistossa huomasi tulleensa sellaiseen tilanteeseen, että oli pakko opetella, jos mielii valmistua.

Lue lisää

hallita kielet, kun edesmenneessä ylioppilastutkinnossa 3/4 oli kieliä. Tällaista tuskin löytyy mistään muualta maailmasta. Ja vaikkei lukion kieltenopiskelu hurjaa olisikaan, niin et voi väittää kyllä amiksen olevan yhtään parempi. Voisin kuvitella että siellä opetellaan tasan oma ammattisanasto. Yritä siinä sitten keskustella.

Niin ja vielä... en tiedä mikä on ensimmäisen asteen yhtälö, valitettavasti ;)

Eikö teidän laitokselta saa luentomatskua ja vanhoja tenttikysymyksiä? Ei se nyt aivan niin todellakaan ole, että yhteen tenttiin LUETAAN monta enkunkielistä kirjaa. Harva sillä tavalla tenteistä läpi pääsee. Kyllä nuo aikaisemmat tenttikyssät ja luentomatsku aika suurta roolia yliopisto-opiskelussa näyttelevät, ainakin meillä. Tästä huolimatta en kuitenkaan allekirjoita väitettä, että amis antaa samat lähtökohdat yo-opiskeluun. Näin ei missään nimessä ole. Yliopisto-opiskelu vaatii hyvän kirjallisen ja (suullisen) ilmaisun lisäksi oikeanlaista opiskelutekniikkaa. Suuresta materiaalimäärästä on pystyttävä löytämään oleellinen. Harva edellämainitut ominaisuudet omaava hakeutuu amikseen - näin se vain on.

Yliopisto-opiskelija kirjoitti:

Eikö teidän laitokselta saa luentomatskua ja vanhoja tenttikysymyksiä? Ei se nyt aivan niin todellakaan ole, että yhteen tenttiin LUETAAN monta enkunkielistä kirjaa. Harva sillä tavalla tenteistä läpi pääsee. Kyllä nuo aikaisemmat tenttikyssät ja luentomatsku aika suurta roolia yliopisto-opiskelussa näyttelevät, ainakin meillä. Tästä huolimatta en kuitenkaan allekirjoita väitettä, että amis antaa samat lähtökohdat yo-opiskeluun. Näin ei missään nimessä ole. Yliopisto-opiskelu vaatii hyvän kirjallisen ja (suullisen) ilmaisun lisäksi oikeanlaista opiskelutekniikkaa. Suuresta materiaalimäärästä on pystyttävä löytämään oleellinen. Harva edellämainitut ominaisuudet omaava hakeutuu amikseen - näin se vain on.

Lue lisää

On totta,että ammattikoulu ei anna samoja lähtökohtia yliopisto-opiskelulle,mutta nykyinen koulutus politiikka on siinä mielessä vinoutunutta,että se odottaa liian monen saavan korkeakoulu tutkinnon kasaan.
Kuitenkaan kaikista ylioppilaista ei voi tulla yliopisto-opiskelijoit. ylipäätään minusta olisi viisasta miettiä,sitä millaista väkeä yliopistoihin kannattaa valita. Kuitenkin minusta on monta kertaa parempi saada yliopistoihin motivoitunutta opiskelija ainesta oli taustalla, sitten lukio tai ammattikoulu opintoja. Kuinka moni meistä ihan oikeasti tiesi mitä teki,silloin kun valitsi lukion ja ammattikoulun välillä? Vai määräsikö omat vanhemmat ja kaverit enemmän?

Yo-opiskelija kirjoitti:

On totta,että ammattikoulu ei anna samoja lähtökohtia yliopisto-opiskelulle,mutta nykyinen koulutus politiikka on siinä mielessä vinoutunutta,että se odottaa liian monen saavan korkeakoulu tutkinnon kasaan.
Kuitenkaan kaikista ylioppilaista ei voi tulla yliopisto-opiskelijoit. ylipäätään minusta olisi viisasta miettiä,sitä millaista väkeä yliopistoihin kannattaa valita. Kuitenkin minusta on monta kertaa parempi saada yliopistoihin motivoitunutta opiskelija ainesta oli taustalla, sitten lukio tai ammattikoulu opintoja. Kuinka moni meistä ihan oikeasti tiesi mitä teki,silloin kun valitsi lukion ja ammattikoulun välillä? Vai määräsikö omat vanhemmat ja kaverit enemmän?

Lue lisää

Eräs nimimerkki -Wanhempi opiskelija kirjoitti muistaakseni, joskus viisaasti kun mainitsi suurin piirtein seuraavasti: On hyvä,jos tiedekuntiin saadaan ihmisiä,jotkaovat näneet asioita hieman myös
"lattiatasolta" ja omaavat hieman kokemusta. Toki pelkällä lukuiokokemuksellakin saattaa tulla ihan kelpo maistereita,mutta esimerkiksi sellaiset alat kuin lääketieteelline,oikis ja teologinen saattavat kysyä hieman kypsymistä."
Hän kyllä luultavasti tarkoitti yleisemmin esim. elämän kokemuksen kautta hankittua kokemusta,eikä varsinaisesti,mutta toivoisin kaikille olevan selvää,ettää nykyinen lukio-opetus ei suoraa takaa
kaikille kaikkein optimaalisinta lähtökohtaa yliopisto -opinnoille ja se,että saadaan hieman eritaustaista väkeä on omiaan rikastuttamaan "opiskeluyhteisöjä." Ongelma on edelleen eniten siinä että kuinka suorittaa valinta.
Ammattikoulujen -joita tunnen perin surkeasti- huonoimpana puolena on luultavasti usein se,että sieltä ei välttämättä valmistu laaja-alaisia moni osaajia vaan,niitä joilla keskittymisen suunta on jo selvillä kaikki muu on tois-sijaista. Kun taas lukion pitäisi juuri antaa laaja yleistietoutous lähes kaikesta. Molemmissa on hyvät puolensa.

Kauppaoppilaitoksesta ei ole omia kokemuksia mutta tuota KTM-tutkintoa olen suorittamassa dippatutkinnon(TUTA) lisäksi ja niissä on eroja kuin yöllä ja päivällä, uskomatonta liirumlaarumia,5 ovaria saa sillä kun lukee prujut ja pari kirjaa läpi. Polilla piti istua saakelin demoissa ja vääntää harkkatöitä ja silti oli vain pari ovaria vaivanpalkkana...KTM:ksi pääsee kuka tahansa joka jaksaa lukea sen verran että pääsee pääsykokeesta läpi(siis stadiin) ja jonnekin perähikiälle pääsee kylteriksi kävelemällä ovesta sisään ja sanomalla moro tulin nyt tänne opiskelemaan kun en stadiin päässyt.Tosin kyllä DI-tutkinnoistakin osaan on helppo päästä mutta niissä sentään vaaditaan jotain jotta valmistuu.

DI+KTM kirjoitti:

Kauppaoppilaitoksesta ei ole omia kokemuksia mutta tuota KTM-tutkintoa olen suorittamassa dippatutkinnon(TUTA) lisäksi ja niissä on eroja kuin yöllä ja päivällä, uskomatonta liirumlaarumia,5 ovaria saa sillä kun lukee prujut ja pari kirjaa läpi. Polilla piti istua saakelin demoissa ja vääntää harkkatöitä ja silti oli vain pari ovaria vaivanpalkkana...KTM:ksi pääsee kuka tahansa joka jaksaa lukea sen verran että pääsee pääsykokeesta läpi(siis stadiin) ja jonnekin perähikiälle pääsee kylteriksi kävelemällä ovesta sisään ja sanomalla moro tulin nyt tänne opiskelemaan kun en stadiin päässyt.Tosin kyllä DI-tutkinnoistakin osaan on helppo päästä mutta niissä sentään vaaditaan jotain jotta valmistuu.

Lue lisää

Mulla on kanssa samanlainen mielikuva siitä, että KTM:n paperit saa aika helpolla. Valmistuminen tapahtuu lähes poikkeuksetta 3,5-4 vuodessa, jos ei nyt aivan luuseri ole. Kurssit ovat pääasiassa luentokursseja, joissa juuri lukemalla luentomateriaalin ja vilaisemalla kirjoja saa 5 opintoviikkoa. Harkkatöitä ei paljonkaan ole, ja opiskeluaikaan on siis siten paljon helpompi vaikuttaa itse verrattuna muihin koulutusojelmiin. Tiedän useita sellaisia nykyisin KTM:iä, jotka eivät ole käyneet lukiota tai ovat käyneet lukion huonolla menestyksellä.

Yliopisto-opiskelija kirjoitti:

Mulla on kanssa samanlainen mielikuva siitä, että KTM:n paperit saa aika helpolla. Valmistuminen tapahtuu lähes poikkeuksetta 3,5-4 vuodessa, jos ei nyt aivan luuseri ole. Kurssit ovat pääasiassa luentokursseja, joissa juuri lukemalla luentomateriaalin ja vilaisemalla kirjoja saa 5 opintoviikkoa. Harkkatöitä ei paljonkaan ole, ja opiskeluaikaan on siis siten paljon helpompi vaikuttaa itse verrattuna muihin koulutusojelmiin. Tiedän useita sellaisia nykyisin KTM:iä, jotka eivät ole käyneet lukiota tai ovat käyneet lukion huonolla menestyksellä.

Lue lisää

Keskim. valmistumisaika oli muistaakseni 5,5 vuotta.

Mikäli tuo viestisi pitää paikkansa niin on teidän yo:nne vähän erilainen kuin monet. Ei meillä ainakaan luetomateriaaleilla tenttejä läpäistä tai mitään...Itse tiedän yhden joka ei ole käynyt lukiotä täällä. Tämäkin amk:n kautta.

Toivottavasti ei sentään pidä paikkaansa...

DI+KTM kirjoitti:

Kauppaoppilaitoksesta ei ole omia kokemuksia mutta tuota KTM-tutkintoa olen suorittamassa dippatutkinnon(TUTA) lisäksi ja niissä on eroja kuin yöllä ja päivällä, uskomatonta liirumlaarumia,5 ovaria saa sillä kun lukee prujut ja pari kirjaa läpi. Polilla piti istua saakelin demoissa ja vääntää harkkatöitä ja silti oli vain pari ovaria vaivanpalkkana...KTM:ksi pääsee kuka tahansa joka jaksaa lukea sen verran että pääsee pääsykokeesta läpi(siis stadiin) ja jonnekin perähikiälle pääsee kylteriksi kävelemällä ovesta sisään ja sanomalla moro tulin nyt tänne opiskelemaan kun en stadiin päässyt.Tosin kyllä DI-tutkinnoistakin osaan on helppo päästä mutta niissä sentään vaaditaan jotain jotta valmistuu.

Lue lisää

Voi kuule jos olisikin noin helppoa! Kyllä meillä Tampereella (jonne siis on todellakin vaikeampi päästä kuin sinne sun niin ylistämään "stadiin") ainakin tehdään erilaisia harkkatöitä ja viittä ovaria ei saa ihan vaan lukemalla prujut ja selaamalla tenttikirjat... Mutta hauska kuulla että teilläs se onnistuu!

DI+KTM kirjoitti:

Kauppaoppilaitoksesta ei ole omia kokemuksia mutta tuota KTM-tutkintoa olen suorittamassa dippatutkinnon(TUTA) lisäksi ja niissä on eroja kuin yöllä ja päivällä, uskomatonta liirumlaarumia,5 ovaria saa sillä kun lukee prujut ja pari kirjaa läpi. Polilla piti istua saakelin demoissa ja vääntää harkkatöitä ja silti oli vain pari ovaria vaivanpalkkana...KTM:ksi pääsee kuka tahansa joka jaksaa lukea sen verran että pääsee pääsykokeesta läpi(siis stadiin) ja jonnekin perähikiälle pääsee kylteriksi kävelemällä ovesta sisään ja sanomalla moro tulin nyt tänne opiskelemaan kun en stadiin päässyt.Tosin kyllä DI-tutkinnoistakin osaan on helppo päästä mutta niissä sentään vaaditaan jotain jotta valmistuu.

Lue lisää

Opiskelun helppous riippuu pitkälti pääaineesta; esim. meillä johtamisen kurssiT on todella helppoi, mutta kv-markkinoinnin kurssit on TODELLA TYÖLÄITÄ, AINA VÄH. 2 CASE-HARJOITYÖTÄ, ESIM. YKSI 4 OV:N KURSSI SISÄLSI 5 CASE-TYÖTÄ, JOISTA JOKAINEN N. 12 SIVUA, LISÄKSI 1000 SIVUN TENTTIALUE (JONKA LUIN) LISÄKSI YRITYSPELI. Myös rahoituksen tentit on todella vaikeita, meillä saattaa jopa 70 % reputtaa tentistä...ja noista kv-markkinoinnin kursseista melkein puolet on juuri tuotantotalouden kursseja.

Yliopisto-opiskelija kirjoitti:

Mulla on kanssa samanlainen mielikuva siitä, että KTM:n paperit saa aika helpolla. Valmistuminen tapahtuu lähes poikkeuksetta 3,5-4 vuodessa, jos ei nyt aivan luuseri ole. Kurssit ovat pääasiassa luentokursseja, joissa juuri lukemalla luentomateriaalin ja vilaisemalla kirjoja saa 5 opintoviikkoa. Harkkatöitä ei paljonkaan ole, ja opiskeluaikaan on siis siten paljon helpompi vaikuttaa itse verrattuna muihin koulutusojelmiin. Tiedän useita sellaisia nykyisin KTM:iä, jotka eivät ole käyneet lukiota tai ovat käyneet lukion huonolla menestyksellä.

Lue lisää

joo tosi helpolla, tervetuloa vaan kaikki kauppatiedettä opiskelemaan! hätäisimpien tiedetään valmistuneen jopa kahdessa vuodessa. ja motivaatiota luulisi opiskeluun varmasti kaikilla löytyvän, sillä http://www.sefe.fi/fi/koulutus_ja_tyoelama/ekonomit_tyoelamassa/palkkaus_asematasoittain.asp

Hienoa kuulla erilaisia kommentteja yliopisto opiskelijoilta:). Itseäni hieman pelottaa tuo yliopisto opiskelu... Jotenkin siellä opiskelemista on pitänyt erityisen vaikeana ja haastavana(ja sitä se varmasti kyllä on). Ilmeisesti sen takia, kun en tunne lähemmin yliopistossa opiskelevia, joiden kanssa voisin keskustella. Olen tämän kevään abi ja kirjoitukset eivät menneet kohdallani erityisen hyvin. Toisaalta arvosanat varmasti heijastavat omaa tasoani, vaikka kurssinumerot kertovat ehkä muuta.Olen erittäin tyytyväinen jos kirjoitan C:n paperit!! Onko täällä opiskelijoita, jotka eivät olleet koulussa koskaan siitä parhaimmasta päästä, mutta olette hakeutuneet yliopistoon... Millaiseksi olette kokeenneet opiskelun? Suositteletteko esim. avoimessa yliopistossa "tutustumista" alaan, jos opintojen ovet eivät aukea?

Marsa kirjoitti:

Hienoa kuulla erilaisia kommentteja yliopisto opiskelijoilta:). Itseäni hieman pelottaa tuo yliopisto opiskelu... Jotenkin siellä opiskelemista on pitänyt erityisen vaikeana ja haastavana(ja sitä se varmasti kyllä on). Ilmeisesti sen takia, kun en tunne lähemmin yliopistossa opiskelevia, joiden kanssa voisin keskustella. Olen tämän kevään abi ja kirjoitukset eivät menneet kohdallani erityisen hyvin. Toisaalta arvosanat varmasti heijastavat omaa tasoani, vaikka kurssinumerot kertovat ehkä muuta.Olen erittäin tyytyväinen jos kirjoitan C:n paperit!! Onko täällä opiskelijoita, jotka eivät olleet koulussa koskaan siitä parhaimmasta päästä, mutta olette hakeutuneet yliopistoon... Millaiseksi olette kokeenneet opiskelun? Suositteletteko esim. avoimessa yliopistossa "tutustumista" alaan, jos opintojen ovet eivät aukea?

Lue lisää

Kannataako ottaa yhteyttä yliopistossa johonkin henkilöön (keneen mieluiten?), jos haluaa tietää aineesta/alasta enemmän? Vieläkin näin lukion jälkeen tuntuu mahdottomalta tietää, mitä haluan oikeasti tehdä "isona":/.

Marsa kirjoitti:

Kannataako ottaa yhteyttä yliopistossa johonkin henkilöön (keneen mieluiten?), jos haluaa tietää aineesta/alasta enemmän? Vieläkin näin lukion jälkeen tuntuu mahdottomalta tietää, mitä haluan oikeasti tehdä "isona":/.

Lue lisää

Kirjoitin b:n paperit. Nyt yo-tutkinto gradun viimeistelyä vaille valmis, ja aikaa kulunut alle neljä vuotta. Lukiossa mulla ei ollut opiskelumotivaatiota ollenkaan ja siitä tuloksena noin huonot paperit. Tiedän, että olisin sielläkin pärjännyt, jos vain olisin jaksanut tehdä töitä. Jos siis huonot yo-paperisi johtuvat vain motivaation puutteesta, niin voit kyllä pärjätä yliopistossa. Jos taas olet tehnyt c:n paperien eteen hirmuisesti töitä, niin voi olla, että parempi vaihtoehto olisi AMK. Tuttu tunne tuo, ettei lukiossa tiedä, mitä haluaa isona tehdä. Kyllä se siitä pikkuhiljaa selviää. Hyvää jatkoa sinulle! Muista; yliopisto-opiskelu ei ole mitään yli-ihmisten touhua!

Marsa kirjoitti:

Kannataako ottaa yhteyttä yliopistossa johonkin henkilöön (keneen mieluiten?), jos haluaa tietää aineesta/alasta enemmän? Vieläkin näin lukion jälkeen tuntuu mahdottomalta tietää, mitä haluan oikeasti tehdä "isona":/.

Lue lisää

Tiedän c:n ylioppilaita, jotka ovat pärjänneet hyvin pääsykokeissa ja opiskelevat nyt yliopistossa kutsumusammatteihinsa ilman mitään ongelmia, esim. tiedotusopin alalla. Kaverini kirjoitti englannista b:n ja puhuu nyt, 5 vuotta myöhemmin täydellistä englantia kun pääsi eroon lukion ahdistavasta englanninopetuksesta ja lähti Amerikkaan kesätöihin...
Kannattanee varmaan ottaa yhteyttä ainejärjestöihin esim. niiden kotisivujen kautta ja esittää kysymyksiä. Tai sitten kannattaa lähettää sähköpostia vaikka laitoksen kansliaan ja kysyä, keheen kannattaa ottaa yhteyttä.

Marsa kirjoitti:

Hienoa kuulla erilaisia kommentteja yliopisto opiskelijoilta:). Itseäni hieman pelottaa tuo yliopisto opiskelu... Jotenkin siellä opiskelemista on pitänyt erityisen vaikeana ja haastavana(ja sitä se varmasti kyllä on). Ilmeisesti sen takia, kun en tunne lähemmin yliopistossa opiskelevia, joiden kanssa voisin keskustella. Olen tämän kevään abi ja kirjoitukset eivät menneet kohdallani erityisen hyvin. Toisaalta arvosanat varmasti heijastavat omaa tasoani, vaikka kurssinumerot kertovat ehkä muuta.Olen erittäin tyytyväinen jos kirjoitan C:n paperit!! Onko täällä opiskelijoita, jotka eivät olleet koulussa koskaan siitä parhaimmasta päästä, mutta olette hakeutuneet yliopistoon... Millaiseksi olette kokeenneet opiskelun? Suositteletteko esim. avoimessa yliopistossa "tutustumista" alaan, jos opintojen ovet eivät aukea?

Lue lisää

Minulla on c:n paperit eräästä maamme kehnoimmasta lukiosta. Papereiden arvosanaan taisi tosin vaikuttaa eniten tuo nuorena niin villi luonteeni.

Hätäpäissäni aloitin tuolloin opinnot AMK:ssa, kun en muuta keksinyt, mutta parin vuoden kuluttua hakeuduin sitten yliopistoon. Nyt on menossa toinen maisterin tutkinto. Niin, ja tuli se AMK- tutkintokin sitten siinä sivussa vielä suoritettua.

Elena kirjoitti:

Tiedän c:n ylioppilaita, jotka ovat pärjänneet hyvin pääsykokeissa ja opiskelevat nyt yliopistossa kutsumusammatteihinsa ilman mitään ongelmia, esim. tiedotusopin alalla. Kaverini kirjoitti englannista b:n ja puhuu nyt, 5 vuotta myöhemmin täydellistä englantia kun pääsi eroon lukion ahdistavasta englanninopetuksesta ja lähti Amerikkaan kesätöihin...
Kannattanee varmaan ottaa yhteyttä ainejärjestöihin esim. niiden kotisivujen kautta ja esittää kysymyksiä. Tai sitten kannattaa lähettää sähköpostia vaikka laitoksen kansliaan ja kysyä, keheen kannattaa ottaa yhteyttä.

Lue lisää

Minkälaisia tuntemuksia teillä oli ensimmäisen yliopisto vuoden jälkeen? Ja tiesittekö jo lukiossa mihin haluatte? Ja miksi päädyitte opiskelmaan juuri tuota alaa?

Töitä olen saanut kyllä oikeasti tehdä arvosanojeni eteen,vaikka keskiarvo on lukion päättötodistukseessa 8.08.. Olen jopa innokkaampi opiskelemaan kuin osa kavereistani, mutta silti se olen minä, joka saa niitä huonoja/keskinkertaisia numeroita. Ja yo-paperit ovat juuri ja juuri ehkä C (enkku heikko A.) Ammattikorkeakoulusta koulusta ei tunnu löytvän oikein mieleistäni alaa tai jos löytyy pistemääräni eivät edes riitä pääsykokeisiin asti. Laitoin kumminkin neljään paikkaan hakemuksen, joihin minun pitäisi päästä pääsykokeisiin saakka. Yliopistosta omilta aineiltani tuntuvat psykologia ja sosiaalipsykologia. Jälkimmäisen pääsykoekirja olen lukenut hyvinkin innokkaasti. Toki tietenkin ymmärrän omat rajoittuneisuuteni ja haluan olla realistinen. Onko jollakin ollut/on mahdollisesti samoja tuntemuksia?

Marsa kirjoitti:

Minkälaisia tuntemuksia teillä oli ensimmäisen yliopisto vuoden jälkeen? Ja tiesittekö jo lukiossa mihin haluatte? Ja miksi päädyitte opiskelmaan juuri tuota alaa?

Töitä olen saanut kyllä oikeasti tehdä arvosanojeni eteen,vaikka keskiarvo on lukion päättötodistukseessa 8.08.. Olen jopa innokkaampi opiskelemaan kuin osa kavereistani, mutta silti se olen minä, joka saa niitä huonoja/keskinkertaisia numeroita. Ja yo-paperit ovat juuri ja juuri ehkä C (enkku heikko A.) Ammattikorkeakoulusta koulusta ei tunnu löytvän oikein mieleistäni alaa tai jos löytyy pistemääräni eivät edes riitä pääsykokeisiin asti. Laitoin kumminkin neljään paikkaan hakemuksen, joihin minun pitäisi päästä pääsykokeisiin saakka. Yliopistosta omilta aineiltani tuntuvat psykologia ja sosiaalipsykologia. Jälkimmäisen pääsykoekirja olen lukenut hyvinkin innokkaasti. Toki tietenkin ymmärrän omat rajoittuneisuuteni ja haluan olla realistinen. Onko jollakin ollut/on mahdollisesti samoja tuntemuksia?

Lue lisää

Pikainen katsaus sosiaalipsykologian opinto-oppaaseen näytti että englanninkielistä kirjallisuutta olis edessä sulla jo ekana vuonna jonkin verran. Ja vieraalla kielellä opiskelu asioissa, jotka on jo omalla äidinkielellään haastavia, on tietty vaikeaa.

Mutta muuten en näe mitään esteitä. Ja onko se englanti A, koska se ei kiinnostanut vai koska se on oikeasti suuri kompastuskivi?

Periaatteessa oon sitä mieltä, että se on sitten sen ajan murhe, ensisijaisesti tärkeintä sinulle on kuitenkin päästä opiskelemaan sitä, mitä haluat.

Ite väännän samassa tiedekunnassa nyt vahvan M:n englannilla, ja koen silti tän englanniksi opiskelun todella ahdistavaksi. Siinä on kyllä oma laiskuuskin kyseessä...

Habermas kirjoitti:

Pikainen katsaus sosiaalipsykologian opinto-oppaaseen näytti että englanninkielistä kirjallisuutta olis edessä sulla jo ekana vuonna jonkin verran. Ja vieraalla kielellä opiskelu asioissa, jotka on jo omalla äidinkielellään haastavia, on tietty vaikeaa.

Mutta muuten en näe mitään esteitä. Ja onko se englanti A, koska se ei kiinnostanut vai koska se on oikeasti suuri kompastuskivi?

Periaatteessa oon sitä mieltä, että se on sitten sen ajan murhe, ensisijaisesti tärkeintä sinulle on kuitenkin päästä opiskelemaan sitä, mitä haluat.

Ite väännän samassa tiedekunnassa nyt vahvan M:n englannilla, ja koen silti tän englanniksi opiskelun todella ahdistavaksi. Siinä on kyllä oma laiskuuskin kyseessä...

Lue lisää

A englantihan se minulla on. Aina minulle tuo englanti on ollut vaikeata. Osittain se voi johtua kouluopetuksesta, jonka olen sen osalta kokennut todella ahdistavaksi. Ruotsi ja saksa ovat paljon helpompia kieliä ja niistä pidän erityisesti. Niistä löydän helposti rakenteet ym. Englannin yo-kokeessa ym. vastaavissa saan aina luetun ymmärtämisissä saan aina puolet oikein:/, rakenteesta puhumattakaan... Jotenkin nuo psykologiat tuntuvat omilta jutuilta. Ja ne innostavat minua. Tietenkin psykologiassa vaikeutta tietenkin toisi tuo matikka, joka ei myöskään ole paras mahdollinen taitoni. Sen vuoksi ajattelinkin tuota sosiaalipsykologiaa...Luultavasti amk:n jälkeen sitä voisi ajatella...

Marsa kirjoitti:

A englantihan se minulla on. Aina minulle tuo englanti on ollut vaikeata. Osittain se voi johtua kouluopetuksesta, jonka olen sen osalta kokennut todella ahdistavaksi. Ruotsi ja saksa ovat paljon helpompia kieliä ja niistä pidän erityisesti. Niistä löydän helposti rakenteet ym. Englannin yo-kokeessa ym. vastaavissa saan aina luetun ymmärtämisissä saan aina puolet oikein:/, rakenteesta puhumattakaan... Jotenkin nuo psykologiat tuntuvat omilta jutuilta. Ja ne innostavat minua. Tietenkin psykologiassa vaikeutta tietenkin toisi tuo matikka, joka ei myöskään ole paras mahdollinen taitoni. Sen vuoksi ajattelinkin tuota sosiaalipsykologiaa...Luultavasti amk:n jälkeen sitä voisi ajatella...

Lue lisää

Opiskelen itse sos.psykaa sivuaineena, ja se onkin tosi mielenkiintosta. Tenttikirjoja on jonkin verran englanniksi ja mullakin enkku oli c kirjotuksissa eli ei siis mitenkään hirmu hyvä. Niitä opuksia ei ole kuitenkaan aina pakko lukee mitenkään "kannesta kanteen" ja lisäksi voi katella jotain suomekielistä kirjallisuutta aiheesta tai jos on hyvät luentomuistiinpanot niin se myös voi auttaa tentissä. Lisäksi yo:ssa on pari pakollista enkun kurssia, joilla juuri keskitytään oman alan sanaston ym. opetteluun. Kyllä siitä enkun kielisestä materiaalistakin selviää, kun on vaan tarpeeks motivaatiota opiskella sitä itseä kiinnostavaa alaa.